Sukeltaja 2012 2

VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI 2/12

6,50 €

W W W . S U K E LTA JA . F I

L U D D Q L P H V V X +\ON\VXNHOO V \ W V H Q H P | V L H \O Järjestelmäkameralla laatukuvaa veden alta Altaan personal trainerit

Elämyssukellusta

Mosambikissa MALTILLA VENEESEEN | MEDUUSAT | HYLKYPUISTO VAAKALAUDALLA?

VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI 2/12

6,50 €

W W W . S U K E LTA JA . F I

PLQDDUL

+\ON\VXNHOOXVVH \OHLV|PHQHVW\V Järjestelmäkameralla laatukuvaa veden alta Altaan personal trainerit

Elämyssukellusta

Mosambikissa M biki bk

6LVlOW|

MALTILLA VENEESEEN | MEDUUSAT | HYLKYPUISTO VAAKALAUDALLA?

MARINE MEGAFAUNA FOUNDATION

Julkaisija Sukeltajaliitto ry Radiokatu 20, 00093 SLU www.sukeltaja.fi Osoitteenmuutokset: puh. (09) 3481 2258 fax (09) 3481 2516 office@sukeltaja.fi

Toimitussihteeri Kristiina Karila kristiina.karila@sukeltaja.fi Toimitus Kumppania Oy Susanna Kallama Keskuskatu 51 38700 Kankaanpää puh. 040 587 2445 susanna.kallama@kumppania.fi

9DNLRW 6 TYRSKYT: Sukelluskylän

kuulumisia, haiden suojelu lisääntynyt, venevastaavan TOP3, laite- ja turvallisuusvaliokunta esittelyssä.

22 PERSOONA: Anne

Taitto Kumppania Oy Julia Hannula Kuvapankit FutureImageBank

Räisänen-Sokolowski.

24 NORPAT: Joppirallissa

etsittiin kadonnutta

aarrelaivaa.

32 KUVA-ALBUMI:

Toimitusneuvosto Matti Anttila, Stig Gustavsson, Kristiina Karila, Veli-Matti Korppi-Tommola, Pasi Mannerkoski, Mika Rautiainen

Ruori.

3lLYLW\NVHW

Tapahtumaraportointi on luottamuksellista.

16

VARUSTEET: Uusi sukellustietokone, värikkäät barefoot -kengät, Full HD -videokuvaa Canonin uutuudella.

27

VÄYLÄ seoskaasusukeltajaksi.

28

JÄRJESTELMÄKAMERALLA

34 KOLUMNI:

35

SARI KOIVUNIEMI

Päätoimittaja Matti Anttila matti.anttila@sukeltaja.fi

SUKELTAJALIITON ARKISTO

Kannen kuva Oskari Sundholm

SUKELLUSELÄMYKSIÄ

upeiden puitteiden

Mosambikissa.

tarkkuutta

kuvaukseen.

40 GUSTAV ADOLFIN

hylkypuisto Helsingin

edustalla.

42 SYVÄSTÄ PÄÄSTÄ:

Heli Halava.

36

VETEEN JA VENEESEEN

38

HYLKYSEMINAARISTA

rauhallisin elkein.

yleisömenestys.

Ilmoitusmyynti Veli-Matti Korppi-Tommola puh. 050 584 0156 vm.kt@kolumbus.fi Sukeltaja ilmestyy helmi-, huhti-, kesä-, syys- ja joulukuussa Repro Aste Helsinki Oy Paino Oy Scanweb Ab ISSN 1237-1688

Simo Sukeltaja: Ärsyttävätkö sukelluskuvaajat?

He luulevat, että heillä on etuajo-oikeus kohteilla.

56 % EIPÄ IHMEEMMIN, ihan OK porukkaa.

33 % EI, olen itsekin kuvaaja.

11 % TODELLAKIN.

SEURAAVAKSI KYSYMME:

Osallistutko aktiivisesti seurasi toimintaan?

Vastaa Facebookissa! Löydät sivun hakusanalla Sukeltajaliitto ry.

3llNLUMRLWXV

9DOPLLQD YHWHHQ"

opetetaan tunnistamaan omat rajansa ja keskeyttämään sukellus, jos siltä tuntuu. Tai sanomaan jo pinnalla, että nyt ei ole fiilis tai varusteet kunnossa. Hyviä syitä keskeyttää, eikä niitä tarvitse sen ihmeemmin perustella.

