Sukeltaja 2 2020

Esittelyssä uusi vesiliikennelaki

Dalarö Dykparkin upeat hylyt

Hinta 6,50 €

VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI

Oudon

äärellä Yonaguni

2/2020

www.sukeltaja.fi

Sukella sisään kansallispuistoon

Sukeltajaliiton jäsenyydestä

on etua

Mitä sukeltaja saa Sukeltajaliiton jäsenenä?

• • • •

kattava seuraverkosto – edullista harrastamista hyvässä seurassa ympäri maan

• • • • • •

koulutus – kehity sukeltajana

•

mahdollisuus vaikuttaa – vapaaehtoistyötä suomalaisen sukelluksen hyväksi

henkilökohtaista jäsenpalvelua ja neuvontaa sukeltajavakuutus – Sukeltajaliiton jäsenille räätälöitynä Sukeltaja-lehti – ainoa suomalainen sukellusalan lehti neljä kertaa vuodessa kilpaileminen – omaksi iloksi tai huipulle asti julkaisut – sukellustietoa suomeksi jäsenedut – yhteistyössä kumppaniemme kanssa edunvalvonta – sukeltajan asialla yhteiskunnassa tapahtumat ja seminaarit – ole mukana sukeltajayhteisössä

Mitä seura saa Sukeltajaliiton jäsenenä?

• • • • • • •

innostava yhteisö, jonka osana toimia kattava koulutuskokonaisuus ja kortitukset monipuolinen toiminta sukelluksen eri sektoreilla tukea seuratoiminnan pyörittämiseen, apuja markkinointiin vapaaehtoisten tapaturmavakuutus ja seuran toiminnan vastuuvakuutus sparrausta toiminnan kehittämiseen ja tukien hakemiseen ohjeistuksia, edunvalvontaa, palkitsemisia

Lue lisää jäseneduista ja jäsenyydestä sukeltaja.fi > Sukeltajaliitto > Jäsenyys

www.sukeltaja.fi

Sisältö

Christian Skauge

16

Jättiläisen askelmia vai avaruusolioiden aikaansaannos?

Erkki Siirilä

Ralf Tötterström esittelee Auvo Taivalvuon piirtämää Sukeltajaliiton logon luonnosta vuodelta 1963.

8

2/2020

Vakiot 6 MATKALAUKKU Dalarön huikea hylkypuisto.

16 MYSTISET MUODOSTELMAT ovat Yonagunin ihme.

8 TYRSKYT Sukeltajaliiton logon tarina, Pikkujärvisimpukka, Asiaa kalastusverkoista, GoExpossa esillä, Itämeripäivä.

26 SUOMI-SUKELLUSTA: Kansallispuistoissa riittää koettavaa myös pinnan alla.

22 PERSOONA Vuoden norppaohjaaja Saana Tuuri.

26

Päivitykset

24 NORPAT Kesäpuuhaa lajintunnistuksesta.

36 SUKELLUSTAIDOT CMAS Technical Skills -kurssi sopii joka sukeltajalle.

38 VESILIIKENNELAKI uudistui, ja nämä asiat on sukeltajan hyvä tietää.

25 YMPÄRISTÖ Itämeri.fi-sivusto kokoaa suomalaisen meritiedon.

Heidi Arponen / Metsähallitus

32 KUVA-ALBUMI Pikkuruiset tokot komeina kesäkuussa.

34 KUVAAJAN VINKKI Kokeilussa vedenalainen drone.

35 HYVÄ HOMMA! Sukellusseura Ahti näkyy laajasti.

40 KAUDEN KOHDE Vesihiisin vieraana Varkaudessa.

KANNEN KUVA Christian Skauge

JULKAISIJA Sukeltajaliitto ry | Valimotie 10, 00380 HELSINKI | www.sukeltaja.fi | OSOITTEENMUUTOKSET puh. (09) 3481 2258 | office@ sukeltaja.fi | PÄÄTOIMITTAJA Tero Lehtonen | tero.lehtonen@sukeltaja.fi | TOIMITUSSIHTEERI Kristiina Karila | kristiina.karila@sukeltaja.fi | TOIMITUS Kumppania Oy | Pohjoisranta 11 D, 28100 Pori | sukeltaja@kumppania.fi | TUOTTAJA Susanna Korkiatupa | puh. 044 589 6234 | susanna.korkiatupa@sukeltaja.fi | TOIMITUSNEUVOSTO Tero Lehtonen, Stig Gustavsson, Kristiina Karila, Susanna Korkiatupa, Pasi Mannerkoski, Mika Rautiainen | SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki, Mika Viitanen | ULKOASU Kumppania Oy, Laura Telin | KUVAPANKKI Dreamstime | ILMOITUSMYYNTI Erja Joentausta | puh. 050 461 0929 | erja.joentausta@sukeltaja.fi | SUKELTAJA ILMESTYY maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa | PAINO Eura Print Oy | ISSN 1237-1688 2/2020 SUKELTAJA

3

Nyt huippuedullisesti

Laitesukelluksen kouluttajakurssille!

Laitesukelluksen CMAS * Instructor -kurssi 18.–20.9. ja 2.–4.10., Eerikkilän urheiluopisto, Tammela Kurssi kestää kaksi viikonloppua.

Teoriaosuus suoritetaan Sukeltajaliiton Dyykkioppimisympäristössä ennen lähiopetusjakson alkua.

Kurssi antaa valmiuden toimia laitesukelluskokeilun, CMAS One Star Diver -kurssin ja CMAS Dry Suit Diver -kurssin vastuukouluttajana.

Antti Smal

Kurssin hinta 240 EUROA sisältää opetuksen, majoituksen ja ruokailut. HUOM! Hinnassa on huomioitu, että jälkimmäisen viikonlopun aikana kurssilla suoritetaan Sukeltajaliiton ISO/EUF-sertifiointiin liittyvää auditointia.

Normaalihinta on 660 euroa.

Lue tarkemmin ja ilmoittaudu kurssille 16.8. mennessä sukeltaja.fi Tapahtumakalenterissa.

Puuttuuko seurasta ensiapuvalmiutta?

Laita kalenteriin Sukeltajaliiton syyskokous järjestetään lauantaina 10.10.2020 Forssassa.

Kokousta isännöi 20-vuotisjuhlaansa viettävä sukellusseura GummiWihta ry.

Toimiston kesä Palvelemme kesäkuussa ja elokuussa arkisin klo 8–15 ja heinäkuussa ma–to klo 10–14.

Olemme kokonaan suljettuna 13.–26.7.

Huom! Teemme toistaiseksi etätöitä.

Jos sinulla on tarvetta käydä toimistolla, ota yhteyttä office@sukeltaja.fi ja sovi etukäteen.

Sukeltajaliitto ry, Valimotie 10, 00380 HELSINKI, puh. (09) 3481 2258, office@sukeltaja.fi, www.sukeltaja.fi

Teemu Lakka

Pääkirjoitus

Kulunut kevät on ollut poikkeuksellista aikaa, jota Sukeltajaliitto ei omaan historiansa aikana ole koskaan aiemmin kokenut. Koronaepidemian laajentuessa pandemiaksi Liitto joutui tekemään harrastajille raskaita päätöksiä, kuten keskeyttämään kilpalajien käynnissä olleet sarjat. Liiton toimiston kyky hoitaa välttämättömiä juoksevia asioita turvattiin toimintoja hajauttamalla eli tuttavallisemmin etätyöskentelyllä. Hankalasta tilanteesta huolimatta toimisto on kyennyt hoitaman sille asetetut tehtävät ja yhteistyö hallituksen kanssa on ollut sujuvaa. Sukeltajaliitto on toteuttanut koko poikkeustilan ajan yhtä tärkeimmistä tehtävistään ohjeistamalla jäsenistöään turvalliseen harrastamiseen ja pitämällä jäsenistöä aktiivisella tiedottamisella ajan tasalla harrastukseen vaikuttavista koronaviruksen torjuntatoimenpiteistä.

Koronan aiheuttamaan poikkeustilan vuoksi Sukeltajaliiton kevätkokous on siirretty elokuun puoliväliin. Tämän vuoksi ehdollepanotoimikuntaa, joka etsii uusia ehdokkaita Liiton luottamustoimiin esitettäväksi syyskokoukselle, ei ole pystytty asettamaan. Vetoankin nyt seuroihin, että ne hakisivat omalta toiminta-alueeltaan aktiivisia Liiton toiminnasta kiinnostuneita henkilöitä, jotka voisivat asettua ehdolle Liiton hallitusvaaliin.

Pandemian vaikutukset ovat näkyneet myös seuratasolla, kun kilpailuja ja kursseja ei ole voitu järjestää täysipainoisesti liikuntapaikkojen sulkeuduttua. Tämä tilanne heijastuu seurojen talouteen ja toimintaan pienellä viiveellä, kun uusia harrastajia ei saada seuroihin. Jokaisessa kriisissä on kuitenkin myös mahdollisuus uudistaa vanhoja luutuneita toimintatapoja harrastuksen elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Poikkeuksellinen tilanne ajaa seurat väkisinkin pois mukavuusalueeltaan, ja monessa seurassa onkin tehty luovia ratkaisuja harrastustoiminnan ylläpitämiseksi turvallisuudesta tinkimättä.

Luovia ratkaisuja tukee myös sähköinen oppimisalustamme Dyykki, joka on joutunut tulikokeeseen nopeammin kuin uskoimmekaan. Perinteinen sisätiloissa tapahtuva luento-opetus on ollut kevään kursseilla täysin pannassa, jos kurssin koko kouluttajat mukaan luettuna on ylittänyt 10 henkeä. Dyykissä on kuitenkin pystytty suorittamaan kurssien teoriaopintoja, ja Skype sekä muut vastaavat etäopetukseen sopivat sovellukset ovat olleet ahkerassa käytössä. Allasharjoituksia on joissakin seuroissa vedetty uima-allasmaisissa olosuhteissa avovedessä, ja kokemukset ovat olleet hyviä. Karut keväiset olosuhteet on voitettu hyvällä varustautumisella, vahval-

Jari Lappalainen

Poikkeusaikoja

Tero Lehtonen puheenjohtaja tero.lehtonen@sukeltaja.fi

la motivaatiolla ja luottamalla kouluttajien harkintakykyyn olosuhteiden arvioinnissa.

Kesä ja aktiivisin harrastuskausi on nyt käsillä. Koronaa ei ole hävitetty, mutta rajoituksia on voitu lieventää, ja nyt kannattaakin harrastaa ulkona avovesissä, hyvässä seurassa. Kesän aikana kannattaa tallentaa mukaan muistot pinnan alta.

Liitto osallistuu John Nurmisen Säätiön käynnistämään Itämeripäivään tuomalla esille pinnanalaisia näkymiä muillekin kuin sukeltajille. Tulemme pyytämään teiltä, hyvät lajin harrastajat, kuvia Itämeren pinnan alta. Kuvia tullaan esittelemään itameripaiva.fi-sivustolla.

Sukeltajat jos ketkä osaavat pitää huolta lähimmäisistään niin pinnan alla kuin päälläkin. Jatketaan tällä linjalla näinä poikkeuksellisina aikoinakin ja nautitaan turvallisesti meille rakkaasta harrastuksesta ja vesielementistä.

Hyvää sukelluskesää!

2/2020 SUKELTAJA

5

Torbjörn Gylleus

Matkalaukku

Sumu koitui Ingrid Hornin kohtaloksi.

Komea ruori kiinnostanee etenkin sukelluskuvaajia.

Dalarö Dykpark – hylkypuisto naapurissa Dalarön hylkypuisto sijaitsee saaristossa Tukholman eteläpuolella noin tunnin ajomatkan päässä kaupungista. Alue on suosittu vierailukohde kesäisin. Menneinä vuosisatoina Dalaröllä oli tärkeä rooli Tukholmaan matkaavien alusten tulliasemana sekä kaupungin puolustamisessa.

KRISTIINA KARILA

6

2/2020 SUKELTAJA

Anders Toll

Anders Toll

Anna Marian pienoismalli, jonka avulla sukellus hylylle briiffataan Baltic Sea Diving -keskuksessa.

Kosterin kannelta on löydetty runsaasti esineistöä, kuten arkkuja ja keramiikkaa.

D

alarön vesiltä on löydetty hylkyjä, jotka ovat peräisin aina 1600luvulta lähtien, ja osa niistä on erittäin hyvin säilyneitä. Hylyistä kolme oli täydessä sukelluskiellossa vuoteen 2014 asti. Silloin alueesta tehtiin Ruotsin ensimmäinen vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelusalue, mikä mahdollistaa ohjattujen sukellusretkien järjestämisen hylyille. Dalarön ja Nynäshamnin vesillä on yli 20 hylkyä, joille sukelluskeskukset tekevät retkiä. Tässä jutussa on esitelty muutama kohokohta.

Tämä hylkypuiston kruununjalokivi löydettiin vuonna 2003. Sen uskotaan olevan vuonna 1678 uponnut fregatti Bodekull, joka kuljetti rahtia Ruotsin itärannikolla.

Alus rakennettiin alun perin maihinnousualukseksi tarkoituksena hyökätä Tanskaan, mutta Kaarle X Kustaan kuoltua suunnitelma peruttiin ja sota-aluksia muutettiin muuhun käyttöön.

Hylky on yksi parhaiten säilyneitä 1600-luvun hylkyjä maailmassa. Kooltaan se on 20 metriä pitkä ja 5,5 metriä leveä.

Syvyyttä kohteella on 30 metriä. Alus lepää pohjassa lähes pystysuorassa hämmästyttävän hyväkuntoisena. Hylyssä on runsaasti yksityiskohtia ja esineistöä sukeltajien tutkittavaksi. Tukholman Vrakmuseumin nettisivuilla voi tutustua hylystä tehtyyn 3D-malliin.

INGRID HORN

Lähes 90-metrinen tanskalainen rahtihöyrylaiva Ingrid Horn upposi vuonna 1917 törmättyään sumussa toiseen alukseen.

Miehistöstä vain yksi pelastui. Alus lepää suhteellisen koskemattomana pystysuorassa kölillään jyrkästi kaltevassa merenpohjassa.

Sen ylimmät osat 24 metrissä ja syvimmät 40 metrissä. Aluksesta on nostettu tutkittavaksi muun muassa kello.

Torbjörn Gylleus

BODEKULL

Hyvässä näkyvyydessä Bodekul näyttäytyy koko komeudessaan.

Ankkuri on tallella hylyn vieressä.

KOSTER

ANNA MARIA

Koster on suosittu sukelluskohde siitä huolimatta, että sijainti on altis huonoille sääolosuhteille. Hylky löydettiin vuonna 1995; uppoamisvuotta ei tiedetä.

Rakenne viittaisi aluksen olleen kaljaasi, ja tutkimusten mukaan alukseen käytetty puu olisi peräisin 1700-luvun puolivälin tienoilta. Hylyn alkuperän määrittäminen vaatii vielä tarkempia tutkimuksia.

Alus on 22 metriä pitkä ja runsaat 7 metriä leveä. Se on erittäin hyvin säilynyt, ja runsaasti esineistöä ja yksityiskohtia on jäljellä – tosin hylky on kärsinyt vuosien varrella tahallisesta tai tahattomasta vahingonteosta sekä rosvoamisesta.

Flöitti Anna-Maria upposi Dalarön edustalle tulipalossa vuonna 1709. Pituutta aluksella on 38 metriä ja leveyttä 8 metriä.

