Sukeltaja 2 2018

Mikkelin seudun vesille

Mieletön mantaelämys

Ota haltuun e-oppiminen

www.sukeltaja.fi

Hinta 6,50 €

2/2018

VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI

Suomen

sukelluskesä Hylkyjen Hanko

Sukellusmatkat maailman merille...

Dive Travel Finland järjestää 7-yön safarin Seychellien saaristoon. Matkaamme isolla, 42-metrisellä S.Y. Sea Bird -purjeveneellä.

Seychellien safari on kokonaisvaltainen kokemus hienoja sukelluksia, merellistä tunnelmaa sekä oheisohjelmaa, kuten melontaretket autioille hiekkarannoille, snorklausta turkoosinsiniseen mereen ja kiehtovia saariretkiä.

Seychellien saaristokierros

3.645 €/hlö (norm 3.845 €/hlö)

22.03 - 31.03.2019

Liveaboard 7 yötä Tofo 15.09 - 29.09.2018

27.09 - 04.10.2018 23.12 - 30.12.2019

17.11 - 26.11.2018 22.12 - 31.12.2018

Lue lisää matkoistamme osoitteessa www.divetravel.fi. Seuraa myös Facebook/DiveTravelFinland.

040 7383 777 info@divetravel.fi

Sisältö

Vakiot

16

Mikko Voipio

8

Stig Gustavsson

Kalevi Turkka

2/2018

30

Päivitykset

6 LÄHDE EUROOPAN syviin altaisiin.

16 HANKO on suomisukellusta parhaimmillaan: kirkas vesi, hylyt ja vesiluonto.

8 TYRSKYT Kilpalajeissa aktiivinen kevät, Poimintoja kevätkokouksesta, Erityislasten sukellusharrastaminen, TOP3 jyrkänteet.

27 VIERASLAJIT voivat olla häiriöksi; bongaa ja ilmoita havaintosi.

30 MANTASUKELLUS Myanmarissa tarjosi todellisen yllätyksen

15 SEURASIVU Hyviä tapahtumia.

22 PERSOONA Vuoden sukelluskalastaja.

38 E-OPPIMISYMPÄRISTÖ on valmis käyttöön, mikä kannattaa heti hyödyntää.

24 NORPAT Kesätekemistä norpille ja Vuoden parhaita.

MITÄ UUTTA INSTAGRAMISSA? Mikä oli Instagramin hauskin, kiinnostavin, hienoin tai tärkein kuva?

Esittelemme parhaita paloja.

Tule seuraamaan Sukeltajaliittoa Instagramissa: @sukeltajaliitto Merkitse omat sukelluskuvasi tägillä #sukeltajaliitto!

34 KUVA-ALBUMI Hurja hylky Kroatiassa.

36 PAREMMAKSI KUVAAJAKSI Minne kuvat jakoon ja talteen?

37 VARUSTEKASSI Kampetta kesään.

27

40 KAUDEN KOHDE Mikkelissä rakennetaan hylkypuistoa.

KANNEN KUVA Jyrki Lastunen.

Asa Finn eli Pirtu-Veera, Hanko.

Maksimisyvyys 6 m.

Pekka Tuuri

42 AJATTELEMISEN AIHETTA Vedenalainen maisema sukeltajan silmin.

Sukeltajat vesiympäristön hyväksi.

Kuten sukellusseuroissa ympäri maan, puhdisti Sammakot ry toukokuussa Jyväskylän seudun rantoja. Kuva: Sara Norja.

JULKAISIJA Sukeltajaliitto ry | Valimotie 10, 00380 HELSINKI | www.sukeltaja.fi | OSOITTEENMUUTOKSET puh. (09) 3481 2258 | office@ sukeltaja.fi | PÄÄTOIMITTAJA Tero Lehtonen | tero.lehtonen@sukeltaja.fi | TOIMITUSSIHTEERI Kristiina Karila | kristiina.karila@sukeltaja.fi | TOIMITUS Kumppania Oy | Pohjoisranta 11 D, 28100 Pori | sukeltaja@kumppania.fi | TUOTTAJA Susanna Korkiatupa | puh. 044 589 6234 | susanna.korkiatupa@sukeltaja.fi | TOIMITUSNEUVOSTO Tero Lehtonen, Stig Gustavsson, Kristiina Karila, Susanna Korkiatupa, Pasi Mannerkoski, Elina Mikkonen, Mika Rautiainen | SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki, Mika Viitanen | ULKOASU Kumppania Oy, Laura Karjalainen | KUVAPANKKI Shutterstock | ILMOITUSMYYNTI Erja Joentausta | puh. 050 461 0929 | erja.joentausta@sukeltaja.fi | SUKELTAJA ILMESTYY maalis-, kesä-, syysja joulukuussa PAINO Eura Print Oy | ISSN 1237-1688 2/2018 SUKELTAJA

3

Norppaohjaajien kesäpäivät Norppaohjaajien kesäpäivät järjestetään 10.–12.8. upeassa Kangas-Teljon saaressa Saimaalla, Saimaan Norppien tukikohdassa. on tarkoitettu kaikenikäisille norppaohjaajille. Tavoitteena on edistää ohjaaja- ja leiritoimintataitoja, tutustua uusiin ystäviin ja harrastaa sukellusta eri muodoissa mahdollisuuksien mukaan.

Viikonloppuna ei ole varsinaista koulutusta, vaan kaikki ohjelma ja toiminta toteutetaan hyvässä leirihengessä ja yhteistyötaidoilla.

Majoitustilaa on noin 20 henkilölle + telttailumahdollisuus. Yhteiset pelisäännöt ja tarkempi ohjelma luodaan paikan päällä. Leirimaksu 40 eur/ hlö (sis. vesistökuljetukset Vehkataipaleen pumppuasemalta, majoituksen ja ruokailun). Alustava aikataulu ja ilmoittautuminen 31.7. mennessä www.sukeltaja.fi Tapahtumakalenterissa. Ilmoita lisätietokentässä mahdolliset ruoka-aineallergiat.

KESÄPÄIVÄT

leiri-isännältä taunolakkala@gmail.com tai nuorisopäälliköltä heli.halava@sukeltaja.fi, p. 040 764 1157.

Kouluttajaksi!

CMAS ONE STAR INSTRUCTOR -TÄYDENNYSKOULUTUS 15.–19.8. MUHOS, ROKUA HEALTH & SPA -HOTELLI

Täydennyskoulutuksessa on tavoitteena korottaa Sukeltajaliiton lähikouluttajien kouluttajaosaamisen CMAS One Star Instructor -luokkaan. Kurssi antaa valmiudet toimia laitesukelluskokeilun, CMAS One Star Diver -kurssin ja CMAS Dry Suit Diver -kurssin vastuukouluttajana. Kurssin teoriaosuus suoritetaan Sukeltajaliiton e-oppimisympäristössä ennen lähiopetusjakson alkua.

Hinta 600 eur sisältää e-oppimismateriaalin, opetuksen, majoituksen, täysihoidon, kortituksen ja kaikkien CMAS-kurssien kouluttajamateriaalit käyttöön. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 28.6. mennessä www.sukeltaja.fi Tapahtumakalenterissa.

LISÄTIEDOT

TAPAHTUMAN JÄRJESTÄVÄT

Saimaan Norpat ja Sukeltajaliitto.

CMAS ONE STAR INSTRUCTOR -KURSSI JA TÄYDENNYSKOULUTUS 14.–16.9. JA 28.–30.9. KUOPIO

CMAS One Star Instructor -kurssin kesto on kaksi viikonloppua.

Lähikouluttajasta CMAS One Star Instructoriksi -täydennyskoulutus on mahdollista suorittaa 28.–30.9.

Molempien kurssien teoriaosuudet suoritetaan Sukeltajaliiton e-oppimisympäristössä ennen lähiopetusjakson alkua.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.sukeltaja.fi Tapahtuma­ kalenterissa.

Laita kalenteriin!

Sukeltajaliiton syyskokous järjestetään Tampereella la 20.10.

Tampereen keskuspaloaseman tiloissa. Kokousta isännöi 30. juhlavuottaan viettävä Tampereen Palolaitoksen Sukeltajat ry.

Sukeltajaliitto ry, Valimotie 10, 00380 HELSINKI, puh. (09) 3481 2258, office@sukeltaja.fi, www.sukeltaja.fi

Pääkirjoitus

Koko sukellusala yhdessä

Tero Lehtonen puheenjohtaja tero.lehtonen@sukeltaja.fi

VESI ON AINA ollut Maija Flinkmanille tärkeä elementti jopa siinä määrin, että keskikoulunikin hän valitsi sillä perusteella, että sen yhteydessä oli uimahalli.

– Sukelluskurssille ilmoittauduin, kun ajattelin löytäväni sieltä samanhenkisen poikaystävän.

Sukeltava poikaystävä, nykyinen mieheni Roope Flinkman, löytyi juuri ennen kuin Kauppakorkeakoulun sukelluskurssi alkoi. Sen piti legendaarinen sukelluskouluttaja Leif Thoren. Sukelluksen sosiaalinen puoli on ollut minulle todella tärkeää, etenkin nuorempana. Liityimme polyteknikkojen sukelluskerho Kuplaan jo 80-luvulla, ja meillä on edelleen hyviä ystäviä noilta ajoilta, hän kertoo.

Monista sukelluskokemuksista Maijalle on jäänyt mieleen eräs sukellus Irlannin länsirannikolla, kun iso harmaahylje liittyi porukkaan.

Etenkin Loitokarin kumipuku ja kokokasvomaski tuntuivat kiinnostavan eläintä.

Antoisaa sukelluskesää!

– Se tuli aivan lähelle kokeilemaan maskiani ja näykkimään varovasti oransseja räpylöitäni.

Tämän tarkastuksen jälkeen hylje totesi meidät leikkikavereiksi ja koiran tavoin kutsui meitä leikkiin. Se sukelteli ohitsemme todella vauhdilla koko sukelluksemme ajan. Lopulta noustuamme veneeseen hylje tuli pintaan ihmettelemään, minne kaverit katosivat.

– Oma sukellushaaveeni olisi vielä päästä sukeltamaan Kanadan länsirannikon kelppimetsiä, joita sukelsimme häämatkallamme. Merisaukko on palannut näihin metsiköihin, ja olisi hienoa nähdä saukkoja kelppimetsissä. Toivoisin myös, että sukeltajat malttaisivat jättää sukelluskohteensa, varsinkin hylyt, koskemattomina tuleville sukupolville, kun ne Itämeren vedessä ympäristön puolesta hyvin säilyisivät. Biosukellukseen liittyen toivoisin, että roskaongelma maailman merillä saataisiin kuriin.

Maija Flinkmanin arkisto

Tero Lehtonen

Ari Nieminen

Sukeltajaliiton toimisto . palvelee 1.6.–31.8 klo 8–15 ja on ko konaan suljettuna 9.7.–29.7.

Suomen kesä on ulkolajien aikaa, ja sukeltajat suuntaavat jälleen seurakavereiden kanssa tuttuihin maisemiin oman seuran suosikkikohteille tai turvautuvat kaupalliseen toimijaan, joka järjestää sukellusmatkoja Suomessa ja sen vesialueilla. Sukelluskohteista Suomessa ei ole puutetta, valikoimasta löytyy jokaiselle jotain: kirkasvetisiä järviä, hylkyjä, kaivoksia, virtasukellusta tai erämaajärviä kaukana sivistyksestä.

Jokainen harrastaja näkee omassa kohteessaan tilaisuuden hetken irtiottoon hektisestä arjesta ja tavan viettää aikaa yhdessä hyvässä kaveriporukassa. Joistakin reissuista saattaa syntyä läpi elämän kulkeva muistijälki, johon myöhempiä hetkiä verrataan.

Sukeltajaliitto on mukana jokaisella retkellä pienellä osuudellaan. Jollekin se voi tarkoittaa Liiton kautta hankittua vakuutusta ja jollekin sukelluspaikkaa, jonka saamiseksi sukelluskäyttöön Liitto on ollut vaikuttamassa. Jollekin se tarkoittaa varustetta, josta on saatu Liiton jäsenenä alennusta. Liitto kehittää koko ajan uusia toimintamuotoja, joista yksi on aktiivinen jäsenetujen tarjoaminen jäsenistölle.

Sukeltajaliitolla on vajaat 10 000 jäsentä jäsenseurojensa kautta. Nämä henkilöt muodostavat merkittävän kohderyhmän sukellusvälinekauppiaille ja sukellusmatkailuun erikoistuneille yrityksille.

Taantumavuodet kohtelivat kaltoin sukellusalaa, ja moni yrittäjä on joutunut lopettamaan toimintansa. Liiton yksi perustehtävä on edistää sukellusta ja sen harrastamista Suomessa, ja sen päämäärän toteuttamiseksi yhteistyö kaupallisen sektorin kanssa on luonnollinen jatkumo, koska Suomen markkina-alue sukelluksen saralla ei ole suuri. Liiton tavoitteena on pitkällä aikavälillä luoda tilanne, jossa kaikki alan toimijat voisivat hyötyä toistensa vahvuuksista. Siten pystymme pitämään sukelluksen lajeineen vireänä ja elinvoimaisena Suomessa.

Tulevaisuudessa saatamme nähdä Sukeltajaliiton, joka näyttää vanhalta tutulta, mutta on toimintatavoiltaan uudistunut. Vanhoihin kaavoihin ei auta kangistua, kun maailma muuttuu ympärillämme nopeassa syklissä. Muutokset on kuitenkin tehtävä harkiten ja jäsenistöä kuunnellen kuten tähänkin asti.

Toivotan jokaiselle jäsenellemme hyviä suomisukelluksia, ja syksyllä tapaamme jälleen muutamaa pinnanalaista muistijälkeä rikkaampana.

Maija Flinkman, Espoo Lue sivuilta 30-33 Maijan juttu mantoista.

Jäsenlehtemme syntyy aktiivisten harrastajien voimin – sukeltajalta sukeltajalle. Tällä palstalla esittelemme kasvoja juttujen takaa.

2/2018 SUKELTAJA

5

Matkalaukku

Dive4life ympäröivine palveluineen tarjoaa vesiaiheista toimintaa koko porukalle.

Dive4lifen syvin kuilu yltää 20 metriin.

Euroopan syvät altaat Keskemmällä Eurooppaa on useita syviä sukellusaltaita, joihin on helppo piipahtaa lyhyemmälläkin reissulla tai työmatkan ohessa. Belgiassa asuva vapaasukeltaja Kimmo Lahtinen on tutustunut kolmeen altaaseen.

KRISTIINA KARILA Kuvat Kimmo Lahtinen

Duiktank Transfon pohjasta löytyy ”yellow submarine”.

6

2/2018 SUKELTAJA

LÄMPIMÄN YSTÄVÄLLE

Jos on muutenkin asiaa Brysseliin, kannattaa pakata ainakin maski ja snorkkeli mukaan ja käydä kokeilemssa NEMO33allasta.

– Pääsääntöisesti sukeltamaan pääsee kortitettu ja vakuutettu sukeltaja parin kanssa. Vapaasukellukseen suhtaudutaan Nemo33:ssa tiukimmin: sinne vaaditaan SSI-pätevyys ja vapaasukeltajille on varattu omat sukellusajat, Kimmo Lahtinen kertoo.

– Nemossa on 33 metriä syvä tynnyrimäinen kuilu, 10 metriä syvä perusallas ja yhdyskäytävä niiden välillä. Käytävässä on huoneita ja ilmataskuja. Parasta on lämmin vesi: 30 asteessa pärjää uimaasulla. Varusteet kuuluvat hintaan, joten ex tempore -vierailukin onnistuu, Lahtinen lisää.

NEMO33 SIJAINTI: Brysselin lounaispuolella, vajaa

10 km Brysselin keskustasta.

ALLAS: tasoja eri syvyyksillä, 33 metriä syvä

Transfossa tarvitaan kunnollinen puku, sillä vesi on alle 20-asteista.

kuilu.

VEDEN LÄMPÖTILA: 30 astetta.

ALAIKÄRAJA: 12 vuotta.

HINTA: alkaen 25 eur/tunti, varusteet kuu-

KOKO PERHEEN KOHDE

VALIKOIMAA RIITTÄÄ

luvat hintaan.

Lahtisen oma suosikki on Saksassa Kölnin lähellä sijaitseva Dive4life.

