Sotahuuto 2018/09 by Sotahuuto

2€ Syyskuu 2018 Pelastusarmeija

SOTAHUUTO

Sivut 10–13

Sivut 6–9

ihmiskauppa koskettaa meitä kaikkia

Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Syrjintään ja rasismiin tulee puuttua1 SOTAHUUTO

Viron työn

rukous- ja uhrisunnuntai 16.9. osastoissa kautta Suomen Tue tärkeää perheiden parissa tehtävää työtä: pelastusarmeija.fi/viro

SOTAHUUTO

SOTAHUUTO | KRIGSROPET | PELASTUSARMEIJAN LEHTI | SYYSKUU 2018 | 2 €

Tässä

numerossa

TÄSSÄ KUUSSA

IHMISKAUPPA KOSKETTAA MEITÄ KAIKKIA

YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU KIRSI PIMIÄ

VAUVALAULU NARVASSA

CEDIN REISSULLA

KRIGSROPET – KOLUMN

MÄNNISKOHANDEL I SYDAFRIKA

ARMEIJASSA TAPAHTUU

SYVÄSUKELLUS LAULUKIRJAAN

SOTAHUUTO

Tässä kuussa

nykypäivän vastenmieliset ilmiöt Tervetuloa tämän kuukauden Sotahuutoon. Siirtyessämme syyskuuhun ja syksyn ensimmäisiin päiviin toivomme, että olette nauttineet kesän rentouttavista ja virkistävistä hetkistä. Pelastusarmeija on ollut sosiaalisen työn johtoasemassa yli sadan vuoden ajan. Armeijan alkupäivistä lähtien erilaiset sosiaalisen työn ohjelmat kehittyivät hengellisen työn rinnalla. Sosiaaliseen työhön sisältyi ruokakauppoja, yömajoja ja koteja ”langenneille” tytöille. William Booth oli yksi historian suurimmista yhteiskunnallisista uudistajista – häntä ei koskaan pelottanut taistella lakimuutosten puolesta tai kamppailla sosiaalisina normeina hyväksyttyjä epäkohtia vastaan. Kun köyhät työläiset tulitikkutehtaissa kärsivät vaarallisten kemikaalien käsittelyn vaikutuksista, Boothin visionäärinen idea oli perustaa oma tulitikkutehdas, jossa olisi turvalliset työolot. Kun Booth sai tietää, että 9 000 ihmistä katosi vuosittain Lontoossa teille tietymättömille, hän perusti etsiskelytyön toimiston – työmuodon, joka on jatkunut ympäri maailmaa tähän päivään saakka. 1890-luvulla Armeija perusti työvoimatoimiston, jossa työttömiä autettiin löytämään työtä. Nykyään useissa maissa Employment plus -ohjelmamme auttavat työttömiä löytämään mielekästä työtä. Tämän kuun Sotahuudossa käsitellään modernin yhteiskunnan vastenmielisiä ilmiöitä: rasismia ja ihmiskauppaa. Aiheet eivät ole miellyttävää luettavaa – mutta toivomme tiedon siitä, miten näitä asioita vastaan taistellaan, rohkaisevan teitä. 4

SOTAHUUTO

Pelastusarmeija on viime vuosina hyödyntänyt laajaa verkostoaan ihmiskaupan vastaisessa taistelussa. Majuri Anne Read (Isosta-Britanniasta) ja Madeleine Sundell (Ruotsista) vierailivat Suomessa aiemmin tänä vuonna pitämässä ihmiskaupan vastaisen työn seminaarin, jossa he kouluttivat suomalaisia työntekijöitä tunnistamaan tämän kamalan rikoksen ja reagoimaan siihen. Sotahuuto käytti tilaisuuden hyödyksi ja haastatteli heitä ongelmasta ja Pelastusarmeijan ihmiskaupan vastaisesta työstä Euroopassa.

”Tämän kuun Sotahuudossa käsitellään modernin yhteiskunnan vastenmielisiä ilmiöitä: rasismia ja ihmiskauppaa. Aiheet eivät ole miellyttävää luettavaa – mutta toivomme tiedon siitä, miten näitä asioita vastaan taistellaan, rohkaisevan teitä. ”

Rasismi ei ole uusi ilmiö, mutta Eurooppaan hiljattain saapunut pakolaisvirta on saattanut voimistaa rasistisia ja nationalistisia asenteita. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän haastattelussa kerrotaan, miten rasismia ja syrjintää vältetään. Voit myös lukea Pelastusarmeijan uuden kansainvälisen kannanoton rasismia vastaan. Se löytyy verkosta tältä sivulta: pelastusarmeija.fi/pelastusarmeija/ yleista Lehdestä löytyy myös kevyempiä ja iloisempia aiheita: Sotahuudon toimittaja Toni Kaarttinen vieraili vähän aikaa sitten Viron itäisimmässä keskuksessa Narvassa. Yksi keskuksen monista ohjelmista on uusi vauvalauluohjelma, josta on tullut erittäin suosittu. Osaston johtajat, majuri Mihail ja Liudmila Baglai, kertoivat innoissaan ohjelmasta Tonille ja voit lukea heidän tarinansa tästä numerosta. Toivomme, että tämän kuun Sotahuuto on mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää luettavaa.

Ced Hills

everstiluutnantti ylisihteeri

Korjataan Rikkoutuneet Unelmat

SUNNUNTAINA 23. SYYSKUUTA

2018

RUKOUSPÄIVÄ IHMISKAUPAN UHRIEN PUOLESTA SOTAHUUTO

SOTAHUUTO

Ihmiskauppa

koskettaa meitä kaikkia Ihmiskauppa ja moderni orjuus on huumekaupan jälkeen laajimmalle levinnein järjestäytyneen rikollisuuden ala. Arvioiden mukaan ihmiskaupan uhreina on tällä hetkellä yli 45 miljoonaa ihmistä. Se on enemmän kuin 300-vuotisen Atlantin yli tapahtuneen orjakaupan aikana kaikkinensa! – Todellisuudessa ilmiö on vieläkin laajempi – voimme nähdä vain jäävuoren huipun. Ei ole yhteisöä, jota ihmiskauppa ei koskettaisi; sitä tapahtuu aivan kaikkialla, toteavat majuri Anne Read Isosta-Britanniasta ja Ruotsin ja Latvian territorion sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sihteeri Madeleine Sundell.

Helsingissä järjestettiin naistenpäivänä 8.3.2018 ihmiskaupan vastaisen työn seminaari. Seminaarin tavoitteena oli lisätä tietoisuutta ihmiskaupasta ja nykypäivän orjuudesta sekä tarjota työkaluja ja ideoita ihmiskaupan vastaiseen työhön. Erityisvieraina ja puhujina olivat majuri Anne Read, joka toimi Ison-Britannian territorion ihmiskaupan ja modernin orjuuden vastaisen yksikön johtajana viime kesään asti, sekä Madeleine Sundell, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sihteeri Ruotsin ja Latvian territoriosta. Suomen ja Viron nykyisestä tilanteesta kertoivat kapteeni Metti Saajoranta ja luutnantti Anneli Aavik.

45 miljoonaa menetettyä tulevaisuutta – Ihmiskaupan uhreja on enemmän kuin koskaan ennen. Meillä Ison-Britannian Pelastusarmeijassa avustettavien uhrien määrä kasvaa vuosittain 50 %, mikä on merkki siitä, että uhreja on arviota paljon

enemmän. Ihmiskauppa on kätkettyä rikollisuutta, toteaa Anne Read, ja Madeleine Sundell täydentää: – Uhrit hyvin harvoin antavat itsensä ilmi – usein ihmiset eivät ole itse edes tietoisia siitä, että he ovat ihmiskaupan uhreja. Voimme arvioida asiaa vain sen mukaan, miten paljon pätevyyttä ja tietotaitoa meillä on. Jos on kykyä ja resursseja etsiä uhreja aktiivisesti, niin heitä myös löydetään enemmän. – Ihmiskauppa alkaa siitä, että uhrit huijataan epätoivottuun tilanteeseen ja heidät saadaan tuntemaan itsensä ihmisinä arvottomiksi. Voimme nähdä ja kokea, miten tämä särkee Jumalan sydämen, ja näin ollen meidänkin sydämemme, Anne toteaa. – On muistettava, että jokaisella uhrilla on kasvot ja ihmisarvo – hän on yksi meistä, Madeleine lisää. – Ihmiskauppa on maailmanlaajuinen ongelma, ja sitä tapahtuu niin kansainvälisesti kuin maan sisäisestikin.

