HENNA HELANDER puheenjohtaja, arkkitehti SAFA, Suomen Arkkitehtiliitto
VIERAS
SUUNNITELMIEN TARKASTUKSESTA SUUNNITTELIJOIDEN KELPOISUUTEEN Sata vuotta sitten riitti, että arkkitehti suunnitteli ja rakennusmestari rakensi talon. Suunnitelmat tarkastettiin ja tarvittaessa korjattiin. Elimme luottamusyhteiskunnassa. Seuraavina vuosikymmeninä rakenne-, LV(I)- ja sähkösuunnittelija täydensivät osaltaan rakennussuunnitelmia. Nykyisin elämme monimutkaisessa sopimusyhteiskunnassa; tiimissä saattaa olla parhaimmillaan tusina erikoissuunnittelijoita pääsuunnittelijan ja arkkitehdin lisäksi. Vuoden 2014 jälkeen laki on velvoittanut rakennusvalvontaviranomaisen arvioimaan suunnittelijoiden pätevyydet ja kelpoisuudet rakennuslupien myöntämisen yhteydessä. Pätevyys tarkoittaa asetuksissa määriteltyä koulutusta ja kokemusta. Kelpoisuus taas liittyy pätevyyden lisäksi kulloiseenkin suunnittelutehtävään, ja se sisältää viranomaistulkintaa. Uusissa MRL-luonnoksissa puhutaankin ainoastaan kelpoisuuksista, ei enää pätevyyksistä. Terveydenhoidon henkilöstön pätevyysrekistereitä ylläpitää valtion Valvira. Rakentamisen puolella ainoa valtion ylläpitämä pätevyysrekisteri on energiatodistustenlaatijoiden rekisteri ARA:ssa. Muiden suunnittelijoiden pätevyysrekisterinä toimii vapaaehtoinen, yksityinen FISE. Arkkitehti-nimike on ainoa määritelty rakennusalan nimike EU-direktiivissä opintosisältöineen. Rakentamiseen liittyy tänä päivänä paljon automaatiota ja teknisiä laitteita, mutta sähkösuunnittelu on erotettu muusta suunnittelusta. Sähkökaapeloinnit eivät ole rakentamisessa vähäisiä asioita. Sähköalan
valvonta, tehdään Tukesissa. Sähkösuunnittelijoiden pätevyyksiä ei valvo kukaan. Onneksi sähköasentajilla pitää olla vaaditut pätevyydet. Uudessa MRL:ssä rakennusvalvontaan halutaan digitaalisia tietomalleja rakennuksista. Eikö näihin kuulu sähkösuunnitelmia? MRL-uudistuksen ehdotuksissa näyttäisi monien teknisten asioiden määrittely lisääntyvän ja yleisen edun, kuten kaupunkikuvan, vähentyvän. Rakennus on ympäristöönsä liittyvä kokonaisuus ja kunnilla on velvollisuus yhteisen edun valvontaan, ei yksityisen omaisuuden valvontaan. Nykylainsäädännössä eri suunnittelutehtäville on annettu vaativuusluokkia vähäisestä poikkeuksellisen vaativaan, korjaus- ja uudisrakentamiselle on omansa. Nyt ehdotetaan lisäksi rakennushankkeiden kokonaisuudelle omaa vaativuusluokitusta. Myös rakennusvalvonnalle olisi tulossa vaativuusluokat. Näin turvattaisiin, että arvioijankin puolella on tarpeeksi osaavia ammattilaisia. Tämä on tervetullut uudistus. Tuleeko tämä valvonnan siirtyminen yksinomaan arkkitehtuurisuunnitteluun ja suunnittelijoiden kelpoisuuksiin vaikuttamaan rakennustarkastajien koulutustaustaan? Näkyykö Suomen ylpeys, koulutukseen panostaminen lainsäädännössä ja valtion halussa pitää yllä rekistereitä ja pätevyysvaateita, myös rakentamisen alalla? MRL:n uudistus on mahdollisuus ottaa rakentaminen entistä kokonaisvaltaisemmin haltuun. 25
