Sotahuuto 2018/04 by Sotahuuto

2€ Huhtikuu 2018 Pelastusarmeija

SOTAHUUTO

Sivut 5–8

Kouvola gospel iloa ja vapautta laulusta Sidor 18–20

Tobbe – mångsidige medarbetare

SOTAHUUTO

kutsuttu

palvelemaan

Pelastusarmeijan kansainvälisten johtajien, kenraali André Coxin ja komentaja Silvia Coxin vierailu 14.–15.4.2018

Lauantai 14. huhtikuuta 2018

Sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Klo 14.30

Klo 10.30

Helsingin Temppeli, Uudenmaankatu 40, Helsinki

Evankeliumin lähetit -kadettirenkaan upseerivihkimys

PYHITYSKOKOUS Teema: Kutsuttu palvelemaan… pyhityksessä

Eliel & Ana Vargas Teema: Kutsuttu palvelemaan… todistajana

Kaikkiin tilaisuuksiin on ilmainen sisäänpääsy – kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!

Klo 19.30 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3, Helsinki JUHLAKOKOUS Teema: Kutsuttu palvelemaan… Kristusta 2

SOTAHUUTO

kutsuttu palvelemaan

SOTAHUUTO | KRIGSROPET | PELASTUSARMEIJAN LEHTI | HUHTIKUU 2018 | 2 €

Tässä

numerossa

TÄSSÄ KUUSSA

KOUVOLA GOSPEL: ILOA LAULUSTA

MUKAVIA MUISTOJA KESÄLEIREILTÄ

CEDIN REISSULLA

PELASTUSARMEIJAN UUSI ILME

16 OSASTOELÄMÄÄ! 17

TEEMAN TIENOILLA

KRIGSROPET – KOLUMN

TOBBE – MÅNGSIDIGE MEDARBETARE

ARMEIJASSA TAPAHTUU

SYVÄSUKELLUS LAULUKIRJAAN

SOTAHUUTO

Tässä kuussa

Miksi paholaisella pitäisi olla kaikki parhaimmat sävelmät? Martti Luther kuvasi musiikkia ”profeettojen taiteeksi ja Jumalan lahjaksi”. Olen samaa mieltä hänen kanssaan! Pelastusarmeijalla on erityinen suhde musiikkiin. Alkuajoistamme lähtien olemme käyttäneet musiikkia keinona tavoittaa ihmisiä. Pelastusarmeijalaiset huomasivat, että torvea oli helppo kantaa ja viedä ulos. Torvisoittokunnista tuli nopeasti Armeijan suosima musiikkiryhmä, ja kirkon musiikista tuli kansan musiikkia. Pelastusarmeija on tunnettu siitä, että se ottaa lauluja populaarikulttuurista, sävelmiä tanssi- ja teatterimusiikista, ja lisää niihin uskonnollisia sanoja. Ja vaikka perustajamme kenraali William Booth ei välttämättä ollut ensimmäinen, joka sanoi näin, muistetaan hänet laajalti kysymyksestään: ”Miksi paholaisella pitäisi olla kaikki parhaimmat sävelmät?” Monia meistä on siunattu omalla, ainutlaatuisella musiikki-instrumentilla – äänellämme! Psalmien kirjassa (96:11) sanotaan: ”Laulakaa Herralle, maan asukkaat!” ja näin kristityt ovat tehneet monien sukupolvien ajan. Laulaminen on hyväksi sielulle – se on myös erittäin hauskaa ja mainio tapa tavata ystäviä. Tämän kuun Sotahuudossa vierailemme Kouvolassa, missä gospel-kuoro tuo ihmisiä yhteen musiikin ja ystävien pariin. Kuorolaiset pitävät hauskaa yhdessä, ja kuoro tuo myös uutta elämää osaston viikoittaiseen ohjelmaan. Olen asunut Suomessa kaksi vuotta ja täällä ollessani oppinut tuntemaan kaksi 4

SOTAHUUTO

mahtavaa ja kuitenkin erilaista maata – talvi-Suomen ja kesä-Suomen! Odotamme innolla pimeiden talvipäivien jälkeen ilmaantuvia pitkiä, valoisia kesäpäiviä. Kesäleirimme Nummelassa on tarjonnut lapsille virkistäytymispaikan järven rannalla useiden sukupolvien ajan. Viime viikkoina Marja Alftan ja nuorisotyön tiimimme ovat olleet kiireisiä rekrytoidessaan ja kouluttaessaan nuorisotyöntekijöiden tiimejä, jotka valmistautuvat toivottamaan kaupungin lapset tervetulleiksi ja tarjoamaan heille suomalaisen maaseutukokemuksen. Voitte lukea tästä lehdestä artikkelin Marjasta ja Nummelasta ja saada lisätietoa kesäleiriohjelmastamme. Tarina siitä, miten Jumala rakastaa maailmaa, saattaa olla vuosisatoja vanha, mutta maailma muuttuu ja meidän täytyy löytää uusia tapoja kertoa maailman vanhinta tarinaa merkityksellisellä ja nykyaikaisella tavalla. Olette saattaneet huomata Sotahuudon uuden ulkoasun: lehden uuden S-logon ja päivitetyn muotoilun. Sotahuuto ei ole ainut, joka on saanut uuden ulkoasun. Pelastusarmeija lanseerasi hiljattain uuden yhteisöilmeen. Emme ole tietenkään katkaisseet kokonaan yhteyttä menneisyyteen: kuuluisa, kansainvälisesti tunnistettu punainen kilpi loistaa yhä missiomme symbolina, mutta ulkoasumme on saanut pienen muodonmuutoksen ja Anne Fredriksson esittelee tässä lehdessä ylpeästi uuden ilmeemme. Toivon, että pidätte siitä!

”Tarina siitä, miten Jumala rakastaa maailmaa, saattaa olla vuosisatoja vanha, mutta maailma muuttuu ja meidän täytyy löytää uusia tapoja kertoa maailman vanhinta tarinaa merkityksellisellä ja nykyaikaisella tavalla.”

Ced Hills

everstiluutnantti ylisihteeri

Iloiset kuorolaiset yhteispotretissa: – Täällä päästetään irti suomalaisesta jäyhyydestä!

Kouvola Gospel: iloa ja vapautta laulusta Viime syksystä Kouvolan hengellisen musiikin kenttää on rikastanut svengaava Pelastusarmeijan Gospel-kuoro. Kuoroon ovat kaikentasoiset laulajat tervetulleita. – Olemme matalan kynnyksen ryhmä. Tekemisen ytimessä on iloinen musiikillinen yhdessäolo, paljastaa kuoronjohtaja, luutnantti Kaisu Leino. Sotahuuto kävi tutustumassa kuoron harjoituksiin talvisena keskiviikkoiltana. Tänä talvena lumi on antanut odotella itseään, mutta suunnatessani kohti Kouvolan osastoa pakkanen nipistää vienosti ja kadut ovat saaneet kerroksen valkeaa unelmaa. Kuoronjohtaja, Kaisu Leino löytyy pianon takaa – kuinka muutenkaan. – Tervetuloa Kouvolaan. Täällä osastolla on näin pakkaspäivinä hiukan vilpoisaa, joten lämmittelen ja pidän

sormet vetreinä, Kaisu toteaa hymyillen. Harjoituksiin on vielä aikaa, joten istumme Kaisun kanssa kertaamaan, miten kaikki alkoi.

Haaveesta totta – Kuoro on ollut haaveeni jo pitkään, sillä olen henkeen ja vereen kuoroihminen, Kaisu paljastaa.

– Jo pienenä tyttönä lauloin kuorossa. Opiskeluaikana toimin myös osakuntakuoron varajohtajana, joten tämä on minulle hyvin rakas musiikin osa-alue! Kaisulla oli tahto musiikillisen työn vahvistamiseen, ja myös osaston jäseniltä tuli toiveita lauluryhmästä. – Koen, että on tärkeää tarjota ihmisille koko ihmisyyden huomioon ottavaa toimintaa. Musiikki, jos mikä, on elämän- 8 SOTAHUUTO

Eeva Siiriä toimii kuoron säestäjänä.

