Pitäjänmäen asumispalveluyksikkö
Yhteisöllisyyden ytimessä Pitäjänmäen asumispalveluyksikkö on asumispalveluyksiköistämme suurin 112 asukaspaikalla. Asunto ensin -periaatteella toimivassa yksikössä yhteisöllisyys on suuri voimavara ja yhteinen tavoite. Kuluneet puolitoista vuotta koronapandemian kourissa on ollut suuri haaste, mutta asukkaat ovat kohdanneet tilanteen hienosti. – Asukkaat ovat suhtautuneet sääntöihin, ohjeisiin ja suosituksiin täyden kympin arvoisesti. Tilanne on otettu sen vaatimalla vakavuudella, sanoo Pitäjänmäen asumispalveluyksikön johtaja Pasi Lehto.
Pelastusarmeija avasi Pitäjänmäen asumispalveluyksikön alkuvuodesta 2011. Yksikkö toimii Asunto ensin -periaatteen mukaan, jossa asunnottomuuteen kytkeytyvien ongelmien ratkaisu alkaa asumisen turvaamisesta. Jokaisella asukkaalla on omassa hallinnassa oleva vuokra-asunto ja toistaiseksi voimassa oleva vuokrasuhde. Asukkailta ei yksikköön muuttaessa edellytetä päihteettömyyttä, mutta heitä kannustetaan pyrkimään kohti päihteetöntä elämää. Asumispalvelut tuotetaan ostopalveluna Helsingin kaupungille, ja kaupunki osoittaa asukkaat asumispalveluyksikköön. Yksikössä on 112 asukaspaikkaa. Asukkaiden tukena on ympäri vuorokauden ammattitaitoinen sosiaali- ja terveysalan henkilökunta. Tällä hetkellä yksikössä työskentelee 24 työntekijää: kymmenen ohjaajaa, sairaanhoitaja, kuusi sosiaaliohjaajaa, kolme työvalmentajaa, Alppikadun asumisyksikön kanssa yhteiset toiminta- ja fysioterapeutit sekä yksikön johtaja. Lisäk18
SOTAHUUTO
si Pelastusarmeijan asumispalveluihin on määrättynä kappalainen, jonka tehtävänä on tarjota asukkaille keskusteluapua hengellisissä kysymyksissä. Henkilökunnan perustehtävänä on turvata pysyvä asuminen haasteista huolimatta, mahdollistaa päivittäisten perustarpeiden täyttyminen, tukea ja ohjata asukkaita sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ratkaisussa sekä tarjota onnistumisen kokemuksia osallisuudesta. Kanssani Pitäjänmäen asumispalveluyksiköstä ovat keskustelemassa yksikön johtaja Pasi Lehto, vastaava ohjaaja Hanna Tyrväinen ja asukas Marco. Hanna ja Marco ovat olleet Pitäjänmäessä koko sen kymmenvuotisen historian ajan. – Kymmeneen vuoteen on kaikenlaista mahtunut, Hanna toteaa hymyillen. – Aloitin sosiaaliohjaajana, ja nykyään toimin ohjaajien ja työvalmentajien lähiesimiehenä. Marco puolestaan oli asunut 11 vuotta Kalliossa Pelastusarmeijan vanhassa
asuntolassa, joka tunnettiin tuttavallisesti nimellä ”Rälläkkä” (slangisana Pelastusarmeijan ruotsinkielisestä nimestä Frälsningsarmén). Sitten tuli muutto omaan asuntoon Pitäjänmäen asumispalveluyksikköön. – Alussa oli hiukan hankaluuksia, mutta kun oppi elämään täällä, niin se on sujunut hyvin. Yhteisöllisyys on ollut mukavaa, ennen koronaa saattoi käydä koputtelemassa iltaisin kavereiden oville ja mennä juttelemaan. Sitä on moni täältä pois muuttanut kaivannut. Pelastusarmeijan asumispalveluyksiköissä tehdään monimuotoista matalan kynnyksen työtoimintaa. Siinä Marco on ollut aina mukana. – Jo Rälläkässä. Aloitin kanttiinissa tiskarina, ja siitä etenin muihin hommiin. Sosiaalipalvelukeskuksen puolella olin auttamassa ruokajakelussa. Täällä olen tehnyt kaikenlaista, siivousta, kanttiinitöitä, ympäristötyötä. Olen jopa henkilökunnan perehdyttämistä kokeillut.
