auttamista
rukousta
Sivut 16–21
Vastuullisuutta ja kestävää kehitystä
Sivut 8–11
Grönlannin
Pelastusarmeijassa kuljetaan rinnalla
Tässä numerossa
Tässä kuussa
Kumppanuuskeräys – yhdessä auttaen ja rukoillen
Kumppanuushaaste 09 Ajatuksia elämästä ja uskosta 10 Grönlannin Pelastusarmeijassa kuljetaan rinnalla
15 Vastuullisuutta ja kestävää kehitystä Pelastusarmeijassa
17 Kohtuutta ja kestävyyttä opettelemassa 18 Kestävä kehitys Marttojen sydämellä 20 Varaston veikkoset
Minä & Pelastusarmeija
Väl gjort, du gode och trogne tjänare
Armeijassa tapahtuu
”Me kaikki maailman ihmiset ja kansat, olemme yhtä.
Vaikka auttaisit kaukaisempaa avuntarvitsijaa, niin se apu ei ole koskaan turhaa.”
majuri Anna Kotrikadze, sivu 6
Yhteistä leipää jakamassa
Raamattu kuvaa, kuinka Jumala loi maailman. Ihminen sai vastuutehtävän huolehtia luomakunnasta, mutta myös ottaa sieltä tarvitsemansa. Vähitellen huolehtiminen jäi oman hyödyn jalkoihin. Vapaus ja vastuu eivät ole aina kulkeneet käsi kädessä. Viime aikoina olemme havahtuneet ymmärtämään, että maailma ei kestä ikuista kilpailua, jossa täytyy saada aina vain enemmän. Meillä on vain yksi maapallo, ja sen tulisi riittää meille kaikille. Tässä numerossa pohdimme vastuullisuuden ja kestävän kehityksen teemoja.
Pelastusarmeijassa oppi ja käytäntö ovat aina liittyneet yhteen. Pyhitysoppimme pitää sisällään myös pyhän elämän näkymisen arjen teoissa. Voit lukea kansainvälisen kannanottomme kehotuksista ympäristöstä huolehtivaan elämäntapaan. Olemme koonneet myös Marttojen vinkkejä kestävään kehitykseen.
Eija Jämbäck on poiminut historiastamme väläyksen kierrätyksestä Pelastusarmeijassa ja siitä, miten se on muotoutunut nykyiseksi myymälätoiminnaksemme. Toiminnan arkea Tampereen varastolla kuvaavat varastomiehemme Oleg Kurgi sekä Risto Lehtomaa. Myymälätoiminta on paljon enemmän kuin vain tavara, joka kiertää kauttamme.
Vastuullisuus nousee esiin myös nyt maaliskuussa alkavassa kumppanuuskeräyksessä. Majuri Anna Kotrikadze esittelee Pelastusarmeijan kumppanuustoimintaa ja sitä, miten voimme tukea toisiamme jakamalla omastamme. Esitämme lukijoille jälleen kumppanuushaasteen, jolla voit olla mukana auttamassa ihmisten perustarpeissa eri puolilla maailmaa.
Kumppanuusryhmäämme kuuluu maa, joka on ollut viime aikoina kovasti julkisuudessa – saat kurkistaa kapteeni Nathanaël Münchin kautta Pelastusarmeijaan Grönlannissa sen monine erityispiirteineen.
Herran on maa ja kaikki mitä siinä on, maanpiiri ja ne jotka siinä asuvat. Psalmi 24:1
Vastuullista maaliskuuta!
Kati Kivestö majuri
vastaava toimittaja
miten olemme onnisTuneet?
Olemme kiinnostuneita kuulemaan, mitä mieltä olet lukemastasi lehdestä. Voit myös tehdä ehdotuksia aiheista, joista haluaisit tulevaisuudessa lukea.
Lähetä palautteesi osoitteeseen: sotahuuto@ pelastusarmeija.fi
tässä kuussa
Pelastusarmeijan johtajat nostavat tärkeitä ja ajankohtaisia asioita valokeilaan
minun ja paiTani uusi elämä
– Ihana paita! Mistä olet löytänyt tuollaisen? Tämä keskustelu käydään usein Pelastusarmeijan päämajan hississä. Se ei liene yllättävää toimistossa, jossa työskentelee paljon naisia, mutta minua ei yllätä enää sekään, että lähes poikkeuksetta ihanimmat luomukset ovat löytyneet kirppikseltä tai saatu käytettynä ystävältä.
Muistan vielä ajan, jolloin monen mielestä oli hävettävää ostaa vaatteita käytettynä kirpputorilta. Nykyään monen mielestä on häpeällisempää ostaa uusi, mutta epäeettisesti tuotettu ja lyhytikäinen halpavaate. Kierrätettynä vaate saa toisen elämän. Sitä paitsi kun ostaa kirpparilta, tulee usein samalla tukeneeksi hyväntekeväisyyttä.
Upseerina pukeudun töissä aina Pelastusarmeijan virkapukuun tai toimistounivormuun. Olen huomannut, että univormu on oikeastaan aika nerokas asu. Sen alkuperäinen ajatus on ollut paitsi kertoa, kenelle me kuulumme, myös julistaa tasa-arvoa. Tällä oli iso merkitys luokkatietoisessa Lontoossa, jossa Pelastusarmeija syntyi 1800-luvulla; pelastussotilaiden yhtenäiset univormut häivyttivät luokkaerot seurakunnassa. Minusta on upeaa se, että upseeri voi samassa
Saga Lippo everstiluutnantti territorion komentaja
asussa osallistua sekä asunnottomien yöhön että hienoille gaalaillallisille (mikäli hänet satutaan sellaisille kutsumaan). Puku julistaa sitä, että kaikki ihmiset, joita pelastusarmeijalainen kohtaa, ovat hänelle yhtä arvokkaita ja kunnioitettavia. Hän pukeutuu parhaisiinsa kaikkia varten.
Kiitos univormun, käyn mielestäni harvoin vaatekaupassa, mutta silti kaappiini näyttää kertyneen kaikenlaista. Jos minulla on paita, jota en tarvitse – yleensä siksi, ettei se enää mahdu minulle – lahjoitan sen Pelastusarmeijan iCare-myymälään. Jos paita on niin kulunut, etten kehtaa pitää sitä ihmisten ilmoilla, luultavasti ei kukaan mukaan kehtaa. Sellaista paitaa en lahjoita eteenpäin. Kuluneet paidat palvelevat aikansa mökillä, ja kun niistä aika lopulta jättää, alkaa niillä uusi elämä tilkkuina tai rätteinä. Näin vaatteeni saavat ei vain toista vaan kolmannen, neljännen ja jopa viidennen mahdollisuuden ennen kuin päätyvät saunan uuniin sytykkeeksi.
Jumala
antaa ihmiselle uuden elämän, mutta hän ei kierrätä, vaan luo uutta.
Jumala antaa ihmiselle uuden elämän, mutta hän ei kierrätä, vaan luo uutta. Paavali tiivistää tämän näin: ”Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle!” Jokaisen paitaan tarttuu matkan varrella likaa. Ihmisten silmissä toisen nuttu saattaa näyttää likaisemmalta kuin toisen, mutta Jumalan edessä kaikki tarvitsevat armoa.
kumppanuuskeräys
Yhdessä autTamista ja rukousta
Pelastusarmeijan kumppanuuskeräys toteutetaan tänä vuonna 16.3.–13.4. Keräyksen kautta olemme mukana auttamassa yhteisöjä, perheitä ja lapsia kumppanuusmaissamme. Mikä on kumppanuuskeräys?
Keitä sillä autetaan? Onko se muutakin kuin hyväntekeväisyyttä? Pelastusarmeijan naistyön sihteeri, majuri Anna Kotrikadze vastaa näihin kysymyksiin.
Pelastusarmeijan kumppanuuskeräys on melkein yhtä vanha kuin itse kansainvälinen Pelastusarmeija. Se järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1886. – Kumppanuuskeräys on alkuperäiseltä nimeltään kieltäymyskeräys, ja se on kulkenut Armeijan mukana alkuvuosista lähtien. Kenraali William Boothin
kerrotaan olevan sen takana. Hän oli kuullut eräältä upseerilta, että tämä oli säästänyt vuoden jälkiruokarahansa lahjoittaakseen sen Pelastusarmeijan kansainväliselle missiolle. Kenraali oli todennut sen olevan liian suuri uhraus koko vuodelta, mutta olisi hyvä ajatus tehdä näin lyhyemmän ajan. Ajatuk -
sena oli ja on, että luovumme jostain, mihin normaalisti kuluttaisimme ja annamme sen rahan keräykseen, kertoo naistyön sihteeri, majuri Anna Kotrikadze
Joitakin vuosia sitten kieltäymyskeräyksen nimi vaihdettiin kumppanuuskeräykseksi. Pelastusarmeijan territoriot on
jaettu kymmeneen ryhmään, niin että kussakin ryhmässä on muutama omavarainen, hyvin toimeentuleva territorio ja muutama kehittyvä maa, jonne apu suunnataan. Suomen ja Viron territorion kanssa samassa ryhmässä ovat Ison-Britannian ja Irlannin territorio, Tanskan ja Grönlannin territorio, Ghana ja Togo, Pakistan ja Etelä-Amerikan itäinen territorio, johon kuuluvat Argentiina, Uruguay ja Paraguay. Pelastusarmeijan kansainvälinen päämaja ohjaa lahjoitukset kohdemaihin, joissa paikallinen Pelastusarmeija vastaa avun perille menosta. Kohteet ovat monenlaisia, kuten kouluja, hoito- ja orpokoteja. Pelastusarmeija tekee kohdemaissa pitkäjänteistä työtä tunnistaen tarpeita ja kulkien ihmisten rinnalla arjessa. Tärkeä osa työtä on köyhistä perheistä tulevien lasten ja erityisryhmien koulutus. Esimerkiksi Ghanassa Pelastusarmeija ylläpitää yhtä maan harvoista vammaisten lasten kouluista.
– Monet näistä hankkeista eivät ole omavaraisia, siksi lahjoitukset ovat tärkeitä. Ne mahdollistavat toiminnan jatkumisen, majuri Anna Kotrikadze toteaa.
Ei vain hyväntekeväisyyttä – Lahjoittamisen ohella ajatuksena on, että voimme rukoilla eri asioiden puo-
lesta yhdessä näiden maiden kanssa. Kumppanuus on siis pelkkää lahjoittamista syvempää, majuri Anna Kotrikadze huomauttaa.
Kumppanuuskeräyskuukauden aikana Pelastusarmeijan osastot ovat vahvasti mukana. Monilla osastoilla kumppanuuskeräys huomioidaan sunnuntain jumalanpalveluksissa.
– Kokouksissa voidaan kertoa esimerkiksi keräyksen taustasta tai kohdemaista. Ihannetapauksessa kyse on hengellisestä harjoituksesta, johon yhdistyy halu auttaa. Keräysajan kolehdit voidaan ohjata kumppanuuskeräykselle.
Majuri Anna Kotrikadze kokee, että aihetta tulisi pitää esillä myös muulloin: – Mielestäni meillä on vastuu muistuttaa tästä aiheesta ympäri vuoden, ei vain keräysaikana. Avuntarve ei katoa, ja aina voi rukoilla kaukaisempien armeijaystävien puolesta. Olemme esimerkiksi olleet yhteydessä näiden maiden territorioihin ja pyytäneet heiltä aiheita, joiden puolesta he toivoisivat meidän rukoilevan.
Sinä voit auttaa
Majuri Anna Kotrikadze kertoo, miten ihmisten auttamisen halu on tehnyt häneen vaikutuksen:
– Georgiassa, Virossa ja Latviassa olen nähnyt ihmisten ottavan osaa kumppanuuskeräykseen, vaikka heidän oma toimeentulonsakin on rajallinen. On ollut myös hienoa huomata, että hyväntekeväisyys on suomalaisten sydämessä. Suomessa kumppanuuskeräys toteutetaan keväisin. Anna paljastaa, että eri maissa ajankohta, kesto ja keräystavat vaihtelevat. Useimmissa maissa keräys on sisäinen keräys Armeijan jäsenille, mutta Suomessa olemme jo vuosia sitten päättäneet vedota myös suuren yleisöön yhteisen hyvän nimissä.
