Sotahuuto 2019/06

2€ kesä–heinäkuu 2019 Pelastusarmeija

KESÄLEHTI

Sivut 5–7

kivoja kavereita kesäleiriltä

Sivut 8–11

hakuna matata!

– terveisiä tansaniasta

SOTAHUUTO

1

2

SOTAHUUTO

Sotahuuto | Krigsropet | Pelastusarmeijan lehti | kesä-heinäkuu 2019 | 2 €

Tässä

numerossa

04

Tässä kuussa

05

Kivoja kavereita kesäleiriltä

08

Hakuna matata – terveisiä Tansaniasta!

12

Halvat vinkit kesään

14

Pelastusarmeija 130 vuotta: Lasten lomakoti

16

Peukalot jauhoissa!

18

Krigsropet – kolumn

18

Den lilla scouten i dig

20

Armeijassa tapahtuu

21

Tiesitkö tämän?

23

Armeija merkeissä

Lasten lomakoti

SOTAHUUTO

3

Tässä kuussa

Akkuja ladaten Kesällä on hienoa päästä lepäämään ja viettämään virkistävää loma-aikaa. Laissa edellytetään, että työssäkäyvät viettävät lomaa ja ovat tietyn ajan pois töistä. Toivottavasti tämän ajan voi käyttää akkujen lataamiseen ja keskittyen olennaiseen.

Kun olimme mieheni kanssa nuoria Pelastusarmeijan upseereita ja työskentelimme Ranskassa ja Saksassa, vietimme ensimmäisiä kesälomiamme – osittain vaatimattoman tulotasomme vuoksi – vanhempiemme luona Etelä-Saksassa.

Vaikka heidän asunnossaan ei ollut kauheasti tilaa, oli mukavaa viettää laatuaikaa koko perheen kesken. Pienet lapsemme viihtyivät isovanhempiensa kanssa ja leikkivät pienellä takapihalla tai kävivät poimimassa marjoja. Kävimme uimassa läheisellä järvellä tai vuokrasimme veneen ja menimme soutamaan. Hyvin usein istuimme vain ulkona syömässä eväitämme. Koska olimme innokkaita patikoitsijoita, menimme kerran läheisille vuorille (Alpeille) lasten kanssa.

Mutta vaikka valitsimme helpoimman patikkareitin, lapsemme eivät pitäneet siitä. He kyselivät viiden minuutin välein ”onko vielä pitkä matka?” Kun viimein pääsimme vuoren huipulle ja ihastelimme komeaa näköalaa ja maisemia, lapset olivat kiinnostuneempia maassa olevista heinäsirkoista. Ymmärsimme aika pian, että lapsille riitti se, että vain vietimme aikaa heidän kanssaan, luimme heille kirjoja, pelasimme, lauloimme, tai laitoimme yhdessä ruokaa, luim-

4

SOTAHUUTO

me Raamattua ja rukoilimme. Kaikkein eniten he pitivät seikkailuleikkipuistoista. Siispä monen vuoden ajan etsimme kivan leikkipuiston minne ikinä menimmekään ja vietimme onnellista perhelomaa!

Vuodet ovat vierineet. Kaikki kolme lastamme ovat nyt aikuisia, he ovat muuttaneet pois kotoa ja asuvat Ranskassa ja Saksassa. Kaksi heistä on naimisissa. Kuitenkin aina kun on mahdollista, tapaamme ja vietämme aikaa koko perheen kesken, ja toki lastenlastemme kanssa.

Käymme kävelyllä puistossa ja metsissä, vierailemme erilaisissa paikoissa ja leikkipuistoissa(!), rentoudumme, uimme, laitamme ruokaa ja syömme yhdessä. Vietämme aikaa myös yksin ja luemme Raamattua, laulamme ja rukoilemme, vietämme hiljaista laatuaikaa Jumalan kanssa ja keskitymme iankaikkisiin arvoihin. Se on hyvin tärkeää sisäisen tasapainon, hyvinvoinnin ja uskon kannalta.

On suuri ilo tulla Jeesuksen kutsumaksi ja astua hänen rakastavaan läsnäoloonsa, viettää arvokasta aikaa hänen kanssaan, levätä ja ladata akkuja!

Jeesus pyysi opetuslapsiaan tulemaan hänen kanssaan hiljaiseen paikkaan lepäämään. ”Niin he lähtivät veneellä mennäkseen autiolle seudulle yksinäisyyteen” (Mark. 6:31–32).

On suuri ilo tulla Jeesuksen kutsumaksi ja astua hänen rakastavaan läsnäoloonsa, viettää arvokasta aikaa hänen kanssaan, levätä ja ladata akkuja!

Siunattua kesää!

Anne-Dore Naud eversti naistyön presidentti

Lucas Lasten lomakodilla Nummelassatoissa kesänä.

Kivoja kavereita kesäleiriltä Tänä kesänä noin 300 lasta pääsee viettämään hauskoja kesäpäiviä Pelastusarmeijan lasten lomakotiin Nummelaan. Yksi heistä on 8-vuotias Lucas, joka vierailee kesäleirillä jo neljättä kertaa. Sotahuuto kävi moikkaamassa Lucasia ja tämän äitiä Tarua ja kysymässä, miksi Nummelan leiri on kesän kohokohta.

Lasten lomakoti Nummelassa (noin 50 kilometriä Helsingistä Turun suuntaan) on Pelastusarmeijan iloisen hauska lomakohde 4–11-vuotiaille lapsille. Lomakodin leirit ovat viikon mittaisia, ja kesän 2019 aikana leirejä järjestetään kuusi.

Haku leireille on alkanut maaliskuun alussa. Leirit ovat hyvin suosittuja, mutta peruutuspaikkoja kannattaa tiedustella. Lisätietoa löytyy artikkelin yhteydessä olevasta mainoksesta.

Lomakoti tarjoaa erinomaiset puitteet parhaaseen lomaan. Lomakodissa on ti-

laa temmeltää ja leikkiä, uida ja pelata tai vaikkapa hoitaa kasvimaata. Ja kun tulee nälkä, omassa keittiössä valmistettu herkullinen ruoka saa suut messingille.

Päivän touhujen jälkeen on helppo nukahtaa turvallisessa ja välittävässä ympäristössä. Lapsista on pitämässä huolta kesän aikana yli kaksikymmentä ohjaajaa, keittiöhenkilökuntaa, laitoshuoltajia ja viiden hengen leiriavustaja- eli apparitiimi. 12–16-vuotiaat nuoret apparit toimivat leirillä monipuolisesti avustavissa tehtävissä lasten ohjelmissa, keittiöllä ja

siivoustöissä, ja heille järjestetään myös omaa ohjelmaa jakson aikana.

Nummimoneja ja kavereita Monelle lapselle pääsy kesäleirille on loman huipennus. Ja kun on kerran käynyt, niin haluaa tulla uudestaan. Näin kävi myös Lucakselle, joka kävi leirillä ensi kertaa kesällä 2016. Tuleva kesä on 8-vuotiaalle, tokaluokkalaiselle Lucakselle jo neljäs.

– Siellä on tosi kivaa! Parasta on uiminen ja Nummimonien metsästäminen!

Ja eläimet ovat kanssa kivoja. 8 SOTAHUUTO

5

Lucasta ja pikkuveljeä Noelia naurattaa, kun perheen koira Nala ei ole kovinkaan innoissaan kamerasta.

8 Lucas selittää häkeltyneelle (ja itsensä hiukan vanhaksi tuntevalle) toimittajalle, mitä Nummimonit ovat: – Kerätään sellaisia paperilappuja, joissa on Nummelan omia Pokémoneja. Niitä kerätään, pitää voittaa vastustajia ja saada merkkejä. Niitä on piilotettuna ympäri lomakotia. Viime vuonna Nummimoneja ei ollut… Toivottavasti tänä vuonna taas on. Se olisi kivaa! Lucas toivoo.

Myös leirien ohjaajat ja apparit saavat Lucakselta hyvää palautetta: – On ne aika kivoja. He käyvät meidän kanssa uimassa ja saunassa, retkillä ja tekevät meidän kanssa kaikkea kivaa.

Lucas on saanut leireillä ystäviä, poikia ja tyttöjä.

– Poikia enemmän! On kiva nähdä taas kavereita!

