Sukeltaja 3 2018

Seuran kesäleiri – yhteistä hyvää

Osku sukeltaa proteesin kanssa

www.sukeltaja.fi

Hylkypuisto Porkkalaan

Hinta 6,50 €

3/2018

VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI

Dive Perämeri

Sisältö

Vakiot

26

Mikko Sandgren

22

Mattias Roslund

Osku Puukilan arkisto

3/2018

40

Päivitykset

4 TONGALLA ryhävalaiden kanssa voi uida.

16 SEURAN KESÄLEIRI Russarössä oli huikea kokonaisuus yhteisöllisyyttä ja sukelluksia upeassa miljöössä.

6 TYRSKYT Räpyläuinnin MM-mestaruus Suomeen, Lukijatutkimuksen palautetta, Uusia Vapepa-sukeltajia, Tervetuloa syyskokoukseen, TOP3 hallirallirastia.

26 PORKKALAAN rakentuu hylkypuisto: ensimmäiset kohteet on jo avattu.

28 PERÄMERELLÄ on paljon sukellettavaa ja ainutlaatuista vesiluontoa.

15 SEURASIVU 22 PERSOONA Osku Puukila ei luovuta.

36 TAIDOT JA TURVALLISUUS Huurtuuko maski? Minkä leikkuuvälineen valitset?

24 NORPAT Kuvareportaasi Melqquleiriltä.

38 SUKELLUSHARRASTUS ja huonot kokemukset: älä sulkeudu.

32 KUVA-ALBUMI Veikeä mureena.

MITÄ UUTTA INSTAGRAMISSA? Mikä oli Instagramin hauskin, kiinnostavin, hienoin tai tärkein kuva?

Esittelemme parhaita paloja.

Tule seuraamaan Sukeltajaliittoa Instagramissa: @sukeltajaliitto Merkitse omat sukelluskuvasi tägillä #sukeltajaliitto!

34 KUVAAJAN VINKKI Harjoittele ensin hallissa.

35 VARUSTEKASSI Ilmat pimenee ja vedet viilenee.

42 AJATTELEMISEN AIHETTA Sukelluksen sanansaattajat.

KANNEN KUVA Suvi Saarnio.

Riihimäen Urheilusukeltajat ry

40 KAUDEN KOHDE Katsaus Lapin sukelluskohteisiin.

24 Oulun Sukelluskeskuksen kouluttajat Antti Smal ja Teemu Tapio kokeilevat uusia ideoita sukelluskuvauksessa.

Tämä skeittikuva syntyi Hossan Öllörijärvessä lavalla 6 metrin syvyydessä. Kuva: Antti Smal.

JULKAISIJA Sukeltajaliitto ry | Valimotie 10, 00380 HELSINKI | www.sukeltaja.fi | OSOITTEENMUUTOKSET puh. (09) 3481 2258 | office@ sukeltaja.fi | PÄÄTOIMITTAJA Tero Lehtonen | tero.lehtonen@sukeltaja.fi | TOIMITUSSIHTEERI Kristiina Karila | kristiina.karila@sukeltaja.fi | TOIMITUS Kumppania Oy | Pohjoisranta 11 D, 28100 Pori | sukeltaja@kumppania.fi | TUOTTAJA Susanna Korkiatupa | puh. 044 589 6234 | susanna.korkiatupa@sukeltaja.fi | TOIMITUSNEUVOSTO Tero Lehtonen, Stig Gustavsson, Kristiina Karila, Susanna Korkiatupa, Pasi Mannerkoski, Elina Mikkonen, Mika Rautiainen | SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki, Mika Viitanen | ULKOASU Kumppania Oy, Laura Telin | KUVAPANKKI Shutterstock | ILMOITUSMYYNTI Erja Joentausta | puh. 050 461 0929 | erja.joentausta@sukeltaja.fi | SUKELTAJA ILMESTYY maalis-, kesä-, syysja joulukuussa | PAINO Eura Print Oy | ISSN 1237-1688

2

3/2018 SUKELTAJA

Pääkirjoitus

CMAS*-kurssista CMAS***-kurssiin asti.

Lisäksi on julkaistu erikoiskurssien materiaaleja, ja ensimmäiset Liiton tuottamat materiaalit tekniikkasukelluskursseja varten ovat pilottikäytössä. Myös kouluttajamateriaalien tilanne näyttää valoisalta, sillä uusi CMAS M1-kurssin materiaali julkaistaan tämän syksyn aikana, jolloin kouluttajakoulutus saa uutta vauhtia.

Myös muiden sukelluslajien materiaalia löytyy jo hyvin sähköisessä muodossa, esimerkkinä Vapepa-koulutuksen materiaali, joka oli yksi ensimmäisistä julkaistuista kurssimateriaaleista.

Sukellus on ollut kesän aikana mediassa hyvin näkyvillä, eikä vähiten

SUKELLUSKUVAAJA Jukka Saarikorven sukellus-harrastus alkoi kuin unelma.

– Elämäni ensimmäisellä sukellusreissulla Egyptissä ja vielä ensimmäisellä sukelluksella sukelsin kahden delfiinin kanssa melkein 15 minuuttia. Ajattelin, että onpas tämä helppoa ja hienoa. Seuraavaan 800 sukellukseen en ole delfiinejä nähnyt, mutta enhän minä aloittelevana sukeltajana sitä silloin tiennyt, hän kertoo.

Peruskurssin Jukka kävi vuonna 2007, ja ensimmäiset avovesisukellukset hän sukelsi Similanin saarella.

– Sen jälkeen se oli menoa. Viimeiset 10 vuotta olen käytännössä sukeltanut kaikki lomani. Olen sukeltanut kaikkialla, Suomessa ja ulkomailla.

Minulle paras sukellus on lämpimässä, esimerkiksi liveaboardilla, missä pääasiallinen tekeminen on sukeltamista ja syömistä – kummatkin lempiharrastuksiani. Myös Suomessa olen kokenut

mahtavia elämyksiä muun muassa Sukellusseura H2O:n kanssa Utössä.

Vesiurheilusta pitävä Jukka on kilpaillut purjehduksessa vuodesta 1995 lähtien MM-tasolla olympialuokissa 470 ja 49er.

– Kilpapurjehdus on opettanut toimimaan veden kanssa ja kunnioittamaan merta. Meren läheisyys ja vesi elementtinä rauhoittavat.

Omiksi huippukokemuksikseen Jukka mainitsee sardiiniparvet Filippiineillä, mantat Indonesiassa ja ryhävalaat Tongalla. Myös Silfra Islannissa on hänen mukaansa todella hieno kohde sukeltaa.

– Tulevaisuudessa tavoitteeni on sukeltaa turvallisesti ja nauttia jokaisesta hienosta sukelluksesta. Koskaan ei tiedä, mitä veden alla tulee vastaan.

Lue seuraavalta aukeamalta Jukan ja Aissa Parosen matkajuttu Tongalta.

Pirteää sukellussyksyä!

Lasse Pekkinen

Mukavia lluksia! syyssuke vinkit a a g n Bo n is pohjo ee .

0 4 a lt u v si

Thaimaan luolapelastusoperaation vuoksi, joka sai valtavan mediahuomion ympäri maailmaa. Pelastusoperaatio ei sujunut ilman menetyksiä, mutta vaikeat olosuhteet huomioiden operaatiota voi kutsua menestykseksi. Suomalaisittain asian teki mielenkiintoiseksi pelastusoperaatioon osallistunut Mikko Paasi, joka kunnostautui yhtenä pelastajista. Tämänkaltaiset tiimi- ja yksilöonnistumiset tuovat sukellukselle positiivista julkisuutta, joka houkuttelee lajin pariin uusia harrastajia.

Tero Lehtonen puheenjohtaja tero.lehtonen@sukeltaja.fi

Jukka Saarikorven arkisto

Kulunut kesä on hellinyt kesäloman viettäjiä. Monella vasta sukellusharrastuksen aloittaneella on ensimmäisenä sukelluspukuna märkäpuku, jonka käyttöaika Suomen olosuhteissa on yleensä varsin rajattu. Tämä kesä on ollut poikkeuksellinen, vedet ovat lämminneet normaalia lämpimämmiksi ja märkäpuvussakin on tarjennut sukeltaa kotoisissa vesissä erinomaisesti. Suomen luonto on näyttänyt parhaat puolensa uusille harrastajille heti alkutaipaleella. Harrastusta on tästä hyvä jatkaa hyvässä seurassa vaikkapa laitesukelluksen jatkokurssilla tai jollain lukuisista erikoiskursseista.

Syksyn varmoja merkkejä ovat seuroissa alkavat sukelluksen jatko- ja erikoiskurssit. Sukeltajaliiton vapaaehtoiset ovat tehneet valtavan työn näiden kurssien uusien materiaalien koostamiseksi ja julkaisemiseksi. Nyt onkin ilo todeta, että Liiton kurssimateriaalien uudistaminen on edennyt suorastaan häkellyttävää vauhtia. Kiitos tästä kuuluu kaikille työhön osallistuneille vapaaehtoisille ja Liiton henkilöstölle. Yhdessä tekeminen on meidän voimavaramme, ja tämä projekti on yksi konkreettinen esimerkki siitä, mitä voimme saada yhdessä aikaan.

Tällä hetkellä pystymme tarjoamaan uudistetun sähköisen materiaalin kaikkiin laitesukelluksen perustason kursseihin

Eero Marttinen

Uudet kurssit käyntiin

Jukka Saarikorpi, Aissa Paronen

Jäsenlehtemme syntyy aktiivisten harrastajien voimin – sukeltajalta sukeltajalle. Tällä palstalla esittelemme kasvoja juttujen takaa.

3/2018 SUKELTAJA

3

Matkalaukku

Kohtaamisia ryhävalaiden kanssa Tongalla Noin kuusimetrinen ja paritonninen ryhävalaanpoikanen ui vain parin metrin päähän ja katsoo suoraan silmiin. Sitten se sulkee suuret silmänsä ja kellahtaa selälleen läpsytellen eviään. Kellun aivan liikkumatta sen vieressä ja unohdan melkein hengittää snorkkelista. Kokemus on sanoinkuvaamaton.

JUKKA SAARIKORPI, AISSA PARONEN

T

ongan Vava´u on yksi harvoista paikoista maailmassa, jossa uiminen ryhävalaiden kanssa on sallittua.

Täälläkin toiminta on hyvin kontrolloitua.

Kunkin valaan kanssa veteen pääsee vain neljä vierasta ja opas kerrallaan. Valaita ei saa jahdata tai mennä viittä metriä lähemmäksi. Jos olet onnekas, uteliaat poikaset lähestyvät sinua. Kaikenlainen valaiden koskettaminen ja häirintä on ehdottomasti kielletty, ja oppaat pitävät huolen, etteivät innokkaimmat GoPro-tikun kanssa snorklaajat lähesty valaita liian tungettelevasti.

4

3/2018 SUKELTAJA

Valasuinnit ovat tärkeä tulonlähde piskuiselle Tongan kuningaskunnalle, ja he pitävät huolen, että toiminta pysyy kestävänä myös tulevaisuutta varten. Valasuintien lisäksi suosituimpia aktiviteetteja Tongalla ovat sukellus- ja snorklausretket, melontasafarit ja yleinen saarikulttuuriin tutustuminen.

PITKÄT KOSIORETKET

Ryhävalaat asuvat suurimman osan vuodesta pohjoisten ja eteläisten napojen krillintäytteisillä kylmillä vesillä. Parit-

telua ja lisääntymistä varten ne vaeltavat jopa 25 000 kilometriä tropiikin lämpimämpiin vesiin. Noin viiden kuukauden matkan aikana ryhävalaat eivät syö mitään vaan sinnittelevät vararavinnolla. Kosiomatkalla olevia ryhävalaita voi bongata Tyynenmeren alueella muun muassa Havaijilla, Fidzillä, Tongalla, Niuella, Uudessa-Seelannissa sekä Australiassa.

Vain Tongalla ja Niuella valaiden kanssa pääsee uimaan. Muualla täytyy tyytyä katselemaan niitä rannalta tai veneestä.

12–15-metriset ja 35-tonniset ryhäva-

Jos olet onnekas, uteliaat poikaset lähestyvät sinua.

Tongassa ei ole valtionuskontoa, ja maassa on uskonvapaus. Eri uskontojen koristeelliset ja näyttävät kirkot kiinnostavat myös turisteja.

Snorklaamista ja vapaasukellusta on miellyttävä harrastaa kirkkaissa vesissä.

Lennot Tongalle TONGALLE lähtee lentoja Australiasta, Uudesta-Seelannista

ja Fidziltä. Esimerkiksi Finnairin lento Helsinki – Hongkong – Melbourne noin 1000 euroa ja jatkolento Fiji Airwaysillä Melbourne – Fidzi – Vava’u noin 700 euroa.

laat ovat komea näky myös veden päällä hypätessään, eviä läpsytellessään tai vettä puhaltaessaan.

Olemme heränneet kuudelta aamulla päivän valasuintiretkeä varten ja ajaneet veneellä jo kolmatta tuntia Tongan saaristossa etsien valaita. Yhtäkkiä kapteenin radio rätisee tongankielistä puhetta: lähistöllä on käynnissä heat run eli parittelu-uinti. Siinä useampi, joskus jopa toistakymmentä, urosvalasta jahtaa naarasta parittelu mielessään. Lopulta vahvin tai sinnikkäin voittaa ja pääsee parittelemaan naaraan kanssa. Joka toinen tai kolmas vuosi paritteleva naaras synnyttää 11 kuukauden päästä poikasen. Emo imettää poikasta rasvaisella maidolla, jolla se kasvaa jopa 50 kiloa päivässä. Poikasen täytyy ehtiä kasvamaan riittävästi, jotta se selviäisi matkan kohti kylmiä Etelämantereen napavesiä.

ELPYNYT KANTA YHÄ VAARASSA

Ryhävalaiden kanta oli 60-luvulla lähellä sukupuuttoa valaidenpyynnin takia.

Vaikka sittemmin kanta on elpynyt, ovat kalastusverkot, törmäykset veneiden kanssa ja melusaaste valaille merkittäviä uhkia. Kuolleiden ryhävalaiden sisältä on löydetty myös valtavia määriä muovijätettä, mikä kertoo karua kieltään merten jäteongelmasta.

YSTÄVÄLLISTEN SAARI

Tongalaiset kutsuvat kotiaan ystävälliseksi saareksi. Tyynenmeren viimeinen monarkia, Tongan kuningaskunta, käsittää 176 saarta. Ystävällisen saaren maineeseen on helppo uskoa, kun lapset vilkuttavat ja huutavat ”Hello!” ohi ajavista autoista.

Tonga on ollut vuosikymmeniä myös purjehtijoiden suosiossa, ja Vava´un Neiafusatama onkin täynnä toinen toistaan

komeampia purjeveneitä. Vuosien saatossa ympäri maailmaa tulleet purjehtijat ovat myös ihastuneet paikallisen väestön asukkaisiin ja kansainvälisiä perheitä on syntynyt. Romanssien seurauksena satamasta löytyy ravintoloita, jotka tarjoavat muun muassa röstiä ja baskilaisia tapaksia. Mikäpä tänne olisi jäädessä, maa on vehreä ja paikalliset kasvattavat tarvitsemansa hedelmät ja kasvikset takapihoillaan. Pihoilla käyskentelevät myös koirat, possut, kanat ja lehmät sulassa sovussa. Unelias Vava´un saari sähköistyy heinäkuusta marraskuuhun kestävällä valasturistikaudella; muina aikoina kotieläimet saavat kulkea rauhassa kylän kaduilla.

Lisää kuvia Jukan ja Aissan matkoilta

www.saarikorpi.fi

@jukkisphoto @aissaparonen 3/2018 SUKELTAJA

5

Tyrskyt

Räpyläuinnin maailmanmestaruus Suomeen Kilpalajieissa tehtiin kesällä merkittäviä suorituksia.