Köyhyys, syrjintä ja toivottomuus ovat perussyitä ihmiskaupalle altistumiselle. Kaikkialla missä on köyhyyttä, sotaa, konflikteja tai katastrofeja – sieltä näemme monien uhrien saapuvan. Toiveet ja unelmat paremmasta elämästä ajavat tekemään ratkaisuja, jotka altistavat huijatuksi ja hyväksikäytetyksi joutumiselle. Tekijän puolelta ihmiskaupan tekee houkuttelevaksi mahdollisuus tarjota edullisia palveluja halvan työvoiman ansiosta. Meidän kuluttajien tulee pohtia, mitä olemme valmiit maksamaan ja millä inhimillisellä hinnalla, Anne muistuttaa. Ihmiskauppa mielletään usein seksiorjuudeksi, mutta todellisuus on paljon monitahoisempi. Pakotetun prostituution lisäksi modernin orjuuden muotoja ovat muun muassa työperäinen ihmiskauppa, kotiorjuus, järjestäytynyt kerjääminen, taloudellinen hyväksikäyttö, pakottaminen rikollisuuteen, pakkoadoptiot ja elinkauppa. 8 SOTAHUUTO

– Virallisten kansainvälisten tilastojen mukaan 80 % kaikesta ihmiskaupasta on seksikauppaa, mutta työperäinen ihmiskauppa on kasvussa. On myös muistettava, että usein kyseessä on moninkertainen ihmiskauppa, jossa modernin orjuuden eri muotoja esiintyy yhdessä. Kokonaisia perheitä saatetaan käyttää hyväksi. Työperäinen ihmiskauppa on jotakin, jota vasta nyt olemme oppineet ymmärtämään, Anne toteaa. .

ta reagointimekanismeista ja edistettävä koulutusta ihmiskaupan tuntomerkkien tunnistamisessa, Madeleine toteaa vakavana. – Yhteiskunnan ei tule vain reagoida, vaan ennakoida. Anne ja Madeleine puhuvat tuntuvien rangaistuksien puolesta. – Meidän pitää tehdä ihmiskaupasta niin vaikeaa ja rangaistavaa rikollisille, ettei se ole riskin arvoista. Täytyy muistaa, että ihmiskaupan uhrin elämä voi Pelastusarmeija mukana olla arpeutettu ikuisesti. eturintamassa Myös meillä kaikilla on vastuu pitää Jo Pelastusarmeijan alkuvuosina ihmissilmät avoinna. Anne tiivistää asian: kaupan vastainen työ on ollut järjestön – Ihmiskauppaa tapahtuu aivan kaiksydämellä. Vuonna 1885 Pelastusarmeikialla – myös meidän omissa yhteisöisja tuki projektia, jonka tarkoituksena oli sämme! Meidän täytyy seurata pieniä osoittaa, kuinka helposti Englannissa voi merkkejä, jotka voivat paljastaa ihmisjoutua ihmiskaupan ja prostituution uhkaupan. Esimerkiksi tutun autonpesijän riksi. suojaamattomat kädet paljastavat kemiVuonna 2004 Pelastusarmeijan kankaalien aiheuttamat vahingot tai tyttö, sainvälinen johtajisto antoi julistuksen, jonka luona käyt kauneussalongissa, jossa Pelastusarmeija aktiivisesti sitouvaikuttaa maskinsa takana ahdistuneeltuu taistelemaan ihmiskauppaa vastaan. ta. Meillä kaikilla on velvollisuus pitää Isossa-Britanniassa Pelastusarmeijalla onsilmämme auki, havaita tuntomerkkekin tärkeä rooli ihmiskaupan vastaisesjä ja selvittää, mitä voimme tehdä: esisa työssä. merkiksi Pelastussoittaa Arvioiden mukaan ihmiskaupan uhreina on tällä hetkellä yli 45 miljoonaa ihmistä poliisille armeija on yksi muutai ottaa ta m a s t a yhteyttä ensivaiheen pelastustoimijasta (First res- tanniassa ja Ruotsissa Pelastusarmeijalla avustusjärjestöön. Meidän pitää olla ponder), jotka toteuttavat kansallisen lä- on turvataloja ihmiskaupan uhreille. Uh- valveilla. hetteen mekanismia (National Referral rien uudelleenintegrointi on myös tärkeää. Mechanism). Prosessissa potentiaalis- Sitä toteutetaan kansainvälisten ihmiskaup- Ihmiskauppaa myös ta uhria haastatellaan ja selvitetään indi- paverkostojen avulla sekä yhteistyössä yh- Suomessa ja Virossa kaattorien avulla, ovatko he ihmiskau- teiskunnan ja muiden järjestöjen kanssa. – Suomi on sekä kohde- että kauttakulpan uhreja – ja haastattelun perusteella – Kansainvälisenä organisaationa meil- kumaa. Uhrit eivät ole yksinomaan muuannetaan virkavallalle valtuudet toimia lä on kyky tehdä hyvää ehkäisevää työtä. alta tulleita, vaan mukana on myös suotapauksen suhteen. Tietoisuuden lisääminen on kaikki kaikes- malaisia uhreja, paljastaa kapteeni Metti – Nämä haastattelut ovat hyvin tär- sa. Ehkäisevä työ on jotakin, mitä voimme Saajoranta, joka toimi Pelastusarmeijassa keitä, koska mahdollisen uhrin elä- toteuttaa kaikkialla, Madeleine toteaa. Suomen ihmiskaupan vastaisen työn yhmä ja tulevaisuus riippuu niistä. Siksi – Maailmanlaajuisena toimijana meillä teyshenkilönä viime kevääseen asti. Nyt koulutamme vapaaehtoisemme hyvin on myös erinomainen mahdollisuus tarjo- yhteyshenkilönä jatkaa kapteeni Tuula perusteellisesti, Anne Read painot- ta apua uhrien uudelleenintegroinnissa esi- Takala. taa. merkiksi tilanteessa, jossa uhri palautetaan Vuoden 2017 lopussa suomalaisen Yksi esimerkki edellä mainitusta toi- kotimaahan. Voimme tukea häntä ja perhet- auttamisjärjestelmän piirissä oli 322 minnasta oli tapaus tämän vuoden alus- tä, emmekä vain palauttaa siihen toivotto- henkilöä, joista 127 oli tullut asiakkaiksi sa: kaksi miestä pidätettiin epäiltynä maan tilanteeseen, josta hän alkujaan ajau- viimeisen vuoden aikana. Näistä uusista 200 itäeurooppalaisen siirtotyöläisen tui ihmiskaupan uhriksi, Anne muistuttaa. tapauksista 58 koski työvoiman hyväksiorjuuttamisesta maatilalla Cornwallissa, käyttöä, 46 seksuaalista hyväksikäyttöä, Lounais-Englannissa. Kyseessä on yksi Yhteiskunnan vastuu 12 pakkoavioliittoja, neljä lapsisotilaakBritannian suurimmista modernin orja- Anne Read ja Madeleine Sundell näke- si pakottamista ja loput seitsemän muita kaupan tapauksista. vät yhteiskunnan – ja yksityishenkilöjen modernin orjuuden muotoja. Uhreista – On surullista, että usein uhrit ovat – vastuun ensiarvoisen tärkeänä. 15 otti itse yhteyttä, loput tulivat järjesnäissä tapauksissa niin epätoivoisia, – Yhteiskunnan täytyy vastata direk- töjen kautta. että ovat valmiit kestämään vapauden- tiiveihin ja lakeihin. Myös Suomessa val– Suurin osa on uhriutunut ulkomailriistoa, alkeellisia oloja ja huonoa palk- tion on Ison-Britannian ja Ruotsin tavoin la, mutta kuitenkin 37 % tapauksissa kaa, ja silti kokea sen hyväksyttäväksi. pidettävä huolta nopeista ja luotettavis- uhriksi ajautuminen on tapahtunut Suo8

SOTAHUUTO

Tässä käy myös ilmi se, että usein rikollisjengit eivät käytä hyväkseen vain yksittäisiä ihmisiä vaan suurempia ryhmiä. Se on hyvin järjestäytynyttä rikollisuutta, Anne toteaa. – Ihmiskauppa on erilaisten toimijoiden ketju. Rikolliset ovat paljon meitä edellä, heillä on paljon paremmat verkostot ja resurssit ja he pystyvät ylittämään rajoja. Meidän täytyy löytää keinoja rikkoa tämä rikollisuuden ketju omilla verkostoillamme, Madeleine Sundell ohjeistaa. Pelastusarmeijalla on 130 maassa toimivana järjestönä erinomainen tilaisuus olla taistelemassa ihmiskauppaa vastaan. Pelastusarmeijan tarjoaman avun voi jakaa kolmeen kategoriaan: ennaltaehkäisy, uhrien suojeleminen ja tukeminen sekä uudelleenintegrointi joko uhrin omaan kotimaahan tai nykyiseen asuinympäristöön. Ennaltaehkäisevä työ sisältää muun muassa koulutusta ja kampanjointia – tietoisuuden lisäämistä. Uhrien tukemista voidaan toteuttaa sosiaalikeskusten tarjoaman avun ja katutyön voimin. Isossa-Bri-