– Jokainen meistä asuu yhdessä maassa, ja on luontaista välittää kodistaan, läheisistään ja maanmiehistään. Näen kuitenkin, että me kaikki maailman ihmiset ja kansat olemme yhtä. Vaikka auttaisit kaukaisempaa avuntarvitsijaa, niin se apu ei ole koskaan turhaa.
– Emme koskaan voi tietää, milloin itse tarvitsemme apua. Olen itsekin saanut apua yllättävillä tavoilla ja yllättävinä ajankohtina. Sinä saatat olla tällaisena apuna juuri sitä tarvitsevalle.
Toni Kaarttinen
Kuva:
Pelastusarmeijan kuva-arkisto & Toni Kaarttinen
Pelastusarmeija toimii 134 maassa. Kansainvälistä yhteistyötä on paljon, ja kumppanuuskeräys on yksi näistä tavoista toimia yhdessä. Kuvassa naistyön sihteeri, majuri Anna Kotrikadze.
kumppanuuskerÄYshaasTe
haasTeViikko 17.–23.3. riiTtävä ravinTo
Saamme nauttia riittävästä, ravintorikkaasta ruoasta. Kohdemaissamme tämä ei ole aina todellisuutta, ja aliravitsemus on erityisesti lapsia vaaniva vaara.
Tällä viikolla toivomme sinun kiinnittävän huomiota siihen, kuinka monta ateriaa söit viikon aikana.
Lahjoita euro per ateria.
Tulokseni: _____ ateriaa (euroa)
haasTeViikko 31.3.–6.4.
TerVeYdeksi!
Edellisellä aukeamalla tutustuimme Pelastusarmeijan kumppanuuskeräykseen. Nyt haluamme haastaa teidät lukijat mukaan tähän tärkeään keräykseen. Pelastusarmeijan kumppanuuskeräys toteutetaan tänä vuonna 16.3.–13.4. ja sen avulla tuetaan kansainvälisen Pelastusarmeijan paikallisesti tekemää pitkäjänteistä työtä ihmisten perustarpeiden, kuten ravinnonsaannin, terveydenhuollon ja koulutuksen parissa kohdemaissamme Pakistanissa, Ghanassa, Togossa, Argentiinassa, Paraguayssa ja Uruguayssa.
Tällä haasteella haluamme rohkaista teitä pohtimaan perustarpeita, joiden tyydyttymistä me länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan jäsenet pidämme helposti itsestäänselvyyksinä. Monessa maassa näin ei ole. Kumppanuuskeräysaika on neljä viikkoa. Jokaiselle viikolle on oma haasteensa, aiheina ravinto, koulutus, terveydenhuolto ja tiedonsaanti. Haastamme sinut näiden teemojen kautta miettimään, miten voisit olla avuksi niille, joille nämä asiat eivät ole itsestään selviä.
haasTeViikko
24.–30.3.
arvokas kouluTus
Saamme nauttia ilmaisesta peruskoulutuksesta ja edullisista jatkoopinnoista. Kohdemaissamme tämä ei välttämättä toteudu. Opiskelu on lapselle paras tae valoisammasta tulevaisuudesta. Suomessa saamme nauttia myös kattavasta ja ilmaisesta kirjastojärjestelmästä.
Lahjoita kaksi euroa jokaisesta kirjasta, jonka olet lukenut kuukauden aikana.
Tulokseni: _____ kirjaa (euroa)
Saamme terveydenhuollon palveluita, joiden käyttö on meille taloudellisesti mahdollista. Vaikka terveydenhoidon tilanne ei ole täydellinen, niin silti palveluja on saatavilla meille kaikille. Kohdemaissa tätä ei voi pitää itsestäänselvyytenä, ja Pelastusarmeija huolehtii monissa keskuksissa muun muassa äitiysseurannasta. Montako kertaa olet ollut terveydenhuollon vastaanotolla vuoden aikana?
Lahjoita euro jokaisesta terveydenhuollon käynnistä.
Tulokseni: _____ käyntiä (euroa)
haasTeViikko 7.–13.4.
Tiedon tasalla
Saamme nauttia monipuolisesta ja luotettavasta tiedonkulusta. Lisäämällä tietoa voi lisätä empatiaa muita ihmisiä kohtaan. Pyydämmekin pohtimaan, miten paljon olet seurannut uutisia tällä viikolla (tv-kanavat, lehdet, nettisivut jne.).
Lahjoita euro jokaisesta eri uutislähteestä.
Tulokseni: _____ uutislähdettä (euroa)
haasTeen Tulos: Yhteenlaskettu tulokseni ____ + ___ + ___ + ___ = ______ euroa
Ehdottamamme lahjoitussummat ovat suuntaa antavia. Pienemmistäkin summista on apua, ja jos kykenet osallistumaan suuremmalla summalla, niin mikä sen arvokkaampaa. Voit haastaa ystäväsikin mukaan. Lahjoituksen voit tehdä seuraavilla tavoilla: pelastusarmeija.fi/kumppanuus MobilePay 57456 pankkisiirto FI57 2084 3800 0057 29, viite 8112
Kiitos, että olet kanssamme luomassa parempaa tulevaisuutta kohdemaiden yhteisöille, perheille ja lapsille. Kiitos avustasi!
ajaTuksia elämäsTä ja uskosTa
millimeTrin tarkkuudella
Kotona meitä oli kaksi sisarusta. Jokainen, jolle tilanne on tuttu, tietää varmasti, millainen näytelmä voi syntyä, kun jotakin pitää jakaa. Vanhemmillani oli näihin tilanteisiin meille yksi ehdoton sääntö: toinen jakaa, ja toinen valitsee. Jostain syystä tilanne päätyi aina samaan – jakoi kumpi tahansa, nuorempi sisarukseni valitsi. Jotta oikeudenmukaisuus toteutuisi, minä otin vastuulleni jakamisen ja kehitin sen varsinaiseksi taiteenlajiksi. Kakkupaloja mitattiin viivoittimella millimetrin tarkkuudella, jotta jako varmasti menisi tasan.
Tinkimätön pyrkimys tasajakoon pitää sisällään kaksi huolenaihetta: Eihän kukaan toinen vain saa enemmän kuin minä? Eihän minulle jää vähemmän kuin toisille? Julkisessa keskustelussa nämä samat huolenaiheet toistuvat aikuisten maailmassa. Jos etuja leikataan, minulle jää vähemmän kuin toisille. Jos johonkin muuhun kosketaan, joku toinen saattaa saada minua enemmän. Viivoitin on kovassa käytössä. Kokemus epäreiluudesta saa ihmiset menemään joskus hyvinkin pitkälle.
”Vähemmän” ei välttämättä tarkoita ”liian vähän”, tai että jotakin puuttuu. On hyvä
kääntää katse pois toisista ihmisistä ja katsoa vain itseään. Mitä minä elääkseni tarvitsen? Onko minulla kaikki se, vai jopa enemmän? Varustelukilpailu on ikuista. Mitä jos pärjäisin vähemmällä.
Markuksen evankeliumin 10. luvussa kerrotaan rikkaasta nuorukaisesta, joka kysyi Jeesukselta, mitä hänen tulisi tehdä saadakseen iankaikkisen elämän. Hän oli varmasti tottunut siihen, että kun on rahaa, kaikki on mahdollista. Mitä Jeesus sanoisikin, hänellä olisi siihen varaa. Hän oli jo noudattanut kaikkia ohjeita, ja enää puuttuisi varmaan jokin pikku juttu. Jeesus tyrmistyttää kuitenkin nuorukaisen ilmoittamalla: ”Yksi sinulta puuttuu. Mene ja myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna rahat köyhille, niin sinulla on aarre taivaassa. Tule sitten ja seuraa minua.” (Mark.10:22). Kaikesta luopumisen on täytynyt tuntua kohtuuttomalta vaatimukselta. Pari jaetta myöhemmin Jeesus kertoo, kuinka paljon vaikeampi rikkaan on päästä taivasten valtakuntaan. Kysymys ei kuitenkaan ole siitä, kuinka suuresta rahasummasta puhutaan, vaan siitä, minkä varaan asetamme luottamuksemme. Raamattu ei kerro, miten nuorukainen valitsi.
Omastaan jakaminen ilman viivoitinta ja vaatimusta tasajaosta on uskon hyppy. Jumala on sanonut pitävänsä huolta meidän tarpeistamme. Uskallammeko me elää sen mukaisesti? Pelastusarmeijan tässä kuussa alkavassa kumppanuuskeräyksessä on kyse juuri tästä. Keräyksen aiempi nimi kieltäymyskeräys viittasi siihen, että sen sijaan että katsottaisiin toisten toimintaa, katsotaankin omaan itseen. Mistä minä olen valmis luopumaan toisten hyväksi? Annanko vain sen verran, että minulle jää varmasti riittävästi? Vai uskaltaisinko kenties antaa enemmän luottaen siihen, mitä Psalmi 23 sanoo: Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.
Haastan sinut tänään laskemaan viivoittimen pöydälle ja miettimään, minkä varaan haluat luottamuksesi asettaa. Kiitä Jumalaa siitä, että hän on uskollinen ja pitää sinusta huolen. Toimi sen jälkeen niin kuin sydämesi kehottaa.
Kati Kivestö majuri
Kuvitus: Lexica
Grönlanti on poikkeuksellinen maa niin olosuhteiltaan, luonnoltaan kuin kulttuuriltaan. Pääkaupunki Nuukissa asuu vain 20 000 asukasta. Kodittomuus on Grönlannissa laaja ongelma – se on yleisempää Nuukissa kuin missään Euroopan kaupungissa.
Grönlannin pelasTusarmeijassa kuljeTaan rinnalla
Kaukana pohjoisessa 20 000 asukkaan pääkaupungissa Nuukissa toimii Pelastusarmeijan osasto, jossa työtä johtaa kapteeni Nathanaël Münch. Grönlantilainen kulttuuri poikkeaa monin tavoin siitä, mihin olemme tottuneet, ja se näkyy myös paikallisen Pelastusarmeijan työssä. Tanska ja Grönlanti kuuluu samaan kumppanuuskeräysryhmään Suomen ja Viron kanssa. Nyt on oivallinen hetki tutustua tähän mielenkiintoiseen kohteeseen ja työtä luotsaavaan kapteeniin.
Hiukan harmittaa. Miten upeaa olisi ollut todistaa paikan päällä Pelastusarmeijan työtä ainutlaatuisessa Grönlannissa. Ymmärrettävästi on tyydyttävä videohaastatteluun. Kameraan katsoo hymyilevä, nuori (vaikka itse muuta väittää) Nuukin osaston johtaja, kapteeni Nathanaël Münch , joka vastaa Pelastusarmeijan työstä Grönlannissa. Hänellä on hyvin kansainvälinen tausta.
– Olen syntynyt Ranskan koillisrannikolla Le Havressa 1989. Isäni on ranska-
lainen ja äitini tanskalainen. Molemmissa suvuissa on armeijalaisia useammassa sukupolvessa. Lähetystyö on ollut heidän sydäntään lähellä. Äitini sukulaisia on ollut lähetysupseereina Indonesiassa, ja isäni vanhemmat palvelivat KongoBrazzavillessa noin kolmenkymmenen vuoden ajan.
Perheen kautta Nathanaël saikin kosketuksen uskoon ja uskontoon jo nuorena.
– Lisäksi pyhäkouluopettajani Brysselissä oli todella vaikuttava. Muistan edel-
leen, miten hän sai meidät rukoilemaan ja miten oli pakko kurkkia, että rukoilevathan kaikki varmasti silmät ummessa, Nathanaël naurahtaa. – Ensimmäisellä luokalla myös nunnat opettivat meille uskontoa, ja se oli todella mielenkiintoista. Sitten he kertoivat, että minun olisi käännyttävä katoliseksi, jos haluan jatkaa tunneilla käyntiä. Sain siis hyvää kosketusta uskontoon monelta suunnalta. Hänellä oli kuitenkin lapsena paljon epäilyksiä.