Hyviä kokemuksia lapsille Lucas keskittyy pikkuveljen Noelin kanssa tabletissa meneillään olevaan peliin, ja juttelemme perheen äidin, Tarun, kanssa kahvikupin äärellä hetkisen. Olen kiinnostunut tietämään, mitä Nummelan lomakoti tarjoaa perheen aikuisten näkökulmasta. Perheen suloinen koira Nala on sitäkin kiinnostuneempi pöydällä olevista muffineista.

– Hän on kuin meidän neljäs lapsi, Taru toteaa hymyillen ja ohjaa Nalaa hiu6

SOTAHUUTO

kan kauemmaksi pöydällä olevista makupaloista. Taru on 28-vuotias perheenäiti Raumalta. Nyt hän asuu miehensä ja kolmen lapsensa kanssa Tampereella.

– Olin hyvin nuori, kun esikoisemme Lucas syntyi. Lapsemme ovat syntyneet kahden vuoden välein, joten aika on mennyt kotiäitinä. Mieheni valmistui opinnoista viime viikolla, ja on nyt päässyt töihin, Taru kertoo hymyillen.

Tiedustelen Tarulta, missä hän huomasi Lasten lomakodin ensi kerran.

– Löysin sen netistä neljä vuotta sitten, kun Lucas oli siinä iässä, että hänelle olisi mielekästä löytää päiväleiriä tai muuta aktiviteettia kesälle. Ihastuin Nummelan lomakotiin. Haimme ja pääsimme, ja nyt lapsemme ovat joka kesä olleet kesäleirillä Nummelassa. Nuorimmaisemme oli viime kesänä neljä vuotta täytettyään ensi kertaa mukana.

Taru muistaa, mikä erityisesti kiinnosti Nummelassa – ne olivat eläimet.

– Se, että Nummelassa oli kanoja ja lampaita, tuntui kivalta. Tiesin, että lapseni kiintyvät niihin heti. Keskimmäinen lapseni on erityislapsi, ja hän rakastaa eläimiä ja musiikkia aivan valtavasti.

Leiri oli kuin hänelle luotu.

Tarulla on itsellään positiivisia lapsuuden leirikokemuksia seurakunnan leiriltä Raumalta, joten häntä ei koskaan suuremmin jännittänyt päästää lapsia leirille.

– Ne ovat hyviä, mukavia muistoja...

Se oli kesän kohokohta, kun pääsi muiden lasten kanssa touhuamaan kaikkea kivaa.

Samanlaista palautetta hän on kuullut myös lapsiltaan: – Ovat tykänneet Nummelasta aivan hirveästi! Joka leirin jälkeen ovat kertoneet, että haluan ensi vuonna uudestaan.

Lapset ovat saaneet paljon hyviä kokemuksia.

Taukoa arkeen Taru kokee, että leireistä voi olla hyötyä monelle vähävaraisemmalle perheelle.

– Meidän lisäksi siellä on monia, jotka ovat hiukan vähävaraisempia. Tämä on erinomainen tapa saada lapsille mielekästä kesätekemistä, niin etteivät olisi kotona koko kesää.

Leirin hinta viikolta on 165 euroa. Se sisältää majoituksen, viisi päivittäistä ateriaa sekä yhteiskuljetuksen Helsingistä.

Leirimaksuihin on mahdollisuus hakea tukea oman alueen sosiaalitoimistosta, ja erityistapauksissa myös Pelastusarmeija pyrkii löytämään rahoituksen. Tarun tapauksessa Tampereen kaupunki on tarjonnut tämän mahdollisuuden.

– Olemme siitä kaupungille hyvin kiitollisia. Kertasummana työttömälle kyse on isosta rahasta. Tämä on enemmän kuin helpottavaa!

Tiedustelen Tarulta, millainen vaikutus leirillä on perheen aikuisten kesäarkeen: – Kun kolmen lapsen arkea pyörittää, niin viikon loma vuodessa on kyllä juttu itsessään, hän naurahtaa. – Tosin ensimmäiset pari päivää tulee aina pyöriteltyä peukaloita ja pohdittua, mitä sitä tekisi.

Taru selvittää myös, miten leirillä on ollut välillisesti positiivinen vaikutus: – Kuten kerroin, keskimmäinen lapsemme on erityislapsi, ja hänellä on ollut puheen kehityksen kanssa vaikeuksia. Joka kerta leiriltä palattua puhe on enemmän ja enemmän selkeytynyttä.

Hän myös helposti vetäytyy syrjään ja tekee asioita yksin kokiessaan, etteivät muut halua leikkiä hänen kanssaan erilaisuuden vuoksi. Leireiltä hän on aina palannut innostuneena, kun on saanut uusia kivoja kavereita, Taru toteaa hymyillen.

Rohkeasti mukaan Pelastusarmeijan muun toiminnan tavoin lomakotitoiminta perustuu kristillisille arvoille. Toimintamme ytimessä ovat aina olleet lähimmäisenrakkauteen uskovat ihmiset. Tiedustelen Tarulta, miten hän kokee leirien kristillisen arvopohjan.

– Emme itse käy kirkossa tai harrasta ruoka- tai iltarukouksia. Mutta on hyvä, että lapset näkevät ja kokevat sitä leirillä. Se on yksinomaan positiivista.

– Haluan samalla kiittää sydämeni pohjasta. Tiedän, että kaikki mukana olevat tekevät aivan valtavan ison työn onnistuneen kesän eteen.

Kysyn vielä lopuksi, millaisia rohkaisevia sanoja hän sanoisi niille lapsille ja vanhemmille, jotka vielä empivät leirille lähtöä.

– Itse asiassa olen yrittänyt saada parhaan ystäväni lapsia lähtemään mukaan.

Olen ystävälleni mainostanut, että hakekaa, lapset nauttivat ja saat itsekin vähän vapaata, mutta hän empii edelleen, Taru kertoo hymyillen, ja jatkaa: – Se on vain positiivista, mitä leiristä saa. Lapset ovat hyvillä mielin, ja saavat siitä paljon – ja sitä myötä itsekin.

Lucas saa vielä viimeisen sanan: – Tuu nyt vaan rohkeesti, täällä ei ole mitään pelättävää!

Toni Kaarttinen Kuvat: Nummelan lomakoti & Toni Kaarttinen

SOTAHUUTO

7

Pelastusarmeijan kummilapsityön vastuuhenkilö Maria Vataja Matumainin lasten kanssa juomatauolla.

hakuna matata – terveisiä tansaniasta!

Sain maaliskuun alussa tilaisuuden käydä tutustumassa Pelastusarmeijan kummilapsikohteisiin Tansaniassa, kun lensin talvilomalle Sansibarin aurinkoiselle saarelle, kertoo Pelastusarmeijan kummilapsityön vastuuhenkilö Maria Vataja.

Afrikan trooppinen kuumuus toivotti minut lämpimästi tervetulleeksi saapuessani saaren pienelle lentokentälle. Matkustin Sansibarilta laivalla Dar Es Salaamin kaupunkiin, jossa sijaitsevat Pelastusarmeijan kaksi kummikohdetta: Matumainin vammaisten lasten koulu ja Mbagalan tyttökoti. Muutaman tunnin merimatkan jälkeen Dar Es Salaamin korkeat pilven8

SOTAHUUTO

piirtäjät ilmestyivät horisonttiin. Alkujaan pieni kalastajakylä on nykyään yli neljän miljoonan asukkaan vilkas metropoli ja Tansanian talouden ja poliittisen elämän keskus. Dar Es Salaam on hektinen, eloisa kaupunki. Ihmisvilinä on hämmentävä, ja joka puolelta kuuluu paikallisia tervehdyksiä ”Jambo!” sekä iloisia huudahduksia ”Hakuna Matata – ei huolta!”

Satamassa minua oli vastassa Tansanian Pelastusarmeijan kummilapsityön sihteeri, luutnantti Rael Otieno, joka toimi oppaanani päivän aikana.