Keskeyttäjä osoittaa kantavansa vastuuta koko porukasta.

JANI RIPATTI

SUKELTAMINEN ON yksi niistä lajeista, joissa vastuu itsestään ja paristaan korostuu. Se on eräs peruste muun muassa sukelluskurssien ikärajoille, paritarkastukselle ja suunnitelmien tekemiselle.

Se on samalla yksi monista syistä, miksi sukeltaminen on hauskaa. Tervehenkinen vastuunkanto yhdessä tehden on tiimityöskentelyä parhaimmillaan.

sukeltajia, hyvät varusteet, hieman vaivaakin nähty sukelluksen eteen. Kalentereita on raivattu ja pulloja täytelty. Yksi empii, sillä varusteiden kanssa on hieman ongelmia. ”Kyllä se tästä, mä pärjään.”

Mutta pärjääkö? Vaatii kanttia sanoa ystävälleen, että mitä jos jättäisit nyt väliin.

Kommentti saattaa nimittäin tosielämässä vetää hiljaiseksi, vaikka niinhän sitä kursseillakin opetetaan sanomaan. Todellisuudessa suunsa avaaja saattaa pelastaa päivän. Yksi sukellus ei ole niin tärkeä, että sille kannattaisi lähteä vajain kaasuin tai rebreatherin suodatin vanhana.

SUKELLUSKURSSEILLA

MUTTA ONKO sinulla kanttia keskeyttää parisi puolesta? Tämän asian merkitys korostuu jo pinnalla ennen sukelluksen alkamista. Tuttu porukka, kokeneita

-RVNXV YDDWLL OXRQQHWWD WXQQXVWDD WRVLDVLDW

ITSELLEEN JA kavereilleen rehellinen sukeltaja on se joka pärjää. Joskus vaatii hieman luonnetta tunnustaa tosiasiat. Monesti sukelluksen tärkeimmät päätökset tehdään jo ennen sukellusta tai ihan sen alkuvaiheessa. Muistetaanpa siis hyvän valmistautumisen merkitys.

Turvallisia sukelluksia!

MATTI ANTTILA

päätoimittaja matti.anttila@sukeltaja.fi

MIKOSTA TULI sukeltaja vuonna 2001, kun hän päätti aloittaa uutena harrastuksena joko moottoripyöräilyn tai sukelluksen.

– Sukellus vaikutti hauskemmalta, joten päädyin Urheilusukeltajien P kurssille, joka antoi erinomaisen pohjan tulevalle harrastukselle.

– Nautin eniten kirkkaissa vesissä sukeltamisesta, kohde ei ole niin tärkeä, Mikko kertoo.

– Lofootit ovat ehkä upeinta seutua niin pinnanalaiseen kun -päälliseenkin toimintaan. Mieleenpainuvia sukelluksia on tullut hylkyjen osalta niin Suomenlahdella kuin Narvikissakin. Luolien osalta Florida on lyömättömän hieno.

Viime aikoina hienoimmat kokemukset ovat olleet koulutussukelluksilla, joilla on saanut todistaa oppilaiden kehittyvän sukeltajina.

Mikko Vikkula, Helsinki

STEVEN WAHLBERG

Jäsenlehtemme syntyy aktiivisten harrastajien voimin – sukeltajalta sukeltajalle. Tällä palstalla esittelemme kasvoja juttujen takaa.

Mikko toimii tällä hetkellä sukellusseura H2O:ssa puheenjohtajana ja jäsenenä Lohjan Tres Dyckersissä. Muutama vuosi sitten hän perusti ystäviensä kanssa FCDA:n (Finnish Cave Diving Association), joka järjesti Techü 2010 -tekniikkasukellusseminaarin. Hän oli myös mukana Techü 2008 -seminaarin järjestelyissä. Lisäksi Mikko kuuluu Vapepan erikoissukellusryhmään, jonka tarkoitus on avustaa viranomaisia vaativissa pelastus- ja etsintätehtävissä.

Mitä vielä haluaisit kokea/nähdä sukelluksessa?

– Muutama hylky Suomenlahdella voisi kiinnostaa, samoin Meksikon luolat.

Lue sivulta 13 Mikon vinkki hanskojen merkkaamisesta.

