Sukeltaja 4 2017

Färsaaret – kaunis ja koskematon

Varusteet lennolle ongelmitta

www.sukeltaja.fi

Todellista tasapainotusta liivillä

Hinta 6,50 €

4/2017

VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI

Suuri valkoinen Kerran elämässä -kokemus

VENEMESSUT ON MYÖS SUKELTAJAN PARATIISI. MESSUILLA SUKELLUSALLAS JA PALJON OHJELMAA!

9.–18.2.2018 | VENEMESSUT.FI | FACEBOOK.COM/VENEMESSUT | #VENEMESSUT

SUKELLUSALLAS JA -OHJELMAA

KAIKKEA, MITÄ VOIT TEHDÄ VESILLÄ

KEVYESTI VENEILYN MAKUUN

Venemessuilla on tänä vuonna sukellusta isosti!

Messuhalliin rakennetaan oma sukellusallas, missä on ohjelmaa ja sukelluskursseja.

Esillä on myös tarvikkeita ja matkakohteita sukeltajille. Tapaat sukellusguruja sekä muita sukeltajia. Mukana myös suosittu hylkysukellusseminaari!

Uusi Aalto WaterExpon jättialtaassa voit fiilistellä vesiharrastuksia ja kokeilla suosikkejasi.

Mukana muun muassa surffaus, suppaus, kajakit, sukellus, wakeboarding, flyboarding, rantamuoti ja paljon muuta.

Ota uimavarusteet mukaan ja testaa itse!

Tutustu veneisiin asiantuntevien esittelijöiden opastamana ja tunnelmoi tulevaa kesää!

Esillä on satoja erikokoisia ja erihintaisia veneitä jokaiseen tarpeeseen ja mieltymykseen.

Kuulet huikeita tarinoita aina veneilyn aloittamisesta valtamerten ylittämiseen.

Tule ja inspiroidu!

LIPUT EDULLISEMMIN ENNAKKOON: SHOP.MESSUKESKUS.COM! KUN OSTAT LIPUT VIIMEISTÄÄN 8.2. SAAT NE HINTAAN 16/10/36 €.

TAPAHTUMAN AIKAAN VERKKOKAUPASTA JA KASSOILTA: 19/12/40 €. ALLE 7-VUOTIAAT ILMAISEKSI. AVOINNA: PE 9.2.

LA 10.2.–SU 11.2.

MA 12.2.–PE 16.2.

LA 17.2.–SU 18.2.

KLO 11–19, KLO 10–18, KLO 11–19, KLO 10–18

PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANI

TOIMEKSIANTAJA

Sisältö

Vakiot

26

Vidar Skålevig

6

Pekka Tuuri

Ville Toffela

4/2017

16

Päivitykset

6 IHMEELLINEN Etelä-Afrikka.

16 SUKELLUSLOMALLA kiehtovilla Färsaarilla.

8 TYRSKYT Sukelluskalastajilla huikea meno, Omenakotilo, Vammaissukellusta seuroihin, Sukeltajavakuutus jatkossa DANilta, Syyskokouskuulumisia.

26 PEKKA TUURI kävi valkohaimatkalla Meksikossa.

36 TÄLLAISTA on tutkimussukeltajan työ.

Mikä oli Instagramin hauskin, kiinnostavin, hienoin tai tärkein kuva?

Esittelemme parhaita paloja.

Tule seuraamaan Sukeltajaliittoa Instagramissa: @sukeltajaliitto

36 MITEN SUKELTAJAN kannattaa pakata lennolle?

Merkitse omat sukelluskuvasi tägillä #sukeltajaliitto!

28 NOSTEEN HALLINTAAN on parempi käyttää tasapainotusliiviä.

23 PERSOONA Jere Mäki-Patola.

24 NORPAT Norppaharrastus haastaa ja opettaa leikin kautta.

32 KUVA­ALBUMI Vuoden Sukelluskuva.

MITÄ UUTTA INSTAGRAMISSA?

34 KUVAAJAN VINKKI 360-video on vaikuttava.

35 TINGI JA TÖRSÄÄ Sukeltajankellot.

40 KOTIKOHDE Oulun seudun kohteita.

10

KANNEN KUVA Pekka Tuuri

Jussi Laitisen arkisto

42 AJATTELEMISEN AIHETTA Eheyttävä luonto.

Merisukeltajat ja Finnairin Sukeltajat yhteisessä Diversnighttapahtumassa Helsingin Uutelassa.

Kuvan nappasi Mia Heimberg.

JULKAISIJA Sukeltajaliitto ry | Radiokatu 20, 00240 HELSINKI | www.sukeltaja.fi | OSOITTEENMUUTOKSET puh. (09) 3481 2258 | office@ sukeltaja.fi | PÄÄTOIMITTAJA Tero Lehtonen | tero.lehtonen@sukeltaja.fi | TOIMITUSSIHTEERI Kristiina Karila | kristiina.karila@sukeltaja.fi | TOIMITUS Kumppania Oy | Pohjoisranta 11 D, 28100 Pori | sukeltaja@kumppania.fi | TUOTTAJA Susanna Korkiatupa | puh. 044 589 6234 | susanna.korkiatupa@sukeltaja.fi | TOIMITUSNEUVOSTO Tero Lehtonen, Stig Gustavsson, Susanna Kallama, Kristiina Karila, Susanna Korkiatupa, Pasi Mannerkoski, Mika Rautiainen | SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki, Mika Viitanen | ULKOASU Kumppania Oy, Laura Karjalainen | KUVA­ PANKKI Shutterstock | ILMOITUSMYYNTI Erja Joentausta | puh. 050 461 0929 | erja.joentausta@sukeltaja.fi | SUKELTAJA ILMESTYY maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa PAINO Eura Print Oy | ISSN 1237-1688 4/2017 SUKELTAJA

3

Lähde norppaohjaajakurssille Kevään Norppaohjaajakurssi järjestetään 23.–25.3.

Eerikkilän urheiluopistolla.

Kurssi antaa tietoa lasten urheilun lähtökohdista, ohjaajan roolista, harjoituskertojen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä taidon opettamisesta ja oppimisesta. Kurssiin kuuluvat myös sukellus­ taidot ja uintitekniikat sekä pelit ja leikit vedessä. Kurssi antaa valmiudet toimia seurassa norppatoiminnan ja norpan taitoradan ohjaajana.

Ennen kurssille tuloa osallis­ tujille lähetetään ennakko­ tehtävät sekä linkkejä ma­ teriaaleihin, jotka auttavat ennakkotehtävien teossa ja orientoitumaan kurssiin.

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN: sukeltaja.fi Tapahtumakalenteri.

Tapahtumakalenteriin päivitetään myöhemmin myös kurssin hinta.

Kevätkokous SUKELTAJALIITON KEVÄTKOKOUS pidetään 14.4.2018 Jyväskylässä Cumulus Resort Laaja­ vuoressa. Kokousta isännöi 50­vuotisjuhlaansa viettävä Sammakot ry. Merkkaa kalenteriin!

Toimiston joulu

Sukeltajaliiton toimisto on suljettuna 23.12.–1.1.

Toivotamme rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2018!

Sukeltajaliitto ry, Radiokatu 20, 00240 HELSINKI, puh. (09) 3481 2258, office@sukeltaja.fi, www.sukeltaja.fi

Pääkirjoitus

Sukelletaan Suomessa ensi vuonnakin

SEKÄ ANNEN ETTÄ VILLEN sukellusinnostukseen oli vanhemmilla suuri vaikutus. Villen vanhemmat sukelsivat, joten hän kasvoi harrastukseen kotiseurassaan Vantaa Diversissa.

Laitesukelluskortin hän suoritti heti 15-vuotiaana H2O:ssa vuonna 1998.

Anne katseli lapsena isän kanssa Avara luonto -ohjelmia ja kiinnostui etenkin ”isoista elukoista” kuten hait, valaat, mantat ja delfiinit.

– Päätin, että kun olen “iso ja rikas”, niin opettelen sukeltamaan laitteilla. Sitten isona kävin intron ja heti sen jälkeen suoritin peruskurssin.

Jatkokurssin jälkeen ostin omat varusteet ja jäin koukkuun lajiin. Sittemmin olen kouluttautunut lisää virkistyssukelluksen puolella, hän kertoo.

Annelle kiinnostavinta lajissa ovat kalat ja muun elämän katseleminen veden alla.

– Mitä isompi mörkö tulee vastaan, sitä enemmän innostun!

Ville puolestaan saa parhaat fiilikset tekniikkasukelluksista.

– On myös mahtavaa, jos näkee jonkun uuden merieläimen.

Hyvää sukellusvuotta 2018!

Sukelluskaveruksille samanhenkiset ystävät ovat hienojen kokemusten lisäksi yksi tärkeä harrastuksen tuoma hyvä asia.

– Sukelluskavereiden kanssa tulee vietettyä aikaa muutenkin kuin laitesukelluksen parissa. Olen tutustunut ympäri maailmaa iloisiin ja ystävällisiin ihmisiin ja saanut jakaa heidän kanssaan kokemuksia. Sukellan myös Suomessa, sillä tällaiselle konttorirotalle tekee vain hyvää olla päivä ulkona.

Saan viettää aikaa hyvässä porukassa, unohtaa arkiasiat ja hioa sukellustaitojani, Anne kertoo.

PADI-kouluttajana toimivalla Villellä on toiveissa bongata joku päivä valashai ja valaita pinnan alla.

– Valashai on vielä näkemättä, vaikka olin töissä divemasterina Phuketissa kaudella 2006–07.

Annella on vielä möhkäkala ja delfiini näkemättä.

– Haaveeni on joku päivä muuttaa ilmastopakolaiseksi palmun alle ja tehdä töitä sukellusoppaana tai kouluttajana, hän lisää.

Lue sivuilta 6–7 Annen ja Villen juttu reissusta Etelä-Afrikkaan.

Anne Mettenrannan arkisto

Tero Lehtonen puheenjohtaja tero.lehtonen@sukeltaja.fi

Ville Toffelan arkisto

Tero Lehtosen arkisto

Talvella on hyvää aikaa syventää omia sukellustaitoja.

Vuoden kääntyessä kohti loppuaan ja päivän lyhentyessä osa harrastajista suuntaa askeleet avovesien ääreltä kohti kaakelilaguunia. Nyt eletään hallilajien huippuaikaa: uppopallon sarjat ovat käynnissä ja vilskettä riittää myös junioritoiminnassa, kun uudet norpat tutustuvat ohjatusti vesi-elementtiin ja vanhat konkarit harjoittavat opittuja taitojaan.

Talvi on myös oivaa aikaa hankkia lisää koulutusta, jolla voi syventää omaa osaamistaan tai valmistautua odottamattoman varalle. Jokaisen lajin harrastajan eteen voi tulla tilanne, jossa joutuu auttaman toista sukeltajaa, pelikaveria tai kanssakilpailijaa pinnan alla tai päällä. Ensiapukoulutuksen käyminen ja ensiaputaidon ylläpito voi olla parhaimmillaan hengen pelastava vakuutus, vaikka taitoja ei koskaan joutuisikaan käyttämään.

Tieto siitä, että lähin ystävä harrasteen piirissä on kykenevä auttamaan hädän hetkellä, rauhoittaa kummasti omaakin mieltä.

Lisää turvaa kannattaa hankkia myös ottamalla sukeltajan vakuutus ja/tai kilpailulisenssi, joka auttaa tapaturmien ja vahinkojen taloudellisessa puolessa. Tätä helpottamaan Sukeltajaliitto aloittaa vakuutusyhteistyön Divers Alert Networkin kanssa. Vuoden 2018 alusta Sukeltajaliiton tarjoama vakuutus tulee DANin kautta. Uusi vakuutusjärjestely on kentältä kantautunut toive, joka on nyt konkretisoitumassa.

Ensi vuonna Liiton painopistealueena on sukeltaminen Suomessa. Tällä pyritään lisäämään tietoisuutta sukeltamisen mahdollisuuksista kotimaassa. Liitto tulee lähestymään eri alueilla toimivia jäsenseuroja ja tukemaan sukellusharrastuksen markkinointia esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Tiedotuksen voimaa ei saa aliarvioida. Seurojen kannattaakin karistaa harteiltaan ehkä hivenen liian perisuomalainen vaatimattomuus ja tuoda aktiivisesti esille sukelluslajeja alueensa ihmisille upeana harrastemuotona.

Kaiken tämän ohella toivotan jokaiselle Sukeltajaliiton jäsenelle rauhallista joulun aikaa ja uusia upeita kokemuksia pinnan alla ja päällä vuonna 2018!

Anne Mettenranta ja Ville Toffela

Jäsenlehtemme syntyy aktiivisten harrastajien voimin – sukeltajalta sukeltajalle. Tällä palstalla esittelemme kasvoja juttujen takaa.

4/2017 SUKELTAJA

5

Paco Baringo/Imagen Submarina

Matkalaukku

Etelä-Afrikkaan matkustetaan nimenomaan hait mielessä, mutta alue tarjoaa paljon muutakin nähtävää.

Sukeltajan haiparatiisi Etelä-Afrikka tarjoaa näkemistä ja kokemista sekä veden alla että pinta-ajalla.

Sukelluksella voi nähdä korallikalojen lisäksi useita eri hailajeja, hylkeitä ja ryhävalaita. Maan päällä elää villinä pingviiniyhdyskuntia, strutseja ja apinoita.

Samalla reissulla pääsee sukeltamaan sekä Atlantin- että Intian valtameressä.

ANNE METTENRANTA

E

telä-Afrikkaan voi lentää suhteellisen kivuttomasti vain yhdellä vaihdolla muun muassa Istanbulin tai Qatarin kautta. Rannikko on sukeltajan näkökulmasta monipuolinen, ja kannattaakin vaihtaa paikkaa muutaman kerran loman aikana, sillä yksi kohde on nähty jo parin kolmen päivän sukellusten aikana.

VAIN RANTASUKELLUKSIA

Etelä-Afrikan kärki on tuulinen, ja kahden viikon matkan aikana jopa kolmen päivän sukellukset jouduttiin perumaan kovan

6

4/2017 SUKELTAJA

tuulen vuoksi. Merenkäynnin vuoksi liveabordeja ei järjestetä ollenkaan, vaan sukellukset tehdään rannasta venesukelluksina aikaisin aamulla. Iltapäivällä tuuli nousee ja veneellä liikkuminen merellä käy vaaralliseksi ja epämukavaksi.

VALKOHAI JA HYLJE

Kapkaupungista kahden tunnin ajomatkan päässä sijaitseva Gaansbai on kuuluisa valkohaisukelluksista. Etelä-Afrikassa valkohaiden kanssa sukeltaminen ilman häkkiä on kielletty. Gaansbaissa useat

operaattorit tarjoavatkin vain häkkisukelluksia, joiden aikana haita houkutellaan veneen lähelle tonnikala-sardiinimössöllä.

Sukelluskeskusten oppaat kyllä kertoivat nähneensä valkohaita riuttasukellusten aikana, ja kohtaamiset olivat olleet rauhanomaisia ja ikimuistoisia.

Simon’s Townin alueella False Bayn länsipuolella on myös mahdollista nähdä valkohaita. Matka-ajankohtanamme syys-lokakuun vaiheessa valkohait olivat siirtyneet muualle niitä saalistavien miekkavalaiden vuoksi, mutta veden alla

Martijn Schouten/Shark Explorers

Ville Toffela

Simon’s Townin laitamilla asuu pingviiniyhdyskunta, jota on mahdollista päästä katsomaan läheltä.

Simon’s Townin edustalla voi sukeltaa leikkisten afrikanmerikarhujen kanssa, joista nuoret yksilöt tulevat ihan lähelle.

riitti paljon muutakin nähtävää. Simon’s Townin edustalla on mahdollista nähdä myös pienempiä hailajeja, kuten leopardihai ja pyjamahai, joista jälkimmäinen tuli uteliaana kuin koiranpentu lähes kainaloon asti.

Yksi mielenkiintoisista sukelluspaikoista on ruskoleväkohde (kelp forest), jonka seassa sukeltaminen tuntui lähes viidakkomaiselta. Syvyyttä oli vain 10–15 metriä, jolloin kova vellonta heitteli sukeltajaa edes takaisin kasvien ja kovien korallien keskellä, joten tämä kohde ei sovi aloittelijoille.