– Altaaseen on rakennettu uponneen kaupungin rauniot, ja siellä on paljon nähtävää: luolia ja onkaloita, pylväitä, patsaita, värivaloja, hai yms. Täällä sukelluskokemus muistuttaa eniten luonnonvesissä sukeltamista. Vapaasukeltajat ovat samalla viivalla laitesukeltajien kanssa eli sukeltamaan pääsee koska tahansa, hän kertoo.

Jos mukana on ei-sukeltavia matkakumppaneita, voivat he viettää aikaa samalla alueella sijaitsevassa Oktopusmaauimalassa. Yöpymiseen on tarjolla hotelli, jossa on erityisesti sukeltajien makuun sisustettuja huoneita.

Mainitsemisen arvoinen on myös Belgiassa La Gombe, louhokseen rakennettu täyden palvelun avovesikohde. Syvyyttä löytyy 30 metriä, ja pohjaan on upotettu lentokone, miehistönkuljetusajoneuvo ja purjevene. Louhoksessa kasvaa myös todella isoja sampia. Viiden euron pääsymaksulla on käytössä kompressori, pukuhuone ja suihku; myös kahvila löytyy. Sukelluksia valvotaan ja turvallisuus varmistetaan.

PALVELUT: sukelluskursseja, vesiliikunta-

tunteja, varustekauppa, ravintola.

www.nemo33.com SUKELLUS ÖLJYTANKKIIN

Pienin kolmesta altaasta on Duiktank Transfo, jonne on matkaa Brysselistä 100 km. Teollisuusalueelle vanhaan öljytankkiin EU-rahoituksella rakennettu allas on 17 metriä syvä.

– Vesi on kylmää, joten kunnon puku tarvitaan. Altaassa on pieni luolapuoli, ”raunioita” ja keltainen ”sukellusvene”.

Lisäksi löytyy pukeutumistilat ja kahvila.

Tämän tyyppinen ratkaisu voisi toimia esimerkiksi koulutuskäytössä Suomessakin alueella, jossa on pitkä matka lähimmälle sukelluskohteelle, Kimmo Lahtinen ehdottaa.

www.clas.be/index.php/gombe-description

Näiden lisäksi Ranskassa on ainakin neljä syvää allasta. Italiassa Padovan lähellä sijaitseva Y-40-allas saa lämpimän vetensä vulkaanisesta maaperästä. http://www.y-40.com

VEDEN LÄMPÖTILA: 17 astetta.

HINTA: alkaen 27,80 eur/2 tuntia.

ALAIKÄRAJA: 14 vuotta.

PALVELUT: sukelluskursseja, varustekaup-

HINTA: alkaen 14 eur/sukellus.

pa, varustehuolto, pullontäyttö, ravintola,

Englannista Gosportista löytyy 30 metriä syvä tankki, jota armeija käytti vuoteen 2009 asti sukellusvenemiehistön pelastautumisharjoituksiin.

Hurjin visio on Lontoon lähelle kaavailtu valtava 50 metriä syvä allas, jota suunnitellaan harrastus- ja koulutussukelluksen lisäksi astronauttikoulutukseen, vedenalaisten laitteiden tutkimus- ja koulutuskäyttöön sekä liikuntapalveluihin ja lääketieteelliseen tutkimukseen.

PALVELUT: kahvila, sukelluskursseja.

maauimala, hotelli.

blueabyss.uk

www.duiktank.be

dive4life.de

DIVE4LIFE SIJAINTI: Siegburg, noin 30 km Kölnistä

kaakkoon.

DUIKTANK TRANSFO

ALLAS: ”Uponnut kaupunki”, jossa aidon

SIJAINTI: Zwevegem, noin 100 km Brysse-

oloisia raunioita ja tasoja, syvin kuilu 20 m.

listä länteen.

VEDEN LÄMPÖTILA: 26 astetta.

ALLAS: vanha öljytankki, syvyys 17 m.

ALAIKÄRAJA: 10 vuotta.

2/2018 SUKELTAJA

7

Tyrskyt

Kilpalajien kevät Vapaasukelluksen avoimissa SM-kisoissa nähtiin vain valkoista korttia. Räpyläuinnin Finnish Open -kisoihin saatiin kaksi uutta seuraa mukaan.

7.–8.4. HÄMEENLINNASSA kilpailivat vapaa-

Saksan Elena Poschartin kanssa, joka hävisi

Räpyläuinnin Finnish Open -kisat uitiin 5.–

sukeltajat avoimissa SM-kisoissa. Moni kisa-

kirikamppailun 0,09 sekunnilla. 400 metrillä

6.6. Tampereella. Nyt oli ensimmäistä kertaa

konkari ja ulkomaanvahvistus päätti jättää

Ikonen sijoittui 5. sijalle ajalla 3.25,32.

mukana kaksi uutta kotimaista seuraa, Lah-

tämän vuoden kisat väliin, mikä antoi tilaa

Laura Lähteenkorva sijoittui 50 metrin

den Uimaseura ja Lappeenrannan Uimarit.

uudemmille tulokkaille päästä paremmille si-

sukelluksessa 12. sijalle ajalla 18,56 ja 50 met-

joituksille. Miesten avoimen sarjan voitti Vi-

rin räpyläuinnissa 19. sijalle ajalla 20,70. 100

tystä: Laura Lähteenkorva sukelsi 50 metriä

ron Erki Enkvist, toiseksi sijoittui Mikko

metrin räpyläuinnissa Laura sukelsi niukasti

aikaan 18,09 s ja paransi ennätystä 0,03 se-

Niemeläinen ja pronssia vei Ossi Pelto-

yli 15 metrin rajan ja hylättiin.

kuntia. Terhi Ikonen paransi virallista Suomen

la. Voitto meni Viroon vain 0,3 pisteen erolla Niemeläiseen.

Suomenmestaruusmitalit jaettiin miesten sarjassa kulta Mikko Niemeläiselle, hopea

Tytti Kuusela ui 200 metrillä uuden

Kisoissa uitiin kaksi uutta Suomen ennä-

ennätystään 200 metrin räpyläuinnissa ajalla

ennätyksensä 1.51,46 sijoittuen 24. sijalle ja

1 min 36,28 s.

400 metrillä samoin uuden ennätyksensä

KRISTIINA KARILA

3.58,80 sijoittuen sijalle 20.

Ossi Peltolalle ja pronssi Kristian Mäki-JusEsko Tuovinen

silalle, joka osoitti kovaa sisua osallistumalla kilpailuun jalka kipsattuna.

Naisten sarjassa ei osallistujapulan vuoksi varsinaista keskinäistä kamppailua syntynyt.

Janita Kulkula teki kuitenkin puhtaan hyvän sarjan ja varmisti paikkansa tämän vuoden MM-kisoihin, jotka pidetään Belgradissa Serbiassa kesäkuun lopussa.

Kaikki kisasuoritukset saivat tuomareilta valkoisen kortin, eli virhepisteitä tai hylkäyksiä ei tullut lainkaan.

UPPOPALLON SM-SARJAT PÄÄTÖKSEEN Uppopallon SM-sarjat huipentuivat lauantaina 7.4. finaaleihin, jotka pelattiin Pirkkolan hallissa Helsingissä. Riihimäen Urheilusukeltajat uusi Suomen mestaruutensa ja hopean nappasi Hämeenlinnan sukeltajat. 1. divisioo-

Tuomari Mikko Pöntinen tarkkailee vapaasukeltaja Mikko Niemeläisen pintautumista.

Hannu Ahonen

nan voiton vei WestCoast UWR ja hopealle jäi SeiVaa. Nokisuu sijoittui pronssille. Nuorten ja naisten sarjan voiton vei Mansen Naiset, toiseksi tuli Nokia ja pronssia sai Najadit.

RÄPYLÄUINTIKISOJA KEVÄÄLLÄ Terhi Ikonen oli mukana Italissa Ligano Sabbiadorossa järjestetyssä World Cup -kisassa 24.–25.3. Ikonen voitti sekä 800 että 1500 metrin uinnit. 1500 metrillä hän paransi tammikuussa uimaansa Suomen ja Pohjoismaiden ennätystä ajalla 13.25,71.

Saksan Leipzigissa 14.–15.4. pidetyissä World Cup -kilpailuissa oli Suomesta kolmen uimarin joukkue. Terhi Ikonen voitti 800 metrin uinnin, ja tällä kertaa hän paransi Suomen ja Pohjoismaiden ennätystä tuloksella 6.58,98. Ikonen kävi kireän kilpailun

8

2/2018 SUKELTAJA

Riihimäen voitokas uppopallojoukkue.

KASVI Jos suomalainen tuntee jonkun levän sinilevän eli sinibak-

Kuva Ari Nieminen

Essi Keskinen/Metsähallitus

Rakkolevästä kahdeksi hauruksi

KAMERA KÄTEEN JA VETEEN!

Sukelluskuvauksen Suomen mestaruus ratkotaan jälleen.

Kilpailu on avoin kaikille Sukeltajaliiton jäsenseurojen jäsenille sekä Liiton henkilöjäsenille.

teerien lisäksi, se on varmasti rakkolevä. Kotkasta Merenkurkkuun 1–5 metrin syvyydellä kallioita ja kivikkoa peittävät isot, 10–40 cm korkeat kellanruskeat ruskolevät, joita parilliset kaasurakkulat pitävät pystyasennossa. Levästä on tehty kasvivärejä, sitä on käytetty pula-aikana ravintona ja mökeillä sitä kärrätään rantavalleista kasvimaan mullaksi.

Vuosia ihmeteltiin, miksi rakkolevä muuntelee niin paljon: välillä sillä on kaasurakkuloita, välillä ei, ja koko vaihtelee samoin kuin ”oksien” leveys. Vihdoin joku keksi tehdä lajille DNA-testin ja kävikin ilmi, että Itämereltä löytyy kaksi Fucus-lajia. Koska pienemmällä lajilla ei ole lainkaan rakkoja, nimettiin koko suku hauruksi. Rakkole-

SARJAT A. Makro B. Normaali/laajakulma, kotimaan vedet C. Normaali/laajakulma, ulkomaan vedet D. Allaskuvat E. Teemasarja: I love Suomi F. Sukellusaiheiset pintakuvat G. Videosarja H. Nuorten sarja

västä tuli rakkohauru ja sen serkusta itämerenhauru.

Rakkohauru kuuluu ns. avainlajeihin. Tällä tarkoitetaan sitä, että rakkohaurun muodostamat tiheät kasvustot tarjoavat piilopaikkoja, ruokailualueita, saalistusmahdollisuuksia ja kiinnittymisalustoja niin monille muille eliölajeille, että rakkohaurun muodostama avainhabitaatti on yksi Itämeren monimuotoisimmista elinympäristöistä. Kesällä merenrannalla kannattaa leikkiä meribiologia. Irrota tyvestään nippu rakkohaurua ja ravistele sitä voimakkaasti vedellä täytetys-

Joka sarjaan voi lähettää kolme työtä. Toimita työt joko sähköisesti (esim. Dropbox, WeTransfer) osoitteeseen sukelluskuvaSM2018@sukeltaja.fi tai postitse levylle tai muistitikulle tallennettuna osoitteeseen Sukeltajaliitto ry, Valimotie 10, 00380 Helsinki. Saat sähköpostiisi vahvistuksen, kun kilpailutyöt on vastaanotettu.

sä valkoisessa ämpärissä tai pesuvadissa. Puskasta putoilee lukuisia katkoja, siiroja, kotiloita, hyönteistoukkia ja muitakin selkärangattomia vipeltäjiä.

Haurujen lisääntyminen on mielenkiintoista. Kumpikin laji pystyy lisääntymään irtopalasista, mutta sen lisäksi ne lisääntyvät suvullisesti. Itiöt vapautuvat itiöpesäkkeistä kaksi päivää ennen täyttäkuuta tai uuttakuuta, ja naarasitiöt vajoavat emokasvin lähelle

Liitä mukaan yhteystietosi, seuran nimi ja lista nimetyistä kuvista/videoista. Työt arvostellaan anonyymeinä, joten poista kuvista ja videoista tekijän tiedot, vesileimat ja muut tunnisteet. Töiden tulee olla Sukeltajaliiton toimistolla viimeistään 1.11.2018 klo 16.

pohjaan. Sinnikkäät koirasitiöt pystyvät siimansa avulla uimaan suolavedessä parin metrin päähän, murtovedessä hieman vähemmän.

Haurut hävisivät monilta kasvupaikoilta 1980-luvun alussa. Rehevöitymistä ja sen välillisiä seurauksia epäiltiin syypääksi, mutta varmuutta asiaan ei koskaan saatu. Nyt haurut ovat jossain määrin palautuneet, ja monena kesänä vesi on ollut niin kirkasta, että mökkilaiturilta tai kallioniemekkeeltä on voinut nähdä pinnan alla huojuvat komeat rakkohauruviidakot.

ESSI KESKINEN

HUOM! Muista myös Sukelluskuvauksen PM-kilpailu, joka sulkeutuu 1.11.2018.

Lue kummankin kilpailun säännöt ja tarkemmat ohjeet www.sukeltaja.fi Tapahtumakalenterista.

Kristiina Karila

Kevätkokousuutisia Sukeltajaliiton kevätkokous pidettiin 14.4. Jyväskylässä. Kokousta isännöi 50-vuotisjuhlaansa viettävä Sammakot ry. Seuran lämminhenkiseen iltajuhlaan osallistui pitkälle toistasataa henkilöä. Ensimmäistä kertaa Liiton kokousta oli mahdollisuus seurata myös internetin välityksellä, kun tilaisuus livestriimattiin.

ENNEN VIRALLISTA kokousta Liiton puheenjohtaja Tero Lehtonen

kertoi ajankohtaisista asioista. Koulutuspäällikkö Mika Rautiainen Kokous striimattiin livenä ensimmäistä kertaa ja lähetettiin Liiton Youtube-kanavalla.

antoi tilannekatsauksen Liiton koulutusohjelman uudistuksista ja e-oppimisen kehittämistyöstä. Myös Sukeltajaliiton vuoden 2017 parhaat palkittiin.

Liiton toiminnanjohtaja Sari Nuotio esitteli kokoukselle vuoden

Vuoden 2019 jäsenmaksut päätettiin pitää samalla tasolla kuin

2017 vuosikertomuksen ja puheenjohtaja Tero Lehtonen vuoden 2017 tilinpäätöksen. Tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausunto esi-

tänä vuonna hallituksen esityksen mukaisesti.

Kokouksessa päätettiin ehdollepanotoimikunnan asettamisesta.

tettiin ja päätettiin tilinpäätöksen vahvistamisesta. Kokouksessa pää-

Toimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Kari Savolainen ja jäsenik-

tettiin tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.

si Ilona Lindström, Jorma Thessler ja Susan Wallenius. Toimikun-

VUODEN 2019 JÄSENMAKSUT

VUODEN PARHAAT

Jäsenyhdistykset

Vuoden sukeltaja Hannu Ahonen, Pietarsaaren Urheilusukeltajat Diving-80 ry

• aikuiset 27,00 euroa (2004 tai ennen syntyneet)

Vuoden seura Kotka Divers ry

• norpat 13,50 euroa (2005–2012 syntyneet)

Vuoden norppa Roope Jokivirta, Kotka Divers ry

• kuutit 0 euroa (2013 tai sen jälkeen syntyneet)

Vuoden norppaohjaaja Olli Anttonen, Mikkelin Urheilusukeltajat ry

• rinnakkaisjäsen (jäsen, josta Liitto saa yhden seu-

Vuoden norppaseura GummiWihta ry

ran kautta Liiton maksun, voi olla rinnakkaisjäse-

Vuoden sukelluskouluttaja Jani Rautio, Imatran Urheilusukeltajat ry

nenä muissa seuroissa) 0 euroa.

Vuoden räpyläuimari Terhi Ikonen, Tampereen Urheilusukeltajat ry Vuoden sukelluskalastaja Mikael Raitokari, Porin Urheilusukeltajat ry

Muut

Vuoden vapaasukeltaja Lauri Aalto, Cetus ry

• henkilöjäsenen jäsenmaksu 27,00 euroa

Vuoden uppopalloilija Jim Holmbäck, Riihimäen Urheilusukeltajat ry,

• tukijäsen 1000 euroa

Urheilusukelluskerho Merisaukot ry

• yhteisöjäsen 270 euroa.

Cerella Oy on erikoistunut vedenalaisen valo- ja videokuvaajan tarpeisiin.

Maahantuonti, demot, myynti, vuokraus, varasto ja huolto Jätkäsaaressa.