8 laatua parantavaa. Olen nähnyt paljon tutkimustuloksia, että kuorolaulajat ovat onnellisempia kuin muut, Kaisu naurahtaa heleästi. – Oli myös tunne, että on monia, jotka haluaisivat laulaa yhdessä, mutta ei ole tarjolla paikkaa, johon uskaltaisi liittyä mukaan. Siksi nousi ajatus matalan kynnyksen kuorosta. Päätin, että nyt toimitaan rohkeasti. Ei aloiteta pientä lauluryhmää, vaan perustamme kuoron ja mainostamme asiaa julkisesti. Ihmeellisellä tavalla sanoma välittyi! Kouvolan Sanomat teki asiasta sivun mittaisen artikkelin, ja tämä facebook- ja julistemainonnan ohella sai aikaan sen, että ensimmäisissä harjoituksissa oli 25 ihmistä! Aloittamisen jälkeen osallistujamääräksi on vakiintunut 15–20 henkeä. – Se alkaakin olla maksimimäärä, joka osastomme lavalle mahtuu, Kaisu naurahtaa. Kouvola Gospel ei ole nimenä virallinen, mutta on jäänyt arjessa käyttöön. 6

SOTAHUUTO

Ylh. Henna Säyriö on tämänkertaisten harjoitusten kuopus. Alh. Marjaleena Häkkänen ja Antti Koskela ovat olleet syksystä asti mukana.

– Vaikka minusta tuntuu hurjan juhlalliselta julistautua koko kaupungin kuoroksi, Kaisu toteaa hymyillen.

Laulun iloa ja vapautta Kuoron ikäjakauma on laaja, nuorista aikuisista varttuneempaan eläkeikään. Tällä hetkellä enemmistö on naisia. Kaisu on ilolla pannut merkille, että monet ovat tulleet Pelastusarmeijaan ensi kertaa. – Ajatus olikin, että työmuoto kutsuisi monenlaisia ihmisiä yhteyteemme. Matala kynnys on kuoron johto-ajatus. – Olen tavoitellut musiikin tekemisen iloa ja vapautta. Lupaa nauttia laulamisesta ja yhdessä tekemisestä. Porukassamme on monia uusia laulunharrastajia sekä heitä, jotka ovat palanneet kuorolaulun piiriin vuosien tai vuosikymmenien jälkeen. Kehittymisen seuraaminen on ollut huimaa! – Paljon käytämme aikaa äänenmuodostukseen ja oman äänen löytämiseen.

Se on hyvin olennaista. Ihmiset vapautuvat ja löytävät sisällään olevan potentiaalin. Millaista on Kouvola Gospelin musiikkityyli? – Iloista ja svengaavaa gospelhengessä. Työnäkynä on se, että Armeijan oma iloinen ja vahva musiikkihistoria saisi nykyaikaisen muodon. Pitkälti olemme laulaneet Pelastusarmeijan uuden laulukirjan lauluja. Se on aarreaitta, josta löytyy monen tyylisiä lauluja. Sieltä on hauska tehdä löytöjä! – Yhtenä tavoitteena on ihmisten irrotteleminen suomalaisesta jäyhyydestä. Se on aina yhtä riemastuttavaa! Kaisu naurahtaa. – Syksyllä näimme, miten kuoro alkoi elää ja hengittää vapautuneesti. Ilo on keskiössä. Hengellinen sanoma kulkee vahvana laulujen sanoituksissa mukana. – Laulukirjan lauluissa hengellinen sanomamme kulkee mukana kirkkaana

Kuoroharjoitukset alkavat perusteellisella äänenhuollolla. Liikutaan, äännähdellään ja naamaa väännellään – kaikkia hiukan hymyilyttää.

ja puhuttelevana. Se rakentaa ja hoitaa meitä. Kuoroharjoituksissa ei saarnata. Laulut saavat puhua puolestaan. Kuoro on myös hengellisesti matalan kynnyksen paikka tutustua Pelastusarmeijaan.

Ystäviä ja ylistystä Kuoroharjoitukset ovat pian alkamassa, ja osaston ovi käy tasaiseen tahtiin. Pidämme tauon, ja Kaisu lähtee tervehtimään paikalle saapuneita kuorolaisia. Tänään ulkona myllertävän lumimyräkän (ja Sotahuudon toimittajan) uskaltavat kohdata 11 rohkeaa naista ja miestä. Harjoitukset alkavat perusteellisella äänenhuollolla. Kaisun johdolla ryhmä rentouttaa äänilihaksensa. Äännähdellään ja naamaa väännellään – kaikkia hiukan hymyilyttää, myös ystävyksiä Päivi Taivainen ja Päivi Pekkarinen, jotka ovat tulleet yhdessä laulamaan. – Nämä äänenavausharjoitukset ovat mainioita, tästä tulee hyvälle tuulelle! Kuoronjohtajamme on hyvin empaattinen. Joskus minua vähän nolottaa, kun innostuessani puhun päälle. Hän hiljenee ja jää kuuntelemaan, mitä minulla on sanottavaa, Päivi T. naurahtaa heleästi.

Päivi P. paljastaa, että hänellä on Armeijamuisto lapsuudesta: – Ollessani pieni tyttö isäni työskenteli paikallisessa tehtaassa. Eräässä joulujuhlassa Pelastusarmeijan lauluryhmän piti esiintyä, mutta heille tuli viime hetkellä este. Isäni nappasi kitaran, ja me kolme sisarusta menimme laulamaan kylmiltämme Olen kuullut on kaupunki tuolla. Jännästi on ympyrä sulkeutunut, kun nyt olen itse Pelastusarmeijan kuorossa. Tänne on ollut helppo tulla – tällaisen rikkinäisen sielunkin. Vieressä istuva Tarja Hurtta on toista kertaa harjoituksissa mukana. – Ensimmäisestä kerrasta jäi hyvä olo, nämä laulut ovat rentoja ja vauhdikkaita. Kunhan olen käynyt muutaman kerran, niin aion kutsua myös ystäviäni mukaan. Marjaleena Häkkänen iloitsee myös ystävistä. – Olen ollut syksystä asti mukana, ja olen saanut uusia kavereita. Kuoro harjoittelee laulua Herra, en ole yksin (Pelastusarmeijan laulukirja 56) liikkuen piirissä ympäri salia, kun nappaan harjoitusten kuopuksen, 27-vuotiaan

Henna Säyriön juttusille. Henna huomasi syksyllä kuoromainoksen osaston facebook-sivulla. – Ajattelin, että miksipä ei! Löysinkin pian itseni lymyilemästä ovensuusta, ja siitä se lähti. Joskus olen tullut tänne kipeänäkin, ilman ääntä – tullut hengittämään hyvää energiaa. Tämä puolitoistatuntinen on niin voimaannuttavaa, että se antaa energiaa koko viikkoon, Henna toteaa hymyillen. Henna myös paljastaa, ettei Kaisu päästä heitä liian helpolla: – Olen löytänyt äänestäni aivan uusia ulottuvuuksia. Laulut ovat olleet haastavia ja Kaisu on meitä potkinut – mutta hellästi, Henna naurahtaa. Karina Koskinen on ottanut myös haasteen vastaan innokkaasti: – Laulan julkisesti ensi kertaa 30 vuoteen. Kun jouluisin olemme perheen kesken laulaneet joululauluja, niin keskimmäinen lapsemme laittaa aina kädet korville, sillä hänellä on absoluuttinen sävelkorva, Karina naurahtaa: – Täältä olen saanut hyvää oppia ja saan ylistää taivaan Herraa laulamalla – mikä sen ihanampaa! 8 SOTAHUUTO

8 Harjoituksissa on tällä kertaa mukana kaksi miestä. Työkeskus Vapriikissa työskentelevä Antti Koskela sekä Pelastusarmeijan sotilas Arho Ruohonen ovat olleet mukana kuoron perustamisesta asti. – Musiikki on tosi lähellä sydäntäni! Antti iloitsee. – Olen harrastanut laulamista nuoruudesta asti. Asia, joka on ollut minulle uusi, ovat nämä äänenavausharjoitukset. Niitä ei ole tullut aikaisemmin tehtyä. Opimme, miten ääni muodostuu ja miten sitä voi vahvistaa, Arho kertoo. Kaisu paljastaa, että Arho on ollut harjoitusten kuningas, hän ollut yhtä kertaa lukuun ottamatta kaikissa harjoituksissa. – Yritän olla aina mukana, sillä haluan saada tästä irti kaiken mahdollisen. Musiikki on armeijalaisuuden verenperinnössä.