Sukeltaja 2/2012 3

7\UVN\W

Muhoslainen Petri Ilvesluoto (oik.) kokeili laitesukeltamista ensimmäisen kerran Matkamessuilla Mika Törmän opastuksessa.

– Olen aiemmin snorklannut luonnonvesissä. Laitesukeltaminen jäi polttelemaan mieleen niin, että nyt kun oli mahdollisuus, oli ihan pakko kokeilla. Mahtava fiilis jäi, eiköhän tämä tästä lähde, totesi silminnähden innostunut kokeilija sukelluksen jälkeen.

TEKSTI JA KUVAT: SUSANNA KALLAMA

Sukelluskylän uudet tuulet MATKAMESSUT KERÄSIVÄT YLI 70 000 KÄVIJÄÄ. SUKELLUSKYLÄÄN OLI KOKOONTUNUT TOISTAKYMMENTÄ NÄYTTEILLEASETTAJAA. JOUKOSTA LÖYTYI SEKÄ KIINNOSTAVIA UUTUUKSIA ETTÄ TUTTUJA KASVOJA.

MONELLE tutun

Colona Diversin osastolla todettiin yksimielisesti, että Egyptin viime aikaiset tapahtumat eivät vaikuta elämään turistikohteissa.

Turisteja vain on selkeästi aiempaa vähemmän.

– Voi sanoa, että lomailijoita on ehkä 50–60 prosenttia siitä mitä ennen, kertoo Colonan Sharm el Sheikin pisteessä työskentelevä Pertti Raitio.

Turismin hiljentyminen näkyy myös merellä.

4 Sukeltaja 2/2012

– Esimerkiksi kilpikonnia on viime aikoina näkynyt enemmän kuin koskaan ennen.

Colona on aloittanut Sharm el Sheikistä päiväretket Dahabiin. Matka taitetaan maitse ja sukellukset ovat rantasukelluksia.

– Pienoinen yllätys oli ehkä se, että riutat olivat hyvin samanlaisia, mutta toisaalta elämää niillä on yllättävän paljon enemmän. Kohde on valokuvaajien paratiisi.

Matkalaukku

Dive Travel Finlandin Ismo Kuusisto (oik.) on koonnut tälle vuoden useita kiinnostavia sukellusmatkoja. Uutuutena ohjelmassa on tec-safari Punaisellemerelle sekä hylkysafari Kroatiaan.Thaimaan safarit järjestetään yhteistyÜssä Railay Dive Centerin kanssa. Railay Dive Centerin Sakari Pura (vas.) oli mukana esittelemässä Krabilla sijaitsevan keskuksen toimintaan laajemmin.

Jani Mäkinen ja Miska Martikainen tutustuttivat Matkamessujen vieraita sukeltamiseen 3D-videon avulla. Kalat aivan liki tuova video oli yksi messujen Sukelluskylän vetonauloista.

Raya Divers on kasvanut yhdeksi Thaimaan suurimmista sukelluskeskuksista. – Palvelemme noin 25 000 laitesukeltajaa ja snorklaajaa vuodessa. Kaikkia kansallisuuksia lÜytyy, mutta yli 80 prosenttia asiakkaistamme on suomalaisia.

Peruskurssin Raya Diversilla suorittaa 300– 400 henkeä vuodessa. Päälle tulevat vielä jatkokurssien suorittajat. Raya Divers on mukana myÜs Sukeltajaliiton postikorttikampanjassa. – Jaamme sukeltajille postikortin. Palautta-

RAYA DIVERSIN

Sukelluskeskuksen uutta tarjontaa edustaa syyskuussa järjestettävä Länsi-Papuan valashaisafari. – Siitä uskaltaa luvata, että valashain näkee varmasti, vakuutti Jussi Sila.

malla kortin Sukeltajaliittoon, saa vastineeksi Sukeltaja-lehden näytenumeron sekä tietoa sukeltamisesta Suomessa ja tiedot lähimmästä sukellusseurasta. Tuntuu siltä, että kampanja on otettu ilolla vastaan, sanoo Miska Martikainen.

