Sukeltaja 4 2015

VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI 4/15

W W W . S U K E LTA JA . F I

Pohjoisen kolme kohdetta Opi editoimaan sukellusvideoita SUKELTAJA, SINUA TARVITAAN

Värikkäitä elämyksiä Asdulla SUKELTAJAN TYÖKALUPAKKI | KOOKOSSAAREN VASARAHAIT | NORPAT SNORKKELILEIRILLÄ

6,50 €

Kutsu

Tervetuloa

syyskokoukseen Kokouksessa päätetään ensi vuoden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta, valitaan jäseniä hallitukseen erovuoroisten tilalle ja käsitellään muut sääntömääräiset asiat. Kokouksessa esitellään myös Liiton uudistuvaa strategiaa.

OHJELMA klo 9.00–12.00 Seuratapaaminen ja Turvaohje uusiksi -työpaja klo 12.00–13.00 Lounas (ennakkoon ilmoittautuneille) klo 13.15–13.45 Valtakirjojen tarkastus klo 14.00 Kokous alkaa

Syyskokous järjestetään lauantaina 24.10. Rovaniemellä Hotel Santa Clausissa, Korkalonkatu 29.

Päivän aloittaa seuratapaaminen, johon seurojen jäsenet ovat tervetulleita kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista sukelluksen ja seuratoiminnan aiheista. Sukeltajaliiton turvaohjetta ollaan uusimassa, ja Turvaohje uusiksi -työpajassa seuroilla on mahdollisuus kertoa, millaisia muutoksia ne pitävät tarpeellisina.

Viralliset kokousasiakirjat löytyvät www.sukeltaja.fi Materiaalikansiosta > Hallinnolliset dokumentit > Syyskokous.

Tapahtumaan ilmoittaudutaan www.sukeltaja.fi Tapahtumakalenterin kautta. Ilmoita lisätietokentässä, osallistutko myös seuratapaamiseen. Seuratapaamiseen ennakkoon ilmoittautuneille varataan lounas.

Rovaniemen Urheilusukeltajat ry:n 40-vuotisjuhlat!

Tervetuloa!

Illalla vietetään Rovaniemen Urheilusukeltajat ry:n 40-vuotisjuhlaa klo 18 alkaen Hotel Santa Clausissa. Ilmoittautuminen 15.10. mennessä osoitteeseen seppo.patsi@pp.inet.fi.

Illalliskortti 60 €/hlö (poro- tai rautumenu, ilmoita mahdollinen erikoisruokavalio) maksetaan 15.10. mennessä Rovaniemen Urheilusukeltajat ry:n tilille FI28 2041 1800 0090 08, viitenumero 3010.

Vierailla on mahdollisuus sukeltaa perjantaina 23.10. Raajärven louhoksella (lue louhoksesta lisää sivulta 40), Tiedustelut Jarmo Killström p. 0400 873 222, jarmo.killstrom@gmail.com. Majoituksen varaus suoraan Hotel Santa Clausista p. 016 321 321 (varatessasi mainitse Sukeltajaliitto) hintaan 85 eur/yö (1 hh) ja 98 eur/yö (2 hh).

SUKELTAJALIITTO RY

Radiokatu, 00093 VALO puh. (09) 3481 2258, office@sukeltaja.fi, www.sukeltaja.fi

Sisältö 4|15 W W W . S U K E LTA JA . F I

Pohjoisen kolme kohdetta Opi editoimaan sukellusvideoita SUKELTAJA, SINUA TARVITAAN

6

16 SEPPO RINTA-KAUPPILA

Värikkäitä elämyksiä Asdulla SUKELTAJAN TYÖKALUPAKKI | KOOKOSSAAREN VASARAHAIT | NORPAT SNORKKELILEIRILLÄ

Kannen kuva Seppo Rinta-Kauppila Julkaisija Sukeltajaliitto ry Radiokatu 20, 00093 VALO www.sukeltaja.fi Osoitteenmuutokset: puh. (09) 3481 2258 office@sukeltaja.fi Päätoimittaja Alex Nieminen aleksi.nieminen@sukeltaja.fi

6 TYRSKYT: Kookossaarella

riittää haita, CMAS Sukelluskuvauksen MM-kisat, Sittenkin hylkypuistoon, TOP3 PohjoisSuomen kohdetta, Mikä lamantiini?

15 MITÄ KUULUU? Seurojen

Toimitus Kumppania Oy Susanna Korkiatupa Pohjoisranta 11 D 28100 Pori puh. 044 589 6234 susanna.korkiatupa@kumppania.fi

24 NORPAT: Opettavainen

Taitto Kirma Visual Anni Pitkänen Kuvapankki iStockPhoto Ilmoitusmyynti Veli-Matti Korppi-Tommola puh. 050 584 0156 vm.kt@kolumbus.fi Sukeltaja ilmestyy helmi-, huhti-, kesä-, syys- ja joulukuussa Paino Eura Print

24

Vakiot

Toimitussihteeri Kristiina Karila kristiina.karila@sukeltaja.fi

Toimitusneuvosto Alex Nieminen, Stig Gustavsson, Susanna Kallama, Kristiina Karila, Susanna Korkiatupa, Veli-Matti Korppi-Tommola, Pasi Mannerkoski, Mika Rautiainen

35

22 PERSOONA:

JANOS RAUTONEN

6,50 €

MIKA SALOVAARA

VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI 4/15

kuulumisia.

Jorma Hovi viittoo veden alla.

ja mukava snorkkelileiri Perämerellä, Vesieläimenä vesilisko.

28 KUVA-ALBUMI:

Hollantilaiset seepiat.

Päivitykset 16 ASDUN

32 PAREMMAKSI KUVAAJAKSI: Tee

oma elokuva editoimalla sukellusvideosi.

35 VARUSTEPALSTA:

veden alla.

Minijärkkäri vs. pokkari

40 KAUDEN KOHDE: Rovaniemellä

riittää nähtävää.

Seuratoiminnan sisäiset ongelmat käsittelyyn.

saari Malediiveilla on pieni ja kaunis paratiisi.

26 KOONTI sukelluksen

kisoista maailmalta.

30 JÄRJESTÖTOIMINTA

on hauska harrastus

sukeltajallekin.

kaikki näyttää erilaiselta. Lue ohjeet yösukellukselle.

36 YÖLLÄ

42 AJATTELEMISEN AIHETTA:

38 SUKELTAJAN

työkalupakista löytyy kaikki tarvittava.

Simo Sukeltaja: Mitä meni hajalle kesällä?

3% 30 % 3% 5% 5% 54 %

Maski Puku Tietokone Vene Kroppa Budjetti

SEURAAVAKSI KYSYMME:

Mistä sinut tunnistaa veden alla?

Vastaa Facebookissa!

Löydät sivun hakusanalla Sukeltajaliitto ry.

ISSN 1237-1688 Sukeltaja 4/2015 3

Hyviä

ihmisiä tiedossa?

Ehdollepanotoimikunta etsii henkilöitä asetettavaksi ehdolle Liiton hallitukseen, joka valitaan syyskokouksessa 24.10.

Rovaniemellä. Neljä hallituksen jäsentä on erovuorossa.

Onko sinulla hyvä ehdokas tiedossa?

Ota yhteyttä ehdollepanotoimikuntaan: Matti Anttila (pj), Helsinki matti.anttila@sukeltaja.fi, p. 0500 621 791 MIKA SAAREILA

Jouko Laitinen, Tampere jouko.laitinen@sukeltaja.fi, p. 050 67 610 Patrick Lybeck, Snappertuna patrick.lybeck@sukeltaja.fi, p. 040 502 1624

Muista sukelluskuvauksen kisat Osallistu Sukelluskuvauksen SM-kisaan ja jätä kuvasi viimeistään 2.11.

Teemasarjan teemana on tänä vuonna ”Sukellus on juhlaa!”

Videosarjaan voi osallistua enintään 3 minuutin mittaisella sukellusvideolla. Erityisesti nuorten sarjaan toivotaan paljon osallistujia, ja sarjaan osallistuneiden kesken arvotaan UK C8 eLed -sukellusvalaisin. Palkinnon on lahjoittanut Nordic Trail Oy. Tänä vuonna myös yleisö saa valita esivalituista kuvista oman suosikkinsa. Kuvat ovat nähtävillä Sukeltajaliiton Facebook-sivulla.Tykkää suosikkikuvastasi, ja eniten tykkäyksiä saanut kuva valitaan Yleisön suosikiksi. Muista tykätä Sukeltajaliiton sivusta, niin saat tuoreimmat sukellusuutiset omaan uutisvirtaasi!

Löydät meidät myös Instagramista tunnuksella #sukeltajaliitto.

Osallistu myös PM-kisaan Sukelluskuvauksen PM-kisa sulkeutuu 1.11. Toimita kilpailukuvat järjestäjämaan Tanskan sukellusliitolle osoitteeseen uv-foto@mail.dk. Säännöt ja tarkemmat ohjeet molempiin kilpailuihin www.sukeltaja.fi Tapahtumakalenteri.

SUKELTAJALIITTO RY

VOITA nuorten sarjan arvonnasta sukellusvalaisin!

Radiokatu, 00093 VALO puh. (09) 3481 2258, office@sukeltaja.fi, www.sukeltaja.fi

Pääkirjoitus

Nyt on muutoksen aika kesällä Sukeltajaliiton seurakyselyssä seuroilta niiden toimintaan liittyvistä asioista tarkoituksenamme selvittää, mitä palveluja Liiton pitäisi jatkossa tuottaa seuroille. Halusimme myös tietää, minkälaisia haasteita seuroilla on toiminnassaan. Kysely toteutettiin kesällä ja siihen tuli hyvin vastauksia. Kiitos kaikille seura-aktiiveille!

Vaikka seurat ovat hyvin erikokoisia, -mallisia ja -ikäisiä, ovat haasteet hyvin pitkälti samoja kaikilla seuroilla: aktiivisten seuratoimijoiden puute, jäsenkunnan ikääntyminen, uusien jäsenien hankinta ja kouluttajien puute. Tutkimuksessa nousi esille paljon muitakin huomiota vaativia asioita. Nämä mainitut ovat kuitenkin sellaisia, jotka uhkaavat pahimmillaan koko sukellusseuratoimintaa Suomessa ja vaativat siten huomiota ripeästi.

harrastajiin ja talkootyöhön. Kaivataan uudenlaisia malleja seuratoimintaan, uusia palvelumalleja ja innostavia tapoja ylläpitää sukellusharrastusta. Ja ihmisiä, jotka vievät nämä ajatukset toiminnan tasolle.

KYSYIMME

pääkirjoituksessani ja aluetapaamisissa olen nostanut esille sukellusharrastuksen luonteen muuttumisen. Tämä näkyy kyselyn vastauksissa.

“Vanhat hyvät keinot” eivät enää riitä tai ole edes oikeita keinoja sukellusharrastajien saamiseen mukaan seuratoimintaan.

AIKAISEMMASSA

pyrkii toiminnallaan edistämään sukellusharrastusta ja seurojen toimintaedellytyksiä. Liiton talous ei anna mahdollisuutta laajamittaiseen markkinointiin, mutta tiedotustyötä tehdään aktiivisesti. Ensi vuosi on Liiton juhlavuosi ja sen tiimoilla on odotettavissa reilusti näkyvyyttä, muun muassa vapaasukelluksen MM-kisat!

ELINA MANNINEN

SUKELTAJALIITTO

Jokaisesta seurasta edustaja syyskokoukseen.

että mahdollisimman moni seura lähettää edustajansa Rovaniemen syyskokoukseen 24.10., jotta voimme virallisen ohjelman yhteydessä keskustella yhdessä uusista ideoista, joilla saisimme kaikille seuroille uusia työkaluja toiminnan virkeyttämiseen!

TOIVON,

ALEX NIEMINEN

Tämä muutos edellyttää seuroilta uudenlaista suhtautumista harrastukseen,

päätoimittaja aleksi.nieminen@sukeltaja.fi

Jäsenlehtemme syntyy aktiivisten harrastajien voimin – sukeltajalta sukeltajalle. Tällä palstalla esittelemme kasvoja juttujen takaa. vuotta sitten suomalaisten nuorten reppumatka osui silloiseen Hurghadan kalastajakylään.Yösijan tarjonnut yrittäjä halusi viedä matkaajat merelle snorklaamaan.

– Silloin snorklasin ensimmäisen kerran eläessäni kuin akvaariossa, jonka veroista ei tunnu enää tulevan vastaan. Eräs kaveri totesi ensimmäisen Punaisenmeren sukelluksensa jälkeen, että nyt taisi tulla kallis reissu. Juuri niin kävi minullekin, Seppo kertoo.

Seppo jatkoi harrastustaan osallistumalla Kankaanpään Urheilusukeltajien peruskurssille. Sukelluksessa häntä kiehtoo elämänmuotojen, värien ja kokemusten runsaus.

– Olen päässyt näkemään ja kokemaan asioita, joiden olemassaoloa on vaikea välillä edes kuvitella. Harrastukseni liittyy kes-

Seppo Rinta-Kauppila, Kiikoinen

PÄIVI LUMME

YLI 30

keisesti luontoon, ja sen takia ei tarvitse mennä syvälle. Mieluiten sukellan lämpimissä ja kirkkaissa vesissä. Elämykset etenkin Punaiseltamereltä, Intian valtamerestä ja Indonesian vesiltä ovat olleet mieleisiä.

Muistan hyvin sukelluksen mantarauskujen puhdistautumispaikkaan: suurten rauskujen lipuminen joukoittain yli ja ympärillä evät päälakea hipoen – melkoinen kokemus kosketusetäisyydellä, hän kertoo.

Seppo myös kuvaa vedenalaista elämää.

– Valokuvaaminen on kulkenut harrastuksena mukana vuosikymmeniä. Tavoitteena ovat kuvan tunnelma ja visuaalinen ilme – ei niinkään kohteen harvinaisuus tai poikkeuksellisuus.

Lue sivuilta 16–21 Sepon juttu sukelluslomasta pikkuruisella Asdun saarella Malediiveilla.

Sukeltaja 4/2015 5

Tyrskyt

Vasarahaiden parvi katoaa yhtä nopeasti kuin ilmestyykin.

Oikeassa laidassa myös silkkihai.

i r a a s s o k o o K on vasarahaiden taivas MAAILMAN PARHAAT SUKELLUSKOHTEET -LISTAN KÄRKIKYMMENIKÖSTÄ LÖYTYY USEIN KOOKOSSAARI – EIKÄ SUOTTA. MYÖS JACQUES COUSTEAU ON NIMENNYT PAIKAN MAAILMAN KAUNEIMMAKSI SAAREKSI. KUVAT JANOS RAUTONEN

on Unescon maailmanperintökohde ja luonnonsuojelualue, jolle pääsy on rajoitettua. Saari sijaitsee Väli-Amerikassa, 550 kilometriä Costa Rican rannikolta avomerelle. Pelkästään venematka sinne kestää noin 33–36 tuntia yhteen suuntaan, merenkäynnistä riippuen. Kookossaarelle pääsee ainoastaan liveaboardilla.

Puntarenasin satamakaupungista lähtee järjestettyjä, vähintään kahdeksan vuorokauden matkoja. Matkaan lähtee ammattitaitoista väkeä venemiehistöstä sukellusoppaisiin. Toiminta aluksella on pätevää ja ruoat erinomaisia.

KOOKOSSAARI

6 Sukeltaja 4/2015

KORKEIDEN JYRKÄNTEIDEN YMPÄRÖIMÄ

Maihinnousu Kookossaarelle on rajoitettua, ja vain tietty määrä veneitä saa olla ankkuroituna samanaikaisesti. Saarelle pääsee ohjatuille kävelyretkille ja vesiputouksille uimaan. Silmä lepää pinnan päällä ja alla.

Saareen liittyy merirosvotarinoita, joiden mukaan saarelle olisi haudattu aarresaaliita. Menneinä vuosisatoina kohde on todellisuudessa ollutkin merirosvojen tukikohta. Saarella on ainutlaatuista eläimistöä ja kasvistoa sekä lisäksi pieniä kauriita ja villisikoja, joita valaanpyytäjät aikoinaan jättivät tukikohtaansa kasvamaan ravinnokseen.

Matkalaukku

Ne tulevat aavemaisesti jostakin ja häipyvät todella nopeasti.

Kookossaarella on useita vesiputouksia.

Hyvin maastoutunut kampela.

KORKEAN PROFIILIN KOHDE

Sukeltaminen Kookossaarella vaatii kokemusta. Kohde on kohtuullisen vaativa jo pelkästään liveaboard-reissun keston ja neljän päivittäisen sukelluksen takia. Sukellukset ovat melko syviä, noin 30 metriä, ja kaasuna käytetään nitroksia.

Sääolot voidaan jakaa löyhästi kahteen kauteen. Suomalaisen talven aikana sää on Kookossaarella leudompi ja näkyvyys on hyvä. Suomen kesäaikaan merivirrat ovat voimakkaimmillaan ja tuovat mukanaan syötävää ja syöjiä, kuten vasarahaiparvia, valashaita ja isoja rauskuja. On makuasia, kumpi ajankohta tarjoaa mieluisammat sukellusolosuhteet.

AAVEMAISIA VASARAHAITA

Miten tänne pääsee? on Costa Ricalle kuuluva asumaton saari Tyynellämerellä.

• KOOKOSSAARI

• SE SIJAITSEE 550

km Costa Rican rannikolta avomerelle.

• KANSALLISPUISTO ja

Unescon maailmanperintökohde.

• JÄRJESTETTYJÄ liveaboard-matkoja

lähtee Puntarenasin

satamakaupungista. liveaboard-matkoista: www.aggressor.com, www.underseahunter.com, www.liveaboard.com

• LISÄTIETOJA

Kookossaarta pidetään kohteena, jossa sukeltaessa varmimmin ja eniten maailmassa voi nähdä vasarahaita. Haiden näkeminen isoissa parvissa on sukelluksen kohokohta.Vasarahailla on omanlaisensa tapa liikkua. Ne tulevat aavemaisesti jostakin ja häipyvät todella nopeasti. Maaliskuisella liveaboard-reissulla sukelsimme satojen haiden ympäröiminä. Tilanne oli sykähdyttävä.Vasarahaihin ei Kookossaarella voi olla törmäämättä, mutta aivan joka sukelluksella niitä ei välttämättä näe. Eläimet ovat arkoja, joten sukeltajan täytyy liikkua varovasti. Huolellisen toiminnan palkintona voi päästä katsomaan haita hyvinkin läheltä ja laajoina ryhminä.

KOHOKOHTANA GALÁPAGOSHAI

Kookossaarella voi nähdä myös galápagoshain, jonka kohtaaminen piirtyi elävästi mieleen. Erään sukelluksen aikana kaksi galápagoshaita jäi ympärille pyörimään ja toinen osoitti kiinnostustaan uimalla kohti. Sukelluksen jälkeen huomasin nirhauman peukalossa. Olin siis ollut hyväntuoksuinen, ja hai kävi tarkastamassa olenko vahingoittunut vesieläin. Tilanne oli jännittävä, mutta ei vaarallinen.

Janos Rautosen matkakertomuksesta tekstin toimittanut Milla Majander

Sukeltaja 4/2015 7

Tyrskyt

Sukelluskuvauksen MM-kilpailut CMASIN ALAISET SUKELLUSKUVAUKSEN MM-KISAT

Yksi kilpailun sarjoista oli hummeri.Yleensä piilottelevien hummerien kuvaaminen keskellä kirkasta päivänvaloa oli haastavaa.

JÄRJESTETÄÄN JOKA TOINEN VUOSI. TÄNÄ VUONNA KILPAILUPAIKKANA OLI HOLLANNIN ZEELAND, JA ENSIMMÄISTÄ KERTAA MYÖS SUOMALAINEN JOUKKUE OSALLISTUI KILPAILUUN. TEKSTI KRISTIINA KARILA

Team Finland: eturivissä Jonna Villikka ja Markus Rikala, takarivissä Pekka Tuuri ja Petteri Viljakainen.

8 Sukeltaja 4/2015

Sinisimpukkafarmi oli poikkeuksellinen kuvauskohde.

PEKKA TUURI

TINA SALVÉN

PETTERI VILJAKAINEN

Petteri Viljakainen ja Markus Rikala sekä Pekka Tuuri ja Jonna Villikka halusivat testata tasoaan kovassa seurassa.

Muutamat joukkueet olivat tulleet paikan päälle harjoittelemaan jo viikkoa etukäteen, mutta suomalaiset uskoivat sameiden vesien harjoittelun koti-Suomessa riittävän.

– Kahden päivän aikana sukellettiin yhteensä neljä kertaa, ja tavoitteena oli saada yksi hyvä kuva kilpailun kuhunkin viiteen sarjaan. Sukelluspaikat osoittautuivat erittäin monotonisiksi, ja niinpä useimmilla kilpailijoilla oli kilpailuportfolioissaan lähes identtiset kuvat, Pekka Tuuri kertoo.

– Tällä kertaa emme päässeet palkinnoille, mutta meillä oli kyllä ylivoimaisesti hauskinta. Suomi naurettiin maha kippurassa maailmankartalle!

Oppiakin tarttui. Koska kuvien käsittely jälkikäteen tietokoneella ei ollut sallittua, piti siirtyä ajassa taaksepäin dia-aikakauteen. Kirkas valotus ja tarkasti täyteen sommiteltu ruutu olivat Pekan mielestä tärkeitä oppeja noista kaukaisista ajoista. Ja riskiä pitää ottaa, erityisesti makrosarjoissa.

– Oli myös hauska tavata kollegoja muista maista. Tuomariston Alex Mustard piti innostavan esitelmän, ja erään kroatialaisen kuvaajan ja hänen avustajansa kanssa ystävystyimme kisan aikana. Kyseinen pari, Damir Zurub ja Elizabeta Zalac, kruunattiinkin sitten maailmanmestareiksi! lisää hän tyytyväisenä.

Floridan lamantiini manatus) eli kynsimanaatti kuuluu sireenieläinten heimoon yhdessä dugongin eli merilehmän kanssa. Heimon kaksi muuta manaattilajia ovat kynnetönmanaatti ja afrikanmanaatti. Manaatit ovat läheistä sukua myös norsulle.

Lamantiineja elää Yhdysvaltain itä- ja etelärannikon merialueilla sekä Karibialla Etelä-Amerikan Guyanaan asti.

USAn rannikoiden lamantiinit on luokiteltu Trichechus manatuksen alalajiksi. Alalaji on uhanalainen, ja sen 5000 yksilön kantaa pyritään kasvattamaan suojelutoimin.

Suurin uhka manaateille USAssa on sopivien elinympäristöjen väheneminen. Talvisin lamantiini siirtyykin viileämmistä vesistä Floridaan. Se hakeutuu jokisuistojen lähteisiin ja voimaloiden lauhdevesien juoksutuskohtiin, koska niissä vesi pysyy merta lämpimämpänä. Eläin on arka kylmälle, sillä aineenvaihdunta on hidas eikä ihon alla ole paksua rasvakerrosta.

Floridassa lamantiinien kanssa snorklaaminen on merkittävä turistien houkutin Crystal Ri-

verin alueella. Eläin on lauhkea ja utelias ja tekee helposti tuttavuutta uimarin kanssa. Sitä on lupa koskettaa, mutta pohjalla nukkuvaa lamantiinia ei saa häiritä. Mikäli näin tekee, tiedossa on sakot. Lamantiinien kanssa snorklaamiseen on suunnitteilla tiukempia rajoituksia.

Uintikaverina lamantiini on iso: pituutta sillä on keskimäärin kolmisen metriä ja painoa 200–600 kiloa. Naaras on tyypillisesti kookkaampi kuin uros.

Eläin on kasvissyöjä pääasiallisena ravintonaan pohjassa kasvava meriruoho. Evissään manaatilla on kolme tai neljä kynttä, jotka auttavat aterioinnissa. Lamantiinin iho puolestaan on viiksimäisten karvojen peitossa. Niillä se aistii veden liikkeitä samaan tapaan kuin kalat kylkiviivallaan.

Lamantiinin tiineys kestää 12–14 kuukautta, ja se synnyttää tyypillisesti yhden poikasen.

Jälkikasvu pysyttelee emonsa seurassa noin kaksivuotiaaksi.

Lamantiini elää luonnossa yleensä ainakin 28-vuotiaaksi. Maailman vanhin tunnettu lamantiini on vankeudessa syntynyt 67-vuotias Snooty, jonka

ERKKI SIIRILÄ

LAMANTIINI (Trichechus

Kala

Floridan lamantiini.

elämää voi seurata nettikamerassa sen kotiakvaarion sivuilla

www.southfloridamuseum.org.

KRISTIINA KARILA

Lähteet: Erkki Siirilä: Suuri ja säyseä matkailuvaltti, Suomen luonto 4/2013 fi.wikipedia.org/wiki/Manaatit en.wikipedia.org/wiki/West_Indian_manatee www.iucnredlist.org > Trichechus manatus

Cerella Oy on erikoistunut vedenalaisen valo- ja videokuvaajan tarpeisiin. Soita 09-621 3301, sovi aika ja tule tutustumaan tuotteisiimme Helsingin keskustassa. Osa tuotteistamme myös netissä. Lisätietoja www.cerella.fi

k u va a j a l l e

Aquatica Amphibico Gates Ikelite Inon Nauticam NLS Patima Sea & Sea TLC

Cerella.fi

Tyrskyt

Ensiapua

Onnettomuuden sattuessa

sukeltajantautiin

JOS epäilet

vakavaa sukeltajantautia neurologisia oireita), soita 112 ja aloita happiensiapu välittömästi.

(VAIKEA hengittää, vakavia

HELSINKILÄINEN Medioxygen

Oy on lopettanut painekammiotoimintansa kesäkuun alussa. Se kuitenkin jatkaa sukeltajien lääkärintarkastusten tekemistä. Lähin painekammio sijaitsee Turussa TYKSissä. Kuljetusmatkan pidentyessä ja hoitoon pääsyn viivästyessä korostuu paikan päällä annettavan happiensiavun merkitys, jotta sukeltajantaudin aiheuttamat vauriot ovat mahdollisimman pieniä. Sukeltajille suunnatun ensiapukoulutuksen hankkiminen ja taitojen päivittäminen ovat tärkeitä jokaiselle sukeltajalle.

JOS epäilet

lievää sukeltajantautia, soita TYKS p. 02 313 1950, puhelu ohjautuu tehoosaston päivystäjälle vuorokauden ympäri.

Muualta luettua

ANTTI ISKALA

Saalistaja työssään.

Tässä kuvassa rakkolevät näyttävät voivan hyvin.

Sukelluskuvaus on yksi tapa kertoa vedenalaisen luonnon tilasta.

Sukeltaja on suojelija MERTENSUOJELUALUEIDEN on

huomattu hyödyttävän luonnon monimuotoisuuden lisäksi myös turismia ja kalataloutta.

– Sukelluskoulut ja sukellusturismi ovat tärkeitä merten suojelulle. Sukeltajat näkevät ensimmäisinä meren rikkauden ja muutokset, joista he voivat kertoa muille, toteaa italialainen tutkimussukeltaja Gianfranco Mazza Suomen Luonto -lehdessä.

Sisilialainen Plemmirio on yksi Italian 30 mertensuojelualueesta. Plemmiriossa on erikoisia merenpohjan vajoamia, luolia ja rikas eliöstö, minkä vuoksi se on myös suosittu sukelluskohde.

Suojelualue on jaettu vyöhykkeisiin, joista yksi on kokonaan rauhoitettu, toisessa harrastus- ja perinnekalastus on sallittua

10 Sukeltaja 4/2015

ja kolmannessa myös kaupallinen kalastus.

– Täysrauhoitetulla vyöhykkeellä kalat lisääntyvät hyvin, mikä vahvistaa kantoja muillakin vyöhykkeillä, Mazza sanoo.

Lue lisää Plemmiriosta http://parks.it/riserva.marina.plemmirio/Eindex.php Sukeltajaliitto kannustaa jäseniään toimimaan vedenalaisen luonnon suojelijoina myös kotimaassa. Sukeltaja on ensimmäinen, joka näkee vesiluonnon muutokset läheltä.

Uutinen mertensuojelusta ja Plemmiriosta Suomen Luonto -lehdessä 6/15

Osallistu sinäkin Diversnightiin DIVERSNIGHT 2015

järjestetään tänä vuonna jo 10. kerran. Sukeltajien toivomuksesta päivä on siirretty torstaista lauantaihin, jotta mahdollisimman moni pystyy osallistumaan tapahtumaan. Tarkkaa päivämäärää ei ollut vielä julkaistu, kun lehti meni painoon, mutta tapahtuma on järjestetty yleensä marraskuun alussa. Seuraa sivustoa www.diversnight.com tai tapahtuman Facebook-sivua ja ilmoita oma tapahtumasi mukaan!

ISTOCKPHOTO

MIKÄ DIVERSNIGHT?

Sukeltajaliitto Instagramissa!

Tägää sukelluskuvasi #sukeltajaliitto

Bauer mariner 200 B Ajettu vain 170 h, 2006 mallia Jakotukki neljälle täyttöpäälle.

Hondan 8 hp polttomoottori Erillinen tuntimittari

Viimeisen öljyn- ja suodattimenvaihdon jälkeen ei ajettu montaa tuntia.

Kompura järvenpäässä.

Myydään vähäisen käytön vuoksi.

Yhteydenotot tommi@keskiuudenmaansukeltajat..

Hp 5000 €, asiallisia tarjouksia otetaan vastaan.

Myyjä sukellusseura Keski-Uudenmaan sukeltajat ry.

Diversnight on vapaaehtoisten organisoima sukellustapahtuma, jossa mahdollisimman moni sukeltaja ympäri maailman on vedessä samalla kellonlyömällä. Kuka tahansa voi ilmoittaa www.diversnight.comsivustolle oman tapahtumansa, jonne sitten ilmoitetaan myös osallistujamäärä. Suomesta on osallistuttu Diversnightiin aktiivisesti sekä seuroista että muista sukellusporukoista.

Tyrskyt

TOP3

ISTOCKPHOTO

Hylkypuisto sittenkin auki

Syyslomalla pohjoisen järville LAPIN RUSKAA VOI IHAILLA MYÖS SUKELLUSVARUSTEISSA. POHJOIS-SUOMESSA ON KIRKKAITA JÄRVIÄ, JOITA KANNATTAA LÄHTEÄ KATSOMAAN KAUEMPAAKIN. TEKSTI REIJO JÄÄSKELÄINEN, INARIN URHEILUSUKELTAJAT

1

MYÖSSÄJÄRVI

KRONPRINS Gustav Adolfin

hylkypuisto Helsingin edustalla avattiin tänä kesänä vasta 1.9. Syynä tähän oli Museoviraston kustannussyistä tekemä päätös pitää puisto suljettuna. Päätös herätti paljon huomiota pääkaupunkiseudun sukeltajayhteisössä, ja useammassakin seurassa pohdittiin mahdollisuutta pitää puisto auki talkoovoimin.

Sopivat yhteistyökumppanit projektiin löytyivät, kun Helsingin kaupungin liikuntavirasto ja sukellusliike Sea Safety Scandinavia Oy ottivat yhteyttä Museovirastoon. Helsinki haluaa merellisenä kaupunkina olla mukana säilyttämässä vedenalaista kulttuuriperintöä. Se on toimittanut puistoon mm. poijuja, ketjuja ja köyttä. Sea Safety Scandinavia vastaa kaikista käytännön järjestelyistä, jotka liittyvät hylkypuiston ylläpitoon toimittamalla työhön tarvittavan henkilöstön ja kaluston. Järjestelyllä tähdätään pitempiaikaiseen yhteistyöhön.

Hylkypuisto suljetaan marras-joulukuussa säistä riippuen. Hylyllä voi sukeltaa muulloinkin kuin puiston aukioloaikana hyvää, hylkyä kunnioittavaa sukellustapaa noudattaen.

MIKÄ HYLKYPUISTO?

HYVÄ veteenmenopaikka

on Ivalon ja Inarin puolivälissä sijaitseva Karhunpesäkiven levähdyspaikka. Kävely tien yli ja veteen. Näkyvyyttä on tavallisesti 15–20 metriä; parhaat näkyvyydet ovat myöhään syksyllä. Syvyyttä järvestä on löydetty 27 metriä. Pinnan alla voi ihmetellä isoja kivenlohkareita ja aaltoilevaa pohjaa, ja taimeniakin on välivedessä nähty. Kohde on turvallinen ja sopii kaikille.

2

UKONJÄRVI

Museovirasto perusti linjalaiva Kronprins Gustav Adolfin hylylle vedenalaisen puiston vuonna 2000. Historiallisesti merkittävälle laivanhylylle perustettu puisto on Suomen ja Itämeren alueen ensimmäinen. Puistoon on rakennettu opasköyden avulla ohjattu reitti, jonka varrella on hylyn rakenteesta ja historiasta kertovia opastauluja.

Puistoon on vapaa pääsy, ja se sopii kohteeksi monen tasoisille sukeltajille.

Lisätietoa hylkypuistosta www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/va_perinto/vedenalainen_puisto

UKONJÄRVI on

saman 4-tien varrella Ivalosta kymmenisen kilometriä pohjoiseen. Tie noudattelee rantaa, joten veteen pääsee monesta kohtaa. Auto vaan parkkiin ja veteen.Yksi hyvä veteenmenopaikka on Kirakan voimalaitoksen sillan vierestä silloin, kun voimalaitoksesta ei juoksuteta vettä. Tässäkin järvessä näkyvyyttä riittää, ja vastaan ui todennäköisimmin made.

NITSIJÄRVI SEVETTIJÄRVENTIEN varrelta

löytyy Nitsijärvi, jonne ajaa 4-tien risteyksestä Kaamasenkylältä noin 50 kilometriä. Syvyyttä järvessä on 20–30 metriä ja näkyvyys yleensä hyvä. Sukeltamaan pääsee helposti, kun auton saa aivan rantaan. Lisämausteena on erittäin kaunis ajomatka kohteelle.

12 Sukeltaja 4/2015

PETTERI VILJAKAINEN

3

Laitetaan sukellus näkymään vuonna juhlitaan 60-vuotiasta Sukeltajaliittoa. Toivomme, että jokainen seura nimeää jonkun vuoden 2016 vuoden tapahtumistaan juhlavuoden tapahtumaksi. Tapahtuma voi olla esimerkiksi intro, kurssi, leiri, ralli, sukellusretki, rantojensiivoustalkoot, klubi-ilta tai mitä tahansa seuratoimintaa. Näin erilaisista juhlavuoden tapahtumista seuroissa ympäri Suomen voidaan koota juhlavuoden kalenteri, jota Liitto tekee aktiivisesti tunnetuksi omilla kanavillaan vuoden kuluessa. Saadaan sukellus näkymään!

Kehotamme myös kaikkia seuroja käyttämään juhlavuoden logoa omassa viestinnässään ensi vuonna. Logon voi esimerkiksi viedä seuran kotisivuille ja Facebookiin tai liittää seuran omaan jäsenkirjeeseen sekä tietysti hyödyntää seuran oman juhlavuoden tapahtuman markkinoinnissa.

Ilmoita seurasi juhlavuoden tapahtuma, ja toimitamme sinulle logon ja ohjeet sen käyttämiseen kristiina.karila@sukeltaja.fi.

Kirja

ENSI

Komea kalakirja SUOMEN KALAT on

Onko se Hanneke?

KEVÄÄLLÄ julkisuuteen

tuotu hylkylöytö Jussarön vesiltä on herättänyt keskustelua ja kysymyksiä sukeltajien keskuudessa. Onko löydetty hylky legendaarinen Hanneke Vrome, joka upposi vuonna 1468 Jussarön edustalle uumenissaan kultaraha-aarre? Kuinka vanha hylky on?

Mitä sille tapahtuu seuraavaksi?

– Jos hylky osoittautuu keskiaikaiseksi, on se merkittävä hylkylöytö Suomessa, toteaa intendentti Maija Matikka. Museovirastosta kerrotaan, että hylylle on tehty kesän aikana lyhyt tarkastussukellus yhteistyössä hylyn löytäjien kanssa. Tutkija Minna Leino kertoi alueella olevan useampia hylyn osia, jotka ovat peräisin useammasta haaksirikosta.

Museoviraston tutkimussukellukset jatkuvat syyskuussa. Tuolloin tavoitteena on fotogrammetrian keinoin dokumentoida yksi hylyn osa ja ottaa siitä ajoitusnäytteet. Tuloksista tiedotetaan syksyn aikana.

muhkea, upea ja kiinnostava teos kenelle tahansa, jota aihe vähänkään kiinnostaa. Kirja esittelee kaikki Suomen 71 vakituista kalalajia sekä satunnaiset vierailijat.

Tietyn kalan pikahaku ulkonäön perusteella onnistuu näppärästi, sillä kirjan sisäkannelta löytyvät kalojen kuvat ja sivunumerot jokaisen lajin omaan lukuun. Kustakin lajista on hienoja, värikkäitä piirroskuvia ja tunnistusvinkkejä, perustiedot, kuten normaali väri, muoto, pituus ja paino sekä lajin muut nimet ja samannäköiset lajit. Kartat kertovat, missä lajia esiintyy sekä Suomessa että ympäri maailmaa. Joka lajista löytyy lisäksi paljon kiinnostavaa lisätietoa, kuten esimerkiksi elinympäristöt, elintavat, ravinto, kalastus ja käyttö ruokakalana.

Kirjan alussa käsitellään muualta tuotuja lajeja ja satunnaisia vierailijoita. Kalatietoluvuista voi lukea uhanalaisuudesta ja suojelusta, ravinnosta, loisista ja taudeista, kalojen tarkkailusta sekä lajikalastuksesta. Aliarvostettujen kalojen hyödyntäminen -luku on varsin mielenkiintoinen ja tarjoaa paljon hyödyllistä tietoa ja vinkkejä, miten monesta kalasta saa herkullista ruokaa.

Kirjaa voi suositella kaikille sekä hakuteokseksi että vain mukavaan lueskeluun. Kirja on iso ja komea, joten se sopii erinomaisesti lahjaksi sukeltajalle, kalastajalle, mökin omistajalle tai luontoharrastajalle.

Suomen kalat. Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen, Kari Nyberg, Kustannusosakeyhtiö Nemo 2015 ELOUISE KIVINEVA

Sukeltaja 4/2015 13

Tyrskyt

Hailuoto esitteli sukeltajille kauneinta puoltaan iltasaunomisen jälkeen.

Hylynetsijöiden selfie: Jorma Väh ä,Teemu Tapio, Keijo Suihko,Tomi Väisänen ja Ari Isola.

on etsintöjä Keijo Suihko toi veneensä Hailuoto .

Isola Ari varten. Kyydissä Jorma Vähä ja

Yhteistyötä sukeltajien eduksi TEKSTI KRISTIINA KARILA KUVAT OULUN SUKELLUSKESKUS

paikallinen seura ja sukelluskeskus tekevät hyvää yhteistyötä, jossa lähtökohtana on sukellusharrastajien etu. Oulun Vesimiesten puheenjohtaja Jouni Herronen kertoo esimerkkinä, että jos seura ei pysty järjestämään kursseja niin, että ne sopisivat kaikkien kiinnostuneiden aikatauluun, ohjaa seura oppilaskandidaatteja Oulun Sukelluskeskuksen kursseille. Näin on saatu uusia harrastajia lajin pariin.

Herrosen mukaan myös jo lajin parissa olevien sukeltajien koulutusmahdollisuudet paranevat, kun tarjontaa on enemmän.

Oulun Sukelluskeskuksen Tomi Väisänen on toiminut alueen sukeltajien kokoavana voimana ja tiedonjakajana. Sukelluskeskus tarjoaa muun muassa tapahtumia, kuten Diversnight ja erilaiset teemaillat.

Keskuksen kautta sukeltajien on mahdollista kokeilla uusia asioita, kuOULUSSA

14 Sukeltaja 4/2015

ten sidemount-sukellusta, joita seuran on vaikeampi järjestää.

– Tiedonkulku ja keskustelu sukelluskeskuksen ja Oulun Vesimiesten välillä on alusta asti ollut avointa ja suoraa. Alusta lähtien sovittiin, että ollaan heti yhteydessä, jos joku asia aiheuttaa kitkaa, Jouni Herronen toteaa.

Yhteistyö poiki tänä kesänä Perämerelle hylynetsintäleirin.Vuonna 1943 kadonnutta Oulu 2 -nimistä hinaajaa etsittiin usean venekunnan voimin. Projektin ”sielu” on ollut Reino Savukoski, joka tunnetaan pitkästä urastaan vapaaehtoisena hukkuneiden etsijänä. Hän on tutkinut Hailuodon edustaa jo kolme kuukautta. Toistaiseksi Oulu 2 on pysynyt etsijöiltä piilossa, mutta he uskovat vakaasti, että jos hylky on siellä, se löydetään kyllä.

Mitä kuuluu? teidän seurassanne tapahtuu?

Oliko juhlat tai hauska leiri? Ottiko joku kivan kuvan seuran reissulta?

Keksittekö toimintaanne jotakin ihan uutta? Tällä palstalla seurat voivat kertoa kuulumisiaan.

MITÄ

Hauska päivä Hilloisissa VAKKA-SUOMEN URHEILUSUKELTAJAT avasivat

sukelluskesän 15.6. Hilloisten louhoksella. Aluksi käytiin läpi turvallisuusasioita: paritarkastusta, hapenantolaitteen käyttökoulutusta ja sukellusparin vastuuta kaverista. Turvallisuusinfosta vastasivat seuran koulutusvastaava Mika Mattila ja kouluttaja Arto Gustafsson.

Sukelluksen jälkeen seura tarjoili lettuja ja grillimakkaraa. Keli oli aurinkoinen ja hieman vilpoisa, mutta paikalle pystytetty telttasauna lämmitti mukavasti.

Synttärijuhlat kaikenikäisille

@sukeltaja.fi

HELENA LINDSTRÖM

Laita viestiä

kristiina.karila

Kaunis ilma ilahdutti Hilloisissa.

Nokia sai Sinetin Urheilusukeltajat ry:n puheen. johtaja Lauri Kivimäki vastaanotti 27.8 sta arvo uran ttise Sine täyden salin edessä ltakertovan Sinetin. Sinetin luovutti Suke va.

Hala i Hel kö äällik isop nuor n jaliito Lauri Kivimäki kertoo, että seuraoityötä on tehty useita vuosia määrätiet tu halut on taso innan toim an sesti ja seur na. kkaa laadu ja eana kork pitää – Sinetti merkitsee kiitosta jäsenillem innan toim a ksen ustu me, ja se toimii tunn vain oikeasta suunnasta. Se on kuitenkin y kelöyty aina – i yykk rajap tettu saavu yksi isten puol ulko ja hitettävää. Sinettiauditointi on än meid n joihi ta, asioi silmät toivat esille o. sano hän ksi, aava seur tava paneudut iNokian Urheilusukeltajien nuorisoto laadu ajan en minta on ollut jo usean vuod in tehti i iseks saam tin Sine kasta. Suurin työ muniseuran toimijoiden keskinäisen kom

NOKIAN

Mikä sinetti?

on kaation kehittämisessä ja dokumentaati laatimisessa.

– Seurassamme oli paljon tietoa, jota . ei osattu viestiä oikealla tapaa eteenpäin ällä ttäm kehi ia toint men doku ja ä Viestintä toisaimme yhtenäistettyä seuran sisäisiä Sitiin istet varm in mintatapoja ja tällä tavo Kivii Laur , taso man nettikriteerien vaati mäki kertoo.

iseuroja. Ne ovat ovat lasten ja nuorten urheilun kärk tiensa parhaita. Sinetin akun paikk lajiensa ja aktiivisia ja kehityshaluisia seuroja – s vastuuta. Sinetti myö alle seur tuo se a saaminen on seuralle kunnia-asia, mutt kuusi Sinettiseuraa. on lupaus laadusta. Sukeltajaliitolla on a/sinettiseurat seur eilu /urh rt.fi Lisätietoa www.spo

SINETTISEURAT

Luontopolulla tehtiin koko perheen voimin linnunpönttöjä ensi kevättä varten.

GummiWihta saavutti 15 vuoden iän 18.8.Virallisena merkkipäivänä Lopen Iso-Melkuttimella synttärisukelluksella oli 11 sukeltajaa. Osa sukeltajista kunnioitti juhlapäivää pukemalla kuivapuvun haalarin alle kauluspaidan ja kravatin.

Ja sukelluksen jälkeen oli tietenkin synttärikakkua.

Saman viikon lauantaiksi jäsenet oli kutsuttu Jokioisten kunnan leirikeskukseen. Iltapäiväksi norpille oli järjestetty luontopolku, luento sukelluksen historiasta ja uintia. Luontopolulla lapset vanhempineen muun muassa rakensivat linnunpönttöjä ja tunnistivat kaloja ja kasveja.

Iltaohjelman aloitti Elsa Ensiapuopettaja (Raila Hakamäki), jonka tehtävänä oli muutaman vastuuhenkilön luokituksen tarkastamisen.

Useiden eri tehtävien suorittamisen jälkeen Elsa antoi hallituksen jäsen Tommi Salmiselle luvan luovuttaa Sukeltajaliiton hopeiset ansiomerkit Sari Pukkilalle ja Esko Pukkilalle ja pronssisen ansiomerkin koulutusvastaava Jari Aaltoselle.

Ilta jatkui notkuvan illallispöydän ääressä seuran alkutaipaletta muistellessa ja hiukan tulevia sukelluksia suunnitellessa.

Leirikeskus oli varattu koko viikonlopuksi. Sää oli mitä parhain, joten synttärijuhlia voitiin jatkaa sunnuntaina kiireettömästi auringosta ja hyvästä seurasta nauttien.Viikonlopun aikana synttäreille osallistui lähes 70 henkilöä.

SUKELLUSSEURA

SARI PUKKILA, PUHEENJOHTAJA

Sukeltaja 4/2015 15

Asdu Sun Island

16 Sukeltaja 4/2015

Kirjavan kaunis

satusaari TEKSTI JA KUVAT SEPPO RINTA-KAUPPILA

Matka Malediiveille on matka mielikuvien paratiisisaarelle, mutta rankasti ylihinnoitellut ylelliset hotelliresortit ovat varmaan suurimmalta osin totuutta vastaavia ja useimmille meistä saavuttamattomissa.

Saariryhmästä löytyy kuitenkin myös muista poikkeava paikka: pieni ja hiljainen, lähes alkukantainen Asdun saari, sukeltajan trooppinen paratiisi.

Sukeltaja Sukeltaja 4/2015 17

Saaren edustalla kalastajaveneen hylkyä vartioi uskollinen laatikkokala.

ENSIMMÄISEN kerran

Olosuhteet ovat simppelit mutta täydelliset rentoon löhöilyyn.

osuimme Asduun sattumalta, kun muualle tekemämme varaus peruuntui ja kansainvälinen hotellivälitys tarjosi vaihtoehdoksi tätä italialaisten suosimaa saarta.

Ensimmäisen reissun eksotiikkaa värjäsi vielä neljä vuorokautta aikaisemmin Malediivienkin yli pyyhkineen tsunamin jälkivaihe.

MÖKKI SUKELLUSKESKUKSENA

Saaren omistaa ystävällinen Ahmed, joka hoitelee varaukset sähköpostitse itse. Henkilökuntaa saarella on parisenkymmentä siirtotyöläistä. Google löytää Asdu Sun Islandin oitis.

Saarella on sukelluskeskus, tai pikemminkin sukellusmökki.

Toiminnasta vastaavat Ricardo ja Elena, italialaiset sukellusyrittäjät, jotka hoitelevat sukeltavien vieraiden tarpeet todella hyvin ja joustavasti. Vuokralle on hyväkuntoista välineistöä, ja kaikki tarvittava löytyy pienestä sukellusmökistä. Ilmahuolloista ja venekyydeistä huolehtivat pari paikallista avuliasta kaverusta. Sukeltaminen venereissuilla maksoi noin 35 euroa sukellus.

HUIKEAT KORALLIT JA KALAT

Saaren mökit olivat yksinkertaisia, mutta siistejä.

18 Sukeltaja 4/2015

Saarta ympäröivällä kotiriutalla voi sukeltaa aamulla, iltapäivällä, yöllä ja siinä välissä koska vaan. Kotiriutalle pääsee noin kymmenen metrin kävelyn jälkeen. Korallit, varsinkin saaren takaosassa, ovat todella hyvässä kunnossa. Paikallisella dhoniveneellä matkataan sukeltamaan lähialueelle. Virtauksista ja

Merililjat eli krinoidit näyttävät kasvilta, mutta ovat kyllä eläimiä.

Päivätorkut oli mukava ottaa palmun alla riippukeinussa – kannattaa varata oma mukaan!

tuulista riippuen sukellellaan Asdua ympäröivissä kanavissa ja kohteissa, joissa hait ja meren suurriista saalistavat. Erityisesti kalojen ja merielävien runsaus pistää haukkomaan henkeä.

Kotiriutta on myös snorklaajan luontoparatiisi. Matkaseurueemme snorkkeli-intoilijat uivat saarta ympäri ja palasivat retkiltään snorkkelit intoa puhisten: kilpikonnia, rauskuja, murenoita, kaloja jokaista mahdollista väriä ja lajia. Vuodenvaihteen jälkeen näkyvyys paranee maaliskuuta kohti – paras aika näkyvyyden puolesta on tammi-huhtikuu. Kesää lähestyttäessä sekä sateet että plankton lisääntyvät, näkyvyys huononee ja mantarauskut tulevat planktonaterioille.

Saarella on kolmisenkymmentä perusmökkiä, majoituskapasiteetti yhteensä noin 60 vieraalle. Asumukset ovat yksinkertaisia ja perussiistejä: ei turhia lasisia ikkunoita, ilmastointina viipperä katossa, suihkusta tulee vakiolämpöistä keskiviileää mutta suolatonta vettä. Malediivien hintatasoon nähden Asdu on tavallisenkin kuolevaisen saavutettavissa. 2015 tammikuussa vuorokauden hinta oli noin 100 euroa henkilöltä. Hintaan sisältyi täysihoito, ruokailun yhteydessä oluet ja viinit sekä majoitus. Saarella on seinätön ravintolapaviljonki, jossa kaikki ruokailut tarjotaan. Asdulla

MITEN JA KUINKA PALJON?

Kotiriutta on lähellä, ja sen väri- ja lajikirjoa on vaikea sanoin kuvailla.

Sukelluksilla kalakeittofiilikseen pääsi tämän tästä.

Sukeltaja 4/2015 19

OLLI EERONHEIMO

Lensimme tällä kerralla Helsingistä Istanbulin kautta Maleen.

Saareen on Malen lentokentältä noin kolmen vartin pikavenematka, jonka Asdun isäntä Ahmed järjestelee mennen tullen. Asdu on vain noin 400 metriä pitkä ja 150 metriä leveä.

Leijonakala kavereineen – näitä jopa syötiin muutaman kerran Asdulla.

Lähin paikallisväestön asuttama saari on Diffushi – dhonivene lähdössä kalaan.

ei ole minkäänlaista viihdetarjontaa. Saaressa on yksi nimellinen kauppa, jonka valikoimaan tutustuminen kestää kolme minuuttia. Kalaa syödään paljon ja pastaa on tarjolla. Ruoka on maittavaa, mutta gourmet-keittiötä etsivä ei etsimäänsä löydä.

TÄYDELLINEN PAIKKA RELAAMISEEN

Koko saari on kokemuksena sananmukaisesti pysähdyttävä. Sukeltamisen ja snorklailun lisäksi vitivalkoista hiekkarantaa riittää jokaiselle halukkaalle varmaankin sata metriä henkilöä kohden.

Rauhoittuminen, päivätorkut, lukeminen, oleilu, ruoka-aikojen odottelu: siinä elämän sisältö Asdun saaressa. Kevyt laskuvarjokankainen riippumatto on ehdoton matkavaruste tälle reissulle.

Trooppinen lämpötila, 28–30 astetta ympäri vuorokauden, sekä ilmassa että vedessä helpottaa vaatevalintoja. Kahden viikon matkalle riittää viisi tai kuusi t-paitaa ja parit kolmet shortsit.

Sukkia tai kenkiä ei tarvita – ei varsinkaan korkokenkiä, kuten yksi matkaseurueemme jäsen tuli huomaamaan.

Tämä kohde on reppumatkaajan kohde – hotellitähtiä, luksusta ja iltaelämää hakevat tulevat pettymään, pysähtymistä 20 Sukeltaja 4/2015

Unelmien saari on sopiva reppumatkaajan kohde, mutta sopii mainiosti myös koko perheen lomailuun. rauhoittumista ja palautumista on sen sijaan tarjolla! Perusasiat toimivat erinomaisesti ja luotettavasti, palvelu on ystävällistä ja sukeltaminen organisoitua, vaivatonta ja turvallisen tuntuista.

Nähtävää meriluonnossa riittää, ja ympäristö sopii erinomaisesti myös lapsille ja perheille. Sukeltavan perheenjäsenen on ainakin meidän perheessä ollut helppo houkutella myös sukeltamattomat mukaan matkalle.

Ensikosketus Malediiveihin. Pitkälti mereen paalutettu kiitorata lähestyy.

Sukeltaja 4/2015 21

Persoona / Jorma Hovi / Kuopio

Viittomakieli toimii

veden alla

SUKELLUS ON OLLUT JORMA HOVIN RAKKAIN HARRASTUS JO 38 VUOTTA. PITKÄLLE KOULUTTAUTUNUT SUKELTAJA OSALLISTUU AKTIIVISESTI PAITSI SEURANSA TAPAHTUMIIN MYÖS ALAN SEMINAAREIHIN. NIISSÄ HÄNELLÄ ON MUKANAAN VIITTOMAKIELEN TULKKI.

TEKSTI KRISTIINA KARILA KUVA NINA HOVI

MITEN SINUSTA TULI SUKELTAJA?

MILLAINEN ON SINULLE HYVÄ SUKELLUSPARI?

Aloitin 16-vuotiaana. Oli vuosi 1972, ja näin henkilön sukeltamassa uima-altaalla. Aloin etsiä kursseja Helsingin alueella, ja jatkoin peruskurssin jälkeen kouluttautumista. Olen suorittanut erilaisia CMASja PADI-kursseja, ja olen kouluttautunut myös tekniikka- ja sidemount-sukeltajaksi. Liityin aikoinaan Keski-Uudenmaan Sukeltajiin, ja Kuopioon muutettuani minusta tuli Kuopion Urheilusukeltajien ja Lost Divers ry:n jäsen.

Ehkä sellainen tyyppi, joka on avoimella asenteella. Tärkeintä tulla hyvin toimeen keskenään. Rohkeus on plussaa. Myös luottamus on tärkeää. Jos sukelluspari ei osaa viittomakieltä, keskustelemme sukellusmerkeillä.

MILLAISIA SUKELLUKSIA TEET MIELUITEN?

Viihdyn luonnossa veden äärellä. Tykkään tehdä hylkysukelluksia ja tutkia luolia, ja myös talvella sukeltaminen on mieleeni.

MITEN VIITTOMAKIELEN TULKIT SELVIÄVÄT SUKELLUKSEN ERIKOISSANASTOSTA?

Käyn aktiivisesti sukelluksen seminaareissa ja muissa tapahtumissa.

Tulkin pitäisi osata kohtalaisesti englantia, koska seminaareissa saatetaan käyttää englanninkielisiä sanoja, kuten varusteiden nimiä. Tapaan tulkin ennen tapahtumaa, ja sovimme viittomamerkkejä ja mitä ne tarkoittavat.Yleensä tulkit pärjäävät tosi hyvin.

MIKÄ ON OLLUT MIELEENPAINUVIN SUKELLUKSESI?

Olimme seuran porukalla Virossa, Saarenmaalla. Aikanaan siellä sodittiin, ja noilta ajoilta löytyy paljon hylkyjä. Eräs sukelluksella näkemäni venäläinen, valtavan iso sotahylky teki suuren vaikutuksen: oli mahtavaa nähdä se veden alla. En koskaan unohda näkemääni.

MITÄ SUKELLUKSEEN LIITTYVIÄ

OLET MYÖS ERITYISRYHMIEN SUKELLUSAVUSTAJA. OLETKO TEHNYT AVUSTAJAN HOMMIA?

Aluksi olin paljon mukana varsinkin leireillä, esimerkiksi viittomakielisten leirillä. Toiminta on hiipunut, koska kukaan ei ole oikeastaan kysynyt apua. Olisi mukava tehdä sitä uudestaan, se tuo mukavaa vaihtelua.

UNELMIA SINULLA ON?

Olen sukeltanut 38 vuotta ja saanut paljon kokemusta. Tulevaisuudessa aion jatkaa sukeltamista, kunhan terveys ja kroppa pysyvät hyvässä kunnossa. Suurin haaveeni on lähteä ulkomaille sukeltamaan.

Voisin mennä ihan minne vaan, kunhan pääsisin näkemään vedet muualla maailmassa.

MITÄ MUITA HARRASTUKSIA SINULLA ON?

Toisinaan pyöräilen ja käyn koiran kanssa lenkillä. Huollan myös sukellusvarusteita vapaa-ajalla.

MITÄ SANOISIT KUULOVAMMAISELLE, JOKA MIETTII SUKELLUSHARRASTUKSEN ALOITTAMISTA?

MITÄ SUKELLUS SINULLE ANTAA?

Kun sukellan, niin murheet ja stressaavat asiat unohtuvat. Sukellus on minulle paras tapa rentoutua. Seurani tapahtumissa saan tietoa ja tapaan sekä vanhoja että uusia tuttuja.

MITEN KUULOVAMMASI VAIKUTTAA SUKELTAMISEEN?

Kuulovamma ei vaikuta siihen mitenkään. Ei ole tullut minkäänlaisia ongelmia vastaan. Hyvä puoli on se, että pystyn käyttämään veden alla viittomakieltä.

22 Sukeltaja 4/2015

Haluan tarkentaa, että vammaisuus tarkoittaa monia asioita. Esimerkiksi kuulovamma voi tarkoittaa, että voi olla kuuro, huonokuuloinen tai kuuroutunut. Itse olen kuuro ja käytän viittomakieltä.Viittomakieli kuuluu kielivähemmistöön.

Jos henkilö sattuu asumaan lähiseudulla, niin minulla on mahdollisuus järjestää sukelluskokeilu. Jos hän on edelleen kiinnostunut sukeltamisesta, niin suosittelisin häntä ottamaan yhteyttä oman paikkakunnan sukellusseuraan tai -keskukseen, ja kysymään mahdollisuutta osallistua.

Joko tai?

HYLKY VAI LUOLA?

Hylky, koska ne ovat niin harvinaisia.

RANNASTA VAI VENEESTÄ?

Periaatteessa aivan sama. Ehkä tykkään enemmän olla rannalla.

KOULUTUS VAI SEMINAARI?

Koulutus, koska siitä saa uutta tietoa ja pysyy ajan tasalla.

AAMU-UINTI VAI YÖSUKELLUS?

Yösukellus, koska se on jännittävää.

KALA VEDESSÄ VAI LAUTASELLA?

Kala vedessä – niitä on mukava katsella.

15-asteinen vesi ei juurikaan haitannut snorklailua ja öttiäisen etsintää, kun välillä pääsi saunaan lämmittelemään.

XXXXXXXXX

Pihalle nousi nopeasti leiriläisten yöpaikaksi yhdessä pystytetty puolijoukkuetel tta.

Meribiologin tutkimusvälineitä päästiin testaamaan käytännössä.

Aarteenetsinnän tulos oli makea

ja suklainen.

Snorkkelileirillä saaristo tutuksi

OLI PERJANTAI HEINÄKUUN 10. PÄIVÄ, SÄÄ PUOLIPILVINEN, NOIN +17 ASTETTA JA VEDEN LÄMPÖTILA MUUTAMAA ASTETTA VIILEÄMPI. TORNION LETON SATAMASSA KÄVI HIENOINEN IDÄNPUOLEINEN TUULI. TORNIONLAAKSON SUKELLUSSEURAN TUKIALUS DECO KEINUI LAITURISSA. SATAMAAN ALKOI KERÄÄNTYÄ HYVÄNTUULISIA, LAUKKUJA JA REPPUJA KANTAVIA AIKUISIA JA NUORIA. MISTÄ OLI KYSE? TEKSTI NIKO ALALUUSUA KUVAT MIKA SALOVAARA

TORNIONLAAKSON Sukellusseuran

järjestämä Lähisaaristo tutuksi -leiri snorklaustaitoisille 10–12-vuotiaille järjestettiin 10.–12. heinäkuuta.

Decon irtautuessa laiturista navigointivehkeiden takana hääri seuran kouluttaja Esa Kansanoja. Navigointipisteeksi aseteltiin 65°42,75 24°15,96, Vähä-Huituri Perämeren kansallispuistossa. Kyydissä oli myös kolme ohjaajaa, Tiia Silvennoinen, Mika Salovaara ja Niko Alaluusua, sekä seitsemän nuorta. Nuorille leiriläisille venekyyti sinänsä oli elämys ja mahdollisuus nähdä Perämeren pohjukkaa hiukan eri vinkkelistä.

Decon ankkuroituessa Vähä-Huiturin eteen tavarat ja leiriläiset siirtyivät kumiveneellä saareen. Tavaraa ja muonaa oli paljon, mutta muurahaisvanan lailla ne siirtyivät nopeasti saaren keskiosassa olevalle Metsähallituksen mökille. Mökin tupa oli mitä mainioin tukikohta ruokahuollolle ja yhteisille turinoille. Tavaroiden löydettyä paikkansa kerrattiin ympäröivään luontoon ja turvalliseen toimintaan liittyviä asioita.

24 Sukeltaja 4/2015

ENSIMMÄINEN ILTA

Lihasopan jälkeen perjantai jatkui saunan lämmittelyllä ja snorklailulla. Tavoitteena oli snorklata mahdollisimman paljon kaikenlaista merenelävää seuraavan päivän meribiologin vierailua varten. Aurinko saapui avuksi iltaa myöten ja monenlaista vihreää ja liikkuvaa löysi tiensä ämpäriin.Vipeltäjiä tuotiin milloin äyskärillä ja milloin maskilla kantaen. Ilta-auringon laskiessa nuotio kutsui paistamaan makkaraa. Illan tummuessa ja tuhinan jo kuuluessa teltasta ohjaajat jatkoivat vielä seuraavan päivän valmistelua aarrekartan vihjeiden piilottelulla ympäri saarta.

MERIBIOLOGIN VIERAILU

Lauantaina leirivieraaksi saapui Metsähallituksen meribiologi Essi Keskinen. Monenlaiset tutkimustarvikkeet kannettiin kämpän eteen. Alkuun tutustuttiin yleisimpiin tämän alueen mereneläviin ja sen jälkeen perehdyt-

PEKKA TUURI

Vestieäyltäyiyn! esit

eneläviä ja kuulemaan, Kaulat kurottuivat tutkimaan mer se meressä touhuaa. mitä ja että mikäs se tämä sitten on

tiin tutkimusvälineisiin. Hetki oli keskittynyt ja mielenkiintoa asiaan riitti, oli sitten kyseessä iso tai pieni leiriläinen. Oli mukavaa kuunnella, kun lapset kertoilivat millaisesta paikasta olivat löytöjä tehneet, ja Essi vuorostaan kertoili tarkemmin merenelävän elämästä, ravinnosta ja mahdollisista muutoksen vaiheista. Lounaan yhteydessä nähtiin myös videoleikkeitä meribiologin sukellustyöstä ja keskusteltiin työn luonteesta niin maalla kuin merelläkin.

AARRETTA ETSIMÄSSÄ

Ruuan jälkeen kutsuttiin porukka kasaan ja turinoitiin hetki Kapteeni Piipusta, jonka aarre on piilotettu saareen. Rapistunutta karttaa tutkittiin hetki yhdessä, ja hyvin pian kengän kannat vilkkuivat ensimmäisen rastin suuntaan. Perään hihkaistiin, että on tärkeää tehdä ryhmätyötä ja lukea vinkit tarkkaan.Vinkkejä oli piilotettu hämähäkkien peittämien puunrunkojen sisään ja muun muassa kalmankammioon (komposti), mutta niin ne sieltä yksi toisensa jälkeen löytyivät. Lopulta porukka tavattiin viimeisellä rastilla pähkäilemässä K. Piipun viimeistä leposijaa ja maasta törröttävää sammaleista tennaria. K. Piippu oli kuulemma ollut kova urheilumies. Aikansa tongittuaan nuoriso nosti maasta rasian, josta riitti ohjaajillekin. Suklaakolikot taskussa siirryimme tupaan vielä tekemään takan hiillokselle tikkupullaa. Tiian ohjaamana taikina kiertyi makkaratikun ympärille ja siirtyi hiillokselle paistumaan.

MAHTAVA KOKEMUS KAIKILLE

Sunnuntainaamu alkoi monelle myöhään, mutta aurinkoisena. Leiriläisiä noutamaan tullut Decon kapteeni Mikko Lamsijärvi perheineen saapui parahiksi lounaalle. Veneen keinuessa kohti satamaa pohdin leirin antia. Siellä opitaan ottamaan muut huomioon ja toimimaan ryhmässä, opitaan jakamaan asioita ja oivaltamaan ystävien tärkeys ja merkitys sekä luottamaan omaan itseensä. Toivon, että kokemus vahvistaa halua olla harrastuksen parissa ja jatkaa itsensä kehittämistä. Toivon myös, että kokemus aktivoi kotiväkeä harrastuksen pariin. Toiminnassamme meidän ohjaajien tehtävä on varmistaa, että kaikki tämä tapahtuu turvallisessa ympäristössä hymy huulilla. Jatkossakin on tärkeää, ettei hinta rajoita kenenkään osallistumista vaan mahdollisimman moni voi kokea harrastamisen ilon. Toteuttaminen vaatii toki järjestäjiltä halua ja töiden jakamista ennen ja jälkeen. Kun on valmis antamaan itsestään saa jotain takaisinkin. Palaute näiden tempausten ympärillä on ollut hyvää ”kamuilta” ja heidän vanhemmiltaan, iso kiitos siitä! Näillä positiivisilla kokemuksilla jatkamme edelleen toiminnan kehittämistä ja uusien harrastajien etsimistä tulevalle hallikaudelle.

Moikka, olen

Veeti Vesilisko TEKSTI ESSI KESKINEN

KUVASTANI näkee, että

on huhti-toukokuu, koska olen pukeutunut niin komeaan kutuasuun. Selkääni kasvaa harja ja mustat täpläni voimistuvat, kun kevät koittaa ja on aika lähteä tanssittamaan tyttövesiliskoja. Saatan joutua tanssimaan valitsemalleni tytölle jopa kaksi päivää ennen kuin se suostuu morsiamekseni.

Muun ajan vuodesta olen päältä ruskeanharmaa tai vihertävä ja vatsapuolelta punainen, keltainen tai komean oranssi. Tummat täplät koristavat koko liskomaista ruumistani. Ihoni on sileä eikä rypyliäinen kuten rupiliskolla. Ulkonäöstäni ja nimestäni huolimatta en ole lisko enkä matelija vaan salamanteri eli läheisempää sukua sammakoille. En kasva yhdeksää senttiä pidemmäksi vaikka saatankin elää noin kahdeksanvuotiaaksi.

Syön mitä tahansa elävää eli selkärangattomia, kuten hyönteisiä ja hämähäkkejä. Ravintoa etsin yleensä öisin tai sateisella ilmalla. Tunnistan ruokani liikkeen tai hajun perusteella. Päivisin piileskelen auringolta kasvillisuuden seassa, koska herkkä ihoni ei kestä kuivumista.

Elelen eteläisessä Suomessa kosteilla paikoilla, lähteiden ympäristöissä, metsissä, niityillä ja puutarhoissa. Kutuympäristöksi valitsen kuitenkin seisovavetisen lammen, lammikon tai vaikkapa kallionkolon, koska kuoriuduttuaan poikaseni uivat ympäriinsä ja hengittävät kiduksilla.

Talveksi vaivun horrokseen kasvillisuuden sekaan, maakoloon tai vaikkapa lammenpohjaan, koska vaihtolämpöisenä en kykene lämmittämään ruumistani enkä pärjää kylmässä. Poikaseni viettävät ensimmäisen talvensa toukkina vedessä ja nousevat maalle vasta seuraavan vuoden syksyllä.

Jos haluat nähdä minut, helpoiten minut bongaa kutureissulta joltain lammelta. Muun ajan vuodesta minua on kyllä tosi vaikea nähdä. Toukokuuhun siis!

Sukeltaja 4/2015 25

Suuren

urheilujuhlan tuntua KULUNEEN KESÄN AIKANA UITIIN JA SUKELLETTIIN MONET JÄNNITTÄVÄT KISAT. MITALEILLE EI JUURI PÄÄSTY, MUTTA HENKILÖKOHTAISIA ENNÄTYKSIÄ RIKOTTIIN JA KOKEMUKSIA KERÄTTIIN. LUE TARINAT KISAMATKOILTA. KOONNUT KRISTIINA KARILA

Uppopallo UPPOPALLON MM-kilpailut

pelattiin Kolumbian Calissa 26.7.–1.8. Suomesta mukana oli naisten joukkue. Naisten sarjaan joukkueita osallistui yhdeksästä maasta, ja Suomi sijoittui viidenneksi.

Maailmanmestaruuden vei Saksa, toiseksi tuli Norja ja isäntämaa Kolumbia sijoittui pronssille.

Suomen edelle neljänneksi kiilasi Ruotsi.

Kisoihin valmistautuminen aloitettiin jo hyvissä ajoin. Pelkästään tänä vuonna joukkueella oli yksitoista yhteistä leiriviikonloppua. Lisäksi pelaajat osallistuivat sarjapeleihin ja kolmeen uppopalloturnaukseen. Valmentaja Juhani Honkanen on joukkueeseen tyytyväinen.

– Valmistautuminen onnistui mielestäni erinomaisesti.

Pelaajat ja joukkue kehittyvät tämän vuoden aikana pelillisesti, ja joukkue pystyi jo ennen kisoja erittäin hyvin mukautumaan vastustajien pelityyleihin ja -taktiikoihin. Vastustajat pystyivät kuitenkin pelaamaan kovissa otteluissa meitä paremmin virheetöntä peliä. Joukkue kykeni hyvin kokoamaan itsensä jokaiseen alkavaan otteluun, mikä osoittaa pelaajiemme henkistä vahvuutta. Tunnelma oli rento ja vapautunut koko kisojen ajan, hän summaa.

Vaikka mitalia ei mukaan saatukaan, oli kilpailu hieno osoitus siitä, millainen innostus ja yhteishenki joukkueessa vallitsee. Ison joukkueen kilpailumatka kaukaiseen maahan ei ole halpaa huvia. Sen lisäksi, että joukkue treenasi aktiivisesti,

JUHANI HONKANEN

pelaajat käyttivät paljon aikaa ja vaivaa sponsoreiden ja muun rahoituksen hankkimiseen muun muassa tekemällä upean seinäkalenterin. Jokaisella oli tietysti myös oma päivätyönsä tai opiskelunsa, joka piti hoitaa. Yhteisestä ponnistuksesta oli palkintona valtavasti uusia kokemuksia ja oppia kisaamisesta MM-tasolla sekä mahtava yhteishenki.

Suomalainen naisuppopalloilu jatkaa edelleen matkaansa maailman huipulle.

– Maajoukkueen seuraava projekti on käynnistymässä ja toivoisimmekin uusia uppopallopistoksen saaneita pelaajia mukaan maajoukkuetoimintaan, Juhani Honkanen kutsuu.

Lisätietoa maajoukkuetoiminnasta saat: juhani.honkanen@elisanet.fi

Maajoukkue kiittää tukijoitaan: Sukeltajaliitto, Kuljetus Tuuri Oy,Varastotie Oy, Ursuk Oy, Fysio-Origo, Tampereen teollisuusautomaatio Oy, Lämpöykkönen Oy, Nokian Urheilusukeltajat,Vakuutusyhtiö Turva, Oy Laakeri-Center Ab, A-insinöörit Oy,Vesi-Masa Oy, GearPro Oy, Iron Bridge Oy, Kouvolan Isännöintikolmio Oy ja Oraltiimi Kristen Koivu Oy,Voikkaan sivuapteekki, Matti Frondelius, Mailiina Turanlahti, Eija Savolainen, Jaana Pajula-Ihaksi ja Jussi Ylhäsi.

26 Sukeltaja 4/2015

Räpyläuinti TERHI IKONEN puolusti

suomalaisvärejä räpyläuinnin MM-kilpailuissa Kiinan Yantaissa 15.–22.7. Tämä oli korkea-arvoisin koskaan järjestetty urheilutapahtuma tässä noin 7 miljoonan asukkaan satamakaupungissa. Kilpailuun osallistui 232 uimaria 29 maasta. Suurimmat joukkueet tulivat Venäjältä, Kiinasta, Koreasta ja Ranskasta. Suomi oli ainoa Pohjoismaiden edustaja. Viro oli mukana neljän uimarin joukkueella ja saalisti yhden mitalin.

Kilpailujen allasosuudessa oli jaossa mitaleja 14 eri lajissa.

Mitalitilaston kärjessä komeilivat Venäjä, Korea ja Kiina, joista Venäjä ylsi jopa 25 mitaliin. Ukraina oli mitalitilaston neljäs 11 mitalillaan. Euroopan maista Saksan joukkue osoitti vahvuutensa miesten viesteissä ja voitti kultaa sekä 4 x 100 metrin että 4 x 200 metrin matkoilla. Avovesiuinneissa vain yksi uimari ui 6000 metrin matkan alle tuntiin. Italian Davide de Ceglie voitti kilpailun yli kahden minuutin marginaalilla.

Terhi aloitti kilpailunsa 400 metrin matkalla, jossa sijoitus oli 10. Päämatkasta, 1500 metrin kilpailusta, tuli suuri pettymys, kun se keskeytyi ensimmäiseen käännökseen välinerikon vuoksi.

800 metrillä Ikonen ui viidenneksi ajalla 07:06.66 jääden noin kuusi sekuntia nimissään olevasta Suomen ennätyksestä. Tämä harjoittelukausi on ollut Terhille hieman haasteellinen, koska

SARI NUOTIO

Tampereen halli on ollut remontissa, joten hän on joutunut harjoittelemaan lyhyellä radalla ja hakemaan harjoitteluolosuhteita kauempaa. Viides sijoitus MM-tasolla on hyvä saavutus, ja nyt katse on jo tiiviisti suunnattuna ensi vuoteen ja kesäkuussa Kreikassa uitaviin seuraaviin MM-kilpailuihin.

Vapaasukellus VAPAASUKELLUKSEN allaslajien

MM-kisat käytiin Serbiassa 19.–28.6. Suomesta mukana oli seitsemän kilpailijaa, kaksi naista ja viisi miestä. Mitalit menivät tällä kertaa muihin maihin, mutta erinomaisia suorituksia ja henkilökohtaisia ennätyksiä tehtiin useita. MM-ensikertalaiset Ossi Peltola ja Paula Hietanen sukelsivat hienon avauksen kansainvälisellä tasolla. Paula selviytyi B-finaaleihin hengenpidätyksessä ja pituussukelluksessa ilman räpylöitä. Paulan finaalisukellus ilman räpylöitä jäi vain kaksi metriä Suomen ennätyksestä, joten häneltä on odotettavissa hienoja tuloksia jatkossa. Miehistä Jaakko Keskitalo ja Mikko Niemeläinen pääsivät B-finaaleihin, ja Mikko Niemeläisen muutkin sukellukset jäivät vain pienen matkan päähän finaalipaikoista.

Merkittävintä kisoissa yleisesti oli terävimmän kärjen leventyminen. Kaikissa lajeissa mitalisijoista taisteli entistä suurempi tasaväkinen porukka. Kovassa kilpailussa korostuivat henkiset taidot. Naisten tulokset alkavat lähentyä miesten tasoa, ja miesten pituussukelluksessa ilman räpylöitä ollaan hyvin lähellä 300 metrin maagista rajaa. Hyvällä työllä tämän rajan rikkominen voidaan asettaan tavoitteeksi ensi vuoden MM-kisoissa, jotka järjestetään Turussa.

VILJAMI TABELL

Sukeltaja 4/2015 27

Kuva-albumi Seepiat PETTERI VILJAKAINEN

28 Sukeltaja 4/2015

Mustekalat kosioaikeissa KUVA on

otettu Zeelandissa, Hollanissa sukelluskuvauksen MM-kisoissa. Sukelluskohteena oli Zeeland Bridge, jonka siltapilarien lähettyville oli rakennettu bambukepeistä pesimispaikkoja seepioille.

Onnistuimme sukellusparini kanssa löytämään seepiat viimeisen kisasukelluksen puolessavälissä. Niitä kuvatessani huomasin vilkkuvan punaisen valon koteloni oikeassa yläreunassa.Valo tuli kotelon sisällä olevasta kosteushälyttimestä. Sukellus loppui siihen, ja tein kontrolloidun hätänousun 4–5 metrin syvyydestä. Viitoin turvasukeltajien veneen luokseni ja kamera saatiin ajoissa ylös vedestä. Maissa avatessani koteloa selvisi, että kotelon etuosan tiivisteestä oli vuotanut pari tippaa vettä sisälle, mikä oli laukaissut hälyttimen.

Olimme ainoa sukelluspari, joka näki seepioita koko kilpailun aikana. Hälyttimen pamahtaessa päälle sukellusaikaa oli vielä 45 minuuttia jäljellä.Vähän jäi kaivelemaan, minkälaisia kuvia olisinkaan saanut siinä ajassa…

Canon 1DX. Canon 16-35 objektiivi. 1/125 f/16 ISO1600.

Subalin kotelo.

Ikeliten DS-160 salamat. www.underwater.pictures.fi

Sukeltaja 4/2015 29

Sinua tarvitaan

sukeltaja

KIINNOSTAAKO LUONNONSUOJELU? VOISITKO AUTTAA PELASTUSTEHTÄVISSÄ TAI RAKASTATKO HISTORIAA? SUKELLUS ON MONIPUOLINEN HARRASTUS, JOSTA ON ILOA MUUTENKIN KUIN VIRKISTYSMIELESSÄ.

TEKSTI SUSANNA KORKIATUPA, MILLA MAJANDER KUVITUS ANNI PTIKÄNEN

paikkakunnalta löytyy varmasti monia tahoja, joiden toiminnassa on tarvetta laitesukellusosaamiselle tai halulle auttaa esimerkiksi vesiluonnon suojelussa. Oman harrastuksen voi myös viedä astetta ammattimaisemmalle tasolle kouluttautumalla vapaaehtoiseksi pelastajaksi. Vapaaehtoistoiminnan porukoista löytyy monesti uusia upeita tyyppejä, yhdessä tekeminen innostaa ja kaupan päällisiksi saa vielä auttamisesta hyvän mielen.

OMALTA

VAPAAEHTOISTA PELASTUSTOIMINTAA

Sukeltajana voit hakeutua mukaan Vapaaehtoiseen pelastuspalveluun, Vapepaan, joka toimii viranomaisten tukena esimerkiksi kadonneen ihmisen etsinnöissä ja onnettomuuksien jälkihoidossa.

Vapepa-sukeltajat toimivat erilaisissa Vapaaehtoisen pelastuspalvelun vedenalaisissa etsintätehtävissä, jotka ovat pääasiassa kiireettömiä.

Vapepan riveissä vedenalaista etsintää tekevän pitää suorittaa tehtäväänsä varten viranomaisten hyväksymä koulutus. Sukeltajaliiton laitesukellus- ja turvallisuusvaliokunta kouluttaa sekä Vapepa-sukeltajia että Vapepa-sukelluskouluttajia. Myös jotkut seurat ja muut yhteistyösopimuksen solmineet tahot voivat järjestää Vapepa-sukeltajakoulutusta.

Koulutukseen tulevalla sukeltajalla on oltava vähintään 50 kirjattua sukellusta, joiden yhteiskesto on vähintään 25 tuntia.

30 Sukeltaja 4/2015

Kurssille osallistuminen edellyttää täysi-ikäisyyttä ja voimassa olevaa perusensiapukoulutusta sekä lääkärintodistusta sukelluskelpoisuudesta. Kurssi sisältää allas- ja avovesijaksot sekä teoriaosuuden.

Jos Vapepa-toiminta kiinnostaa, etsi kurssi www.sukeltaja.fisivulta Tapahtumakalenterista tai kysy lisätietoa laitesukellus- ja turvallisuusvaliokunnasta. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun nettisivuilta löytyy lisää tietoa itse toiminnasta www.vapepa.fi.

Joillakin paikkakunnilla vapaaehtoiset palokunnat ja Vapepa tekevät yhteistyötä ja avustavat toisiaan erilaisissa vesipelastustehtävissä. Vapepa-sukeltajalle saattaa siis joskus löytyä tarvetta

Miten seura hyötyy Vapepa-toiminnasta?

AVUSTUKSIA voi TILOJEN saanti

saada helpommin.

voi onnistua helpommin.

BONUKSENA muu Vapepan

ympärillä toimiva yhteistyö, yhteisharjoitukset ja koulutukset.

YHTEISKUNNALLISESTI merkittävää

nostaa seuran profiilia.

toimintaa, joten

VPK:n tehtävissä. Joissakin VPK:ssa sukelletaan enemmänkin, mutta kaikissa palokunnissa laitesukellustoimintaa ei välttämättä ole. Kaikenlainen pelastustoiminta vaatii kuitenkin aina asianmukaisen koulutuksen.

MERIPARTIOSTA SE PIENIKIN PONNISTAA

Meripartio opastaa nuoria liikkumaan vesillä, purjehtimaan, navigoimaan ja tutustuttaa muutenkin merenkulun sääntöihin. Merellä toimivat partiolaiset tekevät myös yhteistyötä Merentutkimuslaitoksen kanssa seuraamalla muun muassa Itämeren leväkukintoja ja rehevöitymistä. Meripartiotoimintaa harrastetaan eri kokoisilla aluksilla kanooteista jolliin ja matkapurjeveneistä isoihin moottorikoululaivoihin. Meripartiolaisia on noin 9000 noin 100 eri lippukunnassa sekä merellä että sisävesillä. Partio on muutenkin hieno mahdollisuus monipuolisen luonnossa liikkumisen ja leirielämän taitojen oppimiseen. Partiossa oppii kunnioittamaan ja suojelemaan luontoa. Kaikki partiotoiminta on avointa seitsemän vuotta täyttäneille. Partio sopii kaikenikäisille, ja usein lippukunnissa on tarvetta myös uusille aikuisille. Lue lisää ja etsi lähin lippukuntasi www.partio.fi.

LUONTO TARVITSEE AUTTAJAANSA

WWF tekee aktiivisesti suojelutyötä Itämeren hyväksi. Liittymällä WWF:n öljyntorjuntajoukkoihin voit itsekin auttaa tarpeen vaatiessa. WWF:n öljyntorjuntajoukkoihin voi liittyä kuka tahansa 18–69-vuotias terve henkilö. WWF kouluttaa säännöllisesti vapaaehtoisia sekä rantaöljyntorjuntaan että öljyyntyneiden eläinten hoitoon. Kaikkia vapaaehtoisia ei toki ole tarpeen kouluttaa, vaan todellisiin öljyonnettomuustilanteisiin voi ottaa osaa ilman kurssejakin. WWF järjestää myös erilaisia talkooleirejä ympäristön hyväksi. Käy tutustumassa tarkemmin www.wwf.fi-nettisivuilla.

Jokainen seura ja yksittäinen sukeltajakin voi aktivoitua oman vesialueensa suojelemisessa. Suomessa on enemmän järviä ja jokia kuin missään muualla Euroopassa. Kuitenkaan sisävesiemme tila ei ole kaksinen. Erityisesti virtaavien vesien tilanne on huolestuttava. Järvien tilanne on parempi, mutta rehevöityminen ja pohjien liettyminen ovat paikoin ongelmana. Ojitukset, lannoitus, turpeennosto, vesistöjen perkaukset sekä vesi- ja rantarakentaminen ovat yleisin syy sisävesien laadun heikentymiseen. Eri puolilla Suomea on viime vuosina kunnostauduttu ja toteutettu järvien suojeluhankkeita paikallisesti. Yleensä hankkeita koordinoi jokin viranomainen tai järjestö, esimerkiksi Suomen ympäristökeskus tai Suomen Luonnonsuojeluliitto.

Monissa kunnissa sukellusseurat ovatkin tarjonneet auttavaa kättään järvien ja rantojen puhdistukseen. Kunnostustarpeessa olevia järviä riittää. Jos haluat auttaa, ota yhteyttä paikalliseen viranomaiseen; myös kunnat ja ELY-keskukset hallinnoivat paikallisia ympäristöasioita. Tutustu lisää vesistöjen suojeluun www.ympäristö.fi ja www.sll.fi.

KIINNOSTAVATKO HYLYT JA HISTORIA?

Meriarkeologiasta kiinnostuneet sukeltajat ovat avustaneet muun muassa Museovirasto hylkyjen tutkinnassa jo pitkään, sillä tutkimusresurssit ovat maassamme aina olleet rajallisia. Meriarkeologia keskittyy vedenalaisen kulttuuriperinnön, kuten hylkyjen, väyläesteiden, laiturirakennelmien, ankkurointipaikkojen, merimerkkien tai painolastin dumppauspaikkojen tutkimiseen. Joillakin seuroilla on itsellään meriarkeologista toimintaa ja jaoksia.

Helsingissä kotipaikkaansa pitävän Suomen meriarkeologinen seura ry:n tavoitteena on edistää meriarkeologista tutkimus-, koulutus- ja harrastustoimintaa Suomessa. Yhdistyksen jäseneksi voi hakea kuka tahansa meriarkeologiasta kiinnostunut henkilö.

Seura järjestää ensisijaisesti harrastussukeltajille suunnattuja NAS-kursseja (Nautical Archaeology Society). Kurssien tarkoituksena on jäsentää käsitystä siitä, miten vedenalainen arkeologia ja meriarkeologia toimivat arkeologian osa-alueina. Kurssilla käsitellään arkeologian peruskäsitteitä ja sitä, miten vedenalaisarkeologinen tutkimus perustuu näihin käsitteisiin. Kurssilla käydään myös läpi erilaisia vedenalaisarkeologisia kohdetyyppejä, kuten esimerkiksi hylyt, laiturirakenteet ja väyläesteet. Lisäksi käsitellään näiden kohteiden dokumentoinnissa käytettäviä perustekniikoita. Kurssin olennaiseen sisältöön kuuluu tutustuminen vedenalaisen kulttuuriperintömme suojelemiseksi laadittuun lainsäädäntöön ja siitä seuraaviin rajoituksiin ja mahdollisuuksiin.

Suomessa järjestetään myös ammatillista tutkimussukelluskoulutusta, johon valitaan ensisijaisesti alan opiskelijoita, mutta mahdollisuuksien mukaan myös alan harrastajia. Koulutusta antaa Luksian aikuisopisto Lohjalla. Noin 120 lähiopetuspäivän koulutus valmistaa ammatillisen pätevyyden omaavia tutkimussukeltajia.

Meriarkeologinen seura auttaa ja antaa aiheesta kiinnostuneille lisätietoja: www.meriarkeologinenseura.fi tai mas@mas.fi. Ammatillisesta tutkimussukelluskoulutuksesta löytyy tietoa Luksian sivuilta www.luksia.fi

Sukeltaja 4/2015 31

Editoimalla saat hienoja sukellusvideoita TALLENTUIKO KESÄLLÄ MUISTIKORTILLE PARAS HYLKYSUKELLUKSESI? ONKO KOVALEVYILLÄSI TUNNEITTAIN MATERIAALIA AIEMMILTA SUKELLUKSILTASI? HALUATTEKO ESITELLÄ SEURANNE TOIMINTAA VIDEOLLA? EDITOINTI ON TYÖLÄS, MUTTA ANTOISA VAIHE SUKELLUSVIDEON TEKEMISESSÄ.

TEKSTI JA KUVAT JAAKKO ALA-HIIRO

määritellään Wikipediassa kuvasta ja äänestä muodostuvaksi audiovisuaaliseksi mediaksi. Elokuvalla kerrotaan tarina ja sillä pyritään vaikuttamaan tunteisiin. Myös sukellusvideolla kerrotaan tarina ja pyritään saamaan katsojalle mukanaolon tunne. Tarinalla on alku, keskikohta ja loppu. Tarina koostuu otoksista, joita editoija liittää peräkkäin määräten kerronnalle rytmin. Editointi ei ole kuitenkaan pelkkää videoleikkausta, vaan kuvakerronnan täydentämistä visuaalisilla efekteillä, värinmäärittelyllä, grafiikoilla ja äänen viimeistelyllä.

ELOKUVA

PÄÄMÄÄRÄ

Sukellusvideon editointi on sujuvinta, kun videon päämäärä on ollut selkeä jo kuvauksia suunniteltaessa ja suoritettaessa. Aina suunnitelmat eivät kuitenkaan toteudu tai idean sukellusvideon toteutuksesta saattaa saada vasta taltioidun sukelluksen jälkeen. Editointia aloitettaessa onkin hyvä palauttaa mieleen mitä ja kenelle ollaan tekemässä, mikä on toteutustapa ja missä videota esitetään.

32 Sukeltaja 4/2015

VIDEOEDITOINTIOHJELMISTOT

Videoita pääsee editoimaan esimerkiksi tietokoneen käyttöjärjestelmän mukana tulevilla sovelluksilla, kuten Windows Movie Makerilla tai iMoviella. GoPron sivuilta voi ladata maksutta sovelluksen actionkameran otosten muokkaamiseen. Alle sadalla eurolla saa käyttöönsä Adobe Premiere Elementsin, joka on helppokäyttöinen ja monipuolinen työkalu peruseditointiin. Sony Vegas Pro tai Adobe Premiere Pro tukevat 4K-resoluution kuvamateriaalia ja ovat runsaasti materiaalia sisältävissä tuotannoissa käytettävyydeltään monipuolisempia. Näiden ammattiversioiden hankkimiseksi joutuu sijoittamaan useamman satasen. Muutamalla kympillä saa hankittua konvertterin, jolloin 4K-materiaalin kerrotaan toistuvan myös kevyemmillä editointisovelluksilla (www.brorsoft.com).

ALOITA TÄSTÄ

Kuvatusta materiaalista kannattaa olla kaksi kopiota. Yksinkertaisimmillaan muistikortin sisältö kopioidaan tietokoneen kovalevylle

Editointiohjelman työskentelynäkymä kokonaisuudessaan.

Leikkaaminen on editoinnin tärkein osa. Hyvä leikkaus vaikuttaa kerronnan rytmiin ja videon sujuvuuteen. ja muistikortti säilytetään. Editointiohjelmaan perustettuun projektiin kansioidaan videomateriaali esimerkiksi kuvauspaikkojen tai päivämäärien perusteella. Kuvattu materiaali kannattaa palauttaa mieleen katsomalla se kertaalleen läpi. Otosten parhaat kohdat voi poimia peräkkäin aikajanalle tai ne voidaan merkitä markereilla. Myös perinteinen muistilehtiö voi auttaa kokonaisuuden hahmottamisessa.

MUSIIKKIA MUKAAN

Musiikki on keskeinen osa sukellusvideon äänimaailmaa. Sillä saa luotua tunnelmaa ja rytmitettyä videota. Maksullista, mutta monipuolista musiikkia löytyy Audio Networksin nettisivuilta. Omaan, netissä julkaistavaan sukellusvideoon saa musiikkia jopa alle euron kertakorvauksella. Seuratoiminnan esittelyyn tai palveluiden mainostamiseen korvaushinta määritellään erikseen musiikin lisensiointisivulla.

LEIKKAAMINEN

Kuvaleikkaus on keskeisin osa editointia. Tällöin määritellään edellisen otoksen päättymisen hetki ja päätetään uuden aloituskohta. Samalla vaikutetaan kuvakerronnan rytmiin ja voidaan korostaa valittua teemaa jatkamalla kyseisen otoksen kestoa.

Kuvaparien tulee noudattaa leikkaamisen kielioppia, jotta kuvakerronta olisi sujuvaa. Liikkeellä, toiminnalla, varusteilla ja

taustalla tulee olla jatkuvuutta, mikäli peräkkäiset otokset on kuvattu samassa kohteessa. Äänen jälkikäsittelyyn kuuluu muun muassa musiikin liittäminen sukellusvideoon. Äänimaisemaa voidaan elävöittää tehosteilla tai videoon voi sisällyttää kertojan äänen. Kuvaustilanteessa tallennetun, niin sanotun sataprosenttisen äänen leikkauskohtia voi pehmentää fade in ja fade out -efekteillä.

Lopuksi ääniraitojen tasot miksataan korvia miellyttäviksi.

VÄRIKORJAILU JA TEKSTIN LISÄÄMINEN

Värikorjailu on työvaihe, jossa hiotaan videon ilmettä ja annetaan eri otoksille sukunäköisyys. Värikorjailussa määritetään otosten valkotasapainoasetuksia, muutetaan kontrastia, valoisuutta ja värikylläisyyttä. Color correction -työkalu löytyy lähes jokaisesta nykyaikaisesta editointiohjelmasta.

Vinkkejä työskentelyyn Näiden avulla onnistut • monipuoliset kuvakulmat • vaihtelevat kuvakoot • leikkaaminen liikkeestä tai liikkeeseen • huomiopisteen pysyminen samalla kuvaneljänneksellä.

Vältä näitä virheitä • liian pitkät otokset • luopumisen vaikeus omasta materiaalista • kuvakulmien ja kuvakokojen samankaltaisuus • kuva- ja siirtymäefektien tarpeeton käyttö.

Sukeltaja 4/2015 33

Ei näin. Kuvaparissa on rikottu kahta editoinnin perussääntöä eli jatkuvuutta ja suojaviivasääntöä.

Vaan näin. Sukeltajan kädet ovat leikkauskohdassa samassa asennossa, ja kamera on pysynyt samalla puolella sukeltajan etenemissuuntaan nähden.

Yksi tapa tehdä sukellusvideo on ”kuvata leikkaamalla”.Tällöin sukelluksen aikana kuvataan kronologisesti esimerkiksi sukeltajaa ja sitä mitä hän näkee kuvakokoja ja -kulmia monipuolisesti vaihtelemalla.

Tekstigrafiikat lisäävät katsojalle kohdistettua informaatiota.

Teksteillä voidaan esimerkiksi kertoa aika- ja paikkatietoja sukelluskohteeseen liittyen. Parhaimmillaan tekstit rytmittävät osaltaan kuvakerrontaa ja ohjaavat katsojan huomiota haluttuun kohtaan kuva-alassa. Nykyaikaiset tekstityökalut sisältävät myös valmiiksi animoituja tekstimalleja.

LOPPUSILAUS

Masterointi tarkoittaa lopullisen videon tallentamista hyvälaatuiseen formaattiin. Ennen masterointia video on kuitenkin hyvä katsoa useamman kerran kriittisin silmin ja viimeistellä huolella. Masterista voi tallentaa esitysversioita eri pakkausasetuksilla kuhunkin käyttötarkoitukseen ja esitysmediaan.

Viimeinkin koittaa siis hetki kutsua kaverit kokoon, kaivaa popcornit esiin ja pitää ensi-ilta. Kenties sukellusvideo kannattaa lähettää Sukeltajaliiton järjestämään sukelluskuvauksen SM-kilpailuunkin?

34 Sukeltaja 4/2015

Lukusuosituksia • Pirilä Kari, Kivi Erkki, Elävä kuva – elävä ääni Otos, LIKE 2005 Leikkaus, LIKE 2008 Teos, LIKE 2010 • Korvenoja Pekka, TV-kameratyön perusteet, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian julkaisuja 2004 • www.elokuvantaju.uiah.fi • www.audionetwork.com

Tingi – Törsää / Varusteet

Sukelluksen kestävät NÄMÄ KAKSI KAMERAA OVAT VESITIIVIITÄ, ELI SUKELLUSKUVAUS ONNISTUU TIETYISSÄ SYVYYKSISSÄ ILMAN KOTELOAKIN. LISÄKSI MOLEMMISSA KAMEROISSA ON POTENTIAALIA HYVÄNLAATUISTEN VIDEOIDEN TALLENTAMISEEN. POKKARIKAMERA KULKEE HELPOSTI MUKANA, EIKÄ VÄHÄN PAREMMAN KUVANLAADUN TAKAAVA ”MIKROJÄRKKÄRIKÄÄN” JUURI TILAA VAADI. KUMMAN SINÄ VALITSET?

Tingi: Canon Powershot D30 mahtuva pokkari on näppärä. Koska kamera on edullinen, voi melkeinpä kuka tahansa kokeilla sen avulla taitojaan sukellusten videoinnissa. Kamera on vesitiivis aina 25 metriin saakka, ja se on myös iskunkestävä.Valmistaja lupaa kameralle laadukkaita kuvia myös vähäisessä valaistuksessa kameran 12.1 megapikselin High-Sensitivity-kennon ansiosta. Sukeltajan korvaan tämä kuulostaa lupaavalta.Videokuvan laatu on valmistajan mukaan Full HD -tasoa.Videokuvaus käynnistyy omasta painikkeestaan, mikä varmasti helpottaa käyttöä.

TASKUUN

• Herkkä kenno

noin

299 €

C AN

• Vesitiivis 25 metriin

ON

• Kevyt: paino vain 218 g

Törsää: Nikon 1 AW1 PEILITÖN, pieni

• Paino objektiivin kanssa 350 g NIKON

järjestelmäkamera sopii sille, joka haluaa asteen ammattimaisempaa otetta kuvaukseen. AW1 on ensimmäinen peilitön digijärkkäri, jolla oikeasti voi kuvata veden alla myös ilman koteloa. Kamerassa on kumitiivisteet ja objektiivin kiinnikkeessä o-rengas, mitkä estävät veden pääsyn kameran sisälle. Kennon tarkkuus on 14,2 megapikseliä ja ISO-herkkyys on maksimissaan 6400.Valmistajan mukaan nämä ominaisuudet varmistavat hienojen kuvien saamisen myös huonossa valaistuksessa. Tämäkin kamera on iskunkestävä. Kameraan voi ostaa lisävarusteena muun muassa vesitiiviin irrallisen salaman.

• Vesitiivis 15 metriin • Kotelolla voit kuvata 40 metrissä

Ovh perusobjektiivilla noin

749 € Sukeltaja 4/2015 35

Sukellusturvallisuus ja -taidot

Tampereen Diversnight-tapahtumassa A-lippu on asianmukaisesti valaistu.

TIMO VIKMAN

Yösukelluksella uusia ulottuvuuksia harrastukseen YÖSUKELTAMINEN ON HAUSKAA.YÖLLÄ SUKELTAMINEN ON YHTÄ TURVALLISTA KUIN PÄIVÄLLÄKIN, KUNHAN NOUDATTAA OHJEITA. TEKSTI MIISA NIEMINEN, LÄHIKOULUTTAJA, TAMPEREEN URHEILUSUKELTAJAT

YÖLLÄ tuttukin

sukelluspaikka näyttää erilaiselta kuin päivänvalossa. Sukelluslampun valokeila paljastaa pohjasta asioita, joita ei ole aiemmin ehkä huomannutkaan, ja elämä pinnan alla on toisenlaista kuin päivällä. Saatat nähdä koloistaan esiin ryömineiden pikkuisten pohjaöttiäisten lisäksi nukkuvia ahvenia tai vaikka pinnasta heijastuvan kuunsillan.

TUTTUUN KOHTEESEEN

Yösukellus on mielekkäintä tehdä tutussa paikassa. Tutussa kohteessa valmistautuminen ja itse sukeltaminen on helpompaa. On myös mielenkiintoista päästä vertaamaan paikan eroja päivällä ja yöllä. Veteen36 Sukeltaja 4/2015

menopaikka kannattaa valita valoisaan aikaan; kivikkoisia tai muuten haastavia paikkoja kannattaa välttää. Vieraaseen sukelluskohteeseen on hyvä käydä tutustumassa etukäteen.

PAIKKA NÄKYVÄKSI

Pimeällä toimiminen tuo omat haasteensa myös pintatoimintaan: sukellukselle valmistautumiseen, sukelluksen jälkeisiin toimenpiteisiin ja pintaorganisaation toimintaan. Pukeutumisalue on syytä valaista hyvin. Otsalamppu on kätevä sukellusvanhimman tai kirjurin varuste.

Veteenmenopaikka merkitään siten, että se on helppo havaita sekä veden alla että pinnalla. Se myös pitää pystyä erottamaan helposti

muista rannan valoista kuten mökkien piha- ja laiturivaloista. Tähän voi käyttää esimerkiksi kiilutikkua tai vilkkuvaloa. Jos alueella on veneliikennettä, on tärkeää valaista myös A-lippu.

KUNNOLLINEN VALAISIN

Yösukelluksen tärkeimpiä varusteita on kunnollinen sukellusvalaisin ja sille varavalo. Valaisin voi olla käsi- tai kanisterimallinen, kunhan se on valoteholtaan riittävä. Lataa akut tai vaihda paristot uusiin ennen sukellusta. Marketeissa myytävät ”vedenpitävät” taskulamput eivät välttämättä sovellu sukelluskäyttöön lainkaan tai ne ovat valoteholtaan niin heikkoja, ettei niitä ole mielekästä käyttää kuin varavaloina. Oikeaa, kunnollista sukellusvalaisinta oppii arvostamaan yösukelluksella.

MERKINANNOT

Yösukelluksella kommunikointiin käytetään valomerkkejä. Käsimerkkejä käytettäessä ne valaistaan. On kuitenkin varottava, ettei häikäise pariaan osoittamalla valokeilaa suoraan häntä kohti.

Valomerkit annetaan sukellusparin näkökenttään; pohjaa vasten annettu merkki näkyy parhaiten. Ennen sukellusta parin kanssa kerrataan käytettävät merkit.

Pintauduttua sukellusvanhimmalle näytetään valolla ok-merkki ja kerrotaan, ketkä pintautuivat, sillä pimeässä pintautuneen sukellusparin tunnistaminen on hankalaa.

Hätämerkki veden alla.

Huomiomerkki veden alla.

Ok-merkki veden alla.

Ok-merkki pinnalla.

Tapahtumaraportti

Kompressorin turvallisuudesta SEOSKAASUJEN käyttö

on lisääntynyt viimeisen 15 vuoden aikana Suomessa ja maailmalla. Nitroksia käytetään yleisesti, sillä se lisää sukelluksen turvallisuutta.

Oikealla koulutuksella ja noudattamalla turvaohjeita sekä nitroksin täyttö että sillä sukeltaminen ovat helppoa ja turvallista.

Sukeltajaliitto ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES ovat kampanjoineet kaasujen sekoittamisen turvallisuudesta ja säiliöiden merkitsemisestä. Koulutusjärjestöt ovat niin ikään kehittäneet opetustaan. Nitroksin sekoittamisessa piilee kuitenkin vaaransa, joista yksi on happipalo. Turvallisuuden kannalta on olennaista, että happi ja ilma sekoitetaan oikeassa suhteessa ja virtausnopeutta rajoittaen ennen kuin seos syötetään kompressoriin. Lähivuosilta tunnetaan tapauksia, joissa kompressoriin on syötetty liian vahvaa happiseosta. Syynä tähän on ollut joko väärin kalibroitu happianturi tai virheellinen virtauslaskenta ennen kompressoria. Seuraukset ovat olleet hengenvaarallisia ja kalliita: kompressori on hajonnut tai jopa räjähtänyt.

Nykyiset turvaohjeet ovat kattavia, ja ne on laadittu pitkän ajan kokemusten perusteella. Syy onnettomuuksiin on aina ollut inhimillinen tekijä: happianturin liian pitkä vaihtoväli, virhe virtausmittauksen laskennassa tai käyttäjän puutteellinen osaaminen.

Kompressorista vastaavalla on velvollisuus huolehtia siitä, että laitetta käyttävät ainoastaan blender-koulutuksen saaneet henkilöt, laitteisto on kunnossa ja tarkistettu ja täytöistä pidetään asianmukaista kirjaa. Huolellisuus takaa turvallisuuden.

PARIKÖYSI

Myös yösukelluksella on hyvä käyttää pariköyttä vaakanäkyvyyden ollessa alle kymmenen metriä. Käytettäessä kunnollisia sukellusvalaisimia myös lampun valokeiloja voidaan käyttää ”virtuaalisena pariköytenä”, joka pitää parin yhdessä. Tällöin on erityisen tärkeää seurata parin valokeilaa jatkuvasti.

Yösukellus kuuluu laitesukelluksen jatkokurssin ohjelmaan. Juuri peruskurssin suorittaneen kannattaa lähteä ensimmäiselle yösukellukselle kouluttajan kanssa, jotta turvakäytännöt tulevat tutuksi.

TUKESin tiedote täyttöpaikoista: www.tukes. fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/3Painelaitteet/ Ammattilaistiedote-Seoskaasusukellus-pullojen-ja-tayttopaikan-vaatimukset/ TEKSTI MATTI ANTTILA TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ

Sukeltaja 4/2015 37

Miten sukellusreissu pelastetaan?

räikkäavain

hylsyjä

JOS JOKIN VOI MENNÄ PIELEEN, SE MENEE, JA JUURI ENNEN SUKELLUSTA. O-RENGAS PETTÄÄ JA REMMI

kuusiokoloavaimia

KATKEAA. KAMAT ON JO PUETTU EIKÄ MITÄÄN OLE TEHTÄVISSÄ.

PARI ODOTTAA KUUMISSAAN KUIVAPUVUSSA VENEEN KANNELLA JA TUIJOTTAA KIEHUEN HORISONTTIIN.

TEKSTI PASI MANNERKOSKI KUVA ASTRID MANNERKOSKI

SOPIVAT varaosat

ja työkalut kuuluvat sukellusharrastukseen siinä kuin muutkin välineet. Vuosien varrella omaan pakkiin kerääntyy kuin huomaamatta kaikenlaista tarviketta, mutta aloittelijakin osaa kerätä työkalupakin, joilla moni ongelma ratkeaa. Kokosimme pakillisen tarvikkeita, joilla selviää pikkuvioista. Tärkeintä kuitenkin on, että varusteet on tarkistettu ja testattu jo ennen matkaan lähtöä.

OTA EDES O-RENKAAT

O-renkaat ovat työkalupakin perusta. Ota mukaan O-rengas DIN-pulloventtiiliin ja -paineenalentajaan ja niiden pariksi sopiva koukulla varustettu työkalu vanhan O-renkaan irrottamiseen sekä ehkä vielä sivellin uran puhdistamiseen ennen uuden asennusta. Hätätilassa vanhan O-renkaan poisto onnistuu vaikka puukonkärjellä. Koukusta voi sanoa kuriositeettina, että vaikka O-renkaan irrotuskoukku ei juuri eroa ompelutarvikkeista, on koukkutyökalu lentokoneeseen vietävien kiellettyjen tavaroiden listalla.

Pakkiin kuuluu myös kaikille O-renkaille tarkoitettua silikonivoidetta, joka säilyttää renkaiden elastisuuden ja muodostaa suojaavan, likaa hylkivän pinnan. Silikonia ei kannata kuitenkaan viljellä liikaa mihinkään. Esimerkiksi silikonisp-

38 Sukeltaja 4/2015

monitoimityökalu papukaijapihdit

raytä ei suositella kuivapuvun vetoketjun hammasosaan, sillä ponnekaasu voi vahingoittaa vetoketjun materiaalia.

Annostimen varasuukappale kuuluu sukelluskassiin, ja sen kiinnittämiseksi työkalupakkiin lisätään sopiva nippuside ja pienet kärkipihdit. Paikkausvälineet valitaan omien varusteiden mukaan, mutta esimerkiksi neopreeniliima on hyvä olla mukana. Sillä saattaa pelastaa vaikka sukellusparin päivän.

Työkalut kannattaa jakaa siten, että omiin varusteisiin sopivat O-renkaat ja niiden vaihtoon tarvittavat työkalut

pyörän kumin paikkoja vararemmejä

tasapainotusliivin venttiili

Pakin sisältöä • talkkia

painovyölukko

• varaparistoja elektronisiin laitteisiin • maskin remmi • räpylöiden remmit • varamaski • O-renkaita • kuusiokoloavaimia • pari erikokoista jakoavainta • omiin laitteisiin sopivat kiintoavaimet • ruuvimeisseleitä • mansettiliimaa • silikonia • varamansetti • pulloventtiilin DIN/INT-sovite, ”sielu” • säänkestäviä nippusiteitä • sivuleikkurit • ilmastointiteippiä • pyörän sisäkumin paikkauspakkaus • neopreeniliima märkäpuvun korjaukseen • kumilenkkejä • annostimen suukappale

karbiinihaka vyönsolki yoke-liitin

• tulppia annostimeen • silikoniletkua • kumiköysi • omien varusteiden muttereihin sopiva hylsy, räikkä ja pullovarsi • varahaka, jousihakoja • monitoimityökalu • otsalamppu

kemiallinen käsienlämmitin

• matalapaineletku • painemittarin letku • vetoketjuvahaa

sekä pieneen tilaan mahtuvat monitoimityökalut ovat saatavilla nopeasti sukelluskassissa ja muut työkalut on pakattu sopivaan pakkiin tai laatikkoon. Kuvamme pakki sopii kotisäilytykseen ja huoltoon, muttei veneeseen. Kulmikas, painava pakki voi olla jopa vaarallinen kannella eikä metalli pidä suolavedestä. Valitse veneeseen mieluummin pyöreäkulmainen muovipakki.

Ruostumattomasta teräksestä valmistetut työkalut säilyvät hyvinä pitkään. Silti niiden pintaan kannattaa sipaista silloin tällöin ruokaöljyä.

• lomaliitin / yoke-adapteri (kierreliittimellisen regulaattorin/ paineenalentajan sankaliittymällä varustettuun pulloon, jos haluat sukeltaa ulkomailla omalla regulla) • paineenalentajan adaptereja

Sukeltaja 4/2015 39

Rovaniemen Urheilusukeltajat

Raajärven louhoksen laiturilta on hyvä mennä veteen.

Pohjoisen

a t s u l l e k u s ä ä e r i v LAPPIIN MATKAAVAN SUKELTAJAN KANNATTAA PIIPAHTAA ROVANIEMELLÄ JA LÄHTEÄ PAIKALLISTEN OPASTAMANA TUTUSTUMAAN POHJOISEN KOHTEISIIN. JOKIA, JÄRVIÄ JA LOUHOKSIA RIITTÄÄ. MATKAILIJALLE LÖYTYY PALJON MUUTAKIN, MUUN MUASSA NAPAPIIRI JA ARKTISTEN ALUEIDEN TIEDEKESKUS ARKTIKUM.

KUVA: METSÄHALLITUS/KEVIN O’BRIAN

TEKSTI JA KUVAT SEPPO PÄTSI

ROVANIEMEN

Urheilusukeltajat ry on iso seura, jäsenmäärä noin 220, josta junioreita on viitisenkymmentä. Tarjoamme sukelluskoulutusta, norppatoimintaa ja teemme yhteistyötä Rovaniemen kaupungin kanssa. Järjestämme sukelluksia ja leirejä Rovaniemellä, lähialueilla ja Jäämerellä. Rovaniemen Urheilusukeltajat ry on perustettu vuonna 1975. Seura täyttää tänä vuonna 40 vuotta.

pohjakosketus haittaa, koska virta vie pölyn pois. Joessa on paljon katseltavaa: uiton jäljiltä jääneitä uppopuita, isoja lohkareita, hienoja hiekkapohjia, rapuja ja kaloja (muun muassa haukia ja ahvenia), ja hiljattain saatiin filmille kuhakin. Syvyyttä sukelluskohteissa löytyy 17 metriä, ja Kemijoen syvin kohta Rovaniemellä on rautatiesillan eteläpuolella oleva Kirkonjyrhämä (23 m).

JOKEEN

LOUHOKSELLE

Viikkosukellukset suuntaavat usein Kemijoelle, sillä kohde on lähellä ja sukellukset ehditään tehdä isommallakin porukalla illan aikana. Joen vesi on melko tummaa, mutta lampulla näkee eikä

Raajärven louhokselle on matkaa Rovaniemeltä noin 80 km. Seura on vuokrannut sukelluspaikan omistajalta ja rakentanut laiturin. Rinne laskeutuu noin 40 asteen jyrkkyydellä, ja näkyvyys

40 Sukeltaja 4/2015

Lisää kuvia kohteista löytyy seuran sivuilta www.rovaniemenurheilusukeltajat. com kohdasta Galleria.

Kaapelinvedossa Jarmo Killström ja Jorma Thessler.

XXXXXXXXXX

JÄRVEEN

Isokuuleajärvi on Korouoman alkupäässä Posion ja Ranuan rajalla oleva kirkasvetinen järvi hiekkaharjujen välissä, näkyvyys on noin 10 metriä. Matkaa Rovaniemeltä on noin 150 km. Järven poikki menee hiekkaharju noin 9 metrissä, syvyyttä löytyy harjun etupuolella 17 metriä ja takapuolella 23 metriä. Pohjalla on lähteitä, joten vesi on syvemmällä kylmää kesälläkin. Veteen on kaatunut paljon puita, joista löytyy usein uistelijoilta jääneitä uistimia. Järvessä on myös kalaa. Rannalla on Metsähallituksen kamiinalla lämmitettävä autiotupa ja laavu nuotiopaikkoineen, joita voi käyttää sukelluksella tukikohtana.

VIREÄ SEURA

Raajärven louhoksen maisemaa.

on hyvä noin 25 metriin. Sen alapuolella on sameampi kerros, mutta pohjalla taas näkee hyvin lampulla. Louhoksen molemmilla sivuilla on pystysuoria seinämiä ja isoja lohkareita, ja louhoksessa on myös kalaa. Syvyys on noin 45 metriä. Sukelluspaikka on puomin takana, ja avaimen puomiin saa ravintola Mainarista noin kilometrin päästä sukelluspaikasta. Avaimen voivat lainata pientä korvausta vastaan myös muiden seurojen sukeltajat.

Kurssien avovesileirit pidetään Raajärven pienemmässä louhoksessa Leveäselässä, josta löytyy syvyyttä 17 metriä. Seura on kunnostanut sukelluspaikkaa ja rakentanut lavoja ja muuta koulutusmateriaalia. Molemmissa paikoissa käydään talvella myös avantosukelluksilla.

Keväisin huhtikuussa järjestetään Rovaniemen uimahalli Vesihiidessä sukellustaito- ja räpyläuintikilpailut Napa- ja norpparalli. Norpparallia seurasi tänä vuonna myös oma merenneitomme Nerissa.

Seuramme uppopallotoiminta on muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen taas aktivoitunut, ja ensimmäinen harjoitusottelukin pelattiin Merilapin Uppopalloseuraa vastaan kevään norpparallin yhteydessä.

Seuramme osallistuu myös talkootoimintaan: Kemijoen uimarantoja puhdistetaan keväisin ja syksyllä 2013 vedettiin Kemijokeen valokaapelia. Meillä on myös Vapepa-toimintaa.

Vieraat ovat tervetulleita seuran järjestämiin tapahtumiin ja leireille. Mukaan pääsee ottamalla yhteyttä seuran toimijoihin, joiden yhteystietoja löytyy seuran sivuilta: www.rovaniemenurheilusukeltajat.com. Sivuilta löytyy myös lista sukellustapahtumista ja kunkin sukelluksen yhteyshenkilön tiedot.

Tervetuloa sukeltamaan Rovaniemelle!

Sukeltaja 4/2015 41

AIHETTA AJATTELEMISEN

Pidetään seurat elinvoimaisina saanut viestejä erilaisista seuratoiminnan ongelmista eri puolilta Suomea. Esimerkiksi seura ei halua aloittaa uusia toimintamuotoja tai haluaa lopettaa nykyisiä. Kalustoa ei anneta jäsenten käyttöön tasapuolisesti. Uusille toimijoille ei anneta mahdollisuutta, vaikka halukkaita tehtäviin olisi tarjolla. Tällainen yhdistystoiminta kuulostaa järjettömältä. Miksi sukellusseura haluaisi supistaa toimintaansa tai toimia vain perinteisillä tavoilla?

OLEN

ulkopuolisten on kuitenkin mahdotonta tietää todellisia syitä, jotka ovat johtaneet tällaisiin päätöksiin. Taustalla voi olla monenlaisia asioita: oman edun tavoittelua, vastuuntunnotonta toimintaa, ristiriitaisia näkemyksiä tai henkilökohtaisia ongelmia, jotka vaikeuttavat yhdessä tekemistä.

Esimerkiksi päätäntävallasta luopuminen tai sen jakaminen voi joskus olla pitkän linjan tekijälle vaikeaa. Vallan keskittymisen seurauksena seuratoiminta saattaa kuitenkin näivettyä.

SEURAN

Voisiko perimmäisenä syynä olla se, että seuran kasvaminen pelottaa? Pelätäänkö, että vastuu ja työtaakka jäävät kuitenkin yksien ja samojen toimihenkilöiden harteille?

Seuran tehtäviin tulisi valita sopivia henkilöitä. Löytyykö seurasta uskallusta esittää uusia henkilöitä siinäkin tapauksessa, että aikaisemmat eivät itse ilmoita haluavansa pois? Kaikki eivät myöskään kykene kantamaan vastuuta käytännössä, vaikka näin saattavat itse ajatella. Se, että henkilö ei ehkä ole sopiva seuran vastuutehtäviin, ei näy dokumenteissa eikä julkisissa keskusteluissa. Tieto perustuu yleensä vain henkilöiden välisiin keskusteluihin ja henkilökohtaisiin havaintoihin. eivät saa seuran kalustoa käyttöön tasapuolisesti, vaikka periaatteessa pitäisi. Laivat, veneet ja kompressorit ovat seuroille kalliita investointeja. Niistä halutaan pitää hyvää huolta. Kaluston käytöstä päättävät ja niistä vastaavat saattavat kuitenkin ajatella, että satunnainen käyttäjä saattaa rikkoa jotakin. Kaluston käytöstä tulisi olla selvät pelisäännöt, jotka määrittävät muun muassa käyttäjän osaamisvaatimukset ja käytön periaatteet. Seuran varusteiden runsas käyttö on yksi positiivinen merkki seuran elinvoimaisuudesta.

KAIKKI

käyttö seuran tapahtumissa voi aiheuttaa eripuraa. Jos seuran perinteisiin on kuulunut alkoholin nauttiminen seuratapahtumissa, saattaa lasten ja nuorten kutsuminen mukaan aiheuttaa vastustusta, koska perinteestä pitää silloin luopua. Myöskään alkoholi ja vastuutehtävät, kuten kipparointi, eivät sovi yhteen. Päihteiden käytöstä tulee olla yhteisesti sovitut säännöt, joihin kaikki sitoutuvat.

PÄIHTEIDEN

SEUROJEN on

oltava avoimia uudistumaan. Elinvoimaisuus perustuu monipuoliseen toimintaan, jossa kaikki erilaiset jäsenryhmät ovat vahvasti mukana. Myös nuorille ja uusille tulokkaille on annettava mahdollisuus ottaa vastuuta ja toimia seuran hyväksi. Vastuun antaminen saa jäsenet kokemaan toiminnan omaksi ja mielekkääksi.

ESA TAMMIO

Pentti Hartikainen

42 Sukeltaja 4/2015

Yhteiset, tasapuoliset pelisäännöt ovat tärkeitä seuratoiminnan kulmakiviä.

tetta

Anna palau

Mistä haluaisit lukea seuraavassa numerossa, tiedätkö kiinnostavia juttuaiheita?

Sari Nuotio, toiminnanjohtaja

Liiton toiminnan johtaminen ja kehittäminen, talousasiat, edunvalvonta sekä järjestökontaktit. Toimin hallituksen ja työvaliokunnan esittelijänä.

VASTUULLANI ON

Anna meille palautetta! toimitus@sukeltaja.fi

stajaksi?

Lehden avu

Etsimme uusia avustajia tekemään kanssamme Sukeltaja-lehteä. Ilmoittaudu kirjoittajarekisteriin ja kerro, mistä aiheista haluaisit kirjoittaa.

Lähetä sähköpostia osoitteeseen toimitus@sukeltaja.fi ja kerro kuka olet, mistä haluaisit kirjoittaa sekä yhteystietosi.

aamaan

n blogg Tule mukaa

Päästä näkemyksesi, kokemuksesi ja sukelluselämyksesi kuuluville. Sukeltajaliiton nettisivulta www.sukeltaja.fi löytyy sukeltajien oma blogi.

Blogiin ovat tervetulleita kirjoittamaan kaikki sukeltajat. Blogia voi kirjoittaa omalla Blogger-tunnuksella, jonka saa luomalla gmail-tilin.Valmiin tekstin ja mieluusti myös muutaman kuvan voi myös lähettää Liiton toimistolle, ja se viedään blogiin puolestasi.

Kun haluat kirjoittaa, ota yhteyttä kristiina.karila@sukeltaja.fi.

ltajassa!

e Ilmoita Suk

Mainosta Sukeltajassa tai sukeltaja.fisivustolla. Mediakortti löytyy www.sukeltaja.fi > Sukeltaja-lehti.

Seuroille jäsenetuna pikkuilmoitus veloituksetta, kysy lisää!

www.sukeltaja.fi

www.sukeltaja.fi 040 525 6336 | sari.nuotio@sukeltaja.fi Kristiina Karila, viestintäkoordinaattori MINUUN VOI ottaa

yhteyttä kaikessa viestintään liittyvässä. Otan vastaan juttuja, kuvia ja juttuideoita Sukeltaja-lehteen tai vaikka Sukeltajan blogiin.

0400 163 262 | kristiina.karila@sukeltaja.fi Mika Rautiainen, koulutuspäällikkö VASTAAN koulutustoiminnasta

ja toimin koulutuksen asiantuntijana. Osallistun sukellusnormien ja -turvallisuuden kehittämiseen sekä koulutusmateriaalien tuottamiseen.

0400 380 981 | mika.rautiainen@sukeltaja.fi Riku Verkkomäki, jäsenpalveluvastaava päivästäni kuluu jäsenpalvelussa: tilaukset, laskutus, kortitukset jne. Vastuullani on myös jäsenrekisterin ylläpito ja kehittäminen sekä käyttäjien opastaminen.

ISO OSA

(09) 3481 2258 | riku.verkkomaki@sukeltaja.fi Heli Halava, nuorisopäällikkö MINUUN VOI olla

yhteydessä nuorisotoimintaan liittyvissä asioissa. Suunnittelen ja kehitän nuorisotoimintaa yhdessä nuorisovaliokunnan kanssa sekä toimin seurojen tukena.

040 764 1157 | heli.halava@sukeltaja.fi Anne Kettunen, järjestöassistentti monipuolisesti jäsenpalvelun erilaisia tehtäviä sekä päivitän jäsenrekisteriä ja nettisivuja.

HOIDAN

(09) 3481 2258 | anne.kettunen@sukeltaja.fi Sukeltaja 4/2015 43

I IIII I~II!IIJMI~~III IIII ~

..