Se lepää 13–20 metrin syvyydessä. Alus on tunnettu jo 1950-luvulta lähtien, mutta sitä luultiin pitkään suolalastissa 1800-luvun lopulla uponneeksi parkiksi. Anna Marian 3D-malliin voi tutustua Vrakmuseumin sivuilla.

Lähde: www.vrakmuseum.se Museon sivuilla on paljon lisätietoa ja kuvia Dalarön hylyistä.

Retkiä Dalarön kohteille tekee muun muassa Baltic Sea Diving, jonka tukialukselle mahtuu 12 sukeltajaa.

www.balticseadiving.se

2/2020 SUKELTAJA

7

Tyrskyt – KOONNUT KRISTIINA KARILA –

Sukeltajaliiton logon teki tunnettu suunnittelija Sukeltajaliiton tunnuksesta voi syystä olla ylpeä, sillä sen alkuperäisen version piirsi maineikas Auvo Taivalvuo (1935–2019).

1970-LUVUN pohjoismaisessa sukeltajakortissani olivat vierekkäin

Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen sukeltajaliittojen tunnukset. Mielestäni oma logomme oli tyylikkäin. Vaikka seuraavina vuosikymmeninä Liitto muuntelikin tunnustaan hieman, niin lähtökohtana säilyi silti alkuperäinen logo.

Minua kiinnosti kautta vuosien tunnuksemme syntyperä. Arvasin, että tarina liittyi sukeltamisen pioneeriaikoihin Suomessa. Silloin täytyi alkuun päästäkseen olla palava kiinnostus lajiin. Lieneekin helppoa ymmärtää, että 1950-1960-lukujen harrastesukeltajat Suomessa olivat älykköjä, rämäpäitä, tee se itse -henkilöitä, herkkiä taiteilijoita tai muuten vain originelleja.

Taiteilijat-ryhmään kuului Auvo Taskinen. Hän työskenteli sukelluksen alkuvuosien puuhamiehen Ralf Tötterströmin kanssa samassa mainostoimistossa Helsingissä. Auvo päätyikin Ralfin matkassa luonnostelemaan hylkyjä meren pohjalle. Näitä piirroksia muistan nähneeni 1960-luvun Urheilusukelluksen Aakkoset -kirjasessa. logosta, niin kuulin, että sen oli suunnitellut juuri hylkypiirroksistaan tunnettu Auvo Taskinen vuonna 1963.

Auvo Taivalvuo piirtää hylkyä Bengtsårissa.

Myöhemmin Auvon taidemaalari-isältä perimät lahjat johtivat designuran urkenemiseen myös laajemmin, vaikka muodollinen koulutus oli jäänyt vähäiseksi. Tunnetuimmat työnsä Auvo teki kuitenkin uudella sukunimellä Taivalvuo. Internet-haku “Auvo Taivalvuo” tuottaakin tulokseksi maineikkaita Arabian keräilylautasia, klassikoiksi päätyneitä pankkien säästölippaita sekä kuvituksia satukirjoihin ja lasten piirrettyyn tv-sarjaan Ylelle.

Ei siis ihme, että Sukeltajaliiton vanha logo on minusta aina vaikuttanut hienon tyylitellyltä ja että monet konkarit muistelevat kaihoten alkuperäistä tunnustamme, josta tuli 57 vuotta sitten harrastuksemme symboli.

Erkki Siirilä

ERKKI SIIRILÄ

Neljän liiton logot pohjoismaisessa sukeltajakortissa vuonna 1972.

8

2/2020 SUKELTAJA

Ralf Tötterström

Auvo Taivalvuon tekemä kutsu sukeltajien naamiaisiin.

Kun jokin aika sitten kysyin Ralf Tötterströmiltä sattumalta Liiton

Essi Keskinen

Nimeään suurempi simpukka KALA Pikkujärvisimpukka (Anodonta ana-

Pikkujärvisimpukat ovat varsin mielen-

erittämän rakkulan sisällä, kunnes ovat kyllin

tina) on nimensä mukaisesti makeanveden

kiintoisia lisääntymiseltään. Nuorina ne ovat

vanhoja pudottautumaan pohjaan, jonka si-

laji ja pienempi kuin isojärvisimpukka. Suo-

hermafrodiitteja eli sekä naaras- että koiras-

sällä elävät seuraavat vuodet. Vihdoin muu-

men mittakaavassa pikkujärvisimpukkakin

sukuelimet löytyvät samasta yksilöstä. Täl-

taman vuoden pohja-ajan jälkeen simpukat

on kuitenkin simpukaksi kookas – se voi kas-

lä varmistetaan lisääntyminen, jos simpukka

kaivautuvat esiin ja aloittavat sen elämän-

vaa noin kymmensenttiseksi, jopa hieman pi-

sattuu elämään kovin eristyksissä muista yk-

vaiheen, missä sukeltaja voi pikkujärvisimpu-

demmäksi, reilusti lapsen käden kokoiseksi.

silöistä. Jos simpukka taas elää isommassa tai

kan tavata.

Kuori on munuaisenmallinen ja tumman rus-

virtaavassa vesistössä, siitä kehittyy aikuise-

kehtava. Pikkujärvisimpukoita löytää peh-

na joko koiras tai naaras.

meä- tai hiekkapohjaisista järvistä ja myös

Simpukat syövät planktoneita ja muuta orgaanista materiaalia, jota ne siivilöivät

Koiras ruiskauttaa maitinsa loppukesällä

ohikulkeutuvasta vedestä samalla kun otta-

vähäsuolaisesta murtovedestä, esimerkik-

veden leviteltäväksi, ja siitä naaras sen sitten

vat siitä happea. Simpukat työskentelevät-

si Perämerestä. Simpukka ”seisoo” pohjas-

nappaa sisuksiinsa. Pienet simpukantoukat

kin tärkeässä ekosysteemin palvelutehtäväs-

sa pystyssä ravinnon- ja hapenottosifoni eli

kehittyvät naaraan kuoren sisällä talven ajan,

sä – ne siivilöivät vedestä epäpuhtauksia ja

suuaukko ylöspäin. Vaikka simpukka näyttää

kunnes ovat valmiita siirtymään kalojen kas-

ympäristömyrkkyjä. Muista simpukoista las-

kovin kiinteältä osalta pohjaa, se voi myös

vatettaviksi. Kun naaras vaistoaa kalan var-

kelmia ei ilmeisesti ole tehty, mutta sinisim-

liikkua vahvan jalkansa avulla jopa useita

jon yllään, se päästää pikku simpukat veteen,

pukoiden tiedetään kierrättävän koko Itäme-

metrejä päivässä. Välillä hiekkapohjalla näkee

jossa ne toivovat saavansa kiinni ohi uivas-

ren vettä vastaava vesimäärä vuodessa.

pitkän pohjaan piirtyneen uran, jonka päästä

ta kalasta. Simpukantoukat kiinnittyvät ka-

ESSI KESKINEN

simpukka löytyy.

lan ihoon tai eviin ja elävät siinä loisina kalan

k u va a j a l l e

Vedenalaiseen kuvaukseen kamerakotelot, valot, salamat, varret ja tarvikkeet.

Suomen laajin valikoima hyllyssä. Myynti, vuokraus ja huolto Helsingissä Töölössä.

Puh 09-621 3301, myynti@cerella.fi. Osa tuotteistamme facebookissa ja www.cerella.fi 199€ Alumiinikotelo GoPro Hero 5/6/7:lle.

Max syvyys 150m.

299€ Alumiinikotelo GoPro Hero 8:lle.

Max syvyys 250m.

Saksalaista laatua.

Kattava valikoima Nauticam-koteloita, -portteja, -varusteita ja -varsia. Pyydä uusi esitteemme!

Esim. Nauticam-kotelot: Canon 1DXIII kysy Canon 5DIV 3553€ Canon EOS R 3076€ Nikon Z7/Z6 3660€ Sony A7RIV 2811€ Sony A9II 2811€

Inonin uusin Z-330: 699€, D-200: 599€, snootti 274€, D-2000: 479€, snootti 250€, optiset kaapelit alkaen 59€.

Cerella.fi Keldan-videovalot, max syvyys 200m: 9000 lumenia: 1150€, 15000 lumenia: 1660€, 30000 lumenia: 3590€.

Fuji X-T3 2811€ Lumix DC-S1H 3500€ Olympus EM5 III 1538€ Sony RX100V 995€ Lumix GH5/s 2652€ Aquatica Amphibico Gates Sony A6600 1803€ Magic Filters Nauticam NLS

Ikelite Inon Keldan Paralenz Sea & Sea

Dreamstime

Sukeltaja ja kalaverkot SUKELTAJA saattaa toisinaan kohdata pinnan alla verkkoja. Joskus ne

Jos sukelluspaikan läheisyydessä näkyy verkkoja, sukellus suunni-

ovat selvästi pohjaan hylättyjä haamuverkkoja, jotka olisi hyvä pois-

tellaan niin, että sukellusreitti suuntautuu poispäin verkoista. Tämä on

taa, sillä niissä on kiinni jäämisen riski. Joskus verkot ovat käytössä.

helpompaa, jos pyydykset on merkitty selvästi. Koska sukeltaminen

Silloin niiden tulee olla selkeästi merkitty, jotta muut vesillä liikkujat

usein tapahtuu alueilla, joilla vesiliikennettä on vähemmän, samoil-

osaavat kiertää ne.

la alueilla myös pyydykset yleensä merkitään vähäisemmillä merkeillä, jotka ovat vaikeampia havaita. On lain kannalta epäselvää, riittäisi-

PYYDYS PITÄÄ MERKITÄ

kö yleisessä sukelluskäytössä oleva alue täyttämään “pyydykset eivät

Kalanpyydysten selvästi havaittava merkintä on pakollista. Kalastus-

haittaa vesiliikennettä tai vesialueen muuta käyttöä” -ehdon. Asiaan

asetuksessa vesialueet jaotellaan vesiliikenteen käyttämiin ja muihin

tuskin saadaan selvyyttä, ennen kuin joku vie säädöksen tulkinnan oi-

alueisiin. Vesiliikenteen käyttämiä alueita ovat muun muassa väylät,

keuteen.

mutta myös muut runsaasti liikennöidyt alueet. Näillä alueilla pyydys

Määräysten mukaan pyydyksiin on merkittävä kalastajan yhteys-

on merkittävä 1,2 m vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan salkoon kiin-

tiedot. Jos kalastaja käyttää huonosti näkyviä merkkejä suositun su-

nitetyllä neliön muotoisella lipulla, joka on kooltaan vähintään 20 x 20

kelluskohteen läheisyydessä, häneen voi olla yhteydessä ja pyrkiä so-

cm. Pintapyydys tulee vesiliikenteen käyttämillä alueilla merkitä kah-

pimaan siitä, että hän merkitsisi verkkonsa paremmin.

della päällekkäisellä lipulla. Lippusalot tulee varustaa vähintään 2 cm:n korkuisella heijastimella.

Vesialueilla, joilla on ilmeistä, että pyydykset eivät haittaa vesiliikennettä tai vesialueen muuta käyttöä, riittää vähäisempi merkintä.

Pyydysten oikeaa merkitsemistä valvovat osakaskuntien valtuuttamat kalastuksenvalvojat, poliisi, Rajavartiolaitos, Metsähallitus, ELYkeskus ja Tulli.

MIKA RAUTIAINEN, KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ

Merkki voi olla koho, joka ulottuu vähintään 15 cm pinnan yläpuolelle tai 40 cm pinnan yläpuolelle ulottuva lippusalko. Lippu voi olla muodoltaan neliö tai kolmio, jonka lyhyimmän sivun pituus on vähintään 15 cm. Vähäisemmän merkinnän alueita ovat esimerkiksi pienet järvet ja lammet ja syrjäiset lahtialueet tai rantojen, karien ja kasvillisuuden läheisyydessä sijaitsevat alueet.

SOVUSSA SAMOILLA VESILLÄ Sukellusta suunniteltaessa tehdään aina riskikartoitus ja suunnitellaan

10

Jos takerrut verkkoon KALAVERKKO on vaikea havaita veden alla. Jos sukeltaja varo-

toimenpiteistä huolimatta takertuu verkkoon, tarvitaan leikkuuvälinettä. Tästä syystä leikkuri, sakset tai puukko ovatkin avovesisukeltajan pakollisia varusteita. Usein on helpompaa, että sukelluspari leikkaa irti kiinnitakertuneen sukeltajan. Itse itsensä

sukellus sen mukaisesti. Kalaverkot muodostavat yhden riskin sukel-

irrottaminen on haasteellisempaa, erityisesti jos verkko on taker-

lukselle, joten ne on huomioitava.

tunut esimerkiksi pulloventtiiliin.

2/2020 SUKELTAJA

Millainen on sukeltajan Itämeri?

27.8. VIETETTÄVÄ Itämeripäivä on John Nurmisen Säätiön käynnis-

tämä jokavuotinen juhlapäivä meren kunniaksi. Päivän tavoitteena on innostaa ihmiset nauttimaan ainutlaatuisesta kotimerestämme sekä tekemään konkreettisia tekoja sen hyväksi. Juhlinnan lisäksi Itämeripäivän tarkoituksena on lisätä tietoa meren monimuotoisesta luonnosta, kulttuurista ja historiasta.

Haluamme olla mukana Itämeripäivässä sillä ainutlaatuisella tavalla, johon vain sukeltajat pystyvät: näytämme muillekin, mitä meren aaltojen alla piilee ja millainen on sukeltajan Itämeri.

Keräämme jäseniltämme sukelluskuvia, ja niitä julkaistaan Itämeri-galleriana kaikkien iloksi ja ihmeteltäväksi itameripaiva.fi-sivustolla myöhemmin kesällä. Lähetä kuvasi esimerkiksi Dropboxilla, WeTransferilla tai vastaavalla 27.7. mennessä osoitteeseen kristiina. karila@sukeltaja.fi.

Kuva voi olla sukelluskuva tai pintakuva, josta välittyy, millaista on harrastaa sukellusta Itämeren vesissä. Kerro viestissä kuka on ottanut kuvan, missä ja milloin se on otettu ja mitä kuvassa esiintyy. Jos kuvassa on ihmisiä, tulee heiltä pyytää lupa kuvan julkaisemiseen. Lähettämällä kuvat hyväksyt, että niitä voidaan käyttää ei-kaupallisesti Itämeripäivän viestinnässä sekä Sukeltajaliiton viestinnässä.

www.itameripaiva.fi

- Majoitus: neljä makuuhuonetta - Keittiö, sauna, pesuhuone - Varusteiden huoltotila - Varusteiden kuivaushuone

URSUIT.COM

- Täyttöasema 230 / 300 bar

Ikuista, jaa & löydä

Kaatialaan 25 min

Rannankyläntie 686

www.diversbb.fi

040-59 14 997

p a r h a a t s u ke l l u ks e t myös somessa!

#ursuit

Kristiina Karila

GoExpon kautta takaisin veteen SUKELTAJALIITTO oli ensimmäistä kertaa mukana ulkoilu- ja retkei-

lyaiheisilla GoExpo-messuilla, jotka järjestettiin Helsingin messukeskuksessa 28.2.–1.3. Osastollamme sai tietoa Suomen sukellusmahdollisuuksista ja sukellusseurojen toiminnasta. Sukellusharrastuksesta kiinnostuneet ohjattiin ottamaan yhteyttä sopivaan seuraan. Näytöltä seurattiin Suomen naisten otteluja uppopallon PM-kilpailuissa, jotka olivat samaan aikaan käynnissä Norjassa. Osastolla oli uppopallon harrastajia kertomassa lajista. Järjestimme myös arvonnan, jossa oli palkintona seurojen lahjoittamia laitesukelluskokeiluja.

Sukellusaiheista ohjelmaa riitti eri puolilla Messukeskusta joka päivälle. Messujen Altaalla järjestettiin laitesukellus- ja snorkkelisukellusdemoja sekä sukelluskalastuksen esittelyä. Base Camp -esiintymislavalla pidettiin lauantaina ja sunnuntaina esitys sukellusharrastuksesta. Samaan aikaan käynnissä olevilla Kuva & ääni -messuilla yläkerrassa sukelluskuvaaja Pekka Tuuri piti esityksen kuvaamisesta veden alla.

Osastollamme oli messuvieraita jututtamassa paitsi Liiton toimiston, hallituksen ja valiokuntien väkeä myös vapaaehtoisia seurojen jä-

sukeltavien kanssa. Meillä taisi käydä jo hallillakin tutustumassa pari

seniä Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Forssasta ja Hämeenlinnasta.

henkilöä, valitettavasti en vaan itse tuolloin sinne päässyt mukaan.

Tiedotimme seuroille muun muassa uutiskirjeissä mahdollisuudesta

Surullisen usein kommentit ovat tyylin ”Suomessa on kylmä ja pime-

tulla mukaan messuille.

ää – ei täällä voi sukeltaa”, ”ei täällä ole mitään nähtävää”, eikä oikein ehkä tajuta sitä, että Suomessa toiminta perustuu seuratoimintaan

TAPAHTUMISSA ON HYVÄ OLLA ESILLÄ

eikä lomakohteiden tapaan sukelluskeskustoimintaan ja todellakin,

Raila Hakamäki sukellusseura GummiWihdasta Forssasta oli perjan-

täällä on paljon nähtävää ja koettavaa, historian havinaa merenpohjat

tain vapaaehtoisena Liiton messuosastolla.

täynnä, hän toteaa.

– Mitä messuihin tulee, olen itse sitä mieltä, että aina kannattaa

Markus Puumala Hämeenlinnan Sukeltajista oli osastolla mukana

osallistua tapahtumiin ja tehdä seuraa ja toimintaa näkyväksi, tehdä

perjantaina ja lauantaina, ja hän myös piti lauantain esityksen sukel-

yhteistyötä ja verkostoitua. Näissä kohtaamisissa voi keskustella mui-

lusharrastuksesta Base Camp -lavalla. Hän ideoi keinoja tuoda seuro-

den seuratoimijoiden kanssa monenlaisista asioista, kuten mitä muil-

jen paikallistoimintaa paremmin esille jatkossa.

le seuroille kuuluu, minkälaista toimintaa on ja miten harrastajamää-

– Osastolla voisi olla esimerkiksi näyttö, jossa olisivat kartalla kaik-

rän kehitys menee. Osastolla kävi myös lajia jo harrastavia, ja heidän

ki Suomen seurat, ja kosketusnäytöltä saisi täpän kohdalta seuran yh-

kanssaan käydyistä keskusteluista sai arvokasta tietoa ja vinkkejä esi-

teystiedot auki tai vaikka QR-koodin nettisivulle.

merkiksi uusista sukelluspaikoista, Raila Hakamäki kertoo.

Ensi vuoden GoExpo-tapahtuman ajankohta on 12.–14.3. Sukel-

Mia Heimberg Merisukeltajista oli osastolla perjantaina ja lauantaina ja piti myöskin panostusta hyödyllisenä.

ensi vuonna. Seuroille tullaan tarjoamaan mahdollisuutta olla mukana

– Mielestäni kannatti ehdottomasti olla mukana. Paljon tuli hyviä keskusteluja ohi kulkevien sukeltajien, joskus sukeltaneiden ja ei-

PHOTO BY MARCELLO DI FRANCESCO

tajaliitto on aloittanut keskustelut osallistumisesta messuille myös suunnittelemassa ja toteuttamassa sukellukseen liittyvää ohjelmaa, mikäli olemme mukana messuilla. Tästä tiedotetaan uutiskirjeissä.

DIVING SAFETY SINCE 1983 DANEUROPE.ORG

New Partnership

Jäsenille tarkoitetut sukellusvakuutusohjelmat Ensiapu 24/7 kaikkialla maailmassa Avustaminen matkustamiseen liittyvissä seikoissa sekä oikeusapu Osallistuminen sukelluslääketieteellisiin tutkimusprojekteihin Lääketieteellinen neuvonta ja erikoislääkärien lähetteet

Route of Death KIRJA Route of Death kertoo kolmen laivan viimeisistä vaiheista eteläisellä Itämerellä vuonna 1945. Laivojen nimet olivat Wilhelm Gustloff, Steuben ja Goya. Alusten kohtaloon kietoutui arvioiden mukaan 15 000–20 000 ihmisen elämän päätepiste. Toisen maailmansodan kaoottisissa loppuvaiheissa tuo oli vain pisara meressä, mutta eittämättä yksi suurimpia merenkulun katastrofeja.

Tarina saa alkunsa modernin ajan suurimmasta meritse tapahtuneesta evakuoinnista, jossa lähes 2 000 000 pääosin saksalaista siviiliä evakuoitiin Baltiasta ja Preussista lähestyvän puna-armeijan tieltä. Ottaen huomioon, että tuossa operaatiossa käytettiin kaikkia Hannu Hämäläinen

mahdollisia pinnalla pysyviä aluksia alkaen kalastusaluksista, proomuista, sukellusveneistä, rahtilaivoista ja valtameriristeilijöistä aina taistelulaivoihin asti, operaatiossa menetettiin ”vain” noin 36 000 ihmishenkeä, joka on hämmästyttävän vähän suhteessa evakuoitujen ihmisten kokonaismäärään.

Tomasz Stachura (www.stachuraphoto.com) on pystynyt luomaan vakuuttavan katsauksen tietoisesti unohdettuun merenkulun

Valmiina sukellukselle Mertalammella 12.7.1970.

historiaan kirjassaan. Kirjan rakenne mahdollistaa lukijalle aikahypyt silmäräpäyksessä 75 vuoden takaisten tunnelmien ja nykyajan välil-

Arvokkaat muistot talteen

lä. Mustavalkoiset kuvat menneisyydestä ja uudet värikuvat meren pohjalla makaavista hylyistä ja niiden etsinnöistä luovat visuaalisen ilotulituksen, jossa lukijan ajantaju hämärtyy. Vaikka kirja onkin kirjoitettu ”Lontoon murteella”, on kielitaidottomammankin helppo saada käsitys kirjan sisällöstä – toki sukellussanaston osaaminen auttaa.

SUOMEN vanhimmat sukellusseurat alkavat tulla jo arvokkaa-

Kirja on hyytävä, faktapohjaan

seen keski-ikään. Useammassa seurassa on viime vuosina vietet-

perustuva tutkimus menneestä

ty 50-vuotisjuhlia. Puolessa vuosisadassa ja jo vuosikymmenessäkin

ajasta. Sen visuaalisesti vaikutta-

ehtii kertyä paljon muistoja, seuran historiaa, jota kannattaa taltioi-

vat valokuvat menneisyydestä ja

da paitsi tulevien sukeltajasukupolvien myös tulevaisuuden tutkijoi-

nykyisyydestä saavat pohtimaan

den käyttöön. Seurojen historia on myös sukellusharrastuksen ja la-

yksittäisen ihmisen kohtaloa

jin kehittymisen historiaa.

maailman myllerryksessä. Luku-

Joensuun Urheilusukeltajat ry vietti marraskuussa 2019 50-vuo-

kokemus on kuin sukellus kolean

tisjuhlaansa ja julkaisi historiikin seuran vaiheista. Kirja on luettavis-

Itämeren katakombeihin: se ei jätä

sa paitsi painettuna myös sähköisenä versiona issuu.com-palvelussa.

kylmäksi ketään, joka kirjan kan-

Alkuperäisteos: Droga Śmierci Gdynia,

nen aukaisee.

issuu.com/jursuk/docs/jursuk_historiikki_issuu

Tomasz Stachura, 2020

SNT MARINE

TERO LEHTONEN

Nardi ilma-, Nitroxja Trimix-kompressorit sekä kaasumikserit Maahantuonti, myynti ja huolto

Divetech Compressors Rataskuja 1, 03100 Nummela +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.fi www.divetech.fi

|

Jälleenmyynti ja huolto

www.nardicompressori.com

|

Arwell-Tekniikka Oy Maskuntie 226 b, 21250 Masku Puh. 0207 199 900 myynti@arwell.fi www.arwell.fi

VINKKI Kuivapuvun ja etenkin märkäpuvun pukeminen voi olla hikistä hommaa. Vanha kikka on pukea alle kiiltäväpintaiset sukkahousut, joita vasten puku liukuu päälle sutjakammin. Sukkiksista voi leikata jalkaterän pois, jolloin koko riittää pitemmällekin sukeltajalle.

Jos sukkahousut eivät tunnu omalta valinnalta, ajavat liukaspintaiset trikoot, kuten urheilutrikoot, saman asian. Myös muovipussi jalkaterään sujautettuna helpottaa pukemista.

Osallistu kuvakisaan!

Sukelluskuvauksen Pohjoismaiden mestaruuskilpailu 2020

Sukeltajaliitto järjestää tänä vuonna sukelluskuvauksen PM-kilpailun.

Lähetä osallistumistietosi ja linkki kilpailukuviin viimeistään 1.11.2020 sähköpostilla osoitteeseen uwphoto2020@sukeltaja.fi.

Teemasarjan E teema on ”Pystysuora” (vertical).

Sarjat, säännöt ja muut ohjeet löytyvät sukeltaja.fi Tapahtumakalenterista.

Olli Lappi

Tänä vuonna ei järjestetä erillistä SM-kisaa, vaan Vuoden sukelluskuva valitaan PM-kisaan osallistuneiden suomalaisten kuvaajien kuvien joukosta.

Tulokset julkaistaan sukeltaja.fi Uutisissa 10.12.

Menestystä kisaan!

Heli Halava

Heli Halava

Puku päälle helpommin

OSVIITTA

Hylyn etsintä ja poijutus

Laskeutumisköysi

Löytyykö hylky?

Hylkysukellus alkaa hylyn paikantamisella. Kertaamme tässä, miten hylky todennäköisimmin löytyy ja miten kohde valmistellaan sukeltamista varten.

MARKKU LUOTO, PASI MANNERKOSKI Kuvitus Pasi Mannerkoski, Mika Viitanen

TEE NÄIN HYLYN paikantaminen tapahtuu pääasiassa GPS:n ja plotte-

apuna paikannuksessa. Merkkipoiju lasketaan löydettyyn

rin avulla. Hylyn sijaintitiedot kannattaa syöttää navigaattoriin

paikkaan.

Hylyn paikannuksessa voi hyödyntää kehäetsintää.

Ensimmäisen sukellusparin tulisi olla kokeneita sukeltajia, jotka osaavat tarvittaessa suorittaa kehäetsinnän merkkipoijun ympärillä, jos se ei olekaan hylyn kohdalla. He voivat ottaa mukaansa myös laskeutumisköyden tai huolehtia vain merkkipoijun siirtämisestä hylyn viereen, johon seuraava pari sitten köyden sijoittaa.

On hyvä huomioida, että laskeutumisköyden paino ja poiju ovat riittävän isot, jotta niistä saa myös tasapainotusapua hätätilanteessa, jos esimerkiksi puvun tai liivin täyttöventtiili hajoaa. Laskeutumisköyden painona voi olla kevyt veneankkuri tai muu sopiva paino, joka ei aiheuta vahinkoa, jos se osuu vahingossa hylkyyn. Itse hylkyyn ei saa kiinnittää mitään.

jo valmiiksi ja varmistaa ne useammasta lähteestä, kuten esimerkiksi hylyt.netistä tai kyppi.fi-sivustoilta. Monesti koordinaateissa on hieman eroa, jolloin kannattaa syöttää sisään molemmat.

Hylyn lopullinen ja tarkka paikantaminen tapahtuu (viisto) kaikuluotaimen avulla. Kaiku-GPS-plotteri-yhdistelmälaitteet ovat yleistyneet. Niissä riittää, kun hylyn saa kaikuun, jonka jälkeen sen sijainnin voi merkata kursorilla plotterin kohteeksi, jolloin sitä on helppo lähestyä uudelleen. Zoomaamalla plotteria riittävän lähelle paikannus onnistuu jopa muutaman metrin tarkkuudella.

Olosuhteista ja aluksestakin riippuen mukana on hyvä olla ainakin yksi pieni merkkipoiju painoineen, jota voi käyttää

Ohjausnaru

Kehäetsintä 2/2020 SUKELTAJA

15

16

2/2020 SUKELTAJA

– Yonaguni

Arvoituksellinen

monumentti Japanille kuuluvan Yonagunin saaren vesillä sijaitsee yksi maailman oudoimmista sukelluskohteista – Yonagunin monumentti. Onko se luonnon muovaama?

Jos ei, niin kenen? Onko avaruusolioilla sormensa pelissä?

Teksti ja kuvat CHRISTIAN SKAUGE Käännös norjasta PEKKA KAIKUMO

2/2020 SUKELTAJA

17

Jättiläisen portaat?

Mahtavat askelmat näyttivät suorakulman avulla tehdyiltä.

Y

onaguni-jima on pieni tuulten tuivertama, hiekkakivestä muodostunut saari, joka kuuluu Japanin eteläisimpään Okinawan prefektuuriin.

Se on kaukana Okinawan pääkaupungin Nahan mukavuuksista – saari sijaitsee vain runsaan sadan kilometrin päässä Taiwanista.

1400-luvulla saari kuului ikivanhaan Riukiun kuningaskuntaan, kunnes se vuonna 1897 liitettiin Japaniin. Saarella asuu vakituisesti noin 1 500 henkeä. Tärkeimmät elinkeinot ovat kalastus, karjanhoito, viskin valmistus ja turismi. Saarella on pieni lentokenttä ja kaksi kylää, joissa on muutama baari ja ravintola. Yonagunilla on varsinaisesti vain yksi hotelli, Irifune, ja muutamia majataloja. Kieli voi joskus aiheuttaa ongelmia, sillä saarella läheskään kaikki eivät puhu englantia. Pari minipankkia löytyy, mutta on hyvä pitää mukana jonkin verran käteistä. Kylien välissä on kohtuullisen iso satama. Lähes

18

2/2020 SUKELTAJA

kaikki, mitä saarella kulutetaan, täytyy kuljettaa sinne mantereelta.

VILLEJÄ TEORIOITA

Yonagunin monumentin löysi Kihachiro Aratake, Sou-Wes Diving -sukelluskeskuksen omistaja, vuonna 1986. Siitä lähtien sen alkuperästä on kiistelty. Onko se luonnollinen vai ihmisten aikaansaannos?

Vai mahdollisesti luonnonmuodostelma, joita ihmiset ovat muokanneet? Vai onko se ulkoavaruudesta tulleiden olioiden tekemä, kun ne aikoinaan tulivat maan pinnalle ja rakensivat itselleen laskeutumispaikan? Monia teorioita on esitetty, eikä Googlestakaan ole juuri apua.

JAPANIN GALAPAGOS

Monumentti sijaitsee rannikon tuntumassa saaren eteläpuolella. Kovan tuulen ja korkeiden aaltojen vuoksi emme aluksi päässeet kohteelle. Muodostelman korkein kohta on vain neljän metrin syvyydessä,

minkä vuoksi aallot murtuvat yllättävästi suojattoman rannikon lähellä. Niinpä suuntasimme avomerelle siinä toivossa, että näkisimme vasarahaiparven. Vasarahait ovat paikan toinen vetonaula – Yonagunia sanotaankin Japanin Galapagokseksi. Muutamia näitä majesteettisia otuksia ilmestyikin paikalle, muttei suurina parvina, kuten yleensä helmikuun huippusesongin aikana. Olimme matkalla maaliskuussa, jolloin on hyvä aika sukeltaa monumentille.

Onko se ulkoavaruudesta tulleiden olioiden tekemä?

Sisään monumenttiin pääsee solan kautta, jonka päällä on mahtava paasi – vai onko tunnelin tehnyt ihminen?

Sukelluskeskuksella on useita erikokoisia aluksia eri tarpeisiin.

Sukelluskeskuksessa oleva styroksista tehty malli antaa hyvän käsityksen siitä, miten ällistyttävästi monumentti näyttää ihmisen tekemältä.

Sukellus alkoi uimalla kapean käytävän läpi, jonka päällä oli valtava kivipaasi.

HYVÄT OHJEET

Virtaukset ovat monumentin luona yleensä voimakkaita, joten on tiedettävä missä ja milloin voi sukeltaa, ja missä ei.

Saimme sukelluskeskuksessa perusteellisen opastuksen. Keskuksessa oli esillä noin metrin levyinen styroksista tehty malli kohteesta. Sen avulla oppaat kertoivat havainnollisesti, millaiset olosuhteet kohteella vallitsevat ja miten sukelluksesta saa kaiken irti. Itse monumentti on kooltaan 150 metriä pitkä, 40 metriä leveä ja korkeutta sillä on 27 metriä.

VIRTA VEI

Muuten saaren vesillä on paljon pehmytkoralleja, kilpikonnia, mustaevähaita ja paljon makroelämää. Virtaukset ja mainingit voivat olla voimakkaita. Veden lämpötila on 22–26 astetta ja tyypillinen näkyvyys 25–30 metriä. Taifuunisesonki kestää toukokuusta lokakuulle; muutoin olosuhteet ovat hienot.

Lopulta pääsimme veteen. Näkymä oli aivan ainutlaatuinen. Sukellus alkoi uimalla kapean käytävän läpi, jonka päällä oli valtava kivipaasi. Vai oliko se kenties tunneli? Monumentin pohjoispuolella nousi 10–12 metrin syvyydestä tornimainen muodostelma, joka ulottui lähes pintaan asti. Kaltevan, tasaisen seinämän

oikealla puolella kohosi kaksi obeliskia kauniisti rinnakkain. Uimme oikealle pitkin suorakulmaista kaltevaa seinämää 15 metrin syvyydessä olevaan kulmaukseen, ja saimme käskyn odottaa: kulman takana virtaus olisi voimakas. Kun käännyimme kulman taakse, näyttäytyi monumentti koko majesteettisessa komeudessaan.

Edessä oli useita 20, 30 ja 40 metriä pitkiä terasseja tai mahtavia askelmia, niin siististi tasareunaisia, kuin ne olisi tehty suorakulmaa käyttäen. Ällistyneinä etenimme taistellen virtausta vastaan ja yritimme löytää sellaisen tason, jossa olisi vähemmän virtausta – toivotonta puuhaa.

Jotkut ajautuivat takaisin lähtöpisteeseen ja joutuivat aloittamaan oudon vaakasuoran kiipeämisen terasseilla uudestaan.

MAYA-TEMPPELIN TUNNELMAA

Tuntui kuin olisi uinut Maya-temppelin ympäri: kapeita käytäviä, pystysuoria terasseja ja askelmia, teräviä kulmia, » 2/2020 SUKELTAJA

19

Valtava tähdenmuotoinen kivi tunnetaan Yonagunin kilpikonnana.

onkaloita, kanavia ja omituisen näköisiä kiviä. Ei puhettakaan, että nämä olisivat luonnollisia! Ovatko ne avaruusolentojen vai ikivanhojen sivilisaatioiden tekemiä?

Ehkä ne kuitenkin voisivat olla luonnon omia muodostelmia? Tai jotain siltä väliltä? Mieleni muuttui jatkuvasti.

Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että muodostelmat ovat luonnon muovaamia. Jotkut ovat sitä mieltä, että ihmiset ovat osittain muokanneet niitä tiettynä ajankohtana, koska paikalta on löydetty työkaluja ja muita esineitä, jotka viittaavat inhimilliseen toimintaan. Myös ikivanhoja japanilaisia kirjoitusmerkkejä muistuttavia kuvioita on löydetty.

KÄRTTYISÄ KILPIKONNA

Valtavia askelmia seuraten nousimme kohti pintaa hämmentyneinä tämän (lähes) ylimaallisen elämyksen jälkeen.

Tasanteella oli useita ihmeellisiä muodostelmia, merkillisiä kanavia, patoja

20

2/2020 SUKELTAJA

ja koloja, ikään kuin ne olisi hakattu pinnalta käsin ihan tarkoituksella. Ovatko ne kastelukanavia? Ikivanhoja tulisijoja?

Uhrialttareita?

Monumentin päähän päästyämme olin melko varma, että ainakin kilpikonnia täällä oli uhrattu. Tasanteella nimittäin kohosi iso kivinen kilpikonna, joka tuijotti meitä vihaisesti. Yläpuolelta katsottuna kivi oli lähes tähden muotoinen. On lähes mahdotonta kuvitella, että luonto olisi voinut saada aikaan niin säännöllisiä geometrisiä muotoja. Palvoivatkohan alkuperäiskansat kilpikonnia? Pitivätkö avaruusoliot kilpikonnia maukkaina? Vai voisiko vaan olla niin, että hiekkakivi halkeaa luonnostaan suorakulmaisiksi?

Mielipiteeni seilasi ees taas.

VERTAILUKOHTIA KUIVALLA MAALLA

Sukelluksen jälkeen ajelimme pitkin rantateitä. Näimme lukuisia valtavia kivilohkareita, joista osa oli pudonneet mereen.

Saaren rannikon terävät niemekkeet antavat viitteitä siitä, miten monumentti saattaa olla muodostunut.

Näkyvyys oli hyvä, mutta virtaukset ja mainingit ajoittain voimakkaita.

Saimme ponnistella tukka putkella, jotta pääsimme etenemään.

Hiekkakivimuodostelmia esiintyy kaikkialla rannikolla. Niistä näkee, kuinka kivet ovat murtuneet usein suorakulmaisesti.

Etualalla vulkaanista maaperää muistuttavaa, rokonarpista pintaa.

Matkalla sukelluskohteelle olin pannut merkille, että rannikko muodostui niemekkeiden ja lahtien vuorottelusta. Selitys piilee saaren kiviaineksessa. Yonaguni ei ole vulkaaninen, vaikkakin näyttää siltä. Hiekkakivessä on nimittäin runsaasti magnesiumia. Tämä kevyt metalli liukenee nopeasti ja antaa kiven pinnalle ”rokonarpisen”, vulkaanisen ilmeen. Kun magnesium liukenee, muodostuu koloja, jotka suurenevat. Niistä tulee vähitellen jopa luolia, jotka sitten romahtavat veteen ja muodostavat lahdekkeita vuorottelemaan pystyyn jääneiden maa-alueiden väliin.

TULIPERÄISYYDEN VAIKUTUS

Yonaguni, kuten koko Japani, sijaitsee alueella, missä maankuoren siirtymät aiheuttavat toistuvia voimakkaita maanjäristyksiä. Kaikilla on muistissa vielä vuoden 2011 tsunami ja sitä seurannut Fukushiman ydinvoimalakatastrofi.

Vuonna 1995 osa Yonagunia tuhoutui maanjäristyksessä, eikä se varmaankaan ollut ensimmäinen kerta.

Ehkä maanjäristyksillä ja eroosiolla on ollut osansa siinä, millainen monumentista on tullut. Siitä näkökulmasta voi hyvin kuvitella, että monumentin synty on täysin luonnollinen – niemekkeiden kärki on murtunut ja kaatunut mereen. Suorakulmaiset muodot ovat ehkä murtumakohtia. Pystysuorat, terävät kulmat todistavat sen, että tapahtumasta ei ole kulunut kovin kauaa aikaa: pehmeä hiekkakivi pyöristyisi nopeasti vedessä.

Monumentti saattaa siis olla melko nuori, ehkäpä vain muutamia satoja vuosia vanha. Sukeltajalle Yonaguni on epäilemättä yksi maailman merkillisimpiä, upeimpia ja jännittävimpiä vierailukohteita.

Tokio

JAPANI

Yonaguni

Taipei Sou-Wes Diving

www.yonaguni.jp

TAIWAN 2/2020 SUKELTAJA

21

Saana Tuuri, Kouvola

Seuratoiminta on tärkeää Vuoden norppaohjaajalle Saana Tuuri on Vuoden norppaohjaaja 2019, ja lisäksi kotiseura Vesikot sai Vuoden norppaseuran tittelin. Norppatoiminnan kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä, toiminnan pitämistä laadukkaana ja tietenkin paljon aktiivisia harrastajia.

SUSANNA KORKIATUPA Kuva Tomi Saksa

MITEN SINUSTA TULI NORPPAOHJAAJA?

HARRASTATKO MUUTEN SUKELLUSTA?

Alun perin lähdin norppatoimintaan mukaan sisarusteni perässä.

Isoveljeni Oke taisi ensin kiinnostua, minkä jälkeen minä ja isosiskoni Oona tulimme perässä. Muistaakseni olin 5-vuotias, kun aloitin norppatoiminnassa. Harrastin noin 12-vuotiaaksi, minkä jälkeen tuli pieni tauko, mutta palasin 14-vuotiaana takaisin. Ohjaaminen tuntui luontevalta jatkumolta, ja toki jatkoin harrastusta myös sen vuoksi, että siskoni ja veljeni olivat vahvasti mukana ja jo norppaohjaajia.

Olen laitesukeltanut ja pelannut uppopalloa, mutta laitesukellusta en ole viime aikoina juuri ehtinyt harrastaa. Toivon kyllä kovasti, että ainakin ulkomaanreissuilla pääsisi vielä laitesukeltamaan. Innostuin myös kovasti uppopallosta, mutta minulle kävi 18-vuotiaana eräs tapaturma kyynärvarteen ja ranteeseen, eikä uppopallo oikein ole tälle kädelle hyväksi.

MILLAINEN ON HYVÄ NORPPASEURA?

Seura, jossa tehdään yhdessä, missä on hyvä yhteishenki ja tekemisen meininki. Hyvässä seurassa jokainen saa harrastaa omien taitojen ja kiinnostuksenkohteiden mukaan. On myös tärkeää, että toiminnassa saa vain harrastaa ja pitää hauskaa, eikä aina tarvitse esimerkiksi kilpailla tavoitteellisesti.

MITEN TREENAATTE VESIKOISSA NORPPIEN KANSSA?

Itse pidän toki taitojen opettelusta, mutta ehkä eniten tykkään harjoitteista, jossa tulee toimia ryhmänä ja suorittaa tehtäviä yhteistyössä. Kesäisin on järjestetty iltaisin avovesisukelluksia junnuille järvellä, missä on sitten päästy toteuttamaan altaassa opittuja taitoja. Olemme myös järjestäneet norpille muutamia kesäleirejä.

MITÄ HAASTEITA NORPPATOIMINNASSA MIELESTÄSI ON?

Suurin haaste taitaa olla jatkuvuuden ylläpitäminen eli kuinka varmistetaan nuorten pysyminen mukana toiminnassa sen jälkeen, kun itse norppatoiminnasta on kasvettu ulos. En tiedä onko tähän yksiselitteistä ratkaisua, mutta ainakin koen, että hyvä porukka ja kaverit saavat nuoret pysymään toiminnassa mukana.

MIKÄ ON SUKELLUSSEURAHARRASTAMISESSA PARASTA?

Olen aina tykännyt, että vesi ja vedenalainen maailma ovat minulle sellainen oma maailma, rauhallinen ja mielenkiintoinen. Seuratoiminta on yksi harrastuksen tärkein osa: se yhteinen tekeminen kaikenikäisten kanssa ja monipuolisuus.

ONKO SINULLA MUITA HARRASTUKSIA?

Harrastan myös raviurheilua, tarkemmin sanottuna poniraveja.

Omistan kolme ponia, joita olen valmentanut, ja niillä myös kilpaillaan raveissa. Niiden kanssa olen kilpaillut aina PM- ja SMtasolla asti. Sukellus on ollut semmoinen vastapaino siinä ponien rinnalla, vaikka toki välillä vaatinut pientä aikatauluttamista.

ENTÄ OPISKELETKO TAI OLETKO TYÖELÄMÄSSÄ?

Olen tällä hetkellä vielä opiskelija, mutta myös täyspäiväisesti työelämässä. Valmistun kesäkuussa logistiikkainsinööriksi Jyväskylän Ammattikorkeakoulusta. Kevät olikin kiireinen, kun viimeistelin opinnäytetyötä. Olen tehnyt jo viimeiset puolitoista vuotta töitä opintojen rinnalla ja opiskellut monimuotona siinä samalla. Ensimmäiset 2,5 vuotta asuin Jyväskylässä ja opiskelin ihan päivätoteutuksella.

TERVEISESI SUOMEN NORPILLE JA NORPPAOHJAAJILLE?

MIKÄ ON OHJAAMISESSA ANTOISINTA?

Yhdessä tekeminen on tietysti antoisaa. Mutta kyllä parasta on, kun lapset ja nuoret saavat onnistumisia ja kokemuksia, oppivat uutta ja kehittyvät.

22

2/2020 SUKELTAJA

Kaikille toivoisin mukavia hetkiä harrastuksemme parissa!

Norpat

Kesäpuuhaa: tunnista lajeja HELI HALAVA Kuvat Patrick Lybeck

KESÄLLÄ ON mukava

liikkua luonnossa ja tarkkailla sen eliöiden elämää. Samalla voit suorittaa Räpylänjäljet-materiaalin suoritusmerkit biologiassa. Suorita tehtävät seurasi ohjaajalle. Kysy, voisiko suorituksia laittaa esille seurasi kotisivulle tai someen.

Käyttäkää julkaisuissa myös tunnusta #sukeltajaliitto. Kesäaikaan voit lähettää suorituksesi myös Sukeltajaliiton nuorisopäällikölle heli.halava@sukeltaja.fi. Kasvien ja eliöiden tunnistamista helpottavat Sukeltajaliiton lajintunnistuskortit ja lajitieoutta tarjoavat nettisivustot, kuten itämeri.fi ja aaltojenalla.fi.

PRONSSITASON MERKKI

Pystyt nimeämään ainakin 15 eri kasvi- tai eläinlajia Suomen vesiympäristöstä. Nimeä myös viisi Suomessa uhanalaista lajia.

Voit tunnistaa lajeja monella eri tavalla: kävelemällä rannalla, kahlaamalla matalassa vedessä, snorklaamalla veden pinnalla tai sukeltaen pinnan alle. Snorklaamalla saat laajennettua lajivalikoimaa. Kun kellut hiljaa paikoillaan, eläimet eivät säiky ja niiden liikkeet erottuvat paremmin. Osa lajeista taas ui sen verran syvässä vedessä, että ne vaativat sukelluksen pinnan alle. Noudata sukeltaessa snorkkelisukelluksen turvaohjeita. Muista, että lajien elinympäristöjä ei saa tuhota. Olemme vain tarkkailemassa niitä.

HOPEATASON MERKKI

Osaat luetella ainakin viisi tulokaslajia. Tulokaslajit eli vieraslajit ovat alueelle vieraita lajeja, jotka ovat siirtyneet alueelta toiselle ihmisen toiminnan seurauksena. Uudet lajit joutuvat usein kilpailemaan elintilasta ja ravinnosta, mutta niiden aiheuttamat

Kesälukion oppilaat tutkimassa meren poukaman kasveja ja eläimiä.

24

2/2020 SUKELTAJA

muutokset ekosysteemissä eivät näy välittömästi. Voit ilmoittaa omat havaintosi vieraslajeista vieraslaji.fi-sivustolla.

Tiedät, mitä rakkohaurun esiintyminen tarkoittaa ja missä se kasvaa.

KULTATASON MERKKI

Rakenna ns. kuiva akvaario tai kansio. Ota valokuvia tai piirrä kuvia eri kasveista ja eläimistä, ja kokoa kuvat akvaarion sisälle tai kansioon. Akvaarion tekemiseen tarvitaan läpinäkyvä iso kulho tai muovinen laatikko.

Vaihtoehtoisesti voit rajata rantaan 60 x 60 cm alueen rimoilla tai kivillä. Yritä tunnistaa kaikki lajit alueella. Käy seuraavana päivänä katsomassa, onko alueelle tullut uusia lajeja tai onko joku laji lähtenyt pois.

Snorkkelisukelluksen turvaohjeet pähkinänkuoressa 1. Kouluttaudu ja harjoittele 2. Huolehdi varusteista 3. Sukella vain terveenä 4. Sukella parin kanssa 5. Mieti missä sukellat 6. Vältä riskejä 7. Ole valmis pelastamaan

Rakkohaurua muiden levien alla.

Ympäristö

Uusi sivusto Itämerestä Huhtikuun alussa avautui muhkea suomalaisen meritiedon portaali Itämeri.fi.

KRISTIINA KARILA Kuva Mats Westerbom / Metsähallitus

S

ivustolle on koottu yhteen useiden laitosten tuottama tieto palvelemaan kaikkia merestä kiinnostuneita. Eri laitokset ovat keränneet vuosikymmenien aikana valtavasti tietoa ja aineistoja Itämerestä, mutta se on ollut hajallaan verkossa ja vain osa siitä on ollut julkisesti saatavilla.

Metsähallituksen erikoissuunnittelija Lasse Kurvisen mukaan kolmivuotisen projektin tavoitteena ei niinkään ollut tuottaa suuria määriä uutta tietoa, vaan luoda rajapinta useiden eri toimijoiden jo olemassa olevalle tiedolle. Sukeltajille hän arvelee sivustolta löytyvän paljon mielenkiintoista ja hyödyllistä tietoa.

– Esimerkiksi vieraslaji- ja muiden havaintojen ilmoittamiskanavat löytyvät nyt helposti kaikki samasta paikasta. Itämeri Nyt -osion sää- ja muut olosuhdetiedot päivittyvät reaaliajassa. Uudelle sukeltajalle palvelu tarjoaa paljon tietoa Itämeren vaihtelevista elinympäristöistä ja vesiluonnosta. Itämeri kuvina -osiossa kuvia voi tarkastella myös kartalla, hän kertoo.

Sivusto tarjoaa tietoa myös meriasioiden parissa toimiville ammattiryhmille, kuten opettajille, merialuesuunnittelun ammattilaisille ja toimittajille. Sivuston Datapalvelut-osio voi olla hyödyllinen vaikkapa omaa karttapalvelua rakentavalle tai pienimuotoista tutkimusta tekevälle.

SUKELTAJAN TÄRPIT

1. Itämeri Nyt -osiossa on reaaliaikaista tietoa vallitsevista olosuhteista eri puolilla Itämerta. Onko aallokkoa, onko levää, mikä on näkösyvyys? Sitä kautta löytyvät myös kanavat, joilla kansalaiset voivat ilmoittaa omista havainnoistaan: sinileväkukinnosta, vieraslajeista, rakkohauruesiintymistä, pyöriäisistä, arkeologisesti kiinnostavista löydöistä, roskista jne.

Osiossa voi tarkastella satelliittikuvista vaikkapa jäärajaa tai ruoppausten aiheuttamia samentumia.

hylyistä, linnakkeista, luontokohteista ja majakoista. Sieltä löytyy myös vinkkejä omista ympäristövastuullisista valinnoista Itämeren hyväksi.

Yksi osa palvelua on alkuvuodesta 2019 julkaistu merellä liikkujan kartta Meriopas.fi. Mobiilikäyttöön optimoitu ja reaaliaikaista meritietoa tarjoava palvelu on kehitetty suuren yleisön käyttöön, esimerkiksi veneilijöille ja retkeilijöille.

Meriopas kertoo esimerkiksi hylkyjen sijainnit.

LAAJAN YHTEISTYÖN TULOS

2. Luonto ja sen muutos -osiossa voi viettää pitkiä aikoja tutustuen Itämeren elinympäristöihin ja niitä kansoittaviin asukkaisiin. Osiosta löytyy valtavasti tietoa ja kuvia. Siellä kerrotaan myös meren tilasta, pahimmista saastuttajista, rehevöitymisestä, roskaongelmasta ja miten ilmastonmuutos vaikuttaa Itämeren hyvinvointiin.

3. Vapaa-ajalla merellä -osio esittelee veneilyn ja retkeilyn mahdollisuuksia ja kertaa jokamiehenoikeudet. Osiosta löytyy tietoa meren nähtävyyksistä:

Itämeri.fi-sivuston meritiedon ovat tuottaneet Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus, Metsähallitus, Museovirasto, Turun yliopiston Brahea-keskus, Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatioryhmä ja Ahvenanmaan maakuntahallitus. Palvelun rakentamista on rahoittanut Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, ja työtä on koordinoinut Suomen ympäristökeskus. Palvelu on aluksi käytettävissä suomeksi ja ruotsiksi, myöhemmin myös englanniksi.

2/2020 SUKELTAJA

25

Sukella kansallispuistoon Suomi on kansallispuistojen ja sukelluksen maa!

Ainakin kahdeksassa kansallispuistossa laitesukelluksen olosuhteet ovat oikein hyvät. Kansallispuistot sopivat erinomaisesti kesäiselle tai syksyiselle sukellusretkelle, jolle voi lähteä vaikka koko perheen voimin.

Ei-sukeltaville retkeilyn ystäville puistot tarjoavat monipuolista luonnosta nauttimista.

SUSANNA KORKIATUPA

26

2/2020 SUKELTAJA

Juho Lappalainen / Metsähallitus

Maiju Lanki / Metsähallitus

Tämä ahdinpartavyöhyke löytyy Suuren Kiviluodon läheltä.

Meriahdinparta ja punanukka elävät sulassa sovussa muun muassa Mustaviirissä.

Itäisen Suomenlahden kansallispuisto ITÄISEN SUOMENLAHDEN kansallis­

puisto sijaitsee merellä Kotkan, Haminan, Pyhtään ja Virolahden edustalla. Kansal­ lispuiston ainoa suojainen satama on puis­ ton itäosassa Ulko­Tammiossa. Saarella on merkitty luontopolku. Ulko­Tammion eteläpuoliset rantamatalat ovat kiinnos­ tavia ja monipuolisia kohteita: laajoja ja hyväkuntoisia rakkohauruvyöhykkeitä, meriahdinpartaniittyjä ja itäiselle Suo­ menlahdelle tyypillistä kovan ja pehmeän pohjan lajistoa. Sotahistoriallisestikin

mielenkiintoisen saaren lähistöllä on myös hylkyjä.

Kansallispuiston läntisessä ulkosaaris­ tossa sijaitsevat lähes täysin luonnontilai­ set Viirien saaret. Pitkäviirin pohjoiskär­ jestä löytyy hyvällä näkyvyydellä näyttävä ja jyrkkä hiekkarinne, joka on harjun vedenalainen jatke. Läheisen Mustaviirin länsipuolella on monipuolista kallio­ ja

kivikkorantaa suurine irtolohkareineen.

Niitä peittää tuuhea meriahdinpartakas­ vusto, joka on silakan kutuaikaan mädin peitossa.

Ulko­Tammioon pääsee kesäviikon­ loppuisin myös vuoroveneellä Haminas­ ta, mikä antaa mahdollisuuden vaikka snorklausretken tekemiseen, jos ei omaa venettä omista.

www.luontoon.fi/itainensuomenlahti

Tietoa Ulko-Tammion palveluista ja reiteistä

www.visitkotkahamina.fi

Selkämeren kansallispuisto SELKÄMEREN KANSALLISPUISTON puhdas ja kirkas vesi on su-

Mukava tukikohta sukeltajalle on esimerkiksi Katanpään linna-

keltajien ja snorklaajien paratiisi. Puistosta löytyy muun muassa

kesaari, jonka edustalla sijaitsee muutama hylkykin. Saarella on joi-

upeita rakkohauruniittyjä.

takin palveluja, esimerkiksi tukialusta kippareineen saa vuokrat-

Selkämeren kansallispuisto sijaitsee Merikarvian, Porin, Luvian,

tua, mikä helpottaa matkajärjestelyjä. Oma kompura pitää ottaa

Eurajoen, Rauman, Pyhärannan, Uudenkaupungin ja Kustavin ulko-

mukaan. Tukialus on iso, joten tavaraa mahtuu. Saaren historia on

saaristossa, joten sinne pääsee Preiviikinlahtea, Lieslahtea ja Salt-

kiinnostava ja miljöö viehättävä. Lähistöllä sijaitseva Isokarin ma-

töötä lukuun ottamatta avovesiaikaan vain veneellä. Selkämeri on

jakkasaari on myös kiinnostava kohde. Aivan saaren länsirannan

yksi parhaimmassa kunnossa säilyneistä rannikon merialueista. Ra-

tuntumassa on ainakin Daphne-hylky.

vinnepitoisuudet ja rehevöitymistaso ovat selvästi alhaisempia kuin Heidi Arponen / Metsähallitus

Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Itämeren pääaltaassa. Selkä-

Esittelimme Katanpään Sukeltajassa 1/17

meren ulappa-alueilla veden vaihtuminen on rannikon avoimuuden johdosta tehokasta ja vedet pysyvät kirkkaampina, mutta rannikon lähivesissä jokisuistojen ja asutuksen läheisyydessä rehevöitymisen merkkejä on havaittavissa Selkämerelläkin.

www.luontoon.fi/selkameri www.katanpaa.fi

2/2020 SUKELTAJA

27

Heidi Arponen / Metsähallitus

Saaristomerellä voi kohdata härkäsimpun.

SAARISTOMEREN KANSALLISPUISTO

www.luontoon.fi/saaristomeri

28

2/2020 SUKELTAJA

Punalevän ja muiden levien värikkyys ilahduttaa.

“Kalakotoa” pääsee ihailemaan Dalskärin veistospolulla.

Maija Huttunen / Metsähallitus

sijaitsee Saaristomeren eteläreunalla. Kansallispuiston alueita on muun muassa Högsåran, Holman, Jurmon, Utön, Björkön ja Berghamnin saarissa.

Alueella on runsaasti yhteisalusliikennettä, mutta käytännön kannalta oma vene lienee kuitenkin paras vaihtoehto, mikäli laitesukeltamaan mielii. Örössä laitesukeltaminen on luvanvaraista, joten snorklausretki saarelle yhteysaluksia käyttäen voi olla ihan varteenotettava vaihtoehto. Laitesukeltamiseen tulee hakea lupa Puolustusvoimilta. Saaren vierasvenesatama tarjoaa palvelut veneilijälle.

Saaristomeren kansallispuistossa sijaitsee Stora Hästön vedenalainen luontopolku. Polulle ankkurointi on ehdottomasti kiellettyä. Saaressa on luonnonsatama, jonne veneen saa ankkuriin polulla vierailun ajaksi. Luontopolun varrelta ja sen läheisyydestä löytyy kalliopohjien leväyhdyskuntia ja hiekka-sorapohjien rikkaita putkilokasviyhdyskuntia. Alueella näkee myös paljon pikkukaloja, simpukoita sekä kasvien seassa viihtyviä pieneliöitä kuten leväsiiroja ja kotiloita. Dalskärin kupeessa sijaitsevasta patsaspuistosta sukeltaja löytää vedenalaista taidetta noin kolmen neljän metrin syvyydestä. Dalskärin veistospolku koostuu seitsemästä upotetusta betoniveistoksesta. Poijut ja ohjausköydet opastavat kohteille.

Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueelta löytyy lukuisia hylkyjä, kuten esimerkiksi kuuluisa Park Victory.

Heidi Arponen / Metsähallitus

Saaristomeren kansallispuisto

Stig Gustavsson

Tammisaaren saariston kansallispuisto noin 10 merimailia Tammisaaren keskustasta etelään. Se on suosittu, lähes ympärivuotinen sukelluskohde. Vaihtelevat pohjamuodot ja laivahylyt tarjoavat monipuolista nähtävää.

Jussaröstä sukellusretkeilijä löytää sopivan tukikohdan. Entinen kaivos- ja sotilassaari tarjoaa joitakin palveluita ja vierasvenesataman. Hylyistä kiinnostuneelle Jussarö on ihanteellinen kohde. Alueella sijaitsevaa hylkyloukkua on inventoitu pitkään – muun muassa Museovirasto ja Metsähallitus ovat kartoittaneet erikoisen alueen rajoja. Hylkyloukkua on nimitetty jopa Jussarön ”Bermudan kolmioksi”, niin moni laiva on kokenut siellä kohtalonKANSALLISPUISTO SIJAITSEE

Jussaröstä löytyy myös meriluolia.

sa ja kerrotaan, että kompassin neula näyttää alueella mitä sattuu. Alueella on kymmeniä hylkyjä, Jussarön salmessakin niitä lepää kolme. Alueella navigointi on haasteellista karikkoisuuden vuoksi.

Jussaröstä on ollut juttuja muun muassa Sukeltajissa 2/2008 ja 4/2016.

PUISTO SIJAITSEE Kemin ja Tornion ulko-

Kansallispuistossa saa sukeltaa kaikkialla

häsuolaiselle murtovedelle tunnusomaisia,

saaristossa. Kansallispuiston suurimman

muualla paitsi sataa metriä lähempänä mai-

ja vesiluonto muistuttaa hyvin paljon make-

saaren, Selkä-Sarven ja lähellä olevan, pie-

hinnousukieltoaluetta ja Möylyn hylkeiden-

an veden luontoa. Vähäsuolaisen veden an-

nemmän Maa-Sarven välissä oli aiemmin

suojelualuetta.

siosta varusteitakaan ei ole välttämätöntä

www.luontoon.fi/ tammisaarensaaristo

Perämeren kansallispuisto

vedenalainen luontopolku, mutta jäät ovat

Perämeren vesi on ruskeampaa ja hu-

huuhdella niin ahkeraan. Veneellä rantautu-

runnelleet sen. Selkä-Sarven eteläpuolelta

muksisempaa kuin etelämmässä. Lamppua

minen saariin voi olla vaikeaa, mutta retkei-

löytyy tiililaivan hylky. (hylyt.net-sivustolla

tarvitaan viiden metrin syvemmällä puolella

lijäsatamat löytyvät Selkä-Sarvesta ja Pen-

”Selkä-Sarven eteläpuolen hylky”).

ja joskus matalammallakin. Eliölajit ovat vä-

saskarista.

Lari Järvinen / Metsähallitus

www.luontoon.fi/perameri

Selkä-Sarven idylliä.

2/2020 SUKELTAJA

29

Markku Heiskari

Rokuan kansallispuisto geoparkeista, UNESCOn ainutlaatuisten geologisten kohteiden verkostosta? Rokuan kansallispuisto on osa Rokua Geoparkia, joka on Suomen ensimmäinen geopark-kohde. Kansallispuisto sijaitsee Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien alueella Pohjois-Pohjanmaalla. Kansallispuistossa on kirkasvetisiä lampia ja järviä, joista sukeltajien suosiossa ovat ainakin Saarinen ja Vaulujärvi.

Vaulujärvessä on paikoin mutaa (10 metristä alkaen), mutta rannoilla ja keskiosassa on hiekkapohja. Geoparkin alueella sijaitsee sukeltajien suosima Saarijärvi. Sen rannalla on mahtava hirsinen yksityisomistuksessa oleva huvila, Hilikkula, jota voi vuokrata vaikka leiri- tai koulutuskäyttöön. Jos Saarijärvelle suunnistaa sukeltamaan, on hyvä kysyä ensin lupa maanomistajalta, sillä alueella voi olla vuokralaisia ja muitakin käyttäjiä, joita on hyvä informoida sukellusoperoinnista.

Sukeltaminen on toki sallittua jokamiehenoikeuksin, mutta esimerkiksi huvilan pysäköintialuetta ei saa käyttää omin luvin.

OLETKO KUULLUT

Saara Airaksinen / Metsähallitus

Saarisella on pidetty monien peruskurssien avovedet.

Oulun Vesimiesten arkistokuvaa.

Rokuan alueella on yli 60 erikokoista lampea ja järveä.

Osa on reheviä mutta osa täysin kirkkaita.

www.luontoon.fi/rokua

Päijänteen kansallispuisto useita sukelluskohteita, joille voi lähteä ran-

eteläisellä Päijänteellä. Oma vene on välttä-

nasta. Lisäksi puistoon kuuluu saaria Etelä-

mätön puistoon tutustumisessa. Padasjoen

Päijänteen itäosista. Padasjoen edustalla si-

laivarannasta pääsee aloittamaan retken,

jaitsevan Haukkasalon länsipuolen luodot

laivarannassa on kaksi veneluiskaa, joista

ja saaret tarjoavat hyvän sukellusympäris-

toinen on betonipäällysteinen. Pääosa puis-

tön. Esimerkiksi Paljaskallion saarelta löy-

ton saarista on Padasjoen edustalla. Harju-

tyy komea jyrkänne, joka ulottuu 22 metrin

saarista muodostunut Pulkkilanharju kuu-

syvyyteen.

luu Asikkalan kuntaan. Pukkilanharjulla on

30

2/2020 SUKELTAJA

Esittelimme Päijänteen kohteita Sukeltajassa 2/19.

www.luontoon.fi/paijanne

Hannu Vallas / Visit Lahti -kuvapankki

PÄIJÄNTEEN KANSALLISPUISTO sijaitsee

Jaakko Ala-Hiiro

Öllörissä piisaa ahvenia.

Hossan kansallispuisto Suomussalmen kunnan pohjoisosassa, osittain Kuusamon ja Taivalkosken kuntien puolella. Kansallispuistossa olevien suppalampien vesi on erittäin kirkasta. Kansallispuiston helmi on Öllöri, lähes 40 metriä syvä suppalampi, jonka rannalla oleva Karhunkainalon leirintäalue tarjoaa sukeltajille palveluita.

Alue on suorastaan sukeltajan unelma, sillä rantaan on rakennettu sukeltajia varten oma huoltorakennus ja pullojenkin täyttö onnistuu – oman kompuran voi siis jättää kotiin. Sukeltajan näkökulmasta Hossa lienee yksi helpoimmin saavutettavissa olevia kansallispuistoja, sillä autolla pääsee pihaan asti, eikä omaa venettä tarvita. Öllörissä on hieno ohjausköysien ja lavojen verkosto. Kansallispuistossa on lukuisia muita, pienempiä suppalampia; niissä sukeltamiseen tulee pyytää lupa Metsähallitukselta. Lupaa voi tiedustella Hossan luontokeskuksesta. Öllörissä saa sukeltaa vapaasti.

Hossan kansallispuistossa on valtavasti nähtävää ja tehtävää pinnallakin: luontokeskus vuokraa kajakkeja, polkuja ja reittejä löytyy, ja erikoisuutena retkeilijä voi ihailla muinaisia kalliomaalauksia.

Jaakko Ala-Hiiro

HOSSA SIJAITSEE

Esittelimme Öllöri-järveä Sukeltajassa 2/17. www.luontoon.fi/hossa www.hossa.fi

Lavaverkosto on hieno.

Luvat, rajoitteet ja pääsy JOILLAKIN ALUEILLA laitesukeltaminen on luvanvaraista – esi-

Kansallispuistoja ylläpitää Metsähallitus. Monessa puistoissa on

merkiksi tietyt alueet Saaristomeren ja Hossan kansallispuistoissa.

luontokeskus. Keskusten toiminnassa saattaa olla rajoitteita ko-

Tarkista ajoissa ennen matkalle lähtöä luvanvaraisuus esimerkiksi

ronapandemiaan liittyen. Pandemian vuoksi joillakin retkeilypai-

Metsähallituksen verkkosivuilta. Huomaa, että lupaa Puolustus-

koilla saattaa olla ruuhkaa. Pinnan alla ruuhkaa tuskin kuitenkaan

voimilta täytyy hakea ajoissa (esim. Örö). Hossan muihin suppa-

on.

lampiin tai -järviin kuin Öllöriin lupa pyydetään Metsähallitukselta.

Huomioi retkeä suunnitellessa juomaveden ja varusteiden

Kansallispuistoissa on myös alueita, joilla liikkuminen on rajoitet-

huuhteluveden saatavuus. Vierasvenesatamissa on yleensä

tua osan vuodesta (pesimäaika). Nämä alueet näkyvät luontoon.

vesihana, josta vettä saa joko huuhteluun paikan päällä tai omiin

fi-sivuston kartoista. Ethän retkeile tällaisella alueella.

kanistereihin ihan mielin määrin.

Sanomattakin pitäisi olla selvää ja vastuullinen sukeltaja asian

Kansallispuistojen alueilla toimivilta seuroilta voi kysyä apua

tietääkin, mutta muistutetaan silti: vie roskat mennessäsi ja ota

retken suunnitteluun. Joidenkin kansallispuistojen vesillä operoi

muut retkeilijät huomioon. Kompuran ääni voi häiritä muita.

myös kaupallisia toimijoita. Retken toteutukseen löytyy siis vaih-

Monet kansallispuistot tarjoavat runsaasti aktiviteetti-

toehtoja, vaikka omaa tukialusta ei olisikaan.

mahdollisuuksia: retkelle voi siis lähteä koko perheen voimin.

Lähteet: www.hylyt.net, www.luontoon.fi/kansallispuistot Kiitos avusta jutunteossa myös Metsähallituksen sukeltajille Essi Keskiselle, Heidi Arposelle ja Maiju Lankille sekä Oulun Vesimiehille.

2/2020 SUKELTAJA

31

Tokot kutuasussa KUVA-ALBUMI Seitsenruototokko on lounaisten merialueittemme jalokivi.

Kutuaikaan kesäkuussa koiras houkut­ telee naaraita laskemaan mätinsä koiraan rakentamaan pesäluolaan väläyttelemällä komeita eviään. Kuvan naaras on tuhdissa mätilastissa, ja sillä oli kolme kosijaa kimpussa.

KUVA PEKKA TUURI

32

2/2020 SUKELTAJA

2/2020 SUKELTAJA

33

Kuvaajan vinkki

Tutkimusmatkalle vedenalaisella dronella Juttua varten on kokeiltu Gladius Mini -dronea.

Dronella pääsee paitsi taivaalle myös pinnan alle.

Laitteen avulla vedenalaista maailmaa voi tutkia ja kuvata sukellusvarusteita pukematta.

Parhaimmillaan vedenalainen drone on käytännönläheisissä tehtävissä.

VILLE FRIMAN LAITE ITSESSÄÄN on

suhteellisen yksinkertainen. Pääset pintaa syvemmälle vedenalaiseen maailmaan, kun olet ladannut laitteen akut ja Chasing Mini -sovelluksen. Kännykän ruutu toimii ikkunana vedenalaiseen maailmaan, kun istut mukavasti kotilaiturin nokassa tai sukelluskohteessa.

Puhelimen näytöltä voi tarkastella, mitä veden alla näkyy.

Ohjaus vaatii harjoittelua.

VAATII PIENTÄ HARJOITTELUA

Vedenalaisen dronen ohjaaminen onnistuu kaikilta pienen harjoittelun jälkeen. Mikä parasta, laite ei pääse häviämään, sillä kuva ja käskyt kulkevat 100 metriä pitkän, droneen kiinnitetyn keltaisen kaapelin kautta. Tosin kaapelin kanssa on syytä olla tarkkana, ettei se takerru veden alla oksiin tai kiilaudu kivien väliin – jos näin käy, niin tulee sukellusreissu. Jos sukelluspari on mukana, voi hän pitää huolta ylimääräisen kaapelin kelaamisesta.

LAADUKAS KAMERA JA VALOT

Tässä dronessa on laadukas 4K kamera, jonka molemmilla puolilla ovat tehokkaat LED-valot kirkkauden säädöllä. Kuten kaikki tiedämme, niin kotimaan vesissä valoa ei ole koskaan liikaa.

Gladius liikkuu yllättävän vauhdikkaasti, jos niin haluat, mutta jos kaloja haluat kuvata, kannattaa edetä matelemalla. Mielestäni yksi ihan huippuominaisuus on ohjaimesta löytyvä syvyyslukitus.

Syvyyslukituksen ansiosta laite pysyy yllättävän hyvin halutussa syvyydessä helpottaen kuvaamista merkittävästi.

VARO POHJAA

Yllättävän nopeasti huomaa, ettei välivedessä ole juurikaan nähtävään, vaan mieli halajaa pohjan tutkimiseen. Tässä kohtaa maltti

34

2/2020 SUKELTAJA

on valttia, sillä tehokkaat moottorit imevät laitteen alta pohjaainesta, kuten mutaa ja pieniä kiviä. Näin saat siis yhtä helposti pilattua näkyvyyden kuin huonolla potkutekniikalla.

MIHIN KÄYTTÖÖN LAITE SOVELTUU?

Kotimaisissa vesissä vedenalaisella dronella ei tule varmasti harrastettua samanlaista huviajelua kuin lentävillä kaimoillansa, mutta moneen muuhun käyttöön siitä on. Erityisesti se tuo apua vedenalaiseen etsintään ja erilaisten kohteiden, kuten laiturien vedenalaisten rakenteiden tutkintaan. Tällä kapistuksella voi myös käydä ensin kurkkaamassa, miltä jokin kohde näyttää ja vasta sen jälkeen pukea sukellusvarusteet päälle. Tämä jos mikään säästää pohja-aikaa ja vähentää "turhia" sukelluksia. Laite on laatunsa vuoksi suhteellisen painava (2,5 kg) joten päiväretkille sitä ei tule otettua helposti mukaan. Pidemmillä reissuilla se kulkee mukana siinä missä muutkin sukelluskamppeet. Suosittelen hankkimaan myös laitteen oman kuljetusrepun, josta löytyy kaikille tarvikkeille omat paikkansa.

Kirjoittaja on valokuvausalan yrittäjä ja sukellusharrastaja.

Hyvä homma!

Kannattaa takoa, kun rauta on kuumaa KRISTIINA KARILA

S

ukellusseura Ahti ry:n kotipaikka Haapajärvi sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa runsaat 100 kilometriä Kokkolasta länteen. Jäseniä seurassa on satakunta, ja pääasiassa harrastetaan laitesukellusta. Seurassa on myös Vapepasukellustoimintaa. Seuran puheenjohtajalle Jukka Haapalalle tunnustus tuli yllätyksenä.

– Olihan se iso yllätys ja tosi hieno huomionosoitus, hän sanoo.

Haapala arvelee, että yksi syy Vuoden seura -palkintoon saattaa olla seuran vilkas koulutustoiminta.

– Meillä mentiin pitkään yhdellä kouluttajalla, eikä se riitä pitämään toimintaa vireänä. Puheenjohtajakauteni alkaessa yksi päätavoite oli saada lisää kouluttajia, ja siinä on onnistuttu: meillä on seitsemän kouluttajaa tällä hetkellä. Kouluttaminen on elinehto, pitää saada uutta porukkaa mukaan toimintaan ja hallitukseen, jotta saadaan uusia ideoita ja seuraa kehitetään eteenpäin, hän toteaa.

HYVÄT UUTISET ESIIN

Hyvät uutiset kulkevat nopeasti, ja heti Vuoden seura -uutisen jälkeen Kalajokiseutu-lehdestä toimittaja otti yhteyttä. Paikallislehdessä ilmestyikin koko sivun juttu seurasta. Sittemmin kaksi muutakin paikallislehteä uutisoivat aiheesta. Seuralle näkyvyys paikallismediassa toimii erinomaisena markkinointina.

– Kyllä meiltä aina soitetaan lehteen ja pyydetään paikalle, kun on jotakin tapahtumia, introja tai rannansiivoustalkoita.

Joskus toimittaja on osallistunut itse introlle ja tehnyt siitä jutun.

Pitää takoa silloin kun rauta on kuumaa. Tämän Vuoden seura -palkinnon jälkeen esimerkiksi soitin kaupungille ja kysyin, josko saataisiin seuralle pysyvät tilat. Vastaanotto oli oikein myönteinen, Haapala kertoo.

PUOLET KUULUU UIKOLLE

Jukka Haapala haluaa antaa puolet tunnustuksesta kaupungin liikuntakeskus Nivalan Uikolle, jonka kanssa tehdään monenmoista yhteistyötä.

– Meillä on semmoinen sopimus, että aina kun siellä on jotakin tapahtumaa, messuja tai vastaavia, niin tulemme mukaan porukalla esittelemään varusteita ja toimintaa ja uittamaan kävi-

Mari Myllylä

Sukellusseura Ahti valittiin Sukeltajaliiton Vuoden seuraksi. Hyvät uutiset saatiin nopsaan paikallislehden tietoon. Vireän seuran toimintaa tehdään näkyväksi paitsi lehden lukijoille myös hallikävijöille ja kaupungin päättäjille.

Jokakesäinen Norjan leiri on vuoden kohokohta.

jöitä. Näin saadaan tapahtumiin ohjelmaa ja seuralle näkyvyyttä.

Saamme Uikosta runsaasti edullisia hallivuoroja, mikä näkyy sitten siinä, että peruskurssilaiset puljaavat altaassa helposti 30 tuntia sen minimi 10 tunnin sijaan. Avovesiin päästessään oppilaat ovat todella valmiita, mikä on heille miellyttävää ja kouluttajalle helppoa. Oppilaamme ovat ylpeitä siitä, että heihin panostetaan, ja he tuntevat saavansa kurssimaksulle vastinetta, hän kertoo.

UUSIA IDEOITA

Uusia jäseniä seuraan tulee lähinnä introjen kautta, joita runsaan halliajan ansiosta on mahdollista pitää säännöllisesti. Toimintamuoto, jota Haapala haluaisi kehittää eteenpäin, ovat introt tyky-porukoille.

– Työporukat etsivät usein jotakin erilaista tekemistä virkistyspäiväänsä. Uikossa on myös keilahalli ja mahdollisuus järjestää ruokailut, joten yhteistyössä pystymme tarjoamaan yrityksille koko päivän toiminnot. On näitä jo tehtykin, mutta voisi tehdä enemmän, hän suunnittelee.

Muutenkin Jukka Haapala arvioi, että Ahti ja sen toiminta tunnetaan alueella hyvin. Kyselyjä päästä mukaan jokakesäiselle Norjan leirille tulee laajalti. Leiri kiinnostaa, koska sille saavat lähteä mukaan myös ei-sukeltavat perheenjäsenet.

– Meillä leirit ovat tosi suosittuja. Yleensä sukeltajia on semmoiset 40–50, ja ei-sukeltavat perheenjäsenet mukaan luettuna porukkaa on helposti 60–70. Ainoa rajoite ovat majoitustilat; perheet pienten lasten kanssa kaipaavat mökin mukavuuksia.

Sukellusseura Ahti ry SIJAINTI: Haapajärvi, koulutustoiminnan painopiste Nivalassa LAJIT: laitesukellus, Vapepa-toiminta JÄSENMÄÄRÄ: 100 PERUSTETTU: 1978

www.sukellusseuraahti.com

2/2020 SUKELTAJA

35

Sukellustaidot

Vaasan Bothnia Gulf Divers järjesti kurssin ensimmäistä kertaa viime syksynä.

Technical Skills opettaa tärkeitä taitoja CMAS Technical Skills -kurssi mielletään usein ensimmäiseksi askeleeksi tekniikkasukeltajan polulla, mutta se sopii erinomaisesti myös ns. virkistyssukeltajalle.

Kurssilla opitaan muun muassa tuplapulloilla sukeltamisesta asioita, jotka eivät kuulu minkään virkistyssukelluskurssin sisältöön.

KRISTIINA KARILA Kuva Jussi Uusipaavalniemi

36

2/2020 SUKELTAJA

Jussi Uusipaavalniemen arkisto

Jussi Uusipaavalniemi suosittelee kurssia kaikille riippumatta siitä, aikooko jatkaa tekniikkasukelluksen puolelle.

C

MAS Technical Skills -kurssi kehittää tekniikkasukeltajan perustaitoja.

Se on suositeltavaa suorittaa ennen muuhun CMAS-tekniikkasukelluskoulutukseen osallistumista. Kurssilla opitaan tuntemaan tekniikkasukeltajan käyttämät varusteet ja kiinnittämään huomiota niiden sopivuuteen ja virtaviivaisuuteen.

Sukeltaja tuntee varusteiden toiminnot ja osaa koota oman laitteistonsa oikean tekniikkasukelluksen varustekokoonpanon mukaisesti.

Kurssin jälkeen sukeltaja hallitsee tekniikkasukelluksen perustaidot: oikean tasapainotuksen, oikean sukellusasennon, potkutekniikat, hengityskaasun jakamisen tekniikkasukelluksen varustekokoonpanoa käyttäen, pulloventtiilien hallinnan ja tuplapulloilla sukeltamisen, merkkipoijun ja varavalojen käyttämisen, sukellusryhmän yhteistoiminnan periaatteet, sukellusryhmässä toimimisen, sukellusryhmän viestinnän sekä kolmikkona sukeltamisen.

Vaikka tekniikkasukellus ei olisikaan tähtäimessä, tarjoaa kurssi erinomaisen mahdollisuuden hioa taidot kuntoon, niin että sukellus on turvallisempaa ja miellyttävämpää. CMAS Technical Skills -kurssille pääsee heti P1-kurssin jälkeen.

KURSSI VALMENSI HYVIN TULEVAAN

Vaasan Bothnia Gulf Divers järjesti kurssin ensimmäistä kertaa viime syksynä.

Jussi Uusipaavalniemellä oli P2-kortti taskussa ja suunnitelmissa jatkaa koulut-

tautumista tekniikkasukelluksen puolelle.

– Olin kuullut, että Technical skills -kurssista on paljon hyötyä, jos aikoo varsinaisille tekniikkasukelluskursseille.

Tietyt perusasiat on hyvä olla jo valmiiksi hallussa, sillä jatkossa tulee paljon uutta asiaa, hän sanoo.

– Olen tällä hetkellä cavern-kurssilla, ja siellä taitotason vaatimus on aika kova. Jo pelkkä lainin veto vaatii sellaista kelluvuuden hallintaa, että jos olisin ryhtynyt sitä opettelemaan kunnolla vasta tällä kurssilla, olisi muusta opetuksesta mennyt paljon ohi. Technical skills -kurssilla opetellaan perusasiat kuntoon, jotta myöhemmin voi sitten keskittyä opettelemaan erityistaitoja.

– Minua on jo sukellusuran alusta

Kurssin pääsyvaatimukset • vähintään 14 vuoden ikä (huoltajan

lähtien tavallaan koulittu tekniikkasukelluksen maailmaan ja sen tiettyihin periaatteisiin. Olin oppinut yksittäisiä asioita, mutta kurssilla asiat käytiin systemaattisesti läpi, mikä toi ryhtiä kokonaisuuden ymmärtämiseen.

Uusipaavalniemi suosittelee kurssia jokaiselle, joka haluaa kehittää sukellustaitoaan, riippumatta siitä, aikooko jatkaa kouluttautumista.

– Kurssilla viedään P1- ja P2-kurssien asiat pidemmälle ja hiotaan taidot kuntoon teorian lisäksi. Erityisesti kiinnitetään huomiota systemaattisempaan kommunikointiin veden alla sekä tasapainotukseen ja potkutekniikoihin. Näistä on varmasti hyötyä kaikille, hän toteaa.

CMAS Technical Skills Instructor -kouluttajaksi?

kirjallinen lupa, mikäli oppilas on ala-

CMAS Technical Skills Instructor -kou-

ikäinen)

luttajanimitystä haetaan kirjallisella

• Sukeltajaliiton jäsenseuran jäsenyys

hakemuksella Sukeltajaliiton laitesukel-

tai Liiton henkilöjäsenyys, tai henkilö

lusvaliokunnalta. Nimityksen edellytyk-

on rekisteröity Liittoon yhteisöjäsenen

set ovat:

kautta

• vähintään voimassa oleva CMAS M1-

• CMAS One Star Diver -kortti tai vastaa-

kortti

va toisen kansainvälisesti hyväksytyn

• vähintään CMAS Advanced Nitrox Diver

sukelluskoulutusjärjestön myöntämä,

-kortti tai vastaava toisen koulutusjär-

ISO 24801-2 (Autonomous Diver) -standardin vaatimukset täyttävä kortti • lääketieteellinen sukelluskelpoisuus,

jestön myöntämä kortti • vähintään 25 kirjattua tekniikkasukellusta

joka on todettu joko terveysselvityslo-

• seuran kirjallinen esitys laitesukellus-

makkeella tai sukeltajan lääkärintodis-

valiokunnalle CMAS Technical Skills

tuksella.

Instructor -kortin myöntämisestä.

2/2020 SUKELTAJA

37

Vesiliikennelaki uudistui Uusi vesiliikennelaki ajanmukaistaa ja kokoaa yhteen vesiliikenteen liikennesäännöt. Lakiin on sisällytetty myös niin kutsutut sisävesisäännöt. Uudistuksen tavoitteena on lisätä vesiliikenteen turvallisuutta ja vastuullista veneilyä. Uusi Vesiliikennelaki (782/2019) astui voimaan 1.6.2020.

MIKA RAUTIAINEN Kuva Päivi Liuska-Kankaanpää

V

esiliikennelain uudistusta työstettiin vuosia. Kyseessä onkin pelkän päivityksen sijasta kokonaisvaltainen uudistus. Kaikki määräykset ja säännöt löytyvät nyt yhdestä paikasta.

Uuteen lakiin on tiivistetty kaikki se asia, mitä ennen joutui etsimään monesta eri paikasta.

Uudessa laissa on myös sukellustoiminnan osalta uusia kirjauksia. Lain valmisteluvaiheessa Sukeltajaliitto otti kantaa elokuussa 2018 Liikenne- ja viestintäministeriölle antamassaan lausunnossa useampaan lain kohtaan, ja esittämämme

38

2/2020 SUKELTAJA

asiat on huomioitu hyvin uudessa laissa.

Vanhassa lainsäädännössä sukellusta koskevat kirjaukset oli tehty työsukelluksen näkökulmasta. Sukeltajaliitto painotti lausunnossaan sitä, että Suomessa on suuri joukko harrastesukeltajia ja lain kirjausten tulisi olla sellaisia, että se huomioi myös harrastesukeltajat. Lain tarkoitusperässä on muun muassa vedessä olevan sukeltajan suojelu onnettomuudelta riippumatta siitä, onko kyseessä ammattimainen vai harrastesukeltaminen eri alalajeineen.

Lain §14 ja §28 koskevat suoraan sukellustoimintaa, ja uuden lain kirjauksissa

puhutaan nyt nimenomaan sukellustoiminnasta, kun aiemmin käytettiin termiä sukellustyö.

VESIKULKUNEUVON PÄÄLLIKÖN VASTUU

Uudessa vesiliikennelaissa tulee vahvasti esille vesikulkuneuvon päällikön vastuu.

Jatkossa vesikulkuneuvolla on oltava päällikkö, joka vastaa sen kulusta ja matkustajien turvallisuudesta. Päällikkö vastaa myös siitä, ettei vesikulkuneuvon käytöstä aiheudu vaaraa, haittaa tai häiriötä kenellekään, mukaan lukien ympäristö.

Sukeltamista koskevat pykälät 14 § Ohittaminen, kohtaaminen ja väistäminen Vesikulkuneuvo tai kelluva esine, jolta harjoitetaan sukellusta, on sivuutettava asianmukaista varovaisuutta noudattaen, ja moottorilla kulkevan vesikulkuneuvon on vältettävä aiheuttamasta potkurivirtaa.

28 § Sukellustoiminnassa olevan vesikulkuneuvon merkkikuviot Vesikulkuneuvosta tai kelluvasta esineestä, jolta harjoitetaan sukellustoimintaa, on sukeltajan ollessa vedessä näytettävä liitteen 2 mukaista kansainvälistä viestilippua A vähintään yhden metrin korkuisena levynä, joka on yöllä valaistava. Merkkikuviota näytettäessä on varmistauduttava siitä, että se näkyy ympäri näköpiirin.

Uusi vesiliikennelaki on luettavissa kokonaisuudessaan

www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2019/sk20190782.pdf Lisätietoja myös Traficomin sivuilta:

www.traficom.fi/fi/vesiliikennelaki2020

Päällikkö on se, joka tosiasiallisesti ohjaa tai hallitsee venettä. Päällikkö voi siten olla muukin henkilö kuin se, joka venettä kuljettaa.

Kuljettaja on ohjauslaitteita käyttävä henkilö eli se, joka on ruorissa ja fyysisesti ohjaa venettä. Veneen kuljettajalla tai ohjailijalla pitää olla olosuhteisiin nähden riittävä ikä, kyky ja taito. Ohjaamisesta vastaava henkilö antaa kuljettajalle ohjeita mm. siitä mihin suuntaan ohjataan.

Vesikulkuneuvon päällikön on huolehdittava mm. siitä, että vesikulkuneuvo on aiottuun matkaan ja olosuhteisiin nähden rakenteeltaan, kunnoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan turvallinen; vesikulkuneuvossa olevia henkilöitä on ohjeistettu riittävällä tavalla turvallisesta vesikulkuneuvossa toimimisesta; vesikulkuneuvossa on tarvittavat, laissa säädetyt varusteet, ne ovat kunnossa ja helposti saatavilla; vesi-

kulkuneuvossa on käytettävissä asianmukaiset merikartat ja merenkulkujulkaisut; ja vesikulkuneuvossa olevilla henkilöillä on kelluntavälineet puettuina sään, aallokon, vesikulkuneuvon kunnon tai muiden olosuhteiden niin edellyttäessä.

Sukellustoiminnan kannalta uusi lainsäädäntö selkiyttää päällikön ja sukellusvanhimman keskinäistä suhdetta. Sukellusvanhimman tehtävistä ei edelleenkään säädetä lain tasolla, mutta yleisen hyvän sukelluskäytännön mukaisesti sukellusvanhin vastaa sukellustoiminnan turvallisuudesta. Vesikulkuneuvon päällikkö on kuitenkin kokonaisvastuussa vesikulkuneuvon ja sen matkustajien turvallisuudesta, joten sukellusvanhimmankin tulee noudattaa päällikön määräyksiä.

KELLUNTAVÄLINEET

Uudessakaan vesiliikennelaissa ei ole kirjattuna pakkoa käyttää vesillä pelastusliivejä. Suositus pelastusliivien käyttöön on kuitenkin nyt tuotu osaksi lakitekstiä.

Lain mukaan moottorilla varustetussa tai yli 5-metrisessä purjeella varustetussa vesikulkuneuvossa tulee olla hyväksytty ja sopivan kokoinen pelastusliivi, kelluntapukine tai pelastuspuku kaikille matkustajille. Varusteiden pitää olla käyttökuntoisia, esim. paukkuliivien on oltava huollettuja valmistajan ohjeiden mukaisesti.

Kelluntavälineet tulee olla puettuina päälle sään, aallokon, vesikulkuneuvon kunnon tai muiden olosuhteiden niin edellyttäessä. Lakiin ei ole kirjattuna mitään tarkkoja tuulirajoja tai aallokon

korkeuksia, vastuu arvioida haastavia veneilyolosuhteita on vesikulkuneuvon päälliköllä.

Sukelluspuvut tai sukeltajien tasapainotusliivit eivät ole laissa tarkoitettuja hyväksyttyjä kelluntavälineitä. Näin ollen sukeltajienkin käyttämissä vesikulkuneuvoissa on oltava mukana lain tarkoittamat kelluntavälineet jokaiselle matkustajalle. Tilanteissa, joissa sukelluspuvut on puettu valmiiksi päälle, esim. RIB-veneellä kohteelle ajettaessa, paukkuliivi lienee helppokäyttöisin vaihtoehto.

VUOKRAVENESÄÄNTELYYN KEVENNYKSIÄ

Uuden lain myötä vuokravenesääntely kevenee. Muutosten tavoitteena on helpottaa veneen vuokrausta ja jakamistaloutta. Vanhan lainsäädännön mukaisista vuokraveneitä koskeneista teknisistä vaatimuksista, CE-merkinnän vaatimisesta ja katsastusvaatimuksista on luovuttu.

Miehittämättömistä vuokra-aluksista on tullut tavallisia huviveneitä, joita koskee huviveneen päällikkösääntely.

Ammattimaista vuokravenetoimintaa ovat jatkossa vain miehitetyt vuokraveneet eli esimerkiksi taksiveneet. Miehitetyssä vuokravenetoiminnassa tulonhankkimistarkoituksessa vaaditaan päälliköltä jatkossakin pätevyys ja toimintaan sovelletaan merilakia.

Yleishyödyllistä toimintaa harjoittavien sukellusseurojen kannalta uuden lain kevennykset ovat positiivisia, ja tähän Sukeltajaliitto otti myös kantaa antamassaan lausunnossa.

2/2020 SUKELTAJA

39

Varkaus

50 vuotta sukellusta Sukellusseura Vesihiisi ry täyttää tänä vuonna pyöreät 50 vuotta.

Tukialus MS Hiisi kuljettaa lähivesille, ja rantasukelluksia tehdään alueen lammissa ja louhoksissa.

Myös tunnetut Paakkilan avolouhos ja Montolan kaivos kuuluvat seuran vakiokohteisiin.

MATTI ERONEN, KRISTIINA KARILA

KOPOLANVIRTA

Matti Erosen arkisto

Kopolanvirta sijaitsee Varkauden itäpuolella, noin kuusi kilometriä keskustasta, ja se kulkee Kinkamonselältä Haijanselälle.

Maksimisyvyys on noin 20 metriä. Vesi on ruskeahkoa, mutta virtauksen ansiosta näkyvyys on melko hyvä.

Veteen pääsee Kopolanvirrantieltä sillan kupeessa sijaitsevalta mattolaiturilta. Autolla pääsee viereen ja veteen meno on helppoa. Virtaus on sillan alla melko voimakas, ja veneväylän vuoksi on noudatettava riittävää varovaisuutta. Tämän kun huomioi, sopii kohde myös aloittelijalle.

Kohteella voi nähdä kaloja, kuten haukia, ahvenia ja mateita sekä kallioita ja isoja kiviä ja lohkareita rannassa. Pohjassa on myös veneilijöiden ja ihmisten sillalta heittämää rojua, jota sieltä aika ajoin myös nostetaan rannalle.

Kopolanvirtaan pääsee turvallisesti mattolaiturilta.

Kuvassa Sami Kokki ja Matti Eronen.

40

2/2020 SUKELTAJA

Toinen Kopolanvirran kohde ovat rengaskalliot heti Kuhaniemen jälkeen oikealla Kinkamonselälle päin mentäessä. Kohteelle pääsee vain veneellä, sillä rannassa on pystysuora kallio. Syvyyttä rannassa on noin yhdeksän metriä, ja maksimi on noin 15 metriä. Kohde sopii P1-tasoisellekin sukeltajalle.

LAUKANLAMPI, JÄPPILÄ

Mutapohjainen Laukanlampi sijaitsee Jäppilästä hieman pohjoiseen noin 30 kilometrin päässä Varkaudesta. Vesi on yleensä erittäin kirkasta. Syvyyttä löytyy lammen keskeltä noin 20 metriä.

Lammesta löytyy ahvenia. Autolla pääsee rantaan ja veteen on helppo mennä. Kohde sopii P1-tasoiselle ja myös peruskurssien avovesiharjoituksiin.

Sijainti: N 62° 23.5329' E 27° 25.3379'

MS Hiisi vie sukeltajat vesille kesäaikaan maanantaisin Taipaleen vierasvenesatamasta. Pituutta aluksella on 17,5 m ja leveyttä 4,5 m. Alus majoittaa noin 8 henkilöä. Laivan omassa saunassa voi lämmitellä päivän päätteeksi.

Pentti Kokon arkisto

Sukellusseura Vesihiisi ry SUKELLUSSEURA VESIHIISI RY on perustettu vuonna

1970 ja juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan. Seurassa on 75 jäsentä. Vesihiisi järjestää laitesukellus-

Kesäsukellusta Tappuvirralla vuonna 1972.

Laitteet olivat yksinkertaisia: vain yksi letku eikä painemittaria.

koulutusta, ja uusille sukeltajille löytyy laitepaketteja vuokrattavaksi, jotta harrastus pääsee hyvin alkuun.

Sukellusvalmiutta ja kaasutarjontaa löytyy myös tekniikkasukellukseen ja suljetun kierron laitteille.

kurssien pitämiseen. Viime aikoina myös peruskursseilla on ollut paljon oppilaita, kertoo seuran puheenjohtaja Matti Eronen.

Tukialus MS Hiisi vie sukellusretkille kesäisin joka

Jouko Nykänen

– Tällä hetkellä seurassamme on hyvä kouluttajatilanne. Kouluttajia löytyy mukavasti kaikenlaisten

Paakkila 1980. Kuvassa Markku Nykänen ja kuopiolainen sukeltaja, joka oli ammatiltaan lentäjä. Hän oli lentänyt Paakkilan yli ja huomannut hyvän sukelluskohteen, jota piti päästä tutkimaan. Tuohon aikaan sukeltaminen Paakkilassa oli riskialtista asbestin takia. Nykyään alue on maisemoitunut ja asbesti peittynyt kasvillisuuden alle.

maanantai. Porukalla tehdään myös reissuja Saaristomerelle, Saarenmaalle, Hiidenmaalle ja Suomenlahdelle. Keväisin seura puhdistaa lähialueiden uimarannat.

– Teemme paljon yhteistyötä lähiseurojen kanssa, kuten Kuopion Urheilusukeltajien, Savonlinnan Urheilusukeltajen ja Pieksämäen Urheilusukeltajien.

Teemme yhteisiä retkiä ja myös koulutusta pyritään järjestämään yhteistyössä, Matti Eronen sanoo.

Vesihiisi ry:n arkisto

www.vesihiisi.net

SYRJÄN AVOLOUHOS, KANGASLAMPI

Tämä Syrjän laguuniksikin kutsuttu kuvauksellinen louhos Kangaslammella noin 35 kilometriä Varkaudesta itään on suosittu sukellusja uintipaikka. Se sopii myös vapaasukellukseen ja snorklaukseen.

Syvyyttä on noin kuusi metriä, ja sukelluksella näkee kasvillisuutta, lohkareita ja kaloja. Louhos on hyvä kurssien avovesien pitopaikka.

Autolla pääsee rantaan.

SYRJÄN LAMPI, SYVÄNSI

Lampi sijaitsee Syrjäntien varrella noin 20 kilometriä Varkaudesta länteen. Kohde muodostuu kolmesta lammesta, joista kaksi on sukellettavissa; niiden välillä on läpi uitava harjanne. Vesi on tummaa mutta kirkasta, mutapohja. Maksimisyvyys on noin 20 metriä. Ranta syvenee hyvin jyrkästi, ja veteenmenopaikalla on virtausta tien toiselta puolen tulevan lammen yhdysrummun vuoksi, joten kohde vaatii jo jonkin verran sukelluskokemusta. Matalassa on paljon kaatuneita puita, kasvillisuutta ja kaloja. Keskellä lampea on nähtävyytenä hirsinen grillikodan aihio, jonka veteen päätymisen tarina on tuntematon.

Toisessa lammessa on syvyyttä noin 15 metriä ja pystysuora harju, joka laskeutuu pohjalle. Mutapohja, ei paljoa nähtävää.

Sijainti: N 62° 18.7405' E 27° 33.6797' HÄLVÄLÄN KAIVOS, KERIMÄKI

Hälvälän suljettu nikkeli-kuparikaivos sijaitsee Kerimäellä noin puolen tunnin ajomatkan päässä Savonlinnasta. Sukeltaa voi avolouhoksessa ja luolasukellusluokituksella kaivoskäytävässä, joka ulottuu 230 metriin asti. Käytävän suuaukko löytyy 22 metrin syvyydeltä. Autolla pääsee rantaan, ja veteen pääsee turvallisesti ajoluiskaa myöten. Kohde sopii P2-tasoiselle.

Sijainti: N 62° 0.4769' E 28° 57.1452' 2/2020 SUKELTAJA

41

Ajattelemisen aihetta

Erilainen kevät yllätti

Poikkeusolot ovat vaikuttaneet laajasti monilla yhteiskunnan sektoreilla. Myös harrastustoiminnassa vaikutukset näkyivät välittömästi, kun yli 10 hengen kokoontumiset kiellettiin. Eri urheilulajien sarjatoiminnat keskeytyivät, eikä koulutuksia ja muuta ryhmämuotoista toimintaa ole voitu järjestää suunnitellusti. Sukelluksessa harjoitusryhmien toiminta päättyi, kun uimahallit suljettiin. Liiton tarjoama sähköinen Dyykki-oppimisympäristö on kuitenkin mahdollistanut sukelluskurssien teoriaosuuden opiskelun poikkeusolojenkin aikana.

Sukellusseurojen toiminnassa aktiivinen sukelluskausi on käynnissä. Uudet peruskurssilaiset odottavat jo avovesiin pääsyä, ja kaikki harrastajat toivovat normaalimpiin oloihin palaamista. Sukelluslupia on haettu seuran suosikkikohteille ja varovaisia suunnitelmia kesäleirien osalta on tehty. Kesäkuun alusta alkaen on sallittu enintään 50 henkilön kokoontumiset erityisjärjestelyin, mikä tuo helpotusta toimintojen käynnistämiseen. Taistelu näkymätöntä vihollista vastaan kuitenkin jatkuu, joten kesälaitumille tulee lähteä

42

2/2020 SUKELTAJA

Eero Marttinen

Maaliskuun 16. päivänä Suomeen julistettiin poikkeusolot koronavirustilanteen vuoksi. Yhtäkkiä olimme täysin uudessa tilanteessa, johon kukaan ei varmasti ollut ajatellut koskaan joutuvansa. Viruksen hillitsemiseksi on globaalisti jouduttu tekemään lukuisia toimenpiteitä, joilla rajoitetaan ihmisoikeuksia. Rajoituksia ei ole asetettu kevyin perustein, vaan suojelemaan kahta keskeistä ihmisoikeutta: oikeutta elämään ja terveyteen.

Lisääntynyt kiinnostus luontoliikuntaa kohtaan saattaa tuoda uusia harrastajia sukelluksen pariin.

huolellisuutta ja ohjeistuksia noudattaen.

Vastuulliset toimintatavat korostuvat tässä haastavassa ajassa, joka meitä koettelee.

Yhä useammat suomalaiset ovat koronakevään aikana oivaltaneet ulkoilun elvyttävän vaikutuksen oman hyvinvointinsa kannalta. Kiinnostus luontoliikuntaa kohtaan voi jatkossa tarkoittaa myös kasvavaa kiinnostusta sukellusharrastukseen. Seurojen kannattaakin pohtia, miten tämän voisi huomioida oman toimintansa markkinoinnissa. Ulkomaan sukellusmat-

kailu on nyt myös tauolla, joten tämäkin avaa mahdollisuuksia houkutella aiemmin lähinnä kirkkaissa vesissä sukeltaneita tutustumaan Suomen vesiin ja seuratoiminnan avaamiin mahdollisuuksiin.

Suomessa on vahva sukeltajayhteisö ja upeita sukelluskohteita. Me haluamme näkyä vastuullisena harrastajaryhmänä, jonka toimintaan yhä useampi haluaa tulevaisuudessa tulla mukaan!

Sari Nuotio, Sukeltajaliiton toiminnanjohtaja

SUKELTAJA SOMESSA

Suomalaista sukellusta

Komea Rysäkiven hylkylöytö Espoon edustalta innosti Facebookissa. Uutta sukellettavaa!

Sukella Suomessa 1 – kiva video kotimaan sukellusmahdollisuuksista.

Keväällä on taas putsattu rantoja – puhtailla rannoilla on kiva uida!

Mitä Sukeltajan somessa tapahtuu? Poimintoja kiinnostavista aiheista. Seuraa Sukeltajaliittoa somessa, ja merkitse omat sukellusaiheiset postauksesi tägillä #sukeltajaliitto, niin saatamme jakaa niitä. Suomalaista sukellusta löydät tägillä #sukellasuomessa.

www.sukeltaja.fi SUKELTAJALIITTO RY Sukeltaja on Sukeltajaliiton jäsenlehti.

ANNA PALAUTETTA Mistä haluaisit lukea seuraavassa numerossa, tiedätkö kiinnostavia juttuaiheita?

Anna meille palautetta! toimitus@sukeltaja.fi

LEHDEN AVUSTAJAKSI? Etsimme uusia avustajia tekemään kanssamme Sukeltaja-lehteä.

Ilmoittaudu kirjoittajarekisteriin ja kerro, mistä aiheista haluaisit kirjoittaa.

SARI NUOTIO

KRISTIINA KARILA

MIKA RAUTIAINEN

toiminnanjohtaja

viestintäkoordinaattori

koulutuspäällikkö

Liiton toiminnan operatiivinen johtaminen, talous, vastuullisuus, kumppanuudet, sidosryhmäyhteistyö, edunvalvonta, kriisiviestintä.

Sukeltaja-lehti, sukeltaja.fi-sivusto, uutiskirjeet, sosiaalinen media, seurojen viestinnän tuki, mediayhteydet.

Koulutus, e-oppiminen, turvallisuus, seurakehittäminen: sääntöasiat, aikuisliikunnan Tähtiseurat.

040 525 6336 sari.nuotio@sukeltaja.fi

0400 163 262 kristiina.karila@sukeltaja.fi

0400 380 981 mika.rautiainen@sukeltaja.fi

Lähetä sähköpostia osoitteeseen toimitus@sukeltaja.fi ja kerro kuka olet, mistä haluaisit kirjoittaa sekä yhteystietosi.

ILMOITA SUKELTAJASSA! Mainosta Sukeltajassa tai sukeltaja. fi-sivustolla. Mediakortti löytyy www.sukeltaja.fi > Sukeltaja-lehti.

Seuroille jäsenetuna pikkuilmoitus veloituksetta, kysy lisää!

NETTIARTIKKELIT Lisää ajankohtaisia sukeltamiseen liittyviä artikkeleja löytyy Sukeltajaliiton verkkosivuilta www.sukeltaja.fi > Lehti > Artikkelit.

RIKU VERKKOMÄKI

HELI HALAVA

ANNE KETTUNEN

jäsenpalveluvastaava

nuorisopäällikkö

järjestöassistentti

Laskutus, jäsenmaksupalvelu, kurssien ja e-oppimisympäristön tuki, käyttäjätunnukset, sukeltaja. fi-sähköpostiosoitteet, vakuutus.

Lapset ja nuoret, seurakehittäminen: lasten ja nuorten toiminnan Tähtiseurat, ympäristöasiat.

Jäsenasiat, sukelluskortit, kurssien ja e-oppimisympäristön tuki, verkkokauppatilaukset, ansiomerkkihakemukset.

09 3481 2258 riku.verkkomaki@sukeltaja.fi

040 764 1157 heli.halava@sukeltaja.fi

09 3481 2258 anne.kettunen@sukeltaja.fi 2/2020 SUKELTAJA

43

Millainen on sukeltajan Itämeri?

Sukeltajaliitto ry on mukana Itämeripäivässä 27.8. sillä ainutlaatuisella tavalla, johon vain sukeltajat pystyvät.

Näytämme valokuvin, mitä meren aaltojen alla piilee ja millainen on sukeltajan Itämeri.

Lähetä meille kuvasi viimeistään 27.7. ja olet mukana rakentamassa omaa Itämeri-galleriaamme Itämeripäivän sivuille. Lisätiedot sukeltaja.fi tapahtumakalenterista.

Yhteistyössä Sukeltajaliitto ry John Nurmisen Säätiö

Kuva: Timo Ketonen