Vesi oli syyskuun loppupuolella 15-asteista ja olosuhteet muutenkin Suomen tasolla näkyvyyden ollessa vain 5–6 metriä. Märkäpuvulla sukeltaessa tuli monta kertaa ikävä lämmintä aluskerrastoa ja kuivapukua.

HIETAHAITA JA USEITA MUITA

Simon’s Townista matka jatkui kahden tunnin sisäisellä lennolla Durbanin alueelle itärannikolle. Ensimmäinen kohde oli Aliwal Shoal, joka on kuuluisa antiikki-

Ville Toffela

Martijn Schouten/Shark Explorers

Venematkan aikana Aliwal Shoalille näkyi useampia 18–20 metrisiä ryhävalaita, jotka tulivat ihan veneen viereen. Teki mieli hypätä niiden sekaan snorklaamaan, mutta valaiden kanssa sai sukeltaa vain, jos ne osuivat kohdalle sukelluksen aikana.

sen näköisten hietahaiden (ragged tooth shark) kotipaikkana. Sukellukset tehtiin aikaisin aamulla kumiveneellä. Hietahaita näkyikin joka sukelluksella, tietyissä kohdissa jopa kymmeniä. Vastaan tuli myös korallikalojen lisäksi valtavia kilpikonnia ja mureenoita.

Syvyydet Aliwal Shoalin edustalla ovat 15–20 metriä, veden lämpötila 20 astetta ja näkyvyys 15 metriä. Edullisen B&B majoitus- ja sukelluspaketin saa Agulhas Housessa. Hintaan kuuluu lämmin brunssi ja päivällinen, jolloin tarjoillaan herkullista paikallista kotiruokaa.

Viimeinen sukelluskohde oli Prothea Banks lähellä Shelly Beachia, joka on noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä Durbanin lentokentältä. Kyseessä on virtasukelluskohde pohjan ollessa 30 metrissä. Veden lämpötila oli 20–22 astetta ja näkyvyys 20–25 metriä. Parin sukelluksen aikana näkyi kymmeniä mustapilkkahaita, sumuhaita, härkähai sekä valtava vasarahaiparvi. Todellinen haiparatiisi! Jälleen ryhävalaat uivat ja hyppivät lähettyvillä venematkan aikana.

VIELÄ JÄI NÄHTÄVÄÄ

Etelä-Afrikka yllätti monipuolisuudellaan.

Ihmiset ovat ystävällisiä ja sukelluskeskuksissa palvelu ja varusteet ovat ensiluokkaisia. Lisäksi majoitus ja syöminen ravintoloissa on edullista. Ennen matkaa minua varoiteltiin maan levottomuudesta ja rikollisuudesta. Pimeän jälkeen en kulkenut ulkona, ja muutenkin pärjäsi hyvin maalaisjärkeä käyttäen. Kokonaisuutena matka ylitti kaikki odotukseni.

Näkemättä jäi vielä Sardine Run, joka ajoittuu touko-heinäkuulle. Silloin on vilkasta niin sukelluskeskuksissa kuin veden allakin, kun valtavat sardiiniparvet saapuvat Afrikan rannikolle houkutellen saalistajat apajille. Silloin on mahdollista nähdä sardiinien lisäksi valaita, haita, delfiinejä, pingviinejä ja hylkeitä suloisessa sekamelskassa.

Sukellukset Simon’s Townissa

www.sharkexplorers.com

Sukellukset Aliwal Shoalissa

www.aquaplanet.co.za

Majoitus Aliwal Shoalissa

www.agulhashouse.com

4/2017 SUKELTAJA

7

Tyrskyt

Suomalaiset hurjassa iskussa Bergenissä Lokakuussa käydyt sukelluskalastuksen PM-kisat Bergenissä olivat uudistuneen pohjoismaisen sukelluskalastuskulttuurin huipentuma. Kansainvälisiä sponsoreita, yhteispohjoismainen kisaorganisaatio, avoin festivaali kaikille lajista kiinnostuneille ja sukelluskalastuskursseja aloittelijoille. Osallistujia oli 66 henkeä kuudesta eri maasta.

OLOSUHTEILTAAN kaikkien aikojen vaativimmassa PM-kisassa Suomi

vuonna 2013 olivat selkeä virstanpylväs, sillä niiden jälkeen pohjois-

otti historiallisen nelosvoiton. Tero Vaara, Matti Pyykkö, Kim Jaa-

mainen sukelluskalastus kansainvälistyi ja ammattimaistui kertahei-

tinen ja Joonas Lassila olivat täysin omalla tasollaan. Nuori, uuden

tolla. Kiitos tästä kuuluu kaikille aktiivisille toimijoille.

polven sukelluskalastaja Tero Vaara voitti ylivoimaisesti kaikki elävät

Vuodesta 2018 on tulossa erittäin kiinnostava. Kotimaisessa kisa-

legendat ja aloitti uuden ajan pohjoismaisessa sukelluskalastuksessa.

kalenterissa on kymmenen kilpailua, ja taisteluun kärkisijoista osallis-

Tero on sukelluskalastusvaliokunnan lahjakkaisiin ja motivoitu-

tuu yhä useampia nuoria kalastajia. Suomi osallistuu myös ennätyk-

neisiin nuoriin panostavan toiminnan ”kultakimpale”. Kalarajoitukset,

sellisen suurella joukkueella syyskuussa MM-kisoihin Portugalissa.

venekilpailut, avoimet PM-kilpailut ja kilpailujen aktiivinen näkyvyys

Kisoista on lupa odottaa huikeaa menestystä. Tero Vaara lunasti hie-

somessa ovat olleet tärkeitä uudistuksia, jotka ovat pitäneet nuorison

nolla PM-voitollaan paikan MM-kisakoneeseen, ja hän on jo ensim-

mukana sukelluskalastuksen kilpailutoiminnassa. Tämä on ollut valta-

mäisenä aloittanut määrätietoisen ja raastavaan harjoittelun syksyä

va haaste, mutta olemme antaneet nuorille vastuuta ja ottaneet hei-

varten.

dät rohkeasti mukaan päätöksen tekoon. Sukelluskalastuksen suo-

Sukelluskalastusvaliokunta toivottaa kaikki MM-kisoista kiinnos-

sion kasvusta kertoo myös se, että voitettuaan PM-kisan Tero sai

tuneet sukeltajat tervetulleeksi 8.–9.9.2018 Sagresiin, Portugaliin

välittömästi kansainvälisen sukelluskalastusbrändin henkilökohtai-

kannustamaan maajoukkuetta. Tietoa MM-kisoista ja maajoukkuees-

seksi sponsorikseen.

ta antaa joukkueen kapteeni tapio.salakari@sukeltaja.fi

Pohjoismainen sukelluskalastus on isossa nosteessa kansainvä-

TOIMITTANUT KRISTIINA KARILA

Matti Pyykön arkisto

lisesti. Uusia tapahtumia tulee joka vuosi lisää. EM-kisat Helsingissä

PM-voittaja Tero Vaara aloitti sukellusharrastuksen norppana Keski-Uudenmaan Sukeltajissa. Sitten kaveri sai hänet innostumaan sukelluskalastuksesta. Kun hän sai joululahjaksi harppuunan, onkin loppu historiaa. Kuvassa vasemmalta Matti Pyykkö, Sami Mikkola, Jukka Levonen, Tero Vaara, Kim Jaatinen ja Joonas Lassila sekä pronssille sijoittunut Tanskan joukkue.

8

4/2017 SUKELTAJA

Pekka Tuuri

Etelä-Amerikasta Saimaaseen KALA Olin 12-vuotias, kun ostin lapsen nyrkin kokoisen kirkkaankel-

toon. Kanadanvesirutto, suosittu akvaariokasvi, on jo levinnyt ym-

taisen omenakotilon 100-litraiseen akvaariooni. Kotilo oli vilkkaim-

päri Suomen vesistöjä sisävesistä makeimpiin merenlahtiin. Onko nyt

millaan hämärässä, joten seurasin usein sen liikkeitä valojen sammut-

omenakotilon vuoro? Sen ei pitäisi pystyä talvehtimaan alle 6-astei-

tamisen jälkeen. Yhtenä aamuna kauhistuin, kun kotilo oli löytänyt

sessa vedessä, mutta löytyykö Saimaasta (tai muualta Suomesta) kui-

kuolleen miljoonakalan ja raaputti siitä karkealla kielellään lihaa pitäen

tenkin loukkoja, jossa aikuiset yksilöt saattaisivat selvitä talven yli?

kalasta kiinni taipuisalla jalallaan. Toisena päivänä ihastuin, koska koti-

Omenakotilo on sadan haitallisimman vieraslajin joukkoon luet-

lo oli lisääntynyt ja muninut punaisia munia akvaarioon. Koiraan se on

tu laji, jonka torjuntaan käytetään maailmalla miljardeja euroja. Aa-

tavannut aikanaan eläinkaupassa – naaraat pystyvät pitämään siitti-

siassa sitä on istutettu vesiviljelmille ihmisravinnoksi, mutta samal-

öitä tallessa pitkiä aikoja. Myöhemmin kuulin, että munat ovat punai-

la se levittää ihmisiinkin tarttuvia sukkulamatoja, jotka on yhdistetty

sia varoituksena muille eläimille. Omenakotilon munat sisältävät kuu-

aivokuumeeseen. Etelä-Espanjassa omenakotiloita saattaa löytyä kilo

lemma tarpeeksi myrkkyä lamauttamaan hiiren kokoisen eläimen.

neliömetriltä, ja jopa puolet riisisadosta päätyy niiden suihin. Syytä

Nyt nelikymppisenä olin juuri matkalla Brasilian Pantanalin kosteikkoalueella. Ennen matkaa luin kirjoja Etelä-Amerikan luonnosta ja

huoleen siis on.

Omenakotilot ovat kaikkiruokaisia, mutta kaipaavat erityisen pal-

opin, että omenakotilo on sieltä kotoisin. Pantanalin ekosysteemissä

jon kalkkia pitääkseen elintärkeän kuorensa hyvässä kunnossa. Hy-

omenakotiloilla, jotka saattavat kasvaa jopa 16-senttisiksi jötkäleiksi,

vissä kasvuolosuhteissa kuoreen tulleet pienet halkeamat korjautuvat

on erittäin tärkeä roolinsa. Ne toimivat ravintona mm. monille kaloille,

jo parissa päivässä. Happamassa vedessä omenakotilot eivät selviy-

linnuille ja jopa silmälasikaimaaneille. Opin, että omenakotilot pysty-

dy, koska alhaiset pH-lukemat heikentävät kotilon kalkkikuorta. Ak-

vät hengittämään sekä kiduksilla että keuhkoilla, koska ne usein elä-

vaariossa kotilot raspaavat karkealla kielellään lasista levää, luonnossa

vät seisovissa ja rehevissä vesissä, joissa happipitoisuus saattaa olla

ne syövät lähes kaikkea orgaanista. Kotilot syövät mm. kasveja, mutta

matala. Ne pystyvät jopa kulkeutumaan paikasta toiseen pumppaa-

raaputtavat niiden pinnalta myös sekä levää että bakteerikasvustoa,

malla kuorensa sisään ilmaa, kellumalla pinnalla virtojen vietävänä, ja

eivätkä ne kaihda raatojenkaan syömistä.

päästämällä ilman pois, kun haluavat vajota takaisin pohjaan.

ESSI KESKINEN

Aiemmin tänä vuonna uutisoitiin, että Saimaasta on löydetty omenakotilo. Se oli valokuvattu jo vuotta aiemmin, mutta kuva tuli julkisuuteen vasta kansallisen uhanalaiskartoituksen yhteydessä. Luin kauhistuneena, kuinka sekä vieraslajiekspertit että selkärangatonasiantuntijat varoittelevat ihmisiä päästämästä akvaariolajeja luon-

Jos näet Suomen vesillä omenakotilon, ilmoita siitä välittömästi

www.vieraslajit.fi

4/2017 SUKELTAJA

9

Koulutetut vammaissukeltajat seuroihin JUSSI LAITINEN lähti toteuttamaan unelmaansa laitesukellukses-

ner -luokitettu (tai vastaava). Tasolla 3 saa sukeltaa kolmen täysi-ikäi-

ta, kun lääkäri näytti vihreää valoa. Laitinen menetti liikuntakykynsä

sen, kortitetun sukeltajan kanssa, joista yhden täytyy olla IAHD apu-

vuonna 2004 hypättyään sillalta mereen: sukellus päätyi vedenalai-

kouluttaja -luokitettu (tai vastaava). Tasolla 4 vaaditaan, että henkilön

seen kiveen. Hän halvaantui rinnasta alaspäin ja liikkuu pyörätuolilla.

kanssa täytyy sukeltaa kaksi täysi-ikäistä kortitettua sukeltajaa, joista

– Vedenalainen maailma on aina kiehtonut, ja luulin laitesukelluk-

toisen täytyy olla IAHD Dive Partner -luokitettu (tai vastaava) ja toi-

sen olevan mahdotonta. Lisäksi astmani vuoksi ajattelin, etten miten-

sen IAHD apukouluttaja -luokitettu (tai vastaava). IAHD:lla on myös

kään saisi lääkärinlausuntoa sukeltamiseen. Kuitenkin sain siihen pä-

allassukellusluokitus, jolloin sukellusta voidaan harrastaa allasolosuh-

tevyyden omaavalta lääkäriltä puoltavan päätöksen.

teissa.

Sea Safety -sukelluskeskus Helsingissä on käynnistänyt Suomessa

Dive Partnerit ovat avainhenkilöitä, joita lajissa tarvitaan. He luo-

IAHD vammaissukeltajakoulutuksen. Jussi Laitinen on Suomessa en-

vat perustan sille, että eri erityisryhmiin kuuluvat voivat harrastaa la-

simmäisiä, jotka suorittavat kansainvälisen IAHD-laitesukelluskurssin.

jia. Dive Partneriksi ryhtyvällä tulee pohjalla olla esimerkiksi PADI Res-

– Kävin ensin Sukellus-Areenalla introssa kokeilemassa, miten

cue-tason luokitus.

homma onnistuu. Kroppaani kuunnellen siinä ei olisi estettä, ja mikä tärkeintä, sukellus tuntui mahtavalta. Sukelluskärpänen puraisi välit-

SEURAT MUKAAN TOIMINTAAN

tömästi, Laitinen kertoo.

Sukeltajaliitto haluaa edistää erilaisten harrastajien mahdollisuuk-

– Sukellus-Areenalla olen saanut kouluttajalta ja muilta siellä toi-

sia päästä matalalla kynnyksellä mukaan sukellustoimintaan. Tämä

mivilta henkilöiltä hyvin lämpimän vastaanoton, enkä tunne itseä-

on osa yhdenvertaisuustyötämme. Seurat voivat profiloitua erityis-

ni mitenkään ulkopuoliseksi. Alussa mietin, miten tulisin pärjäämään

ryhmien sukeltamisessa hyvin eri tavoin. Seura voi esimerkiksi käyn-

mm. puvun pukemisessa, altaaseen menemisessä ja sieltä nousemi-

nistää yhteistyön tietyn vammaisorganisaation kanssa ja tarjota

sessa, mutta olen saanut apua kaikessa missä olen tarvinnut. Minulle

säännöllisesti sukellusintroja organisaation jäsenille tai kouluttaa kou-

on jäänyt opetteleminen ja harjoitusten suorittaminen, joiden en olisi

luttajiaan ja ohjaajiaan Dive Partnereiksi. Tämän tyyppinen yhteis-

uskonut olevan näin mukaansa tempaavia!

toiminta voisi olla hyvin hedelmällistä molemmille osapuolille. Vammaisliikuntaa ja -urheilua tuetaan taloudellisesti monin tavoin, joten

DIVE PARTNER AVAINASEMASSA IAHD-koulutusjärjestelmä on räätälöity erityisryhmien vaatimuksia ajatellen. Järjestelmässä on neljä Partner-tasoa, jotka määräytyvät

toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin on haettavissa tukea.

Tulemme olemaan yhteydessä seuroihin aiheesta lähiaikoina.