Matumainin vammaisten lasten koulu Ensimmäiseksi luutnantti Otieno vei minut tutustumaan Matumainin vammais-

Maailmalta Pelastusarmeija toimii 131 maassa

Matumainin toiminta pohjautuu ajatukseen, että vammaiset lapset voivat kehittyä muiden lasten tapaan ja kasvaa itsenäisiksi, aktiivisiksi toimijoiksi omassa elämässään ja yhteisössään. Koulun motto kuuluukin: ”Vammaisuus ei merkitse kyvyttömyyttä.”

ten lasten kouluun. Pelastusarmeijan sisäoppilaitoksessa opiskelee 200 lasta ja koulussa opetetaan 1.–7. luokkaa. Vanhemmat ovat valmiita lähettämään lapsensa Matumainiin jopa pitkän matkan päästä, sillä Tansaniassa ei ole montaa erityistarpeisille lapsille suunnattua koulua. Matumainin toiminta pohjautuu ajatukseen, että vammaiset lapset voivat kehittyä muiden lasten tapaan ja kasvaa itsenäisiksi, aktiivisiksi toimijoiksi omassa elämässään ja yhteisössään. Koulun motto kuuluukin: ”Vammaisuus ei merkitse kyvyttömyyttä.”

Lapsia ohjataan itsenäiseen elämään opettamalla heille ammatillisia taitoja, kuten ompelua, käsitöiden ja korujen tekoa sekä kankaiden värjäystä ja kirjontaa.

Näin pyritään varmistamaan, että lapsilla on tulevaisuudessa mahdollisuus hankkia itse elantonsa, eikä heidän tarvitse päätyä kerjäämään kadulle. Vierailuni aikana lapset tekivät pihalla kauniita muovihelmillä koristeltuja laukkuja.

Oppilaiden valmistamia käsitöitä myydään koulun toiminnan tukemiseksi.

Perinteisten oppituntien lisäksi lapsille järjestetään Matumainissa erilaista vapaa-ajan toimintaa, kuten ohjattuja pelejä, leikkejä sekä kulttuurin ja taiteen opetusta. Vierailuni aikana lapset pelasivat pihalla jalkapalloa. Oli liikuttavaa nähdä, miten lapset juoksivat iloisesti kyynärsauvoilla pallon perässä. Liikuntarajoitteet eivät estäneet hauskanpitoa, vaan kaikki olivat tervetulleita mukaan peliin. Lapsia kuntoutetaan Matumainissa fysioterapian avulla, ja lapsille rakennetaan apuvälineitä liikkumiseen koulun omissa työpajoissa. Lasten epämuodostumia myös korjataan kirurgisilla leikkauksilla, mikä on erittäin kallista ja mihin koulu kaipaa jatkuvasti taloudellista tukea. Matumainissa opiskelee myös albiinolapsia, jotka ovat Tansaniassa erityisen haavoittuvaisessa asemassa. Albiinoja vainotaan Tansaniassa taikauskon vuoksi. Noitatohtorit kaupittelevat albiinoiden katkotuista käsistä ja jaloista tehtyjä taikakaluja, sillä niiden uskotaan tuovan kantajalleen onnea ja menestystä. Matumainissa lapset ovat kuitenkin hyvässä turvassa ympärivuorokautisessa valvonnassa.

Matumainilla on oma kirjasto, johon koulu saa kirjoja lahjoituksena. Lapset voivat tulla kirjastoon suojaan iltapäivän kuumuudelta ja opettelemaan lukemista. Tytöillä ja pojilla on omat makuusalit: pojat nukkuvat sinisissä ja tytöt punaisissa sängyissä hyttysverkkojen alla. Tytöille tarvittaisiin uusi makuusali, sillä tilaa ei ole riittävästi. Vierailin koulussa lauantaina, joka on Matumainissa pyykkipäivä. Lapset opetetaan pesemään pyykkinsä itse, mikä on myös yksi keinoista ohjata lapsia itsenäiseen elämään. Lasten värikkäät vaatteet kuivuivat pyykkinarulla keskellä pihaa – 200 lapsen pyykin määrä oli melkoinen! Luutnantti Otienon mukaan tytöt ovat poikia taitavampia pyykinpesussa; poikia täytyy hieman opastaa ja patistella kotitöiden pariin.

Lapsilla on runsaasti tilaa leikkiä Matumainin suurella piha-alueella. Keskellä nurmea komeilee pienoisrakennelma lumihuippuisesta Kilimanjarosta – sijaitseehan Afrikan korkein vuori Tansaniassa. Koulurakennuksia koristavat iloiset, värikkäät seinämaalaukset. Yhdessä rakennuksen seinässä lukee Jeesuksen lähetyskäsky: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni.” Kristinusko on vahvasti esillä Matumainissa: lapsille opetetaan Raamattua ja he saavat osallistua Pelastusarmeijan jumalanpalveluksiin. Koulussa opiskelee myös jonkin verran muslimioppilaita, eikä heitä syrjitä uskontonsa vuoksi. Tansanian väestöstä kolmannes on kristittyjä ja 35 % on muslimeja, loput kuuluvat erilaisiin paikallisuskontoihin.

Tiedustelin luutnantti Otienolta Matumainin suurimpia tämänhetkisiä tarpeita. Yksi kiireisimmistä on uuden makuusalin rakentaminen tyttöoppilaille. 8 SOTAHUUTO

9

Matumainin lapset tekemässä kauniita muovihelmillä koristeltuja laukkuja.

Oppilaiden valmistamia käsitöitä myydään koulun toiminnan tukemiseksi.

8 Koulu tarvitsisi uuden generaattorin, sillä sähkökatkot ovat varsin yleisiä Tansaniassa. Koulun käyttöön tahdottaisiin hankkia oma kulkuneuvo, sillä koulun ulkopuolelle suuntautuvilla retkillä julkisen liikenteen käyttäminen on riskialtista ja hankalaa lasten liikuntarajoitusten vuoksi. Myös lasten hoitotarpeisiin täytyisi vastata paremmin: tällä hetkellä koululla käy vain yksi lääkäri, mikä on aivan liian vähän 200 lasta kohti. Kouluun haluttaisiinkin palkata toinen lääkäri. Lasten vammojen ja epämuodostumien korjausleikkauksiin kaivataan myös jatkuvasti lisää taloudellista tukea.

Mbagalan tyttökoti Toinen vierailemani kummikohde oli Mbagalan tyttökoti, joka on Pelastusarmeijan aikuis- ja perhetyön Auttava käsi -keräyksen vuoden 2019 varainkeruukohde. Pelastusarmeijan tyttökoti on perustettu vuonna 2000, ja se on tarkoitettu tytöille, jotka ovat joutuneet ihmiskaupan tai seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi tai päätyneet asumaan kadulle.

10

SOTAHUUTO

Tytöt ohjataan Mbagalaan paikallisen sosiaalitoimen kautta. Mbagala tarjoaa tytöille asuinpaikan kuuden kuukauden ajaksi, psykososiaalista tukea, yksilö- ja ryhmäterapiaa sekä elämäntaitojen opetusta. Keskus pyrkii yhdistämään tytöt takaisin perheisiinsä. Mbagalan työntekijät tekevät myös seurantakäyntejä perheiden luo varmistaakseen, että tyttöjen kotiolot ovat hyvät. Osa tytöistä on orpoja, jotka ovat asuneet Mbagalassa lapsesta asti, ja heille pyritään löytämään vaihtoehtoinen asuinpaikka esimerkiksi sijaisperheestä. Tyttöjen koulunkäyntiä tuetaan ja tytöille järjestetään leirejä, retkiä ja muuta vapaa-ajan virkistystoimintaa. Mbagala toimii yhteistyössä ihmiskauppaa vastaan taistelevien järjestöjen kanssa ja luennoi paikallisille yhteisöille ihmiskaupasta, jota pidetään vielä valitettavan usein normaalina ilmiönä Tansaniassa.

Keskuksessa asuvat tytöt on jaettu kahteen ryhmään. Mbagala-ryhmään kuuluvat 7–13-vuotiaat alakoulua käyvät tytöt.

Mbagalan tyttökodissa työskentelevä kapteeni Thomas Mohere ja Tansanian Pelastusarmeijan kummilapsityön sihteeri, luutnantti Rael Otieno.

Kwetu-ryhmään kuuluvat 14–18-vuotiaat tytöt, joilla on mahdollisuus osallistua mieleiselle ammatillisen opetuksen kurssille, esimerkiksi hotelli- ja turismialalle, räätälin tai sihteerin työhön tai vaikkapa kampaajaksi tai kauneussalongin työntekijäksi. Keskus sponsoroi tytöille välineet ja paikan ammatin harjoittamista varten, kuten esimerkiksi kampaajan tarvikepakin ja vuokratuolin kampaamosta. Näin tytöillä on mahdollisuus opiskella itselleen ammatti ja elättää itsensä tulevaisuudessa.