Tässä jutussa poiminnat räpyläuinnin, sukelluskalastuksen ja vapaasukelluksen kisoista.

TERHI IKONEN voitti ensimmäisenä suomalaisena maailmanmesta-

SUKELLUSKALASTUKSEN SM-KISATULOKSIA

ruuden 1500 metrin räpyläuinnissa Serbian Belgradissa 14.–23.7. jär-

Sukelluskalastuksessa on kesän aikana ratkottu mestaruuksia sekä

jestetyissä MM-kilpailuissa. Ikonen paransi omaa ennätystään noin 5

venekisoissa että uimalla käydyissä kisoissa. Vene-SM-kisat käy-

sekuntia, ja voittoaika 13.20,96 on uusi Suomen ja Pohjoismaiden en-

tiin 10.6. Hangossa. Venekisoissa kalastuspaikoille kuljetaan veneellä,

nätys. Voitto tuli ylivoimaisesti, sillä hopeamitalisti Ukrainan Yevhe-

mikä mahdollistaa kalastamisen laajemmalla alueella. Venekisat ovat

niia Olieinikova jäi lähes 7 sekunnin päähän ja pronssimitalisti Sak-

myös tavallinen kilpailumuoto kansainvälisissä kisoissa. Suomen-

san Elena Poschart 19 sekunnin päähän.

mestaruuden vei Matti Pyykkö, hopealle sijoittui Sami Mikkola ja

Suomesta oli mukana kolmen naisen joukkue, Terhi Ikonen ja Laura Lähteenkorva Tampereen Urheilusukeltajista ja Essi Lillman Lah-

pronssille Jukka Levonen.

SM-kisat käytiin 28.–29.7. Vaasan Raippaluodossa. Matti Pyyk-

den Uimaseurasta sekä joukkueen johtajana Kalevi Turkka ja val-

kö nappasi myös näissä kisoissa kultaa, toiseksi sijoittui Jukka Levo-

mentajana Petri Tiitola Tampereelta. Joukkueen suoritus oli varsin

nen ja kolmanneksi Riku Leimola. Joukkuekilpailun paras oli Kampela

hyvä, sillä Suomen sijoitus mitalitaulukossa oli 9.

1 (Antti Olin, Matti Pyykkö, Niklas Saari), toiseksi tuli RMSK 1 (Jukka

MM-kilpailut olivat osallistujamäärältään suurimmat tähän mennessä: mukana oli 346 kilpailijaa 40 eri maasta. Kilpailut televisioitiin

Levonen, Pertti Laakso, Tero Vaara) ja kolmanneksi Calypso 1 (Sami Mikkola, Riku Leimola).

suorana lähetyksenä Serbian televisiossa sekä striimattiin Olympic Channell ja Youtube-kanavien kautta.

Sukeltajaliitto onnittelee maailmanmestaria ja koko joukkuetta upeasta suorituksesta!

YKSI MAAILMANENNÄTYS VAPAASUKELLUKSEN MM-KISOISSA Vapaasukelluksen allaslajien MM-kilpailut käytiin 23.6.-1.7. Belgra-

Susanna Järvensivu

dissa Serbiassa. Lajeina olivat pituussukellus ilman räpylöitä (DNF), pituussukellus räpylöillä (DYN) ja staattinen hengenpidätys (STA).

Terhi Ikonen on ensimmäinen suomalainen maailmanmestari räpyläuinnissa.

Suomalaisten suoritukset eivät riittäneet mitalisijoille, mutta henkilökohtaisia ennätyksiä tehtiin useita. Parhaiten sijoittui Kristian MäkiJussila, joka sukelsi ilman räpylöitä sijalle 11 tuloksella 160 m. Yksi uusi maailmanennätys nähtiin, kun Puolan Magdalena Solich-Talanda sukelsi pituutta räpylöillä 243 m. Myös kansallisia ennätyksiä tehtiin useampia.

KRISTIINA KARILA

Kaikki räpyläuinnin tulokset:

http://tkservice.it/belgrade18/results/ Kaikki vapaasukelluksen tulokset:

Aki Myllynen

https://www.iapwc-2018.com/

Vapaasukeltajat leireilivät kesällä kahteen otteeseen Asikkalan Kinisselällä. Treenaamisen lisäksi tarjolla oli AIDA-syvyyskisa sekä epävirallisempi Viking Challenge, jossa sukellettiin syvyyttä ilman pukua ja muita varusteita.

6

3/2018 SUKELTAJA

Essi Keskinen

Kauniit ja värikkäät joulukuusimadot ovat sukeltajille tuttuja etelän riutoilta.

Putkista nousevat joulukuuset KALA Jokainen tropiikissa sukeltanut on varmasti huomannut tiet-

kenrakennusta varten. Koska koralli, jolle joulukuusimato on asettu-

tyjen korallien pinnalta törröttävät muutaman senttimetrin mittaiset

nut, kasvaa hitaasti ulospäin, madon on koko ajan pidennettävä put-

punaiset, siniset, keltaiset, vihreät tai muut kirjavanväriset joulukuu-

keaan, ettei sen pää kasvaisi umpeen. Japanin Okinawan saaristossa

set. Jos varomaton sukeltaja lähestyy liian nopeasti, kaksi kuusta ka-

putkimatojen ikiä on laskettu korallien vuosirenkaiden perusteella ja

toaa salamannopeasti korallikoloon ja ovi vedetään perässä kiinni.

vanhimmat lajit pystyivät elämään jopa 40-vuotiaiksi.

Jos olet nähnyt yllämainittuja kirjavia kuusia, olet katsellut putki-

Koska putkimadot eivät pysty enää aikuisina liikkumaan, niitä

matojen (Serpulidae) heimoon kuuluvaa Spirobranchus giganteus -

esiintyy eniten trooppisilla ja subtrooppisilla merialueilla, joilla veden-

lajia, tuttavallisemmin joulukuusimatoa. Putkimadot ovat lähinnä me-

korkeus vaihtelee vuoroveden mukaan. Vuorovesi aiheuttaa veden

ressä eläviä selkärangattomia monisukasmatoja, jotka rakentavat it-

virtausta ja tuo buffetpöydän joulukuusimadon viuhkojen ulottuville.

selleen putkenmallisen kalkkikuoren. Heimoon kuuluu noin 80 sukua ja reilut kolmisensataa lajia.

Joulukuusimadot ovat joko koiraita tai naaraita. Ne lisääntyvät päästämällä sukutuotteensa veteen, jossa munasolut hedelmöittyvät

Joulukuusimadon kaksi ”kuusta” ovat sen viuhkamaiset lonkerot,

ja laskeutuvat sopiville koralleille. Kaikki korallit eivät kelpaa alustaksi.

joilla mato siivilöi vedestä sekä ravintoa että happea. Vaaran uhatessa

Suomestakin löytyy joitakin putkimatoja, mutta ne ovat hyvin

viuhkat vedetään kiireen vilkkaa suojaavan kalkkikuoren sisään. Joulu-

vaatimattomia parisenttisiä vaaleita matoja, jotka rakentavat itselleen

kuusimato syö kaikkea ohi ajelehtivaa pikkuriikkistä ravintoa, lähinnä

putken hiekanjyvistä.

planktonia, ja jos lonkeroihin osuu hiekanjyviä, se voi säilyttää ne put-

ESSI KESKINEN

Vedenalaiseen kuvaukseen kamerakotelot, valot, salamat, varret ja tarvikkeet.

Suomen laajin valikoima hyllyssä. Myynti, vuokraus ja huolto Helsingissä Töölössä.

Puh 09-621 3301, myynti@cerella.fi. Osa tuotteistamme facebookissa ja www.cerella.fi Paralenz-sukelluskamera, max 200/250m, iskunkestävä, alumiinirunko, automaattinen väritasapaino syvyyden mukaan, kuvausaika 3h, sukellusloki, 4K, Full HD, max 200 fps, 8M jpg+raw, laaja 140° kuvakulma, mobiiliappi. Suunniteltu sukeltajille, toimii rukkaset kädessä tai maskin remmissä.

Paralenz 649€, Paralenz+ 749€.

Inonin uusin Z-330: valovoimaa GN33, fokusvalo 220 lumen, leveä 110° valokeila, plus diffuusori.

k u va a j a l l e

Cerella.fi Nauticam kotelopaketti Sony RX100 Mk VI:lle. Alumiinirunko, max 100m, kahvoineen 1349€ (ei kameraa)

Aquatica Amphibico Gates Ikelite Inon Keldan Magic Filters Nauticam NLS Paralenz Sea & Sea

Sukeltajat ja seurat mukaan Nenäpäivään!

TÄNÄ VUONNA Sukeltajaliitto seuroineen on

mismaksua vastaan. Seura tilittää maksut Nenä-

mukana Nenäpäivässä. Nenäpäivää vietetään

päivälle Sukeltajaliiton perustaman sukeltajien

9.11. ja tapahtuma näkyy jo lokakuussa. Ne-

oman nettilippaan kautta. Lippaan verkko-

näpäivän avulla tuetaan maailman lasten

sivulla voi seurata summan kerään-

ihmisarvoisen elämän toteutumista.

tymistä ja seura voi postata ne-

Viime vuonna Nenäpäivään osallis-

näkuvia ja -terveisiä omalla

tui yli 600 000 suomalaista, joten ei

nimellään.

ihan pieni tapahtuma! Osallistu-

Ilmoita Kristiinalle, mil-

malla saamme sukellukselle

lä tavalla seuranne on mu-

positiivista huomiota, ja se

kana Nenäpäivässä kris-

toimii myös jäsenhankin-

tiina.karila@sukeltaja.

nan apuna seuroille.

fi, puh. 0400 163 262.

Keräystavoitteemme on

Kokoamme osallistuvi-

2500 euroa. Ideana on, että su-

en seurojen yhteystiedot

kellusseura tarjoaa mahdollisuuden

yhteen paikkaan, josta esi-

kokeilla loka-marraskuun aikana jota-

merkiksi intromahdollisuutta

kin toimintaansa vapaaehtoista osallistu-

etsivä löytää ne helposti.

Erilaisia tapoja osallistua JOTTA KIINNOSTUNEET löytävät Nenäta-

viikon aikana. Introviikolla seurojen omilla

NENÄT NÄKYVIIN

pahtumat, seuran kannattaa infota niistä

hallivuoroilla voi suorittaa intron, ja siitä

Kannustakaa sukeltajia hankkimaan oma

aktiivisesti ja ajoissa hallin ilmoitustaululla,

osallistuja maksaa vapaaehtoisen osallis-

Nenäpäivä-nenä, joita voi tilata Nenä-

omilla kotisivuillaan ja sosiaalisen median

tumismaksun, jonka seura tilittää Nenäpäi-

kaupasta. Nenäpäivä-viikolla sukeltajat

kanavillaan. Kannattaa myös lähettää pai-

välle.

käyttävät nenää sukellusretkillä, kerhoil-

kallisille tiedotusvälineille tiedote, jossa ker-

loissa, hallitreeneissä, pulloja täyttäessään,

rotaan, että seura osallistuu Nenäpäivään.

MUUN TOIMINNAN KOKEILU

talkoissa yms. tilanteissa. Ottakaa kuva

www.sukeltaja.fi sivustolta Materiaalipankin

Seura voi järjestää hallivuorollaan myös

porukastanne nenät päässä, ja päivittäkää

Nenäpäivä-kansiosta voi ladata tiedotepoh-

muun tapahtuman, jonka osallistujilta

sosiaaliseen mediaan (Instagram, Facebook,

jan, jota voi käyttää apuna. Kansiosta löytyy

kerätään pieni vapaaehtoinen lahjoitus

Twitter) merkittynä tunnuksella #nenäpäi-

myös pohja tapahtumailmoitukselle, jonka

Nenäpäivälle, esimerkiksi

vä, #sukellanenäedellä, #sukellasuomessa,

voi täyttää, tulostaa ja viedä hallille.

• avoin kuutti- tai norppaharkka

#suomisukellus sekä seuran omat tunnuk-

• taitorata

set. Siten sukeltajien hauskat nenäkuvat

INTROVIIKKO

• kerhoilta

nousevat mukaan Nenäpäivän kuvavirtaan

Sukellusseurat voivat osallistua Nenäpäi-

• avoimet uppistreenit

sosiaalisessa mediassa.

vään tarjoamalla ihmisille mahdollisuuden

• snorkkelisukellus-, vapaasukellus- tai

kokeilla sukellusta loka-marraskuussa

räpyläuinti-intro.

HA ASTE H TE A S A

HAASTAMME KAIKKI DIVERSNIGHT-TAPAHTUMAT NENÄPÄIVÄÄN! Diversnight järjestetään viikkoa ennen Nenäpäivää eli 4.11. Haastamme kaikki tapahtumat mukaan keräämään osallistujilta pienen vapaaehtoisen lahjoituksen, joka tilitetään Sukeltajaliiton perustamaan nettilippaaseen. Postatkaa tapahtumista ak-

tiivisesti hauskoja kuvia nenät maskissa ja liittäkää niihin edellä mainittujen sometunnusten lisäksi #diversnight2018.

Ollaan mukana täysin nenin tekemässä hyvää ja kertomassa, mitä kaikkea hauskaa sukellusharrastus tarjoaa! www.nenapaiva.fi

HA ASTE H TE A AS

HAASTE HAASTE HAASTE HAASTE HAASTE HAASTE HAASTE H TE A S A

AASTE HAASTE HAASTE HAASTE HAASTE HAASTE HAASTE H TE H A AS

8

3/2018 SUKELTAJA

Kari Jalkanen

Uusia Vapepasukeltajia TOUKOKUUSSA koulutettiin kahdeksan uutta Vapepa-sukeltajaa Savonlin-

nassa. Samalla järjestettiin poliisi- ja pelastusviranomaisten ja eri Vapepaorganisaatioiden yhteistoimintaharjoitus. Harjoituksessa simuloitiin tilannetta, jossa moottorivene ja kirkkovene olivat törmänneet. Useita ihmisiä oli joutunut veden varaan, osa oli vajonnut veden alle ja osa oli pelastautunut läheisiin saariin. Harjoituksessa tuoreiden Vapepa-sukeltajien taidot pääsivät heti käyttöön, sillä harjoitus toimi myös kurssin loppuharjoituksena.

Lue Pasi Lensun artikkelista, millainen kokemus on Vapepa-sukeltaja-

Kari Jalkanen

kurssi ja yhteisharjoitus www.sukeltaja.fi > Lehti > Artikkelit.

Yhteistoimintaharjoituksen johtokeskuksessa karttoja tutkivat vas. harjoituksen Vapepa-johtaja Martti Koponen ylikonstaapeli Jorma Kohosen kanssa.

Kurssilaisista koostuva sukellusryhmä lähdössä harjoituksessa etsintäsukellukselle kouluttajansa kanssa.

PHOTO BY KURT ARRIGO

DIVING SAFETY SINCE 1983 DANEUROPE.ORG Jäsenille tarkoitetut sukellusvakuutusohjelmat

Ensiapu 24/7 kaikkialla maailmassa

Avustaminen Osallistuminen Lääketieteellinen matkustamiseen sukelluslääketieteellisiin neuvonta ja liittyvissä seikoissa tutkimusprojekteihin erikoislääkärien sekä oikeusapu lähetteet

New Partnership

Paperilehdestä pidetään KYSYIMME jäsenistöltä elokuussa, kumpi olisi parempi Sukeltaja, paperinen vai digilehti. Kysely lähetettiin yhteensä 6136 henkilölle jäsenkirjeessä 4/2018 ja lehden tilaajille sähköpostilla. Kyselyyn vastasi 623 henkilöä.

Paperilehteä pidettiin parempana: se on silmille miellyttävämpää ja lukukokemus on rentouttavampi kuin digilehdessä. Paperilehteä lukisi mieluummin 73 % vastaajista. Digilehdessä epäilytti käyttömukavuus. Lehden kuvia pidettiin suuressa arvossa, ja niiden katselemista

73 % paperilehti

“Ehdottomasti paperisena parempi.