Kasvua yhdessä Harjoitukset ovat päättyneet, kuorolaiset hyvästelleet toisensa ja yksi toisensa jälkeen siirtyneet raikkaaseen lumimaisemaan. Kuoron säestäjänä toiminut Eeva Siiriä kerää soittimet kokoon. – Tämä tässä on minun penkkini – pelimannin penkki, Eeva osoittaa hymyillen. – Soitan useampaa instrumenttia: pääasiallisesti kitaraa, mutta myös trumpettia, alttotorvea, viulua ja rytmisoittimia. Teen myös itse sävelmiä ja sanoituksia. Itsenäisesti olen opetellut. Kun kiinnostus on kova, niin silloin parhaiten oppii. Kaisun kanssa jutustelemme vielä hetken. Hän on hyvin iloinen kuorossa vallitsevasta ilmapiiristä ja asenteesta. – Meitä on pyydetty keikalle palvelukeskukseen, ja kuorolaisemme ovat innostuneet tästä kovasti. Siinä on jotain hyvin pelastusarmeijalaista palveluhenkisyyttä, että voimme olla piristämässä ihmisiä laulullamme. Kaisun haaveena ja rukousaiheena on kasvattaa kuorolle juuret Kouvolaan.

– Armeijan toimintakulttuuriin kuuluu, ettemme me upseerit ole tässä osastossa ikuisesti. Haaveeni on se, että kuorolle löytyisi paikallinen vastuunkantaja. Tämä on ollut muutenkin visiomme osastotyössä. Tavoitteenamme on ollut rakentaa sellaisia asioita, jotka pystyisivät jatkumaan paikallisin voimavaroin. Kaisu on saanut apua kuoronjohtamiseen musiikin ammattilaiselta, josta hän on hyvin kiitollinen. – Tämä on ollut samalla iso kasvumatka itselleni – työtä tehdessä huomaa, kuinka vähän osaakaan, Kaisu hymähtää. – Osastomme sotilas Kaisa Massi on musiikkiterapeutti, joka on tehnyt paljon kuorotyötä ja äänenhuoltoa. Häneltä olen saanut suurta tukea – ilman häntä olisin ollut enemmän hukassa. Kuoro on hiljalleen alkanut löytää kokoonpanonsa, mutta Kaisu toivottaa myös uudet ihmiset lämpimästi mukaan jälleen ensi syksynä: – Musiikillisesti emme varmaankaan ole Kouvolan korkeatasoisin kuoro, mutta tavoitteenamme on vapaa ja iloinen musiikin tekeminen. Ei tuijoteta otsa rypyssä nuotteja, vaan tehdään fiiliksellä, jossa laulujen sanoma pääsee esille ja tekemisen ilo välittyy. Lämpimästi tervetuloa kokeilemaan! Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen

kutsuttu palvelemaan 14.–15.4.2018 Kouvola Gospelin kuorolaisia esiintyy osana juhlakuoroa 14.–15.4., kun Pelastusarmeijan kansainväliset johtajat kenraali André Cox ja komentaja Silvia Cox vierailevat Helsingissä.

Ylh. – Tänne on ollut helppo tulla – tällaisen rikkinäisen sielunkin, toteaa Päivi Pekkarinen. Kesk. Kuoroharjoitukset käynnissä. Alh. Toimittajan lisäksi tämä karvainen kaveri oli seuraamassa harjoituksia.

SOTAHUUTO

Lapsille mukavia muistoja Nummelan kesäleireiltä Marja Alftan on vastannut tämän syys-kevätkauden Nummelan lomakodin johtamisesta. – Tämä on ollut unelmatyötä – käytännönläheistä kristillisyyttä. Ensi kesänä jälleen noin 300 lapsella on mahdollisuus päästä nauttimaan Pelastusarmeijan Nummelan lomakodin aurinkoisista leiripäivistä. Marja Alftan on kotoisin Porista, mutta on asunut Helsingissä jo yli kaksikymmentä vuotta. Viikissä asuvaan perheeseen kuuluu aviomies ja melkein neljävuotias nuorimies. – Poikamme pitää huolta aamuherätyksistä! Marja naurahtaa. Perheen ja työn ohella Marjan arkeen kuuluvat harjoituk-

set aikuisten futiskoulussa, kuntonyrkkeily ja rentoutuminen kirjojen parissa.

Rippikoulusta pappisvirkaan Kiinnostus kristillisyyteen heräsi rippikoulussa. – Rippileiriltä jäin mukaan seurakuntatoimintaan. Länsi-Porin seurakunnas-

sa oli hyvin aktiivista toimintaa, ja seurakunnasta tuli minulle kuin toinen koti. Nousi tunne, että tätä voisi tehdä työksikin. Lukion jälkeen Marja lähti opiskelemaan teologiaa, ja vuonna 2003 hänet vihittiin papiksi. Hän toimi vuosikymmenen ajan pappina Helsingissä. 8 SOTAHUUTO

– Toimin seurakuntapappina muun muassa viitisen vuotta silloisessa Alppilan seurakunnassa ja kolmisen vuotta Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa. Sen jälkeen olin jonkin aikaa poissa työelämästä opintovapaalla ja kotiäitinä. – Palatessani työelämään en halunnut palata papin virkaan, vaan tehdä jotakin sellaista, missä kristillisyys näyttäytyy muutoin. Pelastusarmeijan nuorisotyön koordinaattori Sanna Vähäaho oli jakanut tiedon avoimesta työpaikasta verkostoissaan, ja entinen työtoverini näki sen. Hän vinkkasi, että tämä työ olisi juuri minulle. Ja niinhän se sitten olikin! – Täällä on arvot kohdillaan. Arvostan suuresti Pelastusarmeijan työn kaltaista käytännönläheistä kristillisyyttä. Tosin minun on myönnettävä, ettei Armeija ollut minulle kovin tuttu entuudestaan – joulupatoja lukuun ottamatta. Työskennellessäni Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa en tiennyt, että Pelastusarmeijan päämaja on tässä ihan

nurkan takana! Mutta yksi kirkas muisto minulla on pappisvuosilta. Siunasin hautaan Pelastusarmeijan upseerin. Se valoisuus hautajaisissa jäi mieleen – oli niin vahvana jälleennäkemisen toivo.

Monipuolista työtä lomakodin parissa Marja Alftan on toiminut Nummelan lomakodin johtajan sijaisena viime elokuusta lähtien. Työkenttä on moninainen. – Vastaan lomakodin toiminnasta kaikin puolin, niin kiinteistöstä, henkilökunnan rekrytoimisesta kuin leirien toiminnastakin. Syksyn ja kevään aikana järjestetyillä leireillä olen ollut mukana, ja nyt teemme viimeisiä valmisteluja kesän leirejä varten. Hyppy tuntemattomaan oli jännittävä. – Kaikki, niin talo kuin toimintatavatkin, olivat uutta. Ei oikein tiennyt mistään mitään ja piti hypätä suoraan töihin, Marja toteaa hymyillen ja jatkaa:

– Silloin oli sellaisia eksyksissä olon hetkiä. Mutta kun siitä pääsi yli, sai tunteen, että pääsee asioihin sisälle. Mutta hyvin Sannan kanssa selvittiin! Marjan määräaikainen pesti loppuu toukokuussa ja hän myöntää, että se tuntuu haikealta. – Tämä on omalla tavallaan ollut unelmieni työ. Todella monipuolista! Tulevaisuuteni on auki, ja toivon, että löytyisi yhtä kiva työpaikka. Yritän luottaa siihen, että johdatus kuljettaa, Marja lisää lämpimästi hymyillen.

300 iloista leireilijää Puhumme Marjan kanssa tulevasta kesästä. Kesä-heinäkuussa noin 300 lapsella on mahdollisuus päästä nauttimaan Nummelan lomakodin kesäisistä leiripäivistä. Viikon mittaisia leirejä on kuusi, noin 50 lapselle kerrallaan. – Aiemmin leirien pituudet ovat vaihdelleet, mutta tälle vuodelle muutimme ne samanmittaisiksi saamamme palaut-

Leireillä nautitaan kesästä. – Uidaan, saunotaan, soudellaan, pelataan jalkapalloa. Ohjelmassa on myös askartelua, työpajoja, leivontaa, erilaisia leikkejä, pelejä ja retkiä, makkaranpaistoa nuotiolla – kaikkea kivaa kesäistä tekemistä!

