Paljon parjattu glyfosaatti mitä tilalle ja millä hinnalla?

Paljon parjattu glyfosaatti –

mitä tilalle ja millä hinnalla?

TEKSTI ANU HELKALA JA PEKKA HELKALA | KUVA AINO RÖNKKÖ

Saatavuusongelmat ja rajusti nousseet hinnat ovat pakottaneet viljelijät miettimään, miten glyfosaatti korvataan ja millaiset kustannukset siitä syntyvät. Jo vuosia glyfosaatille on yritetty etsiä korvaavaa tuotetta, mutta markkinoille hyväksyttyä vastaavaa tehoainetta ei ole vielä löytynyt.

Glyfosaatti on ollut otsikoissa jo vuosia. Viljelijän näkökulmasta tuote on ollut tehokas ja tehoonsa nähden sitä on ollut edullista hankkia. Ympäristö- ja terveysjärjestöt ovat tutkimuksissaan nähneet tuotteessa vaaroja niin luonnolle kuin ihmisten terveydellekin. Eri tahojen teettämät tutkimukset glyfosaatin turvallisuudesta ovat olleet kuitenkin ristiriitaisia.

Korona ja sen aiheuttamat muutokset konttiliikenteessä vaikeuttivat raaka-aineiden saantia. Saatavuuspula taas nosti hintaa. Samaan aikaan Yhdysvaltain suurin glysaattihapon tuotantolaitos joutui ajamaan tuotantonsa kuukausiksi alas hirmumyrskytuhojen vuoksi. Helmikuussa 2022 Ukrainassa alkanut sota ja läntisen maailman laatimat Venäjän vastaiset pakotetoimet ovat entisestään lisänneet markkinoiden epävarmuutta.

Glyfosaattia käytetään esimerkiksi nurmikasvustojen lopettamiseen. Kasvun lopettaminen voidaan tehdä ilman kemikaaleja kultivoimalla pelto useamman eri kerran. Moninkertainen työ- ja polttoainemäärä lisäävät kuitenkin kustannuksia. Monipuolinen viljelykierto on yksi tapa pyrkiä vähentämään peltojen rikkakasvipainetta. Tämäkin vaihtoehto voi aiheuttaa lisäkustannuksia esimerkiksi heinä- ja öljykasvien ostosiementen myötä. Moni viljelijä pyrkinee mahdollisuuksien mukaan korvaamaan kevään ja syksyn glyfosaattiruiskutuksia kasvukauden aikana tehtävillä rikkakasviruiskutuksilla.

EU:n alueella on poliittista painetta luopua glyfosaatin käytöstä, mutta samaan aikaan viljelijät taistelevat samalla myyntikentällä

Monipuolinen viljelykierto on yksi tapa pyrkiä vähentämään peltojen rikkakasvipainetta.

esimerkiksi Etelä-Amerikan kanssa, jossa glyfosaattia käytetään runsaasti ja geenimuuntelu on sallittua. Pohjois-Amerikassakin on lisätty viljelysalaa lajikkeilla, jotka ovat glyfosaatin kestäviä.

Glyfosaatin kustannusnousun ja saatavuusongelmien rinnalla suomalainen maanviljelijä joutuu laskemaan, miten kattaa hurjasti nousseet energia- ja lannoitekulut. Kuluttajat ovat mielipidemittauksissa suomalaisen viljelijän puolella, mutta näkyykö se viljelijän tilillä? Suomessa kauppaketjujen määräävä markkina-asema määrittää pitkälti sen, mitä kohonneista kuluttajahinnoista päätyy alkutuottajalle.

Tässä maailmantilanteessa viljelijät ovat pakotettu seuraamaan markkinoita ja miettimään tarkoin, mitä seuraavalla kasvukaudella viljellään ja mitä tuotantopanoksia on mahdollista hankkia. Tuleva kesä näyttää, mihin ratkaisuihin viljelijät päätyvät.