Työkseen moni tuijottelee jo ruutuja, vaihtelua elämään.”

paperilehdestä pidettiin miellyttävämpänä. Toisaalta digissä miellyttäisi ympäristöystävällisyys, mahdollinen kustannussäästö ja se, että se on aina mukana.

91 % vastaajista piti Sukeltaja-lehteä hyödyllisenä ja 95 % viihdyttävänä. Toivotuimmat juttuaiheet koskivat Suomen ja ulkomaiden sukelluskohteita, varusteita ja turvallisuutta. Myös sukelluksen tekniikkaa ja taitoja, koulutusta ja hylkyjä käsitteleviä juttuja toivottiin lisää muita useammin.

27 % digilehti

“Digiversio mahdollistaa esim. videoiden ja kuvasarjojen linkkaamisen.”

Kiitos kaikille vastaajille aktiivisuudestanne!

Lukijapalautetta SAIMME kyselyssä todella paljon avointa

PALAUTE: (Toivon) kevyitä välinetestejä

palautetta, lämmin kiitos siitä!

kuten Kuningaskuluttajan ”kolme kovaa tes-

Suurin osa oli kiittävää, ja saim-

taa”, ei kuitenkaan Tekniikan maailma -lehden

me monia erinomaisia juttu- ja kehitysideoita. Sukeltaja-lehteä tehdään vapaaehtoisvoimin sukeltajalta sukeltajalle – yhteistyössä teemme lehdestämme vieläkin paremman!

Tässä vastauksia muutamiin palautteisiin: PALAUTE: Meidän perheessä 5 jäsentä ja postissa tulee 4 paperilehteä.

Meille riittäisi kyllä tuo 1 paperilehti.

Vastaus: Voit ottaa yhteyttä Liiton toimistoon ja ilmoittaa, että haluat perheeseen vain yhden lehden ja kenen nimellä se lähetetään.

tyyliin.

Vastaus: Varustetestejä toivotaan lehteen usein. Testaaminen on kuitenkin tarkkaa hommaa, ja testin tulokset tulee olla mitattavissa ja todennettavissa luotettavasti. Testaajan tulee myös kyetä raportoimaan tuloksista puolueettomasti ja luotettavasti. Tätä voi olla hankalaa toteuttaa vapaaehtoisvoimin.

Sen sijaan oman käyttäjäkokemuksen jostakin välineestä voi kertoa, ja tällaisia juttuja on lehdessä joskus ollutkin.

PALAUTE: Alueista ja sen seuroista tasapuolisemmin tarinoita. Seurojen tapah-

PALAUTE: Sisältörakennetta voisi kenties viedä vielä enemmän ”viihdyttävämpään” suuntaan? Liittotiedotuksen ja nuorisopalstan osuutta voi vähentää – ne varmaan hoituu diginäkin?

Vastaus: Pyrimme jatkuvasti lisäämään sähköistä tiedottamista, joka on paitsi kustannustehokasta myös helpommin kohdennettavaa – oikeat asiat oikeille vastaanottajille. Sähköinen tiedottaminen hoituu vain, jos meillä on käytössämme seurojen jäsenten ajantasaiset sähköpostiosoitteet. Tällä hetkellä noin 9000 jäsenestämme noin 6000 on päivittänyt sähköpostiosoitteensa sukeltaja.fisivustolle. Pidä sähköposti osoitteesi ajan tasalla rekisterissämme, niin uutiskirjeet löytävät perille!

10

3/2018 SUKELTAJA

tumista on kerrottava enemmän.

Vastaus: Sukeltaja-lehdessä on Seurasivu, jossa julkaistaan seurojen kuulumisia. Kun seurassanne tapahtuu jotakin, kiva leiri, uusi tapahtuma, uusi idea, vuosijuhlat jne., niin laita viestiä toimistolle.

Seuroilla ei ole tiedotusvelvollisuutta tännepäin, joten saamme tietoa niiden toiminnasta vain, jos joku seurassa hoksaa kertoa siitä.

PALAUTE: Tsemiihei!

Vastaus: Kiitos, ja samoin sinne!

Mats Westerbom

Oma kampelamme TIESITKÖ? Helsingin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet ja nimenneet uuden kotoperäisen kalalajin Itämeressä. Itämeren kampela (Platichthys solemdali) on vasta toinen kotoperäinen laji Itämerelle, kun huomioidaan muutkin eliöt ja kasvit. Se että Euroopan vesistä, ja varsinkin lajiköyhästä Itämerestä, vuosisadan kestäneen luonnontieteellisen tutkimuksen jälkeenkin löydetään ja kuvataan uusi kalalaji tieteelle, tekee löydöstä merkittävän.

– Syy miksi lajia ei ole tunnistettu aiemmin on se, että

Koralliriuttojen elämästä ja suojelusta

se on ulkoasultaan jokseenkin identtinen toisen Itämeressä esiintyvän kampelalajin, niin kutsutun tavallisen kampelan

NETTIVINKKI Vuosi 2018 on Kansainvälinen Riuttojen Vuosi. Tä-

kanssa, kertoo professori Juha Merilä bio- ja ympäristötie-

män teemavuoden johdosta CMAS on julkaissut Coral Reef Know-

teellisestä tiedekunnasta.

ledge -kirjasen, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta koralli-

Lajit voidaan nykyisellään erottaa vain geneettisin mene-

riuttoihin kohdistuvista uhkista ja niiden vaikutuksista luontoon ja

telmin tai tutkimalla niiden munia tai siittiösoluja. Lajit eroa-

ihmisiin. Sukeltajaliitto on toimittanut suomenkielisen version kir-

vat myös vuorovaikutukseltaan ympäristön kanssa: uusi laji

jasesta ja toivoo siitä olevan hyötyä sukeltajille. Pidetään huolta ko-

munii munansa pohjaan, kun taas toinen laji kelluvia munia

ralliriutoista!

avomerelle. Lisäksi uusi laji on yleisempi Suomenlahdella, kun taas toisen lajin esiintyminen painottuu eteläiselle Itämerelle.

Kampeloiden virallinen erottaminen kahdeksi eri lajiksi on oleellista oikeiden kanta-arvioiden ja kantojen hoito- ja suo-

Suomenkielinen opas

www.sukeltaja.fi > Sukellustieto > Vesiluonnon suojelu Opas englanniksi ja ranskaksi

www.cmas.org/science/coral-reef-knowledge

jelupäätösten ja -suunnitelmien tekemisen kannalta. Nämä kaksi kampelalajia on aiemmin käsitetty erheellisesti yhdeksi ja samaksi lajiksi, joten kampelan kaupallinen kalastus Itämeressä voi perustua vääriin olettamuksiin. Koska kalastusponnistus nykyisellään kohdistuu molempiin kampeloihin lajista

- Majoitus: neljä makuuhuonetta

riippumatta, on olemassa vaara, että kalastus paikasta riip-

- Keittiö, sauna, pesuhuone

puen verottaa liiaksi toisen lajin kantaa.

- Varusteiden huoltotila

Itämeren kampelan latinankielinen nimi on omistettu tutkija Per Solemdalille (1941–2016), joka tutki ensimmäise-

- Varusteiden kuivaushuone

nä lajia. Hänen tutkimuksensa loivat pohjan monelle tuleval-

- Täyttöasema 230 / 300 bar

le Itämeren kalojen sopeutumista käsittelevälle tutkimukselle ja ottivat ensimmäiset konkreettiset askeleet kohti Itämeren

Kaatialaan 25 min

kampelan tunnistamista ja erottamista omaksi lajikseen.

Rannankyläntie 686

Lähde: Helsingin Yliopisto SUSANNA KORKIATUPA

www.diversbb.fi

040-59 14 997

Kutsu syyskokoukseen Sukeltajaliiton syyskokous pidetään Tampereella lauantaina 20.10.2018.

Kokousta isännöi 30-vuotisjuhlaansa viettävä Tampereen Palolaitoksen Sukeltajat ry.

AIKATAULU klo 10:00 kahvi klo 10:15–10:45 valtakirjojen tarkistus klo 11:00 kokous alkaa.

Lounas ja tutustuminen paloasemaan.

PAIKKA Pirkanmaan Pelastuslaitoksen Keskuspaloasema, Iso valkea, Satakunnankatu 16.

Ennen virallista kokousta kuullaan Eija Alajan (Suomen Olympiakomitea) ja Tuula Honkalan (Riihimäen Urheilusukeltajat ry) kertomana seuratoiminnan kehittämiseen tarkoitetusta Tähtiseura-ohjelmasta. Tilaisuudessa jaetaan myös joitakin huomionosoituksia, muun muassa Sukeltajaliiton ympäristöpalkinto. Kokouksessa hyväksytään vuoden 2019 toimintasuunnitelma ja talousarvio ja valitaan Liitolle puheenjohtaja sekä jäseniä hallitukseen erovuoroisten tilalle. Kokouksessa valitaan myös tilin- ja toiminnantarkastajat sekä heidän varamiehensä tilikaudelle 2019.

MATERIAALIT Kokousasiakirjat viedään Materiaalipankkiin Syyskokous-kansioon.

Ilmoittaudu syyskokoukseen Tapahtumakalenterin kautta.

MAJOITUS Kokous- ja juhlavieraat voivat varata majoitusta Holiday Inn Tampere Central Station -hotellista, Rautatienkatu 21, 33100 Tampere, varaustunnuksella SUKELTAJALIITTO hintaan 98 eur 1hh / 108 eur 2hh.

Varaukset suoraan hotelliin 12.10. mennessä p. +358 3 4108 1625, hotel@holidayinntampere.fi

Pirkanmaan Pelastuslaitos

Ennen usia koko virallis tetaan heijuhlis enä asioita immäis s n e a ss nkilö näkuu ena he nin is la a suom yläuin en räp is a t uden h o k estaru sta m n a maailm ta Terhi Iko ut voittan likahveilla. mita

TAMPEREEN PALOLAITOKSEN SUKELTAJAT RY 30 VUOTTA Päivä jatkuu Kaupinojan saunalla ja juhlatilassa Tampereen Palolaitoksen Sukeltajat ry:n 30-vuotisjuhlalla. Onnittelujen vastaanotto klo 17:30 ja juhla klo 18:00. Juhlan päätyttyä kaikki Kaupinojan tilat ovat varattuina osallistujille yömyöhään asti.

Kutsu on avec, pukeutuminen smart casual. Osallistumismaksu 25 eur/hlö (sisältää kahvin, juomat, illallisen, saunamaksun), maksetaan 5.10.2018 mennessä tilille Tampereen Palolaitoksen Sukeltajat ry Nordea FI0411583000221194. Merkitse maksun lisätietoihin osallistujien nimet ja seura.

Lisätiedot, ilmoittautuminen 5.10.2018 mennessä sekä ruokavaliot ja allergiat markku.savilahti@tampere.fi.

Turvallisuuden tekijöitä vuodesta

NARDI KOMPRESSORIT

PACIFIC E AUTOMATIC

DIVETECH COMPRESSORS Rataskuja 1 03100 NUMMELA +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.fi www.divetech.fi

Maahantuomme IKELITEN vedenalaiset kamerakotelot, salamat, portit, domet ja muut tarvikkeet.

KYSY TARJOUSTA!

EW DIVE Vesijärvenkatu 5 15100 Lahti www.ewdive.com infoewdive.com

Aarrelaivat ja harhatulet, Yrjö Kaukiainen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2018. Kirja saatavilla muun muassa SKS:n verkkokaupasta sks.kauppakv.fi

Kiehtovaa lukemista syysiltoihin KIRJA Suomen tunnetuimman merihistorioitsijan emeritusprofes-

OHOI! Sukelluslasit

ja maskit omilla vahvuuksilla.

sori Yrjö Kaukiaisen uusin teos Aarrelaivat ja harhatulet jäljittää Turunmaan saariston haaksirikkojen ja hylynryöstäjien vaiheita. Ohjattiinko laivoja karille tarkoituksella? Mitä tapahtui, kun haaksirikkoutuneet kohtasivat rannikon asukkaat?

Purjelaivojen haaksirikot olivat 1700-luvulla tavallisia, mutta laivojen lasti onnistuttiin usein pelastamaan rannikolla ja saaristossa asuvien ihmisten avulla. Kaikki saaristolaiset eivät kuitenkaan tyytyneet pelkkiin pelastustoimiin. Paikallisen perimätiedon mukaan Turunmaan saaristolaiset ohjasivat laivoja karille harhatulilla ja ryöstivät sitten niiden arvokkaan lastin. Yrjö Kaukiainen on selvittänyt, mihin tarinat perustuvat – ja pitävätkö ne paikkansa. Sukeltajia kirjassa saattavat kiinnostaa etenkin St. Mikaeliin ja Vrouw Mariaan liittyvät tarinat.

Aarrelaivat ja harhatulet perustuu laajaan arkistoaineistoon.

Teos tarjoaa uudenlaisen näkökulman Turunmaan saariston historiaan.

Olemme ripeitä alamme asiantuntijoita.

Varaa aika:

09 694 3668

tai helsinginoptiikka.fi

Juha Hakulinen

TOP 3

Hallirallirastit

Treenaa leikkimielisiä taitoja hallikauteen Seurat ovat järjestäneet silloin tällöin talvikauden aktiviteetiksi laitesukelluksen hallirallin, jossa kilpaillaan leikkimielisesti pinnan alla suoritettavissa tehtävissä. Tehtävissä vaaditaan erilaisia laitesukellustaitoja, joten ne sopivat vaikka treeniksi hallivuorolle oman parin kanssa.

1

LIINAN VIIKKAUS VIIKATKAA liina parin kanssa siististi. Vaikeusastetta voi

lisätä tekemällä tehtävän välivedessä tasapainottaen.

Halliralli tulee taas!

PIEKSÄMÄEN URHEILUSUKELTAJAT RY

aikoo elvyttää perinteiset laitesukelluksen taitokilpailut, joista usein puhutaan myös hallirallina.

Syksyllä 2019 seura järjestää

2

VAATTEEN PUKEMINEN

tokilpailut ja kutsuu muut PUE yllesi ennen sukellusta joku vaate, esimerkiksi takki.

Vaihtakaa se parille yhteistyössä pinnan alla.

seurat mukaan mittelemään laitesukellustaitojaan.

Halliralleja järjestettiin yleisesti seuroissa vielä 80-lu-

3

SOKKOMASKISUKELLUS SUKELLA parin kanssa esimerkiksi hyppyaltaan päästä pää-

hän koskematta pohjaa tai pintautumatta. Toisella parista on sokkomaski. Toinen ”neuvoo” sokkomaskin kanssa sukelta-

vulla, mutta sen jälkeen perinne on hiipunut. Viime vuosina on nähty muutamia yksittäisiä tapahtumia, kuten Sammakot ry:n Amazing Dive Race ja Tampereen Urheilusukeltajien Aprilliralli.

Hallirallissa sukelletaan pareittain tehtävärataa, ja suori-

vaa koskematta häneen esimerksi äänimerkeillä tai aiheutta-

tetaan tehtävät mahdollisimman hyvin ja nopeasti. Tehtävät

malla veden virtausta. Mikäli tulee pohjakosketus tai pintau-

testaavat laitesukellustaitoja: tasapainotusta, varusteiden

tuminen, suoritus päättyy ja edetty matka lasketaan tähän saakka. Tehtävä on haastava, sillä ihminen kääntyy helposti hieman vinoon ja päätyy kiertämään ympyrää.

Tehtävät 1 ja 2 ovat Mari Saarikosken käsialaa, ja niitä on tehty Jyväskylän Sammakoiden Amazing Dive Race -rallissa. Lue pidempi artikkeli rallista sukeltaja.fi Lehdet > Artikke-

14

Laitesukelluksen SM-tai-

hallintaa, näppäryyttä, ongelmanratkaisukykyä, parityöskentelyä jne.