Toimittanut KRISTIINA KARILA

oppilaan taitosuoritusten mukaan kurssin aikana. Rajoitukset perustuvat oppilaan kykyyn tarpeen tullen pelastaa itsensä ja/tai sukellus-

Jussi Laitisen haastattelu referoitu Selkäydinvamma-lehdessä 2/2017

parinsa. Partner-tasolla 1 henkilö saa sukeltaa toisen itsenäisen, kor-

ilmestyneestä artikkelista.

titetun sukeltajan kanssa. Tasolla 2 saa sukeltaa kahden täysi-ikäisen,

Jussi Laitisen arkisto

kortitetun sukeltajan kanssa, joista toisen täytyy olla IAHD Dive Part-

IAHD IAHD (International Association for Handicapped Divers) on Ruotsissa vuonna 1993 perustettu kansainvälinen, ISO-Sertifioitu, vammaisten laitesukelluskoulutukseen erikoistunut koulutusorganisaatio, joka tarjoaa laajan skaalan sukelluskursseja sukelluskokeiluista aina vaativampiin erikoiskursseihin asti.

Lisätietoa IAHD vammaissukelluskursseista ja Dive Partner -kursseista

https://iahd.org/ www.sukellusareena.com/iahd Altaalla Jussi Laitinen sai apua silloin kun tarvitsi mm. varusteiden pukemisessa.

10

4/2017 SUKELTAJA

Sea Safety Scandinavia diving@seasafety.net +358 9 4544 600

Pohjoismaiset sukelluslehdet koolla Henrik Zimmerman

NORDIC DIVE PRESS GROUP kokoontui Tvärminnessä Hangossa syys-

kuussa. Ryhmä koostuu pohjoismaisten sukelluslehtien toimitusneuvostojen jäsenistä ja kokoontui nyt ensimmäistä kertaa Suomessa.

Tapahtuman tarkoitus oli kehittää sukelluslehtien yhteistyötä markkinoinnin ja sisällön näkökulmasta ja tutustuttaa edustajat suomalaiseen sukellukseen.

Tvärminnen eläintieteellinen asema tarjosi loistavat puitteet tapaamiselle. Ryhmälle tarjoutui mahdollisuus sukeltaa myös meriaseman luvanvaraisella alueella mm. Josskärin historiallisella hylyllä. Samalla pohdittiin sukelluslehtien tulevaisuutta ja suunniteltiin yhteistyötä.

Tällä hetkellä yhteistyötä tehdään muun muassa jakamalla artikkeleita yhteiseen käyttöön.

Muita painopisteitä olivat digitaalisen sisällöntuotannon, sosiaalisen median sisällöntuotannon ja interaktiivisuuden kehitys sekä Liittojen tuottamien kirjojen vaihdon kehittäminen. Tapaamisessa keskusteltiin myös yhteistyöstä PADIn kanssa, mikä Ruotsissa on aluillaan.

Monelle matka oli ensimmäinen Suomeen. Oli merkille pantavaa, kuinka vähän jopa Pohjoismaiden sisällä tunnetaan toisten kohteita ja olosuhteita. Tarkoitus on pyrkiä jatkossa kehittämään myös Pohjoismaiden sisäistä sukellusturismia.

Ryhmä pääsi sukeltamaan mm. Josskärin hylyllä.

PASI MANNERKOSKI

Yhteistyö NAUIn kanssa päättyy SUKELTAJALIITTO ei enää tarjoa NAUI-palveluja vuoden 2018 alus-

liittyvät ISO-standardit ja pohjoismaisten liittojen keskenään so-

ta alkaen. NAUI-kortituksia on vuonna 2017 ollut enää muutama,

pimat asiat.

ja samaan aikaan CMAS:n koulutustarjonta on laajentunut huo-

NAUI-kortti antaa jatkossa oikeuden sukeltaa kuten tähänkin

mattavasti, joten tarvetta erikoiskurssien ja taitokoulutusten suo-

asti. Seuran järjestämille CMAS-jatkokoulutuksille, erikoiskursseil-

rittamiseen CMAS-järjestelmän ulkopuolella ei enää ole.

le ja taitokoulutuksiin NAUI-kortit hyväksytään pääsyvaatimuksiin

NAUIn mukanaan tuomat lisävaatimukset poistetaan

kuten vastaavan tasoiset CMAS-kortit.

Sukeltajaliiton materiaaleista samalla kun kurssisisällöt viedään

Jos seuroissa ilmenee tarvetta NAUI-kortituksille vuoden 2018

e-oppimisjärjestelmään. Jatkossa Sukeltajaliiton laitesukelluksen

alusta lähtien, voi kääntyä NAUI Finlandin (www.naui-finland.com)

kurssiohjelmat kattavat CMAS:n standardit, sukelluskoulutukseen

puoleen.

Cerella Oy on erikoistunut vedenalaisen valo- ja videokuvaajan tarpeisiin.

Maahantuonti, demot, myynti, vuokraus, varasto ja huolto Jätkäsaaressa.

Puh 09-621 3301, myynti@cerella.fi. Osa tuotteistamme facebookissa ja www.cerella.fi Paralenz-sukelluskamera, max 200m, iskunkestävä, alumiinirunko, automaattinen väritasapaino syvyyden mukaan, kuvausaika 3h, sukellusloki, 4K, Full HD, max 200 fps, 8M jpg+raw, laaja 140° kuvakulma, mobiiliappi. Suunniteltu sukeltajille, toimii rukkaset kädessä tai maskin remmissä.

Hinta 649€, toimituskulut 0€.

Inonin uusin Z-330: valovoimaa GN33, fokusvalo 220 lumen, leveä 110° valokeila, plus diffuusori.

k u va a j a l l e

Cerella.fi Nauticam kotelopaketti Sony RX100 Mk V:lle. Alumiinirunko, max 100m, kahvoineen 1349€ (ei kameraa)

Aquatica Amphibico Gates Ikelite Inon Magic Filters Nauticam NLS Paralenz Sea & Sea

Huikea tietokirja meriluonnon ystävälle KIRJA Meren aarteet on ensimmäinen kattava tietoteos

kymmeniä erilaisia), sironeula, massiaiset ja kilkki mut-

Suomen vedenalaisesta meriluonnosta. Teoksen pohja-

ta myös valtava joukko ihmeellisiä uusia tuttavuuksia,

na on yli kymmenen vuotta kestänyt Itämeren vedenalai-

kuten erikoinen okamakkaramato tai hauska

sen luonnon kartoitustyö, jota Metsähallituksen VELMU

ahdinpallero.

Teos voitti WWF:n Vuoden luontokirja 2017 -palkinnon.

eli Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma on toteuttanut. VELMU käynnistyi jo vuonna 2004. Voi vain kuvitella, minkälaisen työmäärän meribiologit ja muut kartoitustiimien jäsenet ovat tehneet 12 vuoden aikana. Viime vuonna Sukeltajaliitto myönsi ensimmäistä kertaa jaetun Sukeltajaliiton ympäristöpalkinnon VELMUlle.

Meren aarteet kertoo kiinnostavasti ja monipuolisesti isoilla laadukkailla kuvilla höystettynä Itämeren historiasta, nykytilasta, tulevaisuudesta ja tietenkin lajeista. Se kertoo meren pohjan erikoisista muodoista ja maisemista. Kirjaa rytmittävät niin sanotut tietoruudut, joista voi lukea esimerkiksi Itämeren geologisesta historiasta, luontotyypeistä ja suojelusta.

Vaikka kansi onkin vähän tylsän tietokirjamainen, on sisältö kaikkea muuta. Tätä kirjaa halusi selata myös 4-vuotias tyttäreni, joka on yhtä innostunut vesiluonnosta kuin äitinsä. Kirjan

Markku Viitasalo, Kirsi Kostamo, EevaLiisa Hallanaro, Wilma Viljanmaa, Suvi Kiviluoto, Jan Ekebom & Penina Blankett (toim.) Meren aarteet. Löytöretki Suomen vedenalaiseen meriluontoon.

Gaudeamus 2017.

Värikäs lajiosio kattaa noin puolet kirjasta. Lajisto on

kiinnostavinta antia ovat Kentällä koettua -laatikot eli pienet otteet tutkijoiden kenttätyöstä: tarinat uusien lajien löytymisestä tai vaikkapa avuliaista harmaahylkeistä. Näiden tarinoiden avulla lukija saa vieläkin paremman näkökulman lukemaansa, kun voi hetken kuvitella olevansa biologin saappaissa – tai räpylöissä.

Meren aarteet -kirjaan soisi jokaisen suomalaisen tutustuvan. Vedenalainen meriluontomme on hämmästyttävän monimuotoinen ja kaunis. Sukeltajalle kir-

jaoteltu bakteereihin, leviin, kasveihin ja eläimiin sekä neljään eri elin-

ja on suorastaan välttämätön hankinta, jos meremme tarinat biologi-

ympäristöön: syvänteisiin, kalliorantoihin, hiekkapohjiin ja merenlah-

an näkökulmasta yhtään kiinnostavat.

tiin. Sieltä löytyvät tutummat rakkohauru, leväsiira (joita muuten on

SUSANNA KORKIATUPA

Sukeltajavakuutus muuttuu SUKELTAJALIITTO ja DAN Europe (Divers Alert Network) käynnistävät vakuutusyhteistyön vuoden 2018

alusta lähtien. Vuoden 2018 sukeltajavakuutus tulee DANin kautta, ja se korvaa aiemmin OP Pohjolan tarjoaman sukeltajavakuutuksen. Vakuutuksen toimittava VING Insurance Brokers Ltd on yksi DANin tytäryhtiöistä.

Vakuutus kattaa sukeltajantaudin painekammiohoidon ja se sisältää kilpailulisenssin. Pelkästään sukelluksen kilpalajeihin on saatavilla edullisempi lisenssi, joka ei sisällä painekammiohoitoa.

Uusi vakuutuskausi tulee myyntiin sukeltaja.fi-sivuille joulukuun aikana. Tällä uudella kumppanuudella haetaan jatkossa laajempaa yhteistyötä DANin kanssa.

Kuuntele Parkin tarina

Maahantuomme IKELITEN vedenalaiset kamerakotelot, salamat, portit, domet ja muut tarvikkeet.

KYSY TARJOUSTA!

VINKKI Höyrylaiva Park Victoryn uppoamisesta tulee 25.12. kuluneeksi 70 vuotta. Park Victory upposi jouluyönä talvimyrskyssä 1947.

EW DIVE Vesijärvenkatu 5 15100 Lahti www.ewdive.com infoewdive.com

Utön edustalla lepäävä Parkki on tunnettu hylkykohde sukeltajien keskuudessa. Radio Suomesta tulee jouluaattona klo 13–14 Minna Pyykön dokumenttiohjelma Park Victorysta. Myös Ylen Elävästä arkistosta löytyy 60-luvulla tehty radio-ohjelma Parkin onnettomuudesta.

Ohjelma löytyy hakusanalla Park Victory.

www.yle.fi/aihe/elava-arkisto

Syyskokouskuulumiset SUKELTAJALIITON syyskokous pidettiin lauantaina 28.10.2017 Noki­

Kokous päätti Liiton toimintasäännön muuttamisesta. Kokous hy­

alla. Kokousta isännöi 40­vuotisjuhlaansa viettävä Nokian Urheilu­

väksyi PRH:n ennakkotarkastamat säännöt, ja uusi toimintasääntö

sukeltajat ry. Ennen virallista kokousta Liiton puheenjohtaja Tero

hyväksyttiin tulemaan voimaan 1.1.2018. Säännöt löytyvät sukeltaja.fi

Lehtonen kertoi ajankohtaisista asioista. Laitesukellusvaliokunnan

Materiaalipankista.

puheenjohtaja Harri Nieminen kertoi, missä mennään e­oppimises­

Vuoden 2018 kevätkokous pidetään Jyväskylässä 14.4. Samma­

sa tällä hetkellä ja Liiton nuorisopäällikkö Heli Halava kertoi nuorten

kot ry:n 50­vuotisjuhlan yhteydessä ja syyskokous Tampereella 20.10.

osallistamisesta. Virallisen kokouksen jälkeen kuultiin vielä Saija Joki-

Tampereen Palolaitoksen Sukeltajat ry:n 30­vuotisjuhlan yhteydessä.

sen esitys uppopallon historiasta nokialaisesta näkökulmasta.

KRISTIINA KARILA

PALKITSEMISIA Sukeltajaliiton ympäristöpalkinto jaettiin Pelastakaa Kaukajärvi ry:lle.

Marko Kauppiselle Tampereen Urheilusukeltajista jaettiin CMAS P4­ huomionosoitus. Heli Halavaa ja Mika Rautiaista muistettiin pitkistä työurista Liiton tehtävissä.

Ympäristöpalkinto Pelastakaa Kaukajärvi ry:lle

UUSIA JÄSENIÄ HALLITUKSEEN

SUKELTAJALIITON YMPÄRISTÖPALKINTO luovutettiin Pelasta­

Kokous hyväksyi esityksen vuoden 2018 toimintasuunnitelmaksi ja

kaa Kaukajärvi ry:lle. Yhdistys tekee alueellaan yhdessä laajan

talousarvioksi. Hallitukseen valittiin äänestyksellä uusia jäseniä ero­ vuoroisten tilalle seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Valituiksi tulivat Jorma Thessler Saarenkylästä, Susan Wallenius Hämeenlinnasta, Sami Järvinen Espoosta ja Jorma Poikolainen Hyvinkäältä. Hallituk­ sessa jatkavat ensi vuoden puheenjohtaja Tero Lehtosen lisäksi Pentti Hartikainen, Lauri Kivimäki, Kimmo Korja ja Irmeli Tirronen.

Liiton tilintarkastajaksi tilikaudelle 2018 valittiin Hannu Sohlman, KHT Pricewaterhouse Coopers Oy ja varatilintarkastajiksi Pricewater­

toimijajoukon kanssa arvokasta työtä Kaukajärven hyväksi.

Säännölliset Kaukajärven puhdistustalkoot, joissa myös sukelta­ jat ovat aktiivisesti mukana, on tärkeä ja näkyvä osa yhdistyksen toimintaa.

Palkintoa vastaanottamassa olivat Sanna Hautamäki ja Eva Wäljas Pelastakaa Kaukajärvi ry:stä sekä sukeltajat Aino Oura Scuba Do:sta, Erika Vainikka-Juusonen Oxy Dive Clubista ja Juha Mannila Rauma­Repola Diving Clubista.

– Olemme valtavan iloisia ja otettuja Sukeltajaliiton myöntä­

house Coopers Oy, tilintarkastusyhteisö. Liiton toiminnantarkastajaksi

mästä tunnustuksesta tekemällemme työlle. Tämä antaa lisäpot­

tilikaudelle 2018 valittiin Jyrki Lukkarinen ja varatoiminnantarkasta­

kua työn jatkamiseen, iloitsi Sanna Hautamäki.

jaksi Markku Leinonen.

Ympäristöpalkinto, John Nurmisen säätiön lahjoittama taulu Jurmon kivet, lähtee kiertämään Pelastakaa Kaukajärvi ry:n tukijoden ja yhteistyökumppaneiden tiloihin esille ensi vuoden ajaksi.

4/2017 SUKELTAJA

13

Raila Hakamäki

NARDI KOMPRESSORIT

PACIFIC E AUTOMATIC

Divers

DIVETECH COMPRESSORS Rataskuja 1 03100 NUMMELA +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.fi www.divetech.fi

- Majoitustilat 4 mh

TOP 3

Kouluttajan parhaat hetket

- Keittiö, sauna, pesuhuone

Iloa opettamisesta

- Varusteiden huoltotila - Varusteiden kuivaushuone - Täyttöasema 230 / 300 bar Kaatialaan 25 min, max.15 henkilöä Rannankyläntie 686 LEHTIMÄKI

Rannankylä Oy

040-59 14 997

Tea Montell on tuore laitesukelluskouluttaja sukellusseura GummiWihdassa. Hänen mielestään toisten kouluttamisesta saa hyvää mieltä myös itselleen. Millaisia ovat kouluttajan parhaat hetket harrastuksensa parissa?