Puh 09-621 3301, myynti@cerella.fi. Osa tuotteistamme facebookissa ja www.cerella.fi Paralenz-sukelluskamera, max 200m, iskunkestävä, alumiinirunko, automaattinen väritasapaino syvyyden mukaan, kuvausaika 3h, sukellusloki, 4K, Full HD, max 200 fps, 8M jpg+raw, laaja 140° kuvakulma, mobiiliappi. Suunniteltu sukeltajille, toimii rukkaset kädessä tai maskin remmissä.

Hinta 649€, toimituskulut 0€.

Inonin uusin Z-330: valovoimaa GN33, fokusvalo 220 lumen, leveä 110° valokeila, plus diffuusori.

k u va a j a l l e

Cerella.fi Nauticam kotelopaketti Sony RX100 Mk V:lle. Alumiinirunko, max 100m, kahvoineen 1349€ (ei kameraa)

Aquatica Amphibico Gates Ikelite Inon Magic Filters Nauticam NLS Paralenz Sea & Sea

Kristiina Karila

ta valtuutettiin täydentämään kokoonpanoaan sääntöjen sallimaan maksimäärään asti eli enintään kahdella henkilöllä.

Virallisen kokouksen jälkeen kokousväki sai nähdä ja kuulla Sammakot ry:n ainutlaatuisesta projektista Miljoonasade-yhtyeen kanssa vuodelta 1995, kun yhtye toteutti konsertin uima-altaan pohjalla.

KRISTIINA KARILA

Syyskokous järjestetään Tampereen Keskuspaloasemalla 20.10.

Kokousta isännöi 30 vuotta täyttävä Tampereen Palolaitoksen Sukeltajat ry.

Vuoden 2017 parhaita (vas.): Roope Jokivirta, Hannu Ahonen, Pia Paukku, Olli Anttonen, Raila Hakamäki ja Jani Rautio.

Suomisukelluksen workshop OSANA kevätkokouspäivän ohjelmaa järjestettiin suomisukellus-

Samantyyppisiä tuloksia löysi Tomi Väisänen tutkittuaan

aiheinen workshop. Workshopissa käsiteltiin muun muassa Suomen

opinnäytetyötään varten sukeltajien ajatuksia harrastamisesta.

parhaita sukelluskohteita, harrastusaktiivisuuden lisäämistä edis-

Väisäsen mukaan harrastaminen ja elämysten kokeminen yhdessä

täviä keinoja sekä sukellusolosuhteiden edistämistä. Matti Eronen

on sukeltajille tärkeää: sukellus tapahtuu pinnan alla, mutta kave-

ja Ari-Pekka Hakulinen esittelivät sukellustoimintaa Montolan

ruus kehittyy pinnan päällä. Parhaiten tämä tapahtuu esim. seuran

kaivoksessa.

leirillä. Väisänen havaitsi myös, asenne uusiin sukeltajiin ei aina tue

Workshopin pohjana käytettiin maaliskuussa tehtyä kyselyä,

harrastuksen jatkumista. Tuoreen sukeltajan innostaminen säännöl-

jossa kahden viime vuoden aikana laitesukelluskurssin suorittaneil-

lisesti veteen ja hankkimaan ripeästi oman varusteet on kuitenkin

ta kysyttiin, onko sukellusharrastus jatkunut kurssin jälkeen. Noin

koko seuran etu.

puolet vastaajista oli sukeltanut vähintään kuukausittain kurssin jälkeen. Harvakseltaan sukeltaneita oli 37 % vastaajista. Tärkeimpinä syinä vähäiseen harrastamiseen ilmoitettiin ajan, sopivien varusteiden ja sopivan sukellusparin puute. Myös epävarmuus omasta osaamisesta nousi esiin.

Lue pidempi artikkeli Tomi Väisäsen opinnäytetyön tuloksista

www.sukeltaja.fi Artikkelisivulta.

PHOTO BY KURT ARRIGO

DIVING SAFETY SINCE 1983 DANEUROPE.ORG Jäsenille tarkoitetut sukellusvakuutusohjelmat

Ensiapu 24/7 kaikkialla maailmassa

Avustaminen Osallistuminen Lääketieteellinen matkustamiseen sukelluslääketieteellisiin neuvonta ja liittyvissä seikoissa tutkimusprojekteihin erikoislääkärien sekä oikeusapu lähetteet

New Partnership

Sukeltajat ja kamppailijat SUKELLUSSEURA SIMPPU ja turkulainen

kamppailulajiseura Budokwai tekivät historiaa, kun 22.4. seuroissa tehtiin ensimmäinen kahden eri lajin Tähtiseuran vertaisauditointi.

Tähtiseurat ovat laatuseuroja, joiden toiminta on todettu Tähtiseuran kriteerit täyttäväksi. Tähtiseura-ohjelmasta vastaa Olympiakomitea.

Simppujen puheenjohtaja Riitta Djupfors piti kokemusta hyödyllisenä.

Vertaisauditointi vaatii molemmilta seuroilta ennakkoluulottomuutta ja hyvää asennetta, ja tästä porukasta sitä löytyi.

– Vertaisauditoinnin hyöty oli saada toiselta seuralta hyviä kommentteja ja uusia

tä siihen, millä tavoin voimme kehittää omaa

seuran kehitysmahdollisuuksia – opimme

ajatuksia seuratoiminnan pyörittämiseen.

toimintaamme. Oli hyvä huomata, että vaik-

toinen toisiltamme, hän toteaa.

Auditoinnin aikana kävimme läpi molem-

ka harrastelajeissa olemme hyvinkin erilai-

KRISTIINA KARILA

pien seurojen itsearvioinnin tulokset, vah-

set seurat, on meillä kuitenkin paljon saman-

vuudet ja kehittämistä vaativat osa-alueet.

tyyppisiä asioita seuratoiminnan puolella.

Keskustelu toisen seuran kanssa antoi eväi-

Toisen seuran vahvuudet olivat taasen toisen

Lue lisää Tähtiseura-ohjelmasta

www.olympiakomitea.fi/tahtiseurat

Pohjoismaisten sukellusliitojen sivustoja NETTIVINKKI Sivustoilta löytyy tietoa kunkin maan sukellusliiton

TANSKA www.sportsdykning.dk

toiminnasta ja organisaatiosta. Norjan liiton sivulta löytyy ohjeistusta

RUOTSI www.ssdf.se

Norjassa sukeltamisesta englanniksi. Suomalaiselle sukeltajalle hyö-

NORJA www.ndf.no

dyllisintä tietoa sivustoilla ovat ehkä paikallisten sukellusseurojen yhteystiedot. Sukelluskohteista sivustoilta ei löydy juurikaan tietoa –

CMAS:N kaikkien jäsenjärjestöjen yhteystiedot löytyvät osoitteesta

sukelluskeskusten sivut ovat tässä parempi tietolähde.

www.cmas.org/federation-list.

- Majoitus: neljä makuuhuonetta - Keittiö, sauna, pesuhuone - Varusteiden huoltotila - Varusteiden kuivaushuone - Täyttöasema 230 / 300 bar Kaatialaan 25 min

Rannankyläntie 686

www.diversbb.fi

040-59 14 997

Maahantuomme IKELITEN vedenalaiset kamerakotelot, salamat, portit, domet ja muut tarvikkeet.

KYSY TARJOUSTA!

EW DIVE Vesijärvenkatu 5 15100 Lahti www.ewdive.com infoewdive.com

Golfaava sukeltaja!

Vinkkejä erityislapsen sukeltamiseen ERITYISRYHMÄÄN kuuluva lapsi voi hyvin osallistua norppatoimin-

taan, kun hänen erityistarpeensa ja rajoitteensa huomioidaan. Vesi

Tervetuloa kilpailemaan Lahteen Takkulan kentälle 14.7. klo 10 alkaen.

Parhaat palkitaan!

elementtinä voi olla esim. liikuntarajoitteiselle tasa-arvoistava elementti, ja jollekin veden paine iholla saattaa toimia rauhoittavana tai veden liikkeiden seuraaminen auttaa keskittymään. Erityislapsella voi olla mukana ryhmässä avustaja, oma vanhempi tai muu läheinen tai vaikkapa fysioterapeutti riippuen siitä, millaista apua hän tarvitsee altaassa.

Sukeltajaliiton yhdenvertaisuussuunnitelman mukaan kaikilla tulisi olla mahdollisuus harrastaa sukellusta omien kykyjensä puitteissa. Jos seura kaipaa tukea erityislasten norppaharrastuksen mahdollistamiseen, ole yhteydessä nuorisopäällikköön heli.halava@sukeltaja.fi.

Erityisuimaopettaja Minna Nevalainen ja Suomen uimaopetusja hengenpelastusliiton koulutussuunnittelija Anneli Toivonen antavat käytännön vinkkejä, mitä kannattaa ottaa huomioon erityislapsen kanssa altaassa. Vinkit ovat käytössä uintiryhmissä, mutta sopivat hyvin myös norppatoimintaan.

Ilmoittautuminen caddiemasterin toimistoon 7.7. mennessä p. 03 784 1311.

Kilpailumaksu 55 eur (Lahden Golfin pelioikeuden omistajille 10 eur). Sisältää keittolounaan.

Tapahtuman järjestävät Sukeltavat golfarit * Tapahtumaa tukee Ursuk

Lisätiedot eeroparkkila@gmail.com p. 050 555 1173

Lue vinkit www.sukeltaja.fi > Materiaalipankki >

Minna Nevalainen

Lajikohtaiset dokumentit > Norppatoiminta.

OHOI! Sukelluslasit

ja maskit omilla vahvuuksilla.

NARDI KOMPRESSORIT

Olemme ripeitä alamme asiantuntijoita.

Varaa aika:

09 694 3668

tai helsinginoptiikka.fi

PACIFIC E AUTOMATIC

DIVETECH COMPRESSORS Rataskuja 1 03100 NUMMELA +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.fi www.divetech.fi

Jyrkänteet Stig Gustavsson

TOP 3

Seinämäsukellusta kotimaassa Sekä sisä- että ulkovesillämme on liuta toinen toistaan upeampia jyrkänteitä.

Tässä niistä muutama poiminta.

1

VUOHIJÄRVI, KOUVOLA KOUVOLASTA Repoveden kansallispuiston vieressä sijaitsevasta Vuohijärvestä löytyy 50 metriä

korkea jyrkänne. Kohteella on kesäisin poju. Vesi on ruskeaa, mutta kirkasta, ja näkyvyys parhaimmillaan yli 10 metriä. Noin 8 metriin seinämän päälle on upotettu pieni vene. Jyrkänne sijaitsee karikolla Lautaniemen ja Jaalan Kuisaaren välissä, joten sinne pääsee vain veneellä. Sukellusseura Vesikot tekee retkiä kohteelle, ja heiltä voi kysyä kyytiä. Lähtö tapahtuu Hillosensalmen puolelta. Karit sopivat myös snorklaajille ja vapaasukeltajille.

OONA TUURI, SUKELLUSSEURA VESIKOT RY

2

LOHMIN SAARI, KORPPOO LOHMIN itäreunalla on useampikin pystysuora jyrkänne sukellettavaksi. Syvyyttä löytyy enimmil-

lään noin 50 metriä. Virtaukset ovat ajoittain voimakkaita ja valoa vähän, joten kohde sopii vain kokeneille sukeltajille. Lähellä kulkeva tankkeriväylä on myös syytä ottaa huomioon. Kohteelle tarvitaan oma venekuljetus esimerkiksi Korpoströmistä.

HEIDI ARPONEN, SUKELTAJA-LEHTI 1/2010

3

STORSUNDSHARUN, HANKO STORSUNDSHARUNIN luodon itäpäässä Tvärminnen edustalla on lähes pystysuora jyrkänne. Sen

alussa on pieni hylly, ja jyrkänne päättyy alaspäin viettävään rinteeseen noin 38 metrin syvyydessä.

Näkyvyys vaihtelee kelin mukaan. Ankkurointi voi olla joskus haastavaa. Kohde sopii P2-tasoiselle sukeltajalle. Myös luodon länsipäädyssä on yhtä syvälle ulottuva jyrkänne, joka ei ala aivan rannasta. Kun saaren päädystä uidaan kohti länttä, syvenee pohja hitaahkosti noin 10 metriin, missä jyrkänteen reuna alkaa. Itäpuolella on laivaväylä, jonka alueen reunalla jyrkänne sijaitsee.

JOUNI LEINIKKI, BIOSUKELTAJAT RY

BONUS: RESNINGARNA-LUOTO, MAARIANHAMINA AHVENANMAALLA lähellä Maarianhaminaa Resningarna-luodon kupeessa on perinteinen pys-

tysuora jyrkänne ja vieressä 3–5 metrin portaina 60–80 metrin syvyyteen laskeutuva seinämä.

Siitä jyrkänne laskeutuu kohti Ahvenanmeren yli 300 metrin syvännettä. Paikkaa kutsutaan nimellä Portaat. Jyrkänteen päällä lepää Dagmar Clausenin rahtilaivan hylyn peräosa 6–9 metrin syvyydessä. Laiva upposi vuonna 1942 ajettuaan päin luotoa. Paikalliset sukellusliikkeet tekevät retkiä hylylle.

TERO LEHTONEN, HÄMEENLINNAN SUKELTAJAT RY

14

2/2018 SUKELTAJA

Storsundsharunilla on vajaa 40 metriä jyrkännettä sukellettavana.

Seurat

Jorma Oikari

Meriturvapäivillä hyvä vastaanotto LOHJALLA SIJAITSEVA Meriturva tarjoaa pää-

asiassa merenkulun pelastus- ja turvallisuuskoulutusta, mutta antaa myös sukeltajille mahdollisuuden kehittää sukellusturvallisuuttaan. Lohjan Urheilusukeltajat ry (LUS) järjesti yhteistyössä Meriturvan kanssa sukelluspäivän helmi-, maalis- ja huhtikuussa.

Meriturvapäivät olivat avoimet kaikille sukellusseuroille, ja ne keräsivät yhteensä noin 80 osallistujaa. Helmikuun sukelluspäivässä oli nelisenkymmentä osallistujaa, eikä tila silloinkaan tuntunut täydeltä. Päivillä ei ollut mitään yleistä teemaa, vaan sukeltajat ja koulutusryhmät toimivat itsenäisesti omien tarpeidensa ja laadittujen ohjelmien mukaan.

Hyvät ja turvalliset olosuhteet toivat pai-

Meriturvan allas on iso, mitoiltaan 48 x 23 x 4 metriä. Veden lämpötila on noin 20 astetta, joten se soveltuu hyvin sekä kuiva- että märkäpukusukeltamiseen.

kalle varsinkin vähän sukeltaneita, jotka hakivat varmuutta sukeltamiseen ja varusteiden

kemuksia ja mielipiteitä. Yleisesti todettiin,

mansetti repesi, poiju ei purkaantunut, tieto-

käsittelyyn. Mm. testattiin ja säädettiin uusia

että Meriturva sopii erinomaisesti talvikau-

koneen patteri tilttasi jne. Sukellus Meritur-

laitteita, harjoiteltiin poijun käsittelyä, ilmaa

den sukeltamiseen ja toivottiin lisää saman-

vassa saattoi näin pelastaa kesän ensimmäi-

jaloissa -tilanteita ja parityöskentelyä sekä

kaltaista jatkossa.

sen sukelluspäivän, kun ongelma havaittiin

tehtiin kuivapukuharjoitteita yms. Huhtikuun

Jos huonosta tuurista voi sanoa hyvää,

ajoissa.

tapahtuma sisälsi Dark Hour -sukelluksen,

niin hyvää oli se, että tapahtumissa puku

JORMA OIKARI,

jolloin tilan valot sammutettiin ja tehtiin ”yö-

vuosi, lamppu ei toiminut, venttiili pulputti,

LOHJAN URHEILUSUKELTAJAT RY

sukellus” sukelluslampuilla.