Mbagalassa tytöille opetetaan tulevaisuutta varten hyödyllisiä taitoja, kuten kasvimaan viljelyä ja sikojen kasvatusta.

Porsaista saadut myyntitulot käytetään tyttökodin toiminnan rahoittamiseen. Pihamaalla kasvatetaan myös salaattia ja vihanneksia, joita hyödynnetään ruoanlaitossa. Tyttökodin alueella toimii Pelastusarmeijan osasto, jossa pidetään sunnuntaisin jumalanpalvelus.

Mbagalalla on toiminnassaan monia haasteita. Tyttökodissa työskentelevän

Mbagalan tytöt lounaalla luutnantti Rael Otienon ja Maria Vatajan seuratessa taustalla.

Mbagalaa ympäröivä muuri on liian matala ja sen seinämissä on aukkoja.

Muurista pitäisi tehdä korkeampi, ja se pitäisi päällystää piikkilangalla tyttökodin turvallisuuden parantamiseksi.

Mbagalassa tytöille opetetaan tulevaisuutta varten hyödyllisiä taitoja, kuten kasvimaan viljelyä ja sikojen kasvatusta.

kapteeni Thomas Moheren mukaan yksi ongelmista on, että tyttöjä karkaa ajoittain koulumatkalla. Tytöillä on tällöin riski päätyä uudestaan ihmiskaupan uhriksi tai ajautua muihin vaikeuksiin. Henkilökunnan mielestä Mbagalaan tulisi rakentaa oma koulu, jotta karkailua voitaisiin estää. Koulun rakentaminen vaatisi kuitenkin paljon taloudellista tukea. Tyttöjen turvallisuus on uhattuna myös toisella tavalla: Mbagalaa ympäröivä muuri on liian matala ja sen seinämissä on aukkoja. Kuka tahansa voisi helposti tunkeutua keskukseen. Muurista pitäisi tehdä korkeampi, ja se pitäisi päällystää piikkilangalla. Tähän koulu tarvitsisi myös rahoitusta. Henkilökunta tahtoisi perustaa tyttökotiin oman klinikan. Osalla Mbagalaan tulevista tytöistä on HIV, joten heidän olisi hyvä saada hoitoa helposti. Työntekijöiden toimistot ovat myös kipeästi remontin tarpeessa: lattiat täytyisi uusia ja toimistoihin pitäisi asentaa kunnollinen ilmastointi. Myös tyttökodin sähköt kaipaavat kunnostusta, sillä nykyinen sähköverk-

ko on vaarallinen erityisesti sadesäällä.

Vierailu Pelastusarmeijan kummikohteissa Tansaniassa oli erittäin opettava ja tunteita herättävä kokemus. Joka puolella vallitseva köyhyys oli silmiinpistävää. Vaikka Tansanian talous on yksi maailman nopeimmin kasvavista, yli puolet maan väestöstä elää kansainvälisen köyhyysrajan alapuolella – alle 1,90 dollarilla päivässä.

Vuonna 1961 itsenäistyneellä Ison-Britannian entisellä siirtomaalla on tavoitteena nousta keskituloiseksi maaksi vuoteen 2025 mennessä. Positiivisia kehitysaskelia on otettu: tansanialaisten eliniänodote on noussut, ja yhä useammalla lapsella on pääsy peruskoulutukseen. Tulevaisuuden haasteena on kuitenkin peruspalveluiden ja työpaikkojen tarjoaminen nopeasti kasvavalle nuorelle väestölle. Oli hienoa nähdä, miten paikallinen Pelastusarmeija auttaa yhteisön haavoittuvimpia lapsia kohti parempaa, itsenäistä tulevaisuutta. Jokaisella lapsella on oikeus elämään, jossa on mahdollisuus toteut-

taa haaveitaan ja saavuttaa täysi potentiaalinsa – vaikeista lähtökohdista tai fyysisistä rajoitteista huolimatta. Kummiksi ryhtymällä voit auttaa Tansanian lapsia saamaan turvallisen lapsuuden ja tulevaisuuden, jossa heidän ei tarvitse tinkiä unelmistaan.

Maria Vataja kummilapsityön vastuuhenkilö Kuvat: Maria Vataja

Haluaisitko kummiksi?

Tutustu Pelastusarmeijan kummilapsityöhön: pelastusarmeija.fi/kummiksi SOTAHUUTO

11

EI NE SUURET TULOT, VAAN NE PIENET KESÄMENOT! Sotahuudon toimitus kyseli Pelastusarmeijan ystäviltä ja jäseniltä vinkkejä pienten kulujen kesämenoihin. Satoi tai paistoi, mielekästä tekemistä löytyy halvalla – tai aivan ilmaiseksi!

Toimittanut: Toni Kaarttinen Kuvitus: Elisa Raittila Helsingin edustalla on yksi Suomen tunnetuimmista turistinähtävyyksistä, Suomenlinnan linnoitussaari.

Julkisen liikenteen lipun hinnalla löytyy tekemistä perheelle koko päiväksi. Aikuisille löytyy rentoja ruokailu- ja kahvittelupaikkoja, ja lapsia takuulla kiehtovat linnoituksen muurit, uimaranta, sukellusvene ja hobittikylää muistuttava saaren keskiosa. Suomenlinnan lelumuseon upeaa kokoelmaa pääsee ihmettelemään 7€/3€ sisäänpääsymaksulla… tai museokortilla ilmaiseksi!

Erityisesti monia pikkumiehiä kiinnostavat ajoneuvot. Junien ja lentokoneiden bongaaminen on hauskaa ja ilmaista (tai ainakin melkein, julkisen liikenteen tai autokyydin hinnalla). Erityisen hyvä paikka lentokoneiden katseluun on Lemminkäisen kallio Tuusulassa. Siellä kannattaa käydä nyt, sillä kohta se on myöhäistä!

Tulevien kuukausien aikana kalliot muuttuvat louhokseksi, jonka kiviaines käytetään uuden kehätien rakentamiseksi. HelsinkiVantaan lentoasemalta löytyy myös yleisölle avoin katseluterassi.

Luontokokemukset ovat ilmaista huvia koko perheelle! Merelle tai suurelle järvelle voi tuulisena päivänä mennä uimaan aalloissa tai vain ihailemaan niitä. On aivan toisenlainen kokemus mennä rannalle silloin, kun kaikki muut lähtevät sieltä pois! Aallon harjalta pohjalle keikkuminen ja taas uuden päälle nouseminen on hieno kokemus. Uimisen jälkeen on mukava kääriytyä pyyhkeeseen tai vilttiin lämmittelemään.

Toinen edullinen lapsiperheen kesäkokemus on eväsretki. Kauas ei tarvitse mennä, vaan lähimetsästä voi etsiä mukavan paikan ja juoda päiväkahvit ja mehut siellä. Unohtumaton kokemus on metsäretki yöllä tai myöhään illalla: alkukesän tuoksut, lintujen laulu ennen auringonlaskua, kevyt utu... Siinä on taikaa.

Jos osaa, voi tunnelmaa vielä kohottaa laulamalla Einoa Leinon Nocturnea: ”…kesäyön on onni omanani, kaskisavuun laaksot verhouu.”

12

SOTAHUUTO

Sadep sillä S sanoi kesku arkkit eloku erilais studi

Kesäkuun 8. päivä vietetään maa julkisen neulomisen päivää! Silloi ystävien kanssa kauniina päivänä paikkaan yhdessä neulomaan. Yh vetää puoleensa myös uusia tutta

Kaupunkien kasvitieteelliset puutarhat ja puistot ovat hyviä retkikohteita. Helsingissä esimerkiksi Haagan alppiruusupuisto on ilmainen kohde, jossa pääsee ihastelemaan alppiruusujen ja puistoatsaleoiden kauniita kukkia. Kukinta on parhaimmillaan kesäkuun alkupuolella. Atsaleat aloittavat kukintansa ensin, ja osa niistä kukkii vielä alppiruusujen kukinnan päätyttyä juhannuksen jälkeen.

päivinä kirjojen lukeminen on mielekästä ja ilmaista, Suomesta löytyy yli 1 200 kirjaston toimipistettä! Jörn Donnerin in ”lukeminen kannattaa aina”. Helsingissä on avautunut uusi ustakirjasto Oodi, joka on jo turistikohde itsessään. Kirjaston tehtuuri on täynnä upeita yksityiskohtia. Kirjojen, musiikin ja uvien lainaamisen lisäksi Oodissa on käytettävissä laaja määrä sia palveluita materiaalikustannusten hinnalla, kuten musiikkiio, suurkuva- ja 3D-tulostimet ja ompelukoneet.