1

OHOI! Sukelluslasit

ja maskit omilla vahvuuksilla.

ENSIMMÄISET KORTITUKSET ENNEN kouluttajakoulutusta olin lähikouluttajana mukana

peruskurssilaisia kouluttamassa. Viime vuoden kouluttajakoulutus on edelleen tuoreena mielessä. Mieleen on myös jäänyt, kun viime keväänä kortitin ensimmäisen kerran vastuukouluttajana jääsukelluskurssin hyväksytysti läpäisseet sukeltajat.

2

OPPIMISEN ILO JA JAKAMINEN NAUTIN opettamisesta ja siitä, kun näkee toisen oppivan

Olemme ripeitä alamme asiantuntijoita.

Varaa aika:

09 694 3668

tai helsinginoptiikka.fi

asioita. On myös mukava kuunnella, kun oppilas opettaa toiselle kurssilaiselle jo oppimiaan asioita oikein. Innostus ja tiedonhalu yleensä pulppuavat oppilaista. Mukavan harrastuksen parissa aika kuluu joutuisasti.

3

ITSENSÄ YLITTÄMINEN ERI henkilöillä saattaa eri asioiden oppiminen viedä eri ta-

valla aikaa. Sekä oppilaalle että kouluttajalle on palkitsevaa, kun oppilas pitkäjänteisen työn tuloksena oppii asian, jonka on kokenut vaikeaksi. Erityisesti on jäänyt mieleen, kun olen pinnan alla antanut oppilaalle kiitosta ja kehuja, ja sain takaisin valtavan tuuletuksen onnistumisesta. Sen jälkeen molemmilla oli hyvä mieli jatkaa harjoittelua.

Seurat

Uppopalloa Saksassa ja Suomessa UPPOPALLON seurajoukkueiden ykkönen

Kahta viikkoa aiemmin pelattiin uppopallon nuorten PM-kisat Seinäjoella. Poiki-

tajien joukkue voitti Champions Cupin Berlii-

en sarjan voitti Tanska, toiseksi sijoittui Norja

nissä 26.11. Finaalissa kaatui Tanskan Flipper

ja pronssia vei Ruotsi. Suomen poikien jouk-

luvuin 1-0. Cupissa pelasi Suomen lisäksi seu-

kue sijoittui neljänneksi. Mukana oli myös

rajoukkueita 14 eri maasta.

ensimmäistä kertaa tyttöjen joukkueet Nor-

jasta ja Ruotsista, ja Norja pelasi tällä kertaa paremmin.

Champions Cupin kisasivut

www.uwr24.de/championscupmain PM-kisasivut

www.uppopallo.fi/ync2017

Jani Mäkinen

Riihimäen Urheilusukeltajat ry

tulee Suomesta, kun Riihimäen Urheilusukel-

Elina Salmela-Marttila teki historiaa pelaamalla ensimmäisenä naisena mestaruuden voittaneessa miesten joukkueessa.

Iloista nuorta uppisporukkaa Seinäjoella.

DIVERSNIGHT piristää joka vuosi mar-

hyvä. Pinnallakin oli paljon valoa, lyhty-

raskuista sukelluselämää, ja Suomessa

jä, monenlaisia led-valoja ja otsalamput

tapahtumaan on osallistuttu vilkkaas-

kaikilla melkein. Iltakahveet ja makkarat

ti. 4.11. sukeltajat kautta maailman pai-

syötiin puolen tunnin sukelluksen pääl-

nuvat pinnan alle samalla kellonlyömällä,

le. Tosi mukava tunnelma. Eikä uni tul-

joka määräytyy aina tapahtumavuo-

lut minulle ennen puoltayötä! kertoi Tiiu

den mukaan: tänä vuonna vedessä oltiin

Tamm Keski-Karjalan Sukeltajista.

klo 20:17. Tapahtuman tarkoituksena on

Suomessa sukellettiin 17 paikkakun-

viettää aikaa yhdessä ja siten vahvistaa

nalla ja sukeltajia oli vedessä määrähet-

sukelluksen sosiaalista puolta, joka on

kellä yhteensä 211. Suurin yksittäinen

tärkeä osa tätä harrastusta.

tapahtuma oli Tampereella, missä 46

Valkiajärven tapahtumaan osallistui 13 henkilöä.

Tiiu Tamm

Diversnight oli jälleen suosittu

sukeltajaa pääsi veteen. Maailmanlaajuisesti sukellettiin 23 maassa 157 koh-

– Sää oli lämmin ja mukava kun ei tuultakaan. Kuu vähän kurkotti välillä.

teella ja yhteensä tapahtumaan osallistui 1780 sukeltajaa.

Veden alla oli paljon katsottavaa, ahvenia, rapuja, matikoitakin. Näkyvyys oli

Valkiajärvellä sukellettiin hyvissä olosuhteissa.

www.diversnight.com

Mitä teidän seurassanne tapahtuu? Oliko juhlat tai hauska leiri? Ottiko joku kivan kuvan seuran reissulta?

Keksittekö toimintaanne jotakin ihan uutta? Tällä palstalla seurat voivat kertoa kuulumisiaan.

Laita viestiä kristiina.karila@sukeltaja.fi

4/2017 SUKELTAJA

15

– Färsaaret –

Raikasta sukellusta

Pohjois-Atlantilla Muutama vuosi sitten National Geographic Travelin kestävän matkailun asiantuntijat arvioivat 111 pientä saarivaltiota ja valitsivat Färsaaret maailman parhaiksi saariksi. Tulos yllätti jopa ylpeät saarelaiset. Mikä näissä 18 vihreässä saaressa keskellä Pohjois-Atlanttia on niin erityistä?

Teksti ja kuvat VIDAR SKÅLEVIG Käännös tanskasta Pekka Kaikumo

16

4/2017 SUKELTAJA

4/2017 SUKELTAJA

17

Gjógvin kylän upea luonnonsatama on suosittu turistinähtävyys sekä pinnan päältä että alta.

F

ärsaarille ei mennä aurinkolomalle.

Sadepäiviä on vuodessa noin 280, joten färsaarelaiset ovat omaksuneet rennon suhtautumisen säähän. Jos sää ei miellytä, odota viisi minuuttia, sillä se muuttuu koko ajan. Henkeäsalpaava maisema saattaa peittyä hetkessä sumuun.

Saarten ainutlaatuinen maisema jyrkkine kallioineen ja vihreine laaksoineen on syntynyt vulkaanisen toiminnan tuloksena. Myös jäätiköt ja Atlantin mahtavat aallot ovat tehneet osansa. Kaunis ja koskematon pinnanpäällinen luonto vihjaa, että rannikolla on paljon tarjottavaa myös pinnan alla.

SUKELLUSKESKUS ON HELPPO VALITA

Klaksvík on Färsaarten toiseksi suurin kaupunki, ja siellä on saarten suurin kalasatama. Sieltä löytyy myös saarten ainoa sukelluskeskus, Faroe Dive, jota pyörittää energinen Janus Joensen. Keskuksella on laaja tarjonta: se myy sukellusvarusteita, järjestää kursseja ja lisäksi vuokraa varus-

18

4/2017 SUKELTAJA

Jos sää on aivan mahdoton, voi aina hypätä johonkin lukuisista vuonoista. teita kuten pulloja ja painoja – tai vaikka koko varustuksen, jos haluaa matkustaa kevyesti. Janus toimii paitsi sukelluskouluttajana, myös ammattisukeltaja Norjassa. Saarten noin 50 000 asukkaasta sukeltajia on vain parisataa, joten sukelluskeskustoiminnan ohella on hyvä olla myös toinen tulonlähde. Tärkeintä kuitenkin on, että Janus tuntee paikalliset sukelluskohteet todella hyvin.

HYVÄ TIEVERKOSTO

Istumme kahvilla suuri kartta edessämme, ja Janus osoittaa paikkoja ja kertoo.

Kuten useimmat färsaarelaiset, hän puhuu skandinaaviskaa eli tanskan ja norjan sekoitusta ihanalla fäärin kielen aksentilla.

Ei ole yllätys, että näillä seuduilla tuuli ja sää määräävät, mille kohteille pääsee.

Suurimmaksi osaksi kohteet ovat saarten tyynellä puolella, mutta jos sää on ihan mahdoton, voi aina hypätä johonkin lukuisista vuonoista.

Karttaan on merkitty useita kohteita, ja Janus kertoo, mitä niissä voi nähdä.

Koska lähdemme Klaksvíkistä, on suurin osa kohteista tällä seudulla. Färsaarten tieverkosto on hyvin kehittynyt. Seitsemän saaren välillä on silta- tai tunneliyhteys, joten alueen voi kiertää parissa tunnissa.

Klaksvíkistä on 75 kilometriä pääkaupunkiin Tórshavniin. Hymy suupielessä Janus kertoo, että saarella ei tapahdu autovarkauksia. Mihin varas muka ajaisi ja kenelle myisi auton?

Harvoin näkee niin runsasta ja tiheää kelppimetsää kuin Färsaarilla.

Färsaarten sukellukset ovat suht matalia, joten luonnonvaloa ja värikästä vedenalaista elämää riittää.

VALTAVAT KELPPIMETSÄT

Kaksi piirrettä leimaa sukelluksia Färsaarilla. Ensinnäkin sukellukset eivät ole kovin syviä. Toisin kuin Norjan vuonoissa, pohjamuodostelmat eivät ole veden alla jyrkkiä. Saaret sijaitsevat matalalla mannerjalustalla, joten kilometrienkään päässä rannasta ei ole syvempää kuin sata metriä.

Toinen saarille ominainen piirre ovat erittäin rehevät kelppimetsät. Valtavat varret kasvavat tiiviisti ja kätkevät suojiinsa monipuolisen makroelämän. Kalanpoikaset, vaeltajaravut, taskuravut ja merietanat löytävät sieltä hyviä piilopaikkoja.

Kömpelö sukeltaja joutuu luovuttamaan pyrkiessään kelppimetsän läpi ja saa tyytyä kurkistelemaan elämää siihen jäävistä aukoista.

EUROOPAN KORKEIN RANTATÖRMÄ

Viðøyn pohjoispuolella sijaitsee Euroopan korkein rantatörmä, Enniberg, joka kohoaa 754 metriä merenpinnan yläpuolelle.

Valtavat varret kasvavat tiiviisti ja kätkevät suojiinsa monipuolisen makroelämän.

Sen takana suojassa tuulelta ja säältä on pieni Viðareiðin kylä. Rannassa näkee, että sää voi olla täällä karu. Perinteiset färsaarelaiset soutuveneet on vedetty kauas vedestä ja kiinnitetty lujasti rantakiviin.

Kylän itäpuolella on pieni betonilaituri, josta voi laskea veneen veteen: täydellinen paikka mennä veteen ja nousta pois.

Tällainen laituri on lähes joka kylässä.

Sukellus on suhteellisen matala, mutta

vastaavasti valoa riittää. Suuret, kimmeltävät seitiparvet uivat kelppimetsän yllä, ja tunnelma on hyvin idyllinen. Suunnistus veden alla voi olla hankalaa, joten kannattaa ottaa mukaan kompassi.

Kylän länsipuolella pitää kulkea hieman pitemmälle päästäkseen veteen.

Kirkon viereen voi pysäköidä, ja siitä kuljetaan kivettyä polkua alas kohti kalliota.

Tämä oli ainoa sukellus, jolla pääsimme syvemmälle kuin 20 metriin. Valtavat kivet muodostavat rotkoja ja kauniita rinteitä. Vähän syvemmällä kelppimetsä antaa tilaa merivuokoille. Näkyvyys oli matkamme paras, 15 metriä. Januksen mukaan tälle kohteelle pääsee vain muutamana päivänä vuodessa.

POSTIKORTTIKYLÄ

Eysturoyn koillisosassa sijaitsee idyllinen kylä, Gjógv, jonne Atlantti on aikojen saatossa muovannut luonnonsataman.

Parkkipaikalta johtaa jyrkkä betoniportaikko alas rantaan. » 4/2017 SUKELTAJA

19

Sympaattisesta Tjørnuvíkin kylästä käsin näkyvät Färsaarten kuvatuimmat kivenlohkareet, Noita ja Jättiläinen.

Punaiset ruohokattoiset rakennukset Thórshavnissa kätkevät sisäänsä Färsaarten hallituksen.

Rotko on fantastinen sukelluskohde.

Rotkoa pitkin uidessa tulee syvempää, mutta täälläkään ei ole kovin syvää. Reunoilla voi nähdä pieniä luolia ja koloja.

Rotkon pohjalla on suuria kiviä, joita peittävät värikkäät sienet ja levät. Keltaisia merietanoita ryömii ympäriinsä. Täällä saattaa päätyä osaksi turistinähtävyyttä, sillä satamassa vierailee vuosittain paljon turisteja ja sukeltajat ovat lisämauste heidän kokemuksessaan.

MAKROELÄMÄÄ

Streymoyn pohjoispuolella sijaitsee toinen idyllinen kylä, Tjørnuvík, joka koostuu kirkosta ja pienistä taloista färsaarelaisen mallin mukaisesti. Mainingit vierivät hiekkarantaan. Horisontissa näkyvät Eysturoyn edustalla kivenlohkareet Risin ja Kellingin, vanhan tarinan Jättiläinen ja Noita. Saarilta tuskin löytyy turistiesitettä ilman kuvaa niistä.

20

4/2017 SUKELTAJA

Tien päässä on hieno betonilaituri. Sen edessä on pieni saari, jonka ympäri voi uida. Jos on onnea, aurinko näyttäytyy ja säteet näyttävät vedessä upealta. Mainingit tuudittavat sukeltajaa, kun hän ui rotkoa pitkin. Rotko tarjoaa hienoa vaihtelua, sillä se ei ole syvä eikä kelppi ole täällä niin hallitseva. Makroelämää voi seurata niin kauan kuin jaksaa, kun taulukot tai kaasumäärä eivät rajoita sukellusta.

Turskanpoikaset uiskentelevat ympäriinsä, ja toivottavasti ne kasvavat suuriksi ja upeiksi. Vanha sanonta kuuluu: jos kalastuksella menee hyvin, menee hyvin myös Färsaarilla. 95 % vientituloista tulee kalastusteollisuudesta.

TURISTEILLE SOPIVAA SUKELLUSTA

Paikat, joissa kävimme, sopivat hyvin sukellukseen. Lähes aina veteen pääsi helposti. Kaikkien laitureiden luona oli makeaa vettä varusteiden huuhteluun.

Lähettyvillä oli myös yleisiä käymälöitä.

Eväitä on syytä pitää mukana. Kaukaiselta saarelta lähimpään kauppaan voi olla pitkä matka, kun nälkä alkaa kurnia vatsassa.

Veden lämpötila on hyvin tasainen ja vaihtelee vain vähän kesän ja talven välillä.

Vesi on harvoin yli 10-asteista. Näkyvyys vaihtelee kesän 15 metristä talven 30 metriin.

YHTEYDET FÄRSAARILLE

Suomesta Färsaarille voi lentää Kööpenhaminan tai Billundin kautta tai sinne voi matkata laivalla, mikä joidenkin mielestä on ainoa oikea tapa saapua uuteen maahan. Hirtshalsista Tanskan pohjoisrannikolta kulkee autolautta kesällä kaksi kertaa viikossa ja talvella kerran, mutta matkaan pitää varata puolitoista vuorokautta suuntaan.

Muuta tutkittavaa ja koettavaa THÓRSHAVNILLA, yhdellä maailman pienimmistä pääkaupungeista, on charmia vaikka

muille jakaa. Sen kaduilla kuljeskellessaan kohtaa sekä vanhoja hienoja rakennuksia että urbaania kahvilaelämää. Färsaarten ominaispiirteet näkyvät kaikkialla. Missä muualla voi löytää sushiravintolan, jonka katolla kasvaa ruoho. Satamassa on sekä kalliita huvijahteja että kuluneita kalastusaluksia värikkäässä sopusoinnussa. Keskustan punaisissa rakennuksissa, Tinganesissä, sijaitsee Färsaarten hallitus. Saarista tuli osa Tanskaa vuonna 1814, mutta sillä on ollut itsehallinto vuodesta 1948 lähtien.

AUTOAJELU tärkeimmillä saarilla tuo hyvää vaihtelua sukeltamiseen. Saarten suurin

turistinähtävyys on veneretki Vestmanna-saarten lintuvuorille. Siellä käytyään ymmärtää, miksi retki on niin suosittu. Upeampaa venematkaa korkeiden kallioiden välissä saa hakea. Linnut ja niiden kirkuna etenkin keväällä on huimaava kokemus.

JOS AIKAA RIITTÄÄ, kannattaa tehdä retki ulkosaarille. Kaikille saarille pääsee joko lautal-

la tai helikopterilla. Voisi kuvitella, että helikopterilento on kallis, mutta lento Mykinesin saarelle maksaa vajaat 30 euroa. Mykines on Färsaarten läntisin saari. Heli-skiing on suosittua muualla maailmassa, mutta miksi ei kokeilisi Färsaarilla heli-divingia?

4/2017 SUKELTAJA

21

Jere Mäki-Patola, Kuopio

Turvallisuudesta tinkimättä Jere Mäki-Patola on Sukeltajaliiton turvallisuusvaliokunnan uusi vahvistus, jonka monipuolinen kokemus palomiehenä, ammattisukeltajana ja sukelluskouluttajana saadaan nyt sukeltajayhteisön käyttöön.

Toimittanut KRISTIINA KARILA Kuva Eeva Mäki-Patola

MITEN SINUSTA TULI SUKELTAJA?

Yläasteelle siirtymisen yhteydessä kartoitin hieman kotikunnan harrastusvaihtoehtoja. Menin käymään pari kertaa sukellusseura Vesihiisin halliharjoituksissa, ja toiminta vaikutti kiinnostavalta.

Ikä ei vielä riittänyt laitesukelluskurssille, joten alkuun pelailin uppopalloa ja kävin leireillä snorklaamassa. Sitten keväällä 1997 osallistuin P1-kurssille, ja siitä asti on sukeltaminen vienyt mukanaan monenlaisiin paikkoihin ja tilanteisiin. Hiukan myöhemmin syvensin sukellustietouttani käymällä Merivoimien raivaajasukeltajakurssin, jonne jäinkin sitten töihin muutamaksi vuodeksi.

MIKÄ TÄSSÄ HARRASTUKSESSA KIEHTOO SINUA?

Vaihtelu; ei ole kahta samanlaista sukellusta, vaikka sukeltaisi samassa paikassa. Aina on erilainen valaistus, näkyvyys ja eri kalat ja muut jutut. Lisäksi sukeltamisen eri muotoja on niin monia, että siihen ei ehdi kyllästyä.

MISSÄ JA MITEN SUKELLAT MIELUITEN?

Tämä vaihtelee hieman muun elämäntilanteen mukaan. Tällä hetkellä snorklaaminen minimivarusteilla lämpimässä vedessä on varmasti kaikista mielekkäintä ja rentouttavinta. Toisaalta myös haastavammat ja teknisemmät sukellukset vievät hyvin ajatukset pois arjen kiireestä.

MIKÄ SUKELLUSKOKEMUS ON JÄÄNYT MIELEEN ERITYISENÄ?

S/s Maidanin hylky keskellä Punaistamerta oli melko mieleenpainuva. Vesi oli niin kirkasta, että pinnan väreet näkyivät vielä sadan metrin syvyydestä ja luonnonvalo riitti mainiosti sukeltamiseen. Toki valoa tarvittiin, jotta korallien värit näkyivät. Hylky oli löytynyt vasta muutamaa vuotta aikaisemmin, ja se oli sen verran syvällä ja sivussa vakioreiteiltä, ettei siellä vielä ollut kovin paljoa sukellettu. Ruumat olivat täynnä norsunluuta ja itämaisia mattoja, ja varsinkin laivan perä oli vielä hyvässä kunnossa. Hylky makasi kielekkeellä koralliriutan seinämässä samaan tapaan kuin sarjakuvissa. Pitkät etapitkaan eivät haitanneet, koska ympärillä uiskenteli koko ajan kilpikonnia, napoleonkaloja, mureenoja ja vaikka mitä muita eläimiä ja korallien väriloisto oli valtava. Kontrasti kotirannan vesiin oli melkoinen.

KUINKA SUKELLUS KUULUU TYÖHÖSI?

Työskentelen Pohjois-Savon pelastuslaitoksella ylipalomiehenä ja myös pelastussukeltajana. Sen lisäksi olen muutaman vuoden

22

4/2017 SUKELTAJA

ollut mukana kouluttamassa Pelastusopiston vesisukelluskursseja.

Lisäksi teen jonkun verran tarkastussukelluksia oman yritykseni nimissä, koska aikoinaan hankin myös kevytsukeltajan tutkinnon.

Olen ollut myös ajoittain tekniikkasukelluskursseilla divemasterina, sekin kai lasketaan työksi…

MILLAISIIN ASIOIHIN HALUAT VAIKUTTAA TURVALLISUUS­ VALIOKUNTATYÖSSÄ?

Tarkoituksena on olla mukana onnettomuustutkinnoissa ja katsoa asioita myös pelastusviranomaisen näkökulmasta. Tehtäväkenttääni on määritelty myös turvaohjeistuksen päivittämistä. Toki asiat ja tehtävät varmasti selkiytyvät vielä lisää, kunhan valiokuntatyö kunnolla pääsee alkuun.

MINKÄLAINEN ON MIELESTÄSI SUOMALAISEN SUKELLUSTURVALLISUUDEN TILA?

Laajalti lajia seuranneena olen huomannut seuraavaa: joka sukellusporukalla ja organisaatiolla kyllä on olemassa edes kohtalaiset ohjeet ja toimintatavat sukellusturvallisuutta ajatellen. Ongelma on siinä, ettei niitä välttämättä syystä tai toisesta noudateta. Esimerkiksi kunnollisen pari- tai varustarkastuksen tekeminen saatetaan joskus sivuuttaa vaikkapa kiireeseen vedoten. Varsinkaan virkistyssukeltamisessa en oikein ymmärrä tätä perustelua, koska pelastussukeltajakin tekee tarkastuksen, vaikka kyseessä on hälytystehtävä. Jokaisen sukelluksen saa pilattua huonolla asenteella ja puutteellisen tarkastuksen yhteydessä unohdetuilla välineillä.

Turvallisuudesta tietysti puhumattakaan.

ONKO SINULLA SUKELLUKSEEN LIITTYVIÄ UNELMIA?

Kaipa niitä on jokaisella sukeltajalla. Meksikon luolat ainakin ovat jo pitkään kiehtoneet.

MITÄ MUUTA PUUHAAT VAPAA­AJALLA?

Purjehdus on meillä koko perheen harrastus. Perheeseen kuuluvat vaimo, kaksi- ja nelivuotiaat pojat sekä espanjanvesikoira Urho.

Isommat sukellukset ovat olleet muutaman vuoden vähissä, koska lapset ovat nyt siinä iässä, ettei ihan jokaista liikenevää vapaata voi käyttää omiin harrastuksiin. Lisäksi meillä on ollut suurehko remontti kotona käynnissä kesän alusta, ja se kestänee vielä ensi kesän yli. Muuten pidän kaikenlaisesta vesillä ja luonnossa liikkumisesta. Teen mielelläni myös metsätöitä hyötyliikuntanäkökulmasta.

Joko tai Merellä vai metsässä?

Merellä, koska sinne pääsee paljon harvemmin, mutta koko ajan sinne kaipaa.

Tyynellä vai tuulella?

Tuulella, vantit vinkuu ja maisema vaihtuu.

Työsukellus vai yösukellus?

Yösukellus, tosin välillä nämä pääsee näppärästi yhdistämään.

Kouluttajana vai oppilaana?

Oppilaana, on mukavaa oppia uutta ja “nauttia kyydistä”.

Norpat

Norpan taitorata ei pelkkää lastenleikkiä Siellä ne norpat taas norppailevat. Paljon värikkäitä leluja, siellä vilahtaa pinnalla räpylä ja täällä snorkkeli ennen kuin norppa painuu taas veden alle. Tuolla ohjaaja muistuttaa tyhjentämään snorkkelin pinnan alla. Aikamoinen melske.

ILONA LINDSTRÖM

yksi parhaista puolista on, ettei siinä tarvitse kilpailla.

Toiminta ei ole samalla tavalla tavoitteellista kuin kilpaurheilussa, vaan jokainen saa luoda omat tavoitteensa harrastamiselleen. Harjoituksissa pelejä on paljon, ja lasten kanssa käytetään useimmiten erilaisia vesileluja opetuksen tukena. Tämän takia vierestä seuraavan on helppo erehtyä luulemaan, ettei noissa lasten leikeissä

ole itselle mitään kovin haastavaa. Leikin kautta norpat on kuitenkin totutettu toimimaan vedessä miten päin vain. Mitä tutummaksi vedessä olo tulee, sitä turvallisempaa siellä on, ja sitä luonnollisemmin vaikeatkin harjoitteet onnistuvat. Taitava norppaohjaaja onnistuu myös oikeiden pelien ja välineiden kautta opettamaan lapsille vaikeitakin taitoja lähes huomaamatta.

HAASTETTA KOKENEELLEKIN

Hiljattain P4-sukeltajakortilla palkittu Mikael Tyven Nokian ja Kuopion Urheilusukeltajista toteaa, että norppataustaiset juniorit pärjäävät muita kurssilaisia paremmin laitesukelluksen peruskurssilla, sillä he ovat vedessä aivan eri tavalla itsevarmoja. Kun perustaidot on hiottu jo altaassa, on avoveteenkin siirtyminen helpompaa.

Irene Savolainen

NORPPAHARRASTUKSEN

Kun tämä sama kuljetusharjoitus tulee eteen laitesukelluskurssilla, on se norpalle jo tuttua.

24

4/2017 SUKELTAJA

Pekka Paavola

Miksi me treenataan tätä?

AINA SILLOIN TÄLLÖIN ohjaaja kuulee tämän kysymyksen treeneissä. Minusta

se on hyvä kysymys.

Kun kysyin norpilta heidän mielipidettään asiasta, vastauksia oli monia. Osa koki, että taitoja treenataan avovesisukelluksia varten. Toiset puolestaan haluavat oppia uusia asioita, ja jotkut treenasivat norpparallia varten. Esiin tuli myös se, että treeneissä on mukavampi käydä, kun joku taito on hallussa.

Opimme asioita eri tavoin. Toiset oppivat näkemällä, toiset paremmin kuulemalla. Liikuntataidoissa itse tekeminen ja kokeileminen sekä asioiden toistaminen yhä uudelleen saa liikemallin jäämään kehon muistiin. Toistoja tarvitaan Mikael Tyven.

paljon ja taito saattaa unohtuakin, jos sitä ei käytä.

Jos joku asia tuntuu vaikealta oppia, kysy ohjaajalta, miten voit taitoa treenata tai olisiko hänellä joku vinkki oppimiseen. Ja jos tulee hetki, ettei huvita opetella, voi miettiä: Miksi treenataan tätä? Mitä saan, kun opin tämän taidon?

PERUSVÄLINETAIDOT HALTUUN

Mikael Tyven painottaa taitojen harjoittelun ja ylläpidon tuoman itsevarmuuden tärkeyttä. Säännöllisen harjoittelun tarve pätee niin norppiin kuin kokeneisiinkin sukeltajiin ja kouluttajiin. Laitesukelluksen peruskurssin allasosuudet ovat vasta pintaraapaisu snorklaustaidoista.

Avovedessä ei perusvälinekoulutusta ole ollenkaan. Laitesukelluskouluttajakurssilla perusvälinetaitojen vaatimustaso on korkea, ja niiden läpäiseminen onkin ollut useille kurssilaisille haastavaa. Kouluttajakurssilla vaadittavat taidot ovat kuitenkin ehdoton minimi, joita jokaisen täytyy pitää yllä. Edistyneemmillä sukelluskursseilla myös perusvälinetaitojen täytyy olla jo aivan selkärangassa, sillä ei ole varaa joutua paniikkiin, jos kaikki ei toimikaan kuten pitää.

Laitesukeltajalle hyvä haaste ja omien taitojen ylläpitämisen mittari on, että harjoittelee ja suorittaa vuosittain norpan taitorataan kuuluvat harjoitteet. Se on myös turvallisuuskysymys.

Pääsenkö tavoitteeseeni?

Monet suuntaavat lomilla lämpimiin vesiin. Ennen avovesiin menoa käy snorkkelisukeltajan turvaohjeet läpi ja muista kirjoitella snorkkelisukeltajan sukelluspäiväkirjaan. Sinne voi laittaa tarkat tiedot sukelluksesta ja paikasta.

Lisäksi voi fiilistellä vaikka piirtämällä. Päiväkirjasta on kiva seurata oman sukelluskokemuksen kertymistä.

Treeni-iloa kaikille!

HELI HALAVA, nuorisopäällikkö

Suvi Ihamäki

Aikuisen ei tule harjoiteltua välttämättä ollenkaan ilman perusvälineitä. Varsinkin maskista tulee nopeasti ja huomaamatta varsinainen turvalelu. Etenkin pinkkaukseen eli perusvälineiden riisumiseen ja pukemiseen pohjassa saa kokeneempikin kouluttaja keskittyä. Samaan aikaan reipas norppa osaa riisua perusvälineet siistiin nippuun, pukea perusvälineet rauhallisesti neljässä metrissä ja vielä tyhjentää maskin lisäksi snorkkelin ennen pintaan tuloa.

Oikein hatunnoston arvoinen suoritus!

Hyvin treenatuista vesitaidoista on hyötyä monessa yhteydessä. Tässä viime kevään Forssan Norpparallista taidonnäyte, miten pari nostetaan vedestä altaan tai laiturin reunalle.

4/2017 SUKELTAJA

25

Maailman K suurin petokala silmästä silmään

olme suomalaista kaverusta nousee Solmar V -alukseen ja levittää kuivapuvut esille. Kaikki muut asiakkaat ovat märkkärisukeltajia Yhdysvalloista. Heille on luvassa kylmää kyytiä, sillä veden lämpö on 20 astetta ja haihäkeissä ei liikuta lainkaan. Kuutisen tuntia päivässä vilpoista vettä olikin muille liikaa. Useimpia sukeltajia kylmä vesi pelotti paljon enemmän kuin valkohait!

VALKOHAIPÄÄKAUPUNKI

Isla de Guadalupe on käänteinen eläintarha.

Ihmiset ovat häkeissä ja eläimet tarkkailevat – eivätkä mitkä tahansa eläimet. Pekka Tuuri kävi kuvaamassa upeita valkohaita.

Teksti ja kuvat PEKKA TUURI

26

4/2017 SUKELTAJA

Isla de Guadalupe Meksikon länsirannikolla on maailman valkohaipääkaupunki. Missään muualla ei valkohaiden näkeminen ole yhtä varmaa ja vesi yhtä sinistä kuin siellä. Guadalupen saari on komea tulivuori useine purkautumiskraatereineen, ja se kohoaa yli kilometrin korkeuteen luoden ympärilleen mikroilmaston.

Kalifornian rannikkoa edestakaisin seilaavat valkohait saapuvat saarelle elokuussa metsästämään nuoria hylkeitä ja täydentävät dieettinsä tonnikaloilla. Saari onkin valkohaituristien suosiossa,

ja sinne on tehty kaupallisia valkohaimatkoja jo yli 20 vuoden ajan. Laivamatka alkaa Yhdysvaltojen San Diegosta tai Meksikon Ensenadasta, ja ylitys kestää noin 20 tuntia.

Haiden rauhallisen uintityylin ja heikon saalistusinnon ei kuitenkaan pidä antaa hämätä. Valkohai on luonnostaan varovainen ja harkitseva saalistaja. Hämärässä, kun valkohai on päättänyt iskeä, saaliiksi jäävät niin hylkeet kuin tonnikalatkin!

HÄKKI EI HOUKUTA HAITA

Valkohaisukeltajat tarkkailevat haita häkeistä käsin. Häkit kelluvat aluksen takana pinnalla, ja sukeltajat siirtyvät häkkeihin pintaluukkujen kautta. Häkeissä hengitetään pintailmaa. Kaudella 2016 valkohai pääsi kahdesti sisälle häkkiin, ja onnettomuuksilta vältyttiin vain ihmeen kaupalla. Kaudeksi 2017 häkkejä onkin muutettu niin, että nykyään hain on mahdotonta päästä häkkiin.

Samalla ikkunoita on pienennetty jopa niin paljon, että ne ovat hankalan pieniä valokuvaamisen kannalta.

Hait houkutellaan paikalle hamppuköyteen sidottujen tonnikalapalojen avulla. Hain lähestyessä syöttiä vedetään häkin sivuitse, ja näin houkutellaan hai lähemmäksi häkkiä. Hait tavoittelevat syöttejä laiskasti ja saavat vain harvoin syötin kiinni.

VAIVAN VÄÄRI

Kahden päivän aikana näimme yhteensä neljä naarasta ja seitsemän koirasta. Tapahtumia riitti, mutta todelliset lähikontaktit jäivät harvalukuisiksi. Osa ajasta meni hukkaan ilmakuplia täynnä olleen pintaveden työntyessä paikalle, jolloin näkyvyys putosi 20 metristä kahteen metriin. Lisäksi trooppinen myrsky Lidia ajoi meidät pois päivää liian aikaisin. Pienistä vastoinkäymisistä huolimatta matka oli ajan- ja rahankäytön arvoista, sellainen kerran elämässä -reissu. Valkohait ovat ylväitä ja varovaisia, viileiden merien valtiaita. Niitä seuratessani olen mielelläni ”häkki-ihminen”!

Katso lisää Pekka Tuurin haikuvia Sukeltajaliiton Instragramista.

4/2017 SUKELTAJA

27

Käyttäisinkö liiviä?

Kotimaisessa sukeltamisessa on sitkeästi vallinnut perinteikäs trendi, jonka mukaan tasapainottamista pelkällä kuivapuvulla arvostetaan. Tasapainotusliivi on kuitenkin tehty tätä tarkoitusta varten, joten sitä olisi järkevää käyttää.

JOUNI PIISPANEN, Turvallisuusvaliokunta

28

4/2017 SUKELTAJA

Stig Gustavsson

N

iin sanottu viranomaissukellustapa eli tasapainotusliiviä ei ole tai sitä ei käytetä on lähtöisin alun perin sotilassukeltamisesta ja sieltä aikoinaan siirtynyt muun muassa pelastussukeltamisen käytäntöihin. Mikä toimii viranomaisen työtehtävissä, ei välttämättä kuitenkaan ole paras tapa harrastesukeltamisessa. Tosin hiljalleen myös useat pelastuslaitokset ovat siirtyneet käyttämään liiviä, ja sen monipuolinen käyttö on jo osana pelastussukeltajakoulutustakin.

LIIVI ON PAREMPI

Liivi on ihanteellinen väline nopean nosteen aikaansaamiseen ja tasapainon hallintaan. Liivi täyttyy ja tyhjenee nopeasti, ja kahden tyhjennysventtiilin ansiosta se tyhjenee missä asennossa tahansa. Kuivapuku sen sijaan on hidas tyhjentää, ja sukeltajan tulee olla lähes pystyasennossa, jotta puku tyhjenee täysin. Lisäksi puvussa liikkuva kaasu häiritsee monissa tilanteissa sukellusasentoa. Näistä syistä sukeltaja saattaa päätyä käyttämään kohtuuttoman paljon lisäpainoja.

Kun puvussa pidetään vain liikkumisen ja lämpöeristyksen kannalta välttämättömin kaasumäärä, ei pukukaasu liiku ylävartalon ja jalkojen väliä häiritsevästi. Kun pukua hieman tyhjentää ja tasapainottaakin liivillä, voi sukeltaa yhtä huolettomasti kuin sukeltaisi märkäpuvulla. Vaaka-asento, vino sukellusasento sekä pystyasento jopa pää alaspäin onnistuvat helposti ja ilman riskiä siitä, että pukukaasu pakenisi jalkoihin. Pää alaspäin/jalat ylhäällä -sukeltamista edellytetään mm. hylky- ja luolapenetraatioissa.

VALITSE KÄYTÖN MUKAAN

Kullekin laitekokoonpanolle luonteenomainen painojakauma voidaan korjata puvun ja liivin yhteiskäytöllä ja valitsemalla ko. laitteistolle sopiva liivityyppi. Erityisesti wing-tyyppisiä liivejä on tarjolla erilaisilla kaasun jakautumismalleilla. Muun muassa rebreatherit saattavat olla hyvinkin etu- tai peräpainoisia, jolloin liivin valinnalla voi vaikuttaa sukellustehoon ja mukavuuteen ja sitä kautta esimerkiksi sykkeeseen. Mikäli sukeltaja on etupainoinen, liiviin lisätty kaasu korjaa tilanteen. Mikäli taas jalat pyrkivät laskeutumaan, puvun jalkoihin lisätty pieni kaasumäärä korjaa tämän. Sama koskee toki avoimen kierron selkämallisia ja sidemount-laitteita. Takkiliivejä olisi hyvä testata ennen hankkimista, sillä niiden tasapainotusominaisuudet voivat vaihdella suurestikin.

TARKASTA TOIMINNOT

Hyvä asennon ja nosteen hallinta parantaa sukeltajan tehokkuutta ja pienentää monia sukelluksen riskejä.

Kaikki liivin toiminnot tulee tarkistaa ennen sukellusta: liivin täyttö napista, täyttö puhaltaen, ylipaineventtiilin aukeaminen, tyhjennys napista ja käsin tyhjennys ylipaineventtiilin vetonarusta. Jatkuva käyttö pitää kaikki venttiilit kunnossa ja käyttö rutinoituu. Mikäli kaikki toiminnot on tarkastettu ennen sukellusta ja tyypilliset vikalähteet huomioitu, on epätodennäköistä, että sukelluksen aikana ilmenisi ongelmia.

Liiviin kertynyt vesi tulee poistaa sukelluksen jälkeen joko ylipaineventtiilin tai haitariletkun kautta. Talvella on suositeltavampaa tyhjentää vesi ylipaineventtiilin kautta, sillä täyttöventtiiliin kertyvä vesi jäätyy helposti seuraavan sukelluksen alussa. » 4/2017 SUKELTAJA

29

et va r u

ste.n

et ste.n va r u

Hevosenkenkämallinen ja donitsimallinen wings-liivi. Noste jakautuu näissä eri tavalla.

VOIKO LIIVISTÄ HENGITTÄÄ?

Tästä keskustellaan usein. Teknisesti ottaen liivintäyttöventtiilistä voi hengittää siten, että painaa samanaikaisesti täyttö- ja tyhjennysnappulaa kun hengittää sisään.

Silloin kaasu tulee suoraan pullosta eikä kulje säkin kautta. Tämä ei kuitenkaan ole riskitöntä, sillä osa säkin kaasusta saattaa kulkeutua keuhkoihin vahingossa. Liivin sisäsäkissä on ihanteelliset olosuhteet bakteerien ja virusten lisääntymiselle, joten säkin sisällä olleen kaasun hengittäminen altistaa keuhkotulehdukselle.

Käytännössä liivintäyttöventtiilistä hengittäminen ei onnistu ongelmatilanteessa, ellei sitä ole harjoiteltu paljon ja säännöllisesti. Lisäksi toimenpide vaikuttaa helposti tasapainotukseen.

TYYPILLISET TOIMINTAHÄIRIÖT

Yleisin liiviin liittyvä vikatyyppi on puuttuva täyttöletku, siis puhdas käyttäjävirhe.

Tämä tulisi havaita ja korjata paritarkastuksessa.

Liivin tekniset toimintahäiriöt liittyvät pääosin täyttö-/tyhjennysventtiilien toimintaan. Mikäli liiviä käytetään ahkerasti ja säännöllisesti, venttiilit voivat toimia ilman huoltoa kymmenenkin vuotta. Venttiilien huolellinen pikahuolto muutaman vuoden välein on kuitenkin paikallaan.

30

4/2017 SUKELTAJA

Liivin sisäsäkissä on ihanteelliset olosuhteet bakteerien ja virusten lisääntymiselle.

Täyttöventtiilissä on vain muutama pieni o-rengas, jotka on helppo huoltaa, kunhan venttiilin tyhjennys- ja täyttöpuolen karan saa auki vahingoittamatta sisäosia.

Haitariletkun kiinnitys säkkiin ja ylipaineventtiilin rakenne ovat yleensä identtiset. Niiden rakenne on yksinkertainen ja itse huollettavissa, mutta on tärkeää muistaa sulkea ne huolellisesti huollon päätteeksi. Moni toimintahäiriö on seurausta virheestä tässä kohtaa.

Liivin sisäsäkki on vahvaa polyuretaania ja sietää rumaakin käsittelyä, mutta saattaa kuitenkin vaurioitua terävistä esineistä tai jäädessään laitteen alle tai tiukkaan väliin kuljetuksen aikana. Sisä-

säkki voidaan usein paikata kentällä kuten polkupyörän sisäkumi.

Sukelluksen aikana tyypillisin toimintahäiriö on liivin hidas täyttyminen.

Vikana on tällöin täyttöventtiilin karan kahden o-renkaan vaurio tai karan juuttuminen. Avaaminen, puhdistus ja rasvaus korjaavat tämän ongelman. Pahimmillaan täyttönappi ja sen alla sijaitseva palautusjousi irtoavat sukelluksen aikana, jolloin täyttönapin painallus saa liivin täyttymään nopeasti ja hallitsemattomasti. Tilanteen ratkaisemista tulee harjoitella etukäteen: jos karaa ei saa vedettyä takaisin ulos, täyttöletku pitää irrottaa. Varustetarkastuksessa varmistetaan rutiiniluontoisesti, ettei täyttönappi ole päässyt kiertymään auki, eikä pääse.

HARJOITTELE

Kun liiviä käytetään tasapainotukseen jatkuvasti, sen käyttö hätätilanteessa myös turvaliivinä onnistuu intuitiivisesti. Liivi on tehokas väline nosteen ja asennon hallintaan sekä pelastautumiseen, joten sitä tulisi ottaa kaikki hyöty irti. Sukellusparin liiveissä voi olla paljonkin eroja.

Ainakin nopea täyttö ja tyhjennys tulee osata tehdä sukellusparinkin liivillä, joten nämä toiminnot tulee käydä läpi ennen sukellusta.

et ste.n va r u

t .ne ste ru va

Liivin täyttö-/ tyhjennysventtiili purettuna, huollettuna ja rasvattuna.

Jouni Piispanen

Takkiliivi, jossa täyttö-/tyhjennysventtiili haitariletkussa ja kiinteät painotaskut.

Jouni Piispanen

Takkiliivi, jossa täyttö-/tyhjenysventtiili liivin alaosassa, ns. airtrim-järjestelmä. Liivissä on myös irrotettavat painotaskut.

Tyhjennys-/ylipaineventtiili purettuna.

4/2017 SUKELTAJA

31

32

Vuoden Sukelluskuva Klaus Oldendorfilla KALLE NORDLING KUVA-ALBUMI Kävin introsukelluksella 2014 Jordanian lomamatkalla Punaisellamerellä. Tämän jälkeen oli pakko päästä kurssille Suomessa. Ensimmäisen vuoden aikana tein noin 60 sukellusta ja valokuviakin tuli otettua GoProlla heti kurssisukellusten jälkeen. Suoritin P2-kurssin heti kun siihen tarjoutui mahdollisuus sekä hyvin pian tämän jälkeen seoskaasusukelluskoulutuksen sekä Mine Diver 1 -tasoisen luolasukelluskoulutuksen.

Sukellan sekä Suomessa, lämpimissä vesissä että ulkomailla kaivoksissa ja luolissa.

Ensimmäisen kunnollisen Aquatica VA-kotelon Nikonin kameralleni ostin vasta 2016 syksyllä, ja sen jälkeen se onkin kulkenut poikkeuksetta jokaisella sukelluksella mukana lukuun ottamatta kurssisukelluksia. Kuvaan pääasiassa vedenalaisia maisemia ja sukeltajia. Etenkin hylyt ovat lähellä sydäntä. Yritän mieluiten kuvata vallitsevassa valossa (tai valomiehen avustuksella), mikäli sitä vain on tarjolla.

Olimme Porin Urheilusukeltajien kolmen hengen tiimillä sukeltamassa Klaus Oldendorfilla, itse ensimmäistä kertaa kyseisellä hylyllä. Keli oli tyyni ja aurinkoinen ja näkyvyys huippuluokkaa, vähintään 20, ellei jopa 30 m. Myös virtaus oli käytännössä olematon.

Kuvasin ensimmäistä kertaa niin, että yhdellä tiimistämme oli mukana kunnollinen Kalle Loimupalon valmistama 100W LED-videovalo.

Kuvausvalo mahdollistaa paljon sellaista mitä ei ilman valoa tai salamilla saa toteutettua. Sovimme, että ensimmäisellä sukelluksella aluksi käydään ruorilla ja edetään siitä sitten kohti keulaa.

Valomies valaisee kolmatta sukeltajaa sivusta, ja minä otan kuvia sopivissa tilanteissa.

Voittokuvan otin aivan ensimmäisen sukelluksen alkuvaiheessa. Hienolla hylyllä harvinaisen hyvissä olosuhteissa otin noin 400 ruutua kahdella sukelluksella. Olin innoissani, sillä tiesin jo silloin, että useampikin kuva tulee onnistumaan.

Hyvä näkyvyys, aurinkoinen keli, kokenut ja tuttu tiimi sekä hyvä kuvausvalo ja kunnollinen kamera mahdollistivat tämän tilannekuvan.

Ensimmäisellä sukelluksella Riku Ihalainen toimi valomiehenä ja Harri Laiho mallina. Toisella sukelluksella vaihdoimme osia.

TUOMARISTON KOMMENTIT: Hylkyjen kuvaa-

minen Suomen olosuhteissa on vaikeaa: valoa on vähän ja näkyvyys usein huono. Tässä klassisessa hylkykuvassa keinovalo ja luonnonvalo on saatu kauniisti tasapainoon. Kuvaaja on tavoittanut suomalaisen hylkysukelluksen tunnelman parhaimmillaan.

Katso kaikki tulokset ja palkitut kuvat

www.sukeltaja.fi > Kuvagalleria

Katso myös kisaan osallistuneet videot Sukeltajaliiton Youtube-kanavalta.

33

Paremmaksi kuvaajaksi

Kuva on rajattu osa videosta IsoMelkuttimella.

Kuvan kyltti on noin 50 senttimetrin päässä kamerasta.

360 asteen kamera kuvaa kaiken 360 astetta kuvaava video- tai still-kamera kuvaa kaiken ympärillään, jolloin lopputulos muistuttaa ihmisen näkökokemusta. Tällainen kamera kuvaa 360 astetta horisontaalisesti ja yleensä noin 240 astetta (jotkut mallit myös 360 astetta) vertikaalisesti. Kamera kuvaa siis myös kuvaajan.

Teksti ja kuva PASI MANNERKOSKI KAMERAN OTTAMA still-kuva

on täydellinen ympyrä, ja siihen kyllästyy nopeasti. Laitteen toiminnan ymmärtää paremmin, jos 360 asteen kuvaa katsoessaan kuvittelee itsensä kuvaajaksi, joka voi kääntää kameransa toiminnan aikana haluamaansa suuntaan.

Katsojalle tämä avaa mahdollisuuden tutkia kuvattavaa kohdetta, kuten hylkyä, aivan uudella tavalla.

Esimerkiksi kun kuvaaja on ohittamassa mielenkiintoista kohdetta, voi katsoja kääntää ruudulla kameran näkymän haluamaansa suuntaan ja katsoa, miltä kohde näyttää vaikkapa taaksepäin katsottaessa, aivan kuin kääntyisi sukeltaessa ihailemaan hienoa hylyn osaa uudelleen.

Katsojan näkymän muuttaminen on vain yksi osa 360 asteen kameran viehätystä. Koska kameran kuvakulma on hyvin laaja, on sen syväterävyys myös omaa luokkaansa. Kohdetta lähestyttäessä kamera voidaan viedä hyvin lähelle, niin että kohteen mittasuhteet muuhun ympäristöön verrattuna korostuvat.

Avaruuselokuvissa käytettiin filmiaikana samaa tehokeinoa. Kun pienoismallin haluttiin näyttävän valtavalta avaruusalukselta, liikutettiin kameraa hyvin lähellä pienoismallia.

RIITTÄVÄSTI TARKKUUTTA

Vasta nyt alkaa 360 asteen kameroiden tarkkuus olla sillä tasolla, että yksityiskohdat myös säilyvät. Kameroita markkinoidaan HD- ja 4K-tarkkuuksilla, mutta vasta 4K-tarkkuus alkaa olla siedettävää. Tämä johtuu siitä, että kun 360 asteen kuva muutetaan tavallisen videokuvan mittasuhteisiin, on tämä osa ”rajattu” laajasta 4K-tarkkuuden kuvasta ja lopputulos onkin enää HD-tasoa.

Valitettavasti Youtube heikentää laatua vielä lisää. Itse kamerat ovat hyvin pieniä, ja ne vaativat lisävarusteeksi vedenalaiskotelon ja yleensä myös pidikkeen tai kahvan.

TAVALLINEN VIDEO 360 KUVAMATERIAALISTA

360 kameran hienostuneisuus avautuu vasta kuvaa editoitaessa.

360 materiaalista voi tehdä myös tavallisen videon. Muokkausvaiheessa voidaan kuvakulma ”nauhoittaa” editointiohjelmalla ja esimerkiksi kääntää ajon aikana kameraa haluttuun suuntaan.

Lopuksi ”kamera-ajot” leikataan osaksi tavallista videota. Esimerkiksi sukeltaja lähestyy alussa hylyn keulaa ja videosta leikataan leike normaalin videon kuvasuhteessa. Seuraavaksi käännetään editointiohjelman kuviteltua kameraa ja leikataan uusi leike. Kun nämä kaksi samaan aikaan kuvattua ”filminpätkää” leikataan yhteen, saadaan kuvakulmat ikään kuin otos olisi kuvattu kahdella kameralla.

Editointia voi tehdä aivan tavallisellakin editointiohjelmalla, mutta jos editoitu kuva halutaan muuntaa takaisin 360 muotoon, minkä myös esim. Youtube tunnistaa, on videotiedoston metadata palautettava oikeaan muotoon esitystavasta riippuen.

Nettipalvelut sisältävät yleensä ohjeet, jos tätä tuetaan.

SOPII SUOMEEN

Suomen vesiin 360 asteen kamera ui kuin kala. Suomessa sukelluskuvaamisen ongelma on, että heikossa näkyvyydessä on oltava lähellä kohdetta, ja silloin muuta ympäristöä ei pysty näkemään ja ymmärtämään. Kun kuvan katselija kääntää itse näkymää, on hänen helppo ymmärtää, miltä esimerkiksi tässä osassa hylkyä näyttää sukeltajan silmin. Se, että itse kuvaajakin on kuvattu, antaa myös näkökulmaa ja perspektiiviä ympäristöstä. Parhaimmillaan kamera on, kun kuvaajan ympärillä on myös muita sukeltajia, joiden liike tuo toimintaa ja syvyyttä niihin osiin kuvaa, missä sitä ei muuten ole.

Katso, miltä näyttää 360 video sukellukselta Iso-melkuttimelta.

https://youtu.be/3mgv2zIhBkA

34

4/2017 SUKELTAJA

Onks kello hyvin?

Sukeltajan statusta voi korostaa komealla sukeltajankellolla. Klassisen tyylikkäät, urheilulliset ja siistit kellot sopivat sekä vapaa-aikaan että bisnespukeutumiseen, joten hankintana ne ovat monikäyttöisiä. Laadukas kello kestää myös aikaa.

TINGI

Seiko Prospex SRP779K1

TÖRSÄÄ

Rolex Submariner

SEIKON valmistamia Prospex-malliston sukelluskelloja löytyy usei-

ROLEXIN vihreällä kellotaululla varustettu Submariner on monen

ta eri malleja. Prospex SRP779K1 -kellossa on Seikon 24-kivinen au-

sukeltajan unelma. Kyseessä on kallein teräksinen Submariner-ver-

tomaattikoneisto, jonka voi vetää myös manuaalisesti. Tässä mallissa

sio. Ilman päivämäärätoimintoa malli on hieman edullisempi. Komean

on niin sanottu pepsikehä. Seikon sukelluskellot ovat edullisemmas-

vihreän kellotaulun tuntimerkinnät ja viisarit ovat itsevalaisevia ja lasi

ta päästä mutta silti laadukkaita.

on kestävää safiirilasia.

459 €

BONUS

• Kokonaan harjattua terästä • Rungon leveys 40 mm

Valmistaja

• Musta silikoniranneke • Rungon leveys 44,3 mm • Kello-osa terästä

Valmista

ja

n. 9000 €

Entäs naiset?

TASAPUOLISUUDEN nimissä toivoisi, että naisten kapeammille ran-

teille valmistettaisiin omia kelloja. Naisellisia malleja ei kuitenkaan kovin monia löydy. Poikkeuksena ovat esimerkiksi Omegan sirommat

n. 2000 €

mallit, kuten Seamaster Diver 300M Quartz 28 mm. Mallissa kellotaulu on huomattavasti kapeampi kuin edellämainituissa, joten se sopii

• Kokonaan ruostumatonta terästä • Musta kellotaulu

Valmista ja

hyvin sirompaan ranteeseen. Kellossa on paristokäyttöinen koneisto.

4/2017 SUKELTAJA

35

Töihin pohjalle Tutkimussukeltaja on tutkija, jonka tutkimuskohde sijaitsee veden alla. Se voi olla kasvi tai eläin, pohjan aines, hylky tai muu muinaisjäännös, josta halutaan kerätä tietoa pinnalle analysoitavaksi. Kuten muillakin ammatikseen sukeltavilla, sukellustaitoa tarvitaan työpaikalle pääsemiseen ja siellä toimimiseen.

KRISTIINA KARILA

O

man lisänsä veden alla hallittaviin asioihin tuovat tutkimusvälineet. Tutkijan työtehtävät vaihtelevat, mutta tyypillisesti veden alta haetaan informaatiota. Mukana on siis ainakin jonkinlaiset dokumentointivälineet: kynä ja sleitti, kamera tai vaikkapa vedenalainen tablettitietokone. Arkeologista tutkimusta tehdessä käytössä saattaa olla erilaisia kaivaustekniikoita ja esimerkiksi mammuttipumppu, jolla imetään pohjaainesta pois tutkimuskohteen ympäriltä. Veden alle voidaan myös rakentaa erilaisia koejärjestelyjä, jotka vaativat kookkaitakin telinerakennelmia ja tutkimusvälineistöä.

– Sukellustaidon ja etenkin tasapainotuksen tulee olla erinomainen, jotta sitä ei tarvitse miettiä vaan voi keskittyä tehtävään pinnan alla, sanoo tutkimussukeltaja ja Alleco Oy:n toimitusjohtaja Jouni Leinikki.

Biologien työsukellukset ovat tyypillisesti matalia, koska Suomessa kasvillisuus viihtyy kymmenen metrin yläpuolella.

Arkeologista tutkimusta tekevät saattavat sukeltaa syvemmällä esimerkiksi hylyillä, ja eläinnäytteitä tai geologisia näytteitä saatetaan hakea hyvinkin syvältä.

– Useimmat sukelluksemme ovat onneksi helppoja, joten ne eivät rasita fyysisesti, Leinikki toteaa.

36

4/2017 SUKELTAJA

TUTUT RUTIINIT

Tutkimussukeltajien sukellusvarustus on samanlainen kuin harrastajalla, mutta kokomaskia käytetään enemmän, koska siinä on mahdollisuus puhelinyhteyteen.

– Arkeologeilla on yleensä puheyhteys joko pariin tai pinnalle.

Sukellamme myös aina köysiyhteydellä joko vähintään köysi pintapoijuun kiinnitettynä tai sitten pintaköysi tai pariköysi.

Maailmalla tätä vähän ihmetellään, mutta Suomen olosuhteissa se on vain järkevää. Sukellukset suunnitellaan olosuhteiden mukaan ja niiden riskit analysoidaan etukäteen. Jos tavanomaiseen käytäntöön tulee muutoksia, kuten vaikkapa uusi mittausväline, sen käyttöä harjoitellaan ensin helpoissa olosuhteissa, Leinikki kertoo.

– Allecossa sukellamme yleensä tuttujen ihmisten kanssa, joiden osaaminen tunnetaan. Käytämme töissämme vain tutkimussukeltajan koulutuksen saaneita tai joskus helpoissa tehtävissä parhaillaan kurssia suorittavia. Tutun parin valmistautumista sukellukselle seurataan, mutta mitään varsinaista checklistiä varusteista meillä ei ole käytössä. Ennen pinnan alle menoa tarkistetaan vielä, että kaikki varusteet ovat kiinni ja kaasuventtiilit auki.

Vieraamman kanssa ollaan vieläkin tarkempia, hän kuvailee.

Jill Heinerth

Sukellusturvallisuus

Uutta tekniikkaa

Jouni Leinikin arkisto

Tabletti veden alle ALLECON KEHITTÄMÄÄ tablettitietokonetta, Alltabia,

voi käyttää veden alla. Alltab on tavallinen Samsung Galaxy Tab S2 8”, joka on suljettu nesteellä täytettyyn koteloon.

Nestetäytön ansiosta se kestää paineenvaihtelut 90 metriin saakka (harrastesukeltajan malli). Näyttöä voi käyttää sukelluskäsineenkin peittämällä sormella tai millä tahansa sormen muotoisella esineellä. Tabletti toimii langattomasti. Hintaa harrastesukeltajalle suunnatulla mallilla on veroineen noin 3090 euroa.

Mitä sillä voi tehdä?

Alltabilla voi tehdä muistiinpanoja ja täyttää elektronisia lomakkeita kerätessään tietoa pinnan alta tai tutkia etukäteen ladattuja kala- ja korallioppaita ja hylkykarttoja. Laitteen oman wifi- ja bluetooth-yhteyden kantama on vedessä vain muutaman sentin, mutta se riittää, jos haluaa kiinnittää tabletin Gopro-kameraan isoksi näytöksi. Jotta dekoja voiJouni Leinikki on sukeltanut vuodesta -77 lähtien. Hän oli mukana luomassa tutkimussukeltajan ammatillista tutkintoa 90-luvun puolivälissä ja toimi siihen johtavan koulutuksen vastaavana kouluttajana Luksiassa ja sen edeltäjissä vuosina 1995-2009.

Leinikki työskentelee toimitusjohtajana perustamassaan Alleco Oy:ssä, joka tarjoaa vesiympäristöön liittyviä asiantuntijapalveluja.

si viettää mukavasti netissä surffaillen, pitää lisävarusteena olla antenni esim. pintapoijuun kiinnitettynä. Leffojen katselu onnistuu ja äänetkin kuuluvat kun hommaa vedenkestävät bluetooth-kaiuttimet. Laitteella voi tallentaa syvyys-, etäisyys- ja kompassisuuntatietoja, mistä on hyötyä esimerkiksi luolien kartoituksessa. Alltabilla on myös pelattu Pokemon Gota veden alla, ja sillä on mahdollisuus hyödyntää ns. lisättyä todellisuutta eli sukeltaessa laite näyttää reaaliaikaisesti, missä liikut ja osoittaa vaikkapa nuolilla mie-

Työsukelluksilla asenne on ammattimainen, mikä tarkoittaa omanarvontuntoa ja arvokkuutta.

– Ei pelleillä, ihmiset ja heidän osaamisensa tunnetaan ja työskentelyä seurataan. Työnantajana olen tarkka esimerkiksi siitä, että puolikuntoisena ei sukelleta. Joskus sukeltaja saattaa asettaa painetta itselleen siitä, että työ pitäisi saada valmiiksi, jotta kaikki pääsevät kotiin, mutta sitten minun tehtäväni on asettaa tarvittaessa rajoituksia, Jouni Leinikki sanoo.

Onnettomuuksia tai poikkeustilanteita ei Leinikin mukaan tapahdu oikeastaan koskaan. Itse hän on kerran uransa aikana ollut painekammiohoidossa sukeltajantautiepäilyn vuoksi, mutta oireiden syyksi osoittautui lopulta sukelluksen jälkeen ilmennyt niskan hermopinne.

– Tapaturman varalta meillä on aina hapenantolaite ja ensiapuvälineet mukana ja kaikki osaavat niitä käyttää. Lisäksi yhteydet viranomaisiin pelaavat, jotta apua saadaan paikalle nopeasti.

Harrastesukeltajia Leinikki kehottaa opettelemaan turvaohjeet ja noudattamaan niitä.

– Opettele uudet asiat ensin helpoissa olosuhteissa. Ota huomioon toiset: ei auta hermostua, jos pari ei tunnekaan olevansa sukelluskuntoinen. Lisäksi Suomessa sukeltaa myös niitä, jotka ovat saaneet koulutuksensa ulkomailla ja oppineet ehkä tekemään joitakin asioita eri tavalla kuin meillä. Keskustelkaa asiat halki uuden ihmisen kanssa ennen sukellusta.

lenkiintoisia kohteita reitilläsi.

Juha Syväranta

Juha Syväranta

AMMATTIMAINEN ASENNE

4/2017 SUKELTAJA

37

Sukeltaja matkalla Kun on tarkoitus ottaa kaikki irti sukelluslomasta, haluaa moni viedä etelän vesille mukaan omat varusteet. Mutta mitä lentokoneeseen saa viedä ja mitä ei? Poimimme juttuun vinkkejä tavallisen sukellusmatkailijan näkökulmasta, jolla on mukana perusvarusteita.

Nämä jutut on hyvä tietää myös ennen ensimmäisen sukellusloman varaamista.

SUSANNA KORKIATUPA Kuvitus Mika Viitanen

H

elsinki-Vantaan lentoasemalta kerrotaan, ettei lentoyhtiöillä ja lentoasemilla juurikaan ole eri käytänteitä, vaan suurin osa noudattaa kansainvälisiä ICAO:n (Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö) turvallisuusmääräyksiä. Niissä määritellään minimiehdot lentokuljetuksille, mutta yhtiökohtaisia tiukempia määräyksiäkin voi olla. Viisainta on varmistaa mahdolliset yhtiökohtaiset rajoitteet aina ennen matkalle lähtöä, etenkin jos matkustaa erikoisempaan kohteeseen. Otimme selvää muutaman suosituimman yhtiön käytänteistä.

MITEN PAINEILMAPULLOT VOI KULJETTAA?

Suurin osa yhtiöstä kuljettaa pullot normaalina matkatavarana ruumassa, kunhan ne ovat tyhjiä. Harva paineilmalla sukeltava haluaa edes ottaa mukaan omia pulloja, ja harvoin siihen on syytäkään. Kuitenkin esimerkiksi rebreather-sukeltajat, joilla laitteisto poikkeaa paineilmalla sukeltavista, voivat haluta ottaa pullonsa mukaan.

– Asiakkaan vastuulla on tarvittaessa osoittaa, että pullo on paineistamaton ja näin ollen turvallinen kuljettaa. Helpoin tapa varmistaa prosessin sujuvuus on, että pulloon ei kiinnitetä kuljetuksen ajaksi mitään laitteita, kuten esimerkiksi venttiiliä. Tyhjän pullon suun voi kuitenkin suojata epäpuhtauksilta esimerkiksi teipillä tai muovitulpalla, kertoo Finavian turvapalveluiden palveluesimies Joni Pekkanen.

Hän lisää, että turvallisuusnäkökulmasta katsottuna tyhjän pullon voisi kuljettaa myös käsimatkatavarana, mutta usein käsimatkatavaroiden kokonaismäärä tai painoraja tulevat tässä esteeksi.

Sukelluspuukot ja mahdolliset työkalut tulee kuljettaa ruumassa.

ENTÄ VALAISIMET JA AKUT?

Sukelluslampuista, jotka toimiessaan saattavat kuumentua, pitää irrottaa akku tai polttimo kuljetuksen ajaksi.

Irrotetun akun navat tulee suojata oikosululta huolehtimalla, etteivät ne pääse kosketuksiin metallin tai toisten akkunapojen kanssa. Paristojen ja akkujen litiumpitoisuus ei saa ylittää 2 g yksittäistä akkua kohti.

– Jos käsimatkatavaroiden määrän ja koon puitteissa on mahdollista, niin suosittelen lampun kuljettamista käsimatkatavaroissa. Mikäli irrotat pelkän akun, niin ota se mukaan käsimatkatavarana joka tapauksessa, sillä ruumassa irrallisia litiumakkuja ei saa kuljettaa lainkaan, Pekkanen sanoo.

38

4/2017 SUKELTAJA

100–160Wh irrallisia litium-ioniakkuja saa käsimatkatavaroissa olla kaksi kappaletta lentoyhtiön suostumuksella.

– Muiden kuin litiumakkujen kuljettamisesta tulee sopia aina lentoyhtiön kanssa erikseen. Lentoyhtiön suostumus on hyvä kysyä jo matkan varaamisen yhteydessä, Pekkanen vinkkaa.

Akut luokitellaan vaarallisia aineita sisältäviksi esineiksi, minkä vuoksi niihin liittyy tarkempia ohjeita. Alle 100Wh litiumakkuja, joita on esimerkiksi kameroissa, voi kuljettaa käsimatkatavaroina ja ruumassa, mikäli ne ovat laitteessa kiinni.

Tämä saattaa olla kuitenkin yhtiökohtaista. Käyttölaitteessa kiinni oleva 100–160Wh litiumakku vaatii kuitenkin lentoyhtiön suostumuksen.

– Varavirtalähteen tai irrallisen alle 100Wh vara-akun kuljettaminen on sallittua vain käsimatkatavaroissa oikosululta suojattuna. Mikäli varavirtalähteessä on potkua 100–160Wh, niin silloin lupa pitää kysyä myös lentoyhtiöltä, Pekkanen lisää.

Malaysia Airlines • Kaikki sukellusvarusteet voi kuljettaa normaalina matkatavarana ruumassa, jolloin yksi laukku saa painaa 30 kiloa. Yli menevistä lisäkiloista tai tavaroista peritään maksu.

• Käsimatkatavarat max. 7 kg.

• Litiumakut ainoastaan käsimatkatavaroissa, kaksi vara-akkua sallitaan. Ruumaan ei lainkaan laitteita, joissa on litiumakut kiinni.

Turkish Airlines • Yhden sukellusvälinelaukun (lasketaan yhdeksi matkatavaraksi) voi kuljettaa veloituksetta, mikäli matkatavarat sisältyvät lennon hintaan.

• Lisämatkatavaroista veloitetaan hinnaston mukainen lisämaksu.

• Laukku ei saa painaa yli 30 kiloa.

• Käsimatkatavarat max. 8 kg.

• 100–160Wh litium-ioniakuille kysyttävä lupa.

Qatar Airways • Sukellusvälinelaukku voidaan laskea yhdeksi lipun hintaan kuuluvaksi matkatavaraksi. Ylimääräiset laukut tai lisäkilot veloitetaan hinnaston mukaan.

• Yksittäinen matkatavara ei saa painaa yli 31 kg.

• Käsimatkatavarat matkustusluokasta riippuen max. 7–15 kg.

• Lupa kahteen irralliseen 100–160Wh litium-ioniakkuun käsimatkatavaroissa.

Finnair

Mitä käsimatkatavaroihin?

• Sukellusvarusteet ilman paineilmasäiliöitä lasketaan yhdeksi matkatavaraksi. Jos lipussa on 1 PC, voi kuljettaa joko sukellusvarusteet tai matkalaukun. Molemmat saa ottaa mukaan, jolloin toisesta veloitetaan lisämaksu.

• Tilavuudesta riippumatta kaikista paineilmasäiliöistä veloitetaan painavan matkatavaran lisämaksu lentoasemalla. Finnair Plus Platinum- ja Goldasiakkaat saavat kuljettaa veloituksetta yhdet sukellusvarusteet, joihin sisältyy paineilmasäiliöt.

• Yksi yksittäinen laukku ei saa painaa yli 32 kiloa.

• Matkustusluokasta riippuen käsimatkatavarat max. 8–10 kg.

• Lupa kysyttävä yli 100–160Wh litium-ioniakkujen kuljetukseen.

SUKELLUSTIETOKONE on hyvä kuljettaa käsimatkatavaroissa. Regu-

laattorisetti ei yleensä vaadi erityisiä turvavarmisteluja, mutta rikkoutumisen tai katoamisen varalta se on viisainta kuljettaa käsimatkatavaroissa. Varaudu kuitenkin siihen, että voit joutua osoittamaan, ettei laite ole paineistettu tai sisällä nesteitä.

HUOM! Jos laitteessa on kiinni sukelluskompassi (joka sisältää nestet-

tä) tai se sisältää jäätymisenestoainetta, tulee se kuljettaa ruumassa.

4/2017 SUKELTAJA

39

Oulu

Vesimiesten vieraana Oulun seudulla on sukellettavaa kaiken tasoisille, ja Oulun Vesimiehet ottavat vierailijoita mieluusti mukaan kohteilleen. Merelle lähdetään 12-metrisellä Victorialla, jossa kulkee mukavasti kahdeksan sukeltajaa. Ilmaakin on tarjolla pientä korvausta vastaan.

KRISTIINA KARILA

K Johan Löfberg

Puhelinkopissa saa puhua rauhassa.

alliosuon louhos tai tuttavallisesti Haukiputaan monttu on ehdottomasti suosituin kesäkohde. Kohde sopii kaikille, myös snorklaajille ja vapaasukeltajille. Syvyyttä löytyy 13 metriä ja näkyvyys on yleensä hyvä. Pohjasta löytyy muun muassa piano ja Fiat Ducato, joka on aikanaan puhdistettu öljystä ja rasvasta ja upotettu louhokseen sukeltajien iloksi. Puhelinkoppiinkin voi sukeltaa eli puiseen tunnelinpätkään. Myös pihatonttu ja sammakko kannattaa käydä bongaamassa. Rantaan pääsee autolla ja rannasta on helppo pääsy veteen.

Alueelle on lukittu portti, joten pyydä paikallinen sukeltaja kaveriksi.

Johan Löfberg

Vanha Fiiat palvelee nyt sukeltajia.

Asianmukainen varoituskolmio varoittaa muita alueella liikkujia.

40

4/2017 SUKELTAJA

Kevättalvella jos retkeilee, kannattaa käydä sukeltamassa Ouluntullin monttu. Montulla on hyvä laituri, josta pääsee veteen ja autolla pääsee viereen. Avanto pidetään pumpulla sulana läpi talven, sillä paikalla käyvät myös avantouimarit. Syvyyttä on kahdeksan metriä, ja näkyvyys on talvella kohtuullinen. Kohteella tapaa kaloja ja rapuja ja pohjassa on monenlaista romua, joihin kiinni jäämistä on syytä varoa.

VAALAN SAARIJÄRVI

Kolmas suositeltava kohde on Saarijärvi Vaalassa, jossa pidetään avovesikaudella parikin leiriä. Järvi on 24 metriä syvä ja näkyvyys yleensä hyvä. Järvessä voi nähdä isoja ahvenparvia ja etenkin pimeällä haukia. Veteen on helppo mennä hiekkapohjarannasta.

Auton pysäköintiin pitää pyytää maanomistajan lupa, joten on suositeltavaa kysyä Vesimiesten Facebook-ryhmästä paikallista sukelluskaveria mukaan.

kertomaan, missä kohti laivaa on menossa. Hylky on tyypillinen pohjalainen kohde, jossa huono näkyvyys paranee syksyä kohti.

Aloittelijakin pärjää, kun pitää opasnarun näkyvissä; muutamassa kohdassa voi joutua lipan alle, mutta narun kohdalta pääsee aina suoraan ylös. Oulun vesimiesten FB-sivuilla voi seurailla, koska tehdään retkiä Telmalle.

Vinkit Oulun seudulle antoi Oulun Vesimiehet ry:n puheenjohtaja Pasi Pentinpuro.

www.vesimiehet.fi

Antti Smal

OULUNTULLIN MONTTU

HÖYRYLAIVA TELMA

Höyrylaiva Telman hylky Oulun edustalla on mielenkiintoinen, helppo kohde. Telma upposi vuonna 1939 jäiden puristuksessa ja makaa nyt kohtuullisen ehjänä 20 metrissä oikeinpäin. Ylimmät kansirakenteet ovat neljässä metrissä. Vesimiehet vetivät viime kesänä opasnarut hylyn ympärille ja lisäsivät niihin opastauluja

Telmalla on opasnarut ja -taulut, joten aloittelijakin pärjää.

Johan Löfberg

Ouluntullin näkyvyys on talviaikaan hyvä. Kohteella tapaa kaloja, rapuja ja avantouimareita.

4/2017 SUKELTAJA

41

Ajattelemisen aihetta

Hyvinvointia luonnosta Jesse Hälvä

Mikä on sinun mielipaikkasi? Onko se kesämökki, lähikahvila, muhkea nojatuoli sohvan nurkassa vai kenties tuttu rantakallio, jolle istahtaa syömään eväitä?

Suomalaiset nimeävät elvyttäväksi mielipaikakseen useimmiten jonkin luontokohteen. Monilla tuo luontokohde sijaitsee jonkin vesistön äärellä. Voisi ajatella, että sukeltajilla jopa pinnan alla?

Näkymä meren ulapalle tai järvelle koetaan myös jostakin syystä erityisen voimaannuttavana maisemana.

Tutkimus luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti. Paljon on vielä tutkimattakin. Luontoliikunnassa yhdistyvät liikunnan ja ympäröivän luonnon tuottamat terveys- ja hyvinvointivaikutukset. Luonto motivoi meitä liikkeelle yhä uudestaan ja uudestaan. Luonnossa liikunta voi tuntua kevyemmältä ja luontoliikunta voi vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi itsetuntoomme ja mielialaamme.

Tutkimusten mukaan luontoympäristö myös elvyttää ja palauttaa stressistä sekä lisää psyykkistä hyvinvointia. Keskittymiskyvyn on todettu parantuneen ja syke ja verenpaine voivat madaltua luonnossa. Ympäröivällä luonnolla on vaikutusta myös yhteisöllisyyden kokemiseen ja suhtaudumme tutkimusten mukaan luonnossa myönteisemmin toisiin ihmisiin, myös itseemme!

Toki luonnon kokemisessa on varmasti yksilöllisiä eroja. Myös aika ja paikka luultavasti vaikuttavat luontokokemukseemme.

Lyhyenkin luonnossa oleilun on kuitenkin todettu vaikuttavan hyvinvointiimme. Mieliala kohenee viidessä minuutissa.

Elinvoimaisuus lisääntyy ja verenpaine laskee 15–20 minuutin luonnossa olon jälkeen. Suomessa luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin liittyvää tutkimusta on tehnyt esimerkiksi Luonnonvarakeskus.

Aistimukset ovat tärkeä osa luonnosta saatavia hyvinvointivaikutuksia: maiseman, luonnonmuodostelman tai värien luoma esteettinen elämys. Veden liplatus, aaltojen loiske tai keväinen lintujen viserrys. Tai entäpä se tunne, kun kävelet lämpimänä kesäpäivänä rantakalliolla paljain jaloin. Millaiset aistimukset ovat sinulle mieluisia?

42

4/2017 SUKELTAJA

Keskittymiskyky paranee, syke ja verenpaine voivat madaltua.

Kansallispuistojen kävijätutkimuksiin vastanneet nimeävät useimmiten tärkeimmiksi virkistysmotiiveiksi maisemat, luonnon kokemisen, rentoutumisen, yhdessäolon seurueen kanssa ja poissaolon melusta ja saasteista. Luonnossa vuorovaikutus eri ikäryhmien välillä voi helpottua ja pystyvyyden ja voimaantumisen tunne vahvistua. Meistä jokainen voi olla luontoliikuttaja.

Tsemppaaja, joka innostaa muitakin mukaan luontoharrastuksen pariin. Opastaja, joka ohjaa muita löytämään omille taidoilleen sopivan ja turvallisen tavan nauttia luontoliikunnasta ja opastaa uuden harrastuksen saloihin. Tai se, joka muistuttaa, että välillä voi ihan vaan istahtaa nuotion ääreen rupattelemaan ja syömään kiireettömästi eväitä.

Riikka Mansikkaviita, projektipäällikkö Metsähallituksen luontopalveluissa Lisätietoa luontoliikunnasta ja luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista

www.luontoon.fi/retkeilynabc/ terveyttajahyvinvointialuonnosta

Palveluksessasi

www.sukeltaja.fi SUKELTAJALIITTO RY Sukeltaja on Sukeltajaliiton jäsenlehti.

SARI NUOTIO

KRISTIINA KARILA

040 525 6336 sari.nuotio@sukeltaja.fi

0400 163 262 kristiina.karila@sukeltaja.fi

Vastuullani on Liiton toiminnan johtaminen ja kehittäminen, talousasiat, edunvalvonta sekä järjestökontaktit. Toimin hallituksen seuraja työvaliokunnan esittelijänä.

Minuun voi ottaa yhteyttä kaikessa viestintään liittyvässä.

Otan vastaan juttuja, kuvia ja juttuideoita Sukeltaja-lehteen.

MIKA RAUTIAINEN

RIKU VERKKOMÄKI

0400 380 981 mika.rautiainen@sukeltaja.fi

09 3481 2258 riku.verkkomaki@sukeltaja.fi

Vastaan koulutustoiminnasta ja toimin koulutuksen asiantuntijana.

Osallistun sukellusnormien ja -turvallisuuden kehittämiseen sekä koulutusmateriaalien tuottamiseen.

Iso osa päivästäni kuluu jäsenpalvelussa: tilaukset, laskutus, kortitukset jne.

Vastuullani on myös jäsenrekisterin ylläpito ja kehittäminen sekä käyttäjien opastaminen.

HELI HALAVA

ANNE KETTUNEN

040 764 1157 heli.halava@sukeltaja.fi

09 3481 2258 anne.kettunen@sukeltaja.fi

Minuun voi olla yhteydessä nuorisotoimintaan liittyvissä asioissa. Suunnittelen ja kehitän nuoriso-toimintaa yhdessä nuorisovaliokunnan kanssa sekä toimin seurojen tukena.

Hoidan monipuolisesti jäsenpalvelun erilaisia tehtäviä sekä päivitän jäsenrekisteriä ja nettisivuja.

toiminnanjohtaja ANNA PALAUTETTA Mistä haluaisit lukea seuraavassa numerossa, tiedätkö kiinnostavia juttuaiheita?

Anna meille palautetta! toimitus@sukeltaja.fi

viestintäkoordinaattori

LEHDEN AVUSTAJAKSI? Etsimme uusia avustajia tekemään kanssamme Sukeltaja-lehteä.

Ilmoittaudu kirjoittajarekisteriin ja kerro, mistä aiheista haluaisit kirjoittaa.

Lähetä sähköpostia osoitteeseen toimitus@sukeltaja.fi ja kerro kuka olet, mistä haluaisit kirjoittaa sekä yhteystietosi.

koulutuspäällikkö ILMOITA SUKELTAJASSA! Mainosta Sukeltajassa tai sukeltaja.fisivustolla. Mediakortti löytyy www.sukeltaja.fi > Sukeltaja-lehti.

Seuroille jäsenetuna pikkuilmoitus veloituksetta, kysy lisää!

jäsenpalveluvastaava

NETTIARTIKKELIT Lisää ajankohtaisia sukeltamiseen liittyviä artikkeleja löytyy Sukeltajaliiton verkkosivuilta www.sukeltaja.fi > Lehti > Artikkelit.

nuorisopäällikkö

järjestöassistentti

4/2017 SUKELTAJA

43

PHOTO BY KURT ARRIGO

DIVING SAFETY SINCE 1983 DANEUROPE.ORG

Jäsenille tarkoitetut sukellusvakuutusohjelmat

Ensiapu 24/7 kaikkialla maailmassa

Avustaminen matkustamiseen liittyvissä seikoissa sekä oikeusapu

New Partnership

Osallistuminen sukelluslääketieteellisiin tutkimusprojekteihin

Lääketieteellinen neuvonta ja erikoislääkärien lähetteet