SOTAHUUTO

Marja Alftan lähettää lukijoille terveiset: – Iloista kesää kaikille, ja nähdään leireillä!

teen perusteella. Samalla saimme mahdollisuuden lisätä kuudennen leirin kesän ohjelmaan, ja näin mahdollisuuden tarjota leirikesä useammalle lapselle. Kesäleirille ovat tervetulleita 4–11-vuotiaat lapset. Pienimmät ovat Pääskyjä, kouluikäiset pojat Mustikoita ja tytöt Mansikoita. Nimet tulevat lapsien majoitustiloista Pääskylästä, Mansikkalasta ja Mustikkalasta. Lapsien iso ikähaitari tuo ominaisleimansa leireille. – Pienet lapset majoittuvat omalla puolellaan, ja heillä on käytössä yksi ohjaaja enemmän. Ikäero neljän ja yhdentoista välillä on melkoisen hurja, joten lapsille on järjestetty omalle ikäryhmälle sopivaa ohjelmaa. Toki välillä olemme myös kaikki yhdessä. Leireille ilmoittautuminen on nyt mahdollista: – Netitse pelastusarmeija.fi/lomakoti ilmoittautumislomakkeen kautta. Ilmoittautuminen on avautunut helmikuun puolessavälissä ja paikkoja voi hakea kesään asti niin kauan kuin vapaita paik-

koja riittää. Nyt on vielä runsaasti tilaa, joten hakemuksia vain tulemaan, Marja vinkkaa hymyillen. Kaupungin sosiaalitoimesta sekä Pelastusarmeijan sosiaalipalvelukeskuksesta on mahdollisuus hakea tukea leirimaksuihin. – Mainostamme leirejä sosiaalitoimen työpisteissä sekä seurakuntien diakoniatyöntekijöille, ja he jakavat viestiä leireistä omille asiakkailleen. Nummelan lomakodin leiritoiminta saa tukea STEA:lta, sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta, joten leirit on ensisijaisesti suunnattu vähävaraisille perheille. – Mutta kuka vain voi hakea. Hakijoissa on paljon vähävaraisia perheitä ja perheitä, joissa eletään haastavissa olosuhteissa. Myös yksinhuoltajien lapsia on hakijoissa paljon. Yksinhuoltajalle voi olla hyvin tärkeää, että saa kesällä viikon hengähdystauon. Se voi olla vuodessa se ainoa viikko, jolloin on aikaa tehdä omia juttuja, tai vaikka vain keskittyä töihin rauhassa.

– Nämä haasteet eivät kuitenkaan näy leirin ohjelmassa. Ainoastaan, jos lapsella on monia haasteita, niin laskennallisesti hänelle annetaan puolentoista tai kahden lapsen paikka. Tällä varmistetaan, että aikuisia on riittävästi käytettävissä. Monilla ohjaajillamme on myös erityispedagogista osaamista ja kokemusta. Lasten tukena kesällä on 22 varsinaista ohjaajaa, kaksi johtajaa, leirisihteeri, ja myös nuorisotyön koordinaattori Sanna Vähäaho ja Nummelan lomakotitoiminnan johtaja Marko Yrjänä ovat mukana. Lisäksi on keittiöhenkilökuntaa, laitoshuoltajia ja yhdeksän 15–17-vuotiasta nuorta, jotka työskentelevät kahden viikon jaksoissa keittiön ja laitoshuollon puolella. Eli kaikkiaan nelisenkymmentä työntekijää.

Kesämuistoja ja hyvää huolenpitoa Leireillä annetaan lapsille mahdollisuus nauttia kesästä. – Meillä on monenlaista kesätoimintaa – uidaan, saunotaan, soudellaan, 8 SOTAHUUTO

8 pelataan jalkapalloa. Ohjelmassa on myös askartelua, työpajoja, leivontaa, erilaisia leikkejä, pelejä ja retkiä, makkaranpaistoa nuotiolla – kaikkea kivaa kesäistä tekemistä! Unohtamatta tietenkään mukavaa yhdessäoloa ja oleskelua. Kristillisyys näkyy leirin arvoissa. – Se tulee esille siinä, että laulamme hengellisiä lauluja, ja aamu- ja iltapiireissä rukoilemme. Järjestämme myös pieniä pyhäkouluhetkiä. Mutta ensisi-

jaisesti kristillisyys näkyy tavassa kohdata lapset – huolehtimisessa ja rakastamisessa. Mitä toivot lasten saavan näistä päivistä? – Ensinnäkin mukavia kesämuistoja ja kokemuksia hyvästä huolenpidosta – turvallisista ja välittävistä aikuisista. Ja toivon, että monet löytäisivät uusia ystäviä leireiltämme.

– Suurin osa lapsistamme on pääkaupunkiseudulta. Onhan se huikeaa päästä kaupungin betonipihoilta luonnon helmaan, missä on tilaa leikkiä ja temmeltää. Nummelassa on myös kanoja ja lampaita, ne ovat lapsille jännä kokemus! Kesäleirien ohella Nummelassa on toimintaa perheille. – Leiriaikojen ulkopuolella painotamme perheohjelmaa. Se on ollut hyvin toivottua. Toukokuussa järjestämme perheretken ja syksyllä perheleirin. Niihin voi myös ilmoittautua lomakodin nettisivujen kautta. Marja näkee Nummelan tulevaisuuden valoisana, sillä toiminnalle on runsaasti kysyntää. – Toimintaa on ollut jo yli sata vuotta. Nykyisin kun kaupungeilla ei ole enää kesäsiirtoloita, vaan kesäleiritoiminta on muutaman leirijärjestön varassa, kaikille riittää varmasti lapsia. Marja lähettää lukijoille terveiset: – Iloista kesää kaikille, ja nähdään leireillä! Toni Kaarttinen Kuvat: Nummelan lomakoti, Johanna Mäenalusta, Toni Kaarttinen Kuvitus: Joel Pihlaja

SOTAHUUTO

Pelastusarmeijan pakolaisohjelman väliaikainen majapaikka Dresdenissä, Saksassa.

Cedin reissulla Ylisihteeri Ced Hills toimi aiemmin Pelastusarmeijan kansainvälisen katastrofityön koordinaattorina. Tällä palstalla Ced jakaa kokemuksiaan ja seikkailujaan näiltä vuosilta.

Ystävyydellä Vuonna 2015 tapahtui suurin muuttoliike sitten toisen maailmansodan. Lähes 800 000 ihmistä saapui Etelä-Eurooppaan – pääasiassa Kreikan ja Italian kautta – ja suuntasi pohjoiseen kohti Ruotsia, Norjaa ja Suomea suurimman osan jäädessä Saksaan. Pelastusarmeijalla on 130-vuotinen historia Saksassa. Armeija ei ole suuri: Saksassa on 40 osastoa ja 20 laitosta, jotka sijaitsevat eri puolilla maata. Pelastusarmeija auttaa aktiivisesti pakolaisia ja tekee kaikkensa muutoksen aikaansaamiseksi. Painopisteinä ovat suhteiden luominen, yksinkertaisen käytännön tuen tarjoaminen ja turvapaikanhakijoiden auttaminen sopeutumaan uuteen ympäristöön ja kulttuuriin. Vuosien 2015 ja 2016 aikana työskentelin Pelastusarmeijan pakolaisohjelmien parissa ympäri Eurooppaa. Kun vierailin Dresdenissä, eräs yksinkertainen – mutta uskomattoman tärkeä – asia yllätti minut. Kaupungin viranomaiset kääntyivät Pelastusarmeijan puoleen etsiessään jär-

jestöjä, jotka voisivat auttaa väliaikaisten majapaikkojen järjestämisessä. Käyttämättömästä koulun liikuntasalista tehtiin väliaikainen koti 40 turvapaikanhakijalle. Pelastusarmeija valvoi projektia. Jokainen tila otettiin käyttöön – jopa suihkuhuoneista tehtiin huone kuudelle ihmiselle. Kun vierailin asuntolassa lokakuussa 2015, paikan kotoisuus ja rento tunnelma yllättivät minut. Tunnelma ei selvästikään johtunut mukavasta ympäristöstä: sängyt oli asetettu vieri viereen, ja tilassa ei ollut kummoisia mukavuuksia. Mikä siis oli erityistä tässä paikassa? Yksi suihkuhuoneen viiden muun kanssa jakavista syyrialaisista miehistä tahtoi keskustella kanssani. Miehet saivat minut tuntemaan itseni kylään kutsutuksi vieraaksi. Yksi miehistä toi meille kahvia. Keskustellessamme sain kuulla miesten tekemästä rankasta matkasta. Mies kertoi minulle surullisen tarinan siitä, miten matkallaan Saksaan hän oli saanut kaksi tärkeää tekstivies-

tiä: yhdessä viestissä kerrottiin traaginen uutinen siitä, että pommi oli tappanut miehen veljen ja toisessa viestissä kerrottiin, että miehen tytär oli syntynyt turvallisesti maailmaan. Mies avasi kännykkänsä ja esitteli kaikille ylpeästi uutta perheenjäsentään. Kun iloitsin hänen kanssaan ja esitin hänelle osanottoni, kysyin hänen uudesta tilanteestaan. Hän kertoi olevansa iloinen siitä, että sai asua Pelastusarmeijan tiloissa. Katsoin hänen ahdasta elinympäristöään ja vähäistä yksityisyyttään ja kysyin: ”Miksi?” Olen varma, etten hevillä unohda hänen odottamatonta vastaustaan: ”Pelastusarmeijan työntekijät hymyilivät ja olivat ystävällisiä meitä kohtaan.” Nämä olivat kaksi hyvin yksinkertaista ja odottamatonta tervetulleeksi toivottamisen ja huolenpidon elettä, jotka koskettivat kaukana kotoaan ja perheestään olevan haavoittuvaisen nuoren miehen elämää. Ced Hills everstiluutnantti

