1 minute read

Vanhassa vara parempi

TEKSTI JUHO VÄHÄSÖYRINKI KUVAT AINO RÖNKKÖ JA LAURA VIIK

Monella tilalla pohditaan konekaluston uusimista. Uuden koneen sijaan vanhan koneen päivittäminen saattaa kuitenkin olla kannattavampaa.

Maatalous on kustannuskriisissä, eivätkä kaikki maatilat pysty investoimaan uusiin koneisiin. Näiden maatilayritysten täytyy tulla toimeen vanhoilla koneilla, mikä voidaan nähdä huonona asiana. Jotkut saattavat esimerkiksi ajatella, että vanhoilla koneilla työskenneltäessä konerikot ja työn keskeytykset ovat yleisiä.

Vanhoja koneita ja laitteita pystyy kuitenkin yleensä korjaamaan paremmin itse kuin uusia, sillä vanhojen koneiden korjaaminen onnistuu usein ilman tietokoneohjelmia. Uusien koneiden korjaaminen vaatii ammattilaisen paikalle tietokoneohjelmineen, mikä voi tarkoittaa työn pitkääkin keskeytymistä.

Vanhempia koneita, esimerkiksi traktoreita, voidaan varustaa nykyajan vaatimuksia vastaavaksi erilaisilla lisävarusteilla. Eräs yleinen muutos on rengastuksen vaihtaminen korkeammaksi ja leveämmäksi, jotta pintapaine pienenee ja vetoteho paranee. Isommat renkaat voi ajatella myös jaksotettuna investointina, mikäli seuraava traktori on samanmerkkinen tai muuten vaikkapa nelivedon välitys mahdollistaa renkaiden käytön päivitetyssä koneessa.

Kunnollisilla renkailla varustettu traktori saattaa kuitenkin käydä liian kevyeksi esimerkiksi ison kärryn tai äkeen vedossa. Tähän ratkaisu ovat lisäpainot traktorin keulaan tai vanteisiin. Renkaat voidaan

Isommat renkaat voi ajatella jaksotettuna investointina

myös painottaa suolavedellä, jolloin saadaan kohotettua traktorin omaa massaa ja siten kaikki potentiaalinen vetoteho käyttöön.

Suurimpia haasteita vanhojen traktoreiden käytössä nykypäivänä on niiden hydrauliikka. Vanhoissa traktoreissa on usein kaksi tai kolme hydrauliikkalohkoa, joista yksi menee kallistajalle ja toinen työntövarrelle, kun taas uusissa on neljästä kuuteen lohkoa ja työntövarsi ja kallistin lisäksi. Nykyään on saatavilla hyviä sähköohjattuja hydrauliikkalohkoja, jolloin niitä saadaan rakennettua riittävä määrä, joten sinänsä lohkojen puute vanhoissa koneissa ei ole este.

Toinen suuri ero on hydrauliikkapumpussa ja sen käyttäytymisessä: vanhemmat koneet ovat varustettu pienemmillä hammaspyöräpumpuilla, joissa ei ole LS-linjaa eli kuorman tuntevaa ominaisuutta laisinkaan. Hammaspyöräpumpun hydrauliikan tuotto on suoraan verrannollinen moottorin kierroksiin. Vanhassa traktorissa täytyy pitää kaasu pohjassa, jotta sillä saadaan pyöritettyä riittävällä nopeudella esimerkiksi hydraulista pumppukuormaimen pumppua. Nykyaikaisella isolla säätyvätilavuuksisella pumpulla varustettu traktori hoitaa saman tehtävän noin puolella moottorin kierrosalueesta ja aivan uudet jo reilulla tyhjäkäynnillä. Tämä vaikuttaa suoraan polttoaineen kulutukseen.

Vanhat traktorit ovat siis aivan käyttökelpoisia sellaisiin töihin, joissa ei vaadita hydrauliikalta kovin paljon tuottoa. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi kärryn tai äkeen veto ja niittokoneen, silppurin tai noukinvaunun kanssa työskentely – ylipäänsä vanhat traktorit soveltuvat hyvin minkä vain työkoneen kanssa työskentelyyn, jossa tarvitaan voimaa voimanottoakselin kautta. Näin ollen vanhojakin koneita voi hyödyntää maatilan töissä kannattavasti pienellä päivityksellä.

This article is from: