LAKIKLINIKKA MRL:N KOKONAISUUDISTUS TUO KAIVATTUJA MUUTOKSIA RAKENTAMISEN OHJAUKSEEN Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen merkittävät teemat ovat ilmastonmuutoksen torjunta, digitaalisuuden hyödyntäminen ja sujuvoittaminen. Tavoitteena on, että hallituksen esitys saadaan lausunnolle maaliskuussa 2021.
Merkittävänä läpileikkaavana tekijänä kokonaisuudistuksessa on ilmastonmuutoksen torjunta. Maapallon raaka-aineista puolet käytetään rakentamiseen ja 40 % primäärienergiasta käytetään rakennuksissa. Kasvihuonekaasuista 1/3 ja jätteestä 30 % syntyy rakennussektorilla. Rakentamiseen käytetään sementistä lähes kaikki, teräksestä noin puolet, alumiinista neljännes ja muoveista viidennes. Jos aiomme torjua ilmastonmuutosta, on korkea aika muuttaa ajatteluamme rakentamisen kiertotaloudesta. Ilmastonmuutosta torjutaan tulevaisuudessa uusilla olennaisilla teknisillä vaatimuksilla, jotka koskevat rakennuksen vähähiilisyyttä ja rakennuksen elinkaariominaisuuksia. Tarkoituksena on laskea rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki koko rakennuksen elinkaaren ajalta. Rakennusta suunniteltaessa sille on määritettävä tavoitteellinen tekninen käyttöikä. Ajatuksena on pidentää rakennusten käyttöikää. Hyvä talo kestää äidiltä tyttärelle. Tulevaisuuden suunnittelun tulisi tarjota mahdollisuuksia rakennus 48 RAKENNUSTEKNIIKKA 4—2020
osien helpompaan vaihdettavuuteen ja uudelleenkäyttöön. EU:n rakennustuoteasetuksen revision valmistelu on loppusuoralla ja rakennusalan kiertotalousnäkökulma on tulossa mukaan myös EU:n toimesta. Uudelleenkäytettävien rakennustuotteiden sisämarkkinat tarjoavat valtavan kasvupotentiaalin suomalaiselle tuoteteollisuudelle. Ympäristöministeriön entisen kansliapäällikön Sirkka Hautojärven sanoin voisi todeta: ”Maailman pelastamisesta on tehtävä hyvää bisnestä”. LUPAKYNNYS AIEMPAA KORKEAMPI Toinen tärkeä teema uudistuksessa on digitaalisuuden hyödyntäminen. Rakennukset suunnitellaan tietomallilla ja rakennustyön edistyessä rakennukselle tehdään toteumamalli eli digitaalinen kaksonen. Molemmat tallennetaan kansalliseen tietojärjestelmään. Näin saadaan talteen tiedot muun muassa rakennuksessa käytetyistä rakennustuotteista ja niiden sisältämistä vaarallisista aineista.
Digitaalista kaksosta päivitetään myöhemmin remonttien myötä. Rakennuksen omistajan tehtävänä on ylläpitää digitaalista käyttö- ja huolto-ohjetta. Pitkällä aikavälillä hyvin ylläpidetyn rakennuksen voidaan ajatella olevan jälleenmyyntiarvoltaan parempi kuin sellaisen, jonka digitaalista kaksosta ei ole pidetty ajan tasalla. Kolmas tärkeä teema on sujuvoittaminen. Jako rakennus- ja toimenpidelupaan perustui alunperin siihen, että rakennuslupa koski rakennuksia, joihin sovellettiin olennaisia teknisiä vaatimuksia. Toimenpidelupaharkinnassa olennaisia teknisiä vaatimuksia ei tarkasteltu. Lukuisten muutosten seurauksena tämä jako on menettänyt merkityksensä jo kauan sitten. Sen vuoksi tulevaisuudessa on tarjolla vain yksi lupamuoto, rakentamislupa. Lupakynnystä on nostettu nykyisestä. Lainsäätäjä ottaa nyt kantaa siihen, mitä ainakin on ratkaistava rakentamisluvalla. Kunnalle jää toki vielä mahdollisuuksia hienosäätää rakennusjärjestyksellä luvanvaraisuutta muilta kuin laissa lueteltujen hankkeiden osalta. Myös kulttuuriympäristön huomioon ottaminen vahvistuu korjausrakentamisessa. Rakentamislupa koostuu kahdesta osasta, sijoittamisluvasta ja toteuttamisluvasta. Si-