– Rukoilinkin Jumalalta, että älä anna minun ajatella koko ajan. 13-vuotiaana menin pääsiäisenä raamattuleirille, ja tunsin siellä hartauden aikaan jotakin tapahtuvan sisälläni. Seuraavana vuonna menin uudestaan, ja tuolloin henkilökohtainen uskoni heräsi. Menin katumuspenkille, ihmiset rukoilivat puolestani ja kaikki tuntui minusta erilaiselta. Tuolloin Herra tuli todelliseksi minulle.
Upseerikoulutus toisella puolella maailmaa
Pelastusarmeijan upseereina Nathanaëlin vanhemmat saivat erilaisia määräyksiä, ja hän muutti heidän mukanaan Sveitsiin, Ranskaan, Belgiaan ja Tanskaan, jossa he asuivat pidempään. Nathanaël palasi Ranskaan lukioon, jonka jälkeen hän piti välivuoden.
– Välivuoden aikana matkustin ja tein erilaisia juttuja. Tein töitä, vierailin Kongon Pelastusarmeijassa ja menin tekemään vapaaehtoistyötä Israeliin. Mikä tärkeintä, Israelissa tapasin tyttöystäväni Ruchaman, tulevan vaimoni, Nathanaël sanoo silmät kirkastuen.
Välivuoden jälkeen hän suoritti asevelvollisuuden ja palveli hetken Kosovossa. Sitten alkoivat opiskelut Kööpenhaminassa.
Nathanaël vaimonsa Ruchaman ja lastensa Yoavin, Ivikin ja Nourin kanssa ilta-aterialla kotona. Perhe on kotiutunut Grönlantiin hyvin, ja lapset puhuvat jo sujuvasti kieltäkin. 8
– Tuolloin sain vahvan upseerikutsumuksen, joka oli aiemminkin käynyt mielessäni. Rukoilin asiaa Ruchaman kanssa, ja tulimme siihen tulokseen, että tämä on se, mitä Jumala tahtoo minulta. Nathanaël suoritti upseeriopinnot sangen eksoottisessa paikassa: Australiassa. – Tanskassa ei ole upseerikoulua, joten suurin osa lähtee koulutukseen Norjaan tai Isoon-Britanniaan. Tuolloin koin, etten halua mennä Norjaan, se tuntui jotenkin tylsältä. Kerroin tästä, ja kuin ihmeen kaupalla tuolloinen territoriomme johtaja oli juuri keskustellut muiden
johtajien kanssa siitä, ottaako joku vastaan kadetteja. Australiasta vastattiin, että olisin sinne tervetullut.
– Se oli todellinen siunaus. Tykkäsin Melbournessa viettämästäni ajasta. Kadettikavereillani ja minulla oli paljon yhteistä. Australialaiset eivät liikaa kunnioita ylempiään, ja me tanskalaiset olemme samanlaisia, Nathanaël naurahtaa. – Meillä oli samanlainen huumori, sarkasmin ja ironian taju. Ihmiset olivat tosin tanskalaisia avoimempia ja valmiimpia puhumaan vieraille. Se teki minulle hyvää.
Kapteeni Nathanaël Münch toimii Nuukin osaston johtajana.
Yläkuvassa Nuukin osastorakennus. Tulevaisuudessa viereen nousee uusi rakennus, jotta salia saadaan laajennettua ja ryhmäkokoontumisille uudet, viihtyisät tilat. Alakuvissa Williams Café: vas. perhepiirin kokoontuminen, oik. avoimet ovet, joita pidetään joka arkipäivä.
Syyskuussa 2013 Nathanaël valmistui upseeriksi.
– Upseerivihkimyksen jälkeen minulle oli selvää, että halusin palvella Jumalaa Euroopassa. Arvostan lähetystyötä, jota isovanhempani ovat tehneet, mutta koin, että oma kutsumukseni on Euroopassa. Tunsin, että haluaisin vastata siihen haasteeseen, että miten puhua Jumalasta.
Ensimmäiset puoli vuotta Nathanaël palveli Kööpenhaminan Temppelin osaston johtajan avustajana. Sen jälkeen hän sai määräyksen Århusin osaston avustajaksi ja puolitoista vuotta myöhemmin sen johtajaksi. Kaupunki on Tanskan toiseksi suurin, mutta osasto oli pieni. Hän palveli siellä seitsemän vuoden ajan.
Yllättävä määräys Grönlantiin
Määräys Grönlantiin tuli aivan puskista.
– Olin aluksi itse asiassa vihainen, sillä en ollut antanut mitään merkkiä siitä, että olisin kiinnostunut palvelemaan siellä. Päällimmäisenä oli huoli Ruchaman papereista. Olimme kuluttaneet runsaasti aikaa, vaivaa ja rahaa saadaksemme israelilaiselle vaimolleni virallisen oleskeluluvan. Grönlanti on itsehallinnollinen osa Tanskaa, mutta heillä on omat maahanmuuttosäädöksensä. Vaikka vaimollani oli viisumi Tanskaan, hän tarvitsisi uuden Grönlantiin. Äitini asui tuolloin Isossa-Britanniassa, siskoni Saksassa ja veljeni Norjassa, niin määräykseen kuuluvat lomat Tanskassa eivät olisi meille hyödyksi.
– Olen hyvä aviomies, joten annoin vaimoni kommentoida määräystä johtajistolle ensin, Nathanaël sanoo silmää vinkaten ja naurahtaa: – Yllätyksekseni kuulin hänen vastaavan, että se so -
pii meille hyvin. Ihmettelin, kuka tämä henkilö on ja mitä hän on tehnyt vaimolleni. Saimme viikon aikaa pohtia ja rukoilla. Seuraavana aamuna tiesimme jo sydämissämme, että tämä olisi se, mitä meidän tulisi tehdä. Annoimme myöntävän vastauksen.
Peruutetaanpa tässä kohdin Nathanaëlin ja Ruchaman rakkaustarinan alkuun.
– Hän asui kylässä, jossa toimin vapaaehtoisena. Juttelimme, ja pari vuotta myöhemmin löysimme uudelleen yhteyden Facebookin kautta. Sitten aloimme vierailla toistemme luona. Kun hän tuli käymään Australiassa, kosin häntä. Hän palasi Israeliin kahden vuoden pakolliseen asepalvelukseen. Sitten 2015 menimme naimisiin.
Muutto vaati odotetusti paljon paperityötä, mutta kaikki selvisi ajallaan.
Elokuun alussa 2021 he saapuivat Nuukiin. Mukana olivat heidän kaksi lastaan Yoav ja Nouri , nuorin lapsi Ivik oli tuolloin vielä äitinsä vatsassa. Muutto Grönlantiin oli vanhimmalle lapselle haasteellinen. Hänellä kesti tottua ajatukseen, että täällä oli perheen uusi koti. Päiväkotipaikkaa ei löytynyt kuin vasta kuukausien kuluttua.
– Alku oli kyllä oikea seikkailu, kohtasimme suurimmat kulttuurishokit. Grönlannissa on monia asioita, joista ei tiedoteta, koska näin asiat ovat aina olleet, ja kaikkien oletetaan tietävän ne. Esimerkiksi koulujen alkamispäivä. Ehkä nyt kolmen vuoden aikana olemme sisäistäneet tärkeimmät, Nathanaël nauraa.
Grönlannissa puhutaan grönlantia ja tanskaa. Grönlanti on haastava, hyvin erilainen kieli. Miten perhe on saanut siitä kiinni?
– Kaikki kolme lastamme omaavat jo melko hyvän grönlannin kielen taidon. Minä ja vaimoni teemme parhaamme. Ihmisten odotukset eivät ole korkealla, joten se helpottaa, Nathanaël toteaa hymyillen. – He arvostavat yritystämme ja sitä, mitä olemme tähän asti oppineet. Totta kai olisi hienoa oppia puhumaan sujuvasti, sillä työmme on enemmän pastoraalista työtä ihmisten parissa. Kokouksissamme laulamme grönlanniksi, ja luen raamatunkohdat grönlanniksi. Joskus myös tanskaksi, jos meillä on tanskankielisiä osastossamme.
Kuluneiden vuosien aikana Grönlannin luonto on tehnyt Nathanaëliin suuren vaikutuksen. Grönlantilaiset ovat metsästäjäkansaa, ja Nathanaëlkin on päässyt sen makuun. Ystävän kanssa hän on metsästänyt poroja.
– Minua on siunattu vaimolla, joka suostuu laittamaan lapset petiin sillä välin kun käyn juoksemassa vuorilla, Nathanaël sanoo hymyillen. – Nuuk on maailman toiseksi pisimmän vuonon suulla. Siinä on 150 kilometriä tutkittavaa. Veneemme on korjattavana, mutta veneily on tulevaisuuden retkisuunnitelmissamme.
Ihmiset tekevät osaston
Pelastusarmeijan työ Nuukissa alkoi vuonna 2012, upseerit kiertelivät kaupungilla ja
rukoilivat ihmisten kanssa. Ensimmäiset osastotilat hankittiin käyttöön alkuvuonna 2013, jonka jälkeen ihmisiä voitiin kutsua kahville ja keskustelemaan. Hyvin nopeasti työ muotoutui avoimiksi oviksi, jota työ on suurilta osin nykyäänkin. Osastolla toimii Williams Café, joka on avoinna maanantaista perjantaihin.
– Alusta alkaen työhön ovat kuuluneet päivittäiset hartaudet, ja todella arvostan sitä. Laulamme puolisen tuntia ja luemme raamatunkappaleen, Nathanaël kertoo. – Monet meillä kävijät ovat kiinnostuneita kehittämään uskoaan. Suurin osa niistä, jotka tulevat syömään, tulevat myös kuuntelemaan hartautta. Avoimien ovien pöydissä tapahtuu myös paljon ruohonjuuritason evankeliointia.
Williams Cafén ohella osastolla on ollut perhe- ja lapsityötä ja sunnuntaisin jumalanpalvelus ja pyhäkoulu lapsille.
– Meillä oli myös kuoro, kävimme laulamassa muun muassa vanhainkodeissa. Vaimoni on aloittanut naisten ryhmän, ja eräs alokkaistamme miesten ryhmän. Hyviä asioita tapahtuu. Nathanaël kertoo, että pelastusarmeijalaisena hän uskoo osallistamiseen.
– Monet ovat mukana musiikin kautta. Meillä on monia hyviä kitaran ja basson soittajia. Ihmiset myös laulavat koko sydämellään. Yhteislaulu on tärkeä osa inuiittiperintöä, ja siihen on sekoittunut herrnhutilaisten tekemän käännytystyön myötä hidasta virsien laulantaa. Yhdistelmä on uniikki ja kaunis. Armeijan musiikki on nopeatempoisempaa, ja monet tuntuvat pitävän siitä suuresti. Haluan olla kuitenkin varovainen, ettemme hävitä vanhaa lauluperinnettä, Nathanaël sanoo hymyillen.
Tiedustelen, onko heillä osastolla paljon jäseniä tai vapaaehtoisia. Nathanaël kertoo, että heillä on muutamia alokkaita sekä muutamia palkattuja henkilöitä auttamassa.
– Tässä on selkeä kulttuuriero. Grönlantilaiset suhtautuvat sitoutumiseen eri tavalla. Tanskalaiset rakastavat kalentereita ja sopimuksia, täällä eletään enemmän hetkessä. Jos on kaunis päivä kalastukselle, niin se menee ymmärrettävästi kaiken edelle. Sää on täällä määräävä tekijä – harvinaiset tilaisuudet on käytettävä. Tästä huolimatta meillä on kuitenkin monia, jotka haluavat auttaa. Se tapahtuu siinä hetkessä, meillä on aina monia auttavia käsiä, Nathanaël sanoo kiitollisena. – Meidän on mukauduttava paikalliseen kulttuuriin, eikä toisinpäin.
Nopea muutos ongelmien juurisyynä
Tänä päivänä Nuukin osastossa tehdään paljon työtä kodittomien ja muiden haavoittuvaisten parissa, sillä muun muassa päihteiden käyttö on yleistä. Kodittomuus on yleisempää kuin missään toisessa Euroopan kaupungissa. Grönlantilainen yhteiskunta ei ole oikein ollut tietoinen ongelman laajuudesta, ja Pelastusarmeijalla on ollut tärkeä asema sen esiin tuomisessa.