Vaikka Thaimaa on monelle jo tuttu sukelluskohde, vakuuttaa Miska Martikainen, että koneille sukeltajille lÜytyy aina uuttakin. – Järjestämme jatkossa myÜs miniliveboardeja. Näin päästään uusille kohteille, joita päiväretkillä ei tavoita, mutta toisaalta koko loma ei kulu veneellä. Phuketiin on näillä näkymin myÜs tulossa Poseidonin vuokrarebejä.

Suomalaisille sukellusseuroille Raya Divers myÜtää 10 prosentin alennuksen.

(QQHQ ORPDD NDQQDWWDD YLUNLVWll VXNHOOXVWDLWRMD YDLNND VHXUDQ KDOOLYXRUROOD 3llVHW ORPDOOD KHWL YDXKWLLQ HLNl DLNDD NXOX VllWlPLVHHQ Messuilla oli esillä myÜs suomalainen, palkittu sukellusaplikaatio DiveMax. Kimmo Pennasen esittely sai messuvieraat vakuuttuneeksi, että DiveMaxin lupaus �Sukellusten suunnittelu ei ole koskaan ollut näin helppoa� on totta.

Ruotsalainen ScubaTravel oli mukana Matkamessuilla toista kertaa. – Viime vuoden kokemukset olivat niin hyviä, että tulimme uudelleen, kertoo Camilla Norberg.

Eri puolille maapalloa sukellusreissuja järjestävän yrityksen valikoimista lÜytyy niin liveboardeja kuin matkoja eksoottisiin sukellusresorteihinkin.

Sukeltaja 2/2012 5

7\UVN\W

Goran Colak

Vapaasukelluksen maailmanennätysmies Suomessa TUSINAN verran suomalaisia vapaasukeltajia kokoontui Espoonlahden uimahallille kylmänä helmikuisena lauantai-aamuna osallistumaan hallitsevan maailmanmestarin ja tuoreen maailmanennätyksen haltijan, kroatialaisen Goran Colakin luennoimalle vapaasukelluskurssille. Odotukset olivat korkealla ja tiedonjano kova.

Kurssi lähtikin pidemmittä alkujorinoitta käyntiin luennolla oikeista uinti- ja sukellustekniikoista sekä niiden harjoittelusta. Perusasioiden jälkeen pääsimme kiinni varsinaiseen asiaan, harjoitusohjelman laatimiseen ja suunnitteluun niin vuosi-, viikko- kuin päivätasollakin. Luentokalvoryöpytyksen jälkeen suuntasimme altaaseen testaamaan oppimaamme käytännössä, ja päivän päätteeksi kävimme vielä kuntosalilla tekemässä vapaasukeltajalle sopivan lihaskunto-ohjelman.

Sunnuntai alkoi myös teorialla, tällä kertaa Espoon Kilossa.

Ruokatauon jälkeen oli vuorossa allassessio, jossa hiottiin sukellustekniikkaa räpylällä ja ilman. Kurssi lopetettiin venyttelyharjoitukseen ja loppuyhteenvetoon. Kaiken kaikkiaan kurssi oli antoisa ja tarjosi paljon käytännöllistä ja ajankohtaista tietoa kilpavapaasukeltajan harjoittelusta. Olennaisin opetus oli, että vapaasukelluksessa kansainvälisellä kilpatasolla pärjääminen

6 Sukeltaja 2/2012

edellyttää ammattiurheilijamaista lähestymistapaa: kovaa ja järjestelmällistä harjoittelua. Gorankin harjoittelee ja kilpailee nykyään kokopäiväisesti ammatikseen ja tekee yhteistyötä muun muassa kilpauintivalmentajien kanssa.

Kurssin järjesti Sukeltajaliiton vapaasukellusvaliokunta, joka pyrkii vuosittain hankkimaan jonkun kansainvälisen huippusukeltajan pitämään kurssia Suomeen. Aiempina vuosina kursseja ovat olleet pitämässä muun muassa ME-miehet William Trubridge, Alexey Molchanov ja Stig Severinsen.

MIKKO PÖNTINEN

GORAN COLAK:

Syntynyt: 24.4.1983 Harrastanut vapaasukellusta 7 vuotta Kansallisuus: Kroatia Saavutukset: Maailmanennätys pituussukelluksessa räpylällä 273 metriä, kaksi maailmanmestaruutta

Haiden suojelu on parantumassa MAAILMAN noin

400 hailajin arvoon ovat lopulta heräämässä muutkin kuin sukeltajat. Rohkaisevia suojelu-uutisia on viime kuukausina tullut monelta suunnalta.