Kulttuurinnälkäiselle Työväenmuseo Werstas Tampereella on oiva kohde. Werstas on työelämän ja sosiaalihistorian valtakunnallinen pääsymaksuton erikoismuseo. Werstas avasi ovensa yleisölle Finlaysonin vanhalla tehdasalueella 1993. Tampereella on myös monia muita mielenkiintoisia museoita. Museokeskus Vapriikissa pääsee yhdellä pääsymaksulla (13€, eläkeläiset ja työttömät 10€, lapset ja opiskelijat 6€) tutustumaan Tampereen luonnontieteelliseen museoon, Tampereen kivimuseoon, Postimuseoon, Suomen Jääkiekkomuseoon, Mediamuseo Rupriikkiin, Suomen pelimuseoon ja Nukkemuseoon!

Hengellistä kesäohjelmaa kaipaaville suosittelemme hengellisiä kesäjuhlia – melkein kaikilla kirkoilla on jotain. Kesäjuhlat ovat laajoja ja niissä on mielenkiintoista ohjelmaa, luentoja ja konsertteja. Juhlia riittää koko kesäksi, tässä muutamia esimerkkejä: Kansan Raamattuseuran Sanan Suvipäiviä vietetään Lohjan Vivamossa 14.–16.6. Helluntaikirkko järjestää Jeesusteemaisen juhannuskonferenssin 19.–23.6. Isossa Kirjassa Keuruulla. Vapaakirkon kesäjuhliin kokoonnutaan Kuopioon 5.–7.7.2019 teemalla ”Suuri armo”. Samana viikonloppuna Herättäjäyhdistyksen herättäjäjuhlat Nivalassa elävöittävät teemalla ”Armossa avarassa”. Ja muista myös, että kesän päätyttyä Pelastusarmeija juhlii 130-vuotispäiviä 20.–22.9.

Helsingin Temppelissä. Tule tapaamaan ja kuuntelemaan Pelastusarmeijan kansainvälistä johtajaa, kenraali Brian Peddleä ja komentaja Rosalie Peddleä.

ailmanlaajuista in keräännytään ä mukavaan hteinen harrastus avuuksia!

Helsingillä on syntymäpäivät 12.6., ja tänä vuonna juhlitaan jo 469-vuotispäiviä! Helsinki-päivää on vietetty vuodesta 1959 lähtien. Helsinki-päivänä kaupunki on täynnä kaikille avoimia ja maksuttomia tapahtumia. Tarjontaan mahtuu suuria ja pieniä tapahtumia, musiikkia, esittävää taidetta, opastuskierroksia, näyttelyitä ja avoimia ovia. Myös uimahalleihin ja maauimaloihin on yleensä ollut ilmainen sisäänpääsy. Perinteisiin kuuluvat pormestarin aamukahvit ja Stadin Kundin ja Friidun nimeäminen. Päivän päättää eturivin artistien tähdittämä ilmaiskonsertti.

SOTAHUUTO

13

Pelastusarmeija Suomessa 130 vuotta Pelastusarmeija on ollut olennainen osa suomalaista elämää ja yhteiskuntaa jo 130 vuoden ajan. Sarjassa tutustumme eri työmuotoihin ja niiden kehitykseen vuosikymmenien aikana. Historiasta ammentaen, tulevaisuuteen katsoen!

lomakoti

– Paikka jokaiselle Pelastusarmeijan sosiaalisessa työssä usko ja Jumalan rakkaus eletään todeksi. Vaikka moni asia on vuosikymmenien varrella muuttunut, tuo rakkauden henki on kulkenut mukana alusta alkaen tähän päivään saakka. ”Siinä on rakkaus – ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. Rakkaani, jos Jumala on näin meitä rakastanut, niin mekin olemme velvolliset rakastamaan toinen toistamme.” (1. Joh. 4:10–11) Eva Vesterisen ensimmäinen mielikuva Nummelan lomakodista on 70-luvun alusta, pyhäkoulun äitienpäiväretkeltä. Metsä lomakodin ympärillä oli täynnä valkovuokkoja, ja nyt lähelle ulottuvien talojen paikalla vain kukkaniittyjä. Tuon äitienpäivän jälkeen Eva vietti monta kesää lomakodilla auttamassa ”pikkutätinä” eli nuorena vapaaehtoisena, hädin tuskin leiriläisiä vanhempana. Kesän kohokohtia olivat retket lähimetsien mustikkamaille: lapsilla oli mukana emalimukit ja tädeillä ämpärit, ja seuraavat päivät herkuteltiin mustikkapiirakalla ja -kiisselillä.

Anneli Oranen muistaa kesäsiirtolan Larsmon Kackurin kylässä ensimmäisenä työpaikkanaan valmistuttuaan keittäjäksi vuonna 1966. Päivät olivat pitkiä, eikä ruokatarvikkeita ollut koskaan käytettävissä runsain määrin, vaan ateriat 14

SOTAHUUTO

piti koostaa niistä aineista mitä saatavilla oli. Se laittoi nuoren keittäjän kekseliäisyyden koetukselle heti ensimmäisessä työpaikassa.

Pyyteettömyys on jäänyt nuorten työntekijöiden muistoihin. Erityisen vaikutuksen Anneliin tekivät kesäsiirtolan kaksi työntekijää, Pelastusarmeijan majuri ja luutnantti. Yötä päivää he ahersivat lasten hyväksi: vuorotellen pienten yöunia vartioiden, päivisin hoitaen, leikittäen ja laulattaen sekä taivaan Isästä kertoen. Kahden työntekijän voimin hoituivat myös pyykinpesu ja kasvimaa. ”En ole pitkän elämäni aikana nähnyt yhtä pyyteetöntä ja rakkaudellista työtä kuin mitä nuo kaksi Herran sotilasta tekivät”, toteaa Anneli.

Olemme saaneet jatkaa Jumalan työtä samassa hengessä myös tänä päivä-

nä. Marja-Liisa Torpo kuuli Nummelan lomakodista ensimmäistä kertaa vuonna 2010 Pelastusarmeijan joulupadalla, ja jo seuraavana kesänä hän liittyi vapaaehtoisten joukkoon. Leirin alkaessa Marja-Liisa esiteltiin lapsille ompelijana, mutta saman tien yksi pojista huusi: ”Ei se mikään ompelija ole, se on LEIRIMUMMI.” Siitä alkoi mielenkiintoinen päivä, josta suurin osa kului istuen, sylissä aina joku leirin lapsista. Ompelemaan ei ehditty lainkaan, vaan turvallisen leirimummin sylissä lapset kertoivat koti-ikävästä ja muista murheistaan niin, että illalla mummin puseron rinnus oli aivan kyynelistä tahmea. ”Tulevina päivinä yhä useammat lapset tulivat luokseni. Sana leirimummi soi kauniina musiikkina korvissani. Olin osa suurempaa kokonaisuutta”, Marja-Liisa kertoo

pärillä usen ym u k ä ä s s ä mäisen leikkim in ensim d Lapset o k a lan lom Numme 1914. takaa. kesänä menien m y ik s o hetki vu Lounas

Näin lo makotia mainos Helmiä tettiin v Syvyyd uoden estä-leh 1943 dessä.

illa 1969.

Iloista k

as ”Intiaanit” hipp

ja jatkaa: ”Tunsin ensimmäisestä hetkestä lähtien, että olin tervetullut Lomakodille.

Aluksi minusta tiedettiin vain nimeni, se että olen eläkeläinen ja että halusin ommella. Itse asiassa tämä oli aika syvä hengellinen kokemus: olen hyväksytty omana itsenäni ja kutsuttu Jumalan työhön.”