messa. Se on huomattava määrä ihmisiä, toteaa Metti Saajoranta. Suomessa auttava taho on Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, joka toimii osana Joutsenon vastaanottokeskusta. Järjestelmään kuuluvat muun muassa poliisi, maahanmuuttovirasto, ulkoministeriö ja Suomen evankelisluterilainen kirkko. – Joutsenossa on tarjolla ohjausta, neuvontaa, sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja, tulkkaus- ja käännösapua, majoitusta ja taloudellista tukea. Pelkkä epäily ihmiskaupasta tai siihen verrattavista toimista oikeuttaa edellä mainittuun apuun, Metti lisää. Ihmiskaupan vastainen järjestöverkosto IKV on yhteinen foorumi kolmannen sektorin toimijoille sekä tutkijoille. Siihen kuuluu nykyään 32 toimijaa, kuten Pelastusarmeija, Pakolaisapu, SPR ja Lastensuojelun keskusliitto. Suomessa katukuvassa helpoimmin huomattava modernin orjuuden muoto on järjestäytynyt kerjääminen. – Tämä liittyy köyhyyteen ja sorrettuihin vähemmistöihin, paljastaa Madeleine Sundell. Monet kerjäläiset ovat saapuneet maahan omasta tahdostaan, mutta hyväksikäyttö on alkanut saapumisen jälkeen. Kerjääjät ovat ihmiskauppiaiden armolla, ja heiltä viedään kaikki tai suurin osa rahoista päivän lopuksi. Mediassa puolestaan huomiota ovat saaneet Aasiasta ja Itä-Euroopasta tulleet marjanpoimijat, joita käytetään hyväksi. Tammikuussa keskisuomalaiselle marjayrittäjälle langetettiin tuomio 26 thaimaalaisen marjanpoimijan värväyksestä pakkotyöhön. Poimijat tekivät jopa 15-tuntisia työpäiviä, ja ansioillaan he lyhensivät matkakuluista syntynyttä velkaa. – Tämä osoittaa, että Suomessakin on paikkoja, joissa altistuminen työperäiselle ihmiskaupalle pääsee kukoistamaan, toteaa Anne Read. Viro puolestaan toimii niin ihmiskaupan lähde-, kauttakulku- kuin kohdemaanakin. – Suurin ongelma on roolimme lähtömaana. Naisia ihmiskaupataan töihin muun muassa baarimikoiksi ja viihdyttäjiksi hostess-baareihin. Myös pakkoavioliittoja tapahtuu; vuonna 2015 kaksi kyproslaista miestä sai syytteen virolaisten naisten pakkoavioliitoista kyproslaisille miehille. Useimmat uhreista tulivat itäiseltä Virumaalta, mikä on

Pelastusarmeijan ihmiskaupan vastaisen työn seminaarissa majuri Anne Readin ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sihteerin Madeleine Sundellin puheenvuorojen lisäksi esitettiin yleisökysymyksiä, pohdittiin ihmiskaupan tilanteita ryhmätöinä ja rukoiltiin ihmiskaupan uhrien puolesta.

köyhää aluetta, kertoo Viron ihmiskaupan vastaisen työn yhteyshenkilö Anneli Aavik. – Yksi järkyttävä löytö, jonka tein itse Tarton osaston johtajana, oli laittomat tappelut Tartossa. Asunnoton mies, joka oli ollut nyrkkeilijä, pakotettiin nyrkkeilemään toisia asunnottomia vastaan laittomissa nyrkkeilyotteluissa. Jos hän yritti kieltäytyä, hänen perhettään uhkailtiin. Viro toimii myös läpikulku- ja kohdemaana erityisesti Ukrainasta ja muualta Itä-Euroopasta tulevalle halvalle työvoimalle. Ihmiskaupan vastaisen työn toimijoina Virossa toimii MTü Eluliin ja MTü Living for tomorrow. Työ on vielä pienimuotoista. – Tarvitsemme paljon apua ja rukouksia siihen, miten voimme työtä edistää.

Rukoile kanssamme 23. syyskuuta on Pelastusarmeijan kansainvälinen rukouspäivä ihmiskaupan uhrien puolesta. Kutsumme teidät kaikki rukoilemaan tämän tärkeän aiheen

puolesta. Anne Read ja Madeleine Sundell haluavat muistuttaa, että kyseessä on moniulotteinen ongelma: – Meidän pitää rukoilla koko ongelman laajuudelta. Ei vain uhrien, vaan myös sen puolesta, että hallitukset toimisivat ennakoivasti ja saisivat lakeihin muutoksia. Pitää rukoilla, että ihmiskauppiaat ja seksipalvelujen käyttäjät tekisivät moraalisempia valintoja. Rukoilla sen puolesta, että ihmisten asenteet ja teot muuttuisivat Jumalan tahdon mukaiseksi. Psalmissa 8 Jumala paljastaa ajatuksensa ihmiskunnasta: Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Jumala loi meidät niin, että meillä on suuri arvo. Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen

Pelastusarmeijan kansainvälinen rukouspäivä ihmiskaupan uhrien puolesta 23.9.2018 SOTAHUUTO

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä:

Syrjintään ja rasismiin tulee puuttua Syrjintä ja rasismi ovat valitettavan arkipäiväisiä asioita tämän päivän Suomessa. Sotahuuto kävi esittämässä kysymyksiä syrjinnästä, rasismista ja ihmiskaupasta yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiälle.

Kirsi Pimiä on toiminut yhdenvertaisuusvaltuutettuna toukokuusta 2015. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Tämän lisäksi valtuutettu toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana ja valvoo ulkomaalaisten maasta poistamisen toteutumista inhimillisellä ja ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla. Millaisena näet tehtäväsi? – Tehtävä on hyvin moninainen ja laaja-alainen. Keskeisenä roolina on olla vaikuttaja. Yritämme omilla kannanotoilla vaikuttaa lain tulkintaan, yhteiskunnalliseen keskusteluun, poliittisiin päätöksentekijöihin ja Suomen asenneilmapiiriin. Emme ole päätöksentekijöitä, sillä kannanottomme eivät ole juridisesti sitovia. Ne ovat neuvoa-antavia suosituksia. Keskeinen tehtävämme on yhdenvertaisuuslain valvonta. Seuraamme, että viranomaiset ja yksityinen sektori noudattavat lakia. Oikeudellisesti sitovia ratkaisuja saadaksemme voimme viedä asioita myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan tai tuomio-istuimiin. – Toimimme herättelijänä – tuomme yhteiskunnalliseen keskusteluun vaiet10

SOTAHUUTO

tuja asioita. Meitä on kutsuttu virallisiksi valittajiksi ja kritisoijiksi. Kritiikki liittyy siihen, että meillä on velvollisuus valvoa niin kansainvälisten sopimusten noudattamista kuin myös meidän oman lainsäädännön toimivuutta. Kirsi Pimiä näkee yhteistyön toiminnan mahdollistajana. – Yhdenvertaisuuden edistäminen rakentuu yhteistyölle. Oma strategiamme perustuu siihen, että teemme vahvaa yhteistyötä kansalaisjärjestökentän kanssa. Kansalaisjärjestöt ovat muun muassa mukana yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunnassa. Teemme laajaa yhteistyötä viranomaistasolla sekä yrityskentän kanssa. Näen tärkeänä, että viesti menee perille myös yksityisellä puolella – yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän estäminen on myös heidän roolinsa. Media ja poliittiset päätöksentekijät ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Miten teidän, tasa-arvovaltuutetun ja lapsiasiavaltuutetun tehtävät kohtaavat? – Tasa-arvovaltuutetun kanssa tehtävämme ovat samankaltaisia. Edistämme yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa omissa viitekehyksissämme ja molemmat saam-

me kanteluita ihmisiltä, jotka ovat kohdanneet syrjintää. Pohdimme yhteisiä ratkaisuja. Lapsiasiavaltuutetun kanssakin teemme yhteistyötä, käymme keskusteluja lasten kohtaamasta syrjinnästä ja häirinnästä. Esimerkiksi tänä vuonna olemme keskustelleet turvapaikanhakijoiden lapsia koskevista kysymyksistä.

Mitä on syrjintä? Syrjintää on se, että ihmistä kohdellaan epäsuotuisammin jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. – Tilastojen valossa yleisimmät syrjintäperusteet ovat alkuperä tai vammaisuus. Ne vastaavat molemmat viidennestä kaikista yhteydenotoistamme. Yksityisellä puolella syrjintä liittyy useimmiten kauppasektoriin, pankkipalveluihin, ravintoloihin ja julkiseen liikenteeseen. Julkisella puolella kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin, koulutus- ja opetussektoriin sekä Kelan, TE-toimistojen ja muun julkis- 8

”Vaikka tuntuu, että viimeiset vuodet ovat olleet maailmanlaajuisesti ihmisoikeusnäkökulmasta haasteellisia, niin näen, että pitkällä aikavälillä olemme menossa parempaan suuntaan. ”

