Sotahuuto 21/08

2€ n

Elokuu 2021 n

Sotahuuto

Sivut 18–21

pitäjänmäen asumispalveluyksikkö

yhteisöllisyyden ytimessä Sivut 6–11

Korona-ajan teot & vaikutukset

SOTAHUUTO

1

2

SOTAHUUTO

Sotahuuto

n

Krigsropet

n

Pelastusarmeijan lehti

Tässä

n

Elokuu 2021

n

2€

numerossa

04

Tässä kuussa

06

Korona-ajan teot ja vaikutukset

12

Testamenttityötä ihmistä arvostaen

15

Voi hyvin

16

Kenraalin kirje pelastusarmeijalaisille Generalens brev för salvationisterna

18

Pitäjänmäen asumispalveluyksikkö: Yhteisöllisyyden ytimessä

22

Ajatuksia elämästä

23

Minä & Pelastusarmeija

24

Nuoret riveissämme

26

Omia hetkiä podcastien parissa

28

Fråga Åsskar

30

Må bra

31

Armeijassa tapahtuu

34

Museon aarteet 28

SOTAHUUTO

3

Tässä kuussa

Elämä koettelemusten jälkeen

Patrick Naud eversti territorion johtaja

Tänään on liian aikaista arvioida koronapandemian aiheuttamia valtavia takaiskuja.

Monet menettivät perheenjäsenen ja monet ovat edelleen epätoivoisessa tilanteessa talouskriisin vuoksi.

Vuodet 2020–2021 jäävät historiaan ihmiskunnan suuren riskin ja kärsimyksen aikana. Näiden vuosien aikana tuhannet tutkijat työskentelivät yötä päivää maailman laboratorioissa kehittäen rokotuksia väestön pelastamiseksi ja suojelemiseksi. Ensimmäistä kertaa espanjantaudin ja tuberkuloosin hirvittävien vuosien jälkeen koimme kilpajuoksun aikaa vastaan, kilpajuoksun tartuntaa ja kuolemaa vastaan! Se osoittaa, että riippumatta siitä, kuinka huolellisesti suunnittelee ja valmistelee haluamaansa, tuntematon ja odottamaton voi hetkessä pyyhkäistä sen pois. Tämä pätee koko maailmaan! Yhtäkkiä mikä tahansa voi nopeasti viedä kuvittelemattoman kamalalle polulle.

merkkejä solidaarisuudesta. Se on ollut uskomatonta!

Kun kohtaamme vaikeita aikoja, meillä on kaksi vaihtoehtoa: järkyttyä ja masentua syvästi ja olla reagoimatta tilanteeseen tai kohdata rohkeasti haasteet ja ongelmat löytääksemme tien läpi. Tämän pandemian aikana monet ihmiset, hallitukset, yksityiset organisaatiot, kansalaisjärjestöt, säätiöt ja yhdistykset ovat valinneet jälkimmäisen vaihtoehdon.

Olemme nähneet kaikkialla upeita esi-

Vaikka seurakuntatoimintaa ja sunnuntaikokouksia ei ollut mahdollista järjestää normaalisti, monet osastoupseerit ja tiimit loivat ohjelmaa internetissä videoiden ja suoratoistettujen kokousten avulla. Tulos oli yllättävä, sillä osa osastoista tavoitti enemmän ihmisiä kuin viikoittaisissa tai sunnuntaisissa kokouksissa. Luovista ideoista, kuten ”sohvahartauksista”, tuli ”kuu-

4

SOTAHUUTO

Suomessa ja Virossa Pelastusarmeijan henkilöstö, sosiaalisen työn johtajat ja työntekijät, upseerit, sotilaat ja siviilijäsenet ovat tehneet erittäin hyvää työtä. He ovat neuvoneet ja auttaneet aikuisia ja perheitä, haavoittuvassa asemassa olevia ja vanhuksia. He hoitivat yksin kotona olleita, jotka tarvitsivat yhteydenottoja ja puheluita. Ihmiset ovat upeasti tukeneet toimintaamme tekemällä lahjoituksia, kuten Helsinki International Rotary Club, joka päätti tukea toimintaamme taloudellisesti tamperelaisten hädänalaisten perheiden hyväksi: arvostimme sitä suuresti!

luisia” territoriossa! Kun harjoitukset olivat tauolla, Helsingin torvisoittokunnan jäsenet konsertoivat Espoossa Pelastusarmeijan palvelukoti Iltalan ulkotiloissa ja puutarhassa. Vaikka pandemia hidasti seurakuntatoimintaamme, se ei estänyt meitä kehittymästä! Kaksi uutta upseeria ja uusia sotilaita on vihitty, uusia kokelaita on hyväksytty palvelemaan Pelastusarmeijassa, rukouskokoukset netissä keräsivät useita kertoja mukaan kaikki upseerit, osastojen johtajat ja kadetit keskittyen tehtäväämme ja territorion strategiseen suunnitelmaan.

Tänä erityisenä aikana tulimme tietoisiksi etuoikeudestamme, joka meillä oli elää normaalisti, ilman maskia, rajoituksetta, ilman erityisiä lupia... Varmasti monet ymmärsivät, että elämä on itse asiassa lyhyt ja arvaamaton. Se kuluu nopeasti ja voi muuttua hetkessä. Meitä muistutettiin, miten arvokkaita ystävät ja perhe ovat ja miten tärkeää on arvostaa yhdessä vietettyä aikaa.

Raamattu muistuttaa meitä siitä, että Jumala on elämän luoja ja että hän teki

Kuluneeseen puoleentoista vuoteen on mahtunut kaikenlaista! Vaikeat ovat tuoneet mukanaan innovatiivisia ratkaisuja. Kuvissa tunnelmia näiltä kuukausilta.

Ylh. vas. Eversti Anne-Dore Naud videohartauden kuvauksissa. Ylh. kesk. Robertin Beckerin sotilasvihkimys järjestettiin etänä. Kuvasssa kapteeni Esa Nenonen, luutnantti Kirill Burunov, pelastussotilas Robert Becker ja kadetti Benjamin Hursti vihkimyksen jälkeen.

Oik. ylh. Eversti Patrick Naud matkalla joulupadalle. Kesk. vas. Monessa osastossa tuotettiin videohartauksia. Kesk. Tampereen osastossa tuotettiin myös podcastia lapsille.

Oik. eversti Anne-Dore Naud ompelemassa kasvomaskia. Alla vas. Temppelin soittokunta esiintymässä TV-jumalanpalveluksessa.

kaiken voimakkaan Pyhän Henkensä kautta! Rakkaudellaan Jumala loi maailmankaikkeuden ja ihmiskunnan. Hän ei luonut meitä maskeilla ja rajoituksilla. Hän antoi meille täydellisen maailman, jossa oli happea hengittää ja tilaa elää. Upeaa!

Mutta elämän tarina meni surullisen monimutkaiseksi silloin, kun ihmiset päättivät lähteä omille teilleen ja seurata omia suuntiaan. Nykyisin tuntemamme maailma ei ole enää se rakkauden ja myötätunnon maailma, jonka ihmiset alussa kokivat. Ja tämän päivän ihmissydän ei valitettavasti ole sen ”sydämen ilmentymä”, joka meillä oli, kun Jumala loi meidät. Valitettavasti maailma muut-

tui ja on saastunut ylpeydestä ja sen dramaattisista seurauksista.

Raamatun sanoma on yksiselitteinen: alussa ihmiskuntaa ei erotettu Jumalasta. Tästä menetetystä tilanteesta huolimatta ja vapauttaakseen ja suojellakseen meitä ”synnin saastumiselta” Jumala antoi ihmisille 10 käskyä suojelemaan meitä väärältä toiminnalta: 10 käskyä, jotka ovat edelleen useiden yhteiskuntien ja maiden perustana. Mutta Jumala haluaa muuttaa sydämet ja elämät, ei vain yhteiskuntia! Tämä on syy siihen, että: ”Jumala antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.” (Joh. 3:16)

Tämä viesti on vahva ja täynnä toivoa!

Tämä on evankeliumin viesti. Tämä on Jeesuksen esimerkki elämästä. Se on hyvä uutinen maailmalle. Se on ylösnousemuksen voima. Se on muutoksen viesti jokaiselle elämälle, koska sillä on valta herättää ja virkistää sieluja, niin kuin pelkkä lasillinen raikasta vettä voi virkistää kehoa pitkän marssin jälkeen.

Se on jokapäiväistä virvoitusta, voimakasta uudistumista, koska Jumalan Pyhä Henki tuottaa sen kaikille vilpittömästi uskoville. Ja se on ikuista!

Patrick Naud

eversti territorion johtaja SOTAHUUTO

5

Korona-ajan teot ja vaikutukset Koronapandemia on tuonut monenlaisia haasteita Pelastusarmeijan toimintaan. Toimintamme on laajaalaista, ja poikkeusajan vaikutukset ja selviytymismekanismit vaihtelevat eri työpisteissä. Teimme kyselykierroksen ja saimme kuulla, miten pandemia-ajasta on selviydytty muun muassa sosiaalisen työn pisteissä, osastoissa ja myymälöissä.

Pelastusarmeija on laaja organisaatio ja yhteisö, jolla on monenlaisia toimintoja ja joka työllistää noin 400 henkilöä niin sosiaalisiin, kaupan alan, hallinnollisiin kuin hengellisiinkin tehtäviin. Henkilöstöjohtaja Marja-Liisa Mäkelä on hyvin onnellinen siitä, että laajoilta sairastumisilta on vältytty.

– Koronaan on sairastunut onneksi hyvin vähän henkilökuntaamme. Toimi6

SOTAHUUTO

pisteissämme ei ole ollut jatkotartuntoja, vaan sairastumiset ovat olleet yksittäisiä tapauksia. Pandemia on aiheuttanut erityisesti henkistä rasitusta, sillä kaiken aikaa on oltava huolellinen, varuillaan ja valmiina toimimaan, ettei näkymätön vihollinen pääse iskemään.

Marja-Liisa kertoo, että monella yksikön ja osaston johtajalla ovatkin kriisijohtamisen taidot entisestään vahvistuneet.

– Työntekijöiden huoli omasta terveysturvallisuudesta on todellista. Kun olemme pitkään toimintavalmiudessa, on hyvinvoinnista ja palautumisesta pidettävä myös erityisen hyvää huolta. Lisäksi pandemia vaikeuttaa kaikenlaista ohjelmien suunnittelua. Olemme pyrkineet toteuttamaan vuosiohjelman mukaista ohjelmaa esimerkiksi netin välityksellä.

Ruokakassien jakelua Helsingin sosiaalipalvelukeskuksessa Sopassa keväällä 2020.

Valitettavasti irtisanomisilta ja lomautuksilta Pelastusarmeijakaan ei ole voinut täysin säästyä. – Joitakin yt-neuvotteluita on pidetty, erityisesti vuoden 2020 keväänä, kun korona alkoi, MarjaLiisa Mäkelä toteaa.

Hallinnollisissa tehtävissä olevat työntekijät ovat olleet pandemia-ajan valtaosin etätöissä. Tilanne tuli odottamatta, mutta kokemukset ovat olleet pääsääntöisesti hyviä.

– Siirtymä oli nopea ja varsin mutkaton. Työntekijöillä on jäänyt enemmän vapaa-aikaa, kun työmatkoihin ei ole kulunut aikaa. Tämä ajansäästö on vaikuttanut myönteisesti esimerkiksi perheellisten työntekijöidemme ruuhkavuosiarkeen.

Moni on oppinut hyödyntämään sähköisiä työkaluja, ja se on hieno asia. Toisaalta etätyössä ei käydä lounaskeskusteluja ja muita vapaamuotoisia, mutta tärkeitä keskusteluja ja kohtaamisia. Niitä ihmiset ovat eniten kartoituksessa kaivanneet.

Uskon etätyön tulleen jäädäkseen, vaikkei luultavasti näin laajana. Moni kaipaa myös elävää työyhteisöä etätyön rinnalle.

Avustustoiminnan kaksijakoinen korona-aika – Toiminnassa huomio on keskittynyt erityisesti perusasioiden turvaamiseen ja virukselta suojautumiseen, kertoo Pelastusarmeijan sosiaalisen työn johtaja Jari Karppinen. – Henkilöstö on joutunut venymään ja luomaan uusia toimintamuotoja. Monia asioita on jouduttu miettimään uudestaan, mikä on toisaalta hyvä, mutta myös samalla hyvin haastavaa ja raskasta.

Sosiaalisen avustustyön osalta vuosi 2020 oli kaksijakoinen. Helsingin päämajasta hallinnoidaan eri puolille Suomea kohdistettavia avustuksia, ja tässä työssä niin asiakasmäärät kuin avustussummatkin kasvoivat. Osastojen ja Helsingin sosiaalipalvelukeskuksen, Sopan, tekemää avustustyötä jouduttiin muuttamaan kahdenkeskisiksi tapaamisiksi ja puhelinyhteydenotoiksi. Tämä laski selvästi niiden talouksien määrää, joita osastot ja Soppa pystyivät kohtaamaan.

– Avustuksia muutettiin helposti jaettaviksi lahjakorteiksi ja ruokakasseiksi.

Ruokailut ja vastaavat yhteisöllisemmät

tapaamiset olemme joutuneet pääosin perumaan. Viesti osastoista ja Sopasta on ollut se, että avustuksen hakijoita on ollut enemmän, mutta kaikkia ei ole kyetty auttamaan, Jari Karppinen toteaa vakavana. – Korona on myös vähentänyt mahdollisuuksia keskustelevaan auttamiseen ja typistänyt apua taloudellisen tuen suuntaan.

Sosiaalipalvelukeskuksen, Sopan, johtaja Kirsi Huldén sanoo kävijämäärien pysyneen melko samana kuin ennen koronaa. – Koska pystymme avustamaan vain tietyn määrän ihmisiä päivässä, emme voi ottaa enempää kuin mihin rahkeet riittävät. Yhteydenottoja on kuitenkin ollut enemmän kuin aiemmin, ja korona on selkeästi lisännyt ruoka-avun tarvetta pääkaupunkiseudulla.

Kirsi kertoo, että monet entiset asiakkaat ovat palanneet hakemaan apua. Lomautukset ja irtisanomiset ovat vaikeuttaneet ihmisten elämää. Selkeästi ovat nousseet esiin vuokranmaksun ongelmat ja velkaantuminen.

Terveysturvatoimet ovat vaikuttaneet radikaalisti Sopan päivittäisiin toimintatapoihin.

– Olemme siirtyneet kassijakoon, eli täytämme ruoka- ja leipäkassit valmiiksi ja ojennamme ne ulos asiakkaalle. Emme ole voineet päästää asiakkaita itse valitsemaan ruokiaan, kuten aiemmin. Toimistolla tilanne on vaihdellut koronaepidemiatilanteesta riippuen. 8

Hallinnollisissa tehtävissä olevat työntekijät ovat olleet pandemia-ajan valtaosin etätöissä.

– Tilanne tuli odottamatta, mutta kokemukset ovat olleet pääsääntöisesti hyviä, kertoo henkilöstöjohtaja Marja-Liisa Mäkelä.

SOTAHUUTO

7

8 – Kun tilanne on ollut huonompi, olemme ottaneet toimistolle vain niitä asiakkaita, joilla on akuutti kriisitilanne. Olemme pyrkineet hoitamaan asioita puhelimella niin paljon kuin mahdollista.

Tiedustelen Kirsi Huldénilta pandemian vaikutuksia saamiimme ruoka- ja tavaralahjoituksiin.

– Viime vuonna ruokalahjoituksia saatiin ajoittain määrällisesti vähemmän kuin aiempina vuosina. Ruoan lahjoittajia olemme kuitenkin saaneet lisää, ja sitä kautta tilanne on parantunut. Viime vuoden lopulla saimme myös suuria vaatelahjoituksia. Olemme kiitollisia kaikille lahjoittajille.

Asumispalveluissa uusia toimintatapoja Myös Pelastusarmeijan asumispalveluyksiköt ovat joutuneet elämään hyvin erilaisessa arjessa viimeisen puolentoista vuoden ajan. Sosiaalisen työn johtaja Jari Karppinen sanoo, että korona-aika on asunnottomille tavallistakin haastavampaa.

– Selvästi suurin osa asunnottomista elää ystävien ja tuttujen luona, mutta nykytilanteen vuoksi se on vähentynyt. Tilapäisissä asumisen palveluissa asuvien määrä ja katuasunnottomien määrä tuntuu olevan kasvussa. Katuasunnottomien tila on hankala: kaupungilla on vähän paikkoja, johon sairastunut tai altistunut asunnoton voisi mennä karanteeniin. Viime ajat nämä paikat ovat olleet aivan täynnä. Tarve asumispalveluille on edelleen suuri.

Pandemia on vaikuttanut asumispalveluyksiköidemme toimintatapoihin.

– Se on sisältänyt paljon ennalta varautumista, riskikartoituksia, suunnittelua ja ohjeistuksia sekä käytäntöjen uudistamista, kuten siivouksen tehostamista, yhteisöllisten toimintojen väliaikaista sulkemista ja vierailurajoituksia. Työtoimintaa on osittain ajettu alas, mutta osa asukkaista on työskennellyt ”etänä” omissa huoneissaan. He ovat tehneet esimerkiksi kokoonpanotöitä.

Jari Karppinen kertoo, että yleisesti ottaen yksiköiden asukkaat ovat suhtautuneet rajoituksiin ja ohjeisiin hyvin, ja ovat kiitettävästi seuranneet niitä.

– Meillä on ollut yksittäisiä koronatapauksia, mutta olemme välttyneet laajoil8

SOTAHUUTO

Pandemia on vaikuttanut asumispalveluyksiköidemme toimintatapoihin.

– Se on sisältänyt paljon ennalta varautumista, riskikartoituksia, suunnittelua ja ohjeistuksia sekä käytäntöjen uudistamista, kuten siivouksen tehostamista, yhteisöllisten toimintojen väliaikaista sulkemista ja vierailurajoituksia, kertoo sosiaalisen työn johtaja Jari Karppinen. Kuvassa Castréninkadun yksikön asukas István siivoamassa poismuuttaneen asukkaan huonetta syksyllä 2020.

ta sairastumisilta ja altistumisilta. Tämä ei ole ollut vain tuurista kiinni, vaan yksikössä työntekijät ja asukkaat ovat tehneet upeaa työtä. Huikeaa, miten asukkaat ovat ottaneet vastuuta.

Hengellistä tyhjyyttä hälventämässä Pelastusarmeija on ennen kaikkea myös hengellinen yhteisö ja toimija. Osastojen toimintaan koronan vaikutus on ollut suuri.

– Kaikissa osastoissa on jouduttu keskeyttämään toimintoja. Monessa osastossa jumalanpalvelukset ovat olleet tauolla suurimman osan vuodesta. Pelastusar-

meijan jäsenet ja ystävät eivät ole päässeet osaston yhteyteen ja näkemään ystäviään, ja tästä on seurannut yksinäisyyttä ja tietynlaista ”hengellistä tyhjyyttä” ihmisten elämässä, ohjelmasektorin päällikkö, kapteeni Tero Saajoranta toteaa.

Osastojen työntekijät ovat kehitelleet erilaisia keinoja auttaa ja rohkaista väkeään. Teknologian avulla on pidetty hartauksia ja jumalanpalveluksia verkossa, on lähetetty kirjeitä jäsenistölle ja pidetty yllä yhteyttä puhelimitse. Joitakin vanhuksia on pyritty auttamaan esimerkiksi käymällä heidän puolestaan kaupassa. Viime aikoina monet osastot ovat keskittyneet kehittämään pienryh-

Ohjelmasektorin päällikkö, kapteeni Tero Saajoranta iloitsee osastojen tekemästä digiloikasta: – On pidetty verkossa hartauksia, opetuksia, rukoushetkiä ja keskusteluja.

On ihailtavaa ollut nähdä se aktiivisuus ja yritteliäisyys, jolla materiaalia on tuotettu nettiin paikallisten pelastusarmeijalaisten rohkaisuksi.

mätoimintoja, jotta tilaisuuksien pitäminen olisi mahdollista rajoitusten sallimissa puitteissa.

Kapteeni Tero Saajoranta kertoo osastojen tekemästä digiloikasta: – On pidetty verkossa hartauksia, opetuksia, rukoushetkiä ja keskusteluja. On selvää, että jotkut osastoupseerit ovat kokeneempia teknologian käyttäjiä kuin toiset, mutta ihailtavaa on ollut nähdä se aktiivisuus ja yritteliäisyys, jolla lähes kaikki upseerit ovat tuottaneet materiaalia nettiin rohkaistakseen paikallisia pelastusarmeijalaisia.

Ymmärrettävästi osastojen kävijämäärät ovat pudonneet huomattavasti. Ilahduttavasti verkossa järjestettävien tilaisuuksien osallistujamäärät ovat samalla kasvaneet runsaasti. – Kävijämäärät ovat moninkertaistuneet ja kasvavat koko ajan. On kuitenkin selvää, että odotamme kiihkeästi aikaa, jolloin saamme taas kokoontua vapaasti ja nähdä toisiamme osastoissa. Pelastusarmeijan toiminnan perusta on ihmisten yhteydessä, ja se ei koskaan voi olla täydellistä verkossa tapahtuvan toiminnan kautta, Tero Saajoranta päättää.

Pandemia koettelee myymälätoimintaa Koronapandemia on koetellut myymälätoimintaa, mutta vaikeuksien keskellä on ollut myös valonpilkahduksia. Uudet ja uusiutuneet iCare secondhand hyväntekeväisyysmyymälät ovat saaneet hyvän vastaanoton. Helsingissä kauppakeskus Columbukseen ja Espoossa kauppakeskus Entresseen avautuivat uudet liikkeet, ja Turussa ja Tampereella kirpputorimyymälät uudistuivat raikkaiksi iCare-myymälöiksi.

– Myymälöissä olemme erityisesti kiinnittäneet huomiota turvalliseen asioimiseen, niin asiakkaille kuin henkilökun-

Koronapandemia on koetellut myymälätoimintaa, mutta vaikeuksien keskellä on ollut myös valonpilkahduksia. Uusi iCare secondhand hyväntekeväisyysmyymälä on avautunut muun muassa Helsingissä kauppakeskus Columbukseen.

nallekin. Olemme kuitenkin joutuneet vähentämään jonkin verran henkilökuntamme työtunteja, ja myöskään irtisanomisilta emme ole välttyneet. Olemme tehneet uudelleenorganisointia, ja olemme valitettavasti pari liikettä joutuneet sulkemaan, myymälätoiminnan päällikkö Harri Lehti tiivistää pandemia-ajan koettelemukset.

Rajoituksia ja turvatoimia on noudatettu tarkasti myymälöissä. Viranomaisohjeita ja suosituksia noudatetaan niin käsihygienian, turvavälien kuin asiakaskontaktienkin suhteen. Myymälöiden pintojen siivousta on tehostettu ja käsidesiä on saatavilla asiakkaille ja henkilökunnalle. Myyjillä on käytössään suojavarusteet, ja asiakkaille suositellaan kasvomaskien käyttöä. 8 SOTAHUUTO

9

Pandemia toi myös omanlaisensa painotuksen Pelastusarmeijan kampanjoihin.

Auta ihmistä -kampanjassa aiheeksi nousi asunnottomuus. – Ajattelimme, että kun ihmisiä kehotettiin pysymään kotona koronan vuoksi, kampanja muistuttaisi, että kaikilla ei ole kotia, kertoo markkinoinnin ja yritysyhteistyön vastaava Anne Fredriksson.

8 Tarvittaessa asiakasmääriä on rajoitettu niin, että turvaetäisyydet ovat säilyneet.

Pandemia-aika on vaikuttanut myös myyntiin. Harri Lehti katsoo kuitenkin toiveikkaana tulevaisuuteen: – Pandemia on vaikuttanut ostokäyttäytymiseen niin, että asiakasmäärät ovat selvästi pienempiä ja myymälöissä vietetään huomattavasti vähemmän aikaa. Myymälään tullaan asioimaan vain silloin kun on tarvetta. Näkemykseni on, että kun rokotukset ovat edenneet ja maailma palaamassa normaalimpaan, niin positiivisemmat ajat ovat edessä.

Lähimmäisen hätä koskettaa Koronapandemialla on ollut myös vaikutuksia Pelastusarmeijan keräyksiin ja varainhankintaan. Lähimmäisen hätä on todella koskettanut suomalaisia, ja molemmat pääkeräykset ylittivät tavoitteen10

SOTAHUUTO

sa. Joulupata-keräys tuotti 1 250 000 euroa, ja viime vuoden Auta ihmistä -kampanjalla kerättiin 2 400 000 euroa.

Erityisesti kasvua tapahtui verkkolahjoituksissa, noin +25 % edelliseen vuoteen verrattuna.

– Lahjoitusten saaminen avustustyöhön oli erityisen tärkeää pandemia-aikana, sillä ihmisten elämä on ollut kaikin tavoin hankalampaa ja autettavia on ollut enemmän. Molempien keräysten tuotoilla autettiin kotimaan vähävaraisia. Kampanjat antoivat mahdollisuuden muistuttaa, että vaikka pandemia vaikeutti kaikkien elämää, oli se osalle ihmisistä ahdistavampaa, sanoo Pelastusarmeijan markkinoinnin ja yritysyhteistyön vastaava Anne Fredriksson.

Pandemia toi myös omanlaisensa painotuksen kampanjoihin.

– Aiemmissa Auta ihmistä -kampan-

joissa olemme käsitelleet lapsiperheiden, yksittäisten ihmisten ja vanhusten hätää. Nyt aiheeksi nostettiin asunnottomuus, tilanne, johon esimerkiksi nuori voi syrjäytymisen vuoksi ajautua. Ajattelimme, että kun ihmisiä kehotettiin pysymään kotona koronan vuoksi, kampanja muistuttaisi, että kaikilla ei ole kotia.

Pandemia-aika näkyi lahjoittajien lisääntyneenä haluna auttaa kotimaan hätää kärsiviä. Pelastusarmeijan yli 130-vuotisen historian aikana on aiemminkin huomattu ihmisten toimivan näin. Kun osalla kansaa menee huonosti, niin ne, joilla asiat ovat paremmin, haluavat auttaa. Tämä on nähty sota- ja lamavuosina.

– Toivon, että ihmisten halu auttaa lähimmäisiä säilyisi. Huono onni voi kohdata kenet tahansa. Onnettomuus, työttömyys, sairaus tai läheisen kuolema voivat johtaa köyhyyteen ja syrjäytymiseen. Silloin Pelastusarmeija voi auttaa, varsinkin, jos ihminen jää yhteiskunnan tukiverkkojen ulkopuolelle. Lahjoitukset ovat siis tärkeitä, Anne Fredriksson muistuttaa.

Toimia vaikeassa epidemiatilanteessa Koronapandemiatilanne oli pitkään maltillinen Virossa, kunnes lopputalvesta tartunnat lähtivät räjähdysmäiseen kasvuun. Pelastusarmeijan Viron työn johtaja, kapteeni Andrej Konovalovs kertoo, että tällä on ehdottomasti ollut laajat vaikutukset myös Pelastusarmeijan toimintaan maassa.

– Aluksi jumalanpalvelukset ja kokoukset olivat hyvin rajoitettuja, mutta viime ajat ne ovat olleet täysin pannassa.

Samaan aikaan avuntarvitsijoiden määrä on kasvanut huomattavasti. Epidemian alussa elimme toivossa, että tilanne olisi pian ohi, mutta nyt olemme järjestäneet työn huomioiden vaikeat olosuhteet, joissa elämme. Soppakeittiömme ovat kiinni, mutta jaamme ruokapaket-

Keväällä 2021 Viro kamppaili vakavassa tartuntatilanteessa. Toivon talossa pahentunut pandemia sulki soppakeittiön, mutta kautta kevään ruokapaketteja tarjottiin niitä tarvitseville.

teja niitä tarvitseville. Kuten mainitsin, kokouksia ei viime aikoina ole ollut, mutta ihmiset ovat voineet tulla yksityisesti keskustelemaan tai rukoilemaan turvavälit ja -toimet huomioiden.

Virossa on myös otettu virtuaaliset työkalut käyttöön.

– Raamattuopetusta olemme tuottaneet verkossa, ja upseerimme ovat olleet yhteydessä seurakuntalaisiin internetin ja puhelimen välityksellä. Olemme huolissamme siitä, että pidempi poissaolo osaston yhteydestä saa ihmiset unohtamaan ja luopumaan tavasta osallistua toimintoihimme.

Kapteeni Andrej Konovalovs sanoo, että upseerit ja pelastussotilaat ovat järjestäneet ahkerasti toimintaa sääntöjen ja rajoitusten puitteissa. Vallitsevassa tilanteessa he ovat osoittaneet rauhallisuutta ja toimeliaisuutta siitä huolimatta, että osa heistä on myös itse sairastanut koronavirustaudin.

– Olemme todella kiitollisia uskollisista jäsenistämme ja työntekijöistämme, kapteeni sanoo. – Suurin rukouksemme on, että epidemia loppuisi pian ja uskomme vahvistuisi, Armeija kehittyisi ja Jumalan nimeä ylistettäisiin kautta maan.

Rohkaisevat kiitokset Lopuksi territorion johtajat, everstit Patrick ja Anne-Dore Naud sekä ylisihteeri, majuri Saga Lippo haluavat esittää kiitoksensa pandemian aikana tehdyistä toimista.

– Sosiaalisen työn johtajat, upseerit, osastonjohtajat, työntekijät ja osastojen jäsenet ovat reagoineet koronaviruskriisiin erittäin ammattimaisesti, joustavasti ja asianmukaisesti, mitä johtajistossa olemme arvostaneet kovasti. Monien ajallinen ja työhön liittyvä panostus on ollut korvaamattoman arvokasta, ja olemme siitä erittäin kiitollisia.

Johtajien aikeissa on järjestää erityinen päivä, jolloin he voisivat osoittaa kiitollisuuttaan ja juhlia tämän vaikean ajan päättymistä koko Armeijayhteisön kesken. Asiat ovat kehittymässä oikeaan suuntaan, mutta vielä on tehtävä töitä, ennen kuin pandemia on kukistettu. Territorion johtajat haluavat tarjota muutaman rohkaisevan sanan: – Jumalan Pyhä Henki on pysyvä rohkaisija kristityn sydämessä! Ne, jotka pitävät Jeesuksen ihmeellistä elämää esi-

merkkinä omalle elämälleen tietävät, että Jeesus haluaa olla mukanamme tuskaisina ja iloisina hetkinä. Itse asiassa Jeesus on päivittäinen kannustajamme!

Ihmiskunnan historiassa ja elämässä on aina ollut vaikeita aikoja. Niille ei tule loppua. Mutta Jeesus kutsuu meitä luottamaan häneen, koska on sanottu: ”...ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut.” Ilmestys 21:4.

Tässä on Jeesuksen toivo maailmalle! Se on paras rohkaisu, jonka voimme antaa, eikö olekin?

Toni Kaarttinen Kuvat: Mashuda Rahman, Toni Kaarttinen, Make It Simple & Toivon talo

– Jäseniemme ja työntekijöidemme ajallinen ja työhön liittyvä panostus on ollut korvaamattoman arvokasta, ja olemme siitä erittäin kiitollisia, toteavat territorion johtajat, everstit Patrick ja Anne-Dore Naud ja ylisihteeri, majuri Saga Lippo

SOTAHUUTO

11

Testamenttityötä ihmistä arvostaen Perusajatuksena Pelastusarmeijan testamenttityössä on palvella ihmisiä.

– Tahdomme aidosti palvella ihmistä ajattelematta hänen kukkaroaan. Haluamme luottaa siihen, että taloudelliset tarpeemme kyllä tulevat täytetyiksi, kunhan pidämme tiukasti kiinni periaatteestamme kuunnella ihmistä, ajatella häntä ja toimia hänen parhaakseen, tiivistää testamenttityön vastaava, pelastussotilas Osmo Halonen.

Tarkoituksena on myös tuoda aihepiiri avoimesti esille ja rohkaista ajattelemaan ja suunnittelemaan perintöön ja testamenttiin liittyviä asioita. Koronapandemia onkin herättänyt ihmiset miettimään perintöön liittyviä asioita, ja yhteydenotot ovat olleet kasvussa.

Pelastusarmeijan nykymuotoinen testamenttityö sai alkunsa vuonna 2012.

Malli ja tapa toimia on haettu Alankomaiden Pelastusarmeijasta, jolla oli laaja ja toimiva testamenttityö. Suomessa testamenttityöstä on vastannut alusta asti pelastussotilas Osmo Halonen: – Tavoitteena oli tehdä työtä uudella tavalla. Ajatuksena on olla avoimempia testamenttiin ja perintöön liittyvien asioiden parissa. Ei käsitellä aihetta tabuna, vaan herätellään keskustelua ja rohkaistaan ihmisiä puhumaan aiheesta.

Punainen lanka testamenttityössämme on se, ettemme sano, että jättäkää meille omaisuus ja antakaa rahaa, vaan kerromme, mitä me voimme tehdä ja miten palvella. Tämä on hyvin kokonaisvaltainen palvelupaketti.

Yksityiskohtainen muistio ja vuosittaiset tapaamiset Kun ihminen on päättänyt tehdä testamentin Pelastusarmeijan hyväksi, niin testamenttityöstä vastaava Osmo Halonen auttaa tarvittaessa tekstien muo12

SOTAHUUTO

toilussa ja testamentin laadinnassa. Kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin, Osmo Halonen sopii tapaamisen, jossa laaditaan kattava muistio kuoleman jälkeisten asioiden hoitamisesta.

– Muistiossa käydään läpi monenlaisia asioita: missä testamenttia säilytetään, ja onko asunnon vara-avaimia annettu naapureille, ystäville tai sukulaisille. Muistiossa käydään läpi, mitä raha- ja vakuutuslaitoksia henkilö käyttää. Tämän perusteella osaamme kysyä tarvittavia asiakirjoja perunkirjoitusta varten. Samoin muistioon kirjataan ylös esimerkiksi taloyhtiön tiedot, lainatut apuvälineet ja muu omaisuus, kuten ajoneuvot. Ajatuksena on helpottaa asioiden hoitamista kuoleman jälkeen. Muistio on yksityiskohtainen ja kattava.

Tärkeänä osana muistiota ovat hautajaisohjeet, joissa käydään hautajaiset läpi vaihe vaiheelta yksityiskohtia myöten. Hautaustapa ja -paikka merkitään ylös. Muistiossa myös sovitaan haudanhoidon kestosta.

– Haudanhoito viiden vuoden ajan on vakiokäytäntö, mutta asiakkaan halutessa voimme sopia pidemmästäkin ajasta. Pisimmät pyynnöt ovat olleet peräti 30 vuotta. Eräs muistioon merkittävä tärkeä asia on lista nimiä ja puhelinnumeroita. Nämä ovat ihmisiä, joille ilmoitetaan asiakkaan poisnukkumisesta. Normaalitilanteessa nämä henkilöt ovat myös niitä, jotka kutsutaan hautajaisiin. Viimeisen vuoden aikana hautajaiset ovat olleet pandemian vuoksi vierasmäärältään hyvin rajoitettuja.

Seuraava vaihe on vuotuiset tapaamiset. Testamenttityöhön sisältyy lupaus vuosittaisista tapaamisista.

– Asiakkaan kanssa sovimme yhteydenottotiheydestä ja tavasta, onko se puhelimitse vai kasvotusten. Jos ei ole akuuttia päivitettävää, voimme yhteisestä sopimuksesta jättää myös jonkun vuoden väliin. Tapaamisissa käymme muistiota läpi ja päivitämme sitä tarvittaessa, testamenttityöstä vastaava Osmo Halonen kertoo.

Pelastusarmeijan testamenttityö perustuu neljään peruspilariin: kattavan informaation antamiseen, testamentin laadinnassa ja muotoilussa avustamiseen, vuosittaiseen yhteydenpitoon ja kuolemanjälkeisten asioiden hoitamiseen.

Lahjoituksissa kasvua Osmo Halonen sanoo, että työn kehitys on ollut hyvin myönteistä. Kun ensimmäisinä vuosina yhteydenottoja ja testamentteja oli muutama, niin tällä hetkellä puhutaan noin sadasta uudesta testamentista vuosittain. Tämä näkyy myös toteutuneissa testamenttituloissa.

– Vuosien saatossa tuotot ovat kaksinkertaistuneet, ja ylikin. Olemme tästä syvästi kiitollisia.

Aiemmin testamenttityön puitteissa järjestettiin infotilaisuuksia kautta Suomen. Osmo Halonen kertoo, että resurssikysymysten vuoksi niistä on ainakin tällä erää luovuttu.

– Ne olivat hyviä tilaisuuksia, mutta varsin työläitä. Olemme niiden sijasta lisänneet medianäkyvyyttä. Meillä on lehti-, radio- ja TV-mainontaa. Monesti lahjoittajat kertovat, mistä he ovat testamenttityöstämme kuulleet, ja usein kyse on meidän lehtimainoksestamme. Tässä tehtävässä yhdelle ihmiselle riittää runsaasti töitä. Uusien yhteydenottojen lä-

pikäyminen, alkuvaiheen kommunikointi ja muistioiden kirjoittaminen on viikkoja kestävä prosessi. Samaan aikaan teen myös vuotuisia tapaamisia vanhojen testamenttilahjoittajien kanssa sekä hoidan kuolintapauksiin ja hautajaisiin liittyvät asiat.

Korona on tuonut kuoleman lähelle Tiedustelen Osmolta, onko mennyt pandemiavuosi näkynyt testamenttityössä.

– Kasvu oli varsin isoa viime vuonna. Osa varmasti johtui koronasta. Moni on kertonut, että he tekevät nyt tällaisen koronatestamentin ja katsotaan myöhemmin, onko sitä tarvetta muuttaa. Korona on herättänyt ihmiset miettimään perintöön liittyviä asioita.

Koronajoitukset ovat vaikuttaneet myös työn suorittamiseen.

– Se on toki huomattavasti vaikeuttanut ihmisten tapaamista. Olemme järjestäneet lukuisia tapaamisia puhelimen, postin ja videosovellusten välityksellä, ja

kuten aiemmin mainitsin, hautajaisjärjestelyt ovat muuttuneet vierasmäärän ollessa hyvin rajoitettu. Vaikka toiveena olisivat olleet suuret hautajaiset, niin ohjeita on ollut pakko noudattaa.

Luotettu lahjoituskohde Osmo Halonen sanoo, että Pelastusarmeija koetaan luotettavana toimijana ja siksi arvostettuna testamentin kohteena.

Myös kokonaisvaltaisen palvelun arvostaminen näkyy vastauksissa.

– Monilla on menneisyydessään lämmin muisto Armeijasta, siitä miten Pelastusarmeija on auttanut heitä tai esimerkiksi heidän vanhempiaan. Lisääntyneessä määrin on nyt myös niitä, jotka ovat mainoksen nähtyään tai kuultuaan tiedostaneet, että hoidamme kaiken hautajaisia, perunkirjoitusta, asunnon tyhjentämistä ja omaisuuden realisointia myöten. Se on monille hyvin tärkeä asia. Jos ei ole omia lapsia, tahdotaan tehdä hyväntekeväisyyttä. Samalla poistuu perintövero, sillä yleishyödylliset tahot on vapautettu siitä. Apu menee perille. 8 SOTAHUUTO

13

8

Vapaus valita Testamentin kirjoittajalla on täysi vapaus määrätä, miten rahat tulee käyttää.

Perustekstinä on, että varat käytetään Pelastusarmeijan työhön Suomessa. Sitten on mahdollisuus täsmentää kohderyhmää, tapaa, aikarajaa tai rajata maantieteellistä aluetta esimerkiksi oman asuinpaikan hyväksi.

– Lisämääreissä pitää vain olla huolellinen, ja niistä on hyvä keskustella kanssamme, ettei testamenttiin tulisi määräyksiä, joita on käytännössä vaikea toteuttaa.

– Korostan kuitenkin, että lahjoituksen saa aina korvamerkata. Jos sydämellä on esimerkiksi vähävaraiset lapsiperheet, vanhukset tai vaikka päihdeongelmista toipuvat, niin kohdentamisen voi ilman muuta tehdä, Osmo Halonen täsmentää.

– Haluamme aina kunnioittaa antajan tahtotilaa, emmekä ohjaa tekstin kirjoittamisessa sopimattomasti. Monelle on myös tärkeää se, että autamme erottelematta kaikkia.

Parempi ajoissa Osmo Halonen painottaa, että ensimmäinen testamentti kannattaa tehdä viipymättä, sillä sitä voi aina muuttaa.

– Liian moni pohtii asiaa tarpeettoman kauan, jopa niin kauan, ettei ole enää siihen kykenevä. Perintö- ja testamenttiasiat kannattaa laittaa ajoissa kuntoon. Asioita voi tapahtua varoittamatta – sairastumisia ja loukkaantumisia – ja sitten saattaakin olla tilanteessa, jossa ei ole testamentinkirjoituskelpoinen.

– Myöskään tekstejä ei kannata miettiä liikaa itse, tärkeintä on tietää kenelle tai mille haluaa omaisuutensa jättää.

Sen jälkeen kannattaa olla yhteydessä asianajajaan. Perintöjuridiikassa on eri terminologia kuin esimerkiksi pankki14

SOTAHUUTO

juridiikassa. Väärillä sanamuodoilla voi vahingossa aiheuttaa omaisilleen ja testamentin kohteelle suuria ongelmia.

Kristillisyys luotettavuustekijänä Pohdimme lopuksi työn hengellistä näkökulmaa. Tiedustelen, millaisena Pelastusarmeijan hengellisyys näyttäytyy testamentteja meille osoittaneille.

– Voittopuolisesti ihmiset jättävät lahjoituksen Pelastusarmeijan tekemän laaja-alaisen sosiaalisen työn vuoksi. Mutta osalle on myös hyvin tärkeää, että Pelastusarmeija on vahva kristillinen toimija.

Kristilliset perusarvot ohjaavat meidän kaikkea tekemistä, ja moni kokee kristillisen vakaumuksemme antavan vakuuden siitä, että käytämme rahat sovitusti.

Se on luotettavuustekijä.

Työn hengellinen puoli on pelastussotilas Osmo Haloselle palkitsevaa.

– Tuntuu hyvältä, että ihmiset luottavat järjestöömme. Kaikkein paras palkinto on ollut se, miten joidenkin ihmisten kohdalla olen saanut olla tukena matkalla taivastielle. Se on ollut eräänä päämääränäkin, että parhaimmillaan tapaamiset voivat johdattaa syviin hengellisiin keskusteluihin. Monet ovat uskoutuneet minulle, ja se on avannut tien sielunhoidollisiin keskusteluihin. Jotkut ovat soittaneet, jakaneet huoliaan ja tiedustelleet, voisinko muistaa heitä iltarukouksessa.

– Olen kiitollinen, että saan olla osa Jumalan suurempaa suunnitelmaa. Kun näen saamamme lahjoitukset, siitä syntyy valtava kiitollisuus, että saa olla mukana toteuttamassa tätä työtä. Tuntuu hyvältä, että Pelastusarmeijan toiminta voi hyvin ja että voimme tulevinakin vuosina olla auttamassa ihmisiä laajalla rintamalla. Se palkitsee suunnattomasti.

Toni Kaarttinen

Pelastussotilas Osmo Halonen toimii Pelastusarmeijan testamenttiasioiden vastaavana.

Kiinnostuitko testamentin tekemisestä Pelastusarmeijalle?

Sinä päätät, mitä viimeisenä tahtonasi määräät, ja on oikein, että sitä noudatetaan.

Testamentti ei ole lupaus – sinulla on aina oikeus muuttaa sitä.

Lisätietoa: pelastusarmeija.fi/ auta/testamentti Yhteystiedot: Pelastusarmeijan päämaja / Osmo Halonen, puh. 040 568 7298, testamentti@pelastusarmeija.fi Pelastusarmeija on yleishyödyllisenä säätiönä vapaa perintö- ja lahjaverosta.

SOTAHUUTO

15

Kenraalin kirje pelastusarmeijalaisille Tervehdin teitä Jeesuksen Kristuksen nimeen ja lähetän tämän kirjeen toivoen, että vastaanotatte sen siinä hengessä, jossa se on lähetetty. Haluan samalla vakuuttaa, että rukoilen puolestanne ja että – Jumalan armosta – rakastan ja arvostan teitä kaikkia.

puolinen saatavuus on kiistanalainen kysymys, ja Pelastusarmeijan puolesta olen antanut ääneni kuulua. Ellette ole vielä saaneet rokotusta, toivon, että minun laillani otatte sen heti kun se on mahdollista. Kaikessa tapahtuneessa Armeija on astunut esiin ja heltynyt auttamaan ja palvelemaan miljoonia. Nyt rukoilen, että työmme kantaa hyvin hedelmää ja voitettujen sielujen sato on suuri.

Menneenä vuonna koronavirus on vaikuttanut koko ihmiskuntaan. Ymmärrän hyvin, omakohtaisesti, miten se on koskettanut meitä kaikkia, ja että jotkut ovat kärsineet enemmän kuin toiset.

Olen ylpeä siitä anteliaisuuden kulttuurista, joka kukoistaa Pelastusarmeijassa mahdollistaen avun, lohdun ja rohkaisun tarjoamisen lukuisille ihmisille.

Etsiessämme tietä ulos pandemiasta keskitymme eri rokotteisiin. Niiden tasa-

Kenraalinanne minulla on vankkana tukenani ylemmän johdon monimuotoinen joukko, joka on strategisesti asetettu eri puolille maailmaa. Viime vuoden aikana kansainväliset johtajanne ovat tavanneet internetin kautta keskittyen asialistalla olleisiin kriittisiin aiheisiin.

Tämä osallistaminen on tarjonnut valtavaa tukea vastuuseeni käsitellä tällaisia Armeijaa koskevia asioita. Tehtävämme on nyt selkeä, ja työskentelemme turva-

Hyvät pelastusarmeijalaiset!

taksemme paikkamme alati muuttuvassa maailmassa, kun toimimme Jumalan valtakunnan hyväksi.

Tulevaisuutemme kannalta on tärkeää keskittyä esimerkiksi johtajuuden kehittämiseen ja seuraajasuunnitteluun.

Tähän prioriteettiin on yhdistetty sukupuolten välinen tasa-arvo. Pyrimme tarjoamaan vahvoja ja selkeitä toimintasuunnitelmia samalla kun tunnistamme ja käsittelemme Pelastusarmeija-kulttuuriin sisältyviä kysymyksiä. Erityisenä huomion kohteena on monimutkainen kysymys ihmisen seksuaalisuudesta. Tässä yhteydessä haluaisin sanoa, että emme aio muuttaa nykyistä näkemystämme asiasta.

Vaikka onkin todennäköistä, että jotkut pelastusarmeijalaiset toivoivat muutosta johtuen tämän asian monimutkaisuudesta eri puolilla maailmaa, olemme päättäneet vielä miettiä sitä tarkemmin teologisesta näkö-

generals brev för salvationisterna Kära salvationister!

Jag hälsar er i vår herres Jesu Kristi namn och sänder er mitt brev som jag hoppas att ni läser i samma anda som det sändes ut. Jag ber för er och vill, genom Guds nåd, försäkra er om min kärlek och tacksamhet till er var och en.

Under det gångna året har hela mänskligheten påverkats av coronaviruset, Av egen erfarenhet vet jag att vi alla har blivit berörda och att en del har lidit mer än andra. Jag är stolt över det generösa sinnelag som existerar inom Frälsningsarmén och som gör det möjligt för oss att göra livet lättare, ge tröst och uppmuntran till otaliga människor. När vi 16

SOTAHUUTO

nu söker en utväg ur pandemin koncentrerar vi oss på olika slags vacciner. På Frälsningsarméns vägnar har jag i olika sammanhang tagit upp behovet av tillgång till vaccin för alla. Jag hoppas att ni vill följa mitt exempel och låta vaccinera er, om ni inte redan har gjort det.

Under allt som har hänt har Frälsningsarmén tagit sitt ansvar för att hjälpa och betjäna miljoner människor. Nu är det min bön, att vi som ett resultat av allt arbete skulle få glädjas över en stor skörd i Andens rike.

Som er General har jag förmånen att kunna rådgöra med en grupp på olika håll i världen strategiskt stationerade seniorledare. Under året som gått har era

internationella ledare mötts via Internet för att dryfta kritiska ärenden som kommit upp på agendan. Gruppens engagemang har varit en enorm hjälp för mig då det är på mitt ansvar att ta upp frågor som berör Frälsningsarmén. Det finns nu en klar befogenhet, och vi arbetar på att säkra vår plats i en ständigt föränderlig värld när vi verkar för Guds rike.

Beträffande Arméns framtid är det av avgörande betydelse att vi i tid planerar för ledarskapets utveckling och succession, liksom att prioritera frågan om jämställdhet mellan könen. Komplicerade frågor som ställs inom olika kulturer i vår organisation kräver klara och tydliga riktlinjer då de skall behandlas. Sådana

Kansainväliseltä päämajalta Från internationella högkvarteret

kulmasta. Meidän on nyt hyväksyttävä, että meillä on keskenämme erilaisia näkemyksiä, ja samalla pyrkiä parempaan yhteenkuuluvuuden tunteeseen Armeijassa.

Olen hyvin innostunut siitä, että olen kenraalin virassa, kun uudet sotilaiden ohjesäännöt julkistetaan. Itse asiassa saan antaa teille kaksi kirjaa – Kutsuttu sotilaaksi ja Päivästä päivään (suomennoksien työnimet). Ensimmäinen keskittyy tutkimaan Pelastusarmeijan sotilaana olemista kutsumuksena ja toinen käsittelee opetuslapseuden yhteyttä missioon. Yhdessä nämä voivat olla työkaluja muuttaa, uudistaa ja elvyttää meitä liikkeenä. Rukoilen, että tämä ele vaikuttaa myönteisesti matkaanne.

jan, joka on taisteluvalmis ja asemoitu palvelemaan muita. Kiitos osallistumisestanne marssiessamme eteenpäin, ja olkoon hänen siunaava kätensä yllämme. Kokekaamme yhä suurempia asioita.

Kutsu missioon on yhä voimassa: ole valmis, osallistu, ota vastuuta. ”Jumalalle, joka meissä vaikuttavalla voimallaan kykenee tekemään monin veroin enemmän kuin osaamme pyytää tai edes ajatella, olkoon ylistys seurakunnassa ja Kristuksessa Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien, aina ja ikuisesti. Aamen.”

(Kirje efesolaisille 3:20–21).

Olen vakuuttunut siitä, että maailma tarvitsee ja ansaitsee elinvoimaisen, luottavaisen ja motivoituneen Pelastusarmei-

Brian Peddle

utarbetas som bäst, t.ex. gällande den mångfacetterade frågan om människans sexualitet. I detta sammanhang vill jag säga att vi inte har för avsikt att avvika från vårt nuvarande ställningstagande i saken. Trots att en del salvationister antagligen hade hoppats på en förändring har vi beslutat att ännu fundera närmare på saken ur teologisk synvinkel - på grund av sakens komplexa natur och för att det är ett globalt ställningstagande.

Vi måste nu acceptera situationen att vi i vår gemenskap möter olika synsätt och samtidigt sträva till en bättre samhörighet inom Frälsningsarmén.

ten för soldater (Orders and Regulations for Soldiers) publiceras. I själva verket kommer jag att presentera två böcker för er där den första (Called to be a Soldier) tar upp soldatskapet som en kallelse och den andra (Day

by Day) hur lärjungaskapet är länkat till missionen. Tillsammans kan de utgöra redskap för att förvandla, förnya och återuppliva oss som en rörelse. Jag hoppas att denna gest har en positiv effekt på er framtid.

Det är mycket inspirerande att vara er General just nu då nya reglemen-

Kenraali Pelastusarmeijan kansainvälinen johtaja

Jag är övertygad om att vår värld fortfarande behöver och är förtjänt av Frälsningsarmén – en pulserande, trosviss och motiverad Armé, redo till kamp och inställd på att betjäna andra. Tack

för att ni engagerar er när vi marscherar framåt och må Guds välsignande hand vara över er. Må vi få uppleva allt större ting.

Mitt fältrop är fortfarande i kraft: Var redo. Var engagerad. Ta ansvar. ”Han som verkar i oss med sin kraft och förmår göra långt mer än vi kan begära eller tänka, hans är härligheten genom kyrkan och genom Kristus Jesus, i alla släktled i evigheters evighet, amen.”

Ef 3:20-21

Brian Peddle General Frälsningsarméns internationella ledare

SOTAHUUTO

17

Pitäjänmäen asumispalveluyksikkö

Yhteisöllisyyden ytimessä Pitäjänmäen asumispalveluyksikkö on asumispalveluyksiköistämme suurin 112 asukaspaikalla. Asunto ensin -periaatteella toimivassa yksikössä yhteisöllisyys on suuri voimavara ja yhteinen tavoite. Kuluneet puolitoista vuotta koronapandemian kourissa on ollut suuri haaste, mutta asukkaat ovat kohdanneet tilanteen hienosti.

– Asukkaat ovat suhtautuneet sääntöihin, ohjeisiin ja suosituksiin täyden kympin arvoisesti. Tilanne on otettu sen vaatimalla vakavuudella, sanoo Pitäjänmäen asumispalveluyksikön johtaja Pasi Lehto.

Pelastusarmeija avasi Pitäjänmäen asumispalveluyksikön alkuvuodesta 2011.

Yksikkö toimii Asunto ensin -periaatteen mukaan, jossa asunnottomuuteen kytkeytyvien ongelmien ratkaisu alkaa asumisen turvaamisesta. Jokaisella asukkaalla on omassa hallinnassa oleva vuokra-asunto ja toistaiseksi voimassa oleva vuokrasuhde. Asukkailta ei yksikköön muuttaessa edellytetä päihteettömyyttä, mutta heitä kannustetaan pyrkimään kohti päihteetöntä elämää. Asumispalvelut tuotetaan ostopalveluna Helsingin kaupungille, ja kaupunki osoittaa asukkaat asumispalveluyksikköön. Yksikössä on 112 asukaspaikkaa.

Asukkaiden tukena on ympäri vuorokauden ammattitaitoinen sosiaali- ja terveysalan henkilökunta. Tällä hetkellä yksikössä työskentelee 24 työntekijää: kymmenen ohjaajaa, sairaanhoitaja, kuusi sosiaaliohjaajaa, kolme työvalmentajaa, Alppikadun asumisyksikön kanssa yhteiset toiminta- ja fysioterapeutit sekä yksikön johtaja. Lisäk18

SOTAHUUTO

si Pelastusarmeijan asumispalveluihin on määrättynä kappalainen, jonka tehtävänä on tarjota asukkaille keskusteluapua hengellisissä kysymyksissä. Henkilökunnan perustehtävänä on turvata pysyvä asuminen haasteista huolimatta, mahdollistaa päivittäisten perustarpeiden täyttyminen, tukea ja ohjata asukkaita sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ratkaisussa sekä tarjota onnistumisen kokemuksia osallisuudesta.

Kanssani Pitäjänmäen asumispalveluyksiköstä ovat keskustelemassa yksikön johtaja Pasi Lehto, vastaava ohjaaja Hanna Tyrväinen ja asukas Marco.

Hanna ja Marco ovat olleet Pitäjänmäessä koko sen kymmenvuotisen historian ajan.

– Kymmeneen vuoteen on kaikenlaista mahtunut, Hanna toteaa hymyillen. – Aloitin sosiaaliohjaajana, ja nykyään toimin ohjaajien ja työvalmentajien lähiesimiehenä.

Marco puolestaan oli asunut 11 vuotta Kalliossa Pelastusarmeijan vanhassa

asuntolassa, joka tunnettiin tuttavallisesti nimellä ”Rälläkkä” (slangisana Pelastusarmeijan ruotsinkielisestä nimestä Frälsningsarmén). Sitten tuli muutto omaan asuntoon Pitäjänmäen asumispalveluyksikköön.

– Alussa oli hiukan hankaluuksia, mutta kun oppi elämään täällä, niin se on sujunut hyvin. Yhteisöllisyys on ollut mukavaa, ennen koronaa saattoi käydä koputtelemassa iltaisin kavereiden oville ja mennä juttelemaan. Sitä on moni täältä pois muuttanut kaivannut.

Pelastusarmeijan asumispalveluyksiköissä tehdään monimuotoista matalan kynnyksen työtoimintaa. Siinä Marco on ollut aina mukana.

– Jo Rälläkässä. Aloitin kanttiinissa tiskarina, ja siitä etenin muihin hommiin. Sosiaalipalvelukeskuksen puolella olin auttamassa ruokajakelussa. Täällä olen tehnyt kaikenlaista, siivousta, kanttiinitöitä, ympäristötyötä. Olen jopa henkilökunnan perehdyttämistä kokeillut.

Pitäjänmäen asumispalveluyksikön asukas Marco, vastaava ohjaaja Hanna Tyrväinen ja yksikön johtaja Pasi Lehto.

– Niin, Marcolla on ollut välillä vastuutehtävänä esitellä talon tilat ja kertoa yksiköstä asukkaan näkökulmasta uusille työntekijöille. Hän on ollut myös rekrytointihaastatteluissa mukana, Hanna täydentää.

– On tämä kokopäivähommaa ollut, Marco huoahtaa ja saa koko pöytäseurueen nauramaan. – Mutta se on ollut hyvä, se on pitänyt olemisen mielekkäänä.

Pasi aloitti yksikön johtajana helmikuussa 2018. Hän kuvailee saaneensa tulla ”valmiiseen pöytään”.

– Vastaanotto oli hyvä niin työntekijöiden kuin asukkaidenkin puolelta.

– Meillä ei ole koskaan ollut napit pahemmin vastakkain, Marco naurahtaa, ja Pasi vastaa hymyllä.

Pelastusarmeija oli hänen aloittaessaan Pasille suhteellisen vieras organisaatio.

– Lapsuudesta toki muistan joulupadat, ja muistan myös itse osallistuneeni joulukeräykseen yhden- tai kahdentoista ikäisenä. Keräsimme ovelta ovelle lahjoituksia Pelastusarmeijalle. Palkinnoksi sai jonkin pienen lahjapaketin, kun palautti keräyslistat ja rahat, Pasi muistelee hy-

myillen. – Ymmärrys Pelastusarmeijan ytimestä ja filosofiasta on työtä tehdessä syventynyt.

Tiedustelen Hannalta ja Pasilta, minkä he kokevat työssään palkitsevaksi.

– Asukkaiden kanssa tehtävän yhteistyön. Olemme täällä tasavertaisina, jaamme elämän ilot ja surut, Hanna aloittaa, ja Pasi jatkaa: – Meillä ei ole myöskään arvoasetelmia työyhteisössä. Meille on delegoitu erilaisia työ- ja vastuutehtäviä, mutta muuten olemme kaikki samanarvoisia.

Pasi näyttää seinällä olevaa kylttiä.

Siinä lukee ”Syrjinnästä vapaa alue”. – Se kertoo paljon tästä meidän talosta ja sen ilmapiiristä. Yhteistyö ja keskinäinen kunnioitus asukkaiden ja henkilökunnan välillä on merkittävää. Aikaisemmalla työuralla en ole näin vahvaan yhteishenkeen törmännyt. Puhallamme yhteen hiileen.

Uudenlainen tapa toimia Kuten alussa kerroimme, Pitäjänmäen yksikkö aloitti toimintansa vuoden 2011 alussa. Kiinteistön omistaa Y-Säätiö, ja Pelastusarmeija toimii siinä vuokralai-

sena. Alun perin talosta piti tulla opiskelija-asuntola, mutta Pelastusarmeijan, Helsingin kaupungin ja Y-säätiön välisissä neuvotteluissa lopputulema oli, että kiinteistö jää toimintaan asumispalveluyksikkönä. Tämä toi huomattavan lisäyksen tarjolla oleviin asuntopaikkoihin.

Vastaava ohjaaja Hanna Tyrväinen oli mukana heti yksikön ensimmäisinä päivinä. Hän kertoo, että se oli ainutlaatuinen tilanne.

– Toiminnan alkaessa tänne tulivat samalla kertaa niin huonekalut, asukkaat kuin työntekijätkin. Työtoiminta alkoi heti, ja asukkaat auttoivat huonekalujen ja toimistotavaroiden roudaamisessa ja purkamisessa. Samaan aikaan tässä ruokalatilassa kirjoitettiin vuokrasopimuksia asukkaiden jonottaessa. Oli se melkoista! Kaksi viikkoa ennen tänne tuloa me työntekijät aloitimme tutustumisen toisiimme ja yhteisten suuntaviivojen pohtimisen Castréninkadun tiloissa. Tutustuimme Pelastusarmeijaan organisaationa, katsoimme Aki Kaurismäen ”Mies vailla menneisyyttä” ja söimme Rälläkän ruokalassa. Se oli kun8 non sisäänajo, Hanna nauraa.

SOTAHUUTO

19

Pelastusarmeijan Pitäjänmäen asumispalveluyksikön avautui alkuvuodesta 2011. Yksikössä on 112 asukaspaikkaa.

8

Hanna kertoo, että uusi ympäristö ja uusi tapa toimia toivat myös haasteita. – Olimme kaikki toisillemme vieraita. Ensimmäinen vuosi oli sellaista hakemista, että mikä on homman nimi. Olimme vielä ”eri puolilla” – työntekijät ja asukkaat.

– Itselleni tämä oli aivan uusi asumismuoto. Rälläkkä oli asuntola ilman yksityisyyttä, niin tuntui erityiseltä, että nyt oli oma hima, jonne kukaan ei noin vain pamauta sisälle. Se oli hienoa, mutta siinä oli totuttelemista, Marco muistelee.

– Monelle oli varmasti haasteita siinä, että toimittiinkin toisin. Välillä olimme napit vastakkain, mutta parin vuoden jälkeen alkoi tuntua siltä, että olemme samassa veneessä. Sitä yhteisöllisyyttä arvostamme ja pidämme yllä tänä päivänäkin, Hanna lisää.

Tukea seuraavaan askeleeseen Puhumme pöydän ympärillä haasteista.

Tällä hetkellä koronapandemia on ehdottomasti se suurin haaste, mutta syvennymme siihen hiukan myöhemmin.

20 SOTAHUUTO

– Meillä on monenmoista asukasta täällä, myös iäkkäitä. Joskus näemme, että palvelumme eivät enää riitä heille.

Kun kaupungin vanhuspalvelut vetävät huonosti, niin on pitkän työn ja odotuksen tulos, että saamme tukea tarvitsevan asukkaamme esimerkiksi palveluasumisen piiriin. Kaikki ovat oikeutettuja palveluihin turvallisella ja inhimillisellä tasolla, Hanna sanoo vakavana.

Marco on kiitollinen saamastaan avusta virastoasioinnissa. – Siinä sosiaaliohjaajat ovat olleet suureksi avuksi. Jos joutuisin hoitamaan näitä yksin, en välttämättä osaisi tiedustella oikeita asioita.

– Jotkut tarvitsevat apua juuri virastoasioinnissa, ja toiset voivat hyvinkin vahvasti tarvita apua ihan hygieniaan, ruokaan, lääkehoitoon ja kotona selviämiseen liittyvissä asioissa. Toiset tarvitsevat paljon tukea, toiset pärjäävät melkein omillaan ja olisivat valmiita itsenäisempäänkin asumismuotoon. Y-säätiön kanssa meillä on ollut tässä hyvää yhteistyötä, ja asukkaitamme on päässyt muuttamaan heille itsenäisempään vuokra-asumiseen, Hanna sanoo.

Tiedustelen, kuinka paljon yksikössä on vaihtuvuutta.

– Se vaihtelee vuosittain. Keskimääräisesti vaihtuvuus on noin 10–20 asukasta vuodessa. Noin puolet tästä määrästä on menehtyneitä. Se on yksi toiminnan valitettava realiteetti, yksikön johtaja Pasi Lehto sanoo ja jatkaa: – Muutoin asukkaat ovat siirtyneet itsenäisempään asumiseen, esimerkiksi mielenterveyspuolen asumispalveluihin tai vanhuspalvelujen palveluasumisen piiriin.

– Kaupunki käyttää termiä ”läpivirtaus”, mikä tarkoittaa toimintojen kehittämistä kuntouttavampaan suuntaan.

Se on teema, mihin me palveluntuottajana joudumme reagoimaan. Meillä on parhaillaan käynnissä nivelvaiheen tukeen keskittyvä hanke. Hanke on osa asumispalveluiden strategista työtä, ja siinä ovat mukana myös Alppikadun ja Väinölän asumispalveluyksiköt. Kehitystyöllä pyritään tehostamaan työn sisältöjä siten, että asukkailla olisi mahdollisuus siirtyä kevyemmän tuen piiriin tai itsenäiseen asumiseen.

Tavoitteena on vaikuttaa kokonaisuutena asunnottomuuden vähentämiseen.

– Asukkaat ovat olleet hankkeessa mukana alusta asti. Näemme, että asukkaillamme on valtavasti kykyjä. Tavoitteenamme on löytää nämä kyvyt ja vahvistaa niitä ja sitä ajatusta, että jonain päivänä voisi asua itsenäisemmin. Työtoiminta ja yhteisöllisyys ovat myös keskeisiä teemoja hankkeessa. Tämä on tärkeää etenkin nyt, kun kaupunki on alkanut osoittaa meille nuorempia, 30–40-vuotiaita asukkaita. Heillä on paljon edellytyksiä siihen, että tämä ei ole loppuelämän paikka. Täällä saa kuitenkin rauhassa kerätä voimia ja harjoitella asumisen taitoja.

Korona haasteena yhteisöllisyydelle Viimeiset puolitoista vuotta ovat olleet Pitäjänmäen asumispalveluyksikössä suuri haaste erityisesti tärkeälle yhteisöllisyydelle.

– Tämä aika on ollut todella harmillinen, kun kaikki yhteisöllinen toiminta on ollut laitettava tauolle. Työtoiminta, yhteiset kokoukset ja tapahtumat on peruttu. Työntekijät ovat toimistossa, asukkaat asunnoissaan, ja vain ohimennen näemme toisiamme. Uskon, että moni siitä kärsii, Hanna toteaa vakavana.

– On tämä ollut yksin himassa kökkimistä. Kavereita ei ole paljon nähnyt kuin sattumalta kauppamatkalla törmätessä. Seinät ovat kaatuneet päälle aikoja sitten, Marco huokaisee.

– Yhteisöllisyyttä olemme todella kaivanneet, Pasi jatkaa. – Vaikka yhteisökokouksemme ovat olleet sangen mielenkiintoisia, kun erilaiset persoonat kohtaavat ja sana on ollut vapaa, ne hetket ovat kuitenkin olleet hyvin rikastuttavia.

Terveysturvallisuuteen on suhtauduttu yksikössä hyvin vakavasti. Hanna esittelee tehtyjä toimia: – Kesällä 2020 meillä oli työtoimintaa tarkoin rajoitustoimin, mutta tilanteen huonontuessa loppuvuonna lopetimme sen. Viime marraskuusta asti olemme olleet ”sulkutilassa”. Yhteiset tilat ovat poissa käytöstä, desinfiointikierroksia tehdään ahkerasti, maskeja käytetään ja vieraille annetaan maskit saapuessa. Suosituksena on, että asukkaille tulisi vain yksi vieras kerrallaan. Asukkaita ohjeistetaan, ohjeita laitetaan koronainfotaululle ja

Asumispalveluyksikön seinällä oleva kyltti. – Se kertoo oleellisen meidän talosta ja sen ilmapiiristä. Yhteistyö ja keskinäinen kunnioitus asukkaiden ja henkilökunnan välillä on merkittävää, kertoo yksikön johtaja Pasi Lehto.

myös asukkaiden postiluukkuihin. Ryhmäkokoontuminen on se kaiken ydin, mihin pyrimme vaikuttamaan. Tavoitteenamme on, että vaikka joku asukkaista tai työntekijöistä sairastuisi oireettomastikin, niin suurta altistumista ei pääsisi tapahtumaan.

– Tämä on hoidettu kyllä hyvin. On hyvin pysytty kartalla. Asukkaat ovat suhtautuneet ohjeistuksiin ja rajoituksiin vaihtelevasti niin kuin muussakin yhteiskunnassa, Marco kertoo tuntemuksistaan.

– Vierailukäytännöt ovat varmasti olleet se suurin haaste. Lain puitteissa meillä ei ole voinut olla rajoituksia, mutta meillä on ollut vahva suositus siihen, että asukkailla kävisi vain yksi vieras kerrallaan. Kuten Marco totesi, että on paljon kotona istumista ja yksinoloa, niin yksinäisyys on varmasti ollut se suurin juttu asukkaille. Samoin toimettomuus, kun ei ole mielekästä tekemistä päivän aikana.

Asukkaat ovat kuitenkin yllättävän hyvin selvinneet tästä ajasta. Koko pandemian aikana meillä on ollut vain kaksi tartuntaa, ja altistumiset ovat pysyneet minimissä. Sääntöihin, ohjeisiin ja suosituksiin asukkaat ovat suhtautuneet täyden kympin arvoisesti. Tilanne on otettu sen vaatimalla vakavuudella, Pasi sanoo ylpeydellä, ja Hanna täydentää: – Alun hämmennyksen jälkeen maskeja on pidetty kiitettävästi ja käsihygieniasta asukkaat ovat pitäneet erinomaista huolta. Meille on tultu myös kertomaan mahdollisista flunssaoireista, ja asukkaamme ovat käyneet matalalla kynnyksellä testissä. Kaikki halukkaat ovat

saaneet rokotukset, ja voimme pikkuhiljaa aloitella toimintojen palauttamista.

Ei kaikkea kertarysäyksellä, mutta harkitusti.

Uusi normaali – entistä ehompana Pitäjänmäen asumispalveluyksikkö on täyttänyt alkuvuonna 10 vuotta, ja rokotuskattavuuden lisääntyessä suunnitellaan juhlia nyt syksyksi. Hanna ja Pasi katselevat positiivisin mielin tulevaan.

– Nyt kun pääsemme kohti normaalimpaa elämää, niin voimme samalla aloittaa puhtaalta pöydältä. Vaikka toimintamme on ollut reilun vuoden supistettua, niin kehitystyötä on pidetty jatkuvasti vireillä. On myös asioita, joita olemme oppineet tämän korona-ajan puitteissa. Kun pääsemme uuteen normaaliin, niin meillä on jo hyvät suunnitelmat ja pohjatyöt valmiina, Hanna kertoo, ja Pasi päättää: – Minulla on hyvin toiveikas näky tulevasta. Pärjäsimme hienosti kilpailutuksissa, ja meillä on nyt sopimus kolmelle vuodelle kahden vuoden lisäoptiolla.

Viiden seuraavan vuoden ajan meillä on hyvin aikaa kehittää tätä työtä ja toimintoja yhdessä. Aiomme entistä vahvemmin osallistaa asukkaita tähän kehitystyöhön. Näin he saavat kokea, että he ovat vaikuttamassa talon toimintaan ja sitä kautta omaan elämäänsä. Pääsemme kohti uutta yhteisöllisyyttä.

Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen

SOTAHUUTO

21

Ajatuksia elämästä ​Kirjoittajamme pohtivat elämää, uskoa ja sydämellään olevia asioita.

Se on mänty!

Sain lahjaksi ystävältäni aikuisten ystäväkirjan, joka on eräänlainen päivitetty versio lapsuusaikojen ystäväkirjasta.

Ystäväkirjassani on mukana joitain samoja kysymyksiä kuin lasten kirjassa, ja onkin hauska katsoa, mitkä vastauksista ovat säilyneet samoina ja mitkä ovat iän myötä muuttuneet. Aikuisten ystäväkirjassa on myös uusia kysymyksiä, kuten kysymys salaisista paheista. Niitä en tässä lähde avaamaan, eiväthän ne sitten enää olisi salaisia!

Erästä kysymystä jäin uutta kirjaa täyttäessäni miettimään: ”Viisaus, jonka olen tähän mennessä oppinut.” Ensimmäisenä tuli mieleeni äitini neuvo: ”Kaksi autotonta ei saisi mennä yhteen.” Tämä oli peruja siitä kun olin pieni ja perheessämme ei ollut autoa. Kuten jokainen autoton tietää, on rasittavaa ja hankalaa olla riippuvainen muiden kyydeistä. Erityisesti jos kannettavaa on paljon, ja pidempiä matkoja ei ole varaa tehdä taksilla.

Hetken mietittyäni mieleeni tuli kuitenkin toinen viisaus, jonka koen tällä 22

SOTAHUUTO

hetkellä kaikkein tärkeimmäksi: ”Se on mänty!”

Enoni oli sanonut noin äidilleni heidän puhuessaan sisarusten vanhoista erimielisyyksistä, ja äitini oli ärtyneenä ihmetellyt, että mitä se nyt männyistä alkaa kesken kaiken puhua. Tässä tapauksessa kyse ei kuitenkaan ollut puusta, vaan menneestä, tehdystä asiasta. Lausahdus oli alun perin savolaismummolta, mummo kun oli mennyt punaisia päin ja poliisi oli osunut paikalle. Poliisi oli nuhdellut mummoa, joka oli huitaissut kädellään, tokaissut ”Se on mänty!” ja jatkanut matkaansa.

Se on mänty! Se on menty! Tehty mikä tehty. On turha jäädä voivottelemaan ja murehtimaan. Menneet ovat menneitä.

Mennyttä ei saa takaisin, eikä sitä voi enää muuttaa. On turha kantaa sellaista taakkaa mukanaan, johon ei voi vaikuttaa. Menneestä voi kuitenkin yrittää ot-

taa opikseen. Yksin se ei yleensä onnistu, mutta onneksi voimme aina kääntyä Jumalan puoleen ja huutaa apua psalmin 51:10 tavoin: ”Jumala, luo minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi, vahva henki.” Voimme antaa menneiden olla.

Voimme unohtaa kokemamme vääryydet sekä asiat, joita itse teimme tai jätimme tekemättä. Asioita, joihin ei pidä jäädä rypemään eikä jossittelemaan.

Menneeseen emme voi enää vaikuttaa, se on mänty! Nyt on uuden aika. Nyt voimme yrittää tehdä tästä ja tulevista päivistä parempia ja pyytää siihen voimia Jumalalta. Näin on Jumala meille luvannut: ”Älkää entisiä muistelko, älkää menneistä välittäkö. Katso, minä teen uutta; nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa? Niin, minä teen tien korpeen, virrat erämaahan.” Jes. 43:18–19

Heidi Vuorenoja Kuva: Free-Photos / Pixabay

Minä & Pelastusarmeija Työntekijöitä, ystäviä, upseereita, sotilaita, siviilijäseniä, vapaaehtoisia – olemme kaikki osa Armeijaa! Sarjassa esitämme enemmän tai vähemmän kiperiä kysymyksiä. Tässä kuussa niihin vastaa:

Aino Muikku

everstiluutnantti, eläkeupseeri

Milloin tutustuit Armeijaan ensi kerran?

– Loppiaisiltana vuonna 1980, jolloin menin Armeijan kokoukseen Lieksassa.

Miksi halusit liittyä Armeijaan?

– Jumala kutsui ja johdatti, ja halusin noudattaa hänen tahtoaan.

Montako määräystä sinulla oli?

– Upseerina minulla oli 12 määräystä.

Mikä oli työurallasi mielenkiintoisinta?

– Työn vaihtelevuus, ihmiset ja erilaiset kulttuurit, joissa olen saanut palvella ja todistaa Vapahtajastani.

Mikä on elämäsi tunnuslause?

– Tänään auttavi Herra!

Mitä teet vapaa-ajalla?

– Ulkoilen, nautin luonnosta ja linnuista, luen, kuuntelen musiikkia, teen ristikoita. Korona-ajan jälkeen valikoima toivottavasti laajenee.

Mikä on ensimmäinen levy, jonka ostit?

– Varmaan Freidiba Bodoksen C-kasetti, nimeä en muista.

Kun olit lapsi, miksi halusit tulla isona?

– Halusin opiskella historiaa, mikä toteutuikin.

Mikä on lempi raamatunpaikkasi?

– Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään. Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta. Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin. 1. Kor. 1:27–28

Mikä on lempitapasi lomailla?

– Yksi tapa on istua kesällä aamulla varhain rannalla, heräillä uuteen päivään, kuunnella kuikan huutoa.

Jos voisit poistaa maailmasta yhden asian, mikä se olisi?

– Kaikenlaisen köyhyyden ja sen mukanaan tuomat asiat.

Jos voisit näytellä elokuvassa, mikä roolihahmo olisit?

– Ei ole mitään erityistä roolihahmoa, ehkä voisin näytellä elokuvassa jotakin suomalaista monen tulen läpi selvinnyttä sitkeää naista.

Mitä pelkäät?

– Maailman muuttumista siten, että heikoimmat jäävät yhä enemmän jalkoihin.

Entä turhauttavinta?

– Jumalan ajan ja oman aikakäsityksen välinen haaste. Tämä on pätenyt työssä ja myös henkilökohtaisessa elämässä.

Kuka on sankarisi?

– Kaikki ne ihmiset, jotka ovat rakentaneet ja rakentavat maatamme vaikeissa oloissa.

Sinut on lukittu huoneeseen yhdeksi päiväksi. Kenen kanssa haluaisit viettää sen?

– Jeesus on jo kanssani, joten jonkun keskustelevan, rauhallisen ja turvallisen ihmisen kanssa.

Minkä kirjan ottaisit autiolle saarelle?

– Raamatun, koska sieltä löytyy koko ajan uutta, joka vahvistaa ja antaa toivoa siellä autiolla saarella.

Kuvittele, että sinulla on tunnusbiisi, joka lähtee soimaan, kun astut huoneeseen. Mikä tämä biisi on?

– ”Tämä on se päivä, tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt...” (San. Ps. 118: 24, säv. Matt Johnson) Mikä on paras neuvo, mikä sinulle on koskaan annettu?

– Ole armollinen itsellesi.

Mitä rakastat itsessäsi eniten?

– Pyrkimystä totuudellisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen.

Mikä on ollut elämäsi paras hetki?

– Käänteentekevin ja siinä mielessä paras hetki oli se aamu, jolloin sain tulla uskoon.

Mikä on tärkeintä elämässäsi?

– Omaiset, ystävät, Jeesuksen seuraaminen.

Kerro jotain mielenkiintoista, mitä muut ei ehkä tiedä sinusta: – En kiinnitä paljonkaan huomiota ihmisten vaatetukseen, mutta tuttujen ihmisten uudet silmälasit huomaan helposti.

Kuva: Toni Kaarttinen

SOTAHUUTO 23

Nuoret riveissämme

Sarjassa tutustumme Pelastusarmeijan toiminnassa mukana oleviin lapsiin ja nuoriin ja heitä koskettaviin teemoihin.

Ediri Ebah, 13 vuotta:

Tulevaisuuden artisti Ediri Ebah on nuori mies Porista.

Vaikka ikää on vasta 13 vuotta, niin hän on ollut mukana Pelastusarmeijan toiminnassa jo kymmenen vuotta! Tulevaisuuden toiveena on ura musiikin parissa.

Ediri Ebahin perheeseen kuuluu isä Gabriel, äiti Tarleena ja pikkuveli Runo.

Ediri asuu Porissa yhdessä isänsä ja veljensä kanssa. Edirin isä on Pelastusarmeijan upseeri, kapteeni Gabriel Ebah, joka johtaa Porin osastoa. Ebahit ovat asuneet Porissa vuodesta 2018 lähtien.

– Tämä on kiva paikka. Täällä on hyvät koulut, ja ihmiset ovat mukavia, Ediri kertoo.

Ediri on juuri aloittamassa yläasteen.

Se on jännä vaihe, jossa lukujärjestykseen ilmestyy uusia aineita. Yksi aine on kuitenkin Edirille ylitse muiden – musiikki. Ediri on musiikillisesti monilahjakas ja soittaa rumpuja, syntikkaa ja pianoa. Hän tekee myös itse musiikkia tietokoneella.

– Teen hiphoppia ja EDM:ää (elektronista tanssimusiikkia, toim. huom.).

24

SOTAHUUTO

Yllä: Edi rumpujen takana nettihartauden nauhoituksessa viime vuonna.

Alla: Kaksivuotiaan Edin ensiesiintyminen Viron Pelastusarmeijan kongressissa 2010.

Kappaleitani voi kuulla SoundCloudissa, artistinimeni on Kazemi Beats.

Edirin haaveena on olla isona suuri artisti, yhdysvaltalaisen laulajan Charlie Puthin tavoin.

– Haluan olla musiikintekijä, Ediri sanoo. Tiedustelen, suunnitteleeko hän opintoja jossain musiikkialan oppilaitoksessa. – Ei välttämättä. Musiikinteko-ohjelmassa on kaikki mitä tarvitsee, loppu on taidosta ja inspiraatiosta kiinni, nuori mies toteaa itsevarmana.

Musiikin ohella eSports kiinnostaisi Ediriä. ESports on elektronista urheilua eli videopelien pelaamista kilpailullisesti.

– Jos saan kerättyä rahaa ja ostettua tarvittavia välineitä, niin sitä olisi todella siistiä harrastaa.

Luet tätä todennäköisesti elokuussa, mutta jutellessani Edirin kanssa olemme

vasta lähestymässä kesää ja lomaa. Ediri tiivistää tulevan kesän kolmeen asiaan: – Jäätelöä, jalkapalloa pikkuveljen kanssa sekä paljon uuden musiikin tekemistä.

Kaksivuotiaana estradilla Ediri on kasvanut Pelastusarmeijassa isän kutsumuksen myötä. Ensimmäinen esiintyminen, jonka Ediri muistaa, oli Pelastusarmeijan Juuret-kongressissa Virossa hänen ollessaan kaksi vuotta vanha.

– Lauloin yksin yleisön edessä. Siitä on olemassa video. Olin kaksivuotias, joten se ei ehkä ole aivan parhaan kuuloista, Ediri sanoo hymyillen.

Ediri on esiintynyt myös muissa Pelastusarmeijan tilaisuuksissa, useimmi-

– Haluan olla musiikintekijä, Ediri toteaa tulevaisuudestaan.

ten rumpalina. Hän oli rumpujen ääressä myös Pelastusarmeijan 130-vuotisjuhlissa. Hän auttaa isäänsä laulujen nauhoituksissa ja on päässyt tutustumaan muun muassa miesten leiriin. Kysyn, onko Pelastusarmeijan toiminta sellaista, missä hän voisi kuvitella olevansa mukana aikuisenakin: – Miksipä ei, täällä on mukavaa. Olisi ainakin siistiä olla mukana levyttämässä Armeijan musiikkia.

Tiedustelen myös, miten Edirin mielestä nuoria saisi mukaan toimintaamme: – Muistakaa tarjota kivoja juttuja, ei vain pelkkää saarnaa, Ediri päättää veikeästi hymyillen.

Toni Kaarttinen Kuvat: Gabriel Ebah

SOTAHUUTO 25

Omia hetkiä podcastien parissa

Viime vuosina äänikirjat ja podcastit ovat nousseet suureen suosioon. Mikä on podcast, saatat kysyä. Ne ovat verkossa julkaistuja äänitallenteita, joita verrataan usein radio-ohjelmiin. Podcast-jaksot ladataan verkkoon, ja kuuntelijat voivat ladata ne omalle laitteelleen ja kuunnella niitä valitsemansa ohjelman kautta (esim. Spotify, Apple podcasts, Google podcasts).

Useimmat podcastit ovat ilmaisia tai niistä on ilmainen versio.

Pelastusarmeijassakin tuotetaan podcasteja. Tampereen osasto on viime syksystä asti julkaissut kahta podcastia osana perhetyötä. Ruotsia osaaville on tarjolla Ruotsin Pelastusarmeijan kokonainen sivusto Kylskåpsradion, jolta löytyy podcastin lisäksi videoklippejä ja musiikkia. Alla kerromme näistä enemmän ja jaamme ystäviemme ehdottamia opettavaisia, kiinnostavia ja viihdyttäviä podcasteja. Hyviä ja mielenkiintoisia kuunteluhetkiä!

Toimittanut: Toni Kaarttinen

Kuvat: © podcastien oikeuksienomistajat

Kuvitus: naobim

Seikkailemaan & Hengitysharjoituksia suomenkielinen

Tampereen osasto on Lempeyttä arkeen -perhetyön puitteissa julkaissut kahta podcastia: Seikkailemaan ja Hengitysharjoituksia. Seikkailemaan-podcast on suunnattu pääasiassa lapsille. – Ajatuksena oli tarjota jotain, mitä perheet voisivat kuunnella esimerkiksi automatkalla. Podcast, joka viihdyttäisi lapsia, muttei myöskään liikaa häiritsisi vanhempia, Tampereen osaston johtaja, luutnantti Riku Leino kertoo. Sarja on nyt päättynyt, mutta kaikki 14 ilmestynyttä jaksoa ovat kuunneltavissa.

Luutnantti Kaisu Leinon juontama Hengitysharjoituksia-podcast on puolestaan suunnattu aikuisille: – Podcastin alaotsikko ”Hengellistä hyvinvointia ruuhkavuosiin” tiivistää ajatuksen hyvin. Ajatuksena on Pelastusarmeijan kokonaisvaltainen ihmiskäsitys: hengellisyys ei ole irrallaan kaikesta muusta, mitä arjessa tehdään, vaan yksi osa meidän ihmisyyttä ja elämää. Se on myös osa perhearkea ja lasten kanssa olemista. Näistä podcasteista voit lukea lisää viime helmikuun lehdestämme sekä kotisivuiltamme löytyvästä ”Lempeyttä arkeen”-artikkelista. Osaston podcastit löydät osoitteesta: pelastusarmeija.fi/paikkakunnat/tampere/perhetyo 8 26

SOTAHUUTO

Kylskåpsradion ruotsinkielinen Ruotsin Pelastusarmeija tuottaa podcastia ”Kylskåpsradion”, jossa lapset saavat vastauksia heitä huolestuttaviin kysymyksiin 9-vuotiaalta Åsskarnukelta ja hänen ihmisapuriltaan Gabrielilta. Lasten hyvinvointi on podcastin lähtökohta: – Monet lapset kokevat olevansa yksin tilanteessaan.

Kun he saavat kuulla, että muilla on samankaltaisia ongelmia, se vähentää eristäytymisen tunnetta. Se normalisoi keskustelua aiheista, joista usein ei puhuta. Kylskåpsradion auttaa lapsia tukemaan ja kannustamaan toisiaan – se on hyvin positiivinen verkkoyhteisö, Gabriel kertoo. Jaksoja on jo 240, ja viime vuonna vastattiin 2 300 kysymykseen. Kerromme lisää tästä podcastista ruotsiksi seuraavalla aukeamalla ja suomeksi elokuun aikana kotisivuillamme. Voit tutustua podcastiin ja muuhun Kylskåpsradionin materiaaliin sivulla fralsningsarmen.se/kylskapsradion.

Fight for Good englanninkielinen Podcastin taustalla on Yhdysvaltojen War Cry -lehden tekijätiimi. Ohjelmassa käydään läpi War Cry:n artikkeleita ja tutustutaan Pelastusarmeijan näkemyksiin, työhön ja tuoreimpiin uutisiin. Päätoimittaja, everstiluutnantti Tim Foley haastattelee mielenkiintoisia vieraita.

The 5 Minute Discipleship Podcast

Helt Ärligt Med Sebastian Stakset

englanninkielinen

ruotsinkielinen

Podcastissa käsitellään päivittäin lyhyesti läpi tärkeitä aihepiirejä kristityn elämässä. Sen tavoitteena on inspiroida niitä, jotka haluavat syventää uskoaan ja kasvaa lähemmäksi Jumalaa.

Podcast, jossa ruotsalainen muusikko ja entinen ammattirikollinen Sebastian Stakset haastattelee erilaisia ihmisiä ja kertoo uskostaan. Haastateltavat puhuvat elämästään, käännekohdistaan, matkasta pimeydestä valoon.

Ask NT Wright anything englanninkielinen Tom Wright on briljantti teologi ja taitava teologian popularisoija. Podcastissa hän vastaa vaikeisiin kysymyksiin rakentavasti. Tom Wright on vakaumuksellinen kristitty, ei pelkästään tiedemies.

The Alisa Childers Podcast englanninkielinen Podcastissa autetaan vastaamaan evankeliumin vastaisiin skeptisiin väitteisiin raamatullisesta näkökulmasta ja varoitetaan progressiivisen kristillisyyden vaaroista.

Asunto Ensin Verkostokehittäjät suomenkielinen Podcastissa asiaa asunnottomuustyöstä ja sen ilmiöistä meillä ja maailmalla.

Asunto ensin -mallin äänitorvi.

SOTAHUUTO

27

Krigsropet

Kylskåpsradions Åsskar och Gabriel

Frälsningsarmén i Sverige förmedlar hopp och glädje via sin podcast för barn och ungdomar

Fråga Åsskar Tämä artikkeli julkaistaan kotisivuillamme suomeksi elokuun aikana.

Barns mentala hälsa är en angelägen sak, och enligt många är den det i ännu högre grad nu när rutinerna rubbas och möjligheterna att umgås med andra minskar p.g.a. coronapandemin. I Sverige har Frälsningsarmén lanserat podcasten Kylskåpsradion. Den har blivit ett populärt forum där barn och ungdomar får tala om allt från depression till mobbning samtidigt som den förmedlar meningsfullhet och glädje till lyssnarna.

28

SOTAHUUTO

Kylskåpsradions stjärnor är Åsskar – en nioårig docka – och hans medhjälpare Gabriel. Åsskars stora passion är gurkglass, och han har räknat ut att han har ätit ca 100 000 portioner (av någon orsak som endast han själv vet om). Åsskar älskar också kylskåp, ställer otaliga frågor och missförstår ständigt Gabriels välmenande respons. Detta leder till många roliga situationer när musikälskaren Gabriel, som är litet på 20 år, försöker förtydliga begreppen. Inget tema är för svårt för dessa två, och frågor från lyssnarna tas emot med glädje.

Medelpunkten I Kylskåpsradion är “frågelådan”. År 2020 kom det in 3400 frågor till podcasten, av vilka 2300 var adresserade till Gabriels och Åsskars program. Transparens och öppenhet är podcastens nyckelord. Sedan starten i juni 2018 har den producerat 240 avsnitt, totalt mer än 162 timmar av samtal och haft mer än en kvarts miljon nedladdningar. Åsskar poängterar att ”om ett barn har en fråga om mobbning, finns det kanske 100 lyssnare som är i samma situation men som inte vågar fråga”. Gabriel tillägger: ”En annan fördel med att behandla frågorna öppet är den att utsatta barn, vilka ofta upplever sig vara ensamma i sin situation, kan lyssna till andra barns upplevelser. Det kan hjälpa dem ut ur deras isolering och normalisera en konversation om saker vi vanligtvis undviker att föra på tal”. ”I ljuset av det”, säger Gabriel, ”hjälper och stöder barnen varandra via podcasten – och Kylskåpsradion blir en positiv internetaktör i samhällets tjänst.”

Att fostra i online gemenskap är särskilt viktigt i Sverige, där vid tre års ålder 90 procent av barnen använder internet. Vid 7 år har den siffran stigit till 99 procent, och 9 av 10 har sin egen smartphone vid 10 års ålder. Detta utsätter barn för risker som online mobbning och andra risker av övergrepp.

Kylskåps-radion försöker använda det positiva med den digitala miljön till att ”motarbeta det negativa och skapa en säker plattform som sprider glädje och hopp” tillägger Gabriel.

Mängden frågor och diskussionsämnen är så gott som gränslösa. En pojke på 12 år frågade Gabriel och Åsskar: ”Konstiga saker visas på min telefon. Vad borde jag göra? Hjälp!” Under tiden kommenterade en 16-årig flicka: ”Jag älskar er podcast! Jag önskar att jag hade hittat den tidigare, för det senaste året har jag haft det verkligen tufft. Igår fick jag diagnosen atypisk anorexi. Er podcast hjälper mig att kämpa mot anorexin. Sluta aldrig podda”. Och från en åttaåring: ”Hej! Jag utsätts för mobbning. Jag bröt min arm och mina vänner sade fula saker om mig. Kan ni hjälpa mig, snälla? Ni är bäst. Jag lyssnar på er varje dag.” Åsskar inflikar att det gäller ju inte bara allvarliga saker utan lika mycket om att ha roligt. ”Jag har t.ex. gjort egna TikToks” säger Åsskar stolt. ”Och Kylskåpsradion är en plats där lyssnarna delar alla sina bästa vitsar!” skrockar han. Gabriel nickar och håller med: ”Det torde vara den bästa medicinen av alla!”

Internationella Högkvarteret / Fakta från Territoriet Sverige och Lettland

Vanligtvis reser Gabriel och Åsskar också runt till olika skolor, läger och församlingar (ca 300 tills dags dato) för att uppträda och diskutera med eleverna om människovärdet. På grund av coronaepidemin var denna verksamhet inställd år 2020, men 2019 stod de för 18 uppträdanden och 37 diskussioner i klassrum runt om i Sverige.

Kylskåpsradion försöker använda digitala miljön till att motarbeta det negativa och skapa en säker plattform som sprider glädje och hopp.

Kylskåpsradion: fralsningsarmen.se/kylskapsradion SOTAHUUTO 29

30 SOTAHUUTO

Pelastusarmeijassa tapahtuu Villasukkia luovutettiin Lasten lomakotiin Pelastusarmeijan perhe- ja aikuistyön Sielunlämmittäjät-projektin puitteissa on tänä keväänä neulottu villasukkia Nummelan Lasten lomakodille. 16. kesäkuuta lomakodille luovutettiin noin 350 paria villasukkia. Kuvassa Lasten lomakodin johtaja Eveliina Annala on vastaanottamassa sukkia aikuis- ja perhetyön upseerilta, kapteeni Metti Saajorannalta.

Iso kiitos kaikista tähän mennessä saapuneista sukkalähetyksistä! Edelleen on mahdollisuus olla mukana tekemässä hyvää: pienempiä sukkia on jo tar-

peeksi, mutta vielä tarvitaan erityisesti kokoa 37 ja sitä suurempia sukkia. Lomakodilla on lasten lisäksi monia teiniikäisiä leiriläisiä sekä apuohjaajia, joten tarvetta on myös isoille sukille. Sukat voi toimittaa Pelastusarmeijan osastoihin, merkitse lähetykseen ”Sielunlämmittäjät”.

Lisätietoa sähköpostitse: aikuis.perhetyo@pelastusarmeija.fi Tutustu myös: facebook.com/sielunlammittajat

Savossa yhteiskristillistä torityötä Korona-aika on tuonut mukanaan paljon negatiivista – mutta myös jotain positiivista. Kun seurakunnat eivät ole voineet järjestää tilaisuuksia, on se saanut ihmiset rukoilemaan. Ainakin Kuopion alueella näin on käynyt.

Talven aikana syttyi ajatus torityöstä eri seurakunnissa. Kansan Raamattuseuran piirissä oli syntynyt suunnitelma mennä toreille tapaamaan ihmisiä.

Topi Viitasalo Kansan Raamattuseurasta koki, että olisi hyvä kysyä Pelastusarmeijaa mukaan. Yllätys oli suuri, sillä myös Pelastusarmeija ja Metodistikirkko olivat saaneet saman ajatuksen. Muodostettiin työryhmä pohtimaan asiaa enemmän. Alkuun mukana olivat Kansan Raamattuseura, Metodistikirkko, Siilinjärven vapaaseurakunta sekä Pelastusarmeija. Varhaisessa vaiheessa mukaan pyydettiin myös muita seurakuntia, jotka ottivat uuden työnäyn

ilolla vastaan. Talven ja kevään aikana työtä suunniteltiin ja järjesteltiin.

Savon torilähetykseen osallistuvat tällä hetkellä muun muassa Kansan Raamattuseura, Metodistikirkko, Siilinjärven vapaaseurakunta, Pelastusarmeija, Helluntaiseurakunta, Kulmakiviseurakunta ja Kuopion Kotiseurakunta.

Näin syntyi Savon Torilähetys, seurakuntien yhteinen torityö. Työnäky oli selkeä ja innostava, ja todettiin hyväksi laatia yhteiset pelisäännöt, koska työ on yhteiskristillistä. Syntyi torityön koulutus. Jokainen työssä mukana oleva osallistuu päivän mittaiseen koulutukseen, jossa käydään läpi yhdessä hyväksi havaittuja sääntöjä, rukousta, ihmisten kohtaamista, turvallisuusohjeita sekä eettisiä sääntöjä ja ohjeita. Koulutuksia järjestetään lisää, kun uusia vapaaehtoisia ilmoittautuu mukaan.

Koulutuksia on nyt järjestetty kaksi, ja osanotto on ollut runsasta. Torille lähdettiin toukokuun loppupuolella.

Työ tapahtuu kesän ajan Kuopion torilla joka keskiviikko sekä Siilinjärven torilla torstaisin. Toreilla kohdataan ihmisiä arjen keskellä, keskustellaan ja rukoillaan ihmisten puolesta. Savossa ihmiset ovat ottaneet torityön hyvin vastaan. Kohtaamiset ovat olleet rohkaisevia, ja moni on halunnut rukousta puolestaan.

Torilla tapahtuvien kohtaamisten lisäksi Savon Torilähetys järjestää noin kerran kuussa keskiviikkoisin iltatilaisuuden Kuopion Pelastusarmeijalla. Ensimmäinen iltatilaisuus kokosi reilut 50 osallistujaa.

Pasi Marttinen Kuvat: Pasi Marttinen /pmphotography

SOTAHUUTO

31

a l a m u J o k u u s t Ku

a u sin

i s k i r e e ups ? n a a j i e m r a s Pelastu Ota yhteyttä kokelassihteeriin: kokelas.osasto@pelastusarmeija.fi

Viron Pelastusarmeijan 25-vuotisjuhlat siirtyvät lokakuulle Radio & TV TV-jumalanpalvelus Tampereen osastosta YLE TV1 su 1.8. klo 10.00 majuri Toni Penttinen puhuu Andrum YLE Radio Vega må 23.8 kl. 6.54 kapten Daniel Bryant-Rönnqvist 32

SOTAHUUTO

Pelastusarmeijan työ Virossa täytti 25 vuotta viime vuonna. Sotahuudon edellisessä numerossa uutisoimme, että pandemiatilanteen vuoksi siirrettyjä juhlallisuuksia vietetään 19.–20.6. Edelleen haasteellisen tartuntatilanteen vuoksi juhlia on kuitenkin päätetty siirtää uudelleen, juhlien uusi ajankohta on 16.–17.10.

Tämä mahdollistaa osallistumisen koko territoriomme alueelta.

– Toivottavasti pääsemme silloin jo vapaammin matkustamaan ja juhlimaan yhdessä virolaisten pelastusveljiemme ja -sisariemme kanssa, sanoo ylisihteeri, majuri Saga Lippo. Viron aluejohtaja, kapteeni Andrejs Konovalovs katsoo toiveikkaana tulevaisuuteen: – Odotamme innolla mahdollisuutta juhlistaa 25-vuotista taivalta yhdessä.

Pelastusarmeijan työ Virossa 25 vuotta -juhlat 16.–17.10.2021 Tiedotamme muutoksista Sotahuudossa ja kotisivuillamme. Juhlien tilannetta voit seurata myös Viron Pelastusarmeijan Facebook-sivulta: bit.ly/viro25

33

Uskomme rukouksen voi­­maan!

viikonloppu

aikuis- ja perhetyö

”Arvokas”

17.–19.9.2021 Silokallion kurssikeskuksessa Puhujavieraana majuri Saga Lippo Hinta: 70 € / osallistuja Ilmoittautumiset osastojen kautta 30.8. mennessä.

Sen jälkeen voit kysyä mahdollisia vapaita paikkoja: aikuis.perhetyo@pelastusarmeija.fi

Virallinen tiedonanto Hyväksytty kokelaaksi 26.5.2021 alkaen: Sotilas Enni Kulmala Vaasan osastosta Enni suorittaa kokelasharjoitteluaan Vaasan osaston avustajana.

Hyväksytty upseerikoulutukseen alkaen syyskuussa 2021: Kokelas Robert Becker Helsingin osastosta Kokelas Taina Kaikkonen Lahden osastosta Kokelas Enni Kulmala Vaasan osastosta Kiitos, kun rukoilette kokelaittemme ja heidän läheistensä puolesta!

Ylennetty kirkkauteen Majuri Silva Koli 21.5.2021 Majuri Silva Koli ylennettiin kirkkauteen 21.5.2021 Karkkilassa 95 vuoden iässä.

Silva oli syntynyt 24.07.1925 ja ensimmäisen määräyksen upseerina hän vastaanotti 29-vuotiaana vuonna 1955.

Silva jäi eläkkeelle jo vuonna 1987, mutta jatkoi palveluaan uskollisena esirukoilijana elämänsä loppuun saakka. Kiitämme Jumalaa majurin elämästä ja hänen palvelutyöstään!

Rukoilemme jokaisena arkipäivänä aamuhartauksissamme.

Lähetä esirukouspyyntösi meille: pelastusarmeija.fi/esirukous, sähköpostitse rukous@pelastusarmeija.fi tai kirjeitse Pelastusarmeija, PL 161, 00121 Helsinki, kuoreen merkintä ”Esirukous”

Kuinka tulla uskoon?

Ei ole yhtä ainoaa oikeaa valmista kaavaa, jonka mukaan ihminen tulee uskoon.

Monet ovat kuitenkin kokeneet, että tämä rukous on ollut hyvä ensimmäinen askel henkilökohtaiseen suhteeseen Jumalan kanssa.

Herra Jeesus Kristus, Olen todella pahoillani niistä asioista, joissa olen tehnyt väärin elämässäni. Anna minulle anteeksi.

Luovun nyt kaikesta, minkä tiedän vääräksi.

Kiitos siitä, että kuolit puolestani ristillä, jotta voin saada anteeksi ja tulla vapaaksi.

Kiitos siitä, että tarjoat minulle anteeksiantamuksen ja Pyhän Hengen lahjaksi.

Tule elämääni Pyhän Henkesi kautta ja ole kanssani ikuisesti.

Kiitos, Herra Jeesus.

Aamen.

SOTAHUUTO 33

Käännetty Alfa-materiaalista Alfa Suomen luvalla.

Naisten

Museon aarteet

Museonäyttelyn kiehtovat esineet kertovat Pelastusarmeijan 130-vuotisesta taipaleesta Suomessa.

Lipusta Pelastusarmeija on ollut helppo tunnistaa. Pelastusarmeijan lippu liehuu tänäkin päivänä päämajan seinustalla ja on esillä jokaisessa osastossa.

Koska Pelastusarmeijan toimintaan liittyy ulkona tekeminen, ovat viirit ja kulkueliput olleet ahkerassa käytössä muun muassa kongressimarsseilla.

Kun kulkueita ei ollut, liput koristivat kokoustilojen seiniä. Lipuista tehtiin myös miniatyyriversioita eli pöytälippuja, joita käytettiin koristeina yksityiskodeissa ja kokoustilojen pöydillä.

Catherine Boothin suunnittelema lippu on eri maissa samanlainen, vain teksti ”veri ja tuli” vaihtelee paikallisen kielen mukaan. Alkuaikoina lipuissa oli myös julistuksia, tyyliin ”Hanko Kristukselle”.

Museossa on useita historiallisesti arvokkaita, konservoituja Pelastusarmeijan lippuja Suomen vuonna 1944 luovuttamilta Karjalan alueilta.

Alla lippuja Viipurin I osastosta, Sortavalasta ja Käkisalmelta.

Kadettirenkaiden viirejä. Ensimmäiset kadettikoulun ryhmäviirit tehtiin lukuvuonna 1957–58. Kadettikoulu kesti tuolloin yhdeksän kuukautta – syyskuusta toukokuuhun. Silloin kun kadettikouluryhmässä oli ruotsinkielisiä, kurssi oli kaksikielinen, ja viirin tekstit tehtiin ruotsiksi ja suomeksi.

Lisää aarteita Pelastusarmeijan museossa Uudenmaankatu 40, Helsinki (sisäänkäynti pihan puolella) Vuonna 2019 uusitussa museonäyttelyssä esitellään Pelastusarmeijan historiaa sekä kansainvälisestä että kansallisesta näkökulmasta.

Pääset tutustumaan kiehtovien esineiden kautta järjestön tarinaan ja toimintaan Suomessa aina alkuaikojen hankaluuksista nykypäivään saakka.

Koronarajoitusten takia tarkista museon tämänhetkiset aukioloajat kotisivuiltamme: pelastusarmeija.fi/museo 34

SOTAHUUTO

”Pyhitys ja missio” Everstit Patrick ja Anne-Dore Naud

&

kapteeni Kati Kivestö

n

Elokuu 2021 n

Sotahuuto

Internetissä klo 18–19 syyskuusta alkaen

2€

KESKIVIIKON PYHITYSKOKOUKSET

Sotahuuto on Pelastusarmeijan lehti, joka ilmestyy 11 kertaa vuodessa Se kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

KRIGSROPET

Frälsningsarméns tidning i Finland Tilaukset: puh. (09) 681 2300 sotahuuto@pelastusarmeija.fi pelastusarmeija.fi/sotahuuto Tilaushinnat: Suomeen ja Viroon vuosikerta 25 €, muihin maihin 50 €

Lisätietoa tulossa ensi numerossa

Uudet kadetit sotahuudossa Kokelas Enni Kulmala Vaasan osastosta, kokelas Taina Kaikkonen Lahden osastosta ja kokelas Robert Becker Helsingin osastosta aloittavat upseerikoulutuksensa syyskuussa 2021.

Robertin elämäntarinan voit lukea jo ilmestyneestä kesälehdestä (S6–7/21). Tainan tarinaan pääset tutustumaan numerossa S10/21 ja Ennin numerossa S1/22.

Pelastusarmeijan virallinen äänenkannattaja Suomessa 131. vuosikerta Kansallinen päämaja ja toimitus: Uudenmaankatu 40, Helsinki Postiosoite: PL 161, 00121 Helsinki Puhelinvaihde: (09) 681 2300 Sähköposti: sotahuuto@pelastusarmeija.fi Kotisivut: pelastusarmeija.fi facebook.com/pelastusarmeija Kansallinen johtaja: Eversti Patrick Naud Vastaava toimittaja: Esa Nenonen Toimitussihteeri ja ulkoasu: Toni Kaarttinen Toimituskunta: Patrick Naud, Esa Nenonen, Toni Kaarttinen, Anne Fredriksson, Saara Ertamo, Heidi Vuorenoja Perustaja: William Booth Kansainvälinen johtaja: Kenraali Brian Peddle Kansainvälinen päämaja: The Salvation Army, IHQ, 101 Queen Victoria Street, London EC4P 4EP, UK Toimitus ei vastaa pyytämättömistä kirjoituksista Painopaikka: Savion Kirjapaino Oy, Kerava 2021 ISSN 0356-3340 (painettu) ISSN 2489-5814 (verkkojulkaisu)

Kansikuva: Toni Kaarttinen

SOTAHUUTO 35

ä s e k n lla! ä ä t e päät sanoma ä l l ä hyv

Haluan tilata Sotahuudon Tilaamalla tuet Pelastusarmeijan työtä kotimaan vähävaraisten hyväksi.

Tilaushinnat: Suomi ja Viro, vuosikerta, 25 €, Muut maat, vuosikerta, 50 € Nyt on mahdollista tilata myös digilehti paperisen sijasta!

Tilaan itselleni

Tilaan ystävälleni. Ystäväni nimi ja osoite (tai sähköpostiosoite, jos digitilaus):

Tilaan digilehden

Nimeni: Osoitteeni: Sähköpostini: Puhelinnumeroni:

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Suomen Pelastusarmeijan Säätiö Tunnus 5007467 00003 Vastauslähetys