Haipopulaatiot romahtavat helposti sen takia, että hai saavuttaa sukukypsyyden vasta vuosia syntymästään ja tuottaa vain vähäisen määrän hitaasti kypsyviä, eläviä poikasia.

Haiden suojelua on viime aikoina vauhdittanut kiinalaiseen keittiÜÜn päätyvien evien saama kielteinen julkisuus. Sukeltajien sekä ympäristÜväen suuttumusta on herättänyt pyynti, jossa hai tapetaan,

evät leikataan ja ruho heitetään mereen.

Pyynnissä ovat olleet mukana myÜs monet EU-maat, varsinkin Espanja sekä Portugali.

Tuloksia mielipiteenmuokkauksesta on alkanut tulla: EU-komissio hyväksyi viime vuoden lopulla esityksen, joka tukkii porsaanreiät aiemmassa lainsäädännÜssä ja lopettaa haineväpyynnin unionin alueella.

Edelläkävijämaa Australian tapaan Yhdysvallatkin on ehtinyt täydentää lainsäädäntÜään, niin että sielläkin haineväkalastus on entistä tehokkaammin estetty.

Hainsuojeluun ovat innostuneet myĂśs

sukellusturismista tunnetut Palau, Honduras, Kolumbia, Meksiko, Malediivit, Marshall-saaret, Bahama-saaret sekä Mikronesian liittovaltio. Maat allekirjoittivat YK:n yleiskokouksen aikana New Yorkissa syyskuussa 2011 julistuksen, jossa ne lupaavat perustaa hainsuojelualueita.

Kiinassa, jonne suuri osa evistä on päätynyt, on kampanjoitu viime syksystä alkaen haineväkeittoa vastaan. Taiwanissa on puolestaan vuoden 2012 alusta ollut voimassa lainsäädäntÜ, jonka mukaan pelkkiä haineviä ei enää saa tuoda satamiin.

ERKKI SIIRILĂ„

(8 NRPLVVLR RQ K\YlNV\Q\W HVLW\NVHQ MRND WXNNLL SRUVDDQUHLlW DLHPPDVVD ODLQVllGlQQ|VVl MD ORSHWWDD KDLQHYlS\\QQLQ XQLRQLQ DOXHHOOD

Mustaevähai Moorean vesissä Ranskan Polynesiassa.

KUVA: ERKKI SIIRILĂ„

Sukeltaja 2/2012 7

7\UVN\W

Mereen menetetyt – Vrouw Marian ja St. Mikaelin tarina ja St. Mikael ovat kaksi aarrelaivaksi kutsuttua hylkyä 1700-luvulta, kaksi ainutlaatuista välähdystä valistuksen ajalta.

Vrouw Marian ja St. Mikaelin tarina alkaa Amsterdamista. Laivat purjehtivat kohti Pietaria, mutta uppoavat arvokkaine lasteineen Nauvon vesillä, St. Mikael vuonna 1747 ja Vrouw Maria 1771.Vrouw Marian lastissa oli Katariina Suuren hankkimia maalauksia, St. Mikaelilla puolestaan taskukelloja, kultaisia nuuskarasioita, keisarinna Elisabetille tarkoitetut hevoskärryt sekä muita ylellisiä esineitä.

Hylyt lasteineen kuvastavat oman aikansa kaupankäyntiä Itämerellä.Ylellisyystuotteiden lisäksi lasteina oli myös muun muassa kahvia, kalaa, tupakkaa, kukkasipuleita, juustoa, väriaineita ja kankaita. Mistä lasteihin kuuluneet kauppatavarat kertovat? Miksi ne tulivat juuri Amsterdamista ja olivat matkalla Pietariin? Entä miltä aikakauden tyypillinen rahtilaiva näytti?

Mereen menetetyt -näyttelyssä Itämeren kauppa, Hollannin kultakausi ja valistuksen ajan salongit häilyvät esiin hylyistä nostettujen esineiden, hollantilaisista museoista lainattavien maalausten ja innovatiivisten installaatioiden välityksellä. Myös vedenalainen maailma herää eloon:Vrouw Mariaa vedenalaisessa maisemassa esittävä 3D-simulaatio tuo etäisen hylkykohteen kaikkien saavutettavaksi! Näyttely paneutuu myös hylkyjen löytymisen jälkeisiin tapahtumiin ja pyrkii selvittämään, miksi nämä hylyt herättävät niin suuria tunteita.

