Kurkistus mielen maailmaan:ADHD

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD ( Attention Deficit Hyperactivity Disorder ) on psyykkinen häiriö, joka vaikuttaa tarkkaavaisuuteen ja kykyyn keskittyä tehtäviin. Kyseessä on tunnistettu tila, jossa lapsella on vaikeuksia kiinnittää huomiota ja keskittyä tehtäviin, ja usein siihen liittyy yliaktiivisuutta. Kolme tunnusomaista oiretta ovat: tarkkaavaisuuden puute, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Sairaus alkaa lapsuudessa ja jatkuu usein aikuisuuteen. ADHD ei ole käytösongelma tai huonon kasvatuksen tulosta. Sitä voidaan hoitaa nykyään tehokkaasti ja hoidosta on laadittu Käypä Hoito-suositus.

Minä, me ja ADHD

Kerron tässä henkilökohtais e n k o k e m u k s e n i ADHD:sta ja miten se on vaikuttanut koko elämääni. Kaikki lähtee niinkin varhaisesta ajasta kun olin 4v. Muistan hyvin kuinka en kyennyt keskittymään kuin viitisen sekuntia kerrallaan ja sitten menin ympäri seiniä katsottuani Tarzanin tai jotain vastaavaa telkkarista. Vastaavat käytösongelmat ja tyhmyydet kuten puhelinjohdon katkaiseminen saksilla äidin silmien edessä ja nauraminen päälle jatkuivat ihan kouluikään asti, eivätkä ne silloinkaan loppuneet. Kouluikä on kuitenkin toinen tarina. Pienen lapsen tarkkaavaisuus siirtyy herkästi ärsykkeestä toiseen ja lyhytjänteinen toiminta on hyvin luonnollista. Uhmaiässä lapsi testaa kiukunpuuskilla rajoja, jotka voivat koetella vanhempien kärsivällisyyttä. Halua toimia itsenäisesti on usein enemmän kuin todellisia kykyjä toiminnoista suoriutumiseen, mikä aiheuttaa pettymystä ja turhautumista.

Kouluikä Ensimmäiset 2 viikkoa olin kuulemma kuin mallioppilas ja sitten lähti niin sanotusti käsistä. Oppitunneilla pompin pulpeteilla, häiriköin tuntia mitä typerimmillä tempauksilla ja lähes päivittäin jouduin/pääsin käytävään rauhoittumaan. Toisella luokalla huomattiin, että keskittymiseni parani ja pysyin paikoillani kun sain tuoda korvalappustereot tunnille ja kuunnella mielimusiikkiani ( silloin se taisi olla Vangelis – Conquest of Paradise levy ) . Kaikilla tunneilla ei kuitenkaan voinut käyttää korvalappustereoita, joten käytöshäiriöt ja se etten saanut tehtyä koulutehtäviä ja läksyjä jatkuivat. Enkä muistanut myöskään näyttää kotona reissuvihkoa, jossa yleensä oli lukuisia viestejä opettajalta , useimmiten negatiivisia kertomuksia milloin mistäkin tempauksestani.

Lapsen tarkkaamattomuuden vaikeudet voivat näkyä mm. huolimattomuusvirheinä tehtävissä, vaikeutena keskittyä toimintoihin tai vaikeutena kuunnella ohjeita ja toimia niiden mukaan. Tarkkaamattomuuden hankaluudet tulevat usein ilmi siinä, että lapsi häiriintyy tavallista herkemmin ulkopuolisista ärsykkeistä ja hänellä on vaikeutta suunnitella omaa toimintaa loogisesti. Hän ikään kuin hyppelehtii ajatustenkin tasolla