Tämän päivän nuoret vapaaehtoiset, leiriavustajat tai tuttavallisemmin apparit, auttavat pitkälti samoissa tehtävissä kuin Eva viitisenkymmentä vuotta sitten. Sanna Lahti kertoo apparin hommiin kuuluvan keittiössä auttamista, siivoamista, eläinten hoitoa ja ohjaajien auttamista, mutta tärkeimpinä asioina lasten kanssa toimimista, lapsiin tutustumista ja hauskanpitoa lasten kanssa. ”Motivaatio apparille tulee itse tehtävistä, jotka auttavat heittäytymään mu-

arhunp

ainia lo

kaan uusiin juttuihin, tutustumaan uusiin ihmisiin sekä auttamaan muita. Intoa antavat myös leiriohjaajat ja heidän positiivisuutensa, lapset ja heidän innokkuutensa, sekä apparitiimi ja -aikuinen.

Tällä perusteella apparitoimintaa voikin suositella kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ihanien lasten ja muiden ihmisten kanssa oleilusta sekä auttamisesta”, kokoaa Sanna.

Marko Yrjänä Nummelan lomakodin johtaja Marko on koonnut artikkelin Eva Vesterisen, Anneli Orasen, Marja-Liisa Torpon ja Sanna Lahden muisteluista.

Kuvat: Pelastusarmeijan kuva-arkisto

makod

illa 201

0.

Nummelan lomakoti aloitti toimintansa vuonna 1914.

Tänä vuonna mukana kesän leirejä toteuttamassa on yli 30 nuorta vapaaehtoista, leiriavustajaa, sekä 10–20 aikuista vapaaehtoista erilaisissa tehtävissä.

Lisää lomakodista ja vapaaehtoisuudesta voit lukea kotisivuiltamme: www.pelastusarmeija.fi/lomakoti

SOTAHUUTO

15

Peukalot jauhoissa!

Kesällä on mukava syödä kevyesti ja raikkaasti uuden sadon vihanneksia.

Mutta kyllä välillä on myös ihan pakko saada kakkua!

Tältä aukeamalta löytyvät Sotahuudon suositukset kesäiseen herkkupöytään.

Maistuvia kakkukestejä!

Toimittanut: Toni Kaarttinen Kuvat: Aline Ponce & Cindy Kurman (Kurman Communications & Kurman Photography) Taustakuva: dashu83 / freepik.com

Marjaisa pavlova Kesän yksi ihanimmista herkuista on pavlova, venäläisen balettitanssija Anna Pavlovan mukaan nimetty marenkipohjainen kakku. Venäläisestä nimestä huolimatta tämä kesäinen jälkiruoka on kotoisin Uudesta-Seelannista tai Australiasta (kiistely maiden välillä on jatkunut jo vuosikymmeniä). Näissä maissa tätä herkkua nautitaan ympäri vuoden, mutta erityisesti jouluna. Eteläisellä pallonpuoliskollahan joulu on keskellä kesää! Pavlovassa on rapea kuori ja pehmeä, vaahtokarkkimainen sisus. Sotahuudon reseptissä raikkautta tuovat kotimaiset marjat.

3 kananmunan valkuaista 200 g sokeria 1tl etikkaa 1tl maissitärkkelystä 4 dl kuohukermaa 1 prk vaniljarahkaa Päälle: sokeria

suomalaisia marjoja

hilloa maun mukaan • • • • • • • •

Lämmitä uuni 140-asteiseksi.

Vatkaa valkuaiset kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää sokeri ja vatkaa kovaksi, kiiltäväksi vaahdoksi.

Lisää etikka ja tärkkelys ja vatkaa vielä muutaman minuutin ajan.

Vuoraa uunipelti leivinpaperilla. Lusikoi marenki pursotinpussiin, jossa on iso suutin.

Pursota leivinpaperille kolme suorakulmion muotoista palaa (vetäen pursotusviivoja vierekkäin).

Paista marenkeja noin tunti, sammuta uuni ja anna marenkien vielä jäähtyä uunissa.

Vatkaa kuohukerma kovaksi vaahdoksi, sekoita joukkoon vaniljarahka ja haluamasi määrä sokeria.

Levitä ensimmäisen marengin päälle valitsemaasi hilloa. Tämän päälle lisää kermaseosta. Nosta uusi marenki päälle ja toista vaiheet Viimeisen marengin päälle pursota kerma kauniisti ja koristele tuoreilla kotimaisilla marjoilla.

Resepti pohjautuu aromaticumin (kotikokki.net) ohjeeseen.

16 SOTAHUUTO

Tarte tatin (Ranskalainen omenakeikauskakku) Loppukesällä ja syksyllä tätä ranskalaista herkkua pääsee nauttimaan uuden sadon omenista.

Ranskalaiset omenat kypsyvät ja saapuvat kauppoihin jo heinäkuun puolella, ja syksymmällä pääsemme herkuttelemaan kotimaisilla omenoilla. Mutta tämä makoisa kakku maistuu kaikkina vuodenaikoina!

1 kg omenia 220 g vehnäjauhoja 1 kananmuna 150 g voita 180 g kidesokeria hyppysellinen suolaa • • • • • • • • •

Valmista taikina sekoittamalla jauhot, kananmuna, voi ja hyppysellinen suolaa isossa kulhossa.

Vaivaa huolellisesti ja lisää vähän vettä.

Muotoile taikina jauhotetulla alustalla palloksi ja anna levätä reilu tunti.

Kuori ja pilko omenat, poista siemenet.

Voitele kevyesti lieden- ja uuninkestävä vuoka tai paistinpannu.

Levitä puolet sokerista tasaisesti vuoan pohjalle.

Asettele omenalohkot vuokaan ympyrän muotoon ja sirottele päälle sokeria. Lisää muutama voinokare.

Kauli taikina 4–5 mm paksuiseksi ja asettele huolellisesti omenoiden päälle niin, että ne peittyvät kokonaan.

Paista piirakkaa liedellä miedolla lämmöllä noin kolme minuuttia, jotta pohja karamellisoituu.

Paista piirakkaa uunissa 200-asteessa noin 30 minuuttia.

Ota piirakka uunista ja kumoa tarjoilulautaselle.

Resepti on Pelastusarmeijan Ranskan naistyön laatimasta keittokirjasta ”Recettes en fête” (reseptejä juhliin).

SOTAHUUTO

17

Krigsropet Frälsningsarmén har svenskspråkiga aktiviteter i Finland, t.ex i Helsingfors, Borgå och Vasa. På de här sidorna har vi material på svenska från Frälsningsarmén i Finland, Sverige och andra delar av världen.

Sommaren är en gåva från Gud När jag tänker på sommaren tänker jag ofta på vilka möjligheter den för med sig. Bara en sådan sak som att kunna tillbringa mera tid utomhus gör mycket för vad man kan hitta på tillsammans med vänner och familj.

Sommaren är också en tid då det är många som far iväg på semester. Pengarna flödar på sommaren och det verkar som om det vi spenderar våra pengar på, gör att årstiden på något sätt blir bättre. Absolut att de resemål och saker vi köper ger oss något – men ska pengar behöva sätta standarden för hur väl vi upplever våra liv?

Vi som Frälsningsarmé har alltid försökt skapa utrymme för människor oavsett välstånd att känna sig välkomna, väl bemötta och hjälpta i deras liv. Inkluderat dem till att se och förstå att det som är viktigast i livet är att Gud vill ge dem ett nytt liv. Ett liv som har högt värde utan att pengar spelar någon roll. Att de nya vänner du har fått i din kår är vänner för att Gud har gjort samma sak för dem som för de nya som kommit.

Under årens lopp har sommaren blivit en privatägd årstid där gemenskapen försvinner från kåren och går till att fördriva den på egen hand ett steg bort från kårens gemenskap, och ta en paus från uppfattningen att allt vi behöver kommer från Gud till att nu vara: ”Din lycka finner du utanför kårens gemenskap”. Känner du igen dig? Jag gör det i alla fall.

Sommaren är en gåva från Gud och vi får njuta av den. Jag vill uppmana dig att på bästa möjliga sätt ta vara på de förhållanden du har med dina trosfränder. Jesus säger i Matt 6:21: ”Ty där din skatt är, där kommer också ditt hjärta att vara.”

