2 minute read
Taalat taskuun, kasvinviljelijä
TEKSTI JUHO HEIKARI, JYRI METSO JA MIKKO PEKKANEN | KUVA AINO RÖNKKÖ
Moni viljelijä miettii tällä hetkellä, kuinka parantaa tilan kannattavuutta näinä vaikeina aikoina. Kustannukset ovat paikoin nousseet jopa moninkertaiseksi viimeisen vuoden aikana, eikä näköpiirissä ole muutosta parempaan havaittavissa. Osa viljelijöistä on ehtinyt hankkia tuotantopanokset jo ennen hintojen rajua nousua. Tämä auttaa hetkellisesti, mutta ei kuitenkaan ole pidempiaikainen ratkaisu kustannusten hallintaan. Monet halvimmat konstit ovat vain ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Näistä tyypillisin on hyvä viljelykierron suunnittelu.
Kasvinviljelytilalliset unohtavat nykypäivänä helposti viljelyn perusedellytykset. Tavanomaiselle tilalle on myytävänä monenlaisia erilaisia tuotteita, joilla pystytään korjaamaan ongelmien seurauksia ilman itse ongelmanratkaisua.
Pohdimme tässä artikkelissa, miten moni kasvinviljelytilallinen pystyisi parantamaan kustannuskriisissä omaa kannattavuuttaan ja parantamaan pellon kasvukuntoa myös pitkälle tulevaisuuteen.
Kasvinviljelijän tärkein omaisuus on peltomaa. Niistä on pidettävä huolta monin erilaisin keinoin, sillä heikkokuntoinen maa ei tuota ja on herkempi säiden ääri-ilmiöille. Toimimaton ojitus, huono pinnan muotoilu sekä erilaiset maan tiivistymät aiheuttavat isoja sadonmenetyksiä. Viljelijän on tarpeen jalkautua ja katsoa pintaa syvemmälle, kuinka mahdolliset ongelmakohdat olisivat korjattavissa.
Tiivistymiä voidaan yrittää korjata mekaanisesti jankkuroimalla tai erilaisilla syväjuurisilla kasveilla. Hyviä syväjuurisia kasveja ovat esimerkiksi rypsi, rapsi ja erilaiset retiisit ja retikat. Tiivistymät muodostuvat jopa yhden vuoden aikana, mutta niiden korjaamiseen menee yleensä useampia vuosia.
Edellä mainittujen toimien lisäksi on huolehdittava myös peltojen kalkitus- ja maanparannustarpeista. Erilaisilla kalkeilla lannoitteiden ravinteet saadaan entistä paremmin
hyötykäyttöön, sillä happamassa maassa lannoite on kasville heikommin käytettävissä sekä huuhtoutuu herkemmin vesistöihin. Nykyisten lannoitteiden hinnoilla viljelijän on pyrittävä mahdollisimman suureen satovasteeseen sijoitetulla lannoitemäärällä.
Markkinoilla on myös erilaisia kuituja, joilla saadaan lisättyä pellon orgaanista ainesta ja pieneliötoimintaa. Lisäksi monilla kuiduilla on lannoitusvaikutus ja myös pieni kalkitusvaikutus. Näiden avulla saadaan savisilla alueilla maan mururakennetta paremmaksi ja pidättämään kosteutta paremmin. Kasvavien kustannusten takia rahti- ja levityskustannukset ovat kohonneet, joten esimerkiksi kalkkia ja kuituja valittaessa on syytä kiinnittää huomiota etäisyyksiin ja siitä aiheutuviin kustannuksiin.
Moni viljelijä on tehnyt viljelysopimuksen ja kiinnittänyt tavanomaisten viljojen hintoja kevään ja kesän aikana. Kiinnityshinnat ovat vaihdelleet eri viljakasvien kohdalla keskimäärin 340:n ja 400 euron välillä. Viljan hinnat ovat olleet vuoden ennätyskorkealla tasolla.
Luomun ja tavanomaisten myyntiviljojen hintaero on kaventunut, eikä luomuviljojen hinta ole noussut samassa suhteessa yhtä korkealle. Sopimusasiakas kuitenkin sitoutuu myymään sovitun määrän viljaa kauppakirjassa olevalla hinnalla. Tällöin viljelijän kannattaa miettiä tarkkaan, kuinka paljon viljaa kiinnittää, jotta saa sovitun viljaerän toimitettua kaupalle.
Kuluneen syksyn aikana viljojen hinnat ovat tipahtaneet huipuista, joten moni viljelijä odottelee talven ja kevään aikana viljan hinnan uudelleennousua. Tämä vaatii kuitenkin viljelijältä varastotilaa, jota ei kaikilla välttämättä ole riittävästi viljan pidempiaikaiseen varastointiin hinnannousun toivossa.
Useat viljelijät ovat joutuneet miettimään lannoite- ja kasvivalintoja uudelleen kovien hinnannousujen myötä. Lisäksi viljelijöiden maksukyky on ollut pitkään heikko, joten erilaisten nurmien viljely on lisääntynyt, koska tämä on edullinen viljeltävä. Osa viljelijöistä kokee riskien olevan tällä hetkellä liian suuria suhteessa mahdolliseen tuottoon kasvinviljelyssä.
Kuumien ja kuivien kesien vuoksi erilaiset hyönteiset ja tuholaiset ovat aiheuttaneet tuhoja viljelyksille. Sateiset vuodet puolestaan aiheuttavat viljoille ja muille viljelyskasveille lakoontumista sekä erilaisia homeita. Monilla alueilla säävaihtelujen lisäksi riesana ovat eläimet, kuten valkoposkihanhet ja peurat, jotka voivat aiheuttaa isojakin sadonmenetyksiä viljelyksillä, eikä niiden torjuntaan ole riittävästi keinoja.
Yhteen summattuna erilaiset riskit ovat kasvaneet, joten tulevia kasvukausia ajatellen viljelijöiden on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota omiin kasvivalintoihin sekä tuotantopanosten hallintaan. Konkreettisten tekojen lisäksi on myös syytä kiinnittää huomiota fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin, koska kaikki tekeminen lähtee omasta jaksamisesta. Muistetaan pitää tarpeen mukaan huolta myös muista viljelijöistä!
MAATALOUSKONEIDEN KORJAUS JA HUOLTO ÖLJYT JA VARAOSAT
agrihuoltopitkanen.fi PARASTA
REHUNSÄILÖNTÄÄN
MYÖS LUOMUUN