SOTAHUUTO

Pelastusarmeijan ilme kirkastui Suomen Pelastusarmeijalla on uusi lämminhenkinen yhteisöilme, joka tulee näkymään mm. kirjelomakkeissa, mainonnassa, www-sivuilla ja painetuissa julkaisuissa – kuten kädessäsi olevassa uusiutuneessa Sotahuuto-lehdessäkin. Pelastusarmeijan perinteikäs punainen kilpilogo koki kasvojenkohotuksen ja järjestön muu visuaalinen ilme muuttui uudistuksessa merkittävästi.

Uudistuksella Suomen Pelastusarmeija haluaa paitsi tuulettaa brändimielikuvaansa, myös tuoda visuaalisen kerrontansa tähän päivään. Tutkimusten mukaan Pelastusarmeija ja sen edustama punainen kilpilogo herättävät ihmisissä luottamusta ja varsinkin vanhempi ikäpolvi tuntee sen hyvin. Eikä ihme, juontavathan järjestön juuret Suomessakin lähes 130 vuoden taakse. Maailmalla Pelastusarmeija (The Salvation Army) tunnetaan vieläkin laajemmin. Se on mm. Yhdysvalloissa yksi tunnetuimmista hyväntekeväisyysjärjestöistä. Pitkäikäisen järjestön haasteena on kuitenkin, että se mielletään helposti vanhanaikaiseksi. Kirkastamalla visuaalisen ilmeensä Pelastusarmeija haluaa viestiä, että se tarjoaa ratkaisuja nykypäivän ihmisille, ja että sillä on edessään valoisa tulevaisuus. Pelastusarmeijan siipien suojissa tehdään niin merkittävää yhteiskunnallista ja hengellistä työtä, ettei sillä ole varaa jättää mielikuvaansa himmenemään. 14

SOTAHUUTO

Ensin uudistui Pelastusarmeijan mainonta Pelastusarmeija lähti uudistamaan brändimielikuvaansa uudistamalla ensin varainkeruukampanjoittensa mainontaa markkinointitoimisto Make it Simplen kanssa. Aluksi uudistui Joulupata-mainonta ja sitten luotiin Auta ihmistä -keräyksen ympärille uusi näkyvä keräysbrändi, jolle mm. presidentti Tarja Halonen antoi kasvonsa. Mainonta on saanut useita palkintoja kotimaassa, ja se on palkittu myös kansainvälisesti.

Mainonnan myötä oli luontevaa uudistaa myös yhteisöilme Edellisestä yhteisöilmeen päivityksestä oli kulunut jo 10 vuotta. Se ei enää vastannut tämän päivän vaatimuksia mm. digitaalisessa ympäristössä. Ilmeen on suunnitellut ja toteuttanut useita merkittäviä brändiuudistuksia luonut suunnittelutoimisto

Bond. Graafisesta ilmeestä vastaavat toimiston Helsingin studion suunnittelijat Toni Hurme ja Juha-Pekka Laurila. – Ilmeen uudistuksella on pyritty tuomaan Pelastusarmeija lähemmäksi ihmisiä ja tekemään auttamisesta ja avun pyytämisestä helpompaa. Raikas värimaailma, lämminhenkinen typografia ja kuvitukset on kaikki punottu yhteen tukemaan Pelastusarmeijan optimistista ja avointa viestiä. Visuaalisen ilmeen uudistuksessa tärkeää oli luoda selkeät raamit, jotta ilmeen toteuttaminen jatkossa on helppoa ja yhdenmukaista, kertoo pääsuunnittelija Hurme. Helposti lähestyttävä ilme kertoo julkaisuissa ja materiaaleissa valoisasta ja energisestä tämän päivän Pelastusarmeijasta. Uusi ilme luo brändiuudistukselle hyvän pohjan jatkaa muita toimenpiteitä uudistuksen tiellä eri kanavissa. Lue lisää: www.pelastusarmeija.fi Anne Fredriksson Markkinoinnin ja yritysyhteistyön vastaava

Uusi ilme otetaan käyttöön asteittain kevään 2018 aikana

SOTAHUUTO

Osastoelämää! Elämänmakuisia makupaloja Pelastusarmeijan paikallisseurakuntien eii osastojen arjesta. Huhtikuussa kurkistamme Hämeenlinnan osastoon.

Vanha talo kertoa voi monta tarinaa Vanhaan osastotaloon tutustuminen alkoi kesällä 2017. Kesä on aina helppoa aikaa talon kanssa. Ovet ja ikkunat auki, verhot sivuun, valoa ja ilmaa vapaasti sisään salin isoista ikkunoista. Syksyn tullen alkoi pohdiskelu, kun talon vesihanoista ei tule heti kuumaa vettä, vasta minuuttien valuttamisen jälkeen. Mitä pitäisi tehdä? Jatketaanko veden juoksuttamista vedenkulutuksesta piittaamatta, vai ratkaistaanko ongelma? Lämmin vesi ei pitäisi olla nykyään ylellisyyttä vaan perusasioita. Ratkaisuksi löytyi lämminvesivaraaja miesten vessan seinään, joka varastoi lämmintä vettä nopeaan vedenkäyttötarpeeseen. Ilmojen kylmentyessä seuraava huolemme oli huonelämpötila yläkerran toimistossa. Lokakuussa toimistossa oli jo niin kylmä, että teimme töitä takit päällä. Pakkasen tulo alkoi pelottaa, emme pysyisi terveinä näillä sisälämpötiloilla. Onneksi kiinteistöpäällikkö lupasi ilmalämpöpumpun toimiston seinään. Ja lämmin henkäys saapui toimistoon. Eräänä aamuna töihin tullessa hämmästelimme ilmalämpöpumpun ulkoyksikön roikkumista 16

SOTAHUUTO

kannattimillaan talon seinässä. Tarkastelu osoitti, että jätteidenkuljetusauto oli pihaan tullessaan kolhaissut ja melkein pudottanut sen alas. Asentajat uudelleen töihin, tällä kertaa ulkoyksikkö asennetaan talon katolle. Tuskin kukaan sieltä sitä kolhaisee alas. Asentajien tehdessä jopa vaarallisen oloista työtään paikalle tulee kaupungin virkamies. Virkamies pyytää asentajat alas katolta ja kysyy, onko luvat jalkakäytävän käyttöön olemassa? Ja miksi ei ole tarvittavia varoituskylttejä ja siimanaruja varoittamassa ohikulkijoita?

vahvisti asian: sähkö vaihtelee valtavasti aiheuttaen häiriöitä herkissä elektronisissa laitteissa. Huvittavaa oli, että häiriöt saivat aikaan sen, että laitteistamme alkoi kuulua venäjänkielistä ohjelmaa. Äänentoistolaitteiden yhteyteen asennettiin erilaisia häiriönpoistolaitteita, jotka suodattavat ylimääräiset rätinät ja rutinat pois. Talon sähkökuormituksen kesto on nyt maksimissaan. Talossa on onneksi automaattisulakkeet, muuten pitäisi olla avoin piikki kulman takana sijaitsevaan sähkökauppaan. Sulakkeita laukeaa pois päältä välillä ketjussa.

Kun lupa- ja turvallisuusasiat eivät olleet kunnossa, niin työt lopetettiin siltä erää. Parin viikon päästä lupien ja turva-asioiden kanssa uusi yritys. Nyt saatiin ilmalämpöpumppu uudelleen käyttöön – helpotuksen tunne oli suuri.