Sukelluspäivät olivat mainio tilaisuus tutustua eri seurojen sukeltajiin ja vaihtaa ko-

Seuran nettisivuilta, Toiminta-välilehdeltä, löytyy hauska video tapahtumista

lohjanurheilusukeltajat.fi

Merellistä kulttuuriperintöä TAMMISAAREN luontokeskuksessa järjes-

sa sukeltajien mukaan on erityisen hienoa

pituinen alue, jolla on ollut ruukkiin liittyvää

tettiin 7.4. merellisen kulttuurin työpaja osa-

sukeltaa upeiden maisemien vuoksi. Alueen

toimintaa. Alue alkaa ruukille johtavan joen

na kansainvälistä BalticRIM-hanketta, jossa

länsipuolella on kaksi hylkyä, joista toisen

yläpään patorakenteista ja päättyy meren-

myös Sukeltajaliitto on mukana.

tyyppiä saatiin tarkennettua. Toisesta saatiin

lahteen, jossa on mm. mahdollisesti ruukin

selville, ettei siellä oikeasti ole mitään hylkyä.

omaan proomunrakennustoimintaan liittyvä

keen työpajoista ja kenttätöistä Suomessa.

Tämä on erittäin tärkeä tieto, sillä se muut-

proomun hylky. Alue käsittää eteläpäässään

Tevali oli varsin tyytyväinen työpajan antiin.

taa esim. sitä, mitä rakennustöitä alueella voi

myös ruukkia edeltäneen tiilitehtaan.

Meriarkeologi Riikka Tevali vastaa hank-

– Tilaisuudessa oli tosi hyvä henki ja paljon keskustelua. Paikalla oli paitsi sukelta-

tehdä, Riikka Tevali kertoo.

Tammisaaren Trollshovdan lahden poh-

Vastaavia työpajoja tullaan järjestämään syksyn ja talven aikana eri puolilla Suomea.

jia, myös ei-sukeltavia merihistoriasta kiin-

jukassa sijaitsevasta samannimisestä ruuk-

Sukeltajaliitto tiedottaa niistä jäseniään ja toi-

nostuneita osallistujia. Työpajan tuloksena

kialueesta saatiin myös paljon tarkentavaa

voo sukeltajilta aktiivista osallistumista.

saimme mm. kartalle Segelskärin alueen, jos-

tietoa. Kartalle saatiin rajattua noin 4,5 km

KRISTIINA KARILA

Mitä teidän seurassanne tapahtuu? Oliko juhlat tai hauska leiri? Ottiko joku kivan kuvan seuran reissulta?

Keksittekö toimintaanne jotakin ihan uutta? Tällä palstalla seurat voivat kertoa kuulumisiaan.

Laita viestiä kristiina.karila@sukeltaja.fi

2/2018 SUKELTAJA

15

Sukella Suomessa

How abo

– Suomisukelluksen helmi –

Suomen kirkkaimmat vedet ja pisin avovesikausi. Merihistoria, hylyt, upea luonto niin pinnalla kuin pinnan allakin tarjoavat elämyksiä moneen makuun. Hangon Hauensuolen alueella kehitetään parhaillaan myös sukellusmatkailua. Siellä rantakallioilla voi kuvitella kulkevansa muinaisten merenkulkijoiden jalanjäljissä.

SUSANNA KORKIATUPA

16

2/2018 SUKELTAJA

Johanna Sundin

ut Hanko?

2/2018 SUKELTAJA

17

Nina Pennanen

Stig Gustavsson

Dick Forsman Nina Pennanen

Nina Pennanen

Hangossa voi bongailla myös siivekkäitä.

Uljas merikotka on komea ilmestys.

Rakkohauru näyttää hyvinvoivalta ja raikkaalta.

H

ankoniemi kurkottaa pitkälle Itämereen. Tämän vuoksi vedet Hangossa ovat usein kirkkaampia kuin muualla. Rauhaista poukamaa, kalliota, luotoa, saarta, hiekkapohjaa ja levämetsää löytyy pilvin pimein. Ja tietysti hylkyjä.

Itämeren vihreä syli on säilönyt useita merkittäviä hylkyjä, joita pääse tarkastelemaan Hangon rannoilta. Omalla veneellä pääsee monelle hylylle, mutta jännittävälle tutkimusmatkalle pääsee lähtemään myös suoraan rannoilta.

UUSI HYLKYPUISTO

Hyvin lähellä Hankoniemen kärkeä sijaitsevat Tullholmenin saari ja aivan sen vieressä pikkuinen Kobben. Näiden välissä olevaa kapeaa kaistaletta kutsutaan Hauensuoleksi. Hauensuolen lähialueelle rakennetaan uutta vedenalaista hylkypuistoa osana EU-rahoitteista BALTACARhanketta. Hanke on Viron, Ruotsin ja Suomen kolmivuotinen yhteisprojekti, joka tähtää ainutlaatuisen vedenalaisen

18

2/2018 SUKELTAJA

Kaapelihylyn nimi tulee siitä, että sen päälle on joskus laskettu sähkökaapeli, joka on paikallaan edelleen. Viljalastissa ollut hollantilainen alus upposi 1600-luvun puolivälissä.

Biosukelluksille ja myös joillekin hylyille pääsee suoraan rannasta. kulttuuriperinnön turismipotentiaalin hyödyntämiseen Itämeren alueella. Suomessa hanketta koordinoi Museovirasto.

– Vedenalaisen puiston rakentaminen käytännössä tarkoittaa jo olemassa olevien kohteiden kyltityksiä ja poijutuksia sekä opasköysien kiinnitystä. Uusien ankkurointisysteemien ja opasteiden tarkoituksena on sekä suojella hylkyjä että edistää niihin kohdistuvaa vastuullista turismia.

Muinaisjäännösten ja niiden ympärille luotujen puistojen kuntoa seurataan ja dokumentoidaan entistä systemaattisem-

min, kertoo Riikka Alvik Museovirastosta. Hankkeessa on yhteistyökumppanina myös Sukelluskoulu Aalto.

BALTACARissa tuodaan tietoa pohjasta pintaan ja arkistoista pop up -näyttelyihin muun muassa 3D-mallinnosten ja -printtien sekä 360˚-kuvauksella luotujen virtuaalisukellusten muodossa.

Hylyillä vierailevien sukeltajienkin toivotaan jakavan kuviaan ja havaintojaan sekä kertovan, mikäli hylyissä tai niiden rakenteissa on tapahtunut muutoksia. Projektiin kuuluvat Kaapelihylky, Keulakuva ja Garpen, jotka sijaitsevat melko lähellä toisiaan. Myös Suomen vanhin hylkypuisto, Kronprins Gustav Adolf Helsingissä, on osa hanketta. Suomenlahdella on muitakin projektissa mukana olevia hylkyjä Viron ja Ruotsin aluevesillä.

– Projektin tavoitteena on myös hylkyjen suojelu ja muistuttaminen siitä, mitä hylyn osille voi ajan saatossa tapahtua, mikäli niitä kohdellaan varomattomasti. Toki luonnonvoimatkin muovaavat hylkyjä.

Pasi Mannerkoski

Hauensuolen maisemissa kelpaa viettää pinta-aikaa ja syödä vaikka eväät.

Tullholmenin rannan laituria voi käyttää hyödyksi sukelluspäivänä.

Pasi Mannerkoski

06_kuvateksti

Suotuisia tuulia odotellessaan purjehtijat ovat kuluttaneet aikaa hakkaamalla Hauensuolen rantakallioihin nimiään ja muita merkkejä.

Kuvassa näkyviä sinisimpukoita, idänsydänsimpukoita ja monia muita voi nähdä Hangon vesillä.

HAUENSUOLESSA HYVÄT OPASTEET

Tullholmenin rannassa on laituri, johon voi kiinnittyä. Lähellä rantaa on myös keväällä asennettu kiinnittymispoiju, josta pääsee suoraa Kaapelihylylle. On hyvä muistaa, että laituria käyttävät muutkin, joten koko tilaa ei parane valloittaa.

Hauensuoli on osa Metsähallituksen hallinnoimaa Tulliniemen luonnonsuojelualuetta. Alueella on valtava määrä kalliokaiverruksia, joista vanhimmat ovat 1400-luvulta. Yhteensä Hauensuolesta on luetteloitu yli 600 hakattua merkintää.

Piirrosalue on rauhoitettu muinaismuistolailla.

Hauensuolessa voi tehdä pienen kierroksen alkaen Kaapelihylyltä. Samalta poijulta pääsee kahdelle muullekin hylylle: Ajanille ja Lilla Ankargrundetin hylylle.

Yhdellä sukelluksella pystyy kiertämään mukavasti kaikki. Kierroksen jälkeen voi jäädä vielä biosukellukselle ja fiilistelemään matalalle Kobbenin tai Tullholmenin rannoille. Laiturista suoraan lähtee

Hangossa voi sukeltaa lähes vuoden ympäri avovesissä. myös viitoitettu ”maisemareitti”, jonka varrella näkyy myös pienempiä hylkyjä, kuten Kobbenin rannassa melko hyvin säilynyt pienen purjealuksen hylky.

Sukellukset ovat matalahkoja, joten ne sopivat myös hiljattain aloittaneille.

Hauensuolessa käy aina hienoinen virtaus.

Hylkyjä on alueella paljon, joten takertumisriski pitää muistaa.

KOPPNÄSSUDDEN JA VARISNIEMI

Koppnäsudden on Hankoniemen pohjoispuolella. Leirintäalue Camping

Silversand sijaitsee sopivan lähellä. Telakkatietä pääsee aivan rantaan, ja veneen saa laskettua ramppia pitkin vesille. Rampin edessä olevan puomin avauksesta kannattaa etukäteen tiedustella Hanko Boat Yardilta sähköpostilla tai puhelimitse.

Koppnäsuddenia voi käyttää tukikohtana hylyille lähtiessään, mutta se on myös mitä mainioin kohde rantasukeltamiseen.

Kohokohta on aallonmurtaja, jota hitaasti kiertelemällä saa oivallisen biosukelluksen, sillä kivet kätkevät koloihinsa jos jonkinlaista ötökkää. Kyseisen lahdenpoukaman hiekka-aavikko on omiaan suunnistuksen harjoitteluun tai simpukoiden bongailuun. Veteen on syytä mennä aallonmurtajan länsipuolelta. Itäpuolella on veneitä parkissa, ja se on hyvin tuulelta suojassa: siksi se onkin usein täynnä löllöä levää.

Maksimisyvyys rannan alueella on noin 8 metriä.

Myös Varisniemeä voi suositella rantasukelluskohteeksi. Syvälle päästäkseen täytyy uida vähän pidemmästi. Veteen- » 2/2018 SUKELTAJA

19

menopaikka on matala mutta omiaan esimerkiksi valokuvaukseen rakkoleväpuskineen. Rannassa on paljon kiviä ja piilopaikkoja mönkiäisille.

NÄIN PÄÄSET KOHTEILLE

Hanko lienee Suomen ainoa kaupunki, jonka matkailustrategiassa yhtenä painopistealueena on sukellus. Hangon Itäsatamassa sijaitsee Suomen suurin vierasvenesatama. Itäsatama on varustelogistiikan kannalta varmin vaihtoehto sukeltajille. Satamassa olevaa ramppia voi käyttää veneen vesille laskuun. Hangosta löytyy kuitenkin myös useita muitakin satamia, joista oman veneen pääsee laskemaan vesille.

Hangon Länsisataman ja Itäsataman välinen ns. Kuningattarenvuoren alue on tällä hetkellä isojen muutostöiden alla.

Aallonmurtajaa levitetään ja alueelle on kaavoitettu asuintaloja, joten siitä ei pääse enää veteen. Kaupungin tavoitteena on parantaa satama-aluetta ja tehdä siitä entistäkin viihtyisämpi – unohtamatta tietenkään sukeltajia.

– Toivotan lämpimästi tervetulleeksi kaikki Suomen sukeltajat. Hangossa voi sukeltaa avovedessä lähes vuoden ympäri:

Ilkka Korhonen

Stig Gustavsson

Korvameduusoja voi loppukesästä olla ruuhkaksi asti.

Hangosta käsin voi päästä näkemään myös halleja opastetuilla hyljesafareilla.

maaliskuusta marras-joulukuulle. Hylkyjä on Hangon vesillä valtavasti, ja osa on niin matalalla, että niitä pääsee ihastelemaan myös vapaasukeltaen, vinkkaa itsekin laitesukellusta harrastava Hangon kaupunginjohtaja Denis Strandell.

Hangon vedet tunteva sukelluskaveri on hyvä olla porukassa mukana, niin turhilta riskitilanteilta vältytään ja retkestä saa mahdollisimman paljon irti. Muun muassa Sukelluskoulu Aalto sekä ainakin EW-Dive järjestävät ohjattuja retkiä Hankoon. Sukelluskoulu Aallon kautta saa vuokrattua veneen ja ammattitaitoinen Hanko Divingin kipparikin järjestyy kuten myös kohteet tunteva opas. Räätälöityjä retkitarjouksia kannattaa siis kysellä.

Jos suunnittelet omatoimiretkeä, voit kysyä, löytyisikö jostain Etelä-Suomen seurasta sukelluskaveria alkuun pääsemiseksi. Ainakin Lohjan Urheilusukeltajat käy usein Hangossa sukeltamassa. Sukelluskaveria voi haeskella myös Dyykkiremmi Vesipäissä Facebookissa.

PINTATEKEMISTÄ MUULLE PERHEELLE

Hanko tarjoaa monipuolisesti ohjelmaa myös seurueen ei-sukeltaville jäsenille.

Erilaisia luontopolkuja löytyy useita,

esimerkiksi Tulliniemen luontopolku. Sen varrelle on sijoitettu 15 infotaulua, jotka kertovat vierailijoille alueen arvokkaasta luonnosta sekä merenkulkuun ja sotahistoriaan liittyvästä kulttuuriperinnöstä.

Hankoniemen sijainti on otollinen myös lintujen tarkkailuun. Täktominlahden alueella on kaksi lintutornia. Täktom sijaitsee Itäsatamasta hieman itään päin.

Heinä-elokuussa huipentuu kahlaajien paluumuutto kohti talvialueita. Elo-, syys- ja lokakuu ovat lintuvuoden huippusesonkia. Tällöin valtavat lintumäärät suuntaavat niemeä pitkin kohti lounasta.

Saatavilla on myös opastettuja retkiä kuten hyljesafareita. Hiekkarantoja löytyy rantaelämästä pitäville perheenjäsenille, kuten myös monenlaisia tapahtumia niin purjehduksesta, tenniksestä kuin kulttuuristakin kiinnostuneelle. Hanko on todellakin kokemisen arvoinen.

Kiitokset avusta jutunteossa: Museovirasto, Hangon kaupunki, Sukelluskoulu Aalto, Pasi Mannerkoski.

Muista! A-lippu liehumaan, kun sukellat. Venetrafiikkia on Hangossa paljon. Älä sukella veneväylillä.

Linkkejä ja vinkkejä Lisätietoa Hauensuolen retkeilystä ja yhteyksistä: www.luontoon.fi/hauensuoli.

Hangon majoitus- ja aktiviteettivinkkejä: www.tourism.hanko.fi Seuraa BALTACAR-projektia: Facebookissa @projectBALTACAR, katso myös www.balticunderwater.com sekä www.sukelluskouluaalto/baltacar.

20

2/2018 SUKELTAJA

Mikko Voipio

Katso lisää hylyistä: Hylyt.net.

11

12

7

i

i

i 10

8 9

1

2 4 3

6

5

Tulliniemen luonnosujelualue Tulliniemen luonnosuojelualueeseen kuuluva vesialue Uddskatanin luonnosuojelualue

Pasi Mannerkoski

Uddskatanin luonnosuojelualueeseen kuuluva vesialue

1. Tullholmen

7. Varisniemi

2. Hauensuoli

8. Länsisatama

3. Kobben

9. Kunigattarenvuori

4. Lilla Ankargrundet

10. Itäsatama

5. Högskär

11. Koppnäsudden

6. Ankargrundet

12. Täktom

i

Opastaulu Luontopolku

Tukialus Tullholmenin laiturissa.

Kuvan ottamisen jälkeen koko laituri on uusittu kuten myös viereinen opaskyltti. Lähellä näkyy Tulliniemi ja kauempana taustalla Hanko.

Etäisyydet eivät ole kovin pitkiä Hangon vesialueilla.

2/2018 SUKELTAJA

21

Mikael Raitokari, Pori

Kesä kutsuu kalastajaa ”Taitava, aktiivinen ja sopeutuva.” Näin kuvaillaan vuonna 2017 sekä sukelluskalastuksen vene-SM-kisat Hangossa että varsinaiset SM-kilpailut Kotkassa voittanutta ja Vuoden sukelluskalastajaksi valittua Porin Urheilusukeltajien Mikael Raitokaria, 27, joka edustaa lajin nuorta polvea ja nauttii lajin yllätyksellisyydestä.