SOTAHUUTO

”Kaikki perustuu ymmärryksen lisääntymiseen.” 8 hallinnon toimintaan. Suurin osa yhteydenotoistamme liittyy julkisella sektorilla tapahtuvaan syrjintään, sillä ihmiset osaavat odottaa tuolloin yhdenvertaista palvelua. Mutta pitää muistaa, etteivät yrityksetkään ole oikeutettuja valitsemaan asiakkaitaan syrjivin perustein. Kirsi Pimiä muistuttaa myös rakenteellisesta syrjinnästä. – Tietyt säännöt, ohjeet tai jopa lainsäädäntö johdattavat siihen, että tiettyjä ihmisryhmiä kohdellaan epäsuotuisammin kuin toisia. Tämä on valitettavan arkipäiväistä. Toivon, että tätä opitaan tunnistamaan entistä paremmin ja siten ehkäisemään sitä. Siksi on erittäin tärkeää suorittaa yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia, kun lainsäädäntöä uudistetaan. Miten voi toimia kohdatessaan syrjintää? – Kannustan puuttumaan jo itse tilanteessa, jos vain mahdollista. Tämän jälkeen kannustaisin ilmoittamaan tapahtuneesta. Meihin voi olla yhteydessä, ja työelämässä tapahtuvassa syrjinnässä voi kontaktoida työsuojeluviranomaisia tai ammattijärjestöä. Syrjinnän kohdistuessa sukupuoleen asiasta voi ilmoittaa tasa-arvovaltuutetulle. On myös mahdollista, että henkilö itse vie asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan. Se on matalan kynnyksen oikeusturvaelin, joka ei vaadi juridista osaamista. Jos epäilee tulleensa syrjityksi, niin kannattaa kysyä meiltä neuvoa. Meihin saa anonyymina yhteyden vaikka chattipalvelun kautta, joka on auki maanantaisin ja keskiviikkoisin. Kanssamme voi keskustella tapahtuneesta ja selvitellä, onko tapahtunut syrjintää. Myös sivustakatsoja voi toimia. – Sivustakatsojaa kannustaisin syrjinnän uhrin tukemiseen tilanteeseen sopivalla tavalla. Laki ei määrää, että sinun olisi itse kohdattavaa syrjintää ilmoittaaksesi siitä – myös sivustakatsoja voi tehdä kantelun. Mutta se toki edellyttää, että tiedämme kenestä on kyse, ja kuka on toimijana. Mutta toki kaikki ilmoitukset epäoikeidenmukaisuuksista ovat tervetulleita. Esimerkiksi tapauksessa, jossa bussikuski ei ottanut asiakasta kyytiin ihonvärin vuoksi, olimme yhteydessä 12

SOTAHUUTO

bussiyhtiöön ja tiedustelimme, ovatko ohjeistukset ajan tasalla. Pitää muistaa, että palveluiden epääminen on syrjintärikos, joka merkitty rikoslakiin, ja siitä voi tehdä rikosilmoituksen viranomaisille.

Rasismi ja vihapuhe Millaisena näet rasismin yleisyyden ja kehityksen tänä päivänä? – Kyllä rasismia meillä esiintyy, sitä ei voi kieltää. Tehdyt tutkimukset ovat karua kerrottavaa: Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulleille maahanmuuttajille ja heidän jälkeläisilleen vuonna 2017 tehty kysely paljasti, että 43 % on kohdannut rasismia viimeisen vuoden aikana. Vuoden 2014 Romaniselvityksessä tulos oli yli 50 %. Rasismi on heille valitettavan arkipäiväinen ilmiö. – Toivoisin, että rasismi olisi vähenemässä, mutta maailmanlaajuisesti yhteiskunnan tila on kiristyvä. Populistiset puolueet ovat suosiossa monissa maissa, ja he viljelevät rasistista retoriikkaa omissa puheissaan. Äärioikeisto on noussut niin Suomessa, Pohjoismaissa kuin muuallakin maailmalla. Samalla sosiaalinen media mahdollistaa helpomman ja nopeamman vihapuheen levittämisen. Tämä yhteiskunnallinen kehitys näyttää huolestuttavalta. Millaisena rasismi nousee esiin? – Karkeimmillaan se on kiihottamista kansanryhmää vastaan, rikollista toimintaa. Nimittely kadulla ja sosiaalisessa mediassa on myös vihapuhetta ja tietyissä tilanteissa se täyttää yhdenvertaisuuslain häirintäpykälän tunnusmerkit. Toivon, että poliittiset päättäjämme ja julkisuuden henkilömme omalla esimerkillään toisivat esille sitä, ettei rasismia suvaita. Ei vain lausuntoina ja kampanjoina kerran vuodessa, vaan käytännön tekoina. Mistä rasismi mielestäsi kumpuaa? – Tietyillä ihmisillä varmasti ennakkoluuloista ja tietämättömyydestä, mutta toisille se on tarkoituksenhakuista. Tuodaan rodullista keskustelua esille, jolla pyritään oikeuttamaan rasistiset mielipiteet. Vihamielisiä tarkoitusperiä. Sosiaalinen media on kaksiteräinen miekka, joka mahdollistaa vihapuheen ja rasismin leviämisen.

– Se on mahdollistanut uuden pidäkkeettömän ja aggressiivisen huutelukulttuurin. Se ei tosin ole itse median, vaan käyttäjien vika. Mutta silti painottaisin, että myös sosiaalisen median toimijoilta vaaditaan perusteellisempaa puuttumista väärien ja rasististen tietojen levittämiseen. Mitä voisimme itse kukin tehdä rasismin kaitsemiseksi? – Suosittelen asiaan puuttumista arkipäivässä, jos näet vääryyksiä. Esimerkiksi jos jotakuta nimitellään kadulla, niin voi puuttua tilanteeseen. Toki oman harkintakyvyn mukaan, sillä ei ole tarkoituksenmukaista altistua väkivallalle. Mutta tuen osoittamisella uhrille on suuri merkitys. Rasistiset puheet pitää kyseenalaistaa. Jos olemme hiljaa, niin silloin hyväksymme ne. Myös sosiaalista mediaa pitää käyttää ajatuksella, ettei jaa rasistista materiaalia. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävään kuuluu myös syrjintävaarassa olevien ryhmien, kuten ulkomaalaisten olojen, oikeuksien ja aseman edistäminen. – Tämä on peruja vanhasta tehtäväkentästämme, sillä alun perin toimimme ulkomaalaisvaltuutettuna. Meille tulee yhteydenottoja, jotka liittyvät esimerkiksi maahanmuuttajien turvapaikkaprosessiin tai perheenyhdistämistilanteisiin. Voimme antaa maahanmuuttovirastolle ja tuomioistuimille lausuntoja. Joissakin tapauksissa olemme tuoneet esille Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöjä. Voimme nostaa kysymyksiä myös yleisellä tasolla, kuten lasten, naisten ja seksuaalivähemmistöjen kohtelu turvapaikkahaun prosesseissa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo myös, että käännytys- ja karkotustilanteissa ulkomaalaisten maasta poistaminen toteutuu inhimillisellä ja ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla. – Valvomme poliisin toimintaa maasta poistamisen täytäntöönpanoissa. Seuraamme, että kohtelu on asianmukaista, ja palautettujen ihmisoikeudet turvataan. Kun huomaamme puutteita, raportoimme asiasta. Tällaisia asioita ovat olleet esimerkiksi tulkin puuttuminen tai epätietoisuus karkotuksen ajankohdasta. Olemme puhuneet avoimuuden ja

inhimillisyyden puolesta. Palaute antamistamme suosituksista on ollut hyvin rakentavaa. Poliisi on kehittänyt toimintaansa toivomaamme suuntaan.

Ihmiskauppa Tässä Sotahuudon numerossa olemme käsitelleet ihmiskauppaa laajasti. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii Suomessa kansallisena ihmiskaupparaportoijana. – Ihmiskaupparaportoijan rooli on ollut toimistollamme kymmenkunta vuotta. On hyvä, että tämä rooli on poliittisesti sitoutumattomalla oikeustoimijalla, joten emme ole alttiita poliittisille vaikutuksille. Se antaa meille mahdollisuuden arvioida toimintaa neutraalilla tavalla. Kymmenen vuoden aikana olemme antaneet kolme ihmiskauppakertomusta eduskunnalle, joka on edellyttänyt toimia lakien ja säännösten tarkentamiseksi. – Poliisin ja tuomioistuimien toiminta on kehittynyt – mutta edelleen meillä on ongelmia uhrien tunnistamisessa. Suurin osa aloitteista tulee maahanmuuttovirastolta, jonkin verran poliisilta ja vähäisesti järjestöiltä, muilta toimijoil-

ta ja viranomaisilta. Ajatus ihmiskaupasta on vielä monelle niin kovin vieras. Toinen ongelma on rikosprosessien eteneminen, jotta tekijät joutuisivat vastuuseen. Näyttö on vaikeaa. Olemme esittäneet, että olisi tuloksellisempaa, jos poliisilla olisi erityisyksikkö, joka olisi keskittynyt ihmiskauppaan. Yksikön työntekijät olisivat erikoistuneet ja tietäisivät tarvittavat metodit työskenneltäessä ihmiskaupan uhrien parissa. – Myös auttamisjärjestelmän kehittäminen on ensisijaisen tärkeää – palveluja pitää olla oikeasti tarjolla.

Kolmas sektori asian ytimessä Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä näkee Pelastusarmeijan ja vastaavien kolmannen sektorin toimijoiden roolin merkittävänä yhdenvertaisuuden edistämisessä ja syrjinnän kitkemisessä. – Olette ihmisten kohtaajia, ja se antaa suuren mahdollisuuden vaikuttaa. Se antaa hyvät edellytykset asiaan puuttumiseen ja tuen antamiseen. Keskusteleminen on hyvin tärkeää, sillä kaikki perustuu ymmärryksen lisääntymiseen.