Odotamme kevättä, aikaista lämmintä kesää. Talon pitäisi saada pikaisesti uusi ulkoehostus. Vuorilaudoituksesta löytyy reikiä, halkeamia ja homeläiskiä, ajan patinaa – vanhan talon vuosirenkaita. Talon kunnostus vaatii työtä jatkossakin.

Vuoden lopussa kokoussalin uudet äänentoistolaitteet alkoivat surista. Kuinka se voi olla mahdollista? Ääniasiantuntija tuli mittailemaan taajuuksia ja jännitteitä ja ilmoitti: ”Talon sähköverkkoon tuleva sähkö on huonoa sähköä.” Mittauslaite

”Jos Herra ei taloa rakenna, turhaan sen rakentajat näkevät vaivaa.” Ps. 127:1 Seppo J. Takala kapteeni Hämeenlinnan osaston johtaja

Teeman tienoilla Palstalla pohditaan lehden teemaa hengellisestä näkökulmasta. Tässä kuussa aiheena on musiikki.

Sydämeni laulu Minulla on lukuisia muistoja musiikin merkityksestä elämässäni. Muistan villin riemun, kun nuorena tanssin lempibändien ja -artistien tahdissa ja ihmettelin, miten he ovat osanneet tehdä musiikkia juuri minulle! Muistan tuskallisen, törmäilevän hengellisen etsintäni ja ne laulut, jotka leikkasivat mieleni ja sydämeni auki juuri oikeasta kohtaa ja löysivät sen, mistä en tiennyt, mutta mikä piti parantaa. Kuten paetessani asioita, joista olisi pitänyt luopua, mutta joista turhaan etsin apua, kuulin pääsiäisen aikaan laulun: ”Kuka lohduttais murheista mieltä? Lohduttais sanoen: miksi etsit sä elämää sieltä, joukosta kuolleitten?” Jaakko Löytty: Toisen päivän iltana Samastuin kuollutta Jeesusta sureviin opetuslapsiin, jotka eivät kyenneet luottamaan ylösnousemukseen. Hylkäsin omat kuolleet, löyhkäävät hautani, vaikka se teki hurjan kipeää. Uskaltauduin luottamaan Jumalan hyvään tahtoon minua kohtaan ja ryhdyin rukoilemaan elävää Jeesusta!

Laulu voi yhdistää. Olen istunut Taizen yhteisön Sovituksen kirkossa Ranskassa ja yhtynyt yksinkertaisiin lauluihin tuhansien eri maista, kirkkokunnista ja kulttuureista tulevien ihmisten kanssa eri kielillä laulettuna ”Niin loistat, Kristus, kuin aurinko meissä...” (Suom. Anna-Maija Raittila) Laulu lohduttaa. Kuopuksemme oli melko itkuinen, mutta helposti lohdutettavissa oleva vauva. Erityisen pahassa tilanteessa auttoi vain vatsallaan olo vasten äidin rintaa ja ison ja pienen kehon yhteinen resonoiminen: ”Ylemmäksi kaukaisinta tähteä syvemmälle äärtä taivaan kaikkeuden yltää hänen rakkautensa pohjaton. Armoa se kaikki on.” Howard Davies, suom. Jorma Pollari: Armoa se kaikki on, Pelastusarmeijan laulukirja nro 3 Mikä laulu voisi auttaa sinua löytämään sydämeesi kätkettyjä asioita? Että mielesikin löytäisi sen sävelen, jota Pyhä Henki

sisimmässäsi jo hiljaa hyräilee? Se on olemassa! Musiikki avaa oven salaperäiseen, ihmeelliseen maailmaan, jossa on jotakin tuttua… Tiesitkö, että Raamatun psalmit ovat alun perin lauluja? Psalmien kirjasta löytyy yksityisten ihmisten huokauksia ja kiitoksia sekä kokonaisen yhteisön rituaalisia lauluja, katumusta ja ylistystä. Noille teksteille mikään ihmiselämän kurjuus, riemu tai tunne ei ole vierasta. ”Mutta sinä annat sydämeeni suuremman ilon kuin kukaan saa viinin ja viljan runsaudesta. Rauhassa menen levolle ja nukahdan. Sinä, Herra, sinä yksin olet minun suojani, minä saan elää turvassa.” Ps. 4:8–9 Mitä jos etsisit lähimmän Pelastusarmeijan osaston ja lähtisit yhdessä laulamaan toisten kanssa? Sinun sydämesi laulua, niillä laulun lahjoilla joita sinulla on. Kaisa Mäkelä-Tulander kapteeni

SOTAHUUTO

Krigsropet Kolumn

Orkestern Har du någon gång spelat i en orkester? Om inte, tänk dej att du skall spela i ett brassband. Smyg dej in i orkestern och sätt dej ner. Sätt dej först bland kornetterna och lyssna in deras ljusa, lätta och snabba toner, förflytta dej till en stol mitt emot där baryton och eufonium spelar sina mjuka löpningar. Från raden bakom hör du trombonernas klockrena och övertygande inslag. Smyg vidare till mitten av orkestern där althornen fyller på med en klar och lite spröd stämma för att sedan förflytta dej lite bakåt till tuborna som sätter bottnen med sin mörka och fylliga klang, och ännu längre bak till slagverket där rytmer och klanger bygger upp helheten. Längst fram står dirigenten och visar med sitt kroppsspråk hur du och de andra i orkestern skall tolka musiken. Ibland tar någon en fel eller falsk ton eller är inte i rytm och dirigenten tillrättavisar tålmodigt. Jag har haft förmånen att få spela. Bäst tycker jag om att spela brass. Ända tills för några år sedan spelade jag kornett men sedan behövdes jag på eufonium så jag bytte instrument. Det var spännande att höra orkestern från en annan plats. Jag hörde stämmor jag aldrig hört förr, och plötsligt var stycken jag spelat så länge jag minns helt nya låtar. Stämman var alltså ny och jag fick sitta och läsa noterna koncentrerat fastän jag kunde kornettstämman utan och innan. Men för publiken var det samma stycke som förr. Jag tror Gud vill att vi ska fungera som ett brassband. Vi är alla musiker som har ett instrument, våra talanger. Vi har en stämma att spela, en uppgift. Stämmorna är olika men alla stämmor behövs. Hela stycket haltar om en stämma fattas. Ibland kan det hända att vi behövs på en annan stämma. Det kan kännas utmanande och spännande att byta instrument, men det kan också kännas jobbigt ifall man känner att någon annan tog ens plats. I Guds orkester tror jag ändå att alla har ett instrument och en stämma som passar precis, och en handskriven notlapp som är kärleksfullt nedplitad för att passa just dig eller mig. Dirigenten Jesus håller samman och ger liv åt musiken. I Bibeln talas det inte om ett brassband utan om en kropp med många lemmar men det beskriver samma sak. ”Ty liksom vi har en enda kropp men många lemmar, alla med olika uppgifter, så utgör vi, fast många, en enda kropp i Kristus, men var för sig är vi lemmar som är till för varandra.” Rom 12.4 Orkestermedlemmar sökes. Välkommen med! Kati Nordström soldat

SOTAHUUTO

Tobbe har varit en del av Frälsningsarmén redan ”innan han föddes”. – I unga år var pappa och mamma flitigt med i Armén. Också pappas föräldrar var mycket aktiva soldater i Frälsningsarmén. Min farmor Mercedes Bildo ledde Templets strängmusikkår på sin tid. Tobbe lärde känna Armén i Templets söndagsskola. – Min yngre bror Johan och jag brukade gå där. Lite senare gick jag med i Templets ungdomsmusikkår och var där i flera år. Meningsfull verksamhet och kompisar fann Tobbe också i scoutkåren Tempelscouterna.