ELINA MIKKONEN Kuva Matti Pyykkö

MITEN ALOITIT LAJIN HARRASTAMISEN

Olen aina ollut kiinnostunut luonnosta ja kalastuksesta, mutta varsinainen kipinä syttyi kymmenisen vuotta sitten nähtyäni Erätulilla-ohjelman, jossa esiteltiin sukelluskalastusta. Ohjelman innostamana etsin lisätietoa lajista ja hankin sopivia välineitä kokeilua varten. Oma uintitausta tuki harrastuksen aloittamista.

MISSÄ VAIHEESSA ALOITIT KILPAILEMISEN?

Ensimmäiset kisani olivat Raumalla puolitoista vuotta lajin aloittamisen jälkeen – olin vasta 16-vuotias, joten tarvitsin kaiken lisäksi luvan vanhemmiltani. Osallistumisessa motivoi voittamisen sijaan mahdollisuus saada lisää tietämystä lajista. En tuntenut tuolloin ketään, kuka olisi neuvonut minua, ja ajattelin, että kilpailut ovat hyvä tilaisuus päästä oppimaan itseä paremmilta. Ennen kisoja en itse asiassa ollut saanut kuin pari kalaa, ja kisoistakin lähdin tyhjin käsin.

ONKO SINULLA KOKEMUSTA MUISTA SUKELLUSLAJEISTA?

Vapaasukellus on vahvasti läsnä sukelluskalastuksessa, ja se kiinnostaa kyllä. Uppopalloa tulee pelailtua välillä seuran hallivuoroilla, ja laitesukellustakin olen kokeillut etelässä nuorempana, mutta siihen ei syttynyt kipinää.

KÄYTKÖ HARRASTAMASSA MYÖS ULKOMAILLA?

Käyn ulkomailla noin kerran vuodessa. Omat reissut ovat viime aikoina suuntautuneet Norjaan ja Tanskaan, mutta arvokisoissa tulee reissattua muuallakin. Pohjoismaissa viehättää se, miten läheltä löytyy hienoja paikkoja, jotka kuitenkin eroavat Suomen olosuhteista.

22

visesti sukeltamassa. Kesällä on mahtavaa lähteä kauniilla ilmalla telttojen kanssa saaristoon ja sukellella vailla kiirettä.

MIKÄ ON LEMPIPAIKKASI SUKELLUSKALASTUKSEEN?

Paras sukelluspaikka löytyy ehdottomasti kotivesistä Porin edustalta! Näkyvyydet ovat hyvät läpi vuoden, noin 7–8 metriä, minkä lisäksi vedet ovat puhtaat ja kalaa on paljon. Toki Suomesta löytyy muitakin hienoa paikkoja, joihin olen päässyt tutustumaan esimerkiksi kisoissa.

MITÄ MUUTA PUUHAAT ELÄMÄSSÄSI?

Olen ammatiltani luokanopettaja. Ammatin hyviin puoliin kuuluu se, että kesän aikana ehtii ottaa lajista kaiken irti. Muun elämän ja harrastuksen yhdistäminen toimii hyvin: laji vie paljon aikaa kesäkuukausina, mutta talvikausi on pitkä ja sen aikana treenaan ainoastaan hallilla.

Sukelluskalastus vie lähes kaiken vapaa-ajan: oheistreeniä tulee lenkkeilyn ja salibandyn muodossa, mutta muihin lajeihin ei ole mahdollisuutta panostaa. Toki luonnossa liikkuminen muutenkin on mieluisa harrastus.

MITÄ ODOTAT TÄLTÄ KESÄLTÄ?

Olemme lähdössä sukellusreissulle Norjaan heinä-elokuun vaihteessa, ja sitä on odotettu koko pitkän talven ajan!

MIKÄ ON SUURIN HAAVEESI LAJIIN LIITTYEN?

Se, että pääsisi irrottautumaan ulkomaille koko talveksi tai pidemmäksikin aikaa vain treenaamaan ja harrastamaan. Tosin en tiedä, tuleeko tämä ikinä toteutumaan!

PARAS MUISTOSI LAJIN PARISTA?

ENTÄ TÄRKEIN OIVALLUKSESI?

Minulla on parikin lempimuistoa. Ensinnäkin Kreikan MM-kisat pari vuotta sitten olivat upea kokemus, vaikka oma ja Suomen menestys eivät mainittavia olleetkaan. Tapahtuma oli mahtava, osallistujia tuli useasta kymmenestä eri maasta, ja vietimme perillä lähes kaksi viikkoa sukeltaen joka päivä.

Toinen lempimuistoista liittyy reissuihin täällä Suomessa: meitä on pieni, neljän hengen porukka, jonka kanssa käymme aktii-

Rauhallisuus. Kiire ei sovi sukelluskalastukseen, vaan siihen pitää osata irrottaa oma aikansa. Myös jatkuva uuden oppiminen viehättää – vaikka alankin olla jo hyvällä tasolla, jäljellä on vielä paljon uutta nähtävää. Parasta lajissa on se, että tuurilla on suuri merkitys: kovasta treenistä huolimatta pärjääminen ei ole varmaa, vaan olosuhteet saattavat kääntää tilanteen päälaelleen kisoissa.

Ikinä ei voi tietää, mitä löytää ja mistä löytää.

2/2018 SUKELTAJA

Joko tai Järvi vai meri?

Meri Suomi vai ulkomaat?

Ulkomaat Kevät vai syksy?

Syksy Hauki vai ahven?

Ahven Pori vai Rauma?

Pori

Norpat

Norppien kesäpuuhia Kysyimme Vuoden norppaseura GummiWihdan ohjaajilta vinkit onnistuneeseen sukelluskesään.

Poimi parhaat päältä ja sovella omassa seurassasi!

SUSANNA KORKIATUPA Kuvat Shutterstock TREENAA UINTIA VIIKKOSUKELLUKSILLA

KUVAA KESÄ TALTEEN

Organisoikaa seuran viikkosukellukset siten, että ainakin osa kohteista palvelisi myös norppatoimintaa. Säännölliset viikkosukellukset ovat mainio tilaisuus treenata erilaisia uintitekniikoita. Ottakaa joka sukellukselle eri tekniikka teemaksi.

Kuvaa otoksia kesän tekemisistä, rannalta, vedenalaisesta maailmasta, luonnosta ja lomareissuilta, leireiltä jne! Syksyn aloituksessa voi käydä lävitse kesän kuulumiset ja kokemukset.

ta ry:n GummiWihohtaja puheenj staava a ja norppavkamäki Raila Ha aa! vinkk

AARTEENMETSÄSTYS

Rannalla tai vedessä voi leikkiä aarteenmetsästystä. Myös suunnistusta voi harjoitella sekä rannassa että vedessä. Ohjaaja voi tehdä rastiradan. Aarteenmetsästys alkaa vihjeellä, joka kertoo seuraavan vihjeen sijaintipaikan. Aarretta voi etsiä pienellä tai isolla ryhmällä tai jakaa porukka joukkueiksi tai pareiksi.

Vuoden norppaseura GummiWihta ry SUKELTAJALIITON KEVÄTKOKOUS palkitsi vuoden parhaita

huhtikuussa. GummiWihta sai Vuoden norppaseuran tittelin muun muassa näillä perusteilla: Aktiivinen seura, joka järjesti Sukeltajaliiton vuoden 2017 Norpparallin. Norpparallitapahtuman

KALABONGARIT

Vesiemme yleisimpien kalojen tai ötököiden bongaus on hauskaa, ja siinä voi järjestää pienen kilpailunkin. Sukeltajaliiton tai seuran omia lajikortteja voi hyödyntää tässä tehtävässä. Kuka bongaa kaikki ensimmäisenä?

24

2/2018 SUKELTAJA

järjestämiseen oli käytetty aikaa ja vaivaa. Toimitsijoina oli tuoreista P1:sistä seuran perustajiin. Seurassa on mukana porukkaa vauvasta vaarin ja toimintaa yhtä laajasti. GummiWihta kehittää koko ajan uusia toimintamalleja ja kouluttaa aktiivisesti jäseniään mm. ohjaajakursseilla. Aktiivisessa ja kehittyvässä seurassa on mukava toimia!

VUODEN NORPPA on 15-vuotias Roope Jokivirta Kotka Di-

versista. Roope on harrastanut norppatoimintaa yli viisi vuotta ja kouluttautui viime syksynä myös ohjaajaksi. Vuoden norp-

Hyvää työtä!

pa -tittelin hän ansaitsi aktiivisuutensa lisäksi persoonallaan. ”Roope on kaikille ystävällinen, kohtelias ja vastuuntuntoinen.

Juuri sellainen lahjakas nuori mies, jollaisia sukellusharrastus ja

Kristiina Karila

Vuoden norppa 2017 seuratoiminta tarvitsee.”

Kuinka aloitit sukellusharrastuksen?

Olin kiinnostunut sukelluksesta ihan pienestä pitäen, ja aina uimahallissa vapaa-ajalla käydessäni sukeltelin enemmän kuin uin. Sukellusharrastuksen pariin lähdin Kotka Diversin ilmoituksesta kiinnostuneena.

Minkälaisia treenejä teillä on norpille Kotkassa?

Pidämme norppien harjoitukset aina lauantaisin kahdessa ryhmässä. Ryhmät ovat mielestäni sopivan kokoisia, kokeneempien norppien ryhmässä on noin seitsemän. Harjoitusten sisältö vaihtelee, välillä harjoittelemme taittoa ja muita tekniikoita, joskus pelastustaitoja, välillä uintitekniikoita ja välillä vain leikimme tai pelailemme.

Mikä on mielestäsi kivointa norppatoiminnassa?

Niitä asioita on paljon. Parasta ovat ainakin uppopallo, yhdessä tekeminen, uudet kaverit, pohjaan sukeltaminen ja siellä pysyminen sekä erilaisten harjoitteiden tekeminen.

Olet kouluttautunut myös norppaohjaajaksi, miksi

Mikä on ohjaamisessa hauskinta?

halusit ohjaajaksi?

Harjoitusten toteuttaminen ja muiden auttaminen.

Oman norppa-aikani jälkeen halusin jatkaa aktiivisesti harrastuksen parissa ja kehittää taitojani. Toimin aluksi apuohjaajana,

Terveiseni muille Suomen norpille:

ja kun minulle tarjoutui tilaisuus päästä kurssille, menin sinne.

Sukellusintoa ja mukavaa kesää!

Sinettiseurat ovat nyt Tähtiseuroja SINETTISEURATOIMINTA on muuttunut uudek-

Tähtikuviota – jatkuvan kehittämisen verkostoa,

si Tähtiseura-ohjelmaksi. Tähtiseura-ohjelma on

jossa seurat saavat tukea omaan toimintaansa ja

Olympiakomitean, lajiliittojen ja aluejärjestöjen

jakavat hyviä käytäntöjään. Tähtikuvio tarjoaa säh-

uusi seurojen laatuohjelma, joka tukee suomalai-

köisen alustan, jonka kautta seuroille aukeaa yhte-

sen urheilun keskeistä vahvuutta: seuratoimintaa.

ys myös muiden alueiden ja lajien toimijoihin.

Laatuohjelma auttaa seuroja kehittämään sen itse

Sukeltajaliiton jäsenseuroista Tähtiseuroja ovat

valitsemia osa-alueita modernien työkalujen ja toi-

Keski-Uudenmaan Sukeltajat, Nokian Urheilusu-

mintatapojen avulla yhdessä muiden laatuseuro-

keltajat, Riihimäen Urheilusukeltajat, Sukellusseura

jen kanssa.

Simppu ja Sukellusseura Vesikot.

Ohjelman tunnuksena on Tähtimerkki, joka viestii siitä, että seura täyttää sisältövaatimukset ja kaikille yhteiset johtamisen laatutekijät. Tähtimerkin saaneet seurat toimivat osana maanlaajuista

Lisätietoja ja miten Tähtiseuraksi pääsee:

www.olympiakomitea.fi/seuratoiminta

2/2018 SUKELTAJA

25

Norpat

Pitkä ura noppatoiminnan eteen Toimittanut SUSANNA KORKIATUPA Kuva Rosa Märkjärvi

VUODEN NORPPAOHJAAJA 2017, Olli Anttonen Mikkelin Urheilu-

sukeltajista, aloitti sukellusharrastuksen ala-asteen opettajansa Petri Parkkolan innoittamana. Parkkola oli aikoinaan luonut Mikkelin Urheilusukeltajien junioritoiminnan. Olli itse on pitkän linjan toimija ja hoitanut seurassaan monenlaisia tehtäviä. Noin 20 vuoden aikana hän on vastannut seuran norppatoiminnasta ja aikanaan nostanut seuran myös Sinettiseuraksi. Hän on myös auttanut ja kannustanut seuran uutta nuorisovastaavaa ja toimii edelleen aktiivisena ohjaajana.

Mikä on oma sukelluksen lajisi?

Pidän itseäni snorkkelisukeltajana. Olen suorittanut myös CMAS P1 -kurssin, mutta laitesukellus ei oikein koskaan sytyttänyt minua niin kuin snorkkelisukellus.

Kuinka innostuit norppatoiminnasta?

Aloitin harrastuksen 1990 tai 1991, ohjaajakurssin suoritin 16-vuotiaana vuonna 1995 ja juniorivastaavana aloitin ensimmäisen kerran 1998. Oltuani itse norppana vuosia ja muidenkin norppien siirtyessä ohjaajaksi innostuin itsekin ohjaamaan. Jäin toiminnasta sivuun 2001 opiskelujen ajaksi, mutta 2007 palasin takaisin ohjaajaksi.

Mikä on parasta sukellusharrastuksessa?

Sukelluksen paras puoli on lajin rentous ja leikkimielisyys. Tässä lajissa lapset saavat kehittyä rauhassa, eikä siirrytä rankkaan monet harkat viikossa sisältävään lajitreeniin heti 7–9 vuoden iässä. Harrastuksena tämä haastaa sopivasti kaikenikäisiä, koska vesi ei ole luonnollinen paikka ihmiselle. Tulokset myös paranevat selvästi harjoituskauden aikana. Lapset ja aikuisetkin rakastavat vettä elementtinä, ja laji pystyy antamaan siitä nauttimiseen uusia ulottuvuuksia. Harrastus antaa myös valmiuksia toimia erilaisissa vaara- ja hätätilanteissa. paremmaksi. Harjoituksissa on yleensä hauskaa, mutta välillä harjoiEntä ohjaamisessa?

tukset saattavat tuntua hieman raskaammilta. Välillä joudumme har-

Junioreiden ohjaamisessa parasta on se into, joka loistaa lasten kas-

joittelemaan samoja asioita paljon, mutta se auttaa teitä kehitty-

voilta joka ilta harjoituksissa. Ne hetket, jolloin saat sen arimman-

mään. Muistakaa nauttia harjoittelusta ja hyödyntäkää hallikaudella

kin lapsen sukeltamaan renkaita syvän altaan pohjasta. Iloiset ilmeet,

oppimianne taitoja kesällä uimarannalla tai mökillä tai ulkomailla ek-

kun kovan harjoittelun jälkeen vanhemmat juniorit saavat maksimi-

soottisimmissa vesissä.

testeissä selkeitä parannuksia tuloksiinsa. Kesäleirit, joilla lapset saa-

Ohjaajille haluaisin sanoa, että nauttikaa, muistakaa harjoitel-

vat nauttia avovedestä sukeltaen, hyppien ja saunoen sekä suorit-

la myös itse ja tehkää yhteistyötä. Suunnitelkaa harjoitukset hyvin ja

taen tehtäviä, joita ohjaajien kesken on suunniteltu ja valmisteltu. Ja

pitäkää monipuolisia harjoitteita. Keskittykää yhden tai kahden asi-

tietysti muut ohjaajat, joista osa on ollut toiminnassa jo pitkään ja osa

an harjoittelemiseen kerrallaan ja soveltakaa niitä erilaisilla kilpailuil-

kasvanut juniorista ohjaajaksi.

la, viestit tai muut. Säilyttäkää harjoituksissa leikillisyys ja olkaa itse innokkaita. Muistakaa innostaa junnuja jatkamaan lajin harrastamista

26

Mitä terveisiä haluaisit lähettää Suomen

ja etsikää sopivia henkilöitä tulevaisuuden ohjaajiksi. Järjestäkää toi-

norppaohjaajille ja norpille?

mintaa myös kesälle, ja jos ette kykene järjestämään omaa leiriä, niin

Hei kaikki te kaikenikäiset juniorit! Olette valinneet yhden mukavim-

osallistujaa jollekin muulle. Retkien ja muiden tapahtumien järjestä-

mista, mutta haastavimmista lajeista. Se vaatii pitkäjänteistä harjoit-

minen on myös mukavaa. Tärkein neuvo on se, että muistakaa naut-

telua, mutta sukeltamisen taito on yksi mahtavimmista. Laji on mo-

tia, olla iloisia ja kärsivällisiä sekä toimia luovasti suunnitelmien muut-

nipuolinen: aina löytyy uutta opittavaa ja aina voi kehittää itseään

tuessa.