Miltä tulevaisuus näyttää yhdenvertaisuusvaltuutetun silmin? – Olen optimisti. Vaikka tuntuu, että viimeiset vuodet ovat olleet maailmanlaajuisesti ihmisoikeusnäkökulmasta haasteellisia, niin näen, että pitkällä aikavälillä olemme menossa parempaan suuntaan. YK:n ihmisoikeusjulistus täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Olemme näinä vuosina saavuttaneet ymmärryksen ihmisten perusoikeuksista ja viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana vähemmistöjen oikeuksia ja haavoittuvaisuutta on alettu ymmärtää paremmin. Vaikka tuntuu, että monilla on vaikeuksia ja asiat etenevät verkkaisesti, niin silti hitaasti menemme kohti parempaa aikaa. Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen

Oletko kohdannut syrjintää ja kaipaat apua? syrjinta.fi SOTAHUUTO

Vauvalaulu Narvassa

– tärkeää yhdessäoloa äideille ja lapsille Syyskuun 16. päivänä vietetään Viron työn rukous- ja uhrisunnuntaita, jolloin rukoillaan ja kerätään varoja Pelastusarmeijan tekemälle työlle Virossa. Erityisenä kohteena ovat lapset ja nuoret. Millaista nuorisotyötä Viron Pelastusarmeija tekee? Sotahuuto kävi tutkimassa tilannetta ja tutustumassa vauvalauluun Narvassa.

Päästearmee (Viron Pelastusarmeija) toimii viidellä paikkakunnalla: Tallinnassa, Tartossa, Narvassa, Jõhvissa ja Võrussa. Viron naistyön johtaja, majuri Anna Kotrikadze on tyytyväinen siihen, miten nuorisotyö on huomioitu osastojen ohjelmassa: – Säännöllisenä toimintana meillä on pyhäkoulut. Narvassa meillä on viikoittain vauvalaulu ja nuorten ryhmä. Jõhvissa pyrimme järjestämään kokoontumisia koulujen lomien aikaan. Hyvin suosittu toiminnan muoto on kesällä Loksalla järjestettävät kesäleirit. Idylliseen, merelliseen ja metsäiseen leirikohteeseen kokoontuu lapsia kautta maan. Kullekin leirille mahtuu noin 20 lasta, ja leirit täyttyvät poikkeuksetta viimeistä paikkaa myöten. – Joka kesä meillä on ainakin kolme leiriä: vironkielisten ja venäjänkielisten lasten leirit sekä teini-ikäisille ja nuorille aikuisille tarkoitettu musiikkileiri. Viime vuonna meillä oli myös erillinen leiri Tallinnan Koplin osaston nuorille. Musiikkileiriä johtaa Adam Hall Isosta-Britanniasta. – Olemme ohjanneet aikaa ja resursseja leiritoimintaan, sillä olemme nähneet tämän toimivan. Leirit ja yhdessäolo samanikäisten seurassa ovat monelle hyvin tärkeitä. Anna Kotrikadze täsmentää nuorisotyön merkitystä: – Pitää muistaa, että lapsissa on myös Armeijan tulevaisuus, joten nuoriin ja lapsiin on panostettava. Se on fakta. – Meille upseereille on useimmin helpompaa työskennellä eläkeläisten kuin 14

SOTAHUUTO

nuorten ja lasten parissa. Eläkeläiset tulevat kutsuttaessa, mutta nuoriso- ja lapsityö vaatii enemmän voimavaroja ja viitseliäisyyttä. Meidän pitää rukoilla ja olla realistisia ja pyrkiä pitämään siitä kiinni, että jokaisessa osastossa olisi ainakin yksi nuorille suunnattu ohjelma. Se on vakaa perusta. Ideaalitilanteessa meillä olisi tulevaisuudessa resursseja palkata henkilö, jonka vastuuna olisi erityisesti Viron lapsi- ja nuorisotyön kehittäminen. Uusia ajatuksia ja suunnitelmia on jo ilmassa. – Luutnantti Anneli Aavik siirtyy Tartosta Tallinnan Koplin osaston johtoon elokuussa, hänellä on vahvana näkynä aloittaa nuorisoryhmien kokoontumiset. Toiminnassa oli vuoden mittainen tauko henkilövaihdosten vuoksi. Jõhvissa puolestaan olemme siirtymässä tilapäisistä tiloista pysyvään osastorakennukseen, mikä mahdollistaa säännöllisemmän nuorisotoiminnan. – Yksi unelma olisi kerhoryhmä, johon koululaiset voisivat tulla tekemään läksyjä koulupäivän jälkeen, sillä monien lasten vanhemmat ovat iltaisin töissä. Aiomme kehitellä myös ohjelmaa, joka aktivoisi äitejä ja isoäitejä mukaan – mukavaa toimintaa koko perheelle.

Myös nuorisotyössä on huomioitu perheiden sosiaaliset haasteet. – Tällä hetkellä meillä toimii vauvalaulu ja nuorisoryhmä, Liudmila Baglai selventää. – Monet vauvalaulussa käyvistä äideistä ovat itsekin vielä nuorisoa. Tästä syystä vauvalaulu on jaettu kahteen osaan, ensin leikkiin, lauluun ja yhdessäoloon lasten kanssa, ja sen jälkeen kokoonnumme äitien kanssa jakamaan yhteyttä. Yritämme keskustella näiden nuorten äitien kanssa ja antaa heille ajateltavaa ja pohdittavaa, etteivät he hukkaisi nuoruuttaan tyhjiin tai vahingoittaviin asioihin. – Tällä hetkellä ryhmässä käy kymmenkunta äitiä lapsineen. Joskus meillä on käynyt pari isääkin. Useimmilla äideillä on mukanaan yksi lapsi, mutta on mukana perhekin, joka tulee kokoontumiseen neljän lapsensa kera. Kesällä kävijämäärä kasvaa, koska päiväkodit ovat silloin kiinni. – Rehellisesti sanottuna olemme tuolloin täydessä kapasiteetissa, huoneemme kun on täynnä leluja, pehmoeläimiä ja askartelutarvikkeita, Mihail lisää naurahtaen. 8

Vertaistukea vauvalaulusta Narvassa tapaamme osastonjohtajat, majurit Mihail ja Liudmila Baglain. Narvan osasto on Viron vilkkain, sillä tarve Sanalle ja avulle on suuri sosiaalisten ongelmien värittämässä rajakaupungissa.

Vauvalaulussa on tohina päällä! Tällä kertaa tunnilla koottiin rakennuspalikoista Baabelin torneja. Alh. vas. Narvan osastonjohtajat, majurit Mihail ja Liudmila Baglai.

SOTAHUUTO

Baabelin tornit kohoamassa!

Pelastussotilas Ritan johdolla kokoonnutaan piirtämään.

– Vauvalaulun ydin on siinä, että äidit ja lapset viettävät aikaa yhdessä. Haluamme tavoittaa äidin ja lapsen välisen yhteyden. Osana vauvalaulua on myös raamatunkertomus. Pyrimme siihen, että viihdyttävyyden lisäksi tarinasta löytyy tärkeä sanoma. Tarinoiden kautta äiti saa kuulla Jumalan sanaa. Lapset oppivat asioita äitinsä – heille läheisimmän ihmisen – kautta. Haluamme näyttää kristillistä esimerkkiä ja opettaa arvoja, jotka äiti voi sitten opettaa lapselleen. Perheet ovat pyyteettömästä toiminnasta kiitollisia. – Äitien välinen yhteys on tärkeää. Se on pieni irrottautuminen arjesta ja sen ongelmista. Jos he eivät pitäisi tästä, he eivät tulisi takaisin. Ainakin voimme tarjota ymmärrystä ja henkistä tukea. Toki pyrimme myös aina tarjoamaan ruokatarvikkeita, joita he voivat ottaa mukaansa.

set kokoontuvat rakentamaan omat torninsa. Rakentaminen huipentuu kahteen kilpailevaan torniin. Tornit hipovat jo korkeuksia, kun toinen tulee rymisten alas. Ketään ei kuitenkaan harmita, vaan rakentaminen alkaa hymyssä suin uudestaan. Pelastussotilas Rita on juuri tullut kolmannen kerran isoäidiksi. – Olen ollut täällä viisi vuotta. Tulin vapaaehtoisena työvoimatoimiston kautta, ja nyt olen ollut kaksi vuotta pelastussotilaana. Minulla on ollut aina ideoita ja intohimoa asiaan – pidän tästä kovasti, Rita toteaa hymyillen. Leikkihetken jälkeen ryhmä jakaantuu kahtia: vanhemmat lapset jäävät Ritan ohjauksessa piirtämään torneja. Äidit kokoontuvat pienimmät sylissään pöydän ympärille kahvittelemaan ja keskustelemaan. Majuri Liudmila esittelee päivän aiheen, kiusaamisen. Liudmila kertoo lasten kohtaavan tänä päivänä paljon kiusaamista. Usein se kertoo ongelmallisista kotioloista, rakkauden puutteesta ja etäisyydestä. Kristittyinä meidän pitää osoittaa myötäelämisen kykyä lähimmäisenrakkaudella ja kristillisillä arvoilla. Keskustelu pöydän ympärillä syvenee. He muistelevat ryhmän jäsentä, nuorta äitiä, joka pari viikkoa sitten menehtyi sydänongelmiin. Eräs tämän päivän äideistä oli käynyt häntä katsomas-