Templet – mitt andra hem I uppväxtåren tog Tobbe en paus från Templets musikverksamhet. Han studerade på yrkesskolans ellinje och tog sin examen därifrån. Tills vid millennieskiftet löjtnant Fredrik Ahlbin frågade om han skulle vilja börja spela trummor i Templets hornmusikkår. – Jag svarade ja, och har varit med sedan dess – nästan tjugo år! Vid samma tid blev han invigd till frälsningssoldat. – Det kändes som en naturlig fortsättning på scouterna och musikkåren, säger Tobbe glatt. Han har trivts bra i musikkåren. – Jag kan inte precis säga att hornmusik skulle vara min favoritmusik, men det är roligt att spela tillsammans, särskilt när musikanterna vet vad de gör, skrattar Tobbe. Ett uppträdande har särskilt stannat i Tobbes minne. Det var när Frälsningsarmén firade sitt 125-årsjubileum för fyra år sedan. – Vi spelade på musikfesten i Tempelplatsens kyrka som var fullsatt – även Frälsningsarméns internationelle ledare, general André Cox var på plats. Tio minuter innan konserten skulle börja märkte jag att jag hade glömt mina noter! Jag fick nog noter genom att kopiera andra musikanters notblad, men det var knappt om tid! minns Tobbe. Tobbe är tekniskt begåvad, och han hjälper till på många av Arméns evenemang där det behövs audio-visuell kunskap. Från det ovannämnda jubileumsveckoslutet har han också ett annat oförglömligt minne. Allt gick inte som på Strömsö...

Tobbe ansvarar för uppdateringen av Frälsningsarméns nätbutik och att fotografera varorna.

Tobbe – Frälsningsarméns mångsidige medarbetare Torbjörn Bildo – mera informellt Tobbe – 38 år och frälsningssoldat på Templet har sin kalender fulltecknad. Han spelar trummor i Templets hornmusikkår, utför sin dagliga gärning inom Frälsningsarméns återanvändningssektor, är med i scoutkåren Tempelscouterna och hjälper till som frivillig med det audio-visuella vid olika evenemang i Armén. – Här är gott att vara, konstaterar Tobbe. – Vårt mediateam jobbade hela natten med att dra kablar och göra justeringar. När jag kom hem efter det första mötet följande kväll, stupade jag i säng, berättar han, och tillägger med ett underfundigt leende: – Sådana speciella händelser stannar i minnet. Om allt skulle gå enligt planerna skulle det bli väldigt långtråkigt.

Det märks att Tobbe trivs på Templet. – Jag håller ganska mycket till på Nylandsgatan, kanske lite för mycket, säger Tobbe med ett skratt. – Men det känns gott att vara på Templet, det är som mitt andra hem. Det har hänt att jag har stannat över natten när jag har bekantat mig med ny teknik. Då försvinner tid och rum.

Återanvändningen – ”mitt tredje hem” Förutom allt det ovannämnda förvärvsarbetar Tobbe i Frälsningsarméns återanvändningssektor. Hans yrkeskarriär är aktningsvärd i dessa dagar – han har varit en del av teamet sedan år 2003. Först jobbade han på ett lopptorg och därefter som avhämtningstjänstens chaufför. 8 SOTAHUUTO

Uusia jäseniä

Det märks att Tobbe trivs på Armén. – Här är gott att vara, konstaterar han.

Senare fick Tobbe ansvar för uppdateringen av Frälsningsarméns nätbutik och att fotografera varorna. Tre dagar i veckan är avsatta för nätbutiken och två för allehanda inom återanvändningen: att vikariera i affären, hjälpa till med sorteringen, vara avhämntningstjänstens chaufför – varhelst det behövs en hjälpande hand. – Tobbe räddar oss tack vare allt han kan och vet om teknik, påpekar Tiina Blomqvist, chef för Helsingfors återanvändningsverksamhet och Tobbes förman. – När det uppstår problem med kassasystemet och kortläsaren, är Tobbe vår hjälp i nöden, tillägger Tiina med ett leende. Det finns både utmaningar och tillfredsställelse i det här jobbet. De största utmaningarna förekommer nog i återanvändningens möten med kunder. Där kan det ibland hända att vi inte kan ta emot de varor som kunden erbjuder oss. I sådana situationer känns det svårt att tala om det för kunden.

20 SOTAHUUTO

Lyckligtvis är de flesta kunder förståelsefulla och medvetna om att de erbjudna varorna måste vara hela och användbara. – Det mest tillfredsställande är att se att den sak som kunden har köpt kommer till ett gott hem och inte till avstjälpningsplatsen. Stor nytta, kunden blir glad över ett förmånligt köp och får gott samvete över att ha återanvänt den, och för inkomsterna kan vi hjälpa behövande. Till sist önskar Tobbe alla välkomna att bekanta sig med den förnyade lopptorgsnätbutiken som öppnar senare i vår på adressen pelastusarmeijankirpputorit.fi: – Välkomna att fynda! Meningen med nätbutiken är att man kan hitta lite ovanligare varor där. Hos oss kan man fynda någonting gammalt, någonting nytt – någonting för var och en! Toni Kaarttinen Foto: Toni Kaarttinen

Artikkelin voi lukea suomeksi osoitteessa: pelastusarmeija.fi

Mikkelin osastossa vihittiin 4.2.2018 uusi sotilas Esko Vepsäläinen. Vihkimyksen suoritti osastonjohtaja Anna Liisa Piiparinen ja lippua piti sotilas Taisto Turhanen. ”Kilvoittele hyvä uskon kilvoitus, tartu kiinni iankaikkiseen elämään, johon olet kutsuttu ja johon hyvällä tunnustuksella olet tunnustautunut monen todistajan edessä.” 1. Tim. 6:12

Seuraavassa lehdessä

Muistamme äitejä! ♥ Pelastusarmeijalla oli huomattava rooli äitienpäivän vieton yleistymisessä Suomessa 100 vuotta sitten.

Armeijassa tapahtuu Virallinen tiedonanto

Radio / TV

Määrätty

Andrum måndag 16.4 kl. 6.54 och 9.10 YLE Radio Vega, major Deborah Miranda

Testamenttiasiain infotilaisuudet

Iltahartaus tiistaina 24.4. klo 18.50 YLE Radio 1, kapteeni Kati Kivestö

Tiistaina 10.4. klo 13–15 Pelastusarmeijassa Savilankatu 9, Rauma

Andrum torsdag 26.4 kl. 6.54 och 9.10 YLE Radio Vega, major Deborah Miranda

Keskiviikkona 18.4. klo 13–15 Pelastusarmeijassa Puutarhakatu 10, Kotka

Johtajien vierailulista

Torstaina 19.4. klo 13–15 Pelastusarmeijassa Hovioikeudenkatu 12, Kouvola

Aikuis- ja perhetyö 10.3.2018 Kapteeni Tuula Takala Ihmiskaupan vastaisen työn Suomen yhteyshenkilö. Tämä on lisävastuu. 1.6.2018 Kapteeni Seppo Takala Suomen Pelastusarmeijan Sports Ministry -työn koordinaattori. Tämä on lisävastuu.

Radio / TV

Ohjelmasektori 1.6.2018 Majuri Pirjo Mikkonen Osaston johtaja: Rovaniemen osasto Kapteeni Gabriel Ebah Osaston johtaja: Porin osasto Kapteenit Seppo ja Tuula Takala Osaston johtajat: Hyvinkään osasto. Tämä on lisänä nykyiseen Hämeenlinnan osaston johtajan määräykseen. Kapteeni Maarit Vuollet Osaston johtaja: Kouvolan osasto Luutnantit Kaisu ja Riku Leino Osaston johtajat: Kuopion osasto

Everstit Patrick & Anne-Dore Naud, territorion johtajat: su 1.4. Rauman osasto su 8.4. Helsingin osasto to 12.4. Liittopäivä 13.–16.4. Kansainvälisten johtajien vierailu, Helsinki su 22.4. Salon osasto

Luutnantti Anneli Aavik Osaston johtaja: Tallinnan Koplin osasto Lisätietoa Kapteeni Teija Heikinheimo (Rovaniemi) siirtyy eläkkeelle 1.9. 1.6. lähtien Kotkan osastosta on vastuussa Kouvolan osasto Toivotamme Jumalan siunausta ystävillemme ja työtovereillemme heidän valmistautuessaan näihin uusiin ja erittäin tärkeisiin määräyksiinsä.

Asiantunteva lakimies jakaa tietoa testamentti- ja perintöasioista. Tilaisuus on kaikille avoin. Kahvitarjoilu. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Everstiluutnantit Ced ja Lyn Hills, ylisihteeri ja territorion naistyön sihteeri: su 1.4. Helsingin osasto to 12.4. Liittopäivä 13.–16.4. Kansainvälisten johtajien vierailu, Helsinki su 29.4. Nuorten viikonloppu, Ylöjärvi

Viro 15.6.2018 Kapteeni Alexey Burunov Osaston johtaja: Tarton osasto

Keskiviikkona 25.4. klo 13–15 Pelastusarmeijassa Hämeenkatu 20, Turku

Lukijoiden esirukouspyynnöt Komentaja Eva Klemanin hartauskirja-trilogian viimeinen osa on nyt ilmestynyt

Tänään elän Saatavana myös ruotsinkielisenä.