Tapahtumasta pyritään tekemän kaikille sopiva, joten SM-sarjan lisäksi tarjolla on avoin sarja, johon voi osallistua aloittelijakin. Jos ei välitä kilpailemisesta, voi radan kiertää leppoisasti ja testata omaa osaamistaan tehtävissä. Hauska päivä on tiedossa joka tapauksessa!

Talven aikana kannattaa siis viilata taidot huippuunsa ja

lit. Tehtävän 3 kertoi Minna Tammesvirta, ja sitä on tehty

ilmoittautua kisaan! Kerromme tapahtumasta lisää Sukeltaja-

Tampereen Urheilusukeltajien Aprillirallissa.

liiton kanavilla järjestelyjen edetessä.

3/2018 SUKELTAJA

Seurat

Teemu Virtanen

Nuorisourheilun Tähtiseuraksi RIIHIMÄEN URHEILUSUKELTAJAT RY vastaanotti 17.6. Olympiako-

mitean lasten ja nuorten urheilun Tähtimerkin. Merkki luovutettiin nuorten Melqqu 2018 -laitesukellusleirin päätteeksi. Riihimäen Urheilusukeltajat auditoitiin nuorisourheilun Sinettiseuraksi syksyllä 2016. Tänä vuonna sinettiseurat muuttuivat urheilun Tähtiseuroiksi, ja RiUSukin kaksi vuotta voimassa ollut sinetti jatkaa nyt voimassaoloaan nuorisotoiminnan Tähtimerkkinä.

– Valtakunnallisesti kaikista sukellusseuroista Tähtimerkki on vain viidellä seuralla, eli kyseessä on todella merkittävä osoitus seuran toiminnan laadukkuudesta, iloitsee Riihimäen Urheilusukeltajat ry:n nuorisovastaava Toni Niittymäki.

Tähtiseuramerkin luovutti Melqqu 2018 -laitesukellusleirin päätteeksi itsekin leiritalkoissa mukana ollut Sukeltajaliiton nuorisovaliokunnan puheenjohtaja Irene Savolainen. Merkin vastaanottivat Riihimäen Urheilusukeltajat ry:n puheenjohtaja Marko Karlstedt ja nuorisovastaava Toni Niittymäki.

Kimmo Lanki

Aina hauskaa olla pittää!

KOTKAN MERIPÄIVÄT on Kotkassa vuo-

sittain heinäkuussa järjestettävä festivaalitapahtuma. Meripäiviä on järjestetty vuodesta 1962 lähtien. Tapahtuma alkaa paraatilla, joka kulkee Kotkan keskustassa Keskuskatua pitkin. Paraatia seuraa vuosittain noin 30 000 kaupunkilaista ja siihen osallistuvat paikalliset yhdistykset ja yritykset. Tänä vuonna Meripäiväparaatin teemana oli kotkaläissäveltäjä Juha Vainion 80-vuotisjuhlavuoden mukaisesti ”Aina hauskaa olla pittää!”.

Kotkalainen urheilusukellusseura Kotka Divers on osallistunut useana vuonna paraatiin ja saanut usein myös kunniamaininnan. Vuonna 2016 seura jopa voitti parhaan paraatiosallistujan palkinnon.

Tänä vuonna sukellusseura sai kunniamaininnan osallistumisestaan, ja Kotkan kaupunki luovuttaa maininnan seuralaisille syyskuun lopussa.

RIIKKA VENESJÄRVI, KOTKA DIVERS RY

Kotka Divers tuo sukellusharrastuksen varsin näkyvästi esille Kotkan Meripäivillä!

Mitä teidän seurassanne tapahtuu? Oliko juhlat tai hauska leiri? Ottiko joku kivan kuvan seuran reissulta?

Keksittekö toimintaanne jotakin ihan uutta? Tällä palstalla seurat voivat kertoa kuulumisiaan.

Laita viestiä kristiina.karila@sukeltaja.fi

3/2018 SUKELTAJA

15

Leirillä hyvässä

seurassa Erilaiset leirit ja reissut ovat monissa sukellusporukoissa kesän kohokohta, jolla on pitkät perinteet vuosien ajalta. Osallistuin Sukellusseura Calypso ry:n 16.–22.7. järjestämälle kesäleirille Russarön saarella ja pääsin tutustumaan siihen, kuinka sukellusleiri järjestetään. Heinäkuun helteet ja kesälomat houkuttelivat paikalle yli viisikymmentä innokasta sukellusharrastajaa.

ELINA MIKKONEN

16

3/2018 SUKELTAJA

Sari Nuotio

••

3/2018 SUKELTAJA

17

Harri Väkevä

Sari Nuotio

Stig Gustavsson

Russarön majakkamiljöö on tunnelmallinen ja tarjoaa hyvät puitteet sukeltajille.

K

eulakuva, Lentävä hollantilainen, Eira, Kaksoishylky… Hangon alueen hylyt ja muut sukelluskohteet hakevat vertaistaan, joten ei ihme, että moni Etelä-Suomen seura suuntaa leireilemään juuri näille vesille. Nähtävää riittää niin matalilla kohteilla pysytteleville vasta-alkajille kuin syvyyttä ja haastetta hakeville konkarisukeltajillekin. Toki myös veden yläpuolella maisemat lumoavat: aava ulappa, kallioiset saaret ja siellä täällä horisonttia täplittävät majakat luovat puitteet, joita voi pysähtyä ihailemaan vaikka kuinka pitkäksi aikaa.

RUSSARÖ ON OMA MAAILMANSA

Calypson leiripaikaksi pikkuhiljaa vakiintunut Russarön armeijasaari sijaitsee Hangon edustalla, noin 15 minuutin venematkan päässä kaupungin Itäsatamasta.

Saarelle ei pääse vapaasti, vaan sitä varten tarvitaan Puolustusvoimien lupa. Saarelle tehdään muutamia risteilyjä Hangosta kesäkuukausina.

18

3/2018 SUKELTAJA

Venematka virittää mukavasti alkavan leirin tunnelmaan.

Kulkeminen kohteeseen ja takaisin tapahtuu veneellä, mikä toisaalta luo omat haasteensa tavaroiden kuljetukselle mutta tuo samalla leiritunnelmaa, kun kompuraa punnerretaan autosta veneeseen ja takaisin. Venematka on usein olennainen osa leirille menoa ja sen tunnelmaan virittäytymistä. Lähtö satamasta, aaltojen pärskeet veneen kannelle ja pikkuhiljaa horisontissa yhä lähempänä näkyvä leiripaikka luovat jännitystä ja odotuksia tulevasta. Toisaalta ympärillä levittäytyvä Itämeri muistuttaa siitä, mitä varten paikalle on tultu ja hou-

kuttelee tutustumaan pinnan alla lepääviin hylkyihin.

Saarella aika pysähtyy – suurimman osan aikaa saarella ei ollut muita ulkopuolisia kuin leiriläiset. Ympäri saarta kävellessä tuntee todella olevansa kaukana kaikesta, vaikka kivenheiton päässä sijaitsevat vilkas satama ja eloisa kesäkaupunki, joka on vasta viettänyt perinteistä regattaansa. Kaikkialla läsnä oleva historia muistuttaa myös siitä, miten saari ei ole aina ollut pelkästään idyllin tyyssija.

Kallion koloihin rakennetut kiviset suojamuurit ja linnakkeen jäänteet sekä entinen sotilaskoti kertovat siitä, että saari on palvellut muitakin kuin innokkaita sukeltajia. Erityisen viehätyksen saarelle antaa toki punaisena vasten taivasta kohoava Russarön majakka.

PERINTEITÄ SUKUPOLVELTA TOISELLE

Leirin aikana käydään keskusteluja seuratoiminnan aktiivien kesken, ja yksi yhteinen puheenaihe nousee keskiöön

Sari Nuotio

Lämpimällä kalliolla on mukava evästää päivän päätteeksi.

Nuori meloja Russarön eteläisellä selällä.

Russarön ympärillä kohteet ovat lähekkäin, joten on helppoa sukeltaa monella kohteella lyhyessä ajassa.

useaan otteeseen: kuinka varmistaa seuratoiminnan jatkuvuus ja innostaa mukaan niin uusia sukupolvia kuin aloittelevia sukeltajiakin. Harrastusreissut saattavat toisinaan pysyä muusta elämästä irrallisina, ja niitä on vaikea yhdistää vaikkapa perheen yhteiseen kesälomaan. Tämä puolestaan saattaa tehdä harrastamisesta hankalaa ja verottaa siihen käytössä olevaa aikaa. Calypson näkökulma leireihin poikkeaa tästä, sillä mukaan ovat tervetulleita paitsi kaiken tasoiset sukeltajat myös heidän perheensä ja läheisensä.

Ohjelmaa on tarjolla myös sukellusten ulkopuolella: saaren poukamissa on hyvät mahdollisuudet uimiseen ja muuhun vesiurheiluun vaikkapa SUP-lautojen avulla.

Säiden suosiessa päivät kuluvat mukavasti vain ulkosalla istuessa ja kuulumisia vaihtaessa – leirillä on aina seuraa heistä, jotka eivät ole mukana sukeltamassa. Lisäksi Hanko on vain kivenheiton päässä, joten ruokahuolto ja kaupungissa muuten vaan piipahtaminen onnistuvat sujuvasti.

Mukaan ovat tervetulleita kaikki sukeltajat ja heidän perheensä.

EI-SUKELTAVAT MUKAAN

Miksi sitten on tärkeää saada leirille myös henkilöitä, jotka eivät sukella – ainakaan niin aktiivisesti? Calypsossa uskotaan vahvasti siihen, että innostus seuratoimintaa kohtaan syntyy nimenomaan mukaan ottamalla ja perinteitä luomalla. Kun esimerkiksi perheen nuorimmat kasvavat pienestä pitäen toimimaan seurassa yhdessä muiden kanssa sekä rakentamaan jäsenten kesken onnistunutta leirikokemusta kukin oman osaamisensa mukaan, on heille luontevaa jatkaa mukana seuran

toiminnassa myös vanhempana. Näin myös kesäleirit toimivat omalta osaltaan seuran tulevaisuuden takaajina.

Toki myös mukavilla leirimuistoilla on oma osansa siinä, että seuratoiminta kiinnostaa jatkossakin. Seikkailu aurinkoisella kalliosaarella yhdessä oman ikäisten kavereiden kanssa meressä pulikoiden luo lomamuistoja, joihin palata vanhempana.

Toisaalta nuorimmat sukeltajat ja sukeltajakokelaat saavat leiriltä kiireettömän ja turvallisen ympäristön viedä harrastustaan eteenpäin yhdessä kokeneiden seuran jäsenten ja kouluttajien kanssa alueen matalissa kohteissa.

LEIRILLÄ TULLAAN TUTUKSI

Leirille osallistui sukeltajia useista eri seuroista: edustettuina olivat Calypson lisäksi ainakin Lohjan Urheilusukeltajat ry, Voimasukeltajat ry, Urheilusukeltajat ry sekä Sukellusseura Nousu ry. Seurassa uskotaan vahvasti ajatukseen siitä, ettei kaikkea tarvitse aina tehdä itse ja yhteis- » 3/2018 SUKELTAJA

19

Stig Gustavsson

Harri Väkevä

Yhteinen illallinen on jo perinne, joka päättää hienon leirin.

työllä voidaan saada aikaan parempia tuloksia. Samalla seudulla sukellettaessa naapuriseuraan tutustuu helposti ja yhdessä tekemisestä tulee luontevaa – eihän innokkaita käsipareja ole seuratoiminnassa koskaan liikaa!

Kuten sukellustapahtumassa kuuluukin, iso osa leiripäivistä kului sukellustoiminnan parissa lähikohteilla. Lähtöjen valmistelu, pullojen täyttö, varusteiden huoltaminen sekä veneessä ja pinnan alla vietetty aika rytmittivät päiviä aamuvarhaisesta aina alkuiltaan saakka. Veneessä on oma tunnelmansa: malttamaton odottelu matkalla kohteelle, hylyn etsimiseen liittyvä jännitys, rupattelu sukellukseen valmistautuessa sekä kokemusten vertailu sukelluksen jälkeen.

Aihepiiri pysyttelee usein lajin parissa, ja tietoa kohteesta ja muistoja edellisistä sukelluksista vaihdetaan osallistujien kesken innolla. Harrastuskavereille halutaan varmistaa paras mahdollinen sukellus myös silloin kun kohde ei vielä ole heille tuttu.

Samalla sukeltajien välille syntyy luottamus ja läheisyyden tunne. Kaverin auttaminen vaikkapa puvun vetoketjun ja laitepaketin kanssa on itsestäänselvyys, josta ei tingitä.

Samalla kiinnitetään huomiota mukana olijoiden turvallisuuteen.

20

3/2018 SUKELTAJA

Koska veneissä keskustelu velloo ennen kaikkea sukeltamiseen liittyvien aiheiden parissa, on Calypsossa haluttu varmistaa myös toisenlaisen keskustelun viriäminen.

Niinpä iltaisin on tarjolla monenlaista ohjelmaa yhteisistä illallisista lettukesteihin ja saunomiseen rannan savusaunassa. Vaikka keskustelunaiheena näissäkin tilaisuuksissa on usein harrastustoiminta, tuo yhteinen tekeminen mahdollisuuden tutustua ihmiseen myös maskin takana. Toisaalta ohjelma tuo myös yhteisöllisyyttä: leirille on helppo tulla juuri siksi, että jokainen otetaan mukaan osaksi iltaohjelmaa ja sen toteuttamista. Yhdessä tekemisessä piilee onnistuneen leirin salaisuus. Vaikka päävastuu järjestämisestä onkin muutamalla seuran jäsenellä, kantaa jokainen osallistuja kortensa kekoon omalla tavallaan, oli se sitten kaasutäyttöjen hoitaminen, ruuan valmistus tai vaikkapa saunan lämmittäminen ja siivoaminen.

HUIPENNUKSENA JUHLAILLALLINEN

Leirin viimeisenä iltana, lauantaina, oli päivän sukellusten jälkeen ohjelmassa yhteinen juhlaillallinen. Illallisen myötä onnistunut leiri sai arvoisensa päätöksen, ja se keräsi osallistujat kokoon vielä

viimeisen kerran ennen kuin oli aika siivota jäljet, pakata tavarat ja suunnata takaisin kotiin. Idea viimeisestä yhteisestä illallisesta oli syntynyt muutama vuosi sitten lähes vahingossa, mutta siitä on nopeasti muodostunut perinne – eikä ole vaikea ymmärtää miksi. Rantakalliolla auringon laskiessa nautitut kesän herkut ja rento yhdessäolo aikuisten käydessä läpi leirin kohokohtia ja lasten ottaessa vielä viimeistä kertaa ilon irti matalista rantavesistä luovat ainutlaatuisen yhdistelmän ja kiireettömän tunnelman, joka on luonteva jatko leirin hengelle: kaikki ovat tervetulleita sellaisena kuin ovat. Erityisiä osaamisvaatimuksia ei ole, aito kiinnostus asioihin sekä niiden tekemiseen ja oppimiseen riittää. Siinä piileekin seuratoiminnan hienous kaikessa yksinkertaisuudessaan: joukko samasta asiasta innostuneita ihmisiä ja yhteistä, mukavaa tekemistä.

Kaikki ovat tervetulleita sellaisina kuin ovat.

Stig Gustavsson

Uusi sukellusleiri Etelä-Suomeen 2019?

Onnistunut sukellus Keulakuvahylylle.

Vedessä Sari Nuotio, Minna Gustavsson ja Tiina Helminen.

Pirjo Koskenala

Flying Dutch, 1700-luvun hylky Russarön luoteispuolella.

SUKELTAJALIITTO selvittää alustavasti,

löytyisikö seuroista kiinnostusta lähteä järjestämään yhteistyössä noin viikon kestävää sukellusleiriä Etelä-Suomessa kesällä 2019. Mallina tässä toimii vuonna 2016 järjestetty Itä-Suomen järvileiri, jonka ideaa kiiteltiin ja jolle on toivottu uusintaa. Tavoitteena olisi tehdä sukellusleiristä perinne, joka järjestetään säännöllisin välein eri puolilla Suomea.