Yksinhuoltajuus ja työttömyys ongelman ytimessä Tämänkertainen vauvalaulun kokoontuminen alkaa raamatunkertomuksella Baabelin tornista ja siitä, miten Jumala suuttui ihmisten ylpeydestä ja sekoitteli ihmisten kielet. Vauvalaulua tänään vetävä pelastussotilas Rita muistuttaa, että lapsilla on kyky ymmärtää ilman kieltä – eleiden, ilmeiden ja yhdessäolon avulla. Kertomuksen jälkeen äidit ja lap16

SOTAHUUTO

sa illalla, ja seuraavana aamuna hänet oli löydetty, kun naapurit huolestuivat asunnossa itkevästä lapsesta. Eräs äideistä, Anna T., paljastaa yksinhuoltajuuden olevan iso ongelma Narvan alueella. – Tänäänkin olemme kaikki yksinhuoltajia. Liudmila myöntää tämän olevan totta: – Narvassa on paljon työttömyyttä. Monet perheenisät ovat matkustaneet ulkomaille töiden perässä. Äiti ja lapset jäävät tänne. Elämä kuitenkin jatkuu, ja on useita tapauksia, joissa mies on löytänyt uuden rakkaan toisesta maasta ja hylännyt kotona olevan perheen. Äideille ei ole töitä. On äitejä, joiden ainoa selviytymiskeino on hankkiutua uudelleen raskaaksi ja elää valtion lapsilisillä. Sydämeltään he eivät ole valmiita äideiksi. Liudmila ja Mihail esittävätkin pyynnön: – Rakkaat lukijat, muistakaa Viron lapsia ja nuoria rukouksissanne! Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen

Viron työn rukous- ja uhrisunnuntai 16.9. Voit antaa tukesi Viron lapsille ja nuorille: pelastusarmeija.fi/viro

Cedin reissulla Ylisihteeri Ced Hills toimi aiemmin Pelastusarmeijan kansainvälisen katastrofityön koordinaattorina. Tällä palstalla Ced jakaa kokemuksiaan ja seikkailujaan näiltä vuosilta.

Olen työskennellyt viimeisten 20 vuoden aikana useaan otteeseen pakolaisten parissa: Albaniassa, Jordaniassa, Ruandassa ja viimeksi pakolaiskriisin aikana Euroopassa. Olen myös työskennellyt yhteisöjen kanssa, jotka on pakotettu lähtemään kodeistaan ja muuttamaan muualle kotimaassaan. Heitä kutsutaan maan sisäisiksi pakolaisiksi. Riippumatta siitä, onko ihmiset pakotettu muuttamaan toiseen maahan tai toiselle alueelle kotimaansa sisällä, perimmäinen syy pakolaisvirtoihin on usein sama – riidat eri etnisten ryhmien välillä. Karkeammin sanottuna: rasismi. Pakolaiskriisit ovat meille erittäin tuttuja kansainvälisistä uutisista. Olemme hiljattain seuranneet tuhansien rohingyaheimoon kuuluvien pakoa kodeistaan Myanmarissa. Syynä tähän oli rasismi: ihmisten kohtelu alempiarvoisina heidän rotunsa vuoksi. Surullista kyllä, minun ei ole tarvinnut matkustaa maailmalle nähdäkseni rasismia – olen todistanut sitä kotikaupungissani. Asuessani Etelä-Englannissa kotiseudulleni muutti monia zimbabwelaisia.

Jokainen on arvokas

Osa heistä oli pelastusarmeijalaisia, jotka olivat muuttaneet Englantiin opiskelemaan tai etsiäkseen töitä, ja heistä noin 20 liittyi kirkkoomme. Heidän afrikkalainen intonsa palvella Jumalaa elävöitti uskonyhteisöämme. Mutta yhdelle zimbabwelaiselle perheelle elämä ei ollut kovin mukavaa. Perheen henki oli ollut uhattuna Zimbabwessa poliittisten syiden vuoksi, joten he olivat paenneet maastaan ja hakeneet turvapaikkaa Englannista. Heidän hakemuksensa hylättiin syistä, joita en koskaan tule ymmärtämään. Perheen annettiin jäädä Englantiin – mutta vain väliaikaisesti. Heille tarjottiin asunto ja välttämättömät kodintarvikkeet. Viranomaiset muuttivat heitä säännöllisin väliajoin paikasta toiseen, joten perhe ei pystynyt tekemään kodistaan viihtyisämpää. Mikä pahempaa, he eivät saaneet työskennellä Englannissa virallisen statuksensa vuoksi. He eivät olleet pummeja – he olivat ammattitaitoisia ihmisiä – joten he käyttivät lahjojaan ja taitojaan tekemällä vapaaehtoistyötä paikallisessa sairaalassa tai auttoivat kirkkomme ohjelmien järjestämisessä. Mutta heidän

saamansa vähäiset avustukset eivät riittäneet elämiseen, joten heidän oli pakko turvautua ruokapakkauksiin ja hyväntekeväisyysjärjestöjen avustuksiin. Miten nöyryyttävää se olikaan tälle ihanalle, kunnialliselle perheelle. Heidän taloaan ei töhritty loukkaavilla iskulauseilla. Heille ei huudeltu haukkumasanoja kadulla. Mutta kun heiltä kiellettiin mahdollisuus työskennellä ja käyttää energiaansa ja taitojansa itsensä elättämiseen, heiltä vietiin oikeus arvokkaaseen elämään, jonka jokainen ansaitsee. Kaikkein surullisinta on se, että lähes 10 vuotta myöhemmin perhe on yhä samassa tilanteessa. Rasismia ei ole vain muualla maailmassa. Sitä ilmenee myös kehittyneimmissä ja sivistyneimmissä maissa. Mutta me voimme päästä rasismista eroon ymmärtämällä, että jokainen ihminen on Jumalan luoma, jokainen on ainutlaatuinen ja arvokas, ja jokainen ansaitsee yhtäläisen oikeuden sen kaltaiseen arvokkaaseen elämään, jota toivomme itsellemmekin. Ced Hills everstiluutnantti

SOTAHUUTO

Krigsropet Kolumn

När rasismen kom av sig En dag för ca 3 år sedan flyttade 27 irakiska män in i gamla kommunalgården i vår by. I och med det ökade invånarantalet i byn med 3%. I byn hördes förskräckta röster som oroade sej över hur de skulle våga låta sina flickor gå ensamma ut eller ifall våldet i den annars så stillsamma byn skulle öka. Några kristna oroade sig eftersom det kommit muslimer till byn. Allt kändes nytt och lite skrämmande. En av dem som oroade sej var Erik. Hans son och några andra från församlingen hade varit och hälsat på irakierna några gånger och en dag följde Erik lite motvilligt med. Det var början på ett nytt livsskede i Eriks liv. Sedan den dagen blev han som en pappa för dessa irakiska män och besökte dem alla dagar han var hemma. Även många andra bybor drogs med och snart fanns det flera som besökte männen. Det blev en intensiv period med kuskande till närmaste stad där man besökte loppisar och mataffärer, besök hos tandläkare och många samtal som främst bestod av improviserat teckenspråk, hopplösa översättningar med översättningsprogram och några enkla engelska ord. Ett par av männen kunde lite bättre engelska och kunde översätta och småningom började vi lära känna männen och de oss. Eriks hem blev en samlingsplats där många skratt och tårar, danser, glädjeämnen och bekymmer delats. Precis som för alla flyktingar blev oron för framtiden och längtan efter familjen väldigt stark emellanåt. Då var det helt nödvändigt att det fanns en Erik eller någon annan som lyssnade. En tid efter att de irakiska männen kommit frågade de ”Hur kan ni som är kristna hjälpa oss muslimer och varför hjälper ni utan att be om någonting i gengäld?” Vi svarade att det är så Jesus lärt oss. Jesus hade de hört om förut för han är en stor profet inom islam men att han är Guds son och att han dött för oss alla för att han älskar oss hade de inte hört. De blev intresserade och ville veta mera. Erik skaffade sig en minibuss och sedan blev det många färder till stan där det ordnades alfa-kurs på arabiska. (Till en alfa-kurs är alla välkomna oberoende av religion och där presenteras kristen tro på ett djupt men sakligt vis. Alla får ställa frågor och säga sin åsikt utan att behöva känna att det är fel.) Männen, Erik och vi fick lära oss konkret att vi har en levande Gud som hör bön. Vi fick uppleva flera mirakulösa under. Sedan kom en tid med många känslofyllda avsked. Negativa beslut och längtan efter familjen drev männen att återvända. Idag är bara tre män kvar i byn. Ingen i byn är ändå den samma som för tre år sedan. Erik och många andra befarade det värsta, för de var rädda för det okända, men istället har vi fått vänner för livet, fått äta god österländsk mat, lärt oss respektera varandra och lärt oss om varandras tro och kultur. Männen är inte heller de samma. Jag tror de alla fått se en skymt av Jesus i drömmar, under och i sådana som Erik. Tyvärr kunde Erik inte delta i ett bröllop han blivit bjuden till eftersom det var för oroligt i Irak men många dörrar står öppna den dag det är möjligt att besöka landet igen. Kati Nordström soldat

SOTAHUUTO

”Vill du vara vårt nya ansikte utåt?” Det är oktober i Johannesburg, Sydafrika och stora grupper av människor rör sig mot utställningshallen där årets upplaga av Sexpo går av stapeln. En gång om året fylls den enorma byggnaden av allt från underkläder till stripshower.