tehtävistä tai toiminnoista toiseen. Yliaktiivinen lapsi on kokoajan liikkeessä. Hänen on vaikea istua paikallaan tai tehdä mitään rauhallisesti. Tehtäviä tehdessä häntä leimaa motorinen liikehdintä, hän usein naputtelee käsillään, kiemurtelee istuessaan tai puhuu lähes taukoamatta. Kolmannen luokan jälkeen minut siirrettiin toiseen kouluun, ESY-pienryhmään. ESY-luokka on tarkoitettu normaaliin luokkatyöskentelyyn sopeutumattomille lapsille ja nuorille. Ensimmäinen vuosi ESY:ssä korjasi käytöstäni ja oppimistani huomattavasti. Yksilöllisempi opetus, pieni ryhmä ja hyvä, reilu mutta jämpti opettaja olivat avaintekijöitä. Opettaja sai opetettavat asiat kuulostamaan mielenkiintoiselta, vaikka kyseessä olisikin ollut äidinkielen sanaluokat tai jotain vastaavaa. Kuudennen luokan puolessa välissä joululoman jälkeen minut päätettiin siirtää takaisin normaaliin ryhmään samassa koulussa. Aluksi kaikki menikin hyvin, mutta sitten lähti taas menemään samaan suuntaan mitä ennen ESY-luokkaa, tosin 12 vuoden iässä en ehkä niin villi ollut kuin alemmilla luokilla. Kävin myös perheneuvolan terapiassa ennen kuin pääsin pois ESY-luokalta. Tästä en havainnut muuta hyötyä kuin psykologin lausunnon myöhemmässä vaiheessa.

Yläaste Yläasteesta ei ole muuta kerrottavaa kuin se, että jouduin heti silmätikuksi ja alisuoriuduin aineissa, jotka olivat mielestäni oikeasti kiinnostavia. En ollut tässä iässä enää niin villi kuin lapsena, mutta energiaa riitti kyllä kaikenlaiseen häiriköintiin ja opettajien ärsyttämiseen, kun pitkästyin tunnilla.

Yläasteella käytetty lista siitä, olenko ollut paikalla, häirintämerkit, luokasta poistamiset, pitivät minua jonkin verran aisoissa. Oli 1 pisteen häirintämerkki, 3 pisteen häirintämerkki ja luokasta poistamisesta tuli 3 pistettä. 10 pistettä tiesi jälkiistuntoa. Uskokaa tai älkää, mutta vielä yläasteen viimeisenä päivänä kävin istumassa 1 tunnin jälki-istunnon.

Ammattikoulu ( Elektroniikka & Tietoliikenne ) 2004 Ensimmäinen vuosi ammattikoulussa meni kohtuullisen hyvin, mutta toisena vuonna minulla alkoi olla luvattomia poissaoloja, koska en yksinkertaisesti jaksanut mennä kuuntelemaan aiheesta, joka ei kiinnosta minua pätkääkään. Loppupeleissä suoritin alan kuitenkin hyväksiluvuilla, näyttötutkinnoilla ja korvasin osan tunneista. Valmistuin kuin valmistuinkin ajallani 2006 Elektroniikka- ja tietoliikenneasentajaksi. Ammattikoulun alkuvaiheessa alkoi masennus ja se voimistui joka päivä, joka viikko, joka kuukausi. ADHD:hen liittyy usein muita neurologisia ja psykiatrisia liitännäisdiagnooseja kuten oppimisvaikeuksia, masennusta ja ahdistuneisuutta. Tutkimuksissa on osoitettu yhteyksiä ADHD:n ja keskushermoston välittäjäaineen, dopamiinin, välillä. Dopamiinin kiinnittymiskohdassa tai sen kuljettamisessa on havaittu häiriöitä. Myös dopamiinin ja hermoston toisen välittäjäaineen, noradrenaliinin, tasapaino on joissain tutkimuksissa havaittu epävakaaksi. ADHD on neuropsykiatrinen häiriö, joka vähentää aivoissa dopamiinin ja noradrenaliinin erittymistä. Kun dopamiinia ei ole riittävästi, et tunne mielihyvää siitä mitä sillä hetkellä teet ja se saa aikaan älyttömän poukkoilun asiasta toiseen. Noradrenaliinin puutos taas aiheuttaa väsymystä ja sitä, että toimintakyky yleensä paranee iltaa kohden ja aiheuttaa mm. unirytmin kääntyilyä. Täysi-ikäisyys Täytin 18 ja pääsin ostamaan alkoholia. Tämä ei ollut kauhean hyvä, koska siitä muodostui nopeasti ongelma. Joka viikonloppu join itseni humalaan kotona ja pelasin tietokoneella. Tätä jatkui niin pitkään että vanhempani päättivät rajoittaa alkoholinkäyttöäni. Tämä ei sinänsä haitannut koska salakuljetin alkoholia itselleni kotiin. Vanhempien painostuksesta huolimatta käytin alkoholia ja se yhdistettynä masennukseen kärjisti tilanteen siihen pisteeseen, että armeijan jälkeen yritin kahdesti itsemurhaa. Ensimmäisestä yrityksestä selvisin ihmeen kaupalla, ei ollut vielä minun aikani lähteä. Toisella kerralla minulta kysyttiin sairaalassa, että haluaisinko psykiatriselle osastolle ja niin minä menin psykiatriselle osastolle, jossa minulle aloitettiin masennuslääkitys.