Sukeltajaliitto toimii projektin vetäjänä ja hoitaa mm. ilmoittautumiset, maksuliikenteen ja markkinoinnin. Seuroilta tarvitaan alueelle veneitä, joilla leiriläiset kuljetetaan kohteille. Myös muuta talkooporukkaa tarvitaan: kippareita ja heille apukäsiä aluksiin, jäseniä leiriorganisaatioon, pullontäyttäjiä jne. Liitto sopii alueen majoitusliikkeiden kanssa sukeltajille omat majoitushinnat. Etelä-Suomen sukelluskohteiden asiantuntijat valitsevat leirille kiinnostavia ja erilaisille sukeltajaryhmille sopivia retkiä.

Olisiko seuranne kiinnostunut osallistumaan leirin järjestämiseen esimerkiksi tuomalla aluksenne leirin käyttöön tai muulla tavalla? Ota yhteyttä toiminnanjohtajaan sari.nuotio@sukeltaja.fi.

3/2018 SUKELTAJA

21

Osmo (Osku) Puukila, Eilat / Kuhmoinen

Periksi ei anneta Osku Puukilan elämän valintoja ja käänteitä on usein määrännyt sukellus.

Pitkä ja monipuolinen sukellusura jatkuu aktiivisena, vaikka elämä toi eteen haasteen, joka kysyy sinnikkyyttä ja uskoa tulevaan.

KRISTIINA KARILA Kuva Hani Lindström

MITEN SINUSTA TULI SUKELTAJA?

Kiinnostuin sukeltamisesta jo nuorena vesipetona. Varsinainen sukellusurani alkoi Merivoimien Sukeltajakurssilla 70-luvun alussa.

Merivoimien jälkeen tieni johti pelastusalan koulutukseen ja siitä muun muassa Helsingin Pelastuslaitoksen Pelastussukeltajayksikköön. Ihmisten auttaminen vaikeissa olosuhteissa on ollut aina lähellä sydäntäni.

MITÄ MUUTA OLET TEHNYT SUKELLUSURALLASI?

Helsingin aikoina olin sekä työ- että vapaa-aikana mukana sukelluskoulutustoiminnassa. Väliaikaiseksi tarkoitettu Punaisenmeren sukelluskouluttaja ja -opasperiodi Sharm El Sheikissa ja Eilatissa venähtikin odotettua pitemmäksi – nyt takana jo lähes 40 vuotta Punaisellamerellä.

80-luvun puolivälissä työskentelin YK:n rauhanturvapataljoonan matkatoimistossa Golanilla lähes 2 vuotta: pidin Finbattin Golanin ja Libanonin rauhanturvaajille sukelluskursseja. Palattuani Eilatiin jatkoin sukelluskouluttajan tehtävissä Lucky Diversilla, josta siirryin Red Sea Sport Clubin palvelukseen edeten sukelluskeskuksen johtajaksi.

Vedenalaiskuvaus on kulkenut vuosikymmeniä mukana rakkaana työnäni. Kuvasin ja kirjoitin Eläinmaailma-lehteen trooppisen meren artikkeleita merieläimistä. Olen kuvannut Coral World Internationalille ja monille muille sukellusalan yrityksille tuotekuvauksia veden alla, myös Suunnolle ja Nokialle.

Mainoskuvauksista Suunnon kanssa poiki yhteistyö Suunnon uusien sukellusinstrumenttien testisukeltajana ja ideariihen jäsenenä tuotekehityksessä. Pääsin aloittamaan Suunnon ensimmäisten uraauurtavien sukellustietokoneiden testisukellukset. On ollut antoisaa seurata sukellustietokoneiden kehitystä niiden alkumetreiltä tähän päivään.

Sarjaa ”Kalansilmä riutalla” kuvasin neljä vuotta yhteistyössä YLEn kanssa. Sukelluskuviani löytyy monista kirjosta, julisteista ja postikorteista, ja näyttelyjä on järjestetty Helsingin Yliopiston Eläinmuseolla ja Särkänniemen Akvaariomaailmassa. Vuosikym-

22

3/2018 SUKELTAJA

menten sukelluskuvausuurastus johti lopulta kansainvälisten sukelluskuvakilpailujen tuomaristoonkin.

MILLAISISTA SUKELLUKSISTA TAI KOHTEISTA NAUTIT ENITEN?

Punaisenmeren jylhät, pystysuorat ja korallien koristamat hautavajoamien seinämät saavat aina tuntemaan, kuin olisi osa rikasta trooppisen meren faunaa. Olen aina nauttinut siitä, että voin jakaa sukelluskokemuksia ja trooppisen meren kauneutta sukeltajien kanssa.

MITÄ MUITA MIELENKIINNON KOHTEITA SINULLA ON?

Olen innokas rakentaja ja remontoija vapaa-ajalla. Aina on joku projekti työn alla. Työkalut istuvat käteen hommassa kuin hommassa. Pitää vain ryhtyä tekemään ja uskoa itseensä, niin pikkutarkkaa jälkeä alkaa syntyä.

MILLAISTA ON ASUA JA ELÄÄ KAHDESSA MAASSA?

On suunnattoman rikasta asua kahdessa, jopa kolmessa erilaisessa kulttuurissa. Eilat, jossa perheeni asuu, on kuin Suomi auringossa. Palvelut, elintarvikkeet, kaikki ihmisen tarvitsema on tasoltaan kuin asuisi Suomesssa. Olen varustanut Eilatin kotini saunalla ja Suomesta laivatulla takalla, joten olo on sielläkin kotoinen. Suomessa hoitelen Ylä-Puukilan sukutilaa, missä tekeminen ei lopu koskaan.

ELÄMÄSI MUUTTUI VAJAAT KAKSI VUOTTA SITTEN, MITEN?

Oli normaali sukelluspäivä Eilatissa. Sain sukellukselle lähtiessä pienen lasinsirun jalkapohjaani. Huonoksi onneksi pienen haavan kautta kehooni pääsi superbakteeri kohtalokkain seurauksin. Sain muutamassa päivässä sepsiksen (laajan verenmyrkytyksen), joka on tappava. Vaivuin viikkoja kestävään koomaan. Eloonjäämismahdollisuuteni olivat tuolloin 1 %. Vain kova kuntoni pelasti minut lähes varmalta äkkikuolemalta.

Jalalleni ei ollut mitään tehtävissä sen jälkeen, kun superbakteeriin tehoava antibiootti oli löytynyt. Olen opetellut uudestaan

Joko tai Hauki vai hai?

Hai. Meri vai järvi?

Meri sukeltaessa.

Etelän illat vai pohjoisen yöt?

Etelän illat talvella, pohjoisen yöt kesällä.

Kameran edessä vai takana?

Takana.

kävelemään titaani- ja hiilikuituproteesin turvin. Sukellukseen on rakennettu omat proteesinsa, joissa saan vaihdettua räpyläkulmaa veteen päästyäni. Asiat voisivat olla huonomminkin. Eteenpäin mennään, periksi ei anneta. Joskus harmittaa, mutta siitä on vain päästävä yli.

MITEN SUKELLAT NYKYÄÄN?

Veteen pääseminen hankalilla rannoilla on haasteellista. Sukeltamiseen tarvittavia erikoisvälineitäni kehitetään käyttökokemusteni pohjalta. Hidasteita saattaa olla, muttei esteitä.

MITEN KANNUSTAISIT IHMISTÄ, JOKA HALUAA SUKELTAA

MITEN ELÄMÄNTYYLISI ON MUUTTUNUT?

VAMMASTA TAI MUUSTA RAJOITTEESTA HUOLIMATTA?

Monet asiat, jotka ennen olivat luonnollisia, ovat nyt osittain haasteita. Pitää miettiä rajansa ja missä ei sovi antaa periksi. Missä ja miten oppia soveltamalla tekemään asiat edelleen maaliin. Entisenä ammattipelastajana olen nähnyt kaikenlaista. Nyt ainakin olen oppinut, että elämä on todellakin jatkuvaa muutosta, jossa tämä hetki on ainut todellinen. Kannattaa aina muistaa, että huomenna moni asia voi olla toisin. On hyvä varautua elämässä nopeisiinkin muutoksiin ja hiljentyä sen edessä.

Pitää vain ryhtyä toimeen. Ottaa haasteet vastaan, edetä omaa tahtiaan, miten hyvältä tuntuu. Toteuttaa vedenalainen unelmansa. Auttavia käsiä varmasti löytyy sukeltajapiireissä rankimpiakin haasteita ratkomaan. Me sukeltajat olemme aina olleet ja tulemme olemaan yhtä perhettä.

Kiitos kaikille kanssani vuosikymmenten varrella sukeltaneille. Sukeltaminen ja uusien kokemusten etsiminen jatkuu edelleen!

3/2018 SUKELTAJA

23

Norpat

Hikinen huippuleiri Melqqu2018 Teksti ja kuvat RIIHIMÄEN URHEILUSUKELTAJAT RY

järjestämä Melqqu2018-leiri pidettiin kesäkuun alussa Lopen Iso-Melkuttimella.

Jo kolmatta kertaa järjestetty nuorten laitesukeltajien Melqqu-leiri oli jälleen huippumenestys, ja tällä kertaa säätkin olivat täydelliset, sillä aurinko porotti ja vesikin oli kohtalaisen lämmintä.

Kolmepäiväisen leirin aikana 19 nuoren leiriläisen muodostamat tiimit tekivät kaikkiaan 5 sukellusta, joiden aikana muun muassa havainnoitiin järven biologiaa vesistöammattilaisen antamien ohjeiden mukaan. Ohjelmassa oli myös yösukellus, itse suunniteltu sukellus sekä tietysti syömistä, saunomista, syömistä, uimista ja lisää syömistä!

Leirin tukikohtana palveli jälleen Panssariprikaatin harjoitusalue Räyskälän lentokentän naapurissa. Leirin mahdollisti yli 30 talkoolaisen uurastus sukellusoppaina, autonkuljettajina, kokkeina, tiskaajina, sukelluskirjureina ja sukelluspullojen

täyttäjinä. Leiri olikin jälleen mahtava osoitus talkootyöstä ja yhdessä tekemisen voimasta: tällaista on suomalainen urheiluseuratoiminta parhaimmillaan!

Suurkiitos kaikille leiriläisille, talkoolaisille ja sponsoreille: Scubamafia Oy, Riihimäen teollisuuspalvelu Oy, Valio, Hyria ja Minttu-yhtiöt Oy. J-P Räisänen

RIIHIMÄEN URHEILUSUKELTAJIEN

Melqqu 2018 -leirin virallinen ryhmäkuva.

Leiripaita muistuttaa hauskasta viikonlopusta.

Sukellusvanhin Reijo Smolander antamassa lähtölupia leiriläistiimeille ja sukellusoppaille.

Veteen pääsy oli helpotus helteellä.

24

3/2018 SUKELTAJA

Kasper Rainansalo tutkii muiden leiriläisten kanssa Iso-Melkuttimelta kerättyjä näytteitä vesielämästä.

Leiriläiset Johannes Martin ja Jemika Järvinen tyytyväisinä sukelluksen jälkeen.

Pintahenkilökunnalla oli komea päivänvarjo.

Leirin tutkimusvastaava Heidi Kontio esittelee planktonhaaveja, joita leiriläiset pääsivät kokeilemaan.

Keittiöhenkilökuntaa työn touhussa.

Maistuva ruoka piti tunnelman korkealla!

Kuvassa Varpu Lavikainen, Jemina Pennanen ja Kirsti Pennanen.

Made in Iso-Melkutin.

3/2018 SUKELTAJA

25

Topi Sellman

Alko-hylystä tehty komea fotogrammetriakuva.

Porkkalan hylkypuisto avautui Kirkkonummen Porkkalaan hylkypuistoa rakentava Träskö-projekti haastaa hylkysukelluksen harrastajat adoptoimaan hylkyjä. Se tarjoaa sukellusseurojen ja -yhdistysten käyttöön valmiin projektisuunnitelman sekä neuvontaa.

MARKKU LUOTO

I

tämeren hylyillä sukelletaan paljon, jolloin ankkurointi ja luvaton kajoaminen hiljalleen tuhoavat niitä. Samalla tuhoutuu ainutlaatuisia meriarkeologisia tietolähteitä. Erillisten ankkuroitumispoijujen perustaminen ja opastusköysien ja -taulujen asentaminen hylkyihin suojaavat niitä kulumiselta. Sukellusseurat ovat luonteva taho tätä tekemään, sillä sukeltajat tuntevat oman alueensa hylyt hyvin ja vierailevat niillä säännöllisesti.

SUOMEN LAAJIN HYLKYPUISTO

Porkkalan Hylkypuiston ajatuksena on paitsi suojata alueen historiallisestikin merkittäviä hylkyjä, myös parantaa itse sukelluskokemusta jakamalla meriarkeologien ja kokeneiden hylkysukeltajien osaamista kaikille hylkypuiston vieraille. Myös sukellusturvallisuus paranee opastus- ja pintaköysien ansiosta.

26

3/2018 SUKELTAJA

Tykkikylkihylystä tehty opastelevy.

Kristiina Karila

Hylkypuisto on perustettu Träskön pohjoiselta lahdelta tunnettujen hylkyjen ympärille: Alko 1800-luvulta, Tynnyrihylky ehkä 1600-luvulta ja täysin palasiksi levinnyt Limisaumahylky mahdollisesti jopa vielä varhaisemmalta ajalta. Lahden itäpuolella olevan karin juurelta puolestaan löytyy Tykkikylkihylky. Hylyt on nyt poijutettu ja niihin on viety opasnarut ja opastetauluja.

Hylkypuiston verkkosivulta (wreckpark.eu) löytyy paljon kuva- ja videomateriaalia sekä 3D-malleja koko hylkykohteesta. Vierailijoiden otoksia voidaan myös lisätä hylyn kuvagalleriaan. Tärkeänä sukelluskokemuksen parantajana pidämme myös sukellukselle mukaan otettavan opastelevyn tarjoamista.

Lue pitkä artikkeli ja mm. hylkyjen kuvaukset

www.sukeltaja.fi > Lehti > Artikkelit

Markku Luoto

Porkkalan hylkypuiston avasi 3.9. asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Avajaissukelluksia oli seuraamassa lukuisa joukko kutsuvieraita ja mediaa.

Poijutustyöt on tehty seurojen vapaaehtoisvoimin.

Haaste sukeltajille: adoptoi hylky TRÄSKÖ-PROJEKTISSA mukana olevat

seurat adoptoimaan hylkyjä suojelukseen-

Sukellusseura Nousu, Suomen Meriarke-

sa. Tärkeintä on oikein sijoitetun pintapoi-

ologinen Seura ja Museovirasto haastavat

jun asentaminen. Apua ja neuvoja löytyy

kaikki hylkysukelluksen harrastajat ja

osoitteesta wreckpark.eu.

3/2018 SUKELTAJA

27

Sukellus Perämereen Pohjanlahden pohjoisin perukka on monelle sukeltajalle Terra incognita, Tuntematon maa. Perämereltä löytyy kuitenkin paljon mielenkiintoisia sukelluskohteita, vaikka näkyvyys ei aina päätä huimaisikaan eikä lajistokaan ole Itämeren rikkainta.

Suvi Saarnio, Metsähallitus

ESSI KESKINEN

28

3/2018 SUKELTAJA

Suvi Saarnio, Metsähallitus

Vedenalainen luontopolku löytyy Maasarven kupeesta Perämeren kansallispuistosta.

Keijo Suihko

Essi Keskinen, Metsähallitus

Selkä-Sarven rantaviivaa.

Kaari vuonna 1890 uponneen tiililaiva Julianin hylyltä Selkä-Sarven eteläkärjestä.

