Ääretön • maaliskuu 2018 kolumni
Sari Anneli
IHMISEN KOKONAISVALTAINEN HYVINVOINTI
OSA XI Tyhjä pöytä yhä uudestaan ja uudestaan
V
oinko aloittaa alusta? Taas?
Mikset voisi? Kuka on sanonut, etteikö voisi vaikka joka päivä aloittaa alusta. Henkisellä tiellä ei ole päämäärää. Se joka väittää henkisellä tiellä olevan päämäärän ja valmistumisen hetken, ei tiedä henkisestä tiestä tuon taivaallista. Henkinen kasvu, sisäinen kasvu, itsensä kautta eläminen, oman tiensä kulkeminen jatkuu läpi elämän ja toisilla jatkuu vielä seuraavaankin elämään. Olen niin tuhottoman monta kertaa tuntenut, että "Nyt tässä on täysin uusi puhdas pöytä, johon alan ra-
kentamaan uutta. Tämä on se, mitä minä haluan ja kuka minä olen." Vaan ähähää, eipäs mennytkään taas niin. Niin kauan kuin meissä on niitä sipulin kerroksia vielä jäljellä (ennen kuin olemme ytimessä), niin kauan me joudumme aloittamaan alusta. Ja puhun nyt heistä, joilla on tämä tilanne ollut. Kuten mm. itselläni. Minä myönnän sen. Ja uskon tarjoavani tällä avun sitä tarvitseville, heille, jotka kokevat samoja asioita. Olen kohdannut useita henkisellä tiellä kulkevia, jotka ovat sanoneet olevansa tasapainossa ja tietävänsä, kuka on ja mitä tekee. Olen onnellinen heidän puolestaan. Tällöin he voivat nauttia elämästään
"Aloitan vaikka miljoonannen kerran puhtaalta pöydältä, mutta tiedän, se on sen väärti"
8
rakkaudessa ja yltäkylläisyydessä. Itse olen itselleni tämän valinnut. Ja kyllä, osa tästä on suurta manipulointiakin, mutta olen melko jääräpäinen sielu. Ja siksi tiedän, että olen heristänyt nyrkkiä sieluna ennen inkarnoitumistani ja sanonut: “Ihan sama, mitä yritätte, mä tuun voittaan tän taiston." Eihän tämä helppoa ole – olla ihmisenä täällä, varsinkin kun Suomessakin tapahtuu koko ajan sellaisia asioita, mitkä vaikeuttavat ihmisten elämää. Mitä voimme itse tällöin tehdä? Sisälläni elää sellainen voima, sellainen tahto ja sellainen rakkaus itseäni kohtaan, että se pitää minut turvassa. Vaikka ulkomaailmallisesti elämäni järkkyisi ja näyttäisi siltä, että kohta lahoaa koko korttitalo, niin ytimessä olen turvassa, suojassa ja yltäkylläisessä rakkaudessa. Sisäisesti elän sitä rikasta elämää, jota toiset elävät ulkoisesti. Tehtävänäni onkin saada se sisäinen rikkaus näkymään myös ulkoisessa maailmassa, joten ajan omaa etuani ihmisenä tulla kuulluksi, nähdyksi ja uskotuksi. Niin kauan sanojani on vääristelty tahoilta, josta olen hakenut apua. Nyt en enää anna itselleni käydä niin.