Olin osastolla 3 viikkoa ja nämä 3 viikkoa muuttivat elämääni totaalisesti.

Arviolta 15%:lla ADHD-henkilöistä on samanaikainen, ajankohtainen päihdehäiriö. Ja päinvastoin –mahdollisesti joka neljännellä päihdehäiriöisellä on ADHD. Yhteys on varsin vahva molempiin suuntiin. ADHD:n oireista erityisesti ylivilkkaus ja impulsiivisuus altistavat päihteiden käytölle ja päihdehäiriön kehittymiselle. Levottomuus, kärsimättömyys, elämyshakuisuus ja usein myös tavallista heikompi kyky arvioida toiminnan riskejä, johtavat ADHDnuoren etsimään jännitystä ja sisältöä elämäänsä päihteistä.

Päihteidenkäytössä saattaa olla mukana myös ns. itsehoitoa –monet päihteet lamaavat tavalla tai toisella keskushermoston toimintaa. Jatkuvan päänsisäisen levottomuuden hiljeneminen päihteen vaikutuksesta voi tuntua miellyttävältä ja parantavan keskittymiskykyä.

Kauppis ( Datanomi )

Kouluun mennessäni minulla oli AMK-tasoisesti alan tietotaito hallussani ja ilman tätä en olisi millään kyennyt suorittamaan tutkintoa kolmessa vuodessa. Kaikki ammatilliset aineet suoritin pääasiassa näyttötutkintona. Pidin ensimmäisellä luokalla myös sijaistunteja kolmosluokkalaisille. IT-ala ja siihen liittyvät taidot ovat kiinnostaneet minua 6-vuotiaasta asti ja se on ollut yksi niistä harvoista asioista johon olen malttanut keskittyä. Ensimmäisellä luokalla ylläpidin koulun palvelinta ja avustin koulun ITtukihenkilöä, koodasin myös ilmoitustaulusovelluksen ja kaikenlaisia muita hienoja systeemejä. Valmistuin Datanomiksi vuonna 2011 1,5 vuotta aikataulusta edellä.

Diagnoosi ( 2013 )

Ei kykene säilyttämään keskittymiskykyä leikeissä tai tehtävissä

Ei seuraa ohjeita eikä kykene saattamaan loppuun läksyjä, koulutehtäviä tai töitä työpaikalla ( m utta ei vastusta ja ymmärtää ohjeet )

Olo oli kuitenkin vaikea masennuslääkkeestä huolimatta. Vuonna 2012 aloimme miettimään terveydenhuoltoalalla työskentelevän äitini ja isäni kanssa minun käyttäytymistäni koko elämäni ajalta ja huomasimme, että kaikki selittyisi ADHD:lla. ADHD ei välttämättä tarkoita että olisit ylivilkas, yleensä ylivilkkaus iän lisääntyessä häviää ja muut negatiiviset oireet jäävät. Seuraavat kohdat täyttyivät minun oirekartassa. Keskittymättömyys ja ylivilkkaus Ei keskity yksityiskohtiin tai tekee tarkkaavaisuusvirheitä läksyissä, töissä tai muissa tehtävissä Tehtävien ja toimien organisointi on usein vaikeaa

Ei halua aloittaa tehtäviä, jotka vaativat pitkää keskittymiskykyä

Usein hukkaa tehtäviin tarvittuja välineitä ( leluja, työkaluja, koulukirjoja )