M

etsähallitus ja Kemin Urheilusukeltajat ry järjestivät yhdessä Perämeren kansallispuistossa Saumaton Perämeri SEAmBOTH -hankkeen sidosryhmäyhteistyöhön liittyvän Dive Perämeri -tapahtuman. Tapahtuman tarkoituksena oli kerätä sukeltajia tutustumaan Perämeren kansallispuiston vedenalaiseen luontoon ja kulttuuriperintöön. Tapahtumaan osallistuivat Kemin Urheilusukeltajien ja Torniolaakson Sukellusseuran sukellustukialukset, muutama yksittäinen vene ja sukeltajia akselilta Tampere - Oulu - Kemi - Tornio - Rovaniemi.

HYLKYLOUKKU

Kansallispuiston eteläpuolelta löytyy myös viime vuonna paikannettu hylkyloukuksi nimetty alue, josta on viistokaiutuksen ja alustavien sukellusten perusteella löydetty vähintään kahden yli satavuotiaan laivan hylyn osia. Museovirasto tulee tekemään kattavan kartoituksen alueelle syyskuussa 2018. Dive Perämeri -tapahtumassa joitakin viistokaikuluotaimen piirtämiä jälkiä käytiin tarkistamassa.

VEDENALAINEN LUONTOPOLKU

JULIAN-HYLKY

Kemin ja Tornion edustalta Perämeren kansallispuistosta löytyy Selkä-Sarven saari, jonka etelärannalla lepää Julian-nimisen tiililaivan hylky. Kuunari Julian ajoi tiili- ja dynamiittilastissa ilmeisesti sumun vuoksi karille vuonna 1890. Laiva hinattiin Selkä-Sarven eteläkärkeen, missä sen lasti ja arvokkaat osat purettiin. Hylky lepää reilun parin metrin syvyydellä aivan rannan tuntumassa. Perämeren rannoilta löytyy monia Julianin tiilistä rakennettuja pihagrillejä ja savupiippuja. Hylyn koordinaatit katosivat jossakin vaiheessa, mutta Dive Perämeri -tapahtumassa hylky paikannettiin uudelleen kävelemällä lähes parin kilometrin matka saaren eteläkärkeen sukelluslaitteet selässä kovan tuulen vaivatessa pohjoispäätyä.

Kansallispuistosta Maasarven kupeesta löytyy myös SEAmBOTH -hankkeen ylläpitämä vedenalainen luontopolku, joka esittelee Perämeren vedenalaista luontoa infokylttien avulla.

Polku sijaitsee 1–4 metrin syvyydessä ja on helppo sukellettava aloittelijoillekin. Köyttä seuraamalla siirrytään kyltiltä toiselle, ja polun varrelta löytyvät myös sinne upotettu 1980-luvun moottoriveneen hylky ja polulta hylkytalkoissa 2013 löytynyt reilu seitsenmetrinen hylyn kylkikappale.

TUTUT HEBE JA SALEM

Kemin edustalla Heben matalikolla lepää S/S Heben hylky 4–6 metrin syvyydellä kovalla hiekka-sora-kivikkopohjalla. Dramaattisessa haaksirikossa lokakuussa 1901 myrskyssä matalikolle aja- » 3/2018 SUKELTAJA

29

Jorma Vähä

Essi Keskinen, Metsähallitus

Salemilta löydetty posliininpala.

Essi Keskinen, Metsähallitus

Jorma Vähä

Perämereltä löytyy savilabyrintteja, joita virtaukset ja aallokko muovaavat. Pohjana toimii hiekka ja seininä glasiaalisavi.

Hapsivita kasvaa sievässä rivissä Ulkokrunnin eteläpuolen matalikon hiekkapohjalla.

30

Salemin etumaston kenkä.

nut laiva juuttui karille keskirungostaan, menetti pelastusveneensä ja ajautui yöllä kohti syvempää vettä. Aamulla kylmettynyt ja hengestään kamppaileva miehistö saatiin pelastettua keittiön katolta, joka oli ainoa veden päälle jäänyt osa laivaa. Hebe on kemiläisille tuttu sukelluskohde, jonka pienesineistöä, muun muassa lastina ollutta Villeroy & Bochin posliinia, on levinnyt satojen metrien matkalle matalikolle.

Toinen pohjoisen Perämeren tuttu hylky on parkki Salem, joka kaatui Kemin Ajoksen edustalla kesämyrskyssä 1906 kimpilastissa (puulautoja, joista rakennettiin perinteisiä puuastioita).

44-metrinen hylky lepää kovalla hiekkapohjalla noin kuuden metrin syvyydessä. Kemin Urheilusukeltajat käyvät keväisin poijuttamassa hylyn keulan, ja sen perässä on ankkurointipoiju.

Hylky on nykyisin muuttunut keinotekoiseksi riutaksi, kun vesisammalet ja murtovesisienet ovat ottaneet sen omakseen.

on näkyvissä tulipalon jälkiä: kuoppaisia, hiiltyneitä kylkikaaren päitä. Eräs mahdollinen nimi tälle hylylle olisi kuunari Muisto, norjalainen vuonna 1873 uponnut alus, joka kovassa sumussa ajoi karille. Esineistö on aikanaan pelastettu, ja nyt hylky on luultavimmin paljastunut hiekasta pikkuhiljaa.

Pohjoiselta Perämereltä löytyy muutakin vedenalaista kulttuuriperintöä. Pohjanleton koillispuolella ennen syväväylää on pohjassa vinottain pystyssä lähes 40 metriä pitkä, noin 1,5 metriä leveä pyöreä rautainen väylämerkki. Hailuodon ja Raahen edustoilta löytyy lisää tunnettuja hylkyjä.

Suurin osa pohjoista Perämerta on edelleen viistokaikuluotaamatta, ja merikortissakin on edelleen valkoisia alueita. Ruotsin puolen hylyistä on olemassa tarkat arkistot, ja sieltä löytyy satoja kohteita – Suomen Perämereltä muutama. Kyse ei ole hylkyjenvaan tiedonpuutteesta.

PALJON VIELÄ LÖYTÄMÄTTÄ

NÄHTÄVÄÄ MYÖS BIODYYKKAAJALLE

Perämeren alueella on muutamia sukeltajia, jotka aktiivisesti etsivät hylkyjä. Keijo Suihko löysi kansallispuiston eteläpuolisen hylkyloukun kesällä 2017, ja heinäkuun alussa 2018 Simon Härkäleton ulkomatalasta löytyi viistokaiuttamalla alue, jossa lepää 8 metriä leveän ja yli 20 metriä pitkän palaneen purjealuksen runko. Masto työntyy yksinäisenä näkyville hiekan seasta. Laidoilla

Vedenalainen luontokaan ei jätä kylmäksi pohjoisella Perämerellä. Perämeren alueelta löytyy runsas glasiaalisavivyöhyke, joka yltää Härkäletosta ainakin Hailuotoon asti. Tasaiselle hiekkapohjalle on jääkauden aikana kasaantunut hyvin hienoa glasiaalisavikerrostumaa, joka aikojen saatossa on painunut lähes kivikovaksi kerrokseksi. Aallot, virtaukset ja ahtojäät muovaavat

3/2018 SUKELTAJA

Mikko Nieminen Essi Keskinen, Metsähallitus

Hävinnyt horisontti? Sääolosuhteet olivat mukavat Dive Perämeri -tapahtumassa kesä-heinäkuun vaihteessa.

Näkinpartaislevät värjäävät hiekkakivikko-sekapohjan vihreällä.

Näkinpartaisniityillä viihtyvät niin kalanpoikaset kuin selkärangattomatkin.

SEAmBOTH-hanke SEAMBOTH-HANKKEEN tavoitteena on yhteisen Perämeren

saumaton merialuesuunnittelu Suomen ja Ruotsin välillä, mikä lisää meriluonnon tuntemusta ja edistää ja tukee kestävää kehitystä. Perämeren vedenalaisen luonnon geologiaa ja biologiaa kartoitetaan molemmin puolin rajaa, ja kerätystä tiedosta jalostetaan kansalaisille ja viranomaisille mielenkiintoisia ja käyttökelpoisia karttoja. Hanke edistää muun muassa Perämeren merialuesuunnittelua ja sitä kautta sinistä kasvua eli meristä saatavaa kestävästi tuotettavaa taloudellista hyötyä. Hankkeen tuottama tieto lisää alueen asukkaiden ja käyttäjien kiinnostusta ja ylpeyttä ainutlaatuista Perämerta kohtaan. Lisäksi hankkeesta iloitsevat tulevat sukupolvet, jotka saavat nauttia kestävästi hoidetusta kotimerestä, sen toimivista ekosysteemipalveluista ja sinisen kasvun hyödyistä.

Interreg Nord -rahoitteinen kolmivuotinen (2017–2020) Saumaton Perämeri SEAmBOTH -hanke on Ruotsin ja Suomen

sitä nyt haluamakseen labyrintiksi. Reilun metrin paksuinen savikerros muodostaa kanjoneita, kraattereita ja polkuja hiekkapohjalle. Sekä kovaa pohjaa vaativat lajit, kuten murtovesisieni, että pehmeän pohjan ritsoidi-juurilleen kaipaava näkinpartainen ovat löytäneet saviseinämästä mieluisensa kodin.

Ulkoluotojen ympäristöt, laguunit ja riuttojen vesisammalniityt ovat biodyykkejä harrastaville mieluisia kohteita. Perämeren lajisto on aivan toisenlainen kuin esimerkiksi Suomenlahden sinisimpukka-, rakkohauru- ja merirokkovaltaiset kalliot. Perämeren lajisto on suurimmaksi osaksi makeanveden kasvillisuutta ja selkärangattomia.

Perämeren vesi on humuksen punaruskeaksi värjäämää.

Lamppua tarvitaan heti viiden metrin syvemmällä puolella ja vaakanäkyvyys liikkuu kesäaikaan 1–4 metrin välillä. Monet Perämeren sukelluskohteista vaativat hyvää säätä, mutta palkitsevat kyllä sukeltajan omintakeisuudellaan.

yhteistyöhanke, jota vetää Metsähallitus. Muita hankepartnereita ovat Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset, SYKE, GTK, SGU (Ruotsin geologinen tutkimuskeskus) ja Norrbottenin lääninhallitus.

Pohjoisella Perämerellä sukeltamisesta saa lisätietoa paikallisilta sukellusseuroilta ja Metsähallitukselta.

https://sites.google.com/site/keminurheilusukeltajatry/home/historiaapinnan-alta www.luontoon.fi/perameri/reitit http://metsahallitusmerella.blogspot.com/2014/08/sukellus-872.html www.seamboth.com 3/2018 SUKELTAJA

31

Tuijotuskilpailu KUVA-ALBUMI Kuvan mureena on saatu ikuistettua Malediivien Ari Atolleihin kuuluvan Ellaidhoo-saaren läheisyydessä olevalla riutalla maaliskuussa 2017.

Usein sukeltajat näkevät mureenasta vain pään pilkistämässä riuttojen onkaloista. Niin tälläkin kertaa. Yleisimmin noin metrin mittaiset mureenat ovat lähestulkoon sokeita ja luottavat hyvään hajuaistiinsa.

Niillä on terävät hampaat ja purenta, joka lukkiutuu ja jota on hankala irrottaa. Mureenaa on siis parempi lähestyä mieluiten kamera kuin sormet edellä.

Luonteeltaan mureenat ovat pikemminkin ujoja ja arkoja kuin hyökkääviä. Rauhallinen lähestyminen lisää sukeltajan ja poseeraavan mallin yhteisymmärrystä.

KUVA ARI NIEMINEN

OSALLISTU KUVAKISAAN Mureenakuva on vuoden 2017 Sukelluskuvauksen SM-kilpailujen satoa. Tämän vuoden kisan viimeinen osallistumispäivä on 1.11.

Lue kilpailun sännöt ja tarkemmat ohjeet sukeltaja.fi Tapahtumakalenterista ja laita kuvat matkaan!

32

3/2018 SUKELTAJA

3/2018 SUKELTAJA

33

Kuvaajan vinkki

Laatikosta, painosta ja kahdesta tiskiharjasta tehty harjoitusriutta makrokuvauskohteena.

Canon PowerShot S95 @6 mm, laajakulmalisäke, f/3.2, 1/40 s, ISO100, INON S-2000.

Leluhai makrokuvassa. Lyhyellä valotusajalla tausta on saatu mustaksi, vaikka allas oli valaistu. Canon PowerShot S95 @6 mm, f/8, 1/100 s, ISO100, INON S-2000.

Harjoittele altaassa Allas on helppo ja turvallinen paikka harjoitella kameran käyttöä. Olosuhteet ovat tasaiset ja altaan muut käyttäjät ovat hyviä kuvauskohteita. Makrokuvaustreeneihin kannattaa mennä lelukaupan kautta.

Kuvat Mikko Voipio

kameran käsittely paljain käsin: saat siten tuntumaa kotelosi näppäinten käyttöön veden alla. Laita sitten käsineet käteen ja etsi tuntuma näppäimiin uudestaan.

ALOITA

KOHTEET AUTTAVAT TREENAUKSESSA

Mielekkääseen harjoitteluun tarvitaan kuvauskohteita. Jos altaassa on muitakin sukeltajia tai vaikka uimareita, saat heistä hyvän liikkuvan kohteen. Varsinkin uppopallo-otteluista tai -harjoituksista saa vauhdikkaita ja näyttäviä kuvia. Käytä tällöin riittävän lyhyttä valotusaikaa, esimerkiksi 1/125 s, jotta saat liikkeen pysäytettyä.

Makrokuvaamiseen olisi hyvä saada jokin kiinnostava kuvauskohde, ja tässä on vain mielikuvitus rajana. Puukko, kela tai muu vastaava esine voi toimia kohteena aluksi. Lelukaupoista löytää inspiraatiota ja altaaseen sopivista materiaaleista tehtyjä esineitä.

Esimerkiksi kylpylelut voivat olla sopivia kohteita; ne tosin vaativat painon pysyäkseen pinnan alla.

Makrokuvaamisen harjoittelu kannattaa aloittaa pohjalla olevista kohteista: ne eivät liiku. Kohteen voi laittaa muovilaatikon päälle, jolloin se nousee sen verran ylemmäs, että voi kokeilla kuvaamista yläviistoon.

Näppärä kuvauskohde on esim. kuminen leluhahmo, esimerkkinä 20-senttinen valkohai. Mahapuolelle on kiinnitetty messinkinen silmukka, johon on kiinnitetty pienen kelan narun pää. Koska hai on lievästi positiivinen, se kelluu välivedessä kelan toimiessa ankkuripainona. Vastaava välivedessä leijuva kohde on osin täytetty dekopoiju ja sopiva paino. Leluhai narun päässä

34

3/2018 SUKELTAJA

on haasteellinen kuvattava, sillä kuvaajan liikkeiden aiheuttamat virtaukset heiluttavat sitä herkästi. Tämä opettaa lähestymään kohdetta rauhallisesti ja muutenkin liikkumaan vain vähän kohteen läheisyydessä. Lisäksi välivedessä leijuva kohde mahdollistaa hyvin monipuolisesti valaistustekniikoiden ja kuvakulmien harjoittelun.

RAJAPINTAKUVIEN MESTARIKSI

Allas on mainio paikka kokeilla rajapintakuvien ottamista. Altaan pinta on useimmiten varsin tasainen, ja matalassa päässä voi seistä sellaisessa syvyydessä, että kameran pitäminen sopivalla korkeudella on helppoa. Suurin haaste on valotuksessa, sillä kuva edellyttäisi oikeastaan pienen aukon (esim. f/16, pokkareilla f/8) käyttöä riittävän syvyysterävyyden saavuttamiseksi. Samaan aikaan hallissa on valoa selvästi vähemmän kuin aurinkoisena päivänä. Kannattaakin kokeilla herkkyyden lievää nostoa, jotta valotusajat pysyisivät hallittavina. Hyvänä puolena hallikuvauksessa on kuvan ylä- ja alapuolien valaistuseron pienuus, jolloin oikea valotus löytyy helpommin.