Daniel Bryant-Rönnqvist löjtnant kårkoordinator för Vasa kår

18

SOTAHUUTO

Jag hittade scouten i mig för nästan trettio år sedan. Jag visste inte att det bodde en scout i mig förrän jag en dag blev tillfrågad av min vän Kati om jag ville komma med i scouterna. Varför inte, tänkte jag, fast jag inte visste vad scouting gick ut på. Sakta men säkert kröp scouten inne i mig fram och idag skulle jag inte byta ut scouting som hobby mot någonting annat.

Det finns många saker med scoutingen som känns rätt för mig och jag trivs i vår scoutkår Tempelscouterna. Man säger ofta att i scoutingen får du nya vänner, vara med om äventyr och får oförglömliga upplevelser. Jag kan instämma med alla påståendena. Jag har fått nya vänner både i Finland och utomlands. Jag har fått vara med om både trevliga och knepiga äventyr, gjort saker som jag annars kanske aldrig skulle ha gjort och många oförglömliga minnen har jag fått. En del minnen är roliga, andra minnen kan jag idag skratta åt men de var inte roliga då de hände.

Alla kan vara scouter oberoende av kön, ålder, nationalitet eller religion. Scouting är en hobby för barn och unga men kan inte förverkligas om det inte finns vuxna. Alla får vara med och pröva på nya saker efter sin egen förmåga, ingen behöver sitta på avbytarbänken. I scouterna jobbar vi i grupper, eller patruller som det heter i scouterna, och alla är vi bra på något, så tillsammans klarar vi av det mesta. Scouterna får känna samhörighet och att de är bra just som de är. Utmaningar hör också till scouting.

Det beror bara på hur modig du är, hur mycket du vågar utmana dig själv.

Tempelscouterna, som är en scoutkår i Helsingfors, är en del av Frälsningsarméns barn- och ungdomsarbete. Scoutarbetet sköts av frivilliga. Vi är en grupp vuxna som planerar och drar scoutmöten, utfärder, vandringar och läger för barn och unga. Våra scouter talar både finska och svenska, fast vi är en svenskspråkig scoutkår. Tempelscouterna är som en stor familj där vi alla känner varandra bra.

Den lilla scouten i dig Gillar du att åka ut till stugan, köra med båten, gå på picknick med några vänner eller kanske gå på en utfärd till skogen? Du trivs ute i naturen med lugnet och allt det vackra som finns där för oss.

Drömmer du om att bli väckt till fågelsång på morgonen? Då kanske det bor en liten scout i dig också.

Den kristna synen på livet som Tempelscouternas ledare bär på går lätt att slå ihop med scoutingens värdegrunder. I scoutlöftet lovar vi att älska vår Gud, vårt land och mänskligheten, vara andra till hjälp och följa scouternas ideal i våra liv. Idealen ger oss vägledning för livet och där finns till exempel att känna sitt ansvar och göra sitt bästa, utveckla sig själv som människa och söka sanningen i tillvaron.

Jag skulle önska att flera människor skulle få uppleva samma som jag har fått uppleva under mina trettio år som

scout i Tempelscouterna och har därför som projekt nu att starta en scoutgrupp i Borgå. Under våren har vi rekryterat vuxna som vill komma med och hjälpa och på hösten börjar vi rekryteringen av barn. Gruppen skulle vara en del av Tempelscouterna och också i Borgå skulle vi tala både finska och svenska.

Scoutingen tar mycket av min fritid men när jag får ett leende av ett barn som just lärt sig slå en ny knop eller gjort en surrning som verkligen håller då har jag fått min lön. Det ger mig ny inspiration och

känsla av att det jag gör har verkligen en mening för detta barns liv.

Om det nu har vaknat en liten scout i dig också så kan du läsa mera på: www.pelastusarmeija.fi/partio Önskar dig många fina naturupplevelser,

Birgitta ”Gittan” Kiiski Tempelscouterna kårledare Foto: Tempelscouternas arkiv

SOTAHUUTO

19

Armeijassa tapahtuu

Aikuiset mukaan partiotoimintaan!

Radio / TV Aamuhartaus lauantaina 6.7. klo 6.15 ja 7.15 Yle Radio 1 kapteeni Kaisa Mäkelä-Tulander Iltahartaus tiistaina 23.7. klo 18.50 ja 23.00 Yle Radio 1 sotilas Lasse Mattsson

Seuraavassa numerossa Tykkäätkö liikkua luonnossa? Tuntuuko sinusta, että sinulla olisi annettavaa lapsille ja nuorille? Olisiko sinulla aikaa vapaaehtoistyöhön?

Vieraillaan Armeijassa maailman toisella puolen

Partiolippukunta Tempelscouterna etsii uusia aikuisia mukaan toimintaan. Tarvitsemme aikuisia auttamaan uuden partioryhmän käynnistämisessä Porvoossa. Partioryhmä on tarkoitettu sekä suomen- että ruotsinkielisille lapsille. Mukaan ovat tervetulleita kaikki, joilla on jotakin annettavaa. Sinulla voi olla satunnaisesti aikaa olla mukana, voit olla mukana viikoittaisessa toiminnassa, tai ehkä sinulla on jokin erityistaito, jota haluat opettaa partiolaisille. Sinulla ei tarvitse olla aikaisempaa kokemusta partiosta.

Partio on mukaansatempaava harrastus myös aikuisille. Tutustut uusiin ihmisiin, pääset kokemaan ja oppimaan uutta, pitämään hauskaa, ja samalla olet iso apu ja ilo monen lapsen ja nuoren elämässä. Partiotoiminta on osa Pelastusarmeijan lapsi- ja nuorisotyötä.

Partiolippukunta kokoontuu syksystä alkaen Pelastusarmeijan Porvoon osastolla. Jos tämä herätti kiinnostuksesi tai sinulla on kysyttävää, ota rohkeasti yhteyttä. Voimme yhdessä miettiä, miten sinä voit olla mukana tekemässä hyvää ja innostavaa vapaaehtoistyötä.

Tycker du om att röra dig i naturen? Känns det som att du skulle ha något att ge barn och unga? Skulle du ha tid för frivilligt arbete?

Scoutkåren Tempelscouterna söker nya vuxna med i sin verksamhet. Vi behöver vuxna som kan hjälpa oss med att grunda en ny scoutgrupp i Borgå. Scoutgruppen är för både finska och svenska barn. Alla är välkomna med som har något att ge. Du kan ha tid för att någon gång medverka, du kan vara med i veckoverksamheten eller kanske har du någon expertis som du vill lära scouterna. Du behöver ingen tidigare erfarenhet av scouting.

Scouting är en engagerande och givande hobby även för vuxna. Du får lära känna nya människor, uppleva och lära dig nytt, ha roligt tillsammans och dessutom bidra till en bättre vardag för barn och unga. Scoutverksamheten är en del av Frälsningsarmens barnoch ungdomsarbete. Scoutkåren samlas från och med hösten på Frälsningsarmens kår i Borgå. Om det här väckte ditt intresse eller om du har frågor så ta modigt kontakt. Vi kan tillsammans fundera över hur du kan vara med och göra ett givande och inspirerande frivilligt arbete.

Lisätietoa / Mera information: Birgitta ”Gittan” Kiiski Tempelscouternas kårchef p. 040 718 9028, birgitta.kiiski@luukku.com

20 SOTAHUUTO

Komentaja Eva Klemanin hartauskirja-trilogian viimeinen osa:

Tänään elän Kuvitettuna komentaja Christina Kjellgrenin kauniilla akvarellitöillä. Saatavana myös ruotsinkielisenä.

15 € + postikulut Koko trilogia (myös ruotsinkielisenä): Omin silmin, Nyt aamu tulee useammin ja Tänään elän yhteishintaan 25 € + postikulut Tilaukset: kauppaosasto@pelastusarmeija.fi, (09) 681 2300 / Kauppaosasto

Kutsuttu palvelemaan

Lukijoiden esirukouspyynnöt

Muista Pelastusarmeijan visiota 2019–2024 rukouksissasi. Kiitos sinulle!

Voit lähettää meille esi­rukouspyyntösi: sotahuuto@pelastusarmeija.fi tai kirjeitse Sotahuuto, PL 161, 00121 Helsinki, kuoreen merkintä: ”Esirukous” Lisäksi rukoilemme jokaisena arkipäivänä aamuhartauksissamme.