Häiriintyy helposti ulkopuolisista ärsykkeistä

Unohtelee usein päivittäisiä tehtäviä

Impulsiivisuus

Vastaa kysymykseen ennakkoon

Ei jaksa odottaa vuoroaan

Keskeyttää tai häiritsee muita

Päätin, että on aika hakea apua ja varasin ajan terveyskeskukseen. Sieltä sain lähetteen julkisen puolen psykiatrian poliklinikalle. Menin kyseiselle ajalle ja edessäni oli kielimuuri. Lääkäri ei ymmärtänyt puoliakaan siitä mitä sanoin, enkä ymmärtänyt puoltakaan siitä mitä hän sanoi. Tämä sai aikaan sen, että hän totesi minut terveeksi.

Tästä lannistumatta, vanhempani varasivat minulle ajan yksityiselle psykiatrille. Menin äitini kanssa kyseiselle ajalle ja psykiatri oli lyhyehkön haastattelun perusteella vahvasti sitä mieltä, että syytä olisi laittaa lähete neuropsykiatrian poliklinikalle. Mutta ennen sitä minun piti kerätä kaikki terveystietoni, koulutietoni ja kaikki mahdollinen materiaali suoriutumisestani elämässäni.

Tähän meni noin 6kk, tämän jälkeen toimitin materiaalin psykiatrille ja hän kirjoitti lähetteen neuropsykiatrian poliklinikalle. Tutkimukseni sisälsi 4 lääkärikäyntiä ja 5 psykologin tutkimusta. Minulle tehtiin laajat neuropsykologiset tutkimukset ja olin osana Helsingin yliopiston tutkimusta.

2013 tammikuussa lääkäri vihdoin antoi diagnoosin F90 tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöllä, minulle määrättiin Concerta-lääkitys ja huomasin tästä heti apua.

Jos mietit voisiko sinun oireesi selittyä ADHD:lla, niin mieti. vastaako mikään minun listassani olleista asioista sinun elämääsi.

Diagnoosin jälkeen

Diagnoosin ja lääkityksen saamisen jälkeen elämäni on ollut paljon organisoituneempaa, kuitenkin työkykyni on merkittävästi alentunut ja minusta tuskin koskaan saadaan kuntoutettua kokopäiväistä työntekijää. Olen tällä hetkellä sairaslomalla, matkalla työkyvyttömyyseläkettä kohden. Loppusanat

Haluaisin lopuksi todeta elämän ADHD:n kanssa olevan haasteellista, mutta on siinä paljon positiivisiakin puolia. Diagnoosin saaminen helpottaa ja sairautta voi hoitaa. Suuri osa sairaudesta jää kuitenkin diagnosoimatta ja harvemmin diagnooseja tehdään enää minun iässäni. Olin 24 saadessani diagnoosin. Nykyään syön Medikinet-lääkettä ja ADHD:n hoitoon liittyy aina lääkkeetön hoitomuoto. Pelkästä lääkityksestä ei saa riittävästi apua ja valitettavasti esim. ADHD- couchingia ei joka paikkakunnalla ole saatavissa. Lääkkeet ovat kalliita ja kun Kelan lääkekatto rikkoutuu, elämä käy myös helpommaksi, kun ei tarvitse miettiä millä lääkkeet kustantaa. Paljon muutakin kerrottavaa tästä sairaudesta ja elämästäni olisi, mutta ehkä palaamme niihin seuraavalla kerralla.

- Teemu

Lähteet: adhd-liitto.fi, terve.fi, adhdtutuksi.fi

ADHD-liitto tarjoaa erilaisia palveluita joko yksin tai yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Liiton omista palveluista keskeisimpiä ovat puhelin- ja sähköpostineuvonta sekä sopeutumisvalmennuskurssit. Jäsenyhdistyksissä on tarjolla useita vertaistukiryhmiä sekä erilaisia toiminta- ja harrastekerhoja.

http://www.adhd-liitto.fi/

Puhelinneuvonta-aika on arkisin kello 9.00 - 11.00. PUHELINNEUVONNAN NUMERO ON 040 541 7696