– Monilla osastossa kävijöillä on elämänhaasteita. Emme erottele osaston hengellistä ja sosiaalista työtä, ne ovat pitkälti yhtä. Tämä erottaa meidät monesta länsimaisesta osastosta. Emme ole osasto, joka tekee ohjelmaa, johon kodittomat tulevat käymään, vaan he suurelta osin muodostavat osastomme.
Monet Grönlannin sosiaaliset ongelmat kumpuavat siitä, että toisen maailmansodan jälkeen pienissä kyläyhteisöissä asuvat ihmiset pakkomuutettiin asumaan lähiöihin.
löydetty hometta, niin halusimme lahjoittaa sen kunnostukseen”, kertoo paikallishallinnon jäsen Arnaq Johansen. Kapteeni Nathanaël Münch, otti lahjoituksen kiitollisena vastaan: ”Pelastusarmeijan tukeminen auttaa varmistamaan, että sen sosiaalipalvelut voivat jatkossakin hyödyttää Nuukin kansalaisia.” 8
– Monet käyvät läpi erilaisia syviä traumoja, joita lääkitään sitten päihteillä. Yksi erityispiirre on, että monilla kodittomilla kävijöillä on lapsia orpokodeissa. Perhetyössämme heillä on mahdollisuus viettää aikaa lastensa kanssa.
– Monet sosiaaliset ongelmat kumpuavat siitä, että suurin osa väestöstä oli vain neljä sukupolvea sitten pienissä kyläyhteisöissä asuvia metsästäjä-keräilijöitä. Toisen maailmansodan jälkeen Tanska teki grönlantilaisista Tanskan kansalaisia ja modernisoi Grönlantia. Monet kylät suljettiin, ja ihmiset siirrettiin asumaan lähiöihin. Tämä toi mukanaan monia vakavia ongelmia, kuten työttömyyttä, köyhyyttä, alkoholin suurkulutusta, lasten hyväksikäyttämistä… monia kauheita asioita, Nathanaël huokaisee.
– Vasta nyt yhteiskunta on heräämässä näihin ongelmiin, ja me olemme vahvasti mukana tässä keskustelussa. Kuljemme heidän rinnallaan, joita elämä ei ole kohdellut hellästi.
Tukea vihdoin myös yhteiskunnalta
Kuten alussa mainitsimme, Grönlanti ja Tanska ovat samaa kumppanuuskeräyksen maaryhmää kuin Suomi ja Viro. Tiedustelen Nathanaëlilta, miten
kumppanuuskeräys näkyy Grönlannin Pelastusarmeijassa. Nathanaël toteaa, että muualta tullut tuki on työssä kaikki kaikessa.
– Muiden tahojen anteliaisuus mahdollistaa toimintamme. Suurin osa rahallisista resursseistamme tulee ulkomailta. Siksi olemme kiitollisia kumppanuuskeräyksestä ja sen kautta tulevasta tuesta. Myös Yhdysvaltojen Pelastusarmeija tuki ensimmäisen ja toisen, nykyisen, osastorakennuksen hankinnassa. Tämä on ensimmäinen vuosi, kun saamme rahallista tukea paikalliselta Grönlannin hallitukselta ja Tanskan parlamentin Grönlannin edustuston kautta. Toki saamme pieniä paikallisia lahjoituksia, kuten ruokaa ja vaatteita. Osastomme jäsenet myös antavat siitä vähästä, mitä heillä on.
Nathanaël iloitsee työn kehittymisestä vuosien aikana, ja hän näkee positiivisia muutoksia tulevaisuudessakin.
– Tuen avulla olemme hankkimassa uuden rakennuksen nykyisen rinnalle. Nykyiset tilat ovat käyneet pieniksi, sunnuntaisin on aina vähintään kymmenen tuolin vaje. Kirkkosalia suurennettaisiin ja uuteen rakennukseen tulee tiloja ryhmäkokoontumisiin, kuten perhe- ja lastenohjelmaan.
Nathanaël on tutkimassa työn laajentamista eteläiseen Grönlantiin, joka on Nuukiakin köyhempää aluetta.
– On mielenkiintoista, että seutu on hyvin luonnonkaunista ja ainoa alue, jossa nautojen ja lampaiden kasvattaminen on mahdollista. Siellä kasvavat myös Grönlannin ainoat metsät. Tutkimme mahdollisuuksia käynnistää toimintaa, mutta vielä ei ole mitään kerrottavaa, Nathanaël toteaa hymyillen.
Nathanaël sanoo, että rukousapu on aina tervetullutta.
– Rukoilun vaikutuksia on vaikea mitata, mutta olemme aina tunteneet tietynlaista varjelusta. Ovet ovat avautuneet oikeilla hetkillä, ja ihmiset ovat löytäneet luoksemme. Olemme kiitollisia jokaisesta rukouksesta.
Omista kokemuksistaan viisastuneena Nathanaël haluaa lopuksi rohkaista jokaista kuuntelemaan Jumalan suunnitelmia: – Vaikka jokin voi tuntua oudolta, erilaiselta tai vaikealta, niin pidä sydämesi auki. Jumala voi johdattaa ihmeellisten asioiden äärelle!
Toni Kaarttinen
Kuvat: Nuukin osasto ja Pelastusarmeijan kansainvälinen päämaja
Viime marraskuussa Nuukin paikallishallinto antoi 40 000 Tanskan kruunua osastolle. ”Kun kuulimme, että rakennuksesta oli
VasTuullisuutTa ja kesTävää kehitYsTä pelasTusarmeijassa
Tässä numerossa pohdimme erilaisia vastuullisuuden ja kestävän kehityksen teemoja.
Mitä Pelastusarmeijan opin käsikirja ja kansainvälisen Pelastusarmeijan kannanotto toteavat asiasta?
Pelastusarmeijalaisille usko ja toiminta ovat aina kietoutuneet toisiinsa. Uskomme ja toimintatapojemme juuret löytyvät Raamatusta, henkilökohtaisesta kokemuksesta ja kristillisestä perinnöstä. Ensi alkuun saattaa pohdituttaa, mikä yhteys tällä on kestävään kehitykseen ja ekologisiin valintoihin.
Pelastusarmeijan toisessa opinkappaleessa todetaan: ”Me uskomme, että on olemassa ainoastaan yksi Jumala, joka on aivan täydellinen, kaiken luoja, ylläpitäjä ja hallitsija ja johon ainoaan uskonnollisen palvonnan tulee kohdistua.” Koska Jumala on kaiken luoja, Pelastusarmeijalla ja yksittäisillä pelastus-
armeijalaisilla on vastuu kantaa huolta luodusta maailmasta. Tämä ei ole aina helppoa sellaisissa osissa maailmaa, joissa ihmiskunnan voimavarat ovat niukat ja elämä uhanalaista. Siitä huolimatta meidän tulee kehittää vastuuntunnetta sen suhteen, miten elämme maailmassa ja toimimme omaa ja tulevia sukupolvia kohtaan, Pelastusarmeijan opin käsikirja opastaa.
Kymmenes opinkappale ”Me uskomme, että kaikkien uskovaisten etuoikeutena on tulla kokonaan pyhitetyiksi ja että koko heidän henkensä, sielunsa ja ruumiinsa voi säilyä nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tule-
mukseen” (1. Tess. 5:23) muistuttaa hengellisyyden ja palvelun – pyhän elämän ja tehtävän – välisestä läheisestä suhteesta. Pelastusarmeijalaisten pyhityksen tulee ilmetä heidän vuorovaikutuksessaan toisten ihmisten kanssa, heidän moraalisissa käyttäytymisnormeissaan ja heidän yhteiskunnallisessa toiminnassaan. Tämän pyhityskäsityksen seuraukset ulottuvat laajalle. Ne johtavat monitasoiseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen, kuten tietoisuuteen ekologisen tasapainon merkityksestä elämänpiirissämme, maailmanlaajuiseen voimavarojen jakamiseen ja halukkuuteen toimia kaiken tämän saavuttamiseksi. 8
Kansainvälinen kannanotto
Kansainvälinen Pelastusarmeija on laatinut kattavan kannanoton ympäristöstä huolehtimisesta. Kannanotossa todetaan vapaasti suomennettuna seuraavaa: Pelastusarmeija uskoo, että ihmiset on luotu Jumalan kuvaksi. Hän on uskonut meille vastuutehtävän heijastaa Hänen persoonallisuuttaan huolehtimalla maapallosta ja kaikesta elämästä sen päällä.
Pelastusarmeija katsoo ympäristön pilaantumisen olevan yksi kiireellisimmistä kysymyksistä, ja sen vaikutukset kohdistuvat suhteettoman voimakkaasti heikoimmassa asemassa oleviin. Pelastusarmeija hyväksyy tieteellisen näytön, joka edellyttää ympäristötoimia kaikilla tasoilla. Pelastusarmeija sitoutuu luomakunnan eheyden turvaamiseksi tarvittaviin kestäviin ympäristökäytäntöihin.
Kannanoton taustaosiossa tuodaan ilmi muun muassa, että maapallo kärsii ilmastonmuutoksen takia ennennäkemättömistä muutoksista, biologisen monimuotoisuuden vähenemisestä ja saastumisesta. Nykyisen tieteellisen näkemyksen mukaan kohonneet lämpötilat johtavat äärimmäisempiin ja vaikeammin ennustettaviin sääoloihin. YK ennustaa, että vuoteen 2050 mennessä jopa miljardi ihmistä on voinut joutua siirtymään kotiseudultaan ympäristön muutosten vuoksi.
Ympäristön tilan heikentymisessä on kyse muustakin kuin energiatehokkuudesta tai hiilidioksidipäästöistä. Se vaikuttaa moniin asioihin, kuten vesi- ja ruokaturvaan, köyhyyteen ja muuttoliikkeeseen. Monet ympäristöhaasteet johtuvat kestämättömästä kuluttamisesta ja tuotannosta. Haasteita ovat esimerkiksi elinympäristöjen pirstaloituminen, liikakalastus ja kestämättömät maatalouden käytännöt. Kulutushyödykkeiden tuotanto ja kuljetus käyttää suuren määrän fossiilisia polttoaineita.
Käytännön toimia
Kansainvälinen kannanotto ympäristöstä huolehtimisesta sisältää kestävän kehityksen toimia, joita Pelastusarmeija pyrkii edistämään. Tässä muutamia esimerkkejä:
• Tietoisuuden lisääminen vahingollisista vaikutuksista, joita ihmisten teot saavat aikaan Jumalan luomassa maailmassa, sekä vastuullisemmista ja luontoystävällisemmistä vaihtoehdoista, joita on tarjolla.
• Tarjotaan Raamatun mukaista tietoa ihmisen vastuusta ja edistetään asenteita, jotka johtavat ympäristön ja sen resurssien parempaan hoitamiseen.
• Ympäristöystävälliset periaatteet ja käytännöt Pelastusarmeijassa, joihin kuuluvat rakentaminen ja rakennusten ylläpito, ajoneuvojen vaikutusten arviointi, kaukomatkoja koskeva harkinta, ympäristöystävällisten tuotteiden ostaminen, vastuullinen jätehuolto ja innovatiivisten tapojen kehittäminen luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi.
• Sovittujen ympäristökäytäntöjen edistymisen seuraaminen ja raportointi.
• Käytännön avun tarjoaminen niille, jotka kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista elinympäristössään. Yhdessä heidän kanssaan myönteisten muutosten ja ekologisen oikeudenmukaisuuden puolesta puhuminen.
• Oman toimintamme kautta hyvän esimerkin näyttäminen vaikutuspiirissämme oleville.
• Yhteistyömahdollisuuksien etsiminen ja koordinointi viranomaisten ja järjestöjen kanssa, jotka työskentelevät kestävän elämäntavan ja ympäristönsuojelun tavoitteen saavuttamiseksi.
Toimittanut: Sotahuudon toimitus
Lähteet: Pelastusarmeijan opin käsikirja, The Salvation Army International Positional Statement: Caring for the environment
Kuvitukset: NickyPe & Kansainvälinen päämaja
kohTuutTa ja kesTävYyTtä opeTtelemassa
Millaisia vastuullisia valintoja voimme itse kukin tehdä? Marttaliitolla on lukuisia hyviä neuvoja ja vinkkejä siihen, miten voimme toimia kestävämmin. Kohtuus on kaiken ytimessä.