Kun kuvataan salamalla, altaan kaakelointi saattaa tuottaa yllätyksiä: salama heijastuu kaakelista. Vältä kuvaamasta suoraan kaakelia kohti. Kun käännät kuvaussuuntaa hieman vinoon, salaman heijastus ei enää tule kuvaan.

Lähde: Artikkeli on tiivistelmä Sukelluskuvaus-kirjan (Mikko Voipio 2013) luvusta 7, Allaskuvaus.

Valmistaja

Varustekassi

Vilukissalle hifistelyyn SANTI Heated Gloves lämmitetyt hanskat tuo-

vat mukavuutta talvisukellukseen. Tuote on osa Santin Heating System -sarjaa, johon kuuluvat myös lämmitettävä aluspuku ja liivi. Koko setille akkuineen ja piuhoineen kertyy hintaa, mutta sukellusmukavuus paranee varmasti. Hanskojen ovh on noin 180 euroa.

Monikäyttöinen neopreenisukka kun vetäisee jalkaansa mukavan neopreenisukan. Malleja on monia, aina lyhytvartisesta mallista kenkämäisempään. Mukavimmalta tuntuu joustava ja melko ohut, linjakas sukka,

Valmistaja

HALLITREENIEN makuun pääsee hyvin avokantaräpylälläkin,

joka on helppo pukea. Ohut sukka mahtuu viluvarpaille myös umpikantaan. Käytännöllinen myös kesällä märkäkengässä lisälämmikkeenä muuta vesiurheilua unohtamatta. Esimerkiksi Jobe 2 mm neopreenisukka tikatuilla, liimatuilla saumoilla 25,90 euroa. www.vesiurheilu.fi

Valoa iltasukelluksille PINTAUTUESSA olikin jo pimeää? Eipä hätää;

nappaa mukaan näppärä otsalamppu, niin varusteiden riisuminen sujuu mukavammin. Petzl Bindi on siro mutta tehokas, USB-ladattava otsalamppu.

Lampussa on kolme tehoasetusta ja valkoisen lisäksi punainen, hämäränäköä säästävä led.

Lisäksi tuote on IPX4-suojattu eli se on täysin sateenkestävä. Tuotteella on kolmen vuoden takuu.

Valm

ista

ja

Hinta 69,95 euroa. www.scandinavianoutdoor.fi

Hyödyllistä ja hauskaa pinnan alle tai pinnan päälle, välttämätöntä varustekassiin, ehdotonta eväsreppuun, aparaatteja autoon tai veneeseen.

Tällä palstalla esittelemme poimintoja uusista varusteista, päivitetyistä malleista tai muuten vaan sukeltajille ajankohtaisista tuotteista.

Tuotteita voi myös vinkata toimitukselle osoitteeseen kristiina.karila@sukeltaja.fi.

3/2018 SUKELTAJA

35

Sukellusturvallisuus ja -taidot

Maskin huurteenpoisto – oikein ja väärin Maski huurtuu silloin tällöin kaikilla sukeltajilla. Jatkuvasti huurteessa oleva maski vie sukelluksesta hauskuuden. Tässä muutamia toimivia ja turvallisia tapoja estää huurtuminen.

HELI HALAVA, MIKA RAUTIAINEN Kuvat Kristiina Karila

36

KÄSITTELE UUSI MASKI

HUURTEENESTO ENNEN SUKELLUSTA

Jos maski on uusi, tai jos vanha maski on ollut pidempään säilytyksessä, lasin sisäpintaan on muodostunut ohut silikonikalvo.

Tämä aiheuttaa sen, että maski huurtuu herkemmin. Kalvon voi poistaa pesemällä lasin sisäpinta hammastahnalla. Käytä tavallista perushammastahnaa. Geelitahna ei toimi, ja hankaavat hammastahnat voivat naarmuttaa lasia. Levitä hammastahna sormella lasin koko sisäpinnalle ja huuhtele sitten pois. Uudelle maskille hammastahnakäsittelyn saattaa joutua uusimaan muutaman kerran parhaan tuloksen aikaansaamiseksi.

Hammastahnapesun jälkeenkin on hyvä käsitellä maski huurtumattomaksi ennen jokaista sukellusta. Kolme yleisintä tapaa estää huurtumista ovat: • Huurteenestosprayt ja -geelit. Markkinoilla on paljon eri valmistajien tuotteita. Pieni pullo maksaa yleensä hieman alle 10 euroa, mutta on melko riittoisaa.

• Vauvashampoo. Laimenna vauvashampoota vedellä ja laita pieneen spray-pulloon. Käytä samoin kuin kaupallisiakin tuotteita: sumuta lasin sisäpintaan ja huuhtele. Toimii, on halpaa ja

3/2018 SUKELTAJA

Ismo Marttinen

Mikä leikkuuväline on sopivin?

Puukko Hyvä puukko on sukelluskäyttöön tarkoitettu, ja siinä on köysileikkuri ja sahalaitainen terä.

Köysileikkurilla esimerkiksi siiman leikkaaminen on helppoa; puukonterällä se voi olla hankalaa. Sahalaitainen terä sopii köysien, paksun kelpin tms. katkaisemiseen. Puukko tulee pitää hyvässä kunnossa ja terävänä.

Sukelluskalastajat tarvitsevat teräväkärkistä puukkoa kalojen käsitPerushammastahna sopii maskin sisäpinnan puhdistukseen, ja käsittelyn voi uusia tarvittaessa.

telyyn, mutta muiden on syytä valita tylppäkärkinen puukko: terävällä kärjellä voi vahingoittaa itse-

ympäristöystävällistä. Varmistu siitä, että käyttämäsi vauva­ shampoo ei sisällä öljyä.

• Sylki. Ilmaista, aina mukana, toimii yhtä hyvin kuin myytävät­ kin tuotteet.

ään tai varusteita. Ulkomailla riuttakohteissa puukko saattaa olla kielletty varuste. Ota sinne mukaan sakset tai leikkuri.

Leikkuri tai sakset Siiman leikkaaminen on helpompaa leikkurilla kuin puukolla, var-

HENGITÄ OIKEIN

sinkin yhdellä kädellä. Jos varusteet joutuu riisumaan nopeasti

Jos maski on pesty hammastahnalla ja käsitelty huurtumattomak­ si ennen sukellusta, mutta huurtuu silti, voit kokeilla paria asiaa.

• Hengitä suun kautta. Maskin paineen tasaamiseksi on pakko silloin tällöin puhaltaa ilmaa maskiin nenän kautta, mutta yritä kuitenkin hengittää nenän kautta mahdollisimman vähän.

• Vältä lasin sisäpinnan koskettelua pesun jälkeen, sillä myös sormenjälkien sisältämä öljy kerää itseensä huurretta.

esimerkiksi pelastustilanteessa, on hihnaston katkaiseminen nopeampaa ja helpompaa leikkurilla kuin puukolla. Leikkurin terä on suojassa, joten leikkuri on puukkoa turvallisempi käyttää.

Sakset sopivat hyvin siiman leikkaamiseen yhdelläkin kädellä.

Saksilla pystyy katkaisemaan myös metallilankaa ja sähköjohtoa, joten hylkysukeltajalle sakset ovat hyvä valinta. Hihnaston leikkaaminen onnistuu saksilla hyvin. Sakset ovat puukkoa turvallisemmat käyttää.

Älä kärvennä lasia!

Kaksi eri leikkuuvälinettä

ERILAISILLA NETTISIVUSTOILLA ja Youtube-videoilla on neuvottu

teisiin kannattaa ottaa mukaan kaksi eri leikkuuvälinettä: saha-

poistamaan silikonikalvo maskin lasin sisäpinnalta polttamalla se

laitainen puukko köysien katkaisemiseen ja leikkuri tai sakset sii-

sytyttimellä, tulitikulla tai kynttilällä. Tämä on kuitenkin huono ja

man ja verkon leikkaamiseen.

turvaton tapa, eikä sitä voi missään tapauksessa suositella. Koska lasi on valmiiksi lämpökarkaistu (T = Tempered-merkintä lasissa), kuumentaminen heikentää lasin, jolloin se voi hajota veteen osuessaan. Sukeltajaliitolla ei ole tiedossa, että Suomessa olisi vielä tapahtunut tästä johtuneita lasin hajoamisia, mutta maailmalta tapauksia on tiedossa useita.

Varsinkin hylyille kertyy siimaa, verkkoja ja köyttä. Tällaisiin koh-

Tuppi Leikkuuvälineen pitää pysyä tukevasti paikallaan, ja se pitää saada käyttöön helposti yhdellä kädellä. Olipa väline mikä hyvänsä, sitä pitää pystyä käyttämään hanskat kädessä. Tuppi kiinnitetään jalkaan tai ranteeseen, liiviin, hihnastoon, mittarikonsolin

ÄLÄ MYÖSKÄÄN pese maskia astianpesukoneessa. Konepesu-

takapuolelle, lampun valopäähän tai muuhun sopivaan paikkaan,

aineet sisältävät väkeviä kemikaaleja, jotka voivat vahingoittaa

missä se ei takerru kiinni mihinkään.

maskia, ja pesuveden kuumuus voi heikentää lasia.

MIKA RAUTIAINEN 3/2018 SUKELTAJA

37

Outo olo? Puhu parille!

Ahdistaako? Joskus sukeltamiseen liittyy myös negatiivisia tunteita, joista olisi hyvä osata puhua. Vaaratilanteiden vähättely ei auta asioita.

KRISTIINA KARILA Kuvitus Mika Viitanen

S

ukellusporukoissa ja -koulutuksessa korostuu helposti fyysisyys, sukellustaidot ja -tekniikka. Sukeltaja ja erikoislääkäri Mervi Rutasen mukaan ihmismielen liikehdinnästä ja mielen hallinnasta sukelluksessa tulisi puhua ja myös kouluttaa enemmän.

– Olen itse työssäni ja myös 17 vuotta sukeltaneena kouliintunut ajattelemaan ihmistä tilanteessa kuin tilanteessa kokonaisuutena, jossa on aina läsnä sekä keho että mieli. Vesi toiminnallisena ympäristönä korostetusti hävittää tämän kaksijakoisuuden ja eheyttää keho-mieli-kokonaisuuden. Onnistuneen leijuvan sukelluksen ihana meditatiivisuus vaikuttaa voimaannuttavasti, ja siihen ilmeisesti muutkin kuin minä ovat jääneet koukkuun, sanoo Rutanen.

EI PELKKÄÄ EUFORIAA

Sukellus ei kuitenkaan ole pelkkää euforiaa, vaan harmitus, epävarmuus, pelko ja muut negatiiviset tunteet voivat aktivoitua hyvinkin pienestä syystä. Miksi niistä on niin vaikea puhua porukassa?

– Henkilökohtaisista tunteista puhuminen on aina vaikeaa. Jo oman olon sanoittaminen hämmentää, Rutanen toteaa.

– Sukellusturvallisuudesta kuitenkin kannattaa puhua, sillä sen maksimointi on kaikkien sukeltajien sekä henkilökohtainen että myös yhteinen tehtävä. Sukeltajan paniikista kerrotaan koulutuksissa, ja paniikkireaktion mahdollisuuteen ja tiedostamiseen on mielestäni kiitettävästi kiinnitetty huomiota. Sen sijaan tietoon paniikin syntymekanismista ja kehittyvän paniikin hallintaan voisi panostaa enemmän. Aikaikkuna pelon häivähdyksestä

38

3/2018 SUKELTAJA

täyteen paniikkiin on lyhyt, ja siksi tieto, miten ”jarrutus” onnistuu, on tärkeää.

Myös sukellusparin tieto, miten auttaa kaveria, on valttia. Ylivyöryvä paniikki on todellinen uhka itselle ja muille, hän toteaa.

tä oudoissa, uusissa tilanteissa. Esimerkiksi viikon liveaboard-reissulla monelle tulee epämukavia oloja liittyen korviin, vatsaongelmiin, nirhaumiin, typpikuormaan tai varustepulmiin. Oikea sukellusyhteisö on turvallinen, huolehtii ja ymmärtää.

ESIMERKKEJÄ

2. Olen kokenut sukeltaja, ja kokemattomammat kysyvät minulta usein neuvoa sukeltamiseen liittyvissä asioissa. Yritän olla aina esimerkkinä muille. Tästä syystä koen vaikeaksi sanoa, jos omalla sukelluksella on ollut jotenkin huono fiilis. Käsittelen asian mieluummin itsekseni.

Ratkaisu: Juuri kokeneen sukeltajan tulisi reilusti kertoa huonosta fiiliksestä ja mikä siihen sitten auttoi. Kokenut on esimerkki kokemattomille. Tosi, tosi kokenut sukeltaja voi toki itseään arvioida huolellisesti ja näin varmasti tapahtuukin. Ehdotan kuitenkin, että vaikka asian käsittelee ensin itsekseen, niin jakaa ja puntaroi fiilikset varmuuden vuoksi toisen kokeneen kanssa.

Mervi Rutanen kommentoi muutamia yleisiä tilanteita, joissa sukeltaja kokee ristiriitaisia tunteita.

1. Ulkomailla sukeltaessa virtaukset tekevät oloni epävarmaksi. Taitoni ovat kyllä riittävät, mutta se ei vaan tunnu miellyttävältä.

En kuitenkaan halua tuottaa parille pettymystä kieltäytymällä sukelluksesta. Ajattelen myös, että ehkä minua ei pyydetä enää toista kertaa porukkaan, jos olen vaikea. Niinpä lähden kohteelle, vaikka oloni olisikin epämukava.

Tähän on yksinkertainen ohje: jos on epävarma olo pinnalla, niin veteen ei pidä heti mennä. Keskustelu kouluttajan, parin tai ryhmän kanssa on tarpeen.

Tilanteeseen yleensä löytyy ratkaisu, joka mahdollistaa kaikille turvallisen, hyvän sukelluksen. Epävarma olo ei ole häpeällis-

Erikoislääkäri, psykoterapeutti Mervi Rutanen on sukeltanut 17 vuotta Tampereen Urheilusukeltajien jäsenenä.

3. Olen tehnyt pitkän työputken vähillä unilla ja stressannut projektin loppuun saamisesta aika paljon. Haluaisin lähteä sukeltamaan, jos se vaikka rentouttaisi ja poistaisi stressiä.

Ratkaisu: Leppoisa, rento, meditatiivinen sukellus tutussa ympäristössä hyvän ja tutun parin kanssa (joka tietää tilanteen) voi todellakin oikeasti rentouttaa ja poistaa kehoon kasaantunutta stressiä.

Tällöin on kuitenkin tärkeää valmistautua sukellukseen tietoisesti sekä kehoa että mieltä rentouttaen, rauhallisesti hengitellen ja itseään kuulostellen kiirehtimättä. Tavoitteena on, että osa työstressis-

tä jäisi jo rannalle. Jos työstressistä on pitkittynyttä elimistölle haitallista kuormaa, niin oikea tapa olisi tarkistaa oma kunto ja voimat pinnan päällä pomon, työkaverin tai työterveyshuollon avulla.

4. Meillä on porukassa tyyppejä, joille tuntuu sattuvan kaikenlaista sukelluksella.

Tyypillisesti he kuittaavat tapahtuman huumorilla: tämmöistä taas sattui. Mietin,

eivätkö he ota turvallisuusasioita tosissaan, kun kaiken voi kuitata vitsillä.

Tämä on vaikea kysymys: Onko kyseessä huumorilla höystettyä liioittelevaa hauskuutusta, typpihumalaa vai turvallisuusasioista piittaamattomuutta?

Puhumisen ja tarkistuksen paikka on aina silloin, kun oudot vitsit häiritsevät muita sukeltajia ja herättävät hämmennystä muussa porukassa.

Kaikkea ei kannata kuitata huumorilla, kun on kyse yhteisestä turvallisuudesta.