Unga kvinnor lockas att ansöka och fylla i formulär Många olika företag tar chansen att möta människor i detta välbesökta sammanhang, och bland utställarna märks ett nylanserat märke, Whipped, som säljer energidryck. Företaget har ett alldeles speciellt syfte med att medverka på Sexpo, de söker unga människor som kan bli deras ansikten utåt. Erbjudandet om att få promota Whipped internationellt inkluderar en hög månadslön och möjligheten att få delta på fester och stora events runtom i världen. Över 300 unga kvinnor lockas att ansöka och fyller i ett formulär med personuppgifter i förhoppningen om att bli en av de utvalda. Flera av de som anmäler sitt intresse vittnar om att det verkar vara det perfekta jobbet, nästan lite för bra för att vara sant, men glädjen över vad som skulle kunna bli en spännande framtid blir inte långvarig.

Falska jobberbjudanden som leder till människohandel Några minuter efter att de registrerat sig får de ett sms där det står: ”Du har just blivit en av de 21 miljoner människor som lockas in i människohandel genom falska jobberbjudanden. Frälsningsarmén skapade märket Whipped för att visa hur enkelt det är att falla offer för människohandel. Dela din upplevelse och hjälp oss sprida medvetenhet.”

Frälsningsarmén skapade märket Whipped för att visa hur enkelt det är att falla offer för människohandel.

Människohandel i Sydafrika Frälsningsarmén har arbetat mot människohandel i Sydafrika i flera år. Barn kidnappas och kvinnor blir bortförda av främlingar, men det absolut vanligaste sättet att bli lurad in i människohandel är genom en närstående eller någon man litar på. Frälsningsarmén skapade märket Whipped för att visa hur enkelt det är att falla offer för människohandel. ”Övertygad om att det var äkta” Stämningen runt utställningsmontern blir som förbytt. Några får tårar i ögonen, andra blir arga och några skakar på huvudet i misstro. En av de unga kvinnor som fått meddelandet säger att hon aldrig kunnat tro att det var så enkelt att bli lurad. Hon har just lämnat ifrån sig alla sina personuppgifter inklusive personnummer, till personalen i montern. De verkade vara helt vanliga människor. En annan kvinna som också hakade på erbjudandet menar att hon som marknadsföringsstudent stött på flera företag med liknande erbjudanden förut, och att hon därför var övertygad om att det var äkta.

Ett experiment som chockar människor så de förstår farorna Vägg i vägg med Whippeds monter har

Frälsningsarmén även en monter under eget namn. Många av dem som får sms:et söker sig hit för att prata om det de just varit med om. ”Vi skapade ett fejkat varumärke. Vi delade upp vår utställningsyta i två montrar; en för vår kyrka och en för den fejkade energidrycken, där vi berättade den lockande berättelsen om en fantastisk jobbmöjlighet. Istället för att berätta för människor om farorna med människohandel som vi har gjort tidigare år, så bestämde vi oss för att genomföra detta experiment för att chocka människor till att förstå farorna”.

Det absolut vanligaste sättet för någon att bli lurad in i människohandel Sydafrika är ett ursprungs-, transit- och destinationsland för människohandel och vissa bedömningar visar att upp

emot 100 000 personer kan vara utsatta. Människor är sårbara för utnyttjande på grund av fattigdom, desperation och bristande kunskap om vad som pågår. Frälsningsarmén har arbetat mot människohandel i Sydafrika i flera år. Vi vet att barn kidnappas och att kvinnor blir bortförda av främlingar, men vi vet också att det absolut vanligaste sättet för någon att bli lurad in i människohandel är genom en närstående eller någon annan man litar på. Någon som de trevliga människorna i Whippeds monter.

Barn, kvinnor och män från landsbygden transporteras till storstäderna och utnyttjas Till Sydafrika förs människor från många olika länder och bara under förra året upptäcktes flera fartyg med tvångsarbetande män ombord på sydafrikanskt vatten. 8 SOTAHUUTO

8 I Kapstaden har Frälsningsarmén tagit emot grupper med män som arbetat på dessa fartyg. De flesta offer för människohandel som befinner sig i landet är dock sydafrikaner. Från landsbygden transporteras barn, kvinnor och män till Johannesburg, Kapstaden, Durban och Bloemfontein för att utnyttjas sexuellt eller arbeta under slavliknande arbetsvillkor.

Hur Frälsningsarmén mobiliserar mot den organiserade människohandeln Viljan att förebygga, skydda utsatta och påverka samhället och arbetet utförs på bred front i alla delar av landet. Vi undervisar regelbundet skolelever i olika åldrar, vi möter resenärer på flygplatser och vi erbjuder skyddat boende för identifierade offer och vandrar tillsammans med dem mot återupprättelse och ett förvandlat liv. Vi bygger också kontaktnät mellan myndigheter och andra organisationer för att vara med och arbeta för fler fällande domar genom den nya lagstiftning mot människohandel som nyligen trätt i kraft.

”Människohandel är krig mot Gud själv” I oktober förra året fick jag möjlighet att spendera en vecka tillsammans med några av de människor som driver arbetet framåt i sitt lokala sammanhang. En ung och engagerad kille berättade; ”Jag vill få människor runtomkring mig att förstå att människohandel påverkar oss alla. Den största utmaningen för mig är när folk inte förstår vad som händer runtomkring oss eller när de väljer att ignorera det”. En av de äldre kvinnorna i gruppen säger att ”människohandel är krig mot Gud själv”. Varje människa är skapad och älskad av Gud. Varje liv är ovärderligt. Det är det som får henne att fortsätta kämpa. Hanna Brandvik programansvarig för internationell utveckling, Sverige Artikeln finns publicerad i tidningen Stridsropet nr 1–2017

Uusia jäseniä

Rovaniemen osastossa oli juhlapäivä sunnuntaina 17.6., kun Dimitrovskan siskokset Norma, 15 vuotta ja Nelli, 10 vuotta, vihittiin nuoriks isotilaiksi (kuvassa). Lisäksi osastoon otettiin siviilijäseneksi Esa Putaansuu. Jumalan siunausta kaikille uusille jäsenille! Kuva: Saul Zometa

Radio / TV Aamuhartaus lauantaina 8.9. klo 6.15 ja klo 7.15 Yle Radio 1, majuri Toni Penttinen Radiojumalanpalvelus Tampereen osastosta sunnuntaina 23.9. klo 11 YLE Radio 1, majuri Toni Penttinen saarnaa, Marja Alftan johtaa, mukana nuorisotiimi.

Seuraavassa lehdessä Kenraali Jarl Wahlströmin syntymän 100-vuotismuistotilaisuus Pelastusarmeijan kansainvälistä johtajaa (vuosina 1981–1986), kenraali Jarl Wahlströmiä muistettiin kauniissa muistotilaisuudessa 9.7. Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä. Paikalle olivat kokoontuneet kenraalin puoliso, rouva kenraali Maire Wahlström, lapset ja sukulaisia sekä lukuisia Pelastusarmeijan ystäviä. Pelastusarmeijan johtajat, everstit Patrick ja Anne-Dore Naud suorittivat juhlallisen seppeleenlaskun. Pelastusarmeijan soittajia esiintyi muistotilaisuudessa. Lue lisää kenraali Jarl Wahlströmistä: bit.ly/jarl100 ja katso kuvia muistotilaisuudesta: bit.ly/jarl100kuvia

20 SOTAHUUTO

Jouko the Street Barber – hyviä tekoja

hiustenleikkuulla

Armeijassa tapahtuu Johtajien vierailulista

Design for life 26.–28.10.2018 Mihin sinut on suunniteltu? Minne juuri sinut on kutsuttu palvelemaan? Virkistävä viikonloppu Raamatun ja rukouksen äärellä: Sinulle, joka etsit Jumalan suunnitelmaa omassa elämässäsi. Vieraina majurit David ja Diane Kinsey Englannista. Lisätietoa tulossa kotisivuillamme: pelastusarmeija.fi, seuraa ilmoittelua.

Everstit Patrick & Anne-Dore Naud, territorion johtajat: 2.9. Miesten leiri, Bergvikin kartano ja monitoimikeskus, Kruusila 7.-9.9. Territorion naisten leiri, Silokallio (TPWM) 10.-13.9. Upseerikurssi, Silokallio 22.9. Kadettien tervetulokokous, Tampere 23.9. Hämeenlinnan osasto 30.9. Helsingin osasto, komentaja Alistair Herringin kanssa Everstiluutnantit Ced ja Lyn Hills, ylisihteeri ja territorion naistyön sihteeri: 1.–2.9 Miesten päivät, Nummela 3.9. Avointen ovien tilaisuus, Porin osasto 7.–9.9. Territorion naisten viikonloppu, Silokallio (Lyn) 10.–13.9. Upseerikurssi, Silokallio 22.9 Kadettien tervetulokokous, Tampere 23.9. Kenraalin tervetulojuhla, Lontoo (Ced) 24.–26.9. Kenraalin konsultatiivinen komitea, Lontoo (Ced)

Virallinen tiedonanto Ohjelmasektori – Kapteeni Deborah Miranda, Helsingin Temppelin osasto Kapteeni Deborah Miranda siirtyy kokoaikaiselle opintovapaalle 1.10.2018. Hänen määräyksensä Helsingin Temppelin osaston johtajana päättyy 31.9.2018. Kiitämme Deborahia hänen 9 vuoden palveluksestaan osastolla. Upseerikoulu – Hyväksytty kadetiksi Kokelaat Ari ja Eija Kulmala (Vaasan osasto), on hyväksytty kadeteiksi ja he aloittavat opinnot syyskuussa 2018. Heidät toivotetaan julkisesti tervetulleiksi upseerikouluun Tampereen osastolla la 22.9.2018 klo 14. Viro – Majurit David ja Anna Kotrikadze, Viron työn johtajat David ja Anna ovat Itä-Euroopan territorion upseereita. 20.9.2018 heidän kotiterritorionsa vaihtuu. He jatkavat nykyisissä määräyksissään, mutta Suomen ja Viron territorion upseereina. Toivotamme heidät lämpimästi tervetulleiksi!