Lähetä esirukouspyyntösi meille: pelastusarmeija.fi/esirukous

Uskomme rukouksen voi­­maan!

– Pyydän esirukousta ystäväni puolesta, jolla on ollut vaikeita leikkauksia, ja niitä on myös tulossa.

Ihanan ihmisen puolesta – Pyydän esirukousta kipuihin ja vaivoihin. Kiitos rakas Jeesus, että kuulet rukoukset ja autat.

Merja

EläkeläisLeiri järven rannalla 15.–18.8.2019 Pelastusarmeija kutsuu omatoimisia eläkeläisiä viettämään leiripäiviä Klaukkalaan Holman leirikeskukseen Valkjärven rannalle.

– Pyydän esirukousta puolestani, että Herra antaisi voimaa ja viisautta jokapäiväiseen elämään sekä ihmissuhteisiin.

Sisar

Leirihinta: 120€, Edestakainen kuljetus Helsingistä: 10€ (Lemmikkejä ei saa ottaa mukaan)

– Sukulaisperheellä on kovin tiukkaa.

Pyydän esirukousta heidän tilanteensa helpottumiseksi. Perheenisä kamppailee myös terveysongelmien kanssa.

Perhettä ajatellen

Ilmoittautumiset 21.6. mennessä:puh. 050 598 2406 Lomakkeita saa paikallisesta Pelastusarmeijasta Järjestäjä: Kirsi Huldén / Soppa

– Sairastelu vie voimani.

Jeesus, virkistä minua.

Pieni ihminen

Tervetuloa virkistymään ystävien ja Raamatun pariin!

Tiesitkö tämän Seven Nation Army White Stripes -yhtyeen kuuluisa rock-laulu Seven Nation Army vuodelta 2003 sai nimensä siitä, kun duon biisinikkari Jack White kuvitteli lapsena Pelastusarmeijaa (Salvation Army) kutsuttavan tällä nimellä! Laulu on edelleen erittäin suosittu erityisesti urheilukilpailuiden yhteydessä.

Lähde: The Salvation Army (UK)

– Elämässäni tapahtuu suuria muutoksia.

Rukoilkaa, että kaikki sujuisi hyvin.

Elämälle kiitollinen – Pyydän esirukousta aviopuolisoni puolesta. Herra, vapauta hänet peliriippuvuudesta. Johdata myös lääkäriäni, ja anna hänelle viisautta jatkohoitojen suhteen. Siunaa myös terveyskeskuslääkäriä, joka ohjasi minut jatkohoitoon.

Herra, auta – Be för oss, vi behöver guds beskydd.

Gud vet allt är så tungt nu.

Tack för bön

SOTAHUUTO

21

Armeija merkeissä Tällä palstalla territorion johtaja, eversti Patrick Naud tutustuttaa meidät Pelastusarmeijan postimerkkien kiehtovaan maailmaan.

Alankomaiden posti on myös julkaissut juhlakirjan, joka sisältää yllä olevat postimerkit sekä runsaasti valokuvia everstiluutnantti Bosshardtista.

Amsterdamissa sijaitsee everstiluutnantti Bosshardtin muistopatsas ja -penkki.

Rakastettu Alida Bosshardt Alankomaissa painettiin yhdeksän postimerkin sarja maan tunnetuimman pelastusarmeijalaisen – ja myös rakastetuimman kansalaisen – everstiluutnantti Alida M. Bosshardtin muiston kunniaksi. Hänet ylennettiin kirkkauteen kesäkuussa 2007. Hän oli omistanut elämänsä vähävaraisten ja apua tarvitsevien palvelemiseksi, ja hänet muistetaan erityisesti työstään punaisten lyhtyjen alueella.

Vuonna 1962 everstiluutnantti Alida Bosshardtille myönnettiin Pelastusarmeijan perustajan merkki. Kun hänet ylennettiin kirkkauteen 25.6.2007, koko maa pysähtyi kunnioittamaan tätä nöyrää Herran palvelijaa. Hänen majesteettinsa kuningatar Beatrix, joka oli vuosia aikaisemmin myynyt Bosshardtin kanssa Sotahuutoja ja auttanut vähävaraisia, esitti myös surunvalittelut.

Vuonna 1965 Alankomaiden sanomalehdet julkaisivat kansikuvan Bosshardtista yhdessä prinsessa Beatrixin kanssa myymässä Sotahuutoja alueella, jossa hän päivittäin levitti prostituoiduille sanoin ja teoin Jumalan rakkauden sanomaa. Siitä lähtien monet tunsivat hänet Hollannissa majurina, joka puhui Pelastusarmeijan ja Herransa puolesta.

Vuonna 2008 Alankomaissa julkaistiin sarja juhlapostimerkkejä everstiluutnantti Bosshardtin kunniaksi. Yhdeksään postimerkkiin, joista jokainen oli arvoltaan 44 senttiä, painettiin erilaisia kuvituksia De Majoorista – eli majurista, jona hänet tunnettiin vielä everstiluutnantiksi ylenemisen jälkeen – kuuluisassa Pelastusarmeijan bonetissaan.

22

SOTAHUUTO

Alankomaiden posti on myös julkaissut juhlakirjan, joka sisältää nuo postimerkit sekä runsaasti valokuvia everstiluutnantti Bosshardtista vuosien ajalta.

Kirjaan on koottu everstiluutnantin biografia hollanniksi ja englanniksi ja siitä selviää, että hän sai innoituksensa työhön vähävaraisten ja apua tarvitsevien parissa rakkaudesta Jumalaan. Kirjan kansikuvaan on – jälleen kahdella kielellä – kirjoitettu De Majoorin elämää ohjannut motto: ”Jumalan palvelu on ihmisten palvelemista ja ihmisten palvelu on Jumalan palvelemista.”

Patrick Naud eversti Kuvat: Alankomaiden Posti & Marion Golsteijn

2€ Pelastusarmeija kesä–heinäkuu 2019

KESÄLEHTI

Sotahuuto on Pelastusarmeijan lehti, joka ilmestyy 11 kertaa vuodessa Se kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

KRIGSROPET

Frälsningsarméns tidning i Finland Tilaukset: puh. (09) 681 2300 sotahuuto@pelastusarmeija.fi pelastusarmeija.fi/sotahuuto Tilaushinnat: Suomeen ja Viroon vuosikerta 25 €, muihin maihin 50 €

Pelastusarmeijan virallinen äänenkannattaja Suomessa 129. vuosikerta Kansallinen päämaja ja toimitus: Uudenmaankatu 40, Helsinki Postiosoite: PL 161, 00121 Helsinki Puhelinvaihde: (09) 681 2300 Sähköposti: sotahuuto@pelastusarmeija.fi Kotisivut: pelastusarmeija.fi facebook.com/pelastusarmeija Kansallinen johtaja: Eversti Patrick Naud Vastaava toimittaja: Eija Kornilow Toimitussihteeri ja ulkoasu: Toni Kaarttinen Toimituskunta: Lyn Hills, Eija Kornilow, Toni Kaarttinen, Anne Fredriksson, Saara Ertamo, Heidi Vuorenoja Perustaja: William Booth Kansainvälinen johtaja: Kenraali Brian Peddle Kansainvälinen päämaja: The Salvation Army, IHQ, 101 Queen Victoria Street, London EC4P 4EP, UK

Toimitus ei vastaa pyytämättömistä kirjoituksista Painopaikka: Painotalo Plus Digital Oy, Lahti 2019 ISSN 0356-3340 (painettu) ISSN 2489-5814 (verkkojulkaisu)

Kansikuva: ArtMarie

SOTAHUUTO 23

uuteen aamuun hyvällä sanomalla

Haluan tilata Sotahuudon Tilaamalla tuet Pelastusarmeijan työtä kotimaan vähävaraisten hyväksi.

Lehden tilaushinnat: Kotimaa ja Viro, vuosikerta, 25 €, Muut maat, vuosikerta, 50 €

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Tilaan Sotahuudon itselleni

Tilaan Sotahuudon ystävälleni. Ystäväni nimi ja osoite:

Nimeni: Osoitteeni: Sähköpostini: Puhelinnumeroni:

Suomen Pelastusarmeijan Säätiö Tunnus 5007467 00003 Vastauslähetys