3/2018 SUKELTAJA

39

Lapin taikaa

Pohjoisen kutsu Lapissa sukelletaan louhoksissa ja järvissä upeiden maisemien keskellä.

Paikallisilta saa parhaat vinkit, minne kannattaa ja saa mennä.

Paikallisoppaan kanssa myös sukellus on antoisampaa.

KRISTIINA KARILA

syvemmällä puolella jälleen kirkastuu. Sakan alapuolella tarvitaan valaisin, muuten pärjää päivänvalolla. Opasnaru ohjaa sakan ohi.

Laiturilta veteen mennessä kuudessa metrissä on lava, josta lähtevät köydet syvemmälle. 30 metrissä tulee vastaan poijunaru, ja kaikkiaan kaivoksessa löytyy syvyyttä noin 45 metriä. Laiturin matalammalla puolella voi 10–20 metrissä tehdä seinämäsukelluksen pystysuoralla kallioseinämällä. Pidemmälle edetessä vastaan tulee kaikenlaista kaivosromua, kuten vanha nostolaite 18 metrissä. Kaivokseen on istutettu kalaa. Kaivos sopii hyvin myös aloittelijalle, kunhan tasapainotus on hallussa.

Maastokelpoisella autolla pääsee mukulakivistä tietä alas portaiden viereen, kunhan varoo ajamasta liian lähelle kaivoksen reunaa, sillä siinä ei ole kaidetta. Muutoin auto kannatta jättää ylemmäs portille.

Isommalta kaivokselta on noin 15 minuutin ajomatka pienelle kaivokselle. Syvyyttä sieltä löytyy 18 metriä. Rantaan vie hiekka-

Neea Pauri, Joonas Lahtinen ja Sampsa Fagerholm lähdössä sukellukselle Raajärven isolla kaivoksella.

40

3/2018 SUKELTAJA

Henna Harmoinen

R

aajärven kaivokset, iso ja pieni, sijaitsevat Misin kylässä noin 50 km Rovaniemeltä itään. Vanha rautakaivos lopetti toimintansa 1975, ja nyt alue on vuokralla Wanha Kaivoskylä Mainari Oy:llä. Sukelluksista peritään viikonloppukohtainen maksu, jonka voi käydä maksamassa Ravintola Mainarissa.

Rovaniemen Urheilusukeltajilla on sukellusoikeus kaivoksissa, ja seura myös ylläpitää sukeltajien tarvitsemia rakennelmia, kuten laitureita. Isossa kaivoksessa on myös portaat veteen, penkki varusteiden pukemista varten ja metsänrajassa tulipaikka. Sateella voi pukeutua mutterikodassa. WC- ja ravintolapalvelut löytyvät Mainarista. Kaivoskylä on auki silloin, kun siellä on jokin tapahtuma. Aikataulut kannattaa tarkistaa www.mainari.fi-sivulta.

Alueelle on portti, jonka avaimen saa kaivoskylästä muinakin aikoina.

Ison kaivoksen näkyvyys on hyvä: 10–15 metriä alle 25 metrissä. 25–30 merissä liikkuu rautapitoinen sakkakerros, jonka

tie, ja pressu kannattaa ottaa mukaan varusteita varten. Rantaan on kasattu kuormalavoista penkki, missä voi nostaa varusteet selkään. Pinnan alta 3–4 metristä löytyy lava, jonka nurkasta lähtevät kiinteät narut. Oikealle lähtevä naru vie kuuden metrin syvyyteen rinteeseen tehdylle lavalle. Mukava sukellus on esimerkiksi kiertää monttu syvän pään kautta ympäri. Pohjasta löytyy kaikenlaista kaivosjäämistöä, kuten hylyksi upotettu lautta. 18 metrin kohta on poijutettu. Kaivokseen on istutettu kalaa. Näkyvyydet ovat isoa monttua maltillisempia, ja pölisevää hiekkaa pitää varoa. Rannasta löytyy tulipaikka.

kaloja ja muuta vesielämää. Järvessä on myös kaksi vanhaa puuveneen hylkyä, jotka ikänsä puolesta on syytä jättää koskematta.

Veteen on helppo mennä asfalttipäällysteiseltä parkkipaikalta.

Saivojärviä tai -lampia on Lapissa useampia. Niihin liittyy saamelaisten muinaisuskomuksia, joiden mukaan järvissä olisi kaksi pohjaa: huonoina kala-aikoina kalat ovat menneet järven pohjassa olevasta reiästä pohjan alla olevaan toiseen järveen.

Saivo-sanaan on liitetty pyhyyden käsite; järvet ja tunturit ovat ollet pyhiä kokoontumispaikkoja, henkien ja kuolleiden asuinsijoja.

AAKENUKSEN PYHÄJÄRVI

Vinkit pohjoisen kohteista antoivat Hilkka Kurvinen ja Joonas Lahtinen.

Lisätietoja

www.rovaniemenurheilusukeltajat.fi Facebook-ryhmä

Pohjoisen Sukeltajat Mikko Sandgren

Kirkasvetinen Aakenuksen Pyhäjärvi sijaitsee Aakenus- ja Pyhätunturin välisessä solassa upeassa tunturimaisemassa. Järvi on Metsähallituksen virkistyskalastusaluetta. Noin kaksi kilometriä pitkää järveä voi kesäaikaan kiertää rantaa seurailevaa polkua pitkin. Rovaniemen Urheilusukeltajat on järjestänyt yleensä kerran kesässä järvellä leirin, jolla on myös yövytty. Järvellä on perämoottorin käyttö kielletty, mutta lupaa veneen käyttöön sukellustarkoituksessa voi hakea Metsähallitukselta.

Rannasta on melko pitkään matalaa, 2–3 metriä vettä. Syvyyttä löytyy enimmillään 25 metriä. Järveen on istutettu muun muassa nieriää, siikaa, taimenta ja haukea – ahventa esiintyy luonnonvaraisena. Sukeltaessa voi onnistua bongaamaan myös laavakiveä, isojakin järkäleitä. Alueella on myös kuivalla maalla nähtävissä erikoisen näköistä, rapautunutta höttöistä kiveä.

Lähistöllä noin 10 km:n päässä, tien nro 9403 varressa on Laavakivipuisto: 1,5 km pitkä luontopolku, jossa opastetaulut kertovat alueen kivilajeista.

Perille pääsee ajamalla tietä nro. 9403 kunnes Pyhäjärvi 5 km -kyltti ohjaa soratielle etelää kohden. Tie tulee järven pohjoispäähän, jossa on parkkialue ja veneenlaskuramppi. Parkkialueen reunalla on laavu, kota ja wc. Samoin järven pohjoispäässä on laavu ja autiotupa ja niistä hieman erillään kota. Kohde sopii hyvin myös aloittelijalle.

SAIVOJÄRVI

Saivojärven kirkkautta.

Avannnon teko käy talvella työstä.

Kuva on Raajärven louhokselta.

Jouko Pellikka

Jouko Pellikka

Lähdepohjainen Saivojärvi, joka tunnetaan myös Saivolampena, sijaitsee Ylläksentien nro 940 varressa noin 12 km Äkäslompolosta Kolarin suuntaan. Lammen keskiosista löytyy vettä hieman yli 20 m. Järvi sopii hyvin sukellettavaksi yöllä, jolloin voi nähdä

Jarmo Koivisto ja Jouko Pellikka sukelsivat Saivojärvessä pohjoisen reissullaan.

3/2018 SUKELTAJA

41

Ajattelemisen aihetta

Mahdollisuuteen kannattaa tarttua Viestinnän, median ja markkinoinnin maailma on muuttunut valtavasti, eikä muutokselle näy loppua. Enää parasta mainosta tai suurinta huomioita ei kerätä tarkasti suunnitelluilla kampanjoilla tai perinteisellä tiedottamisella. Tai ei ainakaan vain sillä.

Paras tulos syntyy tarttumalla tilaisuuteen. Kirsi Piha kirjoitti tästä aikoinaan kokonaisen kirjan. Hän tiivisti asian kehotukseen: ”Tartu mahdollisuuksiin tai kuole”.

Ihmisten luottamus perinteiseen mediaan ja instituutioihin on heikentynyt. Tuoreimman globaalin luottamusbarometrin mukaan ihmiset luottavat eniten yhdistyksiin ja järjestöihin. Seuraavana tulevat yritykset. Näihin luottaa yli puolet. Valtiovalta ja media jäävät selvästi jälkeen. Niihin luottaa noin 40 prosenttia.

Tutkimusten mukaan luotamme yhä enemmän myös tuttaviin ja ystäviin. Kaverin suosittelu on vaikuttavampi kuin Tekniikan Maailman testi.

Kolmas samaan suuntaan puhaltanut muutos on sosiaalisen median ”vallankumous”. Se on tehnyt meistä jokaisesta sisällöntuottajan, viestijän ja myyntimiehen. Jokainen meistä on sukellusmainos.

Mahdollisuusviestinnän perusajatus on, että kun maailma puhuu asiasta, johon sinulla on sanottavaa tai sellaista hyödyllistä sisältöä ja joka tuottaa lisäarvoa, sanot sen omassa mediassasi. Eli osallistut keskusteluun.

Kesällä koko maailma seurasi henkeä pidätellen Thaimaassa luolaan loukkuun jääneiden poikien pelastusoperaatiota. Suomessa mediahuomiota lisäsi vielä se, että mukana pelastusjoukoissa oli suomalainen sukeltaja. Sukellus oli kiinnostuksen kohteena ja siitä puhuttiin. Kuulin radiosta, kun Sukeltajaliiton turvallisuusvaliokunnan puheenjohtaja Matti Anttilaa haastateltiin aiheesta.

Matti käytti mahdollisuuden hyväkseen ja esiintyi jäätävän rauhallisena asiantuntijana vaikean aiheen äärellä. Uskon, että kuulijoiden luottamus Sukeltajaliittoon kasvoi.

42

3/2018 SUKELTAJA

Markus Sommers

Jokainen meistä voi olla sukeltamisen suurlähettiläs. Pitää vain tarttua mahdollisuuteen, kun sellainen tulee.

Kun maailma puhuu asiasta, johon sinulla on hyödyllistä sisältöä, sano se omassa mediassasi ja osallistu keskusteluun.

Veikkaan, että monelta muultakin sukeltajalta kysyttiin Thaimaan pelastusoperaation aikaan erilaisia kysymyksiä sukeltamisesta. Minulta ainakin kysyttiin. Kysymyksiä sukeltamisesta nousee esiin säännöllisesti myös silloin, kun mediassa kerrotaan hylkylöydöstä tai Itämeren tilasta. ”Suuren yleisön” tietämys sukeltamisesta on varsin vaihteleva.

Joskus vallalla on mielikuva vaarallisesta lajista, joskus kysyjä haluaisi hypätä suoraan syvyyksiin. Joka tapauksessa meillä jokaisella on silloin käsissämme mahdollisuus jakaa sukeltamisesta oikeaa ja hyödyllistä tietoa. Tuo mahdollisuus kannattaa käyttää, koska sukeltaminen on hieno harrastus, jonka pariin soisi kaikkien kiinnostuneiden löytävän.

Susanna Kallama Kirjoittaja harrastaa sukeltamista ja työskentelee yhteiskunnallisen vaikuttamisen parissa.

Palveluksessasi

www.sukeltaja.fi SUKELTAJALIITTO RY Sukeltaja on Sukeltajaliiton jäsenlehti.

SARI NUOTIO

KRISTIINA KARILA

040 525 6336 sari.nuotio@sukeltaja.fi

0400 163 262 kristiina.karila@sukeltaja.fi

Vastuullani on Liiton toiminnan johtaminen ja kehittäminen, talousasiat, edunvalvonta sekä järjestökontaktit. Toimin hallituksen seuraja työvaliokunnan esittelijänä.

Minuun voi ottaa yhteyttä kaikessa viestintään liittyvässä.

Otan vastaan juttuja, kuvia ja juttuideoita Sukeltaja-lehteen.

MIKA RAUTIAINEN

RIKU VERKKOMÄKI

0400 380 981 mika.rautiainen@sukeltaja.fi

09 3481 2258 riku.verkkomaki@sukeltaja.fi

Vastaan koulutustoiminnasta ja toimin koulutuksen asiantuntijana.

Osallistun sukellusnormien ja -turvallisuuden kehittämiseen sekä koulutusmateriaalien tuottamiseen.

Iso osa päivästäni kuluu jäsenpalvelussa: tilaukset, laskutus, kortitukset jne.

Vastuullani on myös jäsenrekisterin ylläpito ja kehittäminen sekä käyttäjien opastaminen.

HELI HALAVA

ANNE KETTUNEN

040 764 1157 heli.halava@sukeltaja.fi

09 3481 2258 anne.kettunen@sukeltaja.fi

Minuun voi olla yhteydessä nuorisotoimintaan liittyvissä asioissa. Suunnittelen ja kehitän nuoriso-toimintaa yhdessä nuorisovaliokunnan kanssa sekä toimin seurojen tukena.

Hoidan monipuolisesti jäsenpalvelun erilaisia tehtäviä sekä päivitän jäsenrekisteriä ja nettisivuja.

toiminnanjohtaja ANNA PALAUTETTA Mistä haluaisit lukea seuraavassa numerossa, tiedätkö kiinnostavia juttuaiheita?

Anna meille palautetta! toimitus@sukeltaja.fi

viestintäkoordinaattori

LEHDEN AVUSTAJAKSI? Etsimme uusia avustajia tekemään kanssamme Sukeltaja-lehteä.

Ilmoittaudu kirjoittajarekisteriin ja kerro, mistä aiheista haluaisit kirjoittaa.

Lähetä sähköpostia osoitteeseen toimitus@sukeltaja.fi ja kerro kuka olet, mistä haluaisit kirjoittaa sekä yhteystietosi.

koulutuspäällikkö ILMOITA SUKELTAJASSA! Mainosta Sukeltajassa tai sukeltaja.fisivustolla. Mediakortti löytyy www.sukeltaja.fi > Sukeltaja-lehti.

Seuroille jäsenetuna pikkuilmoitus veloituksetta, kysy lisää!

jäsenpalveluvastaava

NETTIARTIKKELIT Lisää ajankohtaisia sukeltamiseen liittyviä artikkeleja löytyy Sukeltajaliiton verkkosivuilta www.sukeltaja.fi > Lehti > Artikkelit.

nuorisopäällikkö

järjestöassistentti

3/2018 SUKELTAJA

43

Ari Nieminen

KAMERA KÄTEEN JA VETEEN! Sukelluskuvauksen Suomen mestaruus ratkotaan jälleen.

Kilpailu on avoin kaikille Sukeltajaliiton jäsenseurojen jäsenille sekä Liiton henkilöjäsenille.

Joka sarjaan voi lähettää kolme työtä. Toimita työt joko sähköisesti (esim. Dropbox, WeTransfer) osoitteeseen sukelluskuvaSM2018@sukeltaja.fi tai postitse levylle tai muistitikulle tallennettuna osoitteeseen Sukeltajaliitto ry, Valimotie 10, 00380 Helsinki. Saat sähköpostiisi vahvistuksen, kun kilpailutyöt on vastaanotettu.

Liitä mukaan yhteystietosi, seuran nimi ja lista nimetyistä kuvista/videoista.

Työt arvostellaan anonyymeinä, joten poista kuvista ja videoista tekijän tiedot, vesileimat ja muut tunnisteet. Töiden tulee olla Sukeltajaliiton toimistolla viimeistään 1.11.2018 klo 16.

HUOM! Muista myös Sukelluskuvauksen PM-kilpailu, joka sulkeutuu 1.11.2018.

Lue kummankin kilpailun säännöt ja tarkemmat ohjeet www.sukeltaja.fi Tapahtumakalenterista.

SARJAT A. Makro B. Normaali/laajakulma, kotimaan vedet C. Normaali/laajakulma, ulkomaan vedet D. Allaskuvat E. Teemasarja: I love Suomi F. Sukellusaiheiset pintakuvat G. Videosarja H. Nuorten sarja