Ylennetty kirkkauteen

Ingrid Lindberg komentaja 25.7.2018 Komentaja Ingrid Lindberg, Tukholma, Ruotsi, ylennettiin kirkkauteen 92 vuoden iässä keskiviikkona 25.7.2018. Kiitämme Jumalaa rukouksen sotilaasta ja uskollisesta upseerista. Komentaja Lindberg palveli Suomen territorion johtajana ennen eläkkeelle siirtymistään. Kunnioitamme uskollisen toverimme muistoa. Jumala siunatkoon ja lohduttakoon surevia. ”Juoksen kohti maalia saavuttaakseni voittajan palkinnon, pääsyn taivaaseen. Sinne Jumala kutsuu Kristuksen Jeesuksen omat.” Fil. 3:14

SOTAHUUTO

Syväsukellus laulukirjaan Sarjassa esitellään Pelastusarmeijan laulukirjan uusia lauluja. Pyydämme erilaisia ihmisiä kuuntelemaan laulun ja kertomaan, millaisia ajatuksia se herättää.

♪ Laulun voi kuunnella osoitteessa: pelastusarmeija.fi/uutisia

Sinuakin tarvitaan Pelastusarmeijan laulukirja 227 Säv. Oddvar Arnesen, san. Oddvar Arnesen, suom. Jorma Pollari © Pelastusarmeijan päämaja, Oslo © Suom. Jorma Pollari

1. Sinuakin tarvitaan, kun kutsuu Jumala: elämäsi pyhään palvelukseen luovuta. Nuorena jo Jumalalta pyydä tehtävä, ole uskollinen, kestävä.

2. Kärsimystä lievittämään sua tarvitaan, rakkautta sydämeesi Jeesus lahjoittaa. Hengen voimassa kun toisia vain palvelet, tietä Herran luokse valaiset.

3. Laula Herrastasi koetusten melskeessä, ilo syvenee – sen tunnet päivä päivältä. Kulje kanssa Jeesuksen, tie minne vieneekään, kaikki onhan hänen kädessään.

Kerto: Sinuun kai luottaa hän voi, kun on palveluksen aika? Pysythän paikallasi, vaikka vaikeaa ois? Kun tunnet kutsumuksen, silloin vastaa: ”Kyllä!”

Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä kuunteli laulun:

Paikka elämässä Tulin yöllä sosiaali- ja terveysjärjestöjen, koulutusalan ja maakuntavirkamiehien delegaation kanssa kotiin Pariisista, jossa oli OECD:n konferenssi teemalla Mikä tuo meidät yhteen? Rauhanrakentamista, erilaisuuden hyväksymistä, eriarvoisuuden vähentämistä ja kansojen vuoropuhelua tarvitaan, kun maailmassa arvostetaan jatkuvaa talouskasvua ja tehokasta yhteiskuntaa. Kuka puhuu luottamuksen, merkityksellisen ja hyvän elämän sekä keskinäisriippuvuuden puolesta? Tätä taustaa vastan kuuntelin Pelastusarmeijan laulun 227, jossa sanotaan: Nuorena jo Jumalalta pyydä tehtävä, ole uskollinen, kestävä. Löydämmekö me ihmiset oman paikkamme elämässä, tässä arkisessa puurtamisessa ja jokapäiväisten asioiden selvittämisessä? Löydämmekö me palvelustehtävän ja paikkamme jo nuorena, niin että voimme kulkea kutsu-

SOTAHUUTO

mustamme kohden kestävinä ja uskollisina? Moni meistä ei löydä tarkoitusta ja tehtäväänsä nuorena, keski-ikäisenä eikä vanhana. Siksi on meidän jokaisen tehtävä auttaa toisiamme löytämään juuri minulle sopivan paikan, jossa voi palvella toisia. Olen koko ikäni pitänyt toisten palvelemista suurimpana tehtävänä, jonka olen saanut Jumalalta jo hyvin nuorena, kun Hän kutsui meitä rippikoulun jälkeen. En tiedä olenko osannut aina olla uskollinen ja kestävä tässä kanssaihmisten auttamisessa ja palvelutehtävässä, mutta tärkeintä on ollut luottamus siihen, että Jumala kantaa. Mitään en voi tehdä ja suorittaa ilman, että hän ohjaa elämääni ja polkujani. Hän pysyy vierellä vaikeinakin aikoina – kuin vuori. Kävelin eilen työkavereiden ja järjestöjohtajien kanssa Pariisissa Sacré-Cœurin kirkossa Montmartrella. Kirkon sisällä oli erilaisia freskoja ja maalauksia, joissa opetuslapset ja

eri kansakunnat seurasivat Jeesusta satojen vuosien saatossa. Nunnat lauloivat kauniisti päivälaudeksessa ja papit lukivat hengellisiä kirjoituksia. Laulussa sanotaan: Hengen voimassa kun toisia vain palvelet, tietä Herran luokse valaiset. Pyhä kokemus oli vaikuttava, ja yhdessä toisten kanssa mielemme rauhoittui ja Pyhän läsnäolo kosketti meitä kaikkia. Arjen ja työpäivän keskellä, yhdessä. Toivon meille kaikille tähän hetkeen, tähän päivään rohkaisua ja lohdutusta: Kulje kanssa Jeesuksen, tie minne vieneekään, kaikki onhan hänen kädessään. Marianne Heikkilä Marttaliiton pääsihteeri, Martat-lehden päätoimittaja pappi

2€ Syyskuu 2018 Pelastusarmeija

SOTAHUUTO

Sotahuuto on Pelastusarmeijan lehti, joka ilmestyy 11 kertaa vuodessa Se kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

KRIGSROPET

Frälsningsarméns tidning i Finland Tilaukset: puh. (09) 681 2300 sotahuuto@pelastusarmeija.fi pelastusarmeija.fi/sotahuuto Tilaushinnat: Suomeen ja Viroon vuosikerta 25 €, muihin maihin 50 €

Pelastusarmeijan virallinen äänenkannattaja Suomessa 128. vuosikerta

Komentaja Eva Klemanin hartauskirja-trilogian viimeinen osa on ilmestynyt

Tänään elän Kuvitettuna jälleen komentaja Christina Kjellgrenin kauniilla akvarellitöillä. Saatavana myös ruotsinkielisenä.

15 € + postikulut Koko trilogia (myös ruotsinkielisenä): Omin silmin, Nyt aamu tulee useammin ja Tänään elän yhteishintaan 25 € + postikulut Tilaukset: kauppaosasto@pelastusarmeija.fi (09) 681 2300 / Kauppaosasto

Kansallinen päämaja ja toimitus: Uudenmaankatu 40, Helsinki Postiosoite: PL 161, 00121 Helsinki Puhelinvaihde: (09) 681 2300 Sähköposti: sotahuuto@pelastusarmeija.fi Kotisivut: pelastusarmeija.fi facebook.com/pelastusarmeija Kansallinen johtaja: Eversti Patrick Naud Vastaava toimittaja: Rodrigo Miranda Toimitussihteeri ja ulkoasu: Toni Kaarttinen Toimituskunta: Lyn Hills, Rodrigo Miranda, Toni Kaarttinen, Anne Fredriksson, Saara Ertamo Perustaja: William Booth Kansainvälinen johtaja: Kenraali Brian Peddle Kansainvälinen päämaja: The Salvation Army, IHQ, 101 Queen Victoria Street, London EC4P 4EP, UK

Toimitus ei vastaa pyytämättömistä kirjoituksista Painopaikka: Painotalo Plus Digital Oy, Lahti 2018 ISSN 0356-3340 (painettu) ISSN 2489-5814 (verkkojulkaisu)

Kansikuva: Toni Kaarttinen

SOTAHUUTO 23

Aloita syksy hyvällä sanomalla!

Haluan tilata Sotahuudon Tilaamalla tuet Pelastusarmeijan työtä kotimaan vähävaraisten hyväksi. Lehden tilaushinnat: Kotimaa ja Viro, vuosikerta, 25 €, Muut maat, vuosikerta, 50 €

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Tilaan Sotahuudon itselleni Tilaan Sotahuudon ystävälleni. Ystäväni nimi ja osoite:

Nimeni: Osoitteeni: Sähköpostini: Puhelinnumeroni:

Suomen Pelastusarmeijan Säätiö Tunnus 5007467 00003 Vastauslähetys