2/2018 SUKELTAJA

Pekka Tuuri

Kahden euron kolikon kokoinen liejutaskurapu on helppo erottaa merenpohjalta. Nimestään huolimatta se viihtyy matalien mutaja hiekkapohjien lisäksi rantakivikon seassa. Liejutaskurapu saattaa aiheuttaa ongelmia esimerkiksi rakkohaurukasvustoille, sillä petoeläimenä se popsii suihinsa leväsiiroja ja muita rakkohaurua puhdistavia selkärangattomia eläimiä.

Kutsumattomat vedenalaiset vieraat Vieraslajit ovat kuin kuokkavieraita, jotka ovat saapuneet paikalle kutsumatta.

Itämeren pinnanalaisista vieraslajeista ja niiden leviämisestä kerätään tietoja.

Tarkkasilmäiset sukeltajat voivat osallistua merenpohjan vieraslajien bongaamiseen.

HEIDI ARPONEN & ESSI KESKINEN Kirjoittajat ovat Metsähallituksen meribiologeja

S

illoin tällöin saamme vieraita Itämereen. Toiset lajit saapuvat rannikollemme uimalla tai muutoin itsenäisesti etenemällä, jolloin puhutaan usein tulokaslajista. Jos ihminen on omalla toiminnallaan vaikuttanut tahallisesti tai tahattomasti lajin leviämiseen, puhutaan vieraslajista. Monet rannikollemme saapuvat merilajit ovat liftanneet laivojen painolastivesien mukana. Vieraslajeja on päässyt vesiluontoon myös tarkoituksella esimerkiksi silloin, kun on yritetty monipuolistaa jonkin alueen kalastoa tai tahattomasti akvaarioharrastajilta.

Itämeren matala suolapitoisuus yhdistettynä kylmyyteen ja paikoin vähähappisiin olosuhteisiin estää yleensä suolaisemmilta valtameriltä tai trooppisista oloista saapuneiden vieraslajien asettumisen vesillemme. Aina välillä kuitenkin jokin erityisen sisukas ja sopeutumiskykyinen yksilö onnistuu kotiutumaan ja lähtee levittäytymään uusille elinalueille rannikkomme pohjia pitkin.

Esimerkki tällaisesta vauhdikkaasti leviämään lähteneestä lajista on pienikokoinen liejutaskurapu. Se on lisääntynyt saavuttuaan luultavimmin painolastiveden mukana lounaisen rannikon kul-

mille ja leviää parhaillaan Saaristomereltä kohti pohjoista. Seuraavaksi se hätyyttelee todennäköisesti Hangon vesiä matkallaan eteenpäin. Kaikkiaan Itämereen on kotiutunut noin 80 muualta saapunutta vedenalaista vieraslajia, joista arviolta 25 elää Suomen rannikkoalueilla.

OSA ON HÄIRIKKÖJÄ

Voidakseen ylipäätään sopeutua Itämeren vaativiin ja erikoislaatuisiin oloihin, tänne asettumaan kykenevät lajit ovat yleensä erityisen sopeutumiskykyisiä, taitavia käyttämään monenlaista ravintoa ja tehokkaita lisääntymään. Kaikki vedenalaiset vieraat eivät suinkaan käyttäydy sopuisasti uusilla elinalueillaan, vaan ne voivat kilpailemalla ja saalistamalla syrjäyttää alkuperäisiä lajeja tai tuoda tullessaan tauteja, joille muilla lajeilla ei ole vastustuskykyä. Kasveista muun muassa kanadanvesirutto voi valloittaa kokonaisia vesiväyliä. Simpukat, kuten valesinisimpukka, ja polyypit taasen tukkivat liikakasvullaan esimerkiksi voimaloiden putkistoja. » 2/2018 SUKELTAJA

27

Janica Borg Lari Järvinen, Metsähallitus

Mustatäplätokko on nimensä mukaisesti helppo tunnistaa selkäevän tyvessä sijaitsevasta mustasta täplästä.

Usein kala kuitenkin piilottelee etummaisen evänsä täplää.

VIERASLAJIEN TARKKAILU

Kansallinen vieraslajistrategia julkaistiin 2012, ja sen tavoitteena on ehkäistä ja minimoida haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille. Siksi onkin tärkeää, että tiedot vieraslajeista ja niiden leviämisalueista olisivat mahdollisimman tarkkoja ja ajantasaisia. Vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden kartoitusohjelman VELMUn yhteydessä Metsähallituksen sukeltajat ovat keränneet havaintoja vieraslajeista.

Tässä jutussa esiintyvien vieraslajien tunnistaminen onnistuu pienellä harjoittelulla sukelluksen harrastajilta. Esimerkiksi Saaristomerellä liejutaskurapuja näkee monin paikoin vilistämässä kivien ja kasvillisuuden seassa, jos sukelluksellaan sattuu vaikkapa matalan kivikkorannan tai mutapohjan liepeille. Sukeltajien tekemillä havainnoilla on suuri merkitys, sillä vedenalaisia lajeja on vaikeampaa tarkkailla kuin maalla eläviä vieraslajeja.

Havaintonsa vieraslajeista voi ilmoittaa kansalliseen vieras­ lajiportaaliin. Sieltä löytyy tietoja myös eri vieraslajien tun­ nistamisesta ja havaintokarttoja niiden esiintymispaikoista.

www.vieraslajit.fi

28

2/2018 SUKELTAJA

Kanadanvesirutto on akvaariokarkulainen, joka valloittaa sisävesiä ja Itämeren jokisuistoja.

Jokaisen akvaarionharrastajan on helppo tunnistaa kanadanvesirutto. Kasvi on kauniin vihreä ja voi kasvaa lähes läpitunkemattomana viidakkona hyvällä kasvupaikalla.

Essi Keskinen, Metsähallitus Heidi Arponen, Metsähallitus

Villasaksiravun tunnistaa nimensä mukaisesti sen villavaa karvaa kasvavista saksista. Villasaksirapu voi kasvaa hyvinkin suureksi: sen ruumis voi olla reilusti miehen kämmenen kokoinen.

Sirokatkarapuun voi törmätä Saaristomeren ja Suomenlahden levän peittämillä kallio- ja kivikkopohjilla. Sirokatkaravun voi sekoittaa samannäköiseen leväkatkarapuun, sillä kummallakin lajilla on komeat sini- ja keltaraidalliset etujalat. Luotettavaan tunnistukseen tarvitaankin tarkkaa silmää tai mikroskooppia, sillä sirokatkaravulla on enemmän väkäsiä otsapiikkinsä yläreunassa kuin lajitoverillaan.

2/2018 SUKELTAJA

29

Richard Whitcombe

Black Rock ja sukellustukialus Dolphin Queen.

Tanssi mantojen kanssa Black Rock – yksinäinen lohikäärmeen muotoinen kivi Andamaanien meressä Myanmarin vesillä, keskellä ei mitään. Turkoosi, trooppinen meri ympärillä. Aurinko nousemassa. Näkyvyys ilmassa loistava ja arvatenkin vedessä samoin! Rauhallisesti kiveen lyövien maininkien loiske kutsuu veteen Black Rockille ensimmäiselle sukellukselle.

MAIJA FLINKMAN Kuvat Mikko Voipio

O

lemme haaveilleet matkasta syksystä lähtien, jolloin NosteDiven sukellusopas Petteri Airanne kävi houkuttelemassa meitä matkaan näyttämällä upeita kuvia Myanmarin ja Thaimaan vesiltä. NosteDive järjesti matkamme kaikki yksityiskohdat, ja Petteri toimi erinomaisena oppaanamme koko reissun ajan.

Uskomattoman kaunis, sininen maailma paljastuu alapuolella. Katselen merivuokkojen sinisten ulkovaippojen avautumista aamuvalossa ja vuokoissa

30

2/2018 SUKELTAJA

asuvien kalojen liikkeelle lähtöä. Isompia kaloja köllöttelemässä kyljellään puhdistusasemilla ja pieniä siniviirullisia puhdistajakaloja meidänkin jalkojemme ja säiliöittemme kimpussa.

MANTAN KOHTAAMINEN

Havaitsen, että muiden katseet ovat kiinnittyneet johonkin ulapan puolella.

Käännyn katsomaan samaan suuntaan.

Sydän hypähtää! Rauhallisin siiveniskuin valtava mustavalkoinen rausku ui poispäin meistä. Tuijotan kauan sen jälkeen

kuin naulitakseni sen verkkokalvolleni.

Biologin unelma: olen todellakin nähnyt manta-rauskun luonnossa!

Manta kääntyykin ja palaa takaisin.

Sen seuraan liittyy toinen rausku. Mantojen ilmestymisen jälkeen takana oleva Black Rockin upea koralliseinämä tuntuu triviaalilta. Rauskun lento rauhallisin siiveniskuin veden läpi on rauhoittavaa ja vangitsevaa katseltavaa. 5 minuutin turvapysähdyskin sujuu mantoja tiiraillen, ja näyttää kuin niitä olisi kolme eri yksilöä.

Noustuamme pintaan innostus on »

Matkanjohtaja Josu ja sukellusopas Mayumi briiffaavat sukelluksen.

Näistä läiskistä mantan tunnistaa yksilöllisesti.

Paholaisrausku (Manta birostris) RAUSKUT KUULUVAT rustokaloihin haiden kanssa. Paholaisraus-

kut ovat suurimpia merissä eläviä rauskuja. Näitä vaeltavia kaloja esiintyy maailman kolmessa valtameressä varsinkin trooppisissa ja subtrooppisissa vesissä. Paholaisrauskut ovat pelagisia kaloja, joita voi havaita ulappasaarten ympärillä varsinkin kumpuamistilanteessa. Ne liikkuvat joko yksin tai pienissä 10–15 yksilön parvissa. Suurimmillaan parvet voivat olla jopa 50 yksilön kokoisia.

Paholaisrauskut ovat yleensä leveydeltään 4,5 metriä, suurimmat voivat olla yli 7 metriä leveitä ja painaa lähes 1,5 tonnia.

Väritykseltään ne ovat mustavalkoisia siten, että selkäpuoli on tumma vaaleine olkatoppauksineen ja vatsapuoli vaalea, jossa on tummia läskiä.

Rauskut hengittävät kiduksilla. Veden ulostuloaukot aukeavat vatsapuolelle. Rauskujen on hengittääkseen oltava jatkuvassa liikkeessä.

Paholaisrauskut suodattavat kiduksillaan eläinplanktonia ja pikkukaloja merivedestä. Syöntiuidessaan ne johtavat rintaevistä muodostuneilla suuevillä veden suuhun ja siitä kiduksiin. Ne saattavat syödä viikossa 13 % painostaan eläinplanktonia.

Sukukypsiksi mantanaaraat tulevat yli 4 metrin läpimittaisina 8–10 vuoden iässä. Mantat parittelevat uidessaan, ja niillä on sisäinen siitos. 12–13 raskauskuukauden jälkeen rausku synnyttää yleensä yhden tai joskus kaksi suurta jälkeläistä.

Mantat voivat elää jopa 50-vuotiaiksi. Miekkavalaat tai suuret hait voivat uhata rauskua. Mantoista ei ole ihmisille vaaraa eikä haittaa, ja sukellusturismin kautta niistä voi olla paikallisesti

Mantat kiertävät sukeltajien kuplavanoja.

paljonkin hyötyä.

2/2018 SUKELTAJA

31

Seuralaiskaloille iso manta on uiva riutta.

käsinkosketeltava. Tukialuksen yläkannelta mustavalkoisten rauskujen selät näkyvät selvästi veden läpi, ja miehistökin innostuu mantojen katselusta pullotäyttöjen välillä.

Aamupalan jälkeisellä sukelluksellamme virta on saaren kulman takana voimakas. Virrassa näkyvyys heikkenee.

Tämä green monster eli syvältä kumpuava, kylmän, ravinteikkaan veden aiheuttama virtaus on syy siihen, että mantat ovat täällä. Ravinteet ovat saaneet aikaan kasviplanktonin paikallisen kukinnan ja tämä puolestaan planktoneläinten hetkellisen runsastumisen. Mantat ovatkin heti kolmantena lenkkinä ravintoketjussa. Ne ovat tulleet tänne syömään.

LASKIMME MANTAT

Lopettaessamme sukellusta mantat uivat jyrkänteen edessä ja sukeltajat ovat ryhmittyneet kuin jättimäiseen uimaaltaaseen ottamaan kuvia rauskuista. Raus-

32

2/2018 SUKELTAJA

kujen ja kuplien leikki on kiehtovaa katseltavaa. Yksi suuri rausku erottuu muista, siltä puuttuu toinen suuevä. Noustuamme selviää, että rauskuja on oltava ainakin kymmenen. Vähitellen tajuntaamme alkaa hiipiä, että olemme erityisen äärellä!

Pablo, yksi sukellusoppaista, ryhtyy tunnistamaan kuvaamiaan mantoja. Myös Richard, livarikeikan valokuvaaja, antaa kuvansa Pablolle. Saadaan uusi luku 15 yksilöä.

Josu, matkanjohtaja, tekee mieluisan päätöksen – jäämme vielä toiseksi päiväksi. Peruste on paras kuulemani: jos on löytänyt jotain supererityistä, on turha lähteä etsimään vielä jotain erityisempää. Myöhemmin päätämme jäädä vielä kolmanneksi päiväksi. Illalla, kun kaikkien kuvat on otettu syyniin, eri yksilöiden määrä on 23.

Seitsemättä sukellusta tällä kohteella sukeltaessa seinämän puolelta ehtii bongata merikäärmeen, ympäristöönsä sulautu-

via skorpionikaloja, erikokoisissa koloissa piileskeleviä murenoita, riutan mystisen sirkkaäyriäisen ja paljon muuta elämää.

Siitä huolimatta manta vie huomioni pyyhkäistessään päältäni niin läheltä, että tuntuu, kuin voisi koskettaa kalaa. Rauskuja seuraillessa ulapan vedestä havaitsee myös suuret parvikalat, kuten tonnikalat ja barrakudat. Nyt rauskuyksilöiden määrä on 35.

Viimeisellä sukelluksella vesi on kirkastunut ja rauskut lähteneet. Vielä on kuitenkin tarkistamattomia kuvia. Black Rockilta lähtiessämme luku on pitkään 48, kunnes löytyy vielä kaksi kuvaa, joissa on uudet yksilöt. Lopullinen luku on 50!

Mantat vaeltavat omia reittejään maailman merillä. Toisaalta sukelluskaudella liveaboardit ovat jatkuvassa 4–7 päivän ympyräliikkeessä. Sukeltajat ovat lentäneet eri puolilta maailmaa, ja sattumalta me kaikki kohtaamme veden alla kolmen päivän ajan.

Manta Matcher MANTAMATCHER on kansalaishavainnointiportaali, joka on pe-

rustettu yhteistyössä Marine Megafauna Foundationin kanssa.

Sukeltajat voivat ottaa mantarauskuista yksilöllisiä tunnistuskuvia sivustolla annettujen helpohkojen ohjeiden avulla. Eri mantayksilöt pystyy tunnistamaan vaalean vatsapuolen tummista läiskistä, jotka ovat sijoittuneet ikään kuin kolmion kärkiin. Hyvin otetuista kuvista voi määrittää myös sukupuolen sekä koiraan sukukypsyysasteen. Naaraista saa selville sukupuolen sekä näkyvän raskauden.

KUVAN voi aika- ja paikkatiedon kera syöttää nettiin, jolloin

yksilöä verrataan tietokannan noin 10 000 mantaan. Kuvan ottaja saa tiedon missä ja milloin kyseinen kala on aiemmin nähty.

Portaalista selviää myös kalalle annettu tunnistenumero sekä lempinimi.

TUTKIJAT OVAT portaalista innoissaan. He eivät millään muulla

keinolla pystyisi hankkimaan tällaista aineistoa. Aineiston avulla he saavat tarkemman kuvan mantojen ekologiasta ja varsinkin vaellusreiteistä sekä niiden muuttumisesta.

mantamatcher.org Riuttataikurimme Petteri ampuu dekopoijun.

Sirkkaäyriäinen on Riutan Kunkku.

Minna purkaa GoPro kuvia, Petteri, Maija ja Roope neuvovat.

PALVELEVA SUKELLUSKESKUS PHUKETISSA • Safarit Myanmar / Similan / Koh Lipe / Koh Haa / Phi Phi • Sukelluskurssit • Sukelluskokeilut • Päiväretket • Saari- ja snorklausretket Kysy tarjouksiamme seuroille ja ryhmille. www.nostedive.com info@nostedive.com

LET’S GET WET!

Pommikone Kroatiassa KUVA-ALBUMI Olimme viime kesänä tutun sukellusporukan kanssa kiertelemässä Euroopassa. Otin kuvan Kornatin kansallispuiston vesillä Kroatiassa. Kornati on suuri ja näyttävä saariryhmä Kroatian edustalla. Siellä saa sukeltaa vain paikallisten, luvan omaavien oppaiden kanssa, ja kaikki sukellukset tehdään venesukelluksina.

Kuvassa oleva saksalainen syöksypommittaja Stuka oli ensimmäinen hylkykohteemme Kroatiassa. Valkoinen hiekkapohja ja suhteellisen matala syvyys loivat hämyisän yleisvalaistuksen. Jonna ja Toni varmistivat videovaloillaan, että yksityiskohdat nousivat esiin. Yksityiskohtia olikin runsaasti, sillä tämä melko hiljattain löydetty hylky on yksi parhaiten säilyneistä syöksypommittajien hylyistä maailmassa ellei jopa paras. Kornatin kansallispuiston vesillä on muitakin katsomisen arvoisia hylky- ja biokohteita.

Kuva voitti Sukelluskuvauksen SM 2017 -kilpailussa C-sarjan eli ulkomailla otettujen kuvien sarjan.

KUVA ARI LINNA

34

2/2018 SUKELTAJA

2/2018 SUKELTAJA

35

Paremmaksi kuvaajaksi

Kuvanjakopalvelut Upea sukellusreissu takana ja kameran muistikortti täynnä. Minne korvaamattomat kuvat talteen, käytettäväksi ja näytettäväksi? Sukelluskuvaaja Juhani Väihkönen käyttää useita palveluja eri tarkoituksiin ja kommentoi niistä muutamia.

KRISTIINA KARILA Kuva Shutterstock

on pilvin pi­ mein, ja osa markkinoi itseään ilmaisena.

Ilmaisuuden mukana tulevat ruudulla pyörivät mainokset, tai sitten palvelu on ilmainen johonkin datamäärään asti. Ku­ vanjakopalvelua valitessa kannattaa etsiä ainakin näitä seikkoja: • riittävästi tallennustilaa kohtuuhintaan • mahdollisuus tallentaa kuvat täysi­ kokoisina • helppo ladata ja editoida • helppo jakaa esim. sosiaalisessa mediassa • luotettavuus; kuvat pysyvät tallessa tulevinakin vuosina.

KUVANJAKOPALVELUJA

SUOMALAINEN

Suomalainen kuvat.fi tarjoaa yksityisille henkilöille 500 gigaa tilaa 50 eurolla vuodessa ja 1000 gigaa 90 eurolla per vuosi. Palvelussa on monipuolisesti ominaisuuksia, mm. blogi ja materiaali­ kansio. Kuvat.fi säilyttää kuvat alku­ peräisessä koossa.

– Kuvat.fi­palvelua käytin hetken aikaa portfoliona, mutta sitten päätin siirtää kaiken kotisivuilleni yhteen paikkaan.

Palvelu on hyvä suomalaiselle, joka ei halua ylläpitää omia kotisivuja.

36

2/2018 SUKELTAJA

SOSIAALINEN MEDIA

JOTAIN MUUTA

Suurimmat sosiaalisen median palvelut, Instagram ja Facebook, ovat ilmaisia, ja niillä on mahdollisuus esitellä töitään valtavalle määrälle käyttäjiä. Palvelut pie­ nentävät kuvat, joten alkuperäisiä niiden kautta ei voi jakaa.

– Instagramia käytän varmaankin eniten, koska se on suosituin ja siellä ovat läsnä lähes kaikki tunnetut brändit.

500px on tunnettu valokuvaajien keskuu­ dessa, ja tarjoaa tyylikkään tavan esitellä kuvia. Palvelu on ilmainen 2000 kuvaan asti, 20 kuvaa viikossa.

– Palveluun pystyy tuomaan kuvat suoraan Instagramista. Kuvia pystyy myös myymään sivulta.

Viewbug on tulossa hyväksi kilpailijaksi 500px­palvelulle. Ilmaiseksi voi ladata 10 kuvaa viikossa. Kaikki ominaisuudet saa käyttöön vajaalla 10 eurolla kuussa.

– Siellä pystyy myös tekemään oman portfolion, johon voi liittää oman domainin, kuten www.vaihkonen.net. Sivustolla pystyy myös osallistumaan kuvillaan kilpailuihin.

ISOT JA TUNNETUT

Dropbox on kätevä isokokoisten kuvien jakoon. Ilmainen 2 gigan tila tosin riittää harvalle aktiivikuvaajalle. 1000 gigaa saa 9,99 eurolla kuussa.

– Reissussa käytän Dropboxia var­ muuskopiointiin. Dropbox on myös hyvä jakopalvelu mobiililaitteiden ja tietoko­ neiden välissä.

Toinen iso, Google Photos, tarjoaa rajattomasti tilaa ilmaiseksi, mikä tarkoit­ taa käytännössä alle 16 megan kuvia; sitä suuremmat kuvat pienennetään tuohon kokoon. Kuvia ei välttämättä tarvitse merkitä aihetunnisteilla, sillä Googlen vi­ suaalinen hakutoiminto tunnistaa kuvista ihmisiä, asioita, paikkoja jne.

OMAT KOTISIVUT?

Omat kotisivut ovat vieläkin hyvä vaihto­ ehto portfolion kannalta, vaikka keskuste­ lua on jo ollut, että tarvitseeko niitä enää.

– Ammattikuvaajalle se on ehkä vieläkin myynnin ja asiakkaiden hankinnan vuoksi tärkeä, vaikka kuvien jakopalvelut keräävät­ kin kuville paljon enemmän katselijoita.

Tutustu Juhanin nettisivuihin

www.vaihkonen.com

Varustekassi

Kupponen kuumaa EVÄÄTHÄN ne on tärkeimmät, olipa sitten kyseessä koko päivän retki tai yhden

illan dyykki. Lähes taskuun mahtuva, pieni ja näppärä retkikeitin Primus Micron­ Kevyt ja pieni kaasukeitin ruuvataan kiinni pieneen kaasupulloon. Mukaan pieni, esimerkiksi 1 l, kattila tai muki ja kupposellinen kahvia, soppaa tai vaikka pussi­ pastaa valmistuu tuossa tuokiossa. Tuotteessa on integroitu piezo, joten erillistä sytytintä ei tarvita. Kannattaa muistaa, että avotulen teko ei ole joka paikassa

Valmistaja

trail Stove Piezo on kätevä valinta leiriolosuhteissa tapahtuviin tankkaushetkiin.

sallittua. Pikkuinen keitin voi siis tulla hyvinkin tarpeeseen kesän sukellusretkillä.

Valmistaja

Jälleenmyynti: mm. www.partioaitta.fi, Hinta 89 euora (sis. kaasupatruuna)

Älykello ja sukellustietokone?

GARMININ Descent Mk1 Silveri on en­

simmäinen kellon kokoinen sukellustie­ tokone, jossa on GPS­navigointi, täysin värilliset kartat ja sijaintiviite, jotta voit merkitä sukelluksen alku­ ja loppupis­ teen helposti. Descentillä suunnittelet sukelluksesi niin vapaa­ajan kuin tekni­ seen sukellukseen ja vapaasukellukseen.

Tietokone aktivoituu automaattisesti, kun sukellat.

Descentin älykello­ominaisuudet pi­ tävät sinut liikkeessä pinnalla. Syketoi­ minnolla tarkkailet treenejäsi. GPS ja syke toimivat vain pinnalla, mutta tuote soveltuu varsin monipuoliseen käyttöön.

Jälleenmyynti: mm. Varuste.net.

Hinta 1049 euroa.

Vastuullista vedenpitävää TÄSSÄ kompaktissa, vedenpitävässä Roope­ensiapulaukussa on kaikki, mitä

vesilläliikkuja tarvitsee yllättävän hätätilanteen varalle. Pidä Saaristo Siisti­ nä ry:n Roope­tuotteet ovat huolellisesti valikoituja, laadukkaita, kotimaisia tuotteita, joiden valmistuskaaressa on huomioitu kestävä kehitys ja ympä­

Val m

ista

ja

ristöystävällisyys. Merkittävä osa myyntituotoista ohjataan PSS ry:n kautta suoraan saaristoluonnon suojeluun. Laukun halkaisija on 19 cm ja kokonais­ korkeus on 29 cm. Kätevän kantohihnan saa myös irrotettua. Jälleenmyynti: www.oceanspirit.fi. Hinta 49,90 euroa.

Hyödyllistä ja hauskaa pinnan alle tai pinnan päälle, välttämätöntä varustekassiin, ehdotonta eväsreppuun, aparaatteja autoon tai veneeseen.

Tällä palstalla esittelemme poimintoja uusista varusteista, päivitetyistä malleista tai muuten vaan sukeltajille ajankohtaisista tuotteista.

Tuotteita voi myös vinkata toimitukselle osoitteeseen kristiina.karila@sukeltaja.fi.

2/2018 SUKELTAJA

37

Sukellustaidot

E-oppiminen käytännössä Tällä hetkellä e-oppimiskursseina järjestetään jo CMAS * Diver, CMAS ** Diver, CMAS Nitrox sekä Vapepa-sukeltajakursseja. Tämän vuoden loppuun mennessä saadaan käyttöön neljä kurssia lisää.

HARRI NIEMINEN, laitesukellusvaliokunnan puheenjohtaja

S

ukeltajaliiton koulutuksen siirtyminen e-oppimisympäristöön tuo ennen kaikkea lisää joustavuutta.

Oppilaalle tämä tarkoittaa enemmän joustoa aikatauluihin, kun luento-osuudet muuttuvat ajasta ja paikasta riippumattomiksi. Teoriaopiskelussa oppimiskokemusta parantavat tekstin ja kuvien ohella videosisällöt, lisäinfoa tarjoavat linkit sekä kertaustehtävät. Rikkaampi sisältö tehostaa oppimista ja tekee siitä mielenkiintoisempaa. Kouluttajan tuki on edelleen saatavilla ja kurssikaverit tavoitettavissa e-oppimisjärjestelmään sisältyvän oman kurssin keskustelualueen kautta. Kurssin päätyttyä Sukeltajaliiton jäsenellä on edelleen pääsy kurssimateriaaliin, joten opitun kertaaminen on mahdollista.

E-oppimisjärjestelmän avulla kursseja voidaan kehittää entistä tehokkaammin rinnakkain. Verkkoympäristö mahdollistaa myös sen, että jo käytössä olevien kurssien sisältöihin voidaan tehdä pieniäkin päivityksiä nopeasti.

E-oppimiseen siirtyminen tuo etuja myös sukelluskouluttajille. Kurssin edetessä kouluttaja pääsee kätevästi seuraamaan

oppilaan edistymistä e-oppimisjärjestelmän työkaluja hyödyntäen. Kouluttajat voivat keskittyä oppimisen tukemiseen ja sukelluksessa tärkeään käytännön kouluttamiseen.

MITÄ KURSSEJA VALMIINA?

Tällä hetkellä e-oppimiskursseina järjestetään jo CMAS * Diver, CMAS ** Diver, CMAS Nitrox sekä Vapepasukeltajakursseja. Tämä vuoden loppuun mennessä ovat luvassa myös CMAS *** Diver, CMAS Rescue Diver sekä CMAS Gas Blender -kurssit. Nämä kurssit ovat siirtymässä kesällä pilotointivaiheeseen.

Myös täysin uusia kursseja on luvassa.

Esim. CMAS Technical Skills -kurssi tulee tarjoamaan mahdollisuuden kehittää taitoja, joita tarvitaan mm. turvalliseen tekniikkasukeltamiseen. Myös tekniikkasukelluksen seuraava porras, CMAS Advanced Nitrox -kurssi, on jo työn alla.

Tärkeimpien kurssien e-oppimismateriaalit käännetään englanniksi. CMAS ** Diver -kurssi on jo käännetty ja pilotointivaiheessa. Myös CMAS * Diver -kurssin käännös etenee hyvää vauhtia.

KOULUTTAJAN KÄYTÄNTÖJÄ

Järjestäessään e-oppimiskurssia kouluttaja perustaa ensin kurssin www.sukeltaja.fisivuille koulutuskalenteriin samaan tapaan kuin vanhanmuotoista kurssia järjestettäessäkin. Oppilaat ilmoittautuvat kalenterin kautta, tai kouluttaja lisää oppilaiden tiedot kalenteriin.

Kun oppilaiden tiedot ovat kalenterissa, kouluttaja ottaa yhteyttä Sukeltajaliiton toimistoon, office@sukeltaja.fi, ja ilmoittaa kurssin numeron. Toimiston henkilökunta perustaa kurssitoteutuksen ja liittää oppilaat e-oppimiskurssille kurssikalenterin tietojen perusteella. Lisäksi kouluttaja ilmoittaa muiden kurssilla toimivien kouluttajien tiedot, jolloin heillekin saadaan tunnukset kurssitoteutukseen.

Kun kouluttaja on yhteydessä Liiton toimistoon hyvissä ajoin ennen kurssin alkua, voidaan kurssitoteutus perustaa ja kouluttajien tunnukset antaa etukäteen.

Näin kouluttajat voivat tutustua kurssiin ennakkoon. Liiton toimisto lähettää käyttäjätunnukset ja salasanat oppilaille ja kouluttajille.

Palaute on tärkeää materiaalin ja oppimisympäristön kehittämiselle. Kouluttajia pyydetään perustamaan jokaisen kurssin keskustelualueelle oma viestiketju palautetta varten.

Oppilaat ja kouluttajat voivat kirjoittaa sinne kiitoksia ja kehittämisehdotuksia sitä mukaa, kun niitä tulee eteen. Näin palautetta saadaan kerättyä paremmin koko kurssin ajalta.

Jos palaute annetaan vasta kurssin lopussa, on osa asioista saattanut jo unohtua.

Kurssin voi järjestää monella tavalla

38

E-OPPIMINEN mahdollistaa kurssien toteutuksen monella eri taval-

2. Teoria-allas-avovesi -malli, teoriat e-oppien. Kurssien teoriat

la riippuen kouluttajien ja oppilaiden mieltymyksistä ja käytännön

suoritetaan kokonaisuudessaan e-oppimisympäristössä, jota seu-

tarpeista. Vaihtoehtoisia toteutustapoja ovat esimerkiksi:

raavat lähiopetuksena järjestettävät allas- ja avovesiosuudet.

1. Vuorottelumalli, teoriat e-oppien. Kurssi kokoontuu yhteiseen

3. Lähiopetusmalli. E-oppiminen ei sulje pois mahdollisuutta järjes-

aloitustilaisuuteen, jonka jälkeen e-oppien suoritettavat teoriat ja

tää kurssin teoriaosuuksia perinteiseen tapaan lähiopetuksena. Sa-

lähiopetuksena järjestettävät käytännön allasharjoitteet vuorotte-

maan luokkatilaan kokoontumisen ohella on mahdollista suorittaa

levat.

lähiopetus esimerkiksi Skypeä hyödyntäen.

2/2018 SUKELTAJA

Miltä e-oppimisympäristö näyttää?

KURSSILLE ILMOITTAUDUTTUASI saat

e-oppimisjärjestelmän kirjautumislinkin ja käyttäjätunnukset sähköpostitse Sukeltajaliitosta.

E-oppimisjärjestelmän käyttäjäkokemus on paras tietokoneella tai tabletilla.

E-oppimisjärjestelmään kirjauduttuasi avautuu Tervetuloa-näyttö. Näytön vasemmassa laidassa näkyvät kurssit, jotka olet jo suorittanut ja/tai joille olet ilmoittautunut.

Kurssin valitsemalla pääset siirtymään kurssisisältöön.

Sisältöön siirryttyäsi voit piilottaa Työtilavalikon painamalla ylävalikon vihreää nuolta.

Kurssimateriaalin luvut näkyvät välilehtivalikossa. Voit siirtyä välilehdeltä toiselle valitsemalla välilehden, jolle haluat siirtyä.

Välilehdillä oleva sisältö on jaettu kahteen palstaan. Voit selata sisältöä hiirellä vierittämällä tai oikean laidan vierityspalkilla.

Tekstin sisältämät linkit esim. videoihin ja lisämateriaaleihin näkyvät tekstissä sinisellä.

Valittuasi linkin avautuu se näytölle uuteen ikkunaan. Myös osa kuvista sisältää linkkejä. Linkeistä kerrotaan kuvatekstissä.

Kunkin välilehden mahdollisesti sisältämät kertaustehtävät löytyvät aina välilehden alalaidasta. Kertaustehtäviin pääset painamalla kertaustehtävä-linkkiä. Kertaustehtävien määrä vaihtelee välilehdittäin, ja ne ovat monivalintakysymyksiä.

2/2018 SUKELTAJA

39

Kotikohde

Mikkelin seudulle sukeltamaan Saimaalle on pikkuhiljaa rakentumassa hylkypuisto, kun Mikkelin Urheilusukeltajat ovat upottaneet Suuren Kirnusaaren edustalle kaksi vanhaa lotjaa sukeltajien iloksi. Seuran komea Tornator I -alus vie sukeltajat puistoon ja alueen muille kohteille pitkälle syksyyn.

REIJO VUOHELAINEN, KRISTIINA KARILA Kuvat Reijo Vuohelainen

S

uuri Kirnusaari Saimaalla on uuden hylkypuiston koti.

Vuonna 2012 seuraa pyydettiin apuun, kun naapurusto kyllästyi rantavesissä puoliupoksissa lojuneeseen lotjaan.

Seura ryhtyi toimeen, ja Maria-lotja upotettiin Kirnusaaren rantaan. Hylky on pohjassa keula 32 metrissä ja perä 20 metrissä. Hylyn läpi kulkee ohjausnaru. Peräkopin sisään mahtuu myös sukeltamaan, ja pinnassa oleva poiju ohjaa peräkopin oven viereen.

Viime vuonna Maria sai seuraa, kun VR-29, 30 metriä pitkä ja 7 metriä leveä halkolotja, upotettiin sen viereen 32 metrin syvyyteen. Lotja makaa pohjassa vaakasuorassa. Ruuma on suurelta

osin avonainen, ja keulassa ja perässä pääsee kannen alle. Takana olevaan tilavaan asuinhuoneeseen on mahdollista sukeltaa ovesta tai ikkunasta.

Parhaillaan seura selvittää kolmannen hylyn upottamista alueelle. Lupa kalastuskunnalta on saatu, ja kohteeksi on kaavailtu ravintolalotjaa. Sen saamiseen ja upottamiseen mennee kuitenkin vielä muutama vuosi.

Hylkypuistoon pääsee seuran retkillä Mikkelistä. Koska ajoaikaa kohteelle tulee nelisen tuntia, tehdään retkiä vain viikonloppuisin. Helpotusta on luvassa, sillä seuralle on varmistumassa laituripaikka Kallioniemeen, jolloin matka lyhenee merkittävästi.

Sukeltajia palaamassa tukialukselle.

Tornator I on hyvin varusteltu sukeltajien tarpeisiin, ja sillä voi myös yöpyä.

40

2/2018 SUKELTAJA

SILLAN ALLE

Noin 10 km Puumalasta Anttolan tietä Mikkeliin päin on Lietveden yli johtava silta. Sillan alus on perinteinen P1-paikka, joka tarjoaa myös P2-sukeltajille hyvän harjoittelumaaston. Alue on varsin laaja; siltapilarien välinen rauhallinen uintimatka on noin 15 min. Pohjaan on tehty opastus pilarilta toiselle. Syvyys vaihtelee 10 ja 20 metrin välillä. Näkyvyys on muutama metri ja vesi on tummaa, joten hyvä valo tarvitaan jo 10 metrin syvemmällä puolen. Salmessa on usein pieni virta, joka voi olla kumpaan suuntaan tahansa. Vastavirtaan pystyy sukeltamaan, mutta eron huomaa kääntyessä takaisinpäin. Muista laittaa nimesi vieraskirjaan, joka löytyy laatikosta keskellä olevan metalliristikon luota.

saa trailerilta helposti veteen ja takaisin ylös. Haukkavuoren 20 metriä korkea kallioranta on vain 10 min venematkan päässä veneenlaskupaikalta. Syvyyttä on noin 20 metriä. Paikan erikoisuutena ovat veteen pudonneet kalliolohkareet, joita kiertäessä voi onnistua jopa eksymään.

Puulalle on tulossa toinenkin kohde, joka paikannettiin viime vuonna: 70 vuotta sitten uponnut höyrypursi Puukonsaaren lähistöllä vajaassa 10 metrissä. Hylky sopii P1-sukeltajille venesukelluskohteeksi, rannalta tänne ei pääse. Venematka Väisälänsaaresta on noin 30–45 min.

Tietoja seurasta

PUULAN LOHKAREET JA HYLKY

MIKKELIN URHEILUSUKELTAJAT RY

Puula on kirkasvetinen karu järvi, jossa nähtävyytenä ovat jääkauden siirtämät isot kivet ja muut lohkareet. Puulan Väisälänsaaren vesille lähdemme autolla kumiveneen kanssa, ja retket tehdään yleensä keskellä viikkoa. Matkaa Mikkelistä tulee noin 30 km suuntaansa. Sillan kupeessa on laskuluiska, joten veneen

on perustettu vuonna 1970. Seurassa on runsaat 200 jäsentä. Seurassa voi harrastaa laitesukellusta ja norppa­ toimintaa.

Seuran sukellustukialus Tornator 1 on vanha linjahinaaja, joka on rakennettu Varkaudessa vuonna 1905. Alus on 23 m pitkä ja 5 m leveä, ja siihen mahtuu 30 henkeä. Yöpymään mahtuu 20 hen­ keä. Aluksessa on keittiö kaasuhellalla/uunilla, kaksi jääkaappia, wc, tilava puulämmitteinen sauna ja ilmahuolto. Varustukseen

MARIA

kuuluu myös kumivene pieniin siirtymisiin. Aluksen voi vuokrata

61° 23,80 N 27° 40,37 E

myös kokonaan oman porukan käyttöön.

16 m

Mikkelin Urheilusukeltajat toivottaa sukeltajat tervetulleeksi kokemaan kauniin Järvi­Suomen kohteet!

RIA

MA

©RAV

20 m 20 m

Lähdöt löytyvät

32 m

Hylyn alitse voi sukeltaa noin 20 m syvyydessä.

Maria on 20 asteen kulmassa, minkä huomaa sisällä sukeltaessa.

VR-29 matkalla upotuspaikalle. Aiemmin upotettu Maria on samanlainen runkomuodoltaan. Mariaan rakennettiin kansi ennen upotusta.

www.mikkelinurheilusukeltajat.fi Seuraa myös Mikkelin Urheilusukeltajat ry.

Lietveden silta. Kuvassa lähimpänä oleva siltapilari on Mikkelin puoleinen, jonne pääsee autolla vanhalle lossilaiturille.

Veneen laskurampilta pääsee helposti sukeltamaan.

Pilarin juuressa on jo 10 m vettä.

2/2018 SUKELTAJA

41

Oskari Sundholm

Ajattelemisen aihetta

Maisema, johon voi uppoutua

Avasin maisemantutkijana osana BalticRIM-hanketta kyselyn sukeltajille vedenalaisesta maisemasta helmikuussa Venemessujen ja Hylkysukellusseminaarin aikoihin. BalticRIM-hanke nostaa Itämeren alueella vedenalaisen kulttuuriperinnön tietoisuuteen osaksi merialuesuunnittelua, ja hankkeen tutkimusosuudessa pureudun myös vedenalaisen maiseman kokemiseen. Nyt kysely sukeltajille on suljettu, ja olen tutustunut sen liki sataanneljäänkymmeneen vastaukseen. Aineisto antaa monipuolisen kuvan vedenalaisen maiseman merkityksistä, kokemuksista, arvoista ja tunteista sen yhdelle käyttäjäryhmälle, sukeltajille, ovatpa he sitten vapaa-ajan sukeltajia tai Itämeressä työnsä puolesta sukeltavia.

Suositussa sukelluskohteessa oletetaan olevan hyvät luonnonolosuhteet näkyvyyden, tuulen, virtausten ja syvyyden suhteen, mielenkiintoista nähtävää sekä turvallinen, saavutettavissa oleva ja helppo veteenmenopaikka. Mitä yksityiskohtaisemmin kysymykset tarkentuvat vedenalaisen maiseman ominaisuuksiin sitä enemmän vastauksissa painotetaan sekä luonnon moninaisuutta että kulttuurillisia ihmisen jättämiä jälkiä. Hyvään sukelluspaikkaan kuuluvat niin mielenkiintoinen vedenalainen maisema, runsas kasvisto ja eliöstö kuin rakennelmat, hylyt ja historialliset paikkaan liittyvät taustatarinatkin. Vedenalaisen maiseman katsotaan muodostuvan ennen kaikkea pohjanmuodoista, joista erityisiksi mainitaan kalliojyrkänteet, lohkareet, kivikot, riutat, luolat sekä hiekkapohja kasvustoineen ja levineen. Vaikka näkyvyys ja veden kirkkaus ovat tärkeä osa miellyttävää sukelluskokemusta, vain harva mieltää väliveden ominaisuudet osaksi maisemaa.

Vedenalaiseen maisemaan liitetään myös paljon paikan henkeen liittyviä ominaisuuksia ja arvoja. Se koetaan hyvin tunnepitoisesti. Kysyttäessä maiseman ominaisuuksista vastauksissa painottuivat paikan henkeä kuvaavat määreet, eivät maisemalliset elementit kallioineen, rakennelmineen ja lajiston rikkauksiseen.

Paikan henkeä, sen kauneus- ja tunnearvoja korostavat vastaukset heijastavat vedenalaisen maiseman merkityksiä ja arvoja sukeltajille. Vedenalainen maisema on erityinen. Se halutaankin pitää irrallaan muusta elämästä ja siihen liitetään kokemuksellisuutta kuten seikkailu, jännitys, majesteetillisuus ja rauhoittavuus. Samasta syystä moni korosti kysyttäessä, miten vedenpäällinen maisema jatkuu veden alla, että ei mitenkään, ja se juuri on hienoa.

42

2/2018 SUKELTAJA

Lili Zoe Ermezei

Vedenlainen maisema näyttäytyy sukeltajille moninaisena luontoa ja kulttuuria kokoavana paikkana. Sen moniaistisuus ja irrallisuus muusta maailmasta tekevät sen maisemakokemuksesta tunteikkaan.

Laura Seesmeri Turun yliopiston maisemantutkimus laura.seesmeri@utu.fi.

Vedenalainen maisema on erityinen. Seikkailu, jännitys, majesteetillisuus ja rauhoittavuus.

Sukeltajat kokevat olevansa erityisessä asemassa, kun saavat oikeuden nauttia tästä vedenalaisesta erityisestä maisemasta.

Maisemasuhteeseen liittyy sekä omistajuutta että vastuuta.

Parhaimmista paikoista ei välttämättä haluta kertoa; ne pidetään salaisuutena ja niitä varjellaan omina henkireikinä. Toisaalta tämä erityisasema, jossa pääsee kurkistamaan maailmaan, joka tuntuu olevan vain harvojen herkkua, synnyttää myös suurta vastuuntunnetta. Sukeltajina monet tuntevat olevansa vastuussa siitä, että vedenalainen maisema säilyy ja sitä suojellaan. Monelle tuntuu olevan kunnia-asia, että suuri yleisö ymmärtäisi vedenalaisen maailman erityisyyden ja osaisi ajatella sitä samalla tavalla haavoittuvana kuin maanpäällinen maisema. Vedenalainen maisema on maailma, johon voi uppoutua, mutta se on myös tärkeää saada esille kaikille, jotta se säilyttäisi upeutensa.

Kirjoittaja työskentelee projektitutkijana BalticRIM-hankkeessa.

Sukeltajaliitto on yksi hankkeen kumppaneista.

Palveluksessasi

www.sukeltaja.fi SUKELTAJALIITTO RY Sukeltaja on Sukeltajaliiton jäsenlehti.

SARI NUOTIO

KRISTIINA KARILA

040 525 6336 sari.nuotio@sukeltaja.fi

0400 163 262 kristiina.karila@sukeltaja.fi

Vastuullani on Liiton toiminnan johtaminen ja kehittäminen, talousasiat, edunvalvonta sekä järjestökontaktit. Toimin hallituksen seuraja työvaliokunnan esittelijänä.

Minuun voi ottaa yhteyttä kaikessa viestintään liittyvässä.

Otan vastaan juttuja, kuvia ja juttuideoita Sukeltaja-lehteen.

MIKA RAUTIAINEN

RIKU VERKKOMÄKI

0400 380 981 mika.rautiainen@sukeltaja.fi

09 3481 2258 riku.verkkomaki@sukeltaja.fi

Vastaan koulutustoiminnasta ja toimin koulutuksen asiantuntijana.

Osallistun sukellusnormien ja -turvallisuuden kehittämiseen sekä koulutusmateriaalien tuottamiseen.

Iso osa päivästäni kuluu jäsenpalvelussa: tilaukset, laskutus, kortitukset jne.

Vastuullani on myös jäsenrekisterin ylläpito ja kehittäminen sekä käyttäjien opastaminen.

HELI HALAVA

ANNE KETTUNEN

040 764 1157 heli.halava@sukeltaja.fi

09 3481 2258 anne.kettunen@sukeltaja.fi

Minuun voi olla yhteydessä nuorisotoimintaan liittyvissä asioissa. Suunnittelen ja kehitän nuoriso-toimintaa yhdessä nuorisovaliokunnan kanssa sekä toimin seurojen tukena.

Hoidan monipuolisesti jäsenpalvelun erilaisia tehtäviä sekä päivitän jäsenrekisteriä ja nettisivuja.

toiminnanjohtaja ANNA PALAUTETTA Mistä haluaisit lukea seuraavassa numerossa, tiedätkö kiinnostavia juttuaiheita?

Anna meille palautetta! toimitus@sukeltaja.fi

viestintäkoordinaattori

LEHDEN AVUSTAJAKSI? Etsimme uusia avustajia tekemään kanssamme Sukeltaja-lehteä.

Ilmoittaudu kirjoittajarekisteriin ja kerro, mistä aiheista haluaisit kirjoittaa.

Lähetä sähköpostia osoitteeseen toimitus@sukeltaja.fi ja kerro kuka olet, mistä haluaisit kirjoittaa sekä yhteystietosi.

koulutuspäällikkö ILMOITA SUKELTAJASSA! Mainosta Sukeltajassa tai sukeltaja.fisivustolla. Mediakortti löytyy www.sukeltaja.fi > Sukeltaja-lehti.

Seuroille jäsenetuna pikkuilmoitus veloituksetta, kysy lisää!

jäsenpalveluvastaava

NETTIARTIKKELIT Lisää ajankohtaisia sukeltamiseen liittyviä artikkeleja löytyy Sukeltajaliiton verkkosivuilta www.sukeltaja.fi > Lehti > Artikkelit.

nuorisopäällikkö

järjestöassistentti

2/2018 SUKELTAJA

43

IIIIIII~I~IIIID~I~~IIIIIIII ~ YHTEIITYOII.A1

Q V .· ~lESPAL

2018 TURVALLISUUS

TAMPEREEN MESSUT 11.-13.9.2018

SAFETY1SECURITY1RESCUE

POHJOISMAIDEN SUURIN

TURVALLISUUSALAN JA RISKIENHALLINNAN AMMATTILAISTAPAHTUMA

2 018 ltll;~ttm11/I/O.it

TAMPIIIIItl MIIIUT 11.- 11.1.11111

!1AFETY1 !IECVIHTY1ReN:lJE

riJ Tampereen Messut

11.-13.9.2018

TAMPEREEN MESSU- JA URHEILUKESKUS