15 € + postikulut Koko trilogia (myös ruotsinkielisenä): Omin silmin, Nyt aamu tulee useammin ja Tänään elän 25 € + postikulut Tilaukset: kauppaosasto@pelastusarmeija.fi (09) 681 2300 / Kauppaosasto

Voit lähettää meille esirukouspyyntösi: sotahuuto@pelastusarmeija.fi tai kirjeitse Sotahuuto, PL 161, 00121 Helsinki, kuoreen merkintä: ”Esirukous” Lisäksi rukoilemme jokaisena arkipäivänä aamuhartauksissamme. Lähetä esirukouspyyntösi meille: pelastusarmeija.fi/esirukous

Uskomme rukouksen voimaan! – Pyydän esirukousta uuden perheenjäsenen puolesta. Herra, kädelläsi

SOTAHUUTO 21

Pelastusarmeija on mukana Helsinki City Running Day -tapahtumassa 19.5. sekä Naisten Kympissä 26.-27.5. Lähde kanssamme juoksemaan hyvän asian puolesta! Ilmoittaudu mukaan jompaankumpaan juoksutapahtumaan, ja perusta oma keräyspottisi Pelastusarmeijalle ilmoittautumisesi yhteydessä. Kehota myös ystäviäsi ja kollegoitasi kannustamaan juoksuasi lahjoittamalla juuri sinun pottiisi ja samalla auttamaan Suomen vähävaraisia!

Miten? 1. Rekisteröidy juoksutapahtumaan 2. Kun sivu pyytää luomaan oman keräyssivun, valitse Pelastusarmeijan kannustusjoukkue. 3. Lähetä tuttavapiirillesi keräyssivusi linkki, ja haasta heidät mukaan kannustamaan suoritustasi! Pienelläkin rahalahjoituksella kotimaan vähävaraiset saavat suuren avun. Keräyssivujen varat ohjautuvat Auta Ihmistä -keräykseen (autaihmista.fi), joka tukee mm. vähäosaisia lapsiperheitä, työttömiä ja työkyvyttömiä, opiskelijoita, pienituloisia eläkeläisiä ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria. Lue lisää ja osallistu: Helsinki City Running Day: helsinkicityrun.fi ja oma.pelastusarmeija.fi/helsinkicityrun Naisten Kymppi: naistenkymppi.fi ja oma.pelastusarmeija.fi/naistenkymppi

Keräyslupa: RA/2016/881 Poliisihallitus 15.12.2016 1.1.2017–31.12.2021

Juokse apua vähävaraisille!

Anna lapselle tulevaisuus PELASTUSARMEIJA.FI/ KUMPPANUUS Köyhyys lapsuudessa jättää ihmiseen pysyvät arvet. Lahjoittamalla Pelastusarmeijan kansainväliseen kumppanuuskeräykseen 12.3.–8.4. autat maailman köyhimpien maiden lapsia. Pelastusarmeija toimii 128 maassa. Tukemalla keräystä pystyt vaikuttamaan lasten tulevaisuuteen paikallisen Pelastusarmeijan kautta. Suomen kumppanuuskeräyskohteet ovat: Argentiina, Ghana, Togo, Pakistan, Paraguay ja Uruguay. Kiitos avustasi! 22

SOTAHUUTO

Keräyslupa: RA/2016/881 Poliisihallitus 15.12.2016 1.1.2017–31.12.2021

2€ Huhtikuu 2018

Sotahuuto on Pelastusarmeijan lehti, joka ilmestyy 11 kertaa vuodessa Se kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

Sarjassa esitellään Pelastusarmeijan laulukirjan uusia lauluja. Pyydämme erilaisia ihmisiä kuuntelemaan laulun ja kertomaan, millaisia ajatuksia se herättää.

1. Tuntea mä voin läsnäolonsa,

♪ Laulun voi kuunnella osoitteessa: pelastusarmeija.fi/uutisia

Kohtaan hänet rukoillen,

kun oon iloinen,

Ajatella häntä voin.

kerran lupasi hän sen.

Tilaukset: puh. (09) 681 2300 sotahuuto@pelastusarmeija.fi pelastusarmeija.fi/sotahuuto Tilaushinnat: Suomeen ja Viroon vuosikerta 25 €, muihin maihin 50 €

häntä mietin rukoillen.

Pelastusarmeijan laulukirja 128

2. Ajattelen häntä, kun masentaa,

San. Joy Webb, San. Jorma Pollari, Säv. Joy Webb

kun on pimeää enkä nää

KRIGSROPET

Frälsningsarméns tidning i Finland

hymyilen rauhaa vain tuntien.

Ilon päivinä, surun hetkinä

Ajatella häntä voin

Pelastusarmeija

Syväsukellus laulukirjaan

SOTAHUUTO

valosta häivääkään. Ajatella häntä voin.

Pelastusarmeijan ohjelmasektorin assistentti Heidi Vuorenoja kuunteli laulun:

Kohtaan hänet rukoillen,

– Laulu on kaunis ja sen sanoma lohduttava. Se muistuttaa, kuinka helppoa meidän on olla yhteydessä Jumalaan, kuinka lähellä hän on. Meidän ei tarvitse kuin ajatella häntä ja rukoilla.

häntä mietin rukoillen.

– Hyvinä hetkinä on ehkä helppo tuntea Jumalan läsnäolo. On helppo kiittää ja iloita, tuntea ihmeellinen rauha. Mutta vaikeina aikoina, kun kaikki tuntuu synkältä ja toivottomalta, ja saatamme ihmetellä missä Jumala nyt on, voimme silloinkin luottaa, että hän on siinä. Jumala ei koskaan loittone meistä, vaikka me loittonisimme hänestä. Herra ei hylkää, hän on sen itse luvannut, ja siihen lupaukseen me voimme luottaa.

aikaan tulevaan, seurassaan

– Meidän ei myöskään tarvitse pelätä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Saamme kulkea eteenpäin tietoisena rakastavan Jumalan läsnäolosta ihan kaikkina elämämme hetkinä. Voimme aina kohdata hänet rukouksessa, missä vain, milloin vain. Aina.

niin rukoillen.

kerran lupasi hän sen. Ilon päivinä, surun hetkinä

3. Ajattelen häntä, kun tähyän

silloinkin olla saan. Aina häneen luottaa voin. Kohtaan hänet rukoillen, kerran lupasi hän sen. Ilon päivinä, surun hetkinä häntä mietin rukoillen,

Pelastusarmeijan virallinen äänenkannattaja Suomessa 128. vuosikerta Kansallinen päämaja ja toimitus: Uudenmaankatu 40, Helsinki Postiosoite: PL 161, 00121 Helsinki Puhelinvaihde: (09) 681 2300 Sähköposti: sotahuuto@pelastusarmeija.fi Kotisivut: pelastusarmeija.fi facebook.com/pelastusarmeija Kansallinen johtaja: Eversti Patrick Naud Vastaava toimittaja: Eija Kornilow Toimitussihteeri ja ulkoasu: Toni Kaarttinen Toimituskunta: Lyn Hills, Eija Kornilow, Toni Kaarttinen, Anne Fredriksson, Saara Ertamo Perustaja: William Booth Kansainvälinen johtaja: Kenraali André Cox Kansainvälinen päämaja: The Salvation Army, IHQ, 101 Queen Victoria Street, London EC4P 4EP, UK

Toimitus ei vastaa pyytämättömistä kirjoituksista Painopaikka: Painotalo Plus Digital Oy, Lahti 2018 ISSN 0356-3340 (painettu) ISSN 2489-5814 (verkkojulkaisu)

Kansikuva: Toni Kaarttinen

SOTAHUUTO 23

Juhlista kevättä hyvällä sanomalla!

Haluan tilata Sotahuudon Tilaamalla tuet Pelastusarmeijan työtä kotimaan vähävaraisten hyväksi. Lehden tilaushinnat: Kotimaa ja Viro, vuosikerta, 25 €, Muut maat, vuosikerta, 50 €

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Tilaan Sotahuudon itselleni Tilaan Sotahuudon ystävälleni. Ystäväni nimi ja osoite:

Nimeni: Osoitteeni: Sähköpostini: Puhelinnumeroni:

Suomen Pelastusarmeijan Säätiö Tunnus 5007467 00003 Vastauslähetys