Säilyttääksemme maapallon tuleville sukupolville on syytä kiinnittää huomiota kulutuksen kestävyyteen. Luonnonvarojen kestämätöntä kulutusta kuvaa ylikulutuspäivä. Se on päivä, jolloin luonnonvarojen kulutus ylittää laskennallisesti maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä hiilidioksidipäästöjä. Globaalisti ylikulutuspäivä sijoittuu elokuuhun, Suomessa viime vuosina jo huhtikuun alkuun. Suomalaisen keskimääräinen materiaalinen jalanjälki on noin 40 tonnia vuodessa henkeä kohti, luonnon kannalta kestävä taso on 6–8 tonnia.
Kestävä kulutus hyödyttää myös omaa taloutta, sillä silloin tarvitsee hankkia tuotteita harvemmin. Kuluttajina meillä on paljon valtaa ja vastuuta. Kotitalouk-
sien kulutus voidaan jakaa neljään pääkategoriaan: asumiseen, liikkumiseen, elintarvikkeisiin sekä muihin tavaroihin ja palveluihin. Näihin kaikkiin voimme vaikuttaa: asumisessa voimme pyrkiä kohti vähäenergisempää kotia ja lajitella oikein, liikkumisessa voimme suosia kestävämpiä vaihtoehtoja, ruokavalinnoissamme voimme tuoda ympäristön lautaselle ja muiden tavaroiden osalta voimme tehdä harkittuja hankintoja, korjata ja kierrättää. Älä siis osta turhaa, vaan tee harkittuja ostopäätöksiä. Käytetty ei ole häpeä Moni nykypäivän kulutushyödyke on yllättävänkin lyhytikäinen. Esimerkiksi toimiva matkapuhelin hylätään uudemman mallin saapuessa markkinoille.
• Suosi kestäviä ja laadukkaita tuotteita.
• Huomioi, voiko tuotetta tarvittaessa korjata tai päivittää.
• Mieti, voitko ostaa käytetyn tuotteen uuden sijaan.
• Kierrätä. Sinulle tarpeeton voi olla toisen aarre.
• Vältä pikamuotia. Suosi kestäviä ja monikäyttöisiä vaatteita.
Hyviä paikkoja laadukkaiden vaatteiden ja kodin esineiden hankkimiseen ovat Pelastusarmeijan iCare secondhand hyväntekeväisyysmyymälät. Samalla kun säästät luontoa, tuet vähävaraisten parissa tehtävää tärkeää työtä. iCare-myymälöihin ja keräyslaatikoihin on helppo lahjoittaa. 8
Myymälöiden ja keräyslaatikoiden sijainnit: pelastusarmeija.fi/myymalat.
Huomioithan, että iCare-myymälät eivät ota enää vastaan ultrapikamuotia kuten Sheinin vaatteita, eikä niitä laiteta myyntiin. Tämä pohjautuu arvoihimme ja tavoitteeseemme tukea kestävää kehitystä lahjoittamisessa ja vaateteollisuudessa. Jokainen pieni askel auttaa meitä edistämään vastuullisempaa tulevaisuutta.
Vastuullista lainaamista
Kaikkea ei tarvitse omistaa itse. Harvoin tarvittavia tavaroita ja laitteita on järkevämpää lainata tai vuokrata. Parhaimmillaan tavaroiden lainaaminen tuottaa omanlaistaan yhteisöllisyyttä.
Kirjasto on klassinen esimerkki jaetusta hyvästä. Yksittäistä lukukertaa varten kirja on mielekkäämpää lainata, varsinkin kun julkinen palvelu tekee siitä ilmaista. Kirjastojen valikoima on laajentunut kirjoista myös muihin tavaroihin.
Kestävästi kotona
Kotona tekemilläsi valinnoilla on suuri vaikutus hiilijalanjälkeesi. Pyykinpesu, siivousaineiden ja -välineiden valmistus, kuljetus ja pakkaaminen sekä kodinkoneiden käyttö kuluttavat energiaa. Arkirutiinien muuttamisella voit vaikuttaa. Kun siivoat säännöllisesti vettä säästäen miedoilla aineilla ja nykyaikaisilla siivousvälineillä, toimit ekologisesti. Täs-
kesTävä
sä Marttaliiton ekologisia vinkkejä siivoukseen:
• Hanki laadukkaita, kestäviä siivousvälineitä ja suosi mikrokuituliinoja ja -moppeja. Ne ovat pitkäikäisiä, hankausteho on hyvä ja saatat pärjätä ilman pesuaineita.
• Suosi pesuaineissa ympäristömerkittyjä tuotteita. Käytä erityisen harkiten klooripitoisia tai liuottimia sisältäviä aineita. Ne ovat haitallisia sekä terveydelle että ympäristölle.
• Vältä ilman- ja wc-raikasteita.
• Annostele ohjeen mukaan.
• Osta täyttöpakkauksia, jos se on mahdollista. Suosi vähän pakattuja, kierrätyskelpoisia pakkauksia.
kehitYs marTtojen sYdämellä
Edellä saimme hienoja vinkkejä siihen, miten vastuullisuutta ja kestävää kehitystä voi edistää omassa elämässä.
Monet vinkeistä olivat Marttaliiton kattavista materiaaleista. Kestävä kehitys on olennainen osa Marttaliiton strategiaa.
Esitimme Marttaliiton pääsihteerille Marianne Heikkilälle kysymyksiä aihepiiriin liittyen.
Miten Martat ovat edistämässä kestävää kehitystä?
– Kestävä kehitys ohjaa strategiaamme, vastuullisuustyötämme ja sitä kautta myös toiminnan suunnittelua. Edistämme toiminnassamme kaikkia kestävän kehityksen osa-alueita. Ekologinen kestävyys luo perustan hyvälle tulevaisuudelle. Huomioimmekin ympäristön sekä oman toimintamme että tuottamamme kotitalousneuvonnan kehittämisessä. Seuraavien kahden vuoden ajan pääteemanamme on muutos lautasella, jossa osaltamme edistämme ruokamurrosta. Edistämme sosiaalista kestävyyttä tekemällä kohdennettua neuvontaa haavoittuvien ja tukea tarvitsevien ryhmien parissa ja vahvistamme osallisuutta yhdistysten toiminnan kautta. Taloudellista kestävyyttä lähestym-
me ekososiaalisen talousneuvonnan näkökulmasta. Martoille tärkeitä arvoja ovat yhdessä tekemisen ilo, kestävät valinnat ja avoimuus. Tärkeinä näkökulmina ovat myös kulttuurinen kestävyys, yhdessä syöminen, ruokakulttuuri, perinteiset juhlat ja yhteisöllisyys, talkoot ja läheisten auttaminen.
Kiertotalouden huomioiminen on yksi tapa huomioida vastuullisuutta?
– Kyllä! Osaltamme pyrimme edistämään kiertotaloutta neuvomalla kulutuksen kohtuullistamisesta, jakamistalouden edistämisestä, jätteiden lajittelusta ja tarvittavista taidoista: miten pitää huolta tavaroista ja vaatteista ja lisätä näin niiden käyttöikää, miten korjata rikkoutunutta tai tuunata vanhaa uudelleenkäyttöön.
Monilla on talousvaikeuksia, miten he pystyvät ottamaan huomioon vastuullisuuskysymykset?
– Vähävaraisen kansalaisen kulutus on jo olosuhteiden sanelemana yleensä hyvin kohtuullisella tasolla. Tärkeintä olisikin, että ne meistä, joilla on paljon resursseja, kohtuullistaisimme kuluttamistamme ja tekisimme mahdollisimman vastuullisia valintoja. Jokainen pienikin teko on askel oikeaan suuntaan – kukaan ei yksin voi muuttaa maailmaa, mutta ihan jokainen voi tehdä jotakin.
Millaisia positiivisia vaikutuksia kestävän kehityksen valinnoilla voi olla omaan talouteen?
– Pitämällä omaisuudesta hyvää huolta ja välttämällä tarpeettomia hankintoja
Pieniä muutoksia, iso vaikutus lautasella
Ekologisesti kestävä ruoka on terveellistä, turvallista, taloudellista ja herkullista. Se ottaa huomioon ruoantuotannon eettiset ja ekologiset osa-alueet. Ympäristön ja terveyden huomioivan syömisen perusperiaate onkin helppo – valitse lautasellesi mahdollisimman paljon kasviperäistä ravintoa: kasviksia, marjoja ja hedelmiä, täysjyväviljaa, palkokasveja sekä kestävästi pyydettyä tai kasvatettua kalaa. Viime vuonna ilmestyneiden uusien ravintosuositusten mukaan kasvisten, hedelmien ja marjojen suositeltu määrä on vähintään 500–800 grammaa päivässä. Punnita ei kuiten-
kaan tarvitse, ajatuksena on, että kasviksia nautitaan joka aterialla. Palkokasvit ovat puolestaan ympäristöystävällisiä proteiinin lähteitä.
Ruokaostoksia tehdessä kannattaa muistaa eri vastuullisuusmerkit, kuten Reilu kauppa, Rainforest Alliance Certified, Avainlippu, Hyvää Suomesta ja Eurolehti. Merkit johdattavat kohti vastuullisempia valintoja.
Muutamia helppoja arjen vinkkejä ruokavalintoihin:
• Tee kasvisruokapäivästä viikoittainen tapa.
• Suunnittele arkiruokia, jotka sisältävät luontaisesti paljon kasviksia.
• Valitse lounasravintolassa kasvistai kalavaihtoehto.
• Kokeile korvata puolet arkiruoan jauhelihasta tai kanasta kasviperäisellä proteiinilla.
• Jos käytät runsaasti maitotuotteita, kokeile myös kaurapohjaista jogurttia tai maitoa.
• Valitse viljalisukkeet ja leipä täysjyvänä. Kokeile riisin sijaan esimerkiksi kotimaista ohraa.
• Suunnittele ruokaostokset ja hyödynnä tähteet. Vältä hävikkiä.
Toimittanut: Toni Kaarttinen
Lähde: Marttaliitto
Vinkkejä vastuullisiin valintoihin: martat.fi / teemat – kestävä arki, teemat – muutos lautasella, omat rahat – kestävä kuluttaminen
Martat ja Takuusäätiö ovat julkaisseet Maukas arki kuuluu kaikille -reseptivihon. Sen voi ladata ja lukea osoitteessa: issuu.com/martat-lehti
säästyy rahaa. Energiatehokkuus, säästeliäs vedenkulutus ja ruokahävikin minimointi näkyy heti säästönä sähkö-, vesija ruokalaskussa.
– Martat ja Takuusäätiö ovat julkaisseet uuden Maukas arki kuuluu kaikille -reseptivihon, joka tarjoaa konkreettisia vinkkejä hyvään ja edulliseen arkiruokaan. Marttojen ja Takuusäätiön yhteistyöllä pyrimme helpottamaan arkea. Uusi reseptivihko kannustaa kokkaamaan monipuolista ja ravitsemussuositusten mukaista ruokaa. Reseptivihossa on mukana Takuusäätiön laatima talouspohdintatehtävä. Sen tavoitteena on auttaa hahmottamaan oman talouden kokonaisuutta ja tarjota käytännön vinkkejä rahankäyttöön. Vihkoon voi tutustua osoitteessa: issuu.com/martat-lehti
Kuinka keskiössä tässä kaikessa on kohtuus?
– Kohtuus on kaiken keskiössä! Maapallon on mahdollista tarjota hyvän elämän mahdollisuudet sekä ihmiskunnalle että muulle luonnolle, mutta resurssit
pitää jakaa oikeudenmukaisemmin. Tässä kohtuullistaminen on avainasemassa. Tämä ei välttämättä tarkoita pelkästään luopumista nykyisestä, vaan tilalle voidaan saada jotain paljon parempaa. Kuten jokainen omakohtaisestikin tunnistaa, niin tavarat ja kuluttaminen eivät tarjoa pitkäkestoista onnellisuutta, saatikka merkityksellisyyden kokemuksia. Suuntaamalla kuluttamista kohtaamisiin ja vuorovaikutukseen, kulttuuriin, uuden oppimiseen ja muihin aineettomiin hyödykkeisiin on mahdollista sekä lisätä elämänlaatua että mahdollistaa hyvä elämä tuleville sukupolville.