VROUW MARIA

JOHANNA AARTOMAA

Minne siis?

TKASSA N AVOINNA KO O Y EL T T Y Ä N VELLAMOSSA MERIKESKUS A SUOMEN SIJAITSEVASS 2.

A 25.4.–2.12.201 MERIMUSEOSS 48100 Kotka. , Tornatorintie 99, Merikeskus Vellamo .fi, sve merikesku llamo 040 350 0497, info@ .fi mo lla www.merikeskusve suljettu.

–18, ke 11–20, ma ti, Avoinna to–su 11 kuiset), Pääsymaksut 8 € (ai varusmiehet), , jat eli isk op t, 4 € (eläkeläise utta. ks alle 18-vuotiaat ma

8 Sukeltaja 2/2012

POIMINTOJA OHEISOHJELMASTA

20.5. sunnuntaina klo 12.Vartissa pintaa syvemmälle -sarjan opastus Mereen menetetyt -näyttelyyn. Kesto noin 15 minuuttia, mukaan pääsee Vellamon pääsymaksun hinnalla.

23.5. keskiviikkona klo 17. Näyttelyn käsikirjoittaja Eero Ehanti luennoi näyttelyn teemoista Tietoherkku-sarjan luennolla Tietokeskus Vellamossa.Vapaa pääsy.

15.6.–15.8. torstaisin klo 13.30 yleisöopastus Mereen menetetyt -näyttelyyn. Kesto noin 45 minuuttia, museon pääsymaksu sekä kahden euron opastusmaksu.

A Ajankohtaiset tapahtumatiedot löytyvät osoitteesta www.merikeskusvellamo.fi

KUVAT: JANI GERKMAN

SUKELTAJALIITTO RY

7\UVN\W

Sukelluskuvauksen PM-kilpailun säännöistä SUKELLUSKUVAUKSEN PM-kilpailujen säännöissä on jonkin verran eroja SM-sääntöihin verrattuna. Sääntöihin kannattaa tutustua huolellisesti ennen osallistumista, jottei työ mene hukkaan jonkin muotoseikan vuoksi. Tässä joitakin keskeisimpiä muistettavia asioita.

• Osanottajat saavat osallistua korkeintaan kolmella kuvalla kuhunkin sarjaan. Mikäli osanottaja lähettää sarjaan liian monta kuvaa, hänen osanottonsa kyseisessä sarjassa hylätään. Mikäli osanottaja lähettää kuvia väärään sarjaan, hänen osanottonsa kyseisessä sarjassa hylätään.

Tässä kannattaa olla tarkkana, sillä yhdenkin ylimääräisen kuvan lähettäminen saattaa aiheuttaa hylkäämisen koko sarjassa.

Makrosarjaan on syytä laittaa selkeitä makrokuvia, jotka eivät jätä tulkinnan varaa.

• Tiedosto nimetään: sarja-kuvan nimi-osanottajatunnus.jpg.

Esimerkiksi: E-Steinbit-999999.jpg CD-levyyn kirjoitetaan ainoastaan osanottajatunnus (6 numeroa).

Jokainen kuva nimetään kuten yllä. Osanottajatunnus on kuusinumeroinen numerosarja, jonka osallistuja itse keksii. Näin kuvat pysyvät anonyymeinä tuomareille.

• CD-levylle on tallennettava tekstitiedosto, joka sisältää seuraavat tiedot: 1. Osanottajatunnus (6 numeroa) 2. Nimi 3. Osoite 4. Sukellusseura 5. Maa 6. Ilmoitus sukelluskuvauksen lisenssistä, mikäli henkilöllä on 7. Sähköpostiosoite 8. Puhelinnumero 9. Luettelo kilpailutöistä (sarja ja kuvan nimi)

Pierre-Yves Cousteau vieraili Suomessa SUKELTAJALEGENDA Jacques

Cousteaun nuorin poika PierreYves Cousteau vieraili helmikuussa Helsingissä Save Our Seas -hyväntekeväisyystapahtumassa. Jäänveistokilpailun tuomarinakin Suomen vierailullaan toiminut Cousteau jatkaa isänsä elämäntyötