Sukeltaja 5 2016

60-vuotisjuhlan tunnelmia

Laitesukeltava pyörätuolikelaaja

˹˹˹ƖʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ

Merkittävää meriarkeologiaa

Hinta 6,50 €

5/2016

VEDENALAISEN MAAILMAN AN E ERIKOISLEHTI RIKOISL

Hei, sukeltaja!

PM-kuvakisa ratkesi

Messukeskus

10.–19.2.2017 Pohjois-Euroopan suurin veneilytapahtuma – myös meille sukeltajille

Venemessuilla sukellusohjelmaa

Paljon mielenkiintoista ohjelmaa sukeltajille.

Tule tutustumaan veneisiin, vesiurheiluun, varusteisiin ja kalastukseen.

venemessut.fi Yhteistyössä

Toimeksiantaja

Sisältö

5/2016

Anu Virtanen

Vakiot 6 MONTOLAN kaivos sukelluskäyttöön.

8 TYRSKYT, Syyskokous ja uusi puheenjohtaja, Liiton koulutuslinja uudistuu, Hyviä uutisia Itämereltä, Sukelluskalastuksen MM. 16 SEURASIVU 17 NORPAT Tervetuloa Norpparalliin.

24 PERSOONA Pyörätuolikelaaja Henry Manni.

32 SUKELLUSKUVAUS Raportti sukelluskuvauksen EM-kisoista.

38

Stig Gustavsson

40

Kalervo Karaslahti

18

Päivitykset 18 SUKELLUSSEURA AHTI matkustaa kauniiseen Norjaan koko seuran voimin.

26 SKAGERRAKIN meritaistelusta on kulunut 100 vuotta.

Simo Sukeltaja: PARAS SYY ALOITTAA SUKELLUSHARRASTUS?

28 MERIARKEOLOGIEN opissa Kyproksella tutkimassa muinaista hylkyä.

36 ONNETTOMUUDET: Miksi Liitto ei julkaise virallisia raportteja?

38 SUKELTAJALIITTO 60-VUOTTA juhlahumussa.

74 % se on avain uuteen maailmaan 7 % voi harrastaa hyvässä porukassa 7 % ihmisen on hyvä olla vedessä

33 TINGI JA TÖRSÄÄ Ahkiot.

3 % se sopii kaikille

34 KUVA-ALBUMI Vuoden sukelluskuva.

1 % se tarjoaa haasteita

40 KOTIKOHDE Hylkyjä Ahvenanmaalla.

8 % muu: voi harrastaa yhdessä puolison kanssa, hermo lepää, näkee vedenalaisia otuksia niiden omassa ympäristössä, se lisää ihmisten ympäristötietoutta, tarjoaa rentoutta ja stressittömyyttä, pitää pois pahoilta teiltä, tarjoaa hetken irti arjesta, se on kutsumus. Jos laji kiinnostaa, sukella mukaan!

42 AJATTELEMISEN AIHETTA Tuleva puheenjohtaja Tero Lehtonen.

KANNEN KUVA Mika Saareila.

Onnellisen otuksen kuva sijoittui Sukelluskuvauksen PM-kilpailussa sarjassa Kala (muut kuin Pohjoismaiset vedet) kolmanneksi.

26

JULKAISIJA ăˁǘƬǚǜŘǖŘǚǔǔǜǜɁ ʁ˿ ſ õŘƞǔɁǘŘǜˁ ʹ̋ƙ ̋​̋​̋ȳʯ ĴÄ³Ï ſ ˹˹˹ƖʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ ſ OSOITTEENMUUTOKSET puh. (09) ʯǮƶɍ ʹʹǣƶ ſ ɁǓƋƬźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ ſ PÄÄTOIMITTAJA ÄǚƬ˾ ÂǔƬȧǔȭƬȭ ſ ŘǚƬǘʊǔƖȭǔƬȧǔȭƬȭźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ ſ TOIMITUSSIHTEERI °ʁǔʊǜǔǔȭŘ °ŘʁǔǚŘ ſ ǘʁǔʊǜǔǔȭŘƖǘŘʁǔǚŘźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ ſ TOIMITUS °ˁȧɡɡŘȭǔŘ Ï˿ ſ ñɁǒǖɁǔʊʁŘȭǜŘ ɍɍ <ƙ ʹƶɍ̋​̋ ñɁʁǔ ſ ʊˁǘƬǚǜŘǖŘźǘˁȧɡɡŘȭǔŘƖǞ ſ TUOTTAJA Susanna Korkiatupa | puh. 044 589 6234 | TOIMITUSNEUVOSTO Alex Nieminen, Stig Gustavsson, Susanna Kallama, Kristiina Karila, Susanna Korkiatupa, Pasi Mannerkoski, Mika Rautiainen | SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki, Mika Viitanen | ULKOASU Kumppania Oy, Laura Karjalainen | KUVAPANKKI ăǒˁǜǜƬʁʊǜɁƋǘ ſ ILMOITUSMYYNTI Erja JoenǜŘˁʊǜŘ ſ ɡˁǒƖ ̋ǣ̋ Ǯȴɍ ̋ȳʹȳ ſ ƬʁǖŘƖǖɁƬȭǜŘˁʊǜŘźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ ſ SUKELTAJA ILMESTYY helmi-, huhti-, kesä-, syys- ja joulukuussa PAINO Arkmedia, Vaasa | ISSN 1237-1688 5/2016 SUKELTAJA

3

Ehdota vuoden parasta Sukeltajaliitto itto etsii taas vuoden parhaita. Keitä he ovat? o en kouluttaja Löytyykö teidän seurastanne Vuode Vuoden un muun tai Vuoden norppaohjaaja? Tai jonku jonkun nen henkilö, vuoden paras -tunnustuksen arvoin arvoinen ryhmä tai projekti? ämällä ä Ehdota vuoden parasta täyttämällä essä. sähköinen lomake 31.1.2017 menne mennessä.

Linkki lomakkeeseen löytyy ˹˹˹ƖʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ etusivulta.

Vuoden parhaat palkitaan essa Sukeltajaliiton kevätkokouksessa 1.4.2017 Kuusankoskella.

Sukeltajaliiton toimisto on suljettuna 24.12.–1.1.

KATEGORIAT KATEGO Vuoden sukeltaja Vuoden seura Vuoden norppa Vuoden norppaohjaaja Vuoden norppaseura Vuoden sukelluskouluttaja Vuoden räpyläuimari Vuoden sukelluskalastaja Vuoden vapaasukeltaja Vuoden uppopalloilija Vuode Vuoden Vapepa-sukeltaja

Rauhallista joulua!

ăˁǘƬǚǜŘǖŘǚǔǔǜǜɁ ʁ˿ƙ õŘƞǔɁǘŘǜˁ ʹ̋ƙ ̋​̋​̋ȳʯ ĴijÏƙ ɡˁǒƖ ɤ̋ȳɦ ʯǮƶɍ ʹʹǣƶƙ ɁǓƋƬźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞƙ ˹˹˹ƖʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ

Pääkirjoitus

Vuosi ja valta vaihtuu

Elina Manninen

Jaakko Ala-Hiiro

aista m o n Eri kellusjääsu kaikille! ta oimitus kaut -T

ANU KIINNOSTUI sukelluksesta, kun hänen miehensä aloitti lajin. Niinpä hän kävi laitesukelluksen peruskurssin vuonna 1997 Sukellusseura Ahti ry:ssä Haapajärvellä.

- Sukeltamisessa minua viehättää vedenalainen luonto, joka on useimmille ihmisille näkymättömissä. Sukellan nykyään kymmenisen kertaa vuodessa, koska minulla on paljon muitakin harrastuksia. Harrastan kahvakuulaa, retkeilyä, vaeltamista, polkujuoksua, lukemista, puutarhanhoitoa ja valokuvaamista – sekä pinnan päällä että alla. Katselen maailmaa koko ajan kuvakulmia ajatellen. Veden alta etsin uusia hienoja kuvauskohteita. En etsi mitään eksoottista, vaan kauniita valoja, värejä ja sommitelmia.

Tapaamisiin veden alla ja päällä!

Anun parhaita kokemuksia ovat olleet sukellukset Lofooteilla.

– Sukelsimme matalissa merenlahdissa, ja aurinko paistoi vaaleanpunaisen korallin peittämään pohjaan. Myös ulpukoiden kuvaaminen Puruvedellä on jäänyt lähtemättömästi mieleen.

Haluaisin sukeltaa joku päivä Islannissa mannerlaattojen välissä. Mutta huippukokemus voi kyllä odottaa missä tahansa!

Hannu Virtanen

Alex Nieminen puheenjohtaja aleksi.nieminen@sukeltaja.fi

Sukeltajaliiton juhlavuosi on päättymässä. Seurat ympäri Suomen ovat järjestäneet hienoja tapahtumia ja leirejä – on ollut todellinen tekemisen meininki. Tätä asennetta ja toimintakykyä tarvitaan myös jatkossa, jotta lajimme voivat kehittyä ja kasvaa entisestään. Kilpailu vapaa-ajasta on äärimmäisen kovaa ja olemassaolosta pitää muistuttaa aktiivisella tekemisellä.

Aktiivista tekemistä on monenlaista. Ilon ja positiivisuuden kautta saa yleensä eniten aikaiseksi, mutta silloin kun on aihetta, pitää ottaa kantaa ja toimia myös ikävimmissä kysymyksissä. Yksi tällainen on Kiteen Valkiajärven tilanne. Kiteen kaupunginvaltuusto teki taannoin päätöksen, jota paikallinen sukellusyhteisö on kritisoinut koko valmistelun ajan. Päätöksen perusteella Valkiajärven rannalle hyväksyttiin kaava neljän kesämökin rakentamiselle metsäjätti UPM:n omistamille maille.

Sukeltajat ovat luonnollisesti huolissaan järven ainutlaatuisen luonnon suojelemisesta. Tähän asiaan Kiteen kaupunki ei ole kiinnittänyt päätöksessään lainkaan huomiota. Valkiajärvi on paitsi sukeltajille myös suurelle yleisölle tutuimpia suomalaisia järviä. Se oli myös pääosassa Suomen kaikkien aikojen katsotuimmassa dokumenttielokuvassa Järven tarina.

Sukeltajaliiton tehtäviin kuuluu luonnon ja vedenalaisen kulttuuriympäristön suojelu. Olemmekin liittona tehneet valituksen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle kaavoituspäätöksestä.

Paljon positiivistakin on onneksi ilmoilla. Jo perinteeksi muodostunut Techü-seminaari järjestetään 21.1. Helsingissä. Liput ovat yleensä menneet kuin kuumille kiville, joten kannattaa ilmoittautua nopeasti. Ja pian käynnistyvät taas kevään kurssitkin. Tässä seurojen kannattaa aktivoitua hyvissä ajoin, jotta saamme kurssit täyteen innokkaita uusia harrastajia.

Omalta osaltani on tullut aika siirtyä liittotoiminnasta vaihteeksi itse sukellusharrastuksen pariin. Haluan kiittää Sukeltajaliiton toimiston väkeä ja kaikkia hallituksen jäseniä. Haluan myös kiittää kaikkia niitä ahkeria seura-aktiiveja ympäri Suomen, joihin olen saanut tutustua puheenjohtajakauteni aikana. Olen iloinen siitä, että Liitto jää hyviin ja osaaviin käsiin Tero Lehtosen ottaessa ohjat vuoden alusta hyppysiinsä.

Anu antoi tähän lehteen kuviaan juttuun, joka kertoo Ahdin vuosittaisista Norjan leireistä.

Lue juttu sivuilta 18–23.

Anu Virtanen, Haapajärvi

Jäsenlehtemme syntyy aktiivisten harrastajien voimin – sukeltajalta sukeltajalle. Tällä palstalla esittelemme kasvoja juttujen takaa.

5/2016 SUKELTAJA

5

Oviaukko 45 metrin syvyydessä ”sinisellä lainilla”. Näitä aukkoja on vanhoissa käytävissä jonkin verran, ja niistä sukeltaja pääsee hallista toiseen halliin tai käytävään.

M Montolan kaivos sukelluskäyttöön Montolan kaivos Virtasalmella avattiin tämän vuoden alkupuolella sukelluskäyttöön Etelä-Savon hallinto-oikeuden kumottua Pieksämäen ympäristötoimen päätöksen kieltää sukeltaminen kaivoksessa. Taustalla oli kuuden alueen sukellusseuran tekemä perusteellinen selvitys- ja neuvottelutyö.

KRISTIINA KARILA Kuvat Jari Vitikkala

6

5/2016 SUKELTAJA

ontola on vedellä täyttynyt entinen kalkkikivikaivos, jossa louhinta lopetettiin vuonna 1976. Kaivosta on käytetty Pieksämäen alueen vedenottamona, joten se on ollut sukelluskiellossa. Kellosta huolimatta siellä on sukellettu aikojen saatossa. Nyt kaivos toimii enää varavedenottamona, josta otetaan vettä mahdollisten kulutushuippujen aikana.

– Meillä on vesilaitoksen kanssa sopimus, jonka mukaan he ilmoittavat, jos kaivoksesta otetaan vettä. Sukellustoiminta lakkaa siksi ajaksi, mikäli vesilaitos näin määrää, kertoo Jani Santala, Montolan Kaivossukeltajat ry:n puheenjohtaja.

YHDISTYS TOIMII KOORDINOIJANA

Yhdistyksen muodostavat alueen kuusi sukellusseuraa ja niiden ulkopuolelta tuleva puheenjohtaja. Yhdistys perustettiin, jotta se olisi oikeustoimikelpoinen neuvottelukumppani Pieksämäen kaupungille.

– Meillä oli hyviä ja perusteellisia keskusteluja Pieksämäen terveystoimen, ympäristötoimen ja vesilaitoksen sekä aluehallintoviraston kanssa. Saimme myös valmistelutyöhön korvaamatonta apua ulkopuoliselta asiantuntijalta, kun teimme selvityksen sukeltamisen vaikutuksista veden laatuun, Santala sanoo.

Pääsy alueelle on lukittu. Ilmoitustaululta löytyvät seuran yhteystiedot ja ajankohtaisia tiedotteita.

Montolan Kaivosuskeltajat ry on muun muassa rakentanut uudet, leveämmät portaat, joita pitkin veteen meno ja sieltä nouseminen on turvallista.

– Kaupungille on tärkeää, että kaikki tapahtuu valvotusti ja turvallisuudesta huolehditaan. Teimme muun muassa pelastuslaitosta varten oman turvallisuusasiakirjan, jossa otetaan sukellusturvallisuuden lisäksi kantaa muihinkin mahdollisiin vahinkoihin kuten vaikkapa kompastumisiin alueella tai metsäpaloihin.

Kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Montolan Kaivossukeltajat ry hallinnoi kaivoksen sukellustoimintaa ja päättää, kenelle annetaan oikeuksia järjestää siellä sukellustapahtumia.

Seurat voivat hakea yhdistyksen kannatusjäsenyyttä ja siten saada oikeuden järjestää tapahtumia.

– Laajennamme jäsenmäärää hallitusti, sillä haluamme pitää hyvät välit maanomistajaan, joka ei halua alueelle kovaa liikennettä. Henkilömäärää on rajattu: paikalla voi olla korkeintaan 14 henkilöä samanaikaisesti.

Yhdistyksen tehtäviin kuuluu myös Montolan olosuhteista huolehtiminen.

– Olimme syksyllä kaksi päivää hommissa rakentamassa parkkipaikkaa ja parantamassa kulkureittejä turvallisemmiksi.

Lisäsimme myös penkkejä, joilla voi pukea varusteet. Narutukset ovat melkoinen sekamelska, joten niitäkin uusitaan turvallisemmiksi, Santala luettelee.

OTA OPPIA

Sukellusseurat pystyvät itse vaikuttamaan oman alueensa sukelluspaikkoihin ja -olosuhteisiin. Jani Santalan mukaan yhdistystoiminta onkin helpompi lähtökohta neuvotella kaupunkien ja muiden alueen toimijoiden kanssa.

– Neuvotteluissa pitää joustaa molempiin suuntiin; vastapuolenkin huolenaiheita pitää kuunnella ja ymmärtää ja yrittää kompromisseilla löytää molemmille sopiva ratkaisu.

Kaatialaa kehitetään hankkeella – osallistu!

KUORTANEEN KUNTA on käynnistänyt Leader-rahoittei-

sen hankkeen selvittääkseen alueen käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä ja hyödyntääkseen niitä alueen kehittämissuunnitelmien laadinnassa. Hankkeella on useitakin tavoitteita: käyttäjäkokemuksen perusteella listattavat kehittämistarpeet, lähialueen palveluiden tuotteistaminen ja markkinoinnin edistäminen sekä ylipäätään alueen statuksen määrittäminen.

– Nykypäivänä keskitytään kunnissa yhä enemmän erikoisuuksien esille tuomiseen markkinoinnin avulla, joskus melko keinotekoisestikin. Me koemme, että Kuortaneella on aikamoinen kirjo erityisesti vapaa-aikaan liittyviä juttuja, joilla on erityinen merkitys eri käyttäjäryhmille.

Urheiluopisto on luku sinänsä, mutta sitten on esimerkiksi °ŘŘǜǔŘǚŘƙ ǖɁǚǚŘ Ɂȭ Ɂǚǚˁǜ ɡǔǜǘššȭ ǘɁʁǘƬŘ ɡʁɁǞǔǚǔ Ƭʁǔǜ˿ǔʊƬʊǜǔ sukeltajien keskuudessa. Yritämme miettiä käyttäjälähtöisesti, miten voisimme kehittää aluetta ja nostaa esille lähialueen palveluverkostoa, jolloin on mahdollisuus saada harrastuksestakin enemmän irti, tuumaa projektia toteuttava Kuortaneen kunnan elinkeinojohtaja Jyri Saranpää.

Selvitystyö tehdään sekä asiantuntijahaastatteluin että sähköisen kyselyn avulla, johon kuka tahansa voi osallistua.

Hankkeen sähköpostiin ǘŘŘǜǔŘǚŘźǘˁɁʁǜŘȭƬƖǞ voi lähettää yhteystietonsa ja myöhemmin saa paluupostissa sähköisen kyselyn, jossa tiedustellaan erilaisia kehittämisnäkökulmia.

Kyselyvaihe pyritään tekemään tammikuun loppuun mennessä, ja hanke päättyy kesällä.

5/2016 SUKELTAJA

7

Tyrskyt

Sukeltajaliitolle uusi puheenjohtaja SUKELTAJALIITON syyskokousseminaari pi-

Korja Palokasta ja Irmeli Tirronen Helsin-

dettiin 9.10. Helsingissä Liiton 60-vuotisjuh-

gistä.

lan yhteydessä. Päivä käynnistyi seminaarilla,

Liiton tilintarkastajaksi vuodelle 2017 va-

kunniapuheenjohtajaksi ja Anna-Liisa Patoharjun ja Brita Ikävalkon Liiton kunniajäseniksi. Lisäksi palkittiin ansioituneita ja jaettiin

jossa sukelluskuvaaja Pekka Tuuri ja eloku-

littiin Hannu Sohlman, KHT Pricewaterhou-

ensimmäistä kertaa Sukeltajaliiton ympäris-

vaohjaaja Marko Röhr kertoivat kuvin ja vi-

seCoopers Oy ja varatilintarkastajaksi Juha

töpalkinto, jonka sai Vedenalaisen meriluon-

deoin omasta vedenalaisesta maailmastaan.

Tuomala, KHT PricewaterhouseCoopers Oy.

non monimuotoisuuden inventointiohjelma

Toiminnantarkastajaksi valittiin Jyrki Lukka-

VELMU. Kiertopalkinnon on lahjoittanut John

puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskau-

rinen Lappeenrannasta ja varatoiminnantar-

Nurmisen Säätiö.

delle valittiin Tero Lehtonen Hämeenlinnas-

kastajaksi Markku Leinonen Kontiolahdelta.

Varsinaisessa kokouksessa Liiton uudeksi

ta. Hallitukseen valittiin jäseniksi erovuoroisten tilalle Lauri Kivimäki Tampereelta, Pentti Hartikainen Siilinjärveltä, Kimmo

Syyskokous hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2017.

Syyskokous kutsui Jouko Laitisen Liiton

Vuoden 2017 vuosikokoukset ovat 1.4.

Kuusankoskella Vesikot ry:n 50-vuotisjuhlan yhteydessä ja 28.10. Nokialla Nokian Urheilusukeltajat ry:n 40-vuotisjuhlan yhteydessä.

Kalevi Turkka

Sukeltajaliiton 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi jaetut huomionosoitukset Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomerkit Ansioristi kultaisena Kalevi Turkka Ansioristi Jorma Karhunen, Veli-Matti Korppi-Tommola ja Timo Vikman Ansiomitali kultaisena Markku Leinonen, Sari Nuotio, Kari Savolainen ja Riku Verkkomäki Ansiomitali Mika Rautiainen

Liiton kultainen ansiomerkki ja -mitali Sari Häkkinen

Liiton hopeinen ansiomerkki ja -mitali

Ismo Paasi, Ari Vallittu, Mikko Anttonen, Simo Kurra ja Harry Alopaeus

Liiton pronssinen ansiomerkki ja -mitali

Hannu Ahonen, Jonérik Ekström, Veera López-Lehto, Aleksi Nieminen, Jani Santala, Mikko Pöntinen ja Timo Pöntinen

CMAS P4-sukeltajakortti

Juha Flinkman ja Jouni Polkko

Liiton standaari

CMAS:n myöntämät mitalit Janne Lindell ja Jyrki Mutta

Kalevi Turkka

Tero Lehtonen valittiin puheenjohtajaksi kaudelle 2017-18.

Living Colours, Kimmo Hagman, Jouko Moisala, Osku Puukila, Matti Pyykkö, Marko Röhr, Erkki Siirilä ja Immi Wallin

Liiton uutta ympäristöpalkintoa olivat vastaanottamassa (oik.) Jan Ekebom, Heidi Arponen, Mats Westerbom ja Maiju Lanki Metsähallituksesta, Wilma Viljanmaa SYKEstä sekä Penina Blankett Ympäristöministeriöstä.

8

5/2016 SUKELTAJA

Rapujen kuningas KALA Kuningasrapu on todellinen äyriäismaailman jättiläinen. Valtavan ruskeahkon ravun selkäkilpi voi olla jopa yli 20 cm leveä ja massiivisten raajojen kärkivälimitta jopa 1,5 m. Näitä rapumaailman jättiläisiä mönkii pitkillä jaloillaan alkuperäisenä Tyynenmeren pohjoisilla vesillä ja nykyisin myös koko Siperian pohjoisilla vesialueilla. Neuvostoliittolaiset siirsivät herkullista ja helposti kalastettavaa kuningasrapua 1960-luvulla Barentsinmerelle, josta se on pikkuhiljaa hivuttautunut Eero Hällfors

Norjan rannikkoa pitkin aina Nordkappiin asti.

Norjan pohjoisrannikolla ja Varanginvuonossa sukeltaneet ovat saattaneet tavata tämän komean erakkorapujen sukulaisen, jonka kymmenestä raajasta kuusi on varattu liikkumiseen. Etummainen raajapari on muotoutunut saksiksi, joilla ruoka viedään suuhun, ja viimeinen rajapari on taittunut ruumiin alle. Naaraalla nämä raajat suo-

nimensä ”punainen kuningasrapu”. Venäjällä tulokaslajiin suhtaudu-

jaavat hedelmöittyneitä munia ja auttavat niiden hapettamisessa ja

taan ainoastaan positiivisesti ja tyytyväisenä monen miljoonan pyy-

puhtaanapidossa, koiraalla ne taas auttavat parittelussa.

dystetyn ravun vuosisaaliista, mutta Norjassa suhtautuminen on ris-

Kuningasravut viihtyvät viileässä vedessä, koiraat jopa alle 2 as-

tiriitaista. Toisaalta laji on tuonut uuden kalastuskohteen ja erityisesti

teen lämpötilassa säästääkseen ravintokuluissa – elintoiminnot hi-

elämysmatkailu kuningasravun ympärillä on lisääntynyt roimasti, toi-

dastuvat meriveden kylmetessä ja kuorikin täytyy vaihtaa harvem-

saalta vieraslaji sotkee verkkoja ja haittaa muiden lajien kalastusta

min. Naaraat hakeutuvat harvoin alle 4-asteiseen veteen, koska

sekä leviää nopeasti.

Kuningasrapujen pyynti on luvanvaraista, ja helpoiten se onnistuu lukuisten kuningasravun pyyntiin erikoistuneiden matkailuyritys-

ESSI KESKINEN

ten järjestämänä.

nen tai kirkkaanpunainen, ja tästä otus on saanut englanninkielisen

paa kuin hummeri. Keitettäessä ravusta tulee tumman vaaleanpunai-

Kuningasravun liha on lähes yhtä arvostettua tai jopa arvostetum-

munat vaativat korkeampia lämpötiloja pärjätäkseen.

Sukeltajaliiton koulutuslinja uudistuu VUODEN 2017 aikana otetaan käyttöön verkko-opinnot sukelluskurs-

CROSSOVER

sien teoriaopinnoissa. Jotta kurssivaatimukset saataisiin mahdollisim-

Tulevaisuudessa voi edelleen suorittaa kumman tahansa järjestön jat-

man keveiksi, CMAS ja NAUI eriytetään omiksi koulutuslinjoikseen.

kokoulutuksia riippumatta siitä, kumman järjestön kortti on pohjalla.

Lisäksi CMAS-standardeja täydennetään ISO-standardien vaatimil-

ăŘȧɁǔȭ ȧˁǔƞƬȭ ăÏʤFĘhȊʊƬʁǜǔǞɁǔǜˁǖƬȭ ɤǜŘǔ ȧˁˁǚǚŘ ǜŘ˸ŘǚǚŘ ǘŘȭʊŘǔȭ˸šǚǔ-

la tavoilla ja muiden pohjoismaisten liittojen materiaalit huomioidaan

sesti yleisesti hyväksyttyjen) koulutusjärjestöjen kortti antaa jatkos-

kurssimateriaaleja toteutettaessa. Kursseista myös käytetään vas-

sakin mahdollisuuden osallistua jatkokoulutukseen joko CMAS- tai

taisuudessa CMAS:n alkuperäisiä nimiä (esim. CMAS One Star Diver).

NAUI-kursseilla.

Näillä muutoksilla pyritään tuomaan sukelluskoulutukseen lisää joustavuutta ja yksilöllisyyttä sekä oppilaan että kouluttajan näkökulmas-

KOSKA TÄMÄ TAPAHTUU?

ta. Muutokset vaikuttavat sekä sukeltaja- että kouluttajakoulutuk-

Jo loppuvuodesta 2016 lähtien kouluttaja valitsee Liiton Tapahtuma-

seen.

kalenterissa kurssia perustaessaan, onko kyseessä esim. CMAS One Star Diver -kurssi vai NAUI Scuba Diver -kurssi. Eri kurssien ohjeet ja

MIKÄ MUUTTUU SUKELTAJAKOULUTUKSESSA?

materiaalit päivittyvät CMAS-materiaaleiksi sitä mukaa kun eri kurssi-

• Ei kiinteitä tunti/kertamääriä teoria- ja allasopetuksessa, vaan oppi-

en verkko-opinnot valmistuvat vuoden 2017 aikana. Siihen asti koulu-

mistavoitteet, jotka tulee saavuttaa.

tukset voidaan edelleen järjestää nykyisillä materiaaleilla.

• Avovesisukelluksia tietty määrä, mutta harjoitteiden järjestystä ei ole

Lähikouluttajakurssien järjestämistä seurat voivat jatkaa kesäkuun

määrätty.

2017 alkuun saakka.

• Intron voi järjestää CMAS One Star Instructor.

LAITESUKELLUSVALIOKUNTA

• CMAS Three Star Diver -kurssiin lisää sisältöä, joka mahdollistaa koulutusavustajana toimimisen kursseilla.

Teksti on tiivistelmä pidemmästä artikkelista, jossa käydään muutosta läpi perusteellisemmin.

MIKÄ MUUTTUU KOULUTTAJAKOULUTUKSESSA? • Lähikouluttajakurssi poistuu koulutusohjelmasta, nykyisille lähikouluttajille tarjotaan täydennyskoulutusta CMAS One Star Instructoreiksi

Lue artikkeli

www.sukeltaja.fi > Sukeltaja-lehti > Artikkelit

• Nykyinen laitesukelluskouluttajakurssi jaetaan kahteen osaan: CMAS One Star Instructor -kurssiin ja CMAS Two Star Instructor -kurssiin.

HERÄSIKÖ KYSYMYKSIÄ?

Näin seuroihin saadaan entistä nopeammin CMAS One Star Diver (lai-

OTA YHTEYTTÄ KOULUTUSPÄÄLLIKKÖÖN

tesukelluksen peruskurssi) -kurssien vastuukouluttajia.

ȧǔǘŘƖʁŘˁǜǔŘǔȭƬȭźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ, p. 0400 380 981.

ENTÄ NAUI? Laitesukellusvaliokunnan alaisuuteen perustetaan NAUI-liittokouluttajista ja seuroissa toimivista NAUI-kouluttajista työryhmä, joka ottaa vastuulleen NAUI-koulutuksen kehittämisen. Työryhmästä ja siihen ǒŘǘƬˁǜˁȧǔʊƬʊǜŘ ǚɆ˿ǜ˿˿ ǚǔʊšǜǔƬǜɁǖŘ ˹˹˹ƖʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞȊʊǔ˸ˁǖƬȭ ďƬǒǜš˸špankista.

Sukeltajaliiton NAUI-liittokouluttajat järjestävät tilauskursseina sekä NAUI Scuba Instructor -kursseja että crossover-kursseja. Seu-

Joustoa nyt jo Koulutuksen joustavuutta voi lisätä vanhojenkin ohjeiden ja materiaalien puitteissa. Esimerkiksi Skype-luentojen hyödyntämistä teoriaopetuksessa on kokeiltu hyvällä menestyksellä useilla kursseilla eri puolella Suomea. Allasharjoituksia voi pitää seuran normaalien allasvuorojen yhteydessä siten, että kouluttaja opettaa 1–2 oppilasparia ja aikataulu sovitaan kouluttajan ja oppilaiden kesken. Kurssiin kuuluvia avovesisukelluksia voi tehdä seuran

roissa toimivien NAUI-kouluttajien tuki, NAUI-materiaalien myynti,

normaalien avovesisukellusten yhteydessä. Tällöin pitää kuitenkin

NAUI-korttien tilaamiset jne. jatkuvat Sukeltajaliitossa kuten tähän-

muistaa, että kurssisukelluksella on tietyt oppimistavoitteet ja

kin asti.

oppimisen elementit, joiden on toteuduttava.

Cerella Oy on erikoistunut vedenalaisen valo- ja videokuvaajan tarpeisiin. Soita 09-621 3301, sovi aika ja tule tutustumaan tuotteisiimme Helsingin keskustassa. Osa tuotteistamme myös netissä. Lisätietoja www.cerella.fi

Aquatica Amphibico Gates Ikelite Inon Nauticam NLS Patima Sea & Sea TLC

k u va a j a l l e

Cerella.fi

Saalistamista syvällä 30. SUKELLUSKALASTUKSEN MM-kilpailut järjestettiin 9.–19.9.

Kreikan Syroksella. Suomen joukkue joutui poikkeuksellisen haasteen eteen, sillä tiedossa oli, että kalat lymyilevät todella syvällä.

Menestyminen kisassa vaatisi siis syviä sukelluksia. Se, miten syviä, tulikin sitten yllätyksenä.

– Olosuhteet ja näkyvyys kisapäivinä olivat mahtavat, 25–30 metriä kirkasta, sinistä vettä. Olimme valmistautuneet noin 40 metrin sukelluksiin, mutta nyt kalat piti hakea jopa 70 metristä, kertoo joukkueen kapteeni Tapio Salakari.

Hankala asetelma teki joillekin tepposet, sillä monien syvien sukellusten ja liian lyhyen pinta-ajan seurauksena neljä ulkomaalaista

Maailman kauneimmat riutat

kilpailijaa joutui painekammioon sukeltajantautioireiden vuoksi.

KIRJA Moni maailmanmatkaaja on snorklannut tai sukeltanut ete-

me ensikertalaista: Tero Vaara, Mikael Raitokari ja Riku Leimo-

län vesien koralliriutoilla. Näin teki myös suomalainen meribiolo-

la. Muut jäsenet, Matti Pyykkö, Kimmo Sjöblom ja Tapio Salakari,

gi Jessica Haapkylä. Korallien maailma lumosi naisen niin, että hän

olivat jo konkareita kisoissa. Sukelluskalastusvaliokunnan strategia-

päätyi työskentelemään luonnonsuojeluhankkeissa Tyynellämerellä,

na on jo muutaman vuoden ollut lähettää kisoihin myös nuorem-

Intian valtamerellä sekä Karibianmerellä. Jessican kirja “Merten ko-

paa kalastajapolvea, sillä kisakokemus on korvaamatonta kehitty-

ralliparatiisit, tutkimusmatka herkkiin ekosysteemeihin” on sujuva-

misen kannalta.

– Kun tietyt maat kisaavat periaatteella ”tulos tai ulos”, niin ylilyöntejä voi tulla. Meillä oli veneessä mukana avustava sukeltaja, ja seurasimme miesten jaksamista tarkasti, joten vahingoilta vältyttiin.

Tarvittaessa siirryimme helpommille sukelluspaikoille. Kisan turvajärjestelyt olivat erinomaiset: paikalla oli neljä ambulanssivenettä ja armeijan alus, jossa oli painekammio. Sairaala päivysti valmiudessa, hän summaa.

Suomen joukkue oli keski-iältään kisan nuorin, ja mukana oli kol-

sanainen kertomus näistä henkeäsalpaavista seikkailuista.

Lopulta urhea nainen jopa löysi itsensä suorittamasta riuttoihin

Kisaan osallistui 96 kilpailijaa 24 maasta. Suomi ei tällä kertaa sijoittunut parhaiden joukkoon.

liittyvää tohtorintutkintoa Australiasta. Teoksen toinen anti onkin kiinnostavaa tietoa koralliekologian salaisuuksista sekä ilmastonmuutoksen uhkaamien riuttojen suojelusta. Runsas kuvitus, josta

Sijoitukset

valtaosa on vedenalaisia otoksia, tukee kirjan muuta sisältöä. Suu-

YKSILÖKILPAILU

rimman osan kuvista on ottanut Jessican mies Mike Flavell. 300-si-

1. Giorgos Vasiliou, Kypros

vuinen teos on saatavissa julkaisija Into Kustannuksesta (intokus-

2. Giannis Siders, Kreikka

ǜŘȭȭˁʊƖǞɦ ʊƬǘš ǘǔʁǖŘǘŘˁɡɁǔʊǜŘƖ Ï˸ǒƖ ʯǮ ƬˁʁɁŘƖ

3. Gerasimos Kavvadias, Kreikka

ISBN 978-952-264-674-3.

JOUKKUEKILPAILU

ERKKI SIIRILÄ

1. Kreikka

Lue Jessica Haapkylän artikkeli korallien suojelusta

2. Italia

sukeltaja.fi > Sukeltaja-lehti > Artikkelit

3. Kypros

ŝǀĞƌƐ

- DĂũŽŝƚƵƐƟůĂƚ ϰ ŵŚ - <ĞŝƫƂ͕ ƐĂƵŶĂ͕ ƉĞƐƵŚƵŽŶĞ

- sĂƌƵƐƚĞŝĚĞŶ ŚƵŽůƚŽƟůĂ - sĂƌƵƐƚĞŝĚĞŶ ŬƵŝǀĂƵƐŚƵŽŶĞ - dćLJƩƂĂƐĞŵĂ ϮϯϬ ͬ ϯϬϬ ďĂƌ <ĂĂƟĂůĂĂŶ Ϯϱ ŵŝŶ͕ ŵĂdž͘ϭϱ ŚĞŶŬŝůƂć ZĂŶŶĂŶŬLJůćŶƟĞ ϲϴϲ > ,d/D </

ZĂŶŶĂŶŬLJůć KLJ

ϬϰϬ-ϱϵ ϭϰ ϵϵϳ

YHTEISTYÖSSÄ:

Vapepa-sukeltajakurssi 2016 TÄMÄN vuoden Vapepa-sukeltajakurssi järjestettiin Kanta-Hämeessä

suuntasivat lähimaastoon, koska sivullisilta oli tullut hätäkeskukseen

Vanajavedellä 16.–18.9. Kurssin loppuharjoitus toteutettiin isona yh-

havaintoa mahdollisista kadonneista.

teistoimintaharjoituksena, jossa viranomaiset ja Vapepan erilaiset hä-

Maastoetsijät löysivät kaksi rantaan päässyttä kylmissään olevaa

lytysryhmät harjoittelivat onnettomuustilanteessa toimimista. Muka-

henkilöä. Sukellusryhmät löysivät lähisaaresta kaksi loukkaantunutta

na oli kurssilaisen lisäksi Vapepan Hämeenlinnan paikallistoimikunnan

ja järvestä saatiin ylös neljä hukkunutta, joista yksi oli pieni vauva.

hälytysryhmiä, poliisi, pelastuslaitos, Suomen lentopelastusseura

– Pieni lapsi uhrina ei ole koskaan helppo tilanne edes kokeneil-

sekä paikallinen järvipelastusseura. Kurssilta valmistui 20 uutta Vape-

le etsijöille, ja siksi harjoituksessa haluttiin tuoda esille erilaisia va-

pa-sukeltajaa avustamaan viranomaisia etsintätehtävissä.

riaatioita tehtävistä, joihin Vapepa-sukeltajat voivat joutua. Yhte-

– Kurssilaiset olivat erittäin motivoituneita ja ennen kaikkea koke-

nä Vapepa-ryhmänä harjoituksessa oli mukana henkinen tuki, jonka

neita sukeltajia, joilla on valmiudet osallistua vaativille etsintätehtävil-

koulutetut henkilöt pitivät jälkikeskustelun kaikille onnettomuudes-

le, toteaa Vapepa-valiokunnan puheenjohtaja Sami Kuivainen.

ta pelastuneille uhreille sekä eritoten Vapepa-sukellusryhmille. Tämän tarkoituksena oli auttaa purkamaan tehtävän synnyttämiä tuntoja,

HENKISESTI VAATIVA TILANNE

Sami Kuivainen toteaa.

Harjoituksen alkutilanteessa moottorivene ja kirkkosoutuvene olivat törmänneet. Järveltä oli kuulunut avunhuutoja ja ihmisiä oli nähty

ROHKEAT NAISET MUKAAN

veden varassa. Pelastuslaitoksen ja järvipelastusseuran pelastettua

Rita Mutasen toi Vapepa-sukeltajakurssille ja harjoitukseen halu

kaikki pelastettavissa olevat tehtävä muuttui poliisin johtamaksi

auttaa.

kadonneen henkilön etsinnäksi. Osan uhreista tiedettiin painuneen pinnan alle ja joidenkin oli nähty uineen rantaan.

Vapepan vapaaehtoiset ryhtyivät etsimään kadonneita poliisin

– Olen harrastanut sukellusta kymmenisen vuotta. Minulla on osaamista veden alla; jollain toisella se voi olla vaikka suunnistus tai lentäminen. Jos jokainen ojentaisi auttavan kätensä ja tarjoaisi niitä

alaisuudessa. Vapepa-sukeltajat muodostivat kaksi sukellusryhmää ja

taitoja, joita itsellä on, olisi koko yhteyskunta paljon parempi. Jokaista

suuntasivat järvelle. Maastoetsijät ja kaksi etsintäkoiraa ohjaajineen

auttajaa tarvitaan, hän painottaa.

Nardi ilma-, Nitrox- ja Trimixkompressorit sekä kaasumikserit Täyden palvelun Nardi, Coltri ja Seeman kompressorihuolto PACIFIC M30 UUDET KOMPRESSORIT • Sukellusseura H2O ry, Helsinki • Keski-Karjalan sukeltajat ry, Kitee www.nardicompressori.com

Divetech Compressors Rataskuja 1, 03100 NUMMELA GSM + 358 (0) 40 505 1146 jouko.askola@divetech.fi www.divetech.fi

Vaihda renkaat ajoissa VINKKI Mikään ei ole pahempaa kuin että olet ruuvannut paineenalentajan kiinni ja avaat pullon todetaksesi o-renkaan vuotavan. Tämä tietenkin juuri ennen sukellusta. O-rengassetti on ehdoton osa sukeltajan varaosapakkia.

Pullon tai paineenalentajan o-rengas on helppo vaihtaa. Vanhan hapertuneen o-renkaan irrotus käy helposti, tai se irtoaa itsestään.

Jos o-rengas on tiukassa, tarvitset oikean tekniikan ja työkalun.

Hammaslääkärin instrumenttia muistuttava koukkumainen piikki on hyvä apuväline. Sen materiaali ei saa olla kovaa, jotta se ei naarmuta herkkiä tiivistepintoja: messinki on hyvä. Jos työkalua ei löydy, voi kokeilla muovista hammastikkua.

Usein paras tapa irrottaa rengas on vetää sitä koukulla renkaan suuntaisesti venyttäen rengasta, ja kun se liikkuu, vetää rengas sivuun urasta. Kun rengas on irrotettu, tarkista ura ja puhdista se tarvittaessa. Vertaa vielä vanhaa rengasta uuteen, sillä pienikin kokoero merkitsee. Uusi o-rengas pitää pystyä laittamaan paikalleen ilman voimaa. Jos ei, on rengas todennäköisesti väärän kokoinen. Älä koskaan käytä silikonirasvoja asennuksessa. Kynän pyyhekumi Vapepa-sukellus on myös haastavaa, sillä sekä etsintätilanteen lähtökohta että olosuhteet ovat yleensä huonot.

– Tässä harjoituksessa etsimme hukkuneita henkilöitä, joista osa oli lapsia. Harjoitus kesti todella pitkään ja välillä turhauduin, kun kohdetta ei löytynyt. Säilytin kuitenkin rauhallisuuden, mikä on tärkeää. Vaikka tietää, mitä etsii, tulee kohteen löytyminen aina yllätyksenä, varsinkin kun näkyvyys on huono. Koin vai-

voi olla hyvä apuväline. Tarkista, ettei rengas ole taitteella tai kiertynyt. Kokeile uutta rengasta varovasti paineistaen.

PASI MANNERKOSKI

Minitankkisetti sisältää koukun ja o-renkaita.

Hinta noin kympin. Huomaa, ettei settiä saa viedä lentokoneeseen käsimatkatavaroissa.

najan löytymisen onnistumisena, koska sitä varten olimme tulleet paikalle. Arvelen, että tositilanteessa tunteet olisivat nousseet paljon voimakkaammin. Lapsen menehtyminen on varmaan se rankin mahdollinen tilanne, hän pohtii.

Rita Mutanen kannustaa kaikkia tutustumaan toimintaan ja osallistumaan koulutukseen.

– Vapepa-sukeltajaksi ryhtyminen ei ole ainoastaan raavaiden miesten juttu vaan myös rohkeiden naisten. Tässä kehittyy sukeltajana ja oppii käsittelemään tunnetiloja pinnan alla. Myös tutustuminen muihin Vapepa-sukeltajiin sekä ryhmässä sukeltaminen ja harjoitteleminen antavat paljon uusia näkemyksiä rakkaaseen harrastukseen.

Teksti KRISTIINA KARILA Kuvat SAMI KUIVAINEN

Lisää lukemista

SUKELTAJA, MITÄ NÄKYY? VAI... NÄKYYKÖ?

Meiltä saat sukelluslasit omilla mil opea toimitus mitus vahvuuksillasi. Nopea va palvelu. pal u ja asiantunteva ut urh ulasit Meiltä myös muut urheilulasit!

Varaa aikasi p. 09 694 3668 tai www.helsinginoptiikka.fi

NETTIVINKKI Sukeltaja-lehti ilmestyy ensi vuonna neljä kertaa. ăƬȭ ǚǔʊšǘʊǔ ʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞȊʊǔ˸ˁʊǜɁǚǜŘ ³ƬǒǜǔȊǚǔȭǘǔȭ ŘǚǜŘ ǚɆ˿ǜ˿˿ ÄʁǜǔǘǘƬǚǔǜȊ sivu, jonne tulee artikkeleita monipuolisesti sukelluksen eri alueilta.

Artikkeleista tiedotetaan sähköisessä uutiskirjeessä, joka lähetetään kaikille niille Sukeltajaliiton seurojen jäsenille sekä henkilöjäsenille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa jäsenrekisteriin.

Jos et ole saanut uutiskirjettä, ota yhteyttä Liiton toimistoon ɁǓƋƬźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ.

www.sukeltaja.fi

Fredrikinkatu 61 Helsinki Satu u Kervinen, urheiluoptikko

Hyviä uutisia Itämereltä Ruotsin Itämeren-rannikon pohjaekosysteemien tilaa voi etelästä pohjoiseen luonnehtia hyväksi, kun liikutaan 70 metrin syvyyden matalammalla puolella. Näin kertoo Ruotsin kokeneimpiin meriekologeihin kuuluva Hans Kautsky, joka on tutkinut merenpohjia naapurimaassamme 1970-luvulta alkaen.

Myönteisten muutosten takana Hans Kautsky näkee sen, että taajamien, teollisuuden ja maatalouden päästöt vesistöihin on Ruotsissa saatu uusin tekniikoin ja puhdistuslaitoksin kohtalaisen hyvin hallintaan. Pohjanlahden rannikosta Kautsky sanoo erikseen, että siellä pohjien kunto ei joitain poikkeuksia lukuun ottamatta koskaan huonoksi päässytkään.

ERKKI SIIRILÄ

HYVINÄ yleisindikaattoreina Kautsky mainitsee jo vuosia Ruotsin ve-

Teksti on tiivistelmä Suomen Luonto -lehden numerossa 6/2016

sillä jatkuneen näkösyvyyden paranemisen sekä varsinkin rakkolevän

ilmestyneestä artikkelista.

Erkki Siirilä

levinneisyyden palaamisen esimerkiksi suomalaisillekin sukeltajille tutulla Ahvenanmerellä samoihin syvyysarvoihin, joissa se oli 1940-luvulla.

– Ahvenanmeren saariston sisäosissa pystysuora näkyvyys vedenpinnan alla on nykyään planktonin kevätkukinnan jälkeen usein kolme metriä, saariston keskiosissa kuusi metriä ja ulkosaaristossa 10–12 metriä, Kautsky sanoo. Valon määrästä riippuvan rakkolevän alin esiintymisraja myötäilee sekin näitä lukuja.

– Parhaiten tunnen hieman yli 20 metriin jatkuvat kasvillisuuden peittämät merenpohjat. Yleisesti ottaen ne ovat Ruotsin rannikolla kunnossa, mitä tulee Itämeren pääaltaaseen. Tila on parantunut jo vuosien ajan, levien, vesikasvien ja pohjaeläinten levinneisyyden hyvin tunteva Hans Kautsky täsmentää.

– Nyt kun rakkolevä ja muut terveelle ympäristölle tyypilliset levät ovat vallanneet takaisin alaa rihmalevälajeilta, ympäristö on suotuisampi myös mätimunien kehittymiselle uusiksi kalasukupolviksi, hän kertoo. Ulapoitten puhdistumisesta kertoo lisäksi aiemmin sameassa, ravinteikkaassa vedessä hyvin voineiden sinisimpukoiden väheneminen entistä terveemmälle tasolle.

– Mitä tulee omia tutkimuksiani syvempiin kohteisiin, siis pehmeisiin pohjiin noin 20–70 metrin syvyydessä, niin näidenkin alueiden kuntoa voi Ruotsin Itämeren-rannikolla luonnehtia hyväksi, Kautsky lisää.

– Tietysti paikallisia eroja ja poikkeuksia on. Myös 70 metrin harppauskerrosta syvemmällä vallitseva happikato sekä sieltä löytyvät kuolleet merenpohjat ovat edelleen ongelma. Ja samoin syvänteissä piileviin fosforin ylijäämävarastoihin liittyvät pintavesien sinileväkukinnat.

Märketin Ruotsin-puoleisilla karikoilla Ahvenanmerellä harmaahylkeet saavat nykyään uiskennella kirkkaissa vesissä, joissa näkyvyyttä voi olla kymmenkunta metriä.

TOP 3

Sukellusmuistot

Päivälleen 50 vuotta Eka sai 15-vuotissyntymäpäivälahjaksi Hans Hassin kirjan Kolme miestä meren pohjalla ja innostui valtavasti sukelluksesta. Toinen harrastusvaihtoehto nuorelle miehelle oli ratsastus, mutta sekä hevoseen että sukellusvarusteisiin ei ollut varaa. Eka harrasti sukellusta päivälleen 50 vuotta, 5000 tuntia. Tässä hän kertoo kolmesta mieleen painuneesta sukelluksesta.

Toimittanut KRISTIINA KARILA Kuvat Erkki Metsävuoren arkisto

1

LAPPÖRARNAN HYLYT

Erkki Metsävuori valittiin Vuoden Sukeltajaksi vuonna 1985.

1960-LUVULLA saimme saaristolaisilta vinkin, että eräässä poukamassa on hylky. Vene oli, varusteet oli ja kavereita oli, joten ei muuta kuin

merelle. Paikasta löytyi osittain hajonnut parikymmenmetrinen laiva ja läheltä vielä toinenkin. Sukellusten tuloksena löydettiin ämpärilliȭƬȭ ʁˁɁǜʊŘǚŘǔʊǔŘ ǘɁǚǔǘɁǔǜŘƙ ǖɁǜǘŘ ʊǔǜǜƬȭ ǘǔǔǘˁǜƬǜǜǔǔȭ ĴŘŘʊŘȭ ȧŘŘǘˁȭǜŘȧˁʊƬɁȭ ǒƬǚǚššȭ ǒˁɁȧŘŘȭƖ À˿ɆǒƬȧȧǔȭ ʊƬǚ˸ǔʊǔƙ Ƭǜǜš ǒ˿ǚ˿ǜ Ɂǚǔ˸Řǜ ɡƬʁšǔʊǔȭ 1700-luvulta. Nämä sukellukset olivat konkreettinen avain meriarkeologian maailmaan ja vaikuttivat minuun voimakkaasti.

2

PARK VICTORY 1970-LUVUN LOPULLA sukelsimme paljon Park Victoryllä. Vaikuttavimpia kokemuksiani

hylyllä oli hyppy korkealta keulalta tyhjyyteen ja hidas hallittu vajoaminen alas pohjaan.

Toinen elämys oli lähteä sukeltamaan ankkurikettinkiä pitkin kaukaisuudessa näkyvälle kalliolle, jossa yhden ankkureista tiedettiin olevan. Hyvässä näkyvyydessä saattoi kääntyä katsomaan takaisin päin ja nähdä sinivihreää taustaa vasten koko laivan tummanharmaana proǞǔǚǔȭŘƖ ăǔǜš ȭšǘ˿š Ƭȭ ˁȭɁǒƞŘ ǘɁʊǘŘŘȭƖ ÀˁǔʊǜɁȭŘ ʊˁǘƬǚǜŘǖǔƬȭ ʊǔǔʊǜƬ˿ƞƬʊǜš ȧŘǔȭǔǜǜŘǘɁɁȭƙ Ƭǜǜš kerran ylös tullessamme kysyin Penalta (Pentti Saranpää), että ”kait sammutit valot lähtiesʊšʊǔƖɾ Ïǚǔȭ ȭǔȧǔǜǜšǔȭ ȭšǒȭ˿ǜ ǒšȭƬǜ ˿ǒƞƬʊʊš ǚŘǔ˸Řȭ ˸ƬʊʊŘǘɁɡɡƬʁɁǔʊǜŘƖ ÀˁǘŘȭŘ Ɂǚǚˁǜ ǜɁǔȧǔǜǜŘǖŘ tarttui tähän ja otsikoi juttunsa: ”Sukeltajat sammuttivat laivasta valot lähtiessään pintaan”.

3

HINDENBURG 1970-LUVUN PUOLIVÄLISSÄ olimme sukeltamassa Hindenburgilla. Hylkyhän on kuin hel-

vetin portti, pimeä, syvällä ja vaikeat olosuhteet. Sukelsin kapteenin hytissä, kun yhtäkkiä tunsin jonkun tarttuvan nilkkoihini kiinni. Siitä meinasi tulla huono sukellus, mutta asia selvisi kun peruutin ulos. Se oli Hannu Koskinen, joka oli tullut hakemaan ilmaa pukuunʊŘƖ ÀƬǔǚǚš Ɂǚǔ ʊŘȧŘȭǚŘǔʊƬǜ ɡˁ˸ˁǜƙ ȧˁǜǜŘ Řȭȭˁȭ ǜš˿ǜǜɆǚƬǜǘˁ Ɂǚǔ ȧˁʁǜˁȭˁǜƖ ÏǚǔȧȧƬ ɡǔȭȭŘǚǚŘ ʊɁɡǔȭƬƬǜƙ Ƭǜǜš ǒšȭ ˸Ɂǔ ǜˁǚǚŘ ǒŘǘƬȧŘŘȭ ȧǔȭˁǚǜŘ ǔǚȧŘŘ ɡˁǘˁˁȭʊŘƖ ÀƬǔǚǚš Ɂǚǔ ȧˁǘŘȭŘ ˸ǔƬʁŘŘna sukeltajia, jotka hämärässä seurasivat, kun annoin Hannulle täyttöletkun, hän täytti sillä pukunsa, ojensi sen minulle takaisin ja häipyi omille teilleen. Tultuamme pintaan joimme kahvia keulakajuutan katolla ja kuulimme, kun vieraat puhelivat kajuutassa, että ”on ne

Kuka?

vaan kovia poikia nuo kaksi. Siellä ne vaan sukelsivat neljässäkympissä parihengityksel-

ERKKI ”EKA” METSÄVUORI toimi

lä: Hannu haki Ekalta välillä ilmaa ja jatkoi taas sukeltamista.” He eivät huomanneet, että

Sukeltaja-lehden päätoimittajana

Hannu haki ilmaa pukuunsa eikä suinkaan hengitettäväksi.

vuosina 1974–2000.

5/2016 SUKELTAJA

15

Seurat

Divers Alert Network Ojamolla Pasi Mannerkoski

LOHJAN OJAMOLLA Meriturvan pelastusveneasemalla järjestettiin 24.9. DAN Safety Stop -sukellustapahtuma. Se keräsi runsaat kaksikymmentä sukeltajaa osallistumaan DANin järjestämään tutkimukseen, joissa tutkitaan sukelluksen aikaista kuivumista ja kuplien muodostumista. Osallistujilta otettiin veri- ja virtsanäyte ennen ja jälkeen sukelluksen ja lisäksi heille tehtiin sydämen doppler-tutkimus.

Tätä tutkimustietoa ammattilaiset hyödyntävät sukellukseen liittyvien sairauksien ja onnettomuuksien ehkäisemisessä. Nyt tieto tulee myös kaikkien sukeltajien käyttöön uudessa Diver Safety Guardian -portaalissa. Portaalissa voi pitää lokikirjaa ja vertailla ɁȧŘŘ ʊˁǘƬǚǚˁʊɡʁɁǞǔǚǔŘŘȭ ǜˁǜǘǔȧˁʊǜǔƬǜɁǘŘȭtaan, jossa on tällä hetkellä jo yli 90 000 sukellusta. Ohjelma antaa vihreän, keltaisen tai punaisen hymiön riskikartoituksena. Se ei tietenkään voi taata, etteikö sukeltajantautia voi tulla, mutta antaa mielenkiintoista palautetta jokaisesta sukelluksesta. Lisäksi siitä

Sukeltajille DAN Safety Stop tarjosi mah-

ʊƬǜ ǘ˿ʊ˿ǔ˸šǜ ǘ˿ʊ˿ȧ˿ǘʊǔš ǘˁǜƬȭ ɾȭšǔǜǘɆ ˸ŘǚŘŘȭ

ȭšǘƬƬ ɁȧŘȭ ʊˁǘƬǚǚˁʊɡʁɁǞǔǚǔȭʊŘ ʁǔȭȭŘǚǚŘ ɾɁɡǜǔ-

dollisuuden sukeltaa opastetusti Ojamolla.

ȧǔɡʁɁǞǔǚǔȭɾ ǘ˿ʊƬǔʊƬǚǚš ʊˁǘƬǚǚˁǘʊƬǚǚŘ ʊƬǘš ȧɁ-

Mukana päivässä oli myös saksalainen am-

nenlaista tilastotietoa omista sukelluksista.

mattisukelluskuvaaja Tobias Friedrich, joka

jat ry:n 40-vuotijuhlaviikonloppua ja kuului

Tutkimus on kansainvälinen ja siihen osal-

˸Řǔ ȧǔǜš ʊǔƬǚǚš ǜŘɡŘǒǜˁǔƖɾ Tapahtuma oli osa Lohjan Urheilusukelta-

oli ensimmäistä kertaa Suomessa. Tobiaksen

Sukeltajaliiton 60-vuotisjuhlavuoden tapah-

listuu sukellukseen perehtyneitä tutkijoita

ensimmäinen Suomi-sukellus oli edellispäi-

tumaketjuun.

ja lääkäreitä eri puolilta maailmaa. Suomesta

vänä Porkkalan Edmund-hylylle, mistä hän

PASI MANNERKOSKI, ANNE RÄISÄNEN-

tutkimuksessa olivat mukana muun muassa

ǘɁȧȧƬȭǜɁǔ hŘƋƬŽɁɁǘǔʊʊŘƕ ɾñŘʁŘʊ ʊˁǘƬǚǚˁʊ

SOKOLOWSKI

sukelluslääkärit Anne Räisänen-Sokoko-

ăˁɁȧƬʊʊŘ ǘɁʊǘŘŘȭƖɾ °ɁȧȧƬȭǜǜǔ ǒƬʁšǜǜǔ ǒˁɁ-

lowski ja Timo Lahin.

miota, ja sukelluksesta kiinnostuneet saksalai-

www.diversafetyguardian.org

Vapaasukelluskursseja Tampereella TAMPEREELLA järjestettiin loka-marraskuussa vapaasukelluskursse-

hon toiminnasta vapaasukelluksella. Kurssin onnistuneesti läpäisseel-

ja kaksin kappalein: vapaasukelluksen peruskurssi AIDA 2 ja jatkokurs-

le myönnetään AIDA 2 -vapaasukelluskortti, jolla alkaa nykyään jo olla

si AIDA 3. Molemmille kursseille tuli neljä oppilasta, joten kaikille riitti ai-

melko paljon painoarvoa ulkomailla sukelluskeskuksissa ja -retkillä.

kaa henkilökohtaiseen opastukseen.

AIDA 2 -peruskurssilla opetellaan vapaasukeltamisen perusasi-

Jatkokurssilla syvennetään peruskurssin taitoja ja siirretään painopistettä syvemmälle harjoitteluun ja kehittymiseen vapaasukeltajana.

oita. Valmiita vapaasukeltajia ei kurssilla tehdä, vaan tavoitteena on

Peruskurssin tärkeimpiä asioita, kuten pelastamista, kerrataan jatko-

oppia konstit turvalliseen vapaasukelluksen harjoitteluun sukellus-

kurssilla ja uusina asioina tulee varsinkin syvyyssukellukseen liittyviä

parin kanssa ja ymmärtää tärkeimmät teoreettiset asiat sukeltajan ke-

tietoja ja taitoja.

JAAKKO PASANEN

Mitä teidän seurassanne tapahtuu? Oliko juhlat tai hauska leiri? Ottiko joku kivan kuvan seuran reissulta?

Keksittekö toimintaanne jotakin ihan uutta? Tällä palstalla seurat voivat kertoa kuulumisiaan.

Laita viestiä kristiina.karila@sukeltaja.fi

16

5/2016 SUKELTAJA

Riku Kiviluoto

Norpat

riihimäelle sinetti POPPI SOI ja värivalot vilkkuivat kun Sinetti saapui Riihimäelle. Riihimäen Urheilusukeltajat ry juhlisti tuoretta Sinettiseuran arvoaan järjestämällä 29.10. koko seuran Sinettihulabaloon, jossa muun muassa jorattiin vesidiscossa ja nautittiin komeaa sinettikakkua tykötarpeineen!

pelasta prinsessa räpylämäki MAAN ASUKKAAT! Kauan kadoksissa ollut prinsessa Tiihanna Räpylämäki on vihdoin löytynyt! Hänet on löydetty Vesihelmi-nimiseltä elmi-nimiseltä meriplaneetalta Lounais-Hämeen galaksista Forssan tähtikuvion ion laidalta.

Tervetuloa perjantaina 14.4.2017 Forssan Vesihelmeen norpparalliin pelastamaan prinsessa.

SARJAT 7–9-vuotiaat (oma ohjaaja voi olla mukana rasteja steja suoritettaessa) 10–12-vuotiaat 13–15-vuotiaat

AIKATAULU 11.00–12.30 Ilmoittautuminen & lounas 12.15–13.00 Siirtyminen altaalle & oheistoimintaa taa 13.00–18.00 Rallirastit 18.00 Palkintojen jako Rallin hinta on 40 e/osallistuja.

Hinta sisältää ohjelman ja ruuat.

Ilmoittautumiset 17.3.2017 mennessä ilmoittautumislomakkeella seuroittain Sukeltajaliiton toimistoon ǒƬǚǔƖǒŘǚŘ˸ŘźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ. ǚ ŘǖŘƖǞ. ǚǜ ³ɁȧŘǘƬ ǚɆ˿ǜ˿˿ ˹˹˹ƖʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ ǿ ÀŘǜƬʁǔŘŘǚǔɡŘȭǘǘǔ ǿ Řȭǘǘǔ ǿ Lomakkeet. Rallissa on rajattu määrä paikkoja. a.

TERVETULOA! GummiWihta

MAJOITUS Àǔǘšǚǔ ǒŘǚˁŘŘ ȧŘǖɁǔǜǜˁŘƙ ǒˁɁȭƬǔǜŘ ˸Ɂǔ ǜǔƬƞˁʊǜƬǚǚŘ ăƋŘȭƞǔƋ hɁʁʊʊŘ ȊǒɁǜƬǚǚǔʊǜŘƙ ǚǔʊǜŘƙ šȧƬƬȭǜǔƬ ʕƙ ʯ̋ɍ̋​̋ hɁʁʊʊŘƙ ɡˁǒƖ ̋Ǯ̋ ǮƶǮ ƶɍɍɍƖ ɍƖ ǔȭȭŘǜ ʹ ǒǒ ƶǣ Ƭˁʁƙ ʯ ǒǒ ȳƶ ƬˁʁƖ Huonevaraukset suoraan hotelliin 31.3. mennessä. essä.

Piirros: Roope Tuominen

5/2016 SUKELTAJA

17

– Vuoden kohokohta –

Seuran leiri

Norjassa

18

5/2016 SUKELTAJA

Anu Virtanen

Sukellusseura Ahti ry toimii Pohjois-Pohjanmaalla Haapajärvellä.

Seura on onnistunut sitouttamaan jäsenensä erinomaisesti.

Hyvä esimerkki aktiivisesta toiminnasta on seuran jokavuotinen Norjan leiri, joka kerää aina valtavan määrän osallistujia.

Viime kesänä mukana oli yli 60 henkeä.

SUSANNA KORKIATUPA

5/2016 SUKELTAJA

19

Anu Virtanen

Anu Virtanen

Tomi Hukari

Anu Virtanen

Anu Virtanen

Leiriläisten karavaani Lofooteilla.

Riuttaelämää Lofooteilla.

K

ertoohan sen jo osallistujamääräkin, että aika monessa asiassa on onnistuttu jo vuosikymmenten ajan. Sukellusseura Ahti ry on järjestänyt Norjan leirejä 80-luvun alusta lähtien. Matkoja tehdään vähintään kerran vuodessa. Viime kesänä leiri sijoittui Lekan saarelle. Lapset ja vanhemmat sukellusvarusteineen, veneineen ja kompuroineen siirtyvät joka kesä Norjaan leirille. Miten tämä on mahdollista?

Vaatii huolellista suunnittelua saada iso leiri onnistumaan turvallisesti kotimaan rajojen ulkopuolella. Isolle porukalle matkaa suunniteltaessa valmistelut aloitetaan reilusti etukäteen, mieluiten jo kaksi vuotta ennen aiottua ajankohtaa.

– Kohteeseen paneudutaan hyvin etukäteen. Matkoille tulee mukaan eritasoisia sukeltajia: peruskurssin suorittaneita, tekniikkasukeltajia ja rebesukeltajia. On varmistettava, että kohteesta löytyy turvallista sukellettavaa kaikille, aloittaa Ahti ry:n puheenjohtaja Jukka Haapala.

Kohteessa pitää olla esimerkiksi iso leirintäalue mökkeineen.

Koko kaluston mukana vieminen vaatii paljon tilaa.

– Käytännön toiminta kohteessa täytyy suunnitella hyvin.

Kuinka täytetään pullot noin isolle laumalle, kuinka veneet saadaan järkevästi käyttöön, ettei kenellekään tule turhaa odottelua, kaikki mietitään valmiiksi, hän jatkaa.

20

5/2016 SUKELTAJA

Voihan krotti.

KOKO PERHEEN LEIRIT

Kaikille leireille on aina saanut ottaa mukaan koko perheen.

Kaikki leireille osallistuvat eivät sukella, mutta tavallisesti leirintäalueiden liepeiltä löytyy hyviä patikkareittejä tai nähtävyyksiä; tämä otetaan tarkoituksella huomioon jo suunnittelussa.

– Kenelläkään ei ole tylsää. Usein järjestämme myös mukavaa, koko perheen oheisohjelmaa iltaisin, Haapala kertoo.

Ahdin koulutusvastaava Tuomas Niskakoski on ollut seuran toiminnassa mukana vuodesta 1992 lähtien. Hänen isänsä aikoinaan perusti seuran Haapajärvelle.

– Olemme olleet kymmenillä Norjan leireillä mukana koko perheen voimin. Nuorempi tyttäristäni on myös suorittanut peruskurssin, ja vaimo joutui ekalle kurssille oikeastaan heti siinä vaiheessa, kun tapasimme, hän kertoo.

Lapset ovat aina viihtyneet leireillä.

– Lapset kiertelevät isolla porukalla rantoja, keräävät kiviä ja simpukoita tai tutustuvat muuten ympäristöön elleivät ui tai snorklaa. Isommat lapset pitävät huolta pienemmistään. Muutenkin leireillä vallitsee yhteisöllisyys eli lapset ruokitaan siellä mökissä, missä sattuvat sinä hetkenä olemaan ja kukin aikuinen tarvittaessa komentaa porukkaa, Niskakoski kertoo.

– Meillä on aina ollut periaate, että kaikille leireille saa ottaa

Anu Vuolukka

Taskurapuja Lekassa.

Sukellusväkeä Norjan Senjassa 2009.

Melkein koko leiriporukka viime kesänä Lekan saarella.

koko perheen mukaan, vaikka puoliso tai lapset eivät sukeltaisikaan. Ja aika usein lapsia ja nuoria näkee sitten myöhemmin peruskurssilla, kuvailee Haapala.

Koko perhe on tervetullut myös seuran hallitreeneihin.

NÄIN AKTIIVINEN SEURA TOIMII

Uudet huomaavat, että toimintaa on ja jäävät mukaan.

Sisämaan seurana Ahdilla ei ole kotikohteissa kovin paljon valinnanvaraa. Ylivieskassa sijaitsevalla Kettukallion montulla porukkaa käy vähintään kerran viikossa. Raudaskylän monttu on toinen lähikohteista.

– Olemme aina tarjonneet paljon erilaisia reissuja, millä on ollut positiivinen vaikutus. Pyrimme tarjoamaan kaikille sukeltajille jotain, jolloin ei tule pikkuporukoita, vaan toiminta pysyy kokonaisvaltaisesti vireänä. Kurssilaisia ja uusia seuralaisia kannustetaan heti mukaan johtokuntaan ja aktiiveiksi. Meillä on itsellä riittävästi kouluttajia, ja esimerkiksi tiedottaminen on ajantasaista, koska kaikki vastuutoimijat ovat täysillä mukana, Niskakoski luettelee.

Jukka Haapala sanoo, että onnistunut seuratoiminta vaatii yleensä muutaman hyvin aktiivisen henkilön, jotka ovat toiminnan keskiössä. He ylläpitävät innostusta.

– Meidän seurassa pyritään aina siihen, että peruskurssilaiset jäävät mukaan seuran toimintaan. Osallistumalla tulokas huomaa

nopeasti, että toimintaa on, se on mukavaa ja jää itsekin aktiivisesti harrastamaan.

Seura järjestää kotimaassakin leirejä; muun muassa Kaatialassa, Rokualla, Hossassa ja Kiteellä on käyty.

YHTEISTYÖ ON TÄRKEÄÄ

Muutamana kesänä Ahti on tehnyt yhteistyötä turkulaisen Nautic Clubin kanssa.

– Seuralla on tukialus, joten olemme yhdessä järjestäneet liveaboard-tyyppistä toimintaa. Muutenkin yhteistyötä tehdään laajalti ja toimimme esimerkiksi Nivalan Sukeltajien, Raahen Mursujen, Oulun porukoiden ja Jyväskylän Delfiinien kanssa. Delfiinejä on ollut mukana myös Norjan reissuillamme. Yhteistyö on antanut paljon: monipuolisuutta kohdevalikoimaan ja ulottuvuuksia seuratoimintaan mutta myös itselle uusia tuttavuuksia, Haapala kertoo.

Ahti järjestää kurssinsa Nivalan uimahallissa. Teoriatunnitkin järjestetään hallin tiloissa. Halli ei peri käytöstä maksua.

– Yhteistyö on sellaista, että hallilta pyytävät meitä välillä tapahtumiinsa esimerkiksi introja tekemään. Nivalan kaupungin kanssa olemme sopineet rantojen siivouksesta. Allasvuorot meillä on Haapajärven uimahallissa, ja täälläkin kaupungin kanssa toimii samanlainen kuvio, Haapala kertoo. » 5/2016 SUKELTAJA

21

Lekan saari on hurmaava kohde – Itselleni matkan kohokohtia ovat

LEKA sijaitsee aivan avomeren tuntumassa.

luontoelämykset pinnan alla ja maan päällä.

mutta niitä ei ole merkitty, eivätkä ne siten

Minulle on tärkeää päästä kuvaamaan kas-

ole löydettävissä ainakaan omin venein.

veja ja muita eliöitä, hän kertoo.

Lekan vesiltä löytyy myös tekniik-

Biokohteet sen sijaan ovat mahtavia: löytyy muun muassa upeita seinämiä, avomeren

kasukeltajille mieluisia hieman syvempiä

puolelta nousevia riuttatatteja ja muu-

kohteita.

tenkin värikästä elämää. Norjan reissuilla mukana ollut ahtilainen Anu Virtanen on innokas biosukeltaja, jonka matkoilla kulke-

KIINNOSTAVAA TUTKITTAVAA PINNALLA

vat mukana kasvi- ja merieliökirjat, joiden

Saaren geologia on mielenkiintoista. Se on

avulla voi yrittää tunnistaa kuvauskohteita.

muodostunut mannerlaattojen törmätessä

Anu Virtanen

Tiivis yhteistyö uimahallien kanssa on tärkeä seuratoiminnan edellytys.

Erilaisen toiminnan järjestäminen uimahallin tapahtumiin voi olla hyvä keino virittää yhteistyötä ja näin saada hallimaksujen kustannuksia pienennettyä.

– Kyllä seuratoiminnassa täytyy yrittää pyrkiä siihen, että viivan alle jäisi edes jotain kurssien järjestämisestä.

Tilanne ei saa mennä niin, että kaikki tulot menevät hallivuokriin. Kannattaa ottaa kaikki keinot käyttöön yhteistyön virittämiseksi, Haapala kannustaa.

Alueen vesillä on ilmeisesti useita hylkyjä,

PITKÄ PERINNE JATKUU

22

5/2016 SUKELTAJA

Geologiasta kiinnostuneelle löytyy tutkittavaa.

Lekan saari sopii mainiosti patikointiin.

Anu Virtanen

Norjan reissuilla on edelleen mukana samoja henkilöitä, jotka ovat olleet käynnistämässä retkiä 80-luvulla. KariPekka Estola on ollut Norjan reissuilla mukana 80-luvun alusta saakka, vain muutama reissu jäi väliin lasten ollessa ihan pieniä. Alkuaikoina hän oli mukana järjestävissä aktiiveissa mutta saanut sittemmin tyytyväisenä seurata, kuinka vastuuta on onnistuneesti siirretty uusille innokkaille henkilöille.

– Olemme käyneet monissa paikoissa Venäjän rajalta aina Kristiansundin eteläpuolelle. Melkein joka kerta on kohteeksi löytynyt uusi paikka. Norjassa riittää kyllä nähtävää; hienoimmissa paikoissa olemme käyneet kahteen kertaan.

Paras muistoni on vuorovesivirroista, joita muodostuu vuonon suulle. Sieltä tultiin aika hyvää vauhtia, ja niiden ympäristössä on myös upea fauna, hän kuvailee.

Estola kertoo, ettei Norjassa enää liiku isoja sukellusryhmiä; Ahdin reissut ovat siinäkin mielessä poikkeuksellisia.

– Meillä on hyvä yhteishenki.

Suuren suosion salaisuus on mielestäni siinä, että perheet ovat saaneet olla mukana. Omatkin lapseni tulivat matkoille mukaan heti kun kynnelle kykenivät ja ovat aina viihtyneet leireillä. Norjahan on siitä hyvä kohdemaa, että siellä riittää nähtävää pinnan alla ja pinnan päällä.

Sukellusseura Ahdin seuraavaa Norjan leiriä alettiin suunnitella jo seuraavalla viikolla edelliskesän leirin jälkeen. Ensi kesänä he suunnistavat Agleniin.

toisiinsa ja saarella on monia erikoisia ki-

Støypetin erikoiset kalliot sekä Skeissnes-

parasta se, että olemme yhdessä paikassa

vilajeja. Leka onkin valittu Norjan geolo-

setin kulttuuripolulla viikinkien hautoja ja

koko viikon. Silloin ehtii sukeltamisen lisäksi

giseksi luonnonmonumentiksi (Norway’s

asuinsijoja. Kävimme katsomassa myös

tutustua ympäristöön, vaellella vuoristopo-

National Geological Monument).

pronssikautisia kalliomaalauksia Solsem-

luilla ja mahtavilla rannoilla. Halutessaan voi

– Saaren ympäri kiertävä tie on 28 kilo-

hulan-luolassa (The Solsem Cave). Maasto

tehdä autoretkiä lähiseuduille ja tutustua

metriä pitkä, ja sen varrella on pieniä kyliä.

on avointa, kivikkoista mutta suhteellisen

hienoihin museoihin. Kun on useamman

Saarella on useita lyhyehköjä, päiväretkiksi

helppokulkuista, Anu Virtanen kertoo.

päivän paikoillaan, ehtii rauhoittua ja levätä.

sopivia patikointireittejä. Ne on merkitty

Lekan saarella on kotiseutumuseo ja

Tärkeää on viettää aikaa yhdessä saman-

hyvin, ja matkan varrella on opastustauluja,

kaksi kauppaa. Etäisyydet ovat lyhyitä,

henkisten ystävien kanssa. Osa porukasta

joissa kerrotaan paikan luonnosta ja geolo-

joten esimerkiksi viikon aikana saareen ehtii

kalastaa ahkerasti, joten kalaa syödään

giasta. Kävimme patikoimassa muutaman

tutustumaan jo todella hyvin.

yleensä joka päivä; silloin tällöin myös itse

– Näillä seuran Norjan matkoilla on aina

Kampasimpukat.

sukellettuja kampasimpukoita.

Tomi Hukari

Anu Virtanen

reitin ja pääsimme näkemään Mohon ja

Anu Virtanen

Rikas merielämä tarjoaa nähtävää.

5/2016 SUKELTAJA

23

Henry Manni, Lohja

Rajoitteet ovat omassa päässä Rion paralympialaisissa pronssia kelannut Henry Manni, 24, harrastaa laitesukellusta. Nuorella miehellä on perinnöllinen liikuntavamma, spastinen parapareesi, etenevä alaraajahalvaus. Se ei ole kuitenkaan miehen menoa hidastanut. Hänen mottonsa onkin: rajoitteet ovat omassa päässä.

SUSANNA KORKIATUPA Kuva Eero Juuti

MITEN INNOSTUIT LAITESUKELLUKSESTA?

KUINKA KANNUSTAISIT SEUROJA TASAVERTAISUUTEEN?

Siitä pitää kiittää äitiä. Hän on vienyt mua kaikkiin mahdollisiin harrastuksiin. Äidin idea tämäkin oli, vaikka innostuin heti kyllä itsekin.

Itse olen saanut hyvän vastaanoton lajin pariin. Ennakkoluuloja silti liikkuu paljon, mitä pitäisi saada kaikkialla purettua. Seurat voisivat omille nettisivuilleen laittaa tiedon, että kaikki, myös erityisryhmiin kuuluvat, ovat tervetulleita sukeltamaan. Tietysti turvallisuuden rajat huomioonottaen.

MISSÄ JA MITEN SUORITIT KURSSIN?

Olen suorittanut P1- ja P2-kurssit Sukellusseura Calypsossa, Stig Gustavssonin opissa. Seurasta sanottiin heti, että ilman muuta olet tervetullut kurssille liikuntavammasta huolimatta.

Nuorena olin paljon leireillä, ja kaikki tykkäsivät sukeltaa mun kanssa. Minut otettiin älyttömän hyvin mukaan toimintaan, ja koko ajan olen tuntenut oloni tosi tervetulleeksi.

Peruskurssin alkaessa huomasimme pian, että kaasun kulutus nousi paljon, jos yritin potkia. Räpylät olivat myös veneessä vain tiellä, joten sukellan ilman räpylöitä. Stigu on valtavan hyvä kouluttaja ja upea sukeltaja, arvostan häntä suuresti. Stigu näki, että pärjäsin oikein hyvin kurssilla, vaikka en voinutkaan käyttää jalkoja.

EHDITKÖ TÄLLÄ HETKELLÄ HARRASTAA SUKELLUSTA?

Kyllä urheilu vie nyt kaiken ajan tällä hetkellä, en ole ehtinyt muutamaan vuoteen veden alle ollenkaan. Koska käyn paljon leireillä ulkomailla, näen usein paikallisia sukelluskeskuksia, ja joskus kieltämättä tekee mieli kelata sisään, mutta ainakin toistaiseksi se on jäänyt tekemättä.

MISSÄ MIELUITEN SUKELLAT?

Hylyt kiinnostavat eniten. Suosikkihylkyni on Keulakuva Hangossa. P2:lla kävimme Eiralla, mikä sekin oli upea kokemus. Helsingin ja Hangon edustan hylkyjä on tullut käytyä läpi monesti.

Koska historia kiinnostaa muutenkin, niin ehkä sen vuoksi on kiva nähdä vanhoja hylkyjä.

VOIKO MIELESTÄSI KUKA TAHANSA SUKELTAA?

Jos oikeasti ei ole itselle vamman tai rajoitteen takia vaarallista kokeilla jotain, niin en näe mitään syytä, miksei voisi kokeilla ja harrastaa mitä tahansa. Olemme ystäväni Aleksi Kirjosen kanssa luoneet Rajoitteet ovat vain omassa päässä -yhteisön, missä olemme tuoneet esille, että kaikkea mahdollista voi tehdä, kun keksii keinot, miten omia unelmia voi toteuttaa. Pitää ottaa oikeasti kännykkä käteen ja soittaa, ja jos sanotaan ei, niin soittaa seuraavalle.

Jossain vaiheessa onnistut, ja joku sanoo kyllä.

MITÄ TEET TYÖKSESI?

Olen tällä hetkellä töissä 50 prosentin työajalla Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:ssä. Suunnittelen siellä liikuntarajoitteisten lasten ja nuorten liikuntaa. Se on mulle sellainen, mitä haluan tehdä, nautin valtavasti työstä. Vaikka en oliskaan siellä töissä, niin olisin varmasti jollain tavalla mukana edistämässä tuota alaa. Koen voimakkaasti, että olen saanut itse niin paljon, että haluan antaa siitä myös jotain takaisin.

Olen koulutukseltani liikuntaneuvoja ja merkonomi. Merkonomin opinnot suoritin oppisopimuksella Uudenmaan Urheilijoissa.

MITÄ MUITA HARRASTUKSIA SINULLA ON?

Kirjallisuus on lähellä sydäntä. Jonkin verran tulee pelattua pyörätuolikoripalloa, mutta se menee lähinnä oheistreeninä. Vastapainoksi urheilulle harrastan jonkin verran nettisivujen tekemistä.

ENTÄ MISSÄ HALUAISIT VIELÄ SUKELTAA?

En ole itse asiassa kertaakaan vielä sukeltanut Suomen järvissä, joten joku kirkasvetinen järvi olisi varmasti mukava kokemus.

Haluaisin myös jonnekin lämpimään, missä voisi nähdä hienoja koralliriuttoja.

24

5/2016 SUKELTAJA

MITÄ TERVEISIÄ HALUAISIT LÄHETTÄÄ SUKELTAJILLE?

Oikeastaan kaikille sukelluksen parissa oleville haluan sanoa, että rajoitteet ovat vain omassa päässä. Uskokaa omiin sekä muiden unelmiin, ja tehkää töitä niiden eteen!

Joko tai Maalla vai merellä?

Maalla.

Palauttelu vai kova treeni?

Kova treeni.

Suomessa vai ulkomailla?

Ulkomailla.

Talvi vai kesä?

Kesä.

Sukeltaja HMS Invinciblen hylyllä.

Aluksen 1021 hengen miehistöstä vain kuusi pelastui.

Skagerrakin meritaistelusta 100 vuotta Maailmanhistorian suurin meritaistelu, Skagerrakin meritaistelu (engl. Battle of Jutland), käytiin ensimmäisen maailmansodan aikana Pohjanmerellä.

Yli 240 Saksan ja Britannian merivoimien sotalaivaa ja 100 000 merisotilasta osallistui välienselvittelyyn. 36 tuntia kestäneen operaation seurauksena 25 alusta upposi ja Pohjanmerestä tuli yli 9 000 merisotilaan hauta.

SARI NUOTIO Kuvat Derk Remmers, CMAS:n arkisto

S

ukelluksen kansainvälinen kattojärjestö CMAS järjesti elo-syyskuussa 2016 Pohjamerelle Dive For Peace -operaation, jossa koottiin yhteen eri maiden sukeltajia tutkimaan meritaistelun hylkyjä viikon jaksoissa kahden viikon ajan. Kaukaisimmat sukeltajat tulivat USA:sta. Sukellusoperaatio toteutettiin Unescon luvalla ja yhteistyössä Thyboroenin merimuseon kanssa. Tanskan

26

5/2016 SUKELTAJA

länsirannikolla Thyboroenissa toimivaan merimuseoon on koottu paljon taisteluun liittyvää aineistoa, ja tänä kesänä museon edustalle rantaan avattiin meritaistelun muistopuisto osana taistelun 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumia. CMAS halusi tehdä näkyväksi vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelua ja valitsi kohteeksi nämä Pohjanmeren sotahylyt. Operaatio oli ensimmäinen laatuaan.

HAASTAVA OPERAATIO

Sukellusoperaation toteuttaminen Pohjanmerellä on haasteellista. Olosuhteet ovat vaativat, sillä kohteet sijaitsevat 75–100 merimailin päässä rannikosta.

Myrskyävä meri voi olla armoton ja olosuhteet merellä muuttua nopeasti. Niin sukellustukialukselle kuin sukeltajaryhmällekin oli asetettava kovat vaatimukset.

Vain kokeneita tekniikkasukeltajia voitiin

Operaatioon osallistui kansainvälinen joukko kokeneita sukeltajia.

ottaa ryhmään, sillä kaikki kohteet sijaitsevat 50–60 metrin syvyydessä.

CMAS:n Teknisen valiokunnan jäsen, Espanjan liittoa edustava Kelly McGill tiesi jo sukelluksille tullessaan mistä oli kyse.

– Jo vuonna 2014 sain olla mukana tällä samalla tukialuksella, CDT Fourcaultilla, Belgian liiton retkikunnassa samalla alueella, mutta sääolosuhteet olivat epäsuotuisat ja sukellusolosuhteet erittäin vaikeat. Sukellusten määrä rajoittui tuolloin viiteen, kun kovan myrskyn vuoksi aluksen oli turvallisinta palata sataman suojaan etuajassa, hän kertoo.

McGill olikin kiitollinen, kun uusi mahdollisuus sukeltaa näillä kohteilla avautui.

– En tule koskaan unohtamaan sukellusta, jonka tein HMS Defencelle sukellusoperaation järjestäneen Stef Teuwenin parina. Olimme ensimmäinen sukelluspari ja laskeuduimme kahdestaan alas hylylle. Näkyvyys oli noin 12 metriä.

Laskeutuessamme köyttä pitkin hämmästyimme kohdatessamme valtavan 12 tuuman tykin, joka oli edelleen suunnattu Saksan laivaston suuntaan, sata vuotta taistelun jälkeen. Sukelsimme kaksi päivää tuolla hylyllä, ja ne olivat oman sukellushistoriani hienoimpia hetkiä, hän toteaa tyytyväisenä.

Tyytyväinen oli myös operaatiosta vastannut belgialainen Stef Teuwen.

– Kun kaikki ne haasteet, joita tällaisen sukellusoperaation toteuttamisessa kohtaa, oli voitettu, koin suurta tyydytystä. Saimme käyttöömme sukellustukialuksen, joka tarjosi parhaat mahdolliset olosuhteet sukeltaa turvallisesti. Sain koottua 60 hengen sukeltajaryhmän: 32 sukeltajaa osallistui ensimmäiselle viikolle ja 28 toiselle viikolle. Tämä 15 eri kansallisuutta edustava osaava ryhmä toimi erinomaisesti yhteen. Sukeltajien tukena operaatiossa oli meritaistelun historian asiantuntija unkarilainen Balogh Tamás.

Hän pystyi ohjeistamaan sukellusten suunnittelussa, jotta sukelluksilla saatiin kerättyä mahdollisimman paljon arvokasta historiatietoa. Sukellusryhmä oli myös lääketieteellisen tutkimuksen kohteena, joten operaatiolla oli monenlaista arvoa, Teuwen kertoo.

MERIHISTORIAA KUNNIOITTAEN

CMAS järjesti sukellusoperaation lisäksi meritaistelun 100-vuotiasta historiaa kunnioittavan tapahtumapäivän 29.8.

Thyboroenissa. CMAS-liittojen edustajilla oli mahdollisuus tutustua operaatiossa käytettyyn sukellustukialukseen ja kuulla sukeltajien kokemuksista. Thyboroenissa oli koolla myös Unescon ja merihistorian edustajia. Päivän luennot avasivat taistelun vaiheita ja merimuseoon tutustuminen toi tapahtumat todeksi niillekin, jotka eivät itse päässeet sukeltamaan.

Sukeltajien nostaminen suureen alukseen vaati apuvälineitä.

Sukeltajat ovat etuoikeutettuja päästessään tutustumaan veden alla olevaan kulttuuriperintöön. Kun kävelee Thyboroenin rannalla taistelun muistopuistossa, missä kivipaadet markkeeraavat uponneita sota-aluksia ja niitä ympäröiviä uhreja, voi antaa ajatusten kulkea historian vaiheisiin ja miettiä niitä lukuisia perheitä, joiden elämään tämä yksi taistelu jätti ikuisen jäljen. www.jutlandbattlememorial.com www.seawarmuseum.dk/en 5/2016 SUKELTAJA

27

Elina Samara © MARELab, Archaeological Research Unit, University of Cyprus

Amforan nosto nostosäkkiin kiinnitetyn verkon avulla. Neljän viikon aikana nostettiin kymmeniä amforoita, mutta hylyssä on niitä vielä satoja.

Meriarkeologinen kenttäkoulu Kyproksella Suomalaiset sukeltajat osallistuivat tänä syksynä 2500 vuotta vanhan hylyn meriarkeologisiin kaivauksiin Kyproksella järjestetyssä kenttäkoulussa. Historiallisesti arvokkaan hylyn tutkiminen kansainvälisessä porukassa rinta rinnan arkeologien kanssa oli upea ja antoisa kokemus.

TEEMU KEROLA JA JOUNI KALLIOMÄKI

28

5/2016 SUKELTAJA

Teemu Kerola

Andreas Kritiotis © MARELab, Archaeological Research Unit, University of Cyprus Teemu Kerola

Työkohteet merkittiin arkeologeilta saatuun pohjapiirrokseen.

Kaiken piti olla valmiina ja hyvin suunniteltu, jotta vain 20 minuutin alttiinaoloaika voitiin käyttää maksimaalisesti hyödyksi.

Köliä kaivetaan mammuttipumpulla esiin hylyn keulassa.

Tämä on toistaiseksi ainoa esiin kaivettu osa hylyn runkoa.

Teemu Kerola

Molemmat käytössä olevat mammuttipumput toiminnassa yhtä aikaa. Turvasukeltaja odottaa sukeltajien paluuta dekompressiotrapetsille.

Jouni Kalliomäki (edessä) kantamassa amforaa sen mittausta ja entisöintiä varten.

M

azotos-hylky löytyi Larnakan läheltä Mazotos-kylän edustalta Kyprokselta 2006, ja sitä on tutkittu sen jälkeen useissa kaivauksissa. Hylyn tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta nykyarvio on 2500 vuotta. Hylky sijaitsee tasaisella savipohjalla 45 metrin syvyydessä, minkä vuoksi sen tutkiminen on haastavaa. Se on noin 16 m pitkä ja 5 m leveä. Hylystä on pääasiassa näkyvissä vain sen noin 800 amforan lasti. Nyt perän ja keulan amforat on jo nostettu, ja niiden alla olevat rakenteet peitetty suojahiekalla ja hiekkasäkeillä.

Mazotoksella tehtiin kartoitustutkimuksia vuosina 2007– 2009. Varsinaisia hylkyyn kajoavia kaivauksia on sittemmin tehty lähes joka vuosi, viimeksi tänä vuonna pääasiassa Honor Frost -säätiön rahoituksella. Olisipa Suomessakin säätiöitä, jotka rahoittaisivat kaivauksia tässä mittakaavassa!

TEKNIIKKASUKELLUSTAIDOILLA MUKAAN

Tämän kenttäkoulun tarkoituksena on antaa tekniikkasukeltajille valmiudet toimia kenttätöissä meriarkeologisilla kaivauksilla.

Brittiläinen meriarkeologiaseura (NAS) huolehtii koulutuksesta ja Kyproksen yliopisto vastaa kaivauksista. Tänä kesänä oli yhteistyön jo toinen kahden viikon kenttäkoulu ja sen jälkeen vielä kahden viikon lisäkaivaukset. Koulutukseen osallistui 12 oppilasta, joista puolet oli Kyprokselta. Muut oppilaat tulivat USA:sta, Kanadasta, Iso-Britanniasta, Norjasta ja Suomesta.

Haku oli avoin kaikille riittävän tekniikkasukellustaidon omaaville, eikä mitään esitietoja tai tutkintoja meriarkeologiasta tarvittu.

Ennen kurssin alkamista kaikkien piti suorittaa kuitenkin NASin verkkokursseja. Kenttäkoulun opetus tapahtui pääasiassa iltaisin Mazotoksen kaupungintalossa ja muutaman kerran iltapäivällä tukialuksella sukellusten jälkeen. Opetus oli sekoitus laadukkaita luentoja ja ryhmässä tehtäviä harjoituksia ja esityksiä.

MAMMUTTIPUMPPU TUTUKSI

Aamupäivät ja iso osa iltapäivistäkin sujuivat kaivauksilla, jossa jatkettiin kaksi vuotta aikaisemmin kesken jäänyttä työtä. Yksi ryhmä työskenteli keulassa ja kaivoi esiin amforoiden alta keularankaa ja yhden ison ankkurin jäännöksiä paksun suojahiekan alla. Suojahiekka olikin hyvä harjoittelupaikka mammuttipumpun käyttöön. Kaksi muuta ryhmää teki kaivauksia keskilaivassa, kumpikin omalla merkityllä alueellaan.

Sukellustyö oli pääosin mammuttipumppujen avulla tapahtuvaa kaivausta. Amforoita ja niiden palasia, rungon puuosia ja ankkurien jäännöksiä merkittiin, dokumentoitiin, kaivettiin esille ja nostettiin pintaan. Puisista ankkureista ei ole jäänyt paljoa jäljelle. Nyt nostetusta kolmannesta ankkurista löytyi vain kaksi noin 40 cm pitkää ankkuritukin lyijypainoa. Aluksen rungon jäänteet ovat vielä pääosin esiin kaivamatta.

Kurssin päätyttyä osa kurssilaisista lähti kotiin, mutta heidän tilalleen tuli useita muita vapaaehtoisia muun muassa Itävallasta, Tšekistä ja Puolasta. Osa heistä oli ollut viime vuonna Kyproksella kenttäkoulussa. Tässä vaiheessa osallistuminen muuttui tavalliseksi vapaaehtoistyöksi. » 5/2016 SUKELTAJA

29

ISO KIRJO AMMATTILAISIA

HIDASTA JA TYÖLÄSTÄ HOMMAA

Sukellukset tehtiin hylyn päälle pysyvästi ankkuroidulta tukialukselta. Aluksella oli huomattava määrä myös muuta henkilökuntaa kuin sukeltajia. Konservaattorit puhdistivat kaikki nostetut amforat elävästä pehmytkudoksesta, ja sitten arkeologit dokumentoivat ne huolella jo ennen kuljetusta maihin. Meribiologien kanssa oli meneillään monivuotinen poikkitieteellinen projekti hylyn ja sen lastin ekologian tutkimiseksi. Sukellusturvallisuudesta ja laitteiden täytöstä vastasi erikseen palkattu henkilö. Kaikki sukeltajat osallistuivat myös kompressorin käyttöön, sukelluskirjanpitoon ja turvasukeltajina toimimiseen. Turvasukeltaja oli täydessä sukellusvarustuksessa vedessä koko ajan ja avusti myös mammuttipumppujen siivilöiden tyhjentämisessä.

Kaivausten tarkoituksena on muun muassa selvittää, kuinka noin 800 amforaa on alkuaan lastattu alukselle. Jokaisen nostetun amforan tarkka sijainti ja asento hylyssä dokumentoitiin huolella fotogrammetrian avulla. Kaikki hylyn mittaukset tehdään hylystä ja sen lastista muodostettavista 3D-malleista. Eri kaivauskerrosten 3D-mallit yhdistellään sitten koko hylyn kattavaksi 3D-malliksi. Jokaisesta nostetusta amforasta tehdään tätä varten sen oma 3D-malli. Työhön menee vuosia, koska se on hidasta eikä sitä ole varaa tehdä joka vuosi. Amforoita on hylyssä ainakin kolmessa kerroksessa.

Fotogrammetriaa käytettiin myös kaivausten suunnitteluun.

Useana iltana meillä oli ”elokuvaesitys”, jossa samana päivänä kuvatusta datasta luodun 3D-mallin avulla selostettiin seuraavan päivän tehtävät. Muutama tutkija käsitteli kuvia 3D-mallinnusta varten tehokkailla tietokoneilla toimistossa kaiket päivät.

SUKELTAMINEN

Itse sukellukset tehtiin paineilmalla hyvin konservatiivisten taulukoiden mukaisesti. Dekompressiot tehtiin pintakaasuilla (9 m/80 % ja 6 m/100 % hapella) kiinteillä trapetseilla ja niiden kesto kontrolloitiin pinnalta. Tämä oli logistisesti hyvin kätevää.

Kaasuja ei tarvinnut sekoitella aluksella, paitsi että 80 % dekokaasu tehtiin laimentamalla puhdas happi paineilmalla suoraan 50 l säiliöön. Alttiinaoloaika oli 20 minuuttia ja sukelluksia tehtiin vain yksi päivässä.

Selkäkaasu oli joko 2x12 l tai 15 l säiliössä. Sukelluspukuna useimmilla oli kuivapuku, mutta muutamalla märkäpuku.

NASin turvamääräysten mukaan märkäpuvulla sukeltaessa mukana pitäisi olla kahdella säkillä varustettu tasapainotusliivi, jollaisia Suomessa ei juurikaan käytetä. Pitäisikö alkaa käyttämään? Sukellustietokoneita ei varsinaisesti tarvittu, koska sukellukset kontrolloitiin pinnalta kirjoituslevyn avulla.

Dekompressioajoissa oli ainakin 10 minuuttia turvamarginaalia.

Kaikki sukellusvarusteet säilytettiin tukialuksella koko kaivauksen ajan.

HIENO KOKEMUS HYVÄSSÄ PORUKASSA

Kokemuksena kenttäkoulu ja erityisesti vedenalaisiin kaivauksiin osallistuminen oli jotain, mistä emme osanneet vain vuotta aikaisemmin haaveillakaan. Jo ensimmäisistä sukelluksista lähtien osallistuimme täysin samoihin tehtäviin kuin arkeologit ja kokeneet harrastajat. Porukan yhteishenki oli todella hyvä. Vaikka tutkimusprojektilla oli oma kiireinen aikataulunsa, ei kukaan koskaan sanonut poikkipuolista sanaa, vaikka sukellukset eivät aina ihan suunnitellusti sujuneetkaan. Ainoastaan paikallisten kreikan kielen käyttö aiheutti pientä keskustelua, kun kieltä osaamattomat jäivät ulkopuolisiksi. Toisaalta, kyllähän mekin keskenämme mieluummin puhuimme suomea.

Seuraava NASin kenttäkoulu Kyproksella on heinäkuussa 2017. Hakuaika alkanee tammikuussa. Lisätietoja saa suoraan NASilta tai tämän jutun kirjoittajilta. Reissuun saa helposti yhdistettyä sukellukset lähellä olevalla Zenobialla.

NASin verkkosivut

www.nauticalarchaeologysociety.org/

Valokuvamosaiikki Mazotos-hylystä sellaisena kuin se oli löydettäessä. Kuvan oikealle kaartuva keula on myöhemmin oikaistu photogrammetriatietojen avulla.

Nyt sekä hylyn keula että perä on täysin tuhottu kaivauksissa. Niissä olleet amforat ja keulasta löytyneet kolmen ankkurin jäännökset on nostettu.

30

5/2016 SUKELTAJA

Bruce Hartzler © MARELab, Archaeological Research Unit, University of Cyprus

Andonis Neophytou © MARELab, Archaeological Research Unit, University of Cyprus

Sukeltaja hylyn köysillä merkityn työalueen päällä. Kirjoituslevyssä on photogrammetrian ja 3D-mallinnuksen avulla tätä sukellusta varten tehty työskentelyalueen mallikuva työkohteineen.

Kirjaimella P (pottery) alkavat merkinnät ovat keramiikalle, W (wood) puulle ja M (metal) metalliosille.

Kuvaajan raportti

Kisakokemusta sukelluskuvauksessa Sukelluskuvauksen EM-kisat käytiin 3.–9.10. Espanjan La Herradurassa. Suomesta oli joukkue mukana EM-kisoissa nyt toista kertaa. Mitalit menivät isoihin maihin, mutta kokemusta ja kuvia karttui.

KRISTIINA KARILA Kuvat Juhani Väihkönen

KISAAN LÄHTIVÄT sukelluskuvaajat Petteri Viljakainen ja Juhani Väihkönen sekä heidän avustajansa Markus Rikala ja Anni Perttula. La Herradura sijaitsee Espanjan etelärannikolla noin 70 kilometrin päässä Málagasta. Kuvausolosuhteet olivat suomalaisten mielestä erinomaiset.

– Näkyvyys oli paikallisten mukaan keskivertoa parempi noin 15 metriä ja veden lämpötila 22 astetta. Sää oli koko kisan ajan hyvä: puolipilvistä ja aurinkoa.

Kuvauspaikoilla oli hieman virtauksia, jotka eivät kuitenkaan pahemmin haitanneet itse kuvaamista, kertoo Petteri Viljakainen.

olisivat käyneet merkitsemässä nauloilla kuvauspaikat etukäteen, hän päivittelee.

Juhani Väihkösen mielestä haastetta oli myös sukellusten määrässä.

– Meillä oli vain neljä sukellusta ja kuitenkin viisi kuvauskategoriaa. Itse valitsin strategiaksi, että joka toisena päivänä kuvasin makroa ja joka toisena laajakulmaa.

Kieltämättä olisi ollut hyödyllistä mennä jo aikaisemmin sukeltamaan sinne ja suunnitella kilpailukuvia enemmän kuten aika monet tiimit tekivät. Lisäksi espanjan kielen osaaminen olisi auttanut monessa tilanteessa.

TASO TULI SELVILLE

PAIKKOJEN VIERAUS HAASTEENA

Tällaiseen kilpailuun lähteminen Suomesta käsin vaatii motivaatiota, sillä lähtijät maksavat matkakulut omasta pussistaan.

Paikallisilla on myöskin selkeä etulyöntiasema, sillä he pystyvät tutustumaan kuvauspaikkoihin etukäteen.

– Valtaosa joukkueista oli saapunut paikalle jo viikko ennen kisaa. Espanjalaiset olivat olleet paikassa leireilemässä neljästi ennen kisoja. Itse saavuimme vasta tekniseen palaveriin, Viljakainen kertoo.

– Välineiden puolesta Team Finland ei hävinnyt muille, mutta muilla oli vaan paljon enemmän tietoa kuvauspaikoista.

Se häiritsi hieman, että isot maat pääsivät aika vapaasti sanelemaan järjestäjille sukelluskohteet. Kertoman mukaan italialaiset

32

5/2016 SUKELTAJA

Molemmat kuvaajat kokivat saaneensa arvokasta oppia kansainvälisissä kilpailuissa pärjäämiseen.

– Kisoissa näki tason, joka pitää saavuttaa, jotta pärjää. Tulevaisuudessa pitää tulla paikan päälle etukäteen tutustumaan olosuhteisiin, Viljakainen toteaa.

– Double exposure -tekniikka pitää selvästi oppia hallitsemaan, kun säännöt sallivat ne nykyisin. Monet kuvat kymmenen parhaan joukossa olivat sillä otettuja ja ainakin kaksi viidestä voittajakuvasta, sanoo Juhani Väihkönen.

EM-kisan voitti Espanjan Rafael Fernández, toiseksi tuli Espanjan Jesús Osorio ja pronssille sijoittui Ranskan Stephane Regnier.

Team Suomi: edessä Anni Perttula ja Juhani Väihkönen, takana Markus Rikala ja Petteri Viljakainen

Sukeltajan paras pulkka Ajaako huoltsikalta ostettu muovipulkka asiansa vai mietitkö, pitäisikö hankkia kunnon ahkio? Hyvä ahkio ei ole kovin virtaviivainen; sopivan korkeat laidat ja jäykkä olemus pitävät kamat järjestyksessä. Ahkioiden aatelia voi myös tuunailla lisävarusteilla.

TINGI

Patriot ahkio

TÖRSÄÄ

Rapala Low Rider

PATRIOTIN vahvasta polyeteenistä valmistetua ahkiota on

RAPALA Low Rider on kotimainen, ja lukuisten lisävarusteiden

myynnissä ainakin kahta eri kokoa. Tuotetta myyvät esi-

ansioista se muuntautuu moneen tarpeeseen. Siihen on saatavilla

merkiksi Motonet, Hong Kong ja muut vastaavat tavaratalot.

esimerkiksi jakajia, joilla tilaa voi jakaa vaikka kahtia niin halutessaan.

L-koon ahkio mahtuu useiden autojen tavaratilaan.

Ahkio on melko iso, mutta vielä kuitenkin miesvoimin vedettävä.

Laatikkomallinen ahkio vetää hyvin tavaraa ja ajaa asiansa

Materiaali on jämäkkää ja kestävää polyeteeniä.

omassa hintaluokassaan oikein hyvin.

Valmistajan mukaan tuote kestää kovempaakin käyttöä.

noin

noin

100 €

40 €

Valm

ista

ja

• L koko: 104 x 55 cm • XL koko: 120 x 60 cm

TARKENNUS

m Val

ista

ja

• Koko: 140 x 60 cm • Lisävarusteita mm: suojapeite, tavaraverkko ja tilanjakajat.

Pocket Buoy

EDELLISESSÄ numerossa esittelimme

suosittelee erityisesti kaksivärisen punakeltaisen poi-

kaksi poijua, joista toisesta saimme

jun käyttöä, koska heidän mielestään sen näkyvyys

palautetta, ettei se ole turvallinen

on parempi. Sukeltajaliitto sitoutuu CMAS:n kantaan

värityksensä vuoksi. Asia ei ole ihan yksi-

asiasta. Kuitenkin paras ohje on, että tästä asiasta

selitteinen. CMAS suosittelee, että punainen

sovitaan aina etukäteen ennen sukellusta, koska

tai oranssi olisi normaali väri ja keltainen hätä-

yleistä käytäntöä ei maailmassa ole. Varsinkin, jos

merkki. CMAS myös suosittelee, että kaksiväristä

ryhmä ei ole ennestään toisilleen tuttu, pitää ehdot-

poijua ei käytettäisi lainkaan sekaannusten välttä-

tomasti käydä nämä asiat läpi, jotta kaikki ovat

miseksi. Tämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, kos-

samalla kartalla.

ka asiasta ei ole yleistä yhteisymmärrystä. Osalla sukeltajista käytäntö on jopa päinvastoin: keltainen tarkoittaa OK ja oranssi tai punainen tarkoittaa vaaraa. Osa taas nimenomaan

Toimitus pahoittelee mahdollisia syntyneitä Surf

väärinkäsityksiä ja toivottaa kaikille turvallisia er M

a r ke

r

sukelluksia.

5/2016 SUKELTAJA

33

Vuoden Sukelluskuvassa täyttyy sukeltajan unelma KUVA-ALBUMI Vuoden Sukelluskuvaksi on valittu Jukka Saarikorven otos ”Sardiinien kanssa”. Tuomariston mukaan kuvasta välittyy ihana sukeltamisen tunnelma, ja kuvan sukeltajan asentokin kertoo, että elämys on uskomaton.

Jukka Saarikorpi kertoo, että kuva on otettu Moalboal-nimisessä paikassa Cebun saaren länsirannalla Filippiineillä.

– Sukelsimme tyttöystäväni kanssa Magic Island Dive Resortin retkellä katsomaan sardiiniparvia. Käytännössä homma toimi niin, että meidät tiputettiin sardiiniparven viereen, josta laskeuduimme alas kohti pohjaa. Tämä kuva on otettu 1–2 minuuttia sen jälkeen, kun lähdimme pinnasta kohti pohjaa. Kuvassa miellyttää omaa silmääni tyttöystäväni asento kohti sardiineja ja piikkimakrilliparvi yläsektorissa, mikä luo syvyyttä kuvaan. Kuva on otettu noin 10 metrin syvyydessä luonnonvalolla.

Vuoden Sukelluskuva valittiin Sukelluskuvauksen PM-kilpailujen 2016 yhteydessä suomalaisten kuvaajien otoksista. PM-kisaan osallistui 45 kuvaajaa, joista suomalaisia oli 26. Kuvia kilpailuun tuli yhteensä 523 kappaletta. Ruotsi otti kokonaiskilpailun kolmoisvoiton: kultaa vei Tobias Dahlin, toiseksi tuli Johan Björklund ja kolmanneksi Fredrik Ehrenström. Paras suomalainen oli Mika Saareila viidennellä sijalla.

KUVA JUKKA SAARIKORPI

Kilpailun koko tuloslista löytyy etusivulta linkistä.

www.sukeltaja.fi

34

5/2016 SUKELTAJA

5/2016 SUKELTAJA

35

Sukellusturvallisuus

Miksi Sukeltajaliitto ei julkaise virallisia onnettomuusraportteja?

Meiltä kysytään aika-ajoin, miksi Sukeltajaliitto ei julkaise vakavien onnettomuuksien tutkinnan raportteja. On jopa arveltu, että Liitto salailisi näitä tietoja. Lienee siis paikallaan selvittää onnettomuusanalyysien ja -raporttien taustoja.

JOUNI PIISPANEN

S

ukeltajan menehtymiseen johtaneen sukellusonnettomuuden tutkinta kuuluu aina ensisijaisesti paikalliselle poliisille.

Joskus vastuu siirtyy virka-apupyyntönä Keskusrikospoliisille. Poliisi voi halutessaan pyytää virka-apua muilta viranomaisilta, kuten esimerkiksi puolustusvoimilta, rajavartiolaitokselta tai pelastusviranomaiselta sekä myös yksityisiltä yrityksiltä tai henkilöiltä.

36

5/2016 SUKELTAJA

Kuka tahansa viralliseen onnettomuustutkintaan osallistuva on vaitiolovelvollinen kaikesta tutkintaan liittyvästä. Kun kyseessä on kuolemantapaus, tutkinnassa saavutettu tieto kuuluu lain mukaan ainoastaan poliisille ja menehtyneen henkilön lähiomaisille. Poliisi ei voi antaa lupaa tutkintamateriaalin julkaisuun, mutta omaiset voivat, muutamaa harvaa poikkeustilannetta lukuun ottamatta.

Koulutus tulossa INHIMILLISET SYYT

Toisinaan joku Sukeltajaliiton Turvallisuusvaliokunnan jäsenistä saattaa saada poliisilta virka-apupyynnön. Tätä henkilöä koskee vaitiolovelvollisuus, eikä hän voi jakaa saamaansa tutkintatietoa edes valiokunnan sisällä ilman omaisten lupaa. Usein tutkinnan alkaessa lupa saatetaan saadakin, mutta omaisten halukkuus myöntää lupa valmiin onnettomuusraportin julkaisemiseen vähenee yleensä merkittävästi. Tähän lienee monta syytä. Tyypillisesti menehtymisen syyt ovat inhimillisiä, eivät teknisiä tai ulkopuolisen tekijän aiheuttamia. Tutkinta valmistuu usein jopa kuukausia onnettomuuden jälkeen. Omaiset käsittelevät surua, hautaavat läheisensä ja koettavat jatkaa elämäänsä. Kun sitten hautajaisten jälkeen kysytään lupaa julkaista sellaista materiaalia, jossa näkyvät kenties sukeltajan omien toimien vaikutukset onnettomuuteen, on inhimillisestä näkökulmasta ymmärrettävää, ettei julkaisulupaa enää haluta antaa. Mikäli Sukeltajaliitto julkaisee materiaalia siitä huolimatta, syyllistytään rikokseen.

Tunnistatko sukeltajantaudin?

KYYNÄRPÄÄTÄ alkaa kolottaa sukelluksen jälkeen. Onko-

han se sukeltajantautia vai jotain muuta?

DAN Neurologinen tutkimus sukelluspaikalla -kurssi antaa valmiuksia arvioida, voisiko kyseessä olla sukeltajantauti, joko itsellä tai sukellusparilla. Systemaattisen peruselintoimintojen ja neurologisen tutkimuksen perusteella saattaa löytyä muitakin viitteitä sukeltajantaudista, jolloin on syytä hakeutua hoitoon. Kurssi on hyödyllinen kaikille sukeltajille, mutta erityisesti esimerkiksi sukellusvanhimmille ja kouluttajille, jotka joutuvat arvioimaan ryhmän muitakin sukeltajia tavallista enemmän.

LIITOLLA EI VIRANOMAISASEMAA

Vammautumiseen tai loukkaantumiseen johtanutta sukellusonnettomuutta ei poliisilla ole yleensä velvollisuutta tutkia, ellei joku asianomistaja tee tutkintapyyntöä. Tällaisen onnettomuuden käsittely jää epävirallisten tahojen tehtäväksi, jos käsittelyä halutaan. Näidenkin tietojen julkaisua tulee harkita, jottei loukata asianomaisten henkilöiden oikeusturvaa. Sukeltajaliiton Turvallisuusvaliokunta käsittelee tällaisista tapauksista toimitettuja tapahtumaraportteja ja pyrkii julkaisemaan niiden perusteella tehdyt olennaiset johtopäätökset, ilman yksilöintitietoja.

Sukellusonnettomuuden sattuessa Sukeltajaliiton henkilöstö on samojen, epävirallisten tietolähteiden varassa kuin muutkin kansalaiset, sillä Liitolla ei ole viranomaisasemaa. Liitolla ei siis ole käytettävissään lakiin kirjattua viranomaiskanavaa, eikä se voi suorittaa sen virallisempaa onnettomuustutkintaa kuin kukaan yksittäinen sukeltajakaan. Toki Liiton piirissä toimii aktiiviharrastajia, jolla on hyvät yhteydet kentälle. Onnettomuuksista siis usein saadaan tietoa hyvinkin nopeasti, mutta mitä tällä tiedolla voidaan tehdä ja miten sitä voidaan jakaa, tulee aina harkittavaksi tietosuojan ja henkilösuojan vuoksi. Ensitiedot onnettomuudesta ovat usein epävarmoja. Myöhemmätkin, tarkennetut tiedot saattavat olla asianosaisten värittämiä. Tällaisen tiedon julkaiseminen sisältää riskin.

Tälle ”DAN Neuro” -kurssille tarvitaan pohjatiedoiksi Hapenannon peruskurssi eli kyseessä on syventävä kurssi. Hapenannon peruskurssilla opitaan sukellusonnettomuuden happiensiapu ja hätätilanteessa toimiminen. DAN kurssien yhdistelmä Basic Life Support, Oxygen Provider ja Neuro tarjoavat hyvät työkalut kaikenlaisissa sukellusonnettomuuksissa auttamiseen.

Techu-seminaarin yhteydessä Ensiapuvaliokunta järjestää 21. tammikuuta Techü 2017 -seminaarin yhteydessä Helsingissä mahdollisuuden käydä ǜšȧšȭ ǜƬǒɁɡŘǘƬǜǔȭƖ ăƬˁʁŘŘ ʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ ďŘɡŘǒǜˁȧŘǘŘǚƬȭǜƬria. Tule mukaan oppimaan!

ANNE RÄISÄNEN-SOKOLOWSKI, Ensiapuvaliokunta

TAVOITTEENA HYVÄ YHTEISTYÖ

Turvallisuusvaliokunta pitää jatkuvaa yhteyttä viranomaisiin, jolloin Sukeltajaliitolla on mahdollisuus konsultoida viranomaisia sukellusonnettomuus- ja -turvallisuusasioissa. Näin Liitto saa toisinaan myös arvokasta tietoa viranomaisilta. Kaikki tuo tieto tulee kuitenkin käsitellä harkiten, jotta hyvä käytäntö jatkuu ja kehittyy. Sukeltajaliitto ei voi julkaista huhupuheita, arvioita tai spekulaatiota. Sukeltajaliitto julkaisee kaiken sen faktoihin perustuvan tiedon, johon sillä on julkaisuoikeus.

Kurssin käynyt oppii tekemään huomioita sukeltajan tilasta ja mahdollisista sukeltajantaudin oireista. Huomiot kirjataan lomakkeeseen.

5/2016 SUKELTAJA

37

Kalevi Turkka

Pasi Mannerkosk

i

Juhlassa oli paikalla ilahduttavan monta sukelluksen alkuaikojen pioneeria, joiden muistoista ja muisteluista vieraat saivat hyvän käsityksen siitä, millaista sukellusharrastuksen alku on Suomessa ollut. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei ole puuttunut, mutta osin näiden rohkelikkojen kokeilujen ansiosta harrastuksemme on kehittynyt nykymuotoiseksi koko perheen harrastukseksi.

Iloisia muisteluja vuosien varrelta Juhlavuosi sai arvoisensa huipentuman, kun 60-vuotiasta Sukeltajaliittoa juhlittiin lokakuussa 120 vieraan voimin.

KRISTIINA KARILA

S Juhlan ehdoton kunniavieras oli sukelluksen Grand Old Lady Anna-Liisa Patoharju, Suomen ensimmäinen naissukeltaja. Hän viihtyi korkeasta iästään huolimatta juhlahumussa lähes koko illan ja osallistui myös seuraavan päivän syyskokoukseen. Vierellä Sukeltajaliiton toiminnanjohtaja Sari Nuotio.

38

5/2016 SUKELTAJA

ukeltajaliiton 60-vuotisjuhla keräsi 8.10. ison joukon iloista juhlakansaa Helsinkiin juuri uusittuun Radisson Blu Seaside -hotelliin. 120 vieraan voimin käytiin läpi sukelluksen kuutta vuosikymmentä sekä yleisemmällä että henkilökohtaisella tasolla. Liiton entinen pitkäaikainen puheenjohtaja Jouko Laitinen muistutti juhlapuheessaan, että ennen asiat eivät olleet paremmin tai huonommin, ne olivat vain erilaisia, ja Liiton 60 vuoden ikä kertoo, että se on kyennyt uudistumaan ja mukautumaan ajan haasteisiin.

Pasi Mannerkoski

Kalevi Turkka

Illallisen aikana käytiin läpi sukelluksen historiaa vieraiden omien kuvien ja muistojen kautta, ja niistä olisi juttua riittänyt pitkälle yöhön.

Kuvassa elokuvaohjaaja Marko Röhr kertoo omista mieleen painuneista sukelluksistaan.

Oman tervehdyksensä Sukeltajaliitolle toivat myös Merivoimien sukeltajakoulun johtaja Mikko Pöyhiä (vas.) ja hänen edeltäjänsä Klaus Nummela. Kuvassa keskellä juhlan juontajat naisten uppopallomaajoukkueen konkari Irina Viippola ja meribiologi Juha ”Roope” Flinkman, jotka hoitivat tehtäväänsä niin sujuvasti ja ammattitaitoisesti, että heille povattiin menestyksekästä tulevaisuutta media-alalla.

Pasi Mannerkoski

Kalevi Turkka

– Sukeltajaliitto on 60 vuodessa onnistunut saamaan aikaan sen, että sukeltamisesta on tullut vakavasti otettavaa toimintaa, jolla on vakiintunut asema. Tämä osaltaan mahdollistaa sen, että liikuntapaikkavuoroja on mahdollista saada ja että meitä kuunnellaan ja mielipiteistämme ollaan myös kiinnostuneita, kun meihin mahdollisesti vaikuttavia päätöksiä tehdään, Jouko Laitinen summasi. Vierellä Sukeltajaliiton entinen puheenjohtaja Helena Jaatinen.

MIELENKIINTOISTA OHJELMAA

Juhlan alkuun vierailla oli mahdollisuus tutustua Badewannen sukelluskuvanäyttelyyn, joka saatiin paikalle Ruotsista. Näyttely koostui kuvista useammalta sukellusryhmän tutkimalta hylyltä, ja se oli esillä nyt ensimmäistä kertaa Suomessa.

Illallista odotellessa vieraat tutustuivat Sukeltajaliiton historiaan useammasta näkökulmasta erilaisilla toimintapisteillä. Esillä oli muun muassa vanhoja opetusmateriaaleja ja muita julkaisuja, Sukeltaja-lehtien vuosikertoja sekä lehden mainoksia vuosien varrelta.

Museovirasto antoi Sukeltajaliitolle hienon aineettoman lahjan julkistamalla uuden yhteisen Helli hylkyjämme -kampanjan, jolla muistutetaan hylkyjen suojelemisesta.

Juhlassa jaettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiä Suomen liikunnan ja urheilun ansiomerkkejä, joista korkeimman eli ansioristin kultaisena sai Kalevi Turkka (toinen vasemmalta).

Timo Vikman (vas.), Veli-Matti Korppi-Tommola ja Jorma Karhunen palkittiin ansioristillä.

5/2016 SUKELTAJA

39

Ahvenanmaa

Hylkysukellusta saarimaakunnassa Ahvenanmaa houkuttelee merihistoriallisiin tunnelmiin. Liveaboardilla hylkyihin pääsee tutustumaan helposti.

Liveaboard-sukellusta Suomessa

MINNA JA STIG GUSTAVSSON

tyn viikonlopun aikana ehtii

L

a Esperanza on pystyssä kalliota vasten keula ylöspäin. Hylky on melko rikkinäinen, ja se nousee 32 metristä hiekkapohjalta noin kymmeneen metriin. Hylyn sisällä on lautasia ja pulloja.

Park Plus, Ahvenanmaan kuuluisin hylky, on hieno sukelluskohde. Kohde on poijutettu. Viereisen väylän laivaliikenne sotkee ajoittain näkyvyyden.

Dagmar Clausen on täysin hajonnut ja sen kappaleet ovat hajallaan isolla alueella. Syvyys on maksimissaan 10 metriä. Kaksi höyrykattilaa ja muita osia nousee pohjasta noin 3 metriä. Kaloja on paljon; toisessa kattilassa asuu iso parvi ahvenia.

Caskelot on kaunis pieni purjevene 27 metrissä ja sieltä on 80 metriä pitkä ohjausköysi Nederlandet-proomulle 24 metriin. Iso turska pakeni paikalta tullessamme kohteelle.

YKSI TOIMIJOISTA on Tmi Kosair,

jonka alus on m/s Eva. Pidennebongata monta kauempanakin sijaitsevaa hylkykohdetta. Hauskinta on, että voi keskittyä sukeltamiseen.

Aluksen kippari, Joona, on erittäin ammattitaitoinen vanhan koulun sukeltaja. Hän poijuttaa kohteet rutiinilla. Valmis ruoka odottaa sukelluksen jälkeen. Plussana sauna.

Joulukuussa 1916 uponnut matkustajalaiva Skiftet on kallellaan paapuurin puolelle. Sen keula on räjähtänyt mutta perä on ehjä ja pyöreämuotoinen takakansi kaiteineen on kuvauksellinen.

Sukeltaminen Ahvenanmaalla on luvanvaraista.

Lisätietoja hylyistä:

www.hylyt.net m/s Eva

www.sukellusretket.com

Sukelluslupa Ahvenanmaalle

www.regeringen.ax/kulturarv/dyktillstand

Höyryrahtilaiva Dagmar Clausen ajoi karille Maarianhaminan edustalla joulukuussa 1942. Se oli matkalla armeijan varustelastissa Pohjois-Suomeen.

40

5/2016 SUKELTAJA

Ɇ˿ʁ˿ǚŘǔ˸Ř ăǘǔǢƬǜ ŘǖɁǔ ȧǔǔȭŘŘȭ ˸ˁɁȭȭŘ ɍȳɍȴ ǖŘ ˁɡɡɁʊǔ ȧˁˁǜŘȧŘʊʊŘ ǒƬǜǘƬʊʊšƖ ďˁʁȧŘ Ɂȭ Ɂǚǚˁǜ ˿ǘʊǔ ɡŘǒǔȧȧǔʊǜŘ ăˁɁȧƬȭ ˸Ƭʊǔǚǚš ʊŘǜǜˁȭƬǔʊǜŘƙ ˸Řǔȭ ȧˁˁǜŘȧŘ ȧŘǜǘˁʊǜŘǖŘ Ƭǒǜǔ ɡƬǚŘʊǜˁŘƖ

Purjelaiva Caskelot upposi vuonna 1970 ajettuaan vedenalaiselle karille Marhällanin lähellä.

Ajattelemisen aihetta

Suuntaviivoja

Liitossa on käynnissä useita kehityshankkeita. Keihäänkärkenä on eittämättä e-oppimisympäristö, joka tulee Liiton ja sen kaikkien valiokuntien käyttöön soveltuvin osin. Laitesukellusvaliokunta on ottanut aktiivisen roolin järjestelmän kehittämisessä, koska laitesukelluspuolella on suuri tarve uudistaa koulutusta ajasta ja paikasta riippumatomaksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että muiden kannattaisi jäädä odottamaan, että laitesukelluspuoli saa omansa valmiiksi. Jo nyt kannattaa pohtia, miten e-oppimista voidaan hyödyntää omassa toiminnassa. Sukeltajaliiton täytyy ottaa kaikki hyöty irti digitalisaatiosta, ja e-oppiminen on yksi sen konkreettinen ilmenemismuoto meidän harrastekentässämme. Eoppimisesta on positiivisia kokemuksia muun muassa Norjassa, missä vastavanlainen järjestelmä otettiin käyttöön joitakin vuosia sitten. Norjan liiton jäsenmäärät lähtivät nousuun käyttöönoton myötä, koska kursseja pystyttiin järjestämään joustavasti ja oppilaslähtöisesti.

Toinen muutoksen paikka tullee olemaan Liiton viestintä. Sukeltajaliiton www-sivut uudistettiin kuluvana vuonna vastaamaan tämän päivän teknisiä vaatimuksia. Issuu.com-palvelussa monet ovat jo hyödyntäneet vanhojen Sukeltaja-lehtien digitoituja painoksia esimerkiksi reissun päällä tai ihan vaan muistellessaan menneitä. Tavoitteenani on, että aloitamme Sukeltaja-lehden muutoksen suunnittelun, jotta olisimme valmiina siirtymään sähköiseen Sukeltaja-lehteen tulevaisuudessa. En näe, että passiivinen pdf-kopio nykyisestä paperilehdestä olisi mitenkään elinkelpoinen kehittyvässä sähköisessä viestinnässä, vaan nyt pyritään ideoimaan jotain aivan uutta. Tässä ideoinnissa ja suunnittelussa ovat avainasemassa jäsenistö ja heidän kokemuskenttänsä yhdistettynä Sukeltaja-lehden toimituksen ammattilaisiin. Pontimena tälle muutokselle on maailmanlaajuinen trendi, jossa julkaisujen paperiversioiden levikki vähenee nopeaa vauhtia.

Lisäksi paperisen lehden postituskulut ovat nousemassa suhteettoman korkeiksi, kun Posti kompensoi vähenevää volyymiään nostamalla taksojaan.

42

5/2016 SUKELTAJA

Tero Lehtosen arkisto

Sukeltajaliiton 60-vuotisjuhlat on juhlittu ja paluu arkeen on koittanut. Ottaessani Liiton vetovastuun vuodenvaihteessa Sukeltajaliitto on muutoksessa. Se on merkki uudistumiskyvystä: vastaamme ajan meille tuomiin haasteisiin kehittämällä uusia työkaluja ja toimintatapoja, joilla edistetään sukellusharrastuksen kaikkia variaatioita laitesukelluksesta räpyläuintiin.

Kehitämme uusia työkaluja ja toimintatapoja ajan meille tuomiin haasteisiin.

Kolmas tärkeä asia on Liiton taloudesta huolehtiminen ja sen saattaminen vakaalle pohjalle. Viime vuosina Sukeltajaliitto on tehnyt alijäämäistä tulosta, mikä on jokaisen nähtävissä selaamalla aikaisempia vuosikertomuksia. Kohonneiden kustannusten lisäksi jäsenmäärän laskeva trendi näkyy selvästi taloutta heikentävänä asiana. Kuluneena vuonna Liiton hallitus on tarttunut talousasioihin voimakkaalla kädellä, mikä näkyy syyskokouksen hyväksymässä budjettiesityksessä. Kaikki valiokunnat ovat joutuneet tinkimään toiveistaan, mikä ei ole hyvä asia harrastamisen kannalta. Myös julkaisutoiminta ja hallinto tulevat kantamaan oman osansa yhteisiin talkoisiin. Vastuullinen taloudenpito ei ole aina mukavaa, mutta se on välttämätöntä lajin toiminnan turvaamisen kannalta.

Tavoitteenani puheenjohtajakaudellani on dynaaminen, jäsenistöstä ja yhteistyökumppaneistaan voimansa ammentava Sukeltajaliitto, joka huomioi ajan haasteet ja kuuntelee kentän ääntä.

Tero Lehtonen, puheenjohtaja 1.1.2017 alkaen

Palveluksessasi

˹˹˹ƖʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ SUKELTAJALIITTO RY Sukeltaja on Sukeltajaliiton jäsenlehti.

SARI NUOTIO

KRISTIINA KARILA

040 525 6336 ʊŘʁǔƖȭˁɁǜǔɁźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ

0400 163 262 ǘʁǔʊǜǔǔȭŘƖǘŘʁǔǚŘźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ

Vastuullani on Liiton toiminnan johtaminen ja kehittäminen, talousasiat, edunvalvonta sekä järjestökontaktit. Toimin hallituksen seuraja työvaliokunnan esittelijänä.

Minuun voi ottaa yhteyttä kaikessa viestintään liittyvässä.

Otan vastaan juttuja, kuvia ja juttuideoita Sukeltaja-lehteen.

MIKA RAUTIAINEN

RIKU VERKKOMÄKI

0400 380 981 ȧǔǘŘƖʁŘˁǜǔŘǔȭƬȭźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ

09 3481 2258 ʁǔǘˁƖ˸ƬʁǘǘɁȧŘǘǔźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ

Vastaan koulutustoiminnasta ja toimin koulutuksen asiantuntijana.

Osallistun sukellusnormien ja -turvallisuuden kehittämiseen sekä koulutusmateriaalien tuottamiseen.

Iso osa päivästäni kuluu jäsenpalvelussa: tilaukset, laskutus, kortitukset jne.

Vastuullani on myös jäsenrekisterin ylläpito ja kehittäminen sekä käyttäjien opastaminen.

HELI HALAVA

ANNE KETTUNEN

040 764 1157 ǒƬǚǔƖǒŘǚŘ˸ŘźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ

09 3481 2258 ŘȭȭƬƖǘƬǜǜˁȭƬȭźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ

Minuun voi olla yhteydessä nuorisotoimintaan liittyvissä asioissa. Suunnittelen ja kehitän nuoriso-toimintaa yhdessä nuorisovaliokunnan kanssa sekä toimin seurojen tukena.

Hoidan monipuolisesti jäsenpalvelun erilaisia tehtäviä sekä päivitän jäsenrekisteriä ja nettisivuja.

toiminnanjohtaja ANNA PALAUTETTA Mistä haluaisit lukea seuraavassa numerossa, tiedätkö kiinnostavia juttuaiheita?

Anna meille palautetta! ǜɁǔȧǔǜˁʊźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ

viestintäkoordinaattori

LEHDEN AVUSTAJAKSI? Etsimme uusia avustajia tekemään kanssamme Sukeltaja-lehteä.

Ilmoittaudu kirjoittajarekisteriin ja kerro, mistä aiheista haluaisit kirjoittaa.

Lähetä sähköpostia osoitteeseen ǜɁǔȧǔǜˁʊźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ ǖŘ ǘƬʁʁɁ ǘˁǘŘ olet, mistä haluaisit kirjoittaa sekä yhteystietosi.

koulutuspäällikkö ILMOITA SUKELTAJASSA! ÀŘǔȭɁʊǜŘ ăˁǘƬǚǜŘǖŘʊʊŘ ǜŘǔ ʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞȊ sivustolla. Mediakortti löytyy ˹˹˹ƖʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ ǿ ³ƬǒǜǔƖ Seuroille jäsenetuna pikkuilmoitus veloituksetta, kysy lisää!

jäsenpalveluvastaava

NETTIARTIKKELIT Lisää ajankohtaisia sukeltamiseen liittyviä artikkeleja löytyy Sukeltajaliiton verkkosi˸ˁǔǚǜŘ ˹˹˹ƖʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ ǿ ³Ƭǒǜǔ ǿ ÄʁǜǔǘǘƬǚǔǜƖ

nuorisopäällikkö

järjestöassistentti

5/2016 SUKELTAJA

43

l llll l~l!llftl,llll l lll ~