Toimittanut: Toni Kaarttinen
Marttaliiton pääsihteerillä, rovasti Marianne Heikkilällä on ollut monipuolinen ja mielenkiintoinen elämä. Tutustumme hänen elämäntarinaansa syvemmin seuraavassa numerossa 04/2025. Myös Marttaliitosta, joka on toiminut Suomessa jo 126 vuoden ajan, tulemme kertomaan lisää tämän vuoden aikana.
VarasTon veikkoset
Tampereella sijaitsee Pelastusarmeijan myymälätoiminnan pohjoinen varasto. Varastomiehet, autonkuljettajat
Risto Lehtomaa ja Oleg Kurgi ovat työskennelleet lukuisia vuosia varastolla, jossa on yli kolmekymmentä vuotta tehty yhteistyötä Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa ottamalla työharjoitteluun
maahanmuuttajien kielikurssin opiskelijoita. Myös Oleg on tullut työyhteyteen tätä kautta.
Pelastusarmeijan myymälöiden varasto sijaitsee Hervannan läheisyydessä. Siellä tapaan mukavan parivaljakon: Risto Lehtomaan ja Oleg Kurgin. Heidän kohdallaan toteutuu tuttu totuus: vastakohdat täydentävät toisiaan. Oleg puhuu vähän, mutta asiaa, kun taas Ristolla juttua riittää. – Olen vähän tällainen suupaltti, Risto naurahtaa varaston kahvihuoneessa. On perjantai-iltapäivä, ja viikon kiireisimmät työt on tehty. Haastattelun jälkeen odottaa vielä yksi noutokeikka.
Risto (62) ja Oleg (51) ovat molemmat työskennelleet varastolla pitkään, Oleg on täällä neljättätoista vuotta ja Risto seitsemättätoista. – Eläkkeelle lähtiessäni tulee parikymmentä vuotta – puolet työurastani, Risto toteaa kahvikuppi kädessään.
Kielikurssilta töihin
Oleg Kurgi on kotoisin Petroskoista Venäjältä.
– Muutin Suomeen vuonna 2009, ja asun täällä Tampereella. Minulla on vaimo ja 20-vuotias tytär. Hän opiskelee korkeakoulussa.
Venäjällä Oleg työskenteli valtion rautateillä ratapihan työntekijänä 15 vuotta.
– Sitten sain mahdollisuuden Suomen Inkeri-liitolle lähettämäni hakemuk-
sen ja myöntävän vastauksen perusteella muuttaa Suomeen. Kävin Petroskoissa puoli vuotta kielikurssia, ja sitten pääsin muuttamaan. Jatkoin suomen opiskelua Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa. Kielikurssiin liittyi työharjoittelu. Pääsin tänne ensin työharjoittelijaksi, sitten palkkatuelle muutamaksi kuukaudeksi ja lopuksi vakituiseksi työntekijäksi, Oleg kertoo hymyillen, ja Risto tarttuu hetkeen: – Entinen johtajamme sanoi, että eiköhän palkata hyvä mies suoraan töihin. Meillä on usein repsikkana, eli autokuskin apumiehenä, työharjoittelijoita Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen kielikurssilta. Joka vuosi on ollut useita, omien vuosieni aikana ainakin sata. Olen kertonut Olegin tarinaa usein heille: vaikka kieltä ei osaisi täydellisesti, tekemällä työt hyvin saattaa olla, ettei täältä pääse lainkaan pois.
Antikvaarin ja levykaupan uumenista
Risto Lehtomaan juuret ovat Etelä-Pohjanmaalla. Hän muutti Tampereelle 2005 ja aloitti 2008 työt varastolla.
– Ex-vaimon kanssa tehtiin lapset jo parikymppisenä. Lapsia on kaksi ja samoin lapsenlapsiakin kaksi. Heillä kaikilla on jo omat elämänsä, mikä tuntuu papasta hyvältä. Nykyisen vaimoni kanssa olemme olleet jo 15 vuotta naimisissa.
– Nuorena tein kesätöitä huvilaveistämössä. Nuorena miehenä muutin Kokkolaan. Siellä asuessani työskentelin antikvariaatissa noin kymmenen vuotta, ja välillä omistin käytettyjen levyjen kaupan. 80–90-luvun vaihteessa vinyylejä meni todella paljon. Tässä välillä niiden suosio kuoli. Nyt ihmisiä kiinnostaa vinyylit taas, mutta onhan se pientä siihen, mitä se oli. Kaikki on tänä päivänä bittiavaruudessa.
Risto on myös rokkimiehiä. – Olen tehnyt koko ikäni soittohommia kitaranvarressa. Monissa eri bändeissä on tullut kierrettyä maata. Muutama vuosi sitten tuli ulos viimeisin levy. Nyt soittohommat ovat jääneet vähemmälle, kun reuma kiusaa. Eikä keikkamatkojakaan enää näin vanhemmalla iällä jaksa. Älä kuitenkaan koskaan sano ”ei koskaan”, ehkä eläkkeellä jälleen!
Varastomiehen monipuoliset hommat
Mitä kaikkea kuuluu näiden varastomiestemme arkeen? Risto ja Oleg avaavat työviikkoaan: – Maanantaisin olemme molemmat täällä Tampereella, sillä jompikumpi meistä lähtee apumiehen kanssa tarkistamaan keräyslaatikot viikonlopun jäljiltä. Ihmiset lahjoittavat keräyslaatikoihin eniten viikonloppuisin.
Oleg Kurgi ja Risto Lehtomaa suosivat kierrättämistä. – Asuessani rahattomana nuorena miehenä 80-luvulla Kokkolassa minulla oli tapana käydä Pelastusarmeijan isossa kirpputorimyymälässä. Sieltä löytyi vaatteita ja paljon vinyylejä. Se innosti antikvariaatin ja levykaupan pitoon. Ja nyt olen täällä. Käytetyn tavaran kanssa olen aina ollut tekemisissä, Risto sanoo.
Tiistaista torstaihin on ”maakuntamatkojen” vuoro. Tampereen ohella heidän vastuualueeseensa kuuluvat Lahti, Hämeenlinna ja Jämsä.
– Viemme rullakoilla myytävää myymälöihin ja samalla haemme myymälöille kertyneet ylimääräiset, kakkoslaatuiset tavarat pois. Yritämme jakaa keskenämme näitä matkoja niin, ettei kaiket päivät tarvitsisi istua samassa autossa.
Toinen tärkeä työ on vastuu Tampereen seudun noutopalvelusta.
– Asiakkaat soittavat meille, ja sitten sovimme ajan, jolloin tulemme katsomaan lahjoitettavia tavaroita, kuten huonekaluja, vaatteita ja astioita. Emme koskaan kuitenkaan lupaa, että voimme ottaa kaiken vastaan. Myyntiin sopivat otamme ja lopuista kohteliaasti kieltäydymme.
– Joskus nämä tilanteet voivat olla haastavia. Kaikkihan pitävät aina tavaroitansa erinomaisina. Noutotilanteet voivat olla koskettaviakin. Meillä on ollut tilanteita, joissa lahjoittaja on kohdannut elämässään menetyksiä, ja asunto pitäisi saada tyhjäksi. Niissä tilanteissa on vaikea kieltäytyä. Siksi sovimme tapaamiset aina hyvissä ajoin ennen asiakkaan asun-
nonluovutusta, jotta hänellä olisi vielä mahdollisuus edistää asiaa, jos emme pysty kaikkea tarjottua ottamaan vastaan.
Viimeisen parin vuoden aikana on avautunut useita myymälöitä. Joitakin on myös muuttanut tai sulkeutunut. Risto ja Oleg ovat rakentamisessa ja purkamisessa mukana.
– Aikataulutamme nämä hyvissä ajoin, koska nämä ovat aina isompia projekteja ja haluamme tehdä työn ajatuksella ja kiireettä. Hommaa on riittänyt, mutta kyllä se meiltä onnistuu! Risto naurahtaa osoittaen muskeleitaan.
Myös useisiin kauppakeskuksiin ilmestyneet uudet, puiset keräyslaatikot ovat Riston, Olegin ja apumiesten käsialaa. Työnkuva on siis hyvin moninainen.
– Meillä on toimivat rutiinit. Nähtävästi pomomme luottavat meihin, sillä saamme toimia hyväksi havaituilla tavoillamme, miehet sanovat.
Kotouttamisen sankarit Riston ja Olegin työnkuvaan kuuluu myös ohjaaminen. Pelastusarmeija ja Tampereen aikuiskoulutuskeskus ovat olleet yhteistyössä 90-luvulta lähtien.
Kielikurssilla opiskelevat maahanmuuttajat tarvitsevat työharjoittelupaikkoja, ja myymälöiden varasto on ollut siihen erinomaisen sopiva.
– Ensi viikollakin meillä on kaksi kaveria. Toinen on uusi kaveri, marokkolainen nuorimies. He toimivat apumiehinämme. Tampereen aikuiskoulutuskeskus on hyvillään tästä yhteistyöstä. Heidän oppilaansa tarvitsevat jatkuvasti harjoittelupaikkoja. Monet osaavat englantia, mutta eivät kaikki, joten harjoittelupaikkojen saanti ei ole helppoa. Meille saa tulla, kunhan fysiikka pelaa ja motivaatiota riittää. Tämä on hyvin matalan kynnyksen harjoittelupaikka. He ovat kanssamme kolme tai kuusi viikkoa. Miltei poikkeuksetta kaikki on mennyt hyvin, ja monet palaavat toiseen harjoitteluun. Useat ovat tulleet vielä työkokeiluunkin harjoittelujen jälkeen. Aikuiskoulutuksen naiset ovat vitsillä sanoneet, että meidät pitäisi palkita vuoden kotouttajina, Risto naurahtaa.
Järkevää joustavuutta
Kuten varmasti rivienkin välistä voi lukea, Oleg ja Risto viihtyvät työssään.
Risto ja Oleg työn touhussa Pelastusarmeijan myymälöiden varastolla Tampereella.
– Meihin ja ammattitaitoomme luotetaan, se tuntuu hyvältä.
Asiakastapaamiset ovat työn sokeri ja suola.
– Kyllä se on mielenkiintoisin osuus, se voi haastaa, mutta aina palkitsee. Ei rullakoiden työntely palkitse, muttei ahdistakaan, Risto naurahtaa. – Se on työtämme, ja siitä saamme voin leivän päälle.
Risto jakaa menneeltä viikolta mukavan kohtaamisen.
– Kävin Pispalassa tapaamassa vanhempaa pariskuntaa. Tavaraa oli paljon ja se oli todella hyvää. Jouduimme tekemään kaksi reissua. Aikojen ollessa kovemmat on harvinaisempaa, että saamme kerralla näin paljon erinomaista tavaraa. Tietää, että tämä tavara käy kaupaksi, eikä jää seisomaan myymälöihin. Se tuntuu mielekkäältä. Tuli oikein hyvä mieli.
Pyydän miehiä pohtimaan, millaisista luonteenpiirteistä on työssä hyötyä. He päätyvät jämäkkyyteen, joustavuuteen ja oma-aloitteisuuteen, kykyyn tehdä itsenäisiä ratkaisuja. Pelastusarmeijaa he arvostavat työpaikkana. Se, että toiminnan tavoite on auttaa kotimaan apua tarvitsevia, tuntuu hyvältä. Armeija on toiminut myös arvostavasti henkilöstöä kohtaan. Siihen liittyen Risto haluaa jakaa tarinan:
– Kun koronapandemia sulki myymälät, kaikki lomautettiin. Pelastusarmeija maksoi meille ennakkoon tulevan kesän lomarahat, ja jokainen sai myös lomautusajallaan pitää haluamassaan kohtaa kesäloman. Tämä oli aivan ainutlaatuista joustamista. Se oli todellinen pelastava tilanne siinä kohtaa, kun koko maa meni kiinni. Tämä mielestäni osoittaa sen, että hyvät teot eivät jää vain sanojen tasolle.
Lahjoittamalla hyvää tekee hyvää
Työnsä kautta Risto ja Oleg ovat nähneet kirpputorien muuttuvan iCare-hyväntekeväisyysmyymälöiksi. Aluksi se hiukan pohditutti parivaljakkoa.
– Pohdimme, että mahtavatko maakuntamyymälöissä asiakkaat ymmärtää tämän muutoksen, erityisesti englanninkielisen nimen. Hyvin ovat näyttäneet ihmiset kuitenkin suhtautuvan. Ja isoissa ostoskeskuksissa tämähän on ollut suorastaan pakollinen muutos. Noutopalveluun meille yleensä soittavat vanhemmat ihmiset, ja heille on tärkeää se, että olemme osa Pelastusarmeijaa. He luottavat tähän järjestöön ja tietävät, että apu menee kotimaan hyväksi.
Vuosien saatossa miehet ovat nähneet myös kierrätykseen suhtautumises-
sa muutoksia: – Muistan, että 80-luvulla nousukauden hulluina vuosina monet kirpputorit lopettivat. Niitä ei mukamas tarvittu, kun ihmisillä oli niin paljon rahaa. Lama-aikaan kirpputorit tekivät paluun, ja nykyisin nuoriso on tosi kiinnostunutta kierrätyksestä. Vanhemmat miehet taitavat olla se hankalin pala. Miesten vaatteita tulee vähemmän, kun miehillä on useammin tapana käyttää vaatteet loppuun ja kengät linttaan, Risto naurahtaa, ja me kaikki kolme nyökkäämme tämän pitävän paikkansa.
Risto ja Oleg muistuttavat myös lahjoitettavan tavaran laadusta. Kaikki myyntikelvoton tavara aiheuttaa kuluja ja vähentää perille menevän avun määrää.
– Suoranaista roskaa lahjoitetaan harvoin, mutta myymälöistä noudamme viikoittain kakkoslaatua ja poistotavaraa, joka ei ole myyntikelpoista. Saamme hiukan leikattua kuluja myymällä tavaraa eteenpäin isompina kokonaisuuksina yksityisille myyjille, ja myös kilotavarana konepajoille.
Lahjoittamalla hyvää tekee hyvää.
Toni Kaarttinen
Kuvat:
Toni Kaarttinen
autoilla Risto ja Oleg apumiehineen kiertävät myymälöissä ja keräyslaatikoilla Tampereella, Lahdessa, Hämeenlinnassa ja Jämsässä.
Näillä
minä & pelasTusarmeija
Työntekijöitä, ystäviä, upseereita, sotilaita, siviilijäseniä, vapaaehtoisia – olemme kaikki
osa Armeijaa! Sarjassa esitämme enemmän
tai vähemmän kiperiä kysymyksiä.
Tässä kuussa niihin vastaa:
heli suomi
iCare-vastaava
Mitä sisältyy tehtävääsi?
– Myymälöiden markkinointia, konseptin kehittämistä ja myymälöiden esillepanon suunnittelua. ICare-brändin vahvistamista. Työntekijöiden perehdyttämistä iCare-konseptiin.
Mikä on työssäsi mielenkiintoisinta?
– Yllätyksellisyys, kiertotalouden edistäminen, ihmisten kohtaamiset, työn vaikutus hyväntekeväisyyteen ja myymälätoiminnan jatkuva kehittäminen.
Entä turhauttavinta?
– Turhautumista joskus aiheuttavat tekniset ongelmat ja välillä kommunikaatiohaasteet.
Kun olit lapsi, miksi halusit tulla isona?
– Maalariksi.
Mikä on lempiruokasi?
– Kaikki hiukan tuliset ruuat.
Rakkain harrastuksesi?
– Bootcamp ja rintamamiestalon loputon remontointi.
Millaiset asiat inspiroivat sinua?
– Töissä inspiroi hyvä tekemisen meininki ja uusien asioiden oppiminen ja haltuun ottaminen.
Kuka on sankarisi?
– Isäni, ehkä työmoraali on sieltä peräisin. Vielä 74-vuotiaana toimii yksityisyrittäjänä ja on kyllä työllään näyttänyt mitä tarkoittaa sitoutuminen ja omistautuminen työhön ja läheisiin.
Saat yhden supervoiman. Mikä se olisi – ja miksi?
– Haluaisin nähdä tulevaisuuteen, mutta ei liian pitkälle, vaan sen verran, että osaisin ennakoida päätösten vaikutukset. Näin pystyisi tekemään päätöksiä, jotka olisivat parhaita pitkällä tähtäimellä.
Mikä kirja on tehnyt sinuun suurimman vaikutuksen?
– Luen nykyään vähän kirjoja, mutta oppaat työelämään liittyvistä haasteista tai niiden ratkaisuista ovat kiinnostavia, esimerkiksi kirja ”Paremman työelämän voimavarat”.
Kuvittele, että sinulla on tunnusbiisi, joka lähtee soimaan, kun astut huoneeseen. Mikä tämä biisi on?
– Rachel Platten: Fight song tai
OneRepublic: Counting stars
Voisit matkustaa minne vain. Mihin matkustaisit?
– Australiaan.
Mitä pelkäät?
– Ainakin käärmeitä marjametsässä.
Mikä lohduttaa sinua, kun olet surullinen?
– Perhe ja läheiset.
Usko, toivo, rakkaus – mitä lisäisit neljänneksi?
– Ilon, se täydentää luomalla elämään tasapainoa ja onnea.
Mitä teet, kun muut eivät ole näkemässä?
– Suunnittelen kotiin jotain kivaa pikku remppaa.
Hullunkurisin kommellus, jonka kehtaat myöntää?
– Näitä riittää: väärää viestiä väärälle porukalle, kahvit sylissä juuri ennen palaverin alkua…
Mikä on paras neuvo, joka sinulle on koskaan annettu?
– Työelämän seitsemän koota: kunnioita, kuuntele, kysy, kerro, kannusta, kiitä ja keskity.
Mikä on ollut elämäsi paras hetki?
– Kotona perhe ja lapset. Töissä ensimmäisten iCare-myymälöiden rakentaminen ja kehittely.
Kerro jotain mielenkiintoista, mitä muut eivät ehkä tiedä sinusta.
– Ensimmäiseltä ammatiltani olen rakennusmaalari, ja olinkin maalarina noin kolme vuotta töissä Tampereen opiskelija-asuntosäätiöllä.
KIiNnOsTaIsIkO hArJoItTELu?
Voit tutustua toimintaamme vapaaehtoisena, työkokeilijana tai vaikka kielikurssilaisena. Jos kiinnostuit, voit olla suoraan yhteydessä lähimpään myymälään tai varaston noutopalveluun. Tervetuloa mukaan mukavaan porukkaan – tehdään hyvää yhdessä!
Pelastusarmeijan my ymälät icaresecondhand LUE LISÄÄ: PELASTUSARMEIJA.FI/MYYMALAT
kriGsropeT
Frälsningsarmén har svenskspråkiga aktiviteter i Finland, t.ex i Helsingfors, Borgå och Vasa. På de här sidorna har vi material på svenska från Frälsningsarmén i Finland, Sverige och andra delar av världen.
”Väl gjort, du gode och troGne tjänare”
Tämä kirjoitus julkaistaan suomeksi kotisivuillamme maaliskuun aikana.
Nuförtiden talas det mycket om ansvarsfullhet och hållbar utveckling. Ordet ”ansvarsfullhet” kan icke desto mindre innehålla en mängd betydelser. Om man söker en definition på ansvarsfullhet via Google lyder en beskrivning så här: ”Med ansvarsfullhet menas företagens, den offentliga förvaltningens och övriga organisationers ansvar för sin verksamhets inverkningar på det omgivande samhället, intressentgrupper och miljön.”
Om man utvidgar sökandet till vad ansvarsfullhet innebär, är en beskrivning följande: ”Ifråga om företag och organisationer betyder ansvarsfullhet verksamhet, som understöder hållbar utveckling, orsakar så lite skador på miljön som möjligt, respekterar mänskliga rättigheter och arbetsrättigheter, är etisk och har ett gott ledarskap och producerar ekonomiskt och samhälleligt gott.”
Dessa båda är i samma linje med mina egna tankar, när jag funderar på vad som menas och vad de innehåller.
Ansvarsfullhet har blivit en s.k. megatrend, som betyder att det är en av de saker som inverkar på till exempel placeringsobjektens produktionspotential inom företagsvärlden. Det har satt fart på utvecklingen av olika ansvarsprogram; företagen strävar efter att planera, synliggöra och på olika sätt mäta sin hållbara utveckling och sin ansvarsfullhet och också att framhålla den som ett trumfkort inom konkurrensutsättningen.
Men vad kunde ansvarsfullhet betyda ur kristen synvinkel för församlingen och den vanliga, enskilda Jesu lärjungen?
I begynnelsen skapade Gud allting och när han betraktade allting som han hade gjort, såg han att det var mycket gott. Han gav människan till uppgift att odla och ta hand om Edens lustgård. Allting gick dock i kras genom syndafallet och människan skildes från Skaparen. Gud lämnade oss ändå inte åt vårt öde, utan han känner oss och vet att vi inte kan reparera oss själva eller vår värld.
Vår uppgift är fortfarande att ta hand om jorden som Gud skapade åt oss. Människans girighet har förstört mycket i naturen, och vi kan inte vända tiden tillbaka, så att vi kunde göra bättre val. Bibeln lär oss, att hela skapelsen våndas och väntar på Guds barns uppenbarelse, fortsätter Paulus, och beskriver hur skapelsen är underkastad förgängelsen, men att det ändå finns hopp, att ”själva skapelsen väntar och längtar efter att Guds barn ska uppenbaras. Skapelsen har ju blivit lagd under förgängelsen, inte av egen vilja utan genom honom som lade den därunder. Ändå finns det hopp om att även skapelsen ska befrias från sitt slaveri under förgängelsen och nå fram till Guds barns härliga frihet. Vi vet att hela skapelsen gemensamt fortfarande suckar och våndas” (Rom. 8: 19–22)
Gud befriar såväl oss människor som hela skapelsen från syndens slaveri, detta är hoppet vi har, när vi litar på Jesu försoningsoffer och tror på uppståndelsen.
En ansvarskännande församling och en kristen tar alltså hand om naturen, men jag tänker att det kristna ansvaret sträcker sig ännu längre. Det sträcker sig till en andlig dimension och till evigheten såväl för vår egen del som för våra medmänniskor. Bibeln berättar om Jesu liv för oss, om hans undervisning och gärningar. Som hans efterföljare har vi Guds ord och det ger oss föreskrifter för ett kristet liv. Jesus sade: ” Du ska älska Herren din Gud av hela ditt hjärta och av hela din själ och av hela ditt förstånd. Det är det största och första budet. Sedan kommer ett som liknar det: Du ska älska din nästa som dig själv.” (Matt.22:27-39)
Före sin himmelsfärd gav han missionsbefallningen: ”Åt mig har getts all makt i himlen och på jorden. Gå därför ut och gör alla folk till lärjungar! Döp dem i Faderns och Sonens och den helige Andes namn och lär dem att hålla allt som jag befallt er. Och se, jag är med er alla dagar till tidens slut.” (Matt.28:18–20)
Efter detta startskott kan vi läsa i Bibeln en fascinerande historia från den första församlingens tid och för att det inte ska förbli bara historia, får vi råd, tillrättavisningar och även förmaningar hur vi ska gå till väga.
Bibelns ord är fortfarande levande och mäktigt och vår uppgift är att lära det vidare; utrusta följande generation att hålla ut i sin tro, lära sig urskilja villoläror, strida mot mörkrets andemakter, störta fästningar och krossa förnuftets slutsatser samt allt som hindrar oss från att lära känna Gud. Vår uppgift är att framhålla den uppståndne Jesus Kristus, instruerar Paulus: ”Var noga med dig själv och din undervisning och håll troget ut med detta. När du gör det, frälser du både dig själv och dem som lyssnar på dig.” (1 Tim. 4:16)
”Jag uppmanar dig allvarligt inför Gud och Kristus Jesus som ska döma levande och döda, inför hans uppenbarelse och hans rike: predika ordet, träd fram i tid
och otid, tillrättavisa, varna och förmana med allt tålamod och all undervisning. Det ska komma en tid då människor inte längre står ut med den sunda läran utan samlar åt sig mängder av lärare efter sina egna begär, så som det kliar i deras öron att få höra. De vägrar att lyssna till sanningen och vänder sig till myter. Men var du sund och förnuftig på alla sätt. Bär ditt lidande, utför en evangelists gärning och fullgör din tjänst.” (2 Tim.4:1-5)
På så sätt leder en kristen och andlig ansvarsfullhet till en hållbar utveckling från generation till generation, ända tills vår Herre, Jesus Kristus kommer.
Eija Kulmala
löjtnant
Vasakårens ledare
Illustration: Lexica
armeijassa tapahTuu
Världsböndagen
Templet, Frälsningsarmén
Nylandsgatan 40, Helsingfors 7.3.2025 kl.18.00
”I made you wonderful” (Jag skapade dig underbar)
Materialet är i år sammanställt av Cooköarnas kvinnor.
Varmt välkomna!
muistathan ekoloGisen vaihtoehdon – sotahuudon digilehden!
Sotahuudon voi tilata myös digilehtenä paperisen lehden sijasta.
Tilaamalla elektronisen version saat tuoreen Sotahuudon aina kuunvaihteessa sähköpostiisi PDF-tiedostona, jonka voit lukea silloin kun sinulle sopii.
Lehtitilauksen voit tehdä takasivumme kupongilla tai kotisivullamme: pelastusarmeija.fi/sotahuuto
Radio & TV
Aftonandakt
YLE Radio Vega tisdag 11.3. kl. 19.15 major Kati Kivestö
Aamuhartaus
YLE Radio 1 lauantaina 29.3. klo 8.25
Radio YLE 1 hartaudet kuunneltavissa YLE Areenassa 30 päivän ajan julkaisuajankohdasta.
Ylennetty kirkkauteen
Anneli Lalu majuri 2.2.2025
Majuri Anneli Lalu ylennettiin kirkkauteen Helsingissä 2.2.2025, 87 vuoden iässä. Hän oli syntynyt 1.4.1937 Vehkalahdella ja upseeriksi hänet vihittiin vuonna 1972. Hän palveli upseeriurallaan lasten päiväkodeissa ja sosiaalisessa naistyössä vanhainkodeissa ja alkuvuosina myös lastenkodeissa Pakistanissa.
Olemme kiitollisia majuri Annelista ja hänen uskollisesta ja antautuneesta palvelustaan ja muistamme rukouksin hänen läheisiään.
Pelastusarmeijan maailmanlaajuinen strategia ihmiset n tehtävä n perintö
Perintömme: Vastaamme haavoittuvimpien ihmisten tarpeisiin. Mikä on sinun perintösi?
Välähdyksiä
menneisyydestä
Hyvää sanomaa vuodesta 1890 lähtien. 135-vuotias Sotahuuto on yksi Suomen pitkäikäisimmistä tauotta julkaistuista aikakauslehdistä. Tässä sarjassa historioitsija Eija Jämbäck kertoo lehdistä löytyvistä mielenkiintoisista teemoista.
kesTävä armeija
Ajatus kestävästä kehityksestä on kulkenut Suomen Pelastusarmeijan matkassa aina. Alusta asti se näkyi kierrättämisenä. Maassa oli paljon köyhyyttä, joka oli tuttua myös Armeijan upseereille. Ensimmäiset upseeriasunnot oli usein sisustettu pakkilaatikoista tehdyillä huonekaluilla ja ainoita ruokailuvälineitä käytettiin vuoron perään. Upseerit keskittyivät huolehtimaan vieläkin vähäosaisemmista ja pyysivät kansalaisia lahjoittamaan laitakaupunkien ja laitosten asukkaille vanhoja vaatteita, kenkiä ja tarvikkeita. Etenkin jouluisin toivottiin myös leikkikaluja köyhille lapsille. Lahjoitustavara sai olla käytettyä, mutta kuitenkin käyttökelpoista. Pelastusarmeija arvosti pienintäkin lahjoitusta, iloitsi saajien puolesta ja piti itseään välikätenä hyväosaisten ja puutteessa elävien välillä. Ensimmäisen maailmansodan vaikeina työttömyysvuosina Pelastusarmeija työllisti miehiä, jotka keräsivät rikkinäisiä huonekaluja ja muuta romua. Kun he olivat korjanneet ja kunnostaneet ne, köyhälistökorttelien asukkaat saivat hankkia tavaraa pikkurahalla tai ilmaiseksi. Kaikki hyötyivät kierrätyksestä: lahjoittajat pääsivät eroon tarpeettomasta, työttömät saivat töitä ja vähävaraiset saivat käyttökelpoista edullisesti. Köyhyys ei poistunut Suomesta, mutta myös lahjoittajia riitti. Pelastusarmeijan varastot täyttyivät, ja 1960-luvun lopulla Pelastusarmeijan johtaja teki aloitteen kirpputoritoiminnasta. Idea uudesta työmuodosta herätti epäilyksiä, mutta muutama sosiaalityön upseeri innostui. Heidän lähetettiin tutustumaan pohjoismaiseen kirpputoritoimintaan, ja 1970 Suomen Pelastusarmeija avasi ensimmäiset kirpputorinsa. Myymällä lahjoitustavaraa saatiin varoja auttamistoimintaan ja tarvitsijat saivat kirpputorilta ilmaiseksi vaatetta, tavaraa ja avustuksia. Alun perin kirpputoreilla pyrittiin huolehtimaan myös avunhakijoiden hengellisistä tarpeista. Lisääntyvä kestävän kehityksen painottaminen on vakiinnuttanut kirpputorien suosiota. Nyt kirpputorimme ovat päivittyneet raikkaiksi iCare secondhand hyväntekeväisyysmyymälöiksi, joissa monenlaiset asiakkaat käyvät tekemässä löytöjä.
Eija Jämbäck historioitsija
Pelastusarmeija on kansainvälinen liike ja evankelinen yhteisö maailmanlaajuisessa kristillisessä kirkossa.
Sen sanoma perustuu Raamattuun.
Sen työtä motivoi Jumalan rakkaus.
Sen tehtävä on julistaa evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta ja kohdata ihmisten tarpeet hänen nimessään ilman mitään erottelua.
Sotahuuto on Pelastusarmeijan lehti, joka ilmestyy 11 kertaa vuodessa Se kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.
KRIGSROPET
Frälsningsarméns tidning i Finland
Tilaukset: puh. (09) 681 2300 sotahuuto@pelastusarmeija.fi pelastusarmeija.fi/sotahuuto
Tilaushinnat: Suomeen ja Viroon vuosikerta 25 €, muihin maihin 50 €
Pelastusarmeijan virallinen äänenkannattaja Suomessa 135. vuosikerta
Kansallinen päämaja ja toimitus: Uudenmaankatu 40, Helsinki
Postiosoite: PL 161, 00121 Helsinki
Puhelinvaihde: (09) 681 2300
Sähköposti: sotahuuto@pelastusarmeija.fi Kotisivut: pelastusarmeija.fi facebook.com/pelastusarmeija
Kansallinen johtaja: everstiluutnantti Saga Lippo Vastaava toimittaja: majuri Kati Kivestö Toimitussihteeri ja ulkoasu: Toni Kaarttinen
Toimituskunta: Anna Kotrikadze, Kati Kivestö, Kaisu Leino, Mira Vuorenpää, Saara Ertamo, Heidi Vuorenoja, Toni Kaarttinen
Perustaja: William Booth
Kansainvälinen johtaja: kenraali Lyndon Buckingham
Kansainvälinen päämaja: The Salvation Army, IHQ, 101 Queen Victoria Street, London EC4P 4EP, UK
Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyistä aineistoista.
Painopaikka: PunaMusta Oy, Tampere 2025 ISSN 0356-3340 (painettu) ISSN 2489-5814 (verkkojulkaisu)
Kansikuva: Toni Kaarttinen & kansainvälinen päämaja
Sotahuuto
uskomme rukouksen voimaan!
Rukoilemme aamuhartauksissamme. Lähetä esirukouspyyntösi meille: pelastusarmeija.fi/esirukous, sähköpostitse rukous@pelastusarmeija.fi tai kirjeitse
Pelastusarmeija, PL 161, 00121 Helsinki, kuoreen merkintä ”Esirukous”
kuinka tulla uskoon?
Ei ole yhtä ainoaa oikeaa valmista kaavaa, jonka mukaan ihminen tulee uskoon.
Voit ottaa ensimmäisen askeleen henkilökohtaiseen suhteeseen Jumalan kanssa rukoilemalla esimerkiksi näin:
Rakas Jumala,
seurakunnassa lauletaan, että Jeesus kuoli ristillä ja kantoi kaikki synnit myös minun puolestani. Voiko se tarkoittaa myös niitä minun viimeaikaisia epäonnistumisiani?
Minä en nimittäin jaksa enää kauempaa. Olen yrittänyt itse niin kauan tulla paremmaksi ihmiseksi, mutta se ei tunnu onnistuvan.
Onko totta, että Sinun kanssasi voi tehdä vaihtokaupan? Voinko todella jättää itseni ja syntisyyteni Sinun käsiisi, Jeesus, ja saada vastalahjaksi iankaikkisen pelastuksen ja sisäisen rauhan?
Olen todellakin valmis siihen! Tässä olen. Haluan luovuttaa kaiken sinulle ja ottaa Sinut elämääni pysyvästi Pelastajakseni.
Aamen.
Valitsematta jättäminen on sekin valinta
Mitkä aamiaismurot ovat parhaita, bussilla vai kävellen, treenaisinko nyt vai myöhemmin, sininen vai punainen pusero? Arki on täynnä valintatilanteita, ja se käy voimille. Voisi helposti luulla, että ainoastaan suuret, elämän kannalta ratkaisevat valinnat panevat meidät koetteelle, mutta totuus on, että ne sadat mikrovalinnat, joita jatkuvasti tulee eteemme, vievät enemmän energiaa kuin aavistamme.
Monta vuotta sitten, juuri kun muuri oli kaatunut Saksassa, olin käymässä entisellä itäpuolella. Puhuimme suuresta muutoksesta, ja yritin ymmärtää eroavuuksia ja suhtautumistapoja. Tavan takaa ystävättäreni palasi siihen, kuinka lopen uupunut hän oli siksi, että nyt oli valittava. Valittava päivällisruoka kaupassa, valittava hammasharjan väri, valittava radiokanava, sampoo, verhokangas, sanomalehti ja kengännauhat. Aiemmin hän oli ostanut sitä, mitä oli saatavilla. Tehnyt sitä, mitä sai tehdä. Valinnanvaraa oli ollut niin vähän. Ja hänen mielestään oli tyynnyttävää, kun ei itse tarvinnut valita tai tehdä päätöksiä. Kun joku toinen teki ne hänen puolestaan. Tietenkin se oli petollista tyyneyttä, mutta joka tapauksessa. Hänenhän ei tarvinnut ottaa vastuuta. Nyt hän oli onnellinen vapaudestaan, mutta myös tietoinen siitä, että se vaati ponnisteluja.
Aktiivisten valintojen tekeminen vaatii tietoa, ymmärrystä ja sitoutumista. Onko muovikassin ostaminen vastuullista? Onko tämä suklaa reilun kaupan suklaata ja puuvilla ekologisesti tuotettua? Valitsematta jättäminen on sekin valinta, jolla on seurauksensa.
Eva Kleman komentaja
Kirjasta ”Tänään elän” (Päivä 2017)
Kuva: Vilius Kukanauskas
hYvää sanomaa kevääseen
Haluan tilata Sotahuudon
Tilaamalla tuet Pelastusarmeijan työtä kotimaan vähävaraisten hyväksi.
Tilaushinnat: Suomi ja Viro, vuosikerta 25 €, Muut maat, vuosikerta 50 € Nyt on mahdollista tilata myös digilehti paperisen sijasta.
Tilaan itselleni Tilaan ystävälleni. Ystäväni nimi ja osoite (tai sähköpostiosoite, jos digitilaus): Tilaan digilehden
Nimeni:
Osoitteeni:
Sähköpostini:
Puhelinnumeroni:
Vastaanottaja maksaa postimaksun
Suomen
Pelastusarmeijan Säätiö sr Tunnus 5007467
00003
Vastauslähetys
