Kurkistus mielen maailmaan: ADHD Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD ( Attention Deficit Hyperactivity Disorder ) on psyykkinen häiriö, joka vaikuttaa tarkkaavaisuuteen ja kykyyn keskittyä tehtäviin. Kyseessä on tunnistettu tila, jossa lapsella on vaikeuksia kiinnittää huomiota ja keskittyä tehtäviin, ja usein siihen liittyy yliaktiivisuutta. Kolme tunnusomaista oiretta ovat: tarkkaavaisuuden puute, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Sairaus alkaa lapsuudessa ja jatkuu usein aikuisuuteen. ADHD ei ole käytösongelma tai huonon kasvatuksen tulosta. Sitä voidaan hoitaa nykyään tehokkaasti ja hoidosta on laadittu Käypä Hoito-suositus.
Minä, me ja ADHD
K
erron tässä henkilökohtaisen kokemukseni ADHD:sta ja miten se on vaikuttanut koko elämääni. Kaikki lähtee niinkin varhaisesta ajasta kun olin 4v. Muistan hyvin kuinka en kyennyt keskittymään kuin viitisen sekuntia kerrallaan ja sitten menin ympäri seiniä katsottuani Tarzanin tai jotain vastaavaa telkkarista. Vastaavat käytösongelmat ja tyhmyydet kuten puhelinjohdon katkaiseminen saksilla äidin silmien edessä ja nauraminen päälle jatkuivat ihan kouluikään asti, eivätkä ne silloinkaan loppuneet. Kouluikä on kuitenkin toinen tarina. Pienen lapsen tarkkaavaisuus siirtyy herkästi ärsykkeestä toiseen ja lyhytjänteinen toiminta on hyvin luonnollista. Uhmaiässä lapsi tes-
taa kiukunpuuskilla rajoja, jotka voivat koetella vanhempien kärsivällisyyttä. Halua toimia itsenäisesti on usein enemmän kuin todellisia kykyjä toiminnoista suoriutumiseen, mikä aiheuttaa pettymystä ja turhautumista.
Kouluikä Ensimmäiset 2 viikkoa olin kuulemma kuin mallioppilas ja sitten lähti niin sanotusti käsistä. Oppitunneilla pompin pulpeteilla, häiriköin tuntia mitä typerimmillä tempauksilla ja lähes päivittäin jouduin/pääsin käytävään rauhoittumaan. Toisella luokalla huomattiin, että keskittymiseni parani ja pysyin paikoillani kun sain tuoda korvalappustereot tunnille ja kuunnella mielimusiikkiani ( silloin se taisi olla Vangelis – Conquest of Paradise levy ) . Kai6
killa tunneilla ei kuitenkaan voinut käyttää korvalappustereoita, joten käytöshäiriöt ja se etten saanut tehtyä koulutehtäviä ja läksyjä jatkuivat. Enkä muistanut myöskään näyttää kotona reissuvihkoa, jossa yleensä oli lukuisia viestejä opettajalta , useimmiten negatiivisia kertomuksia milloin mistäkin tempauksestani. Lapsen tarkkaamattomuuden vaikeudet voivat näkyä mm. huolimattomuusvirheinä tehtävissä, vaikeutena keskittyä toimintoihin tai vaikeutena kuunnella ohjeita ja toimia niiden mukaan. Tarkkaamattomuuden hankaluudet tulevat usein ilmi siinä, että lapsi häiriintyy tavallista herkemmin ulkopuolisista ärsykkeistä ja hänellä on vaikeutta suunnitella omaa toimintaa loogisesti. Hän ikään kuin hyppelehtii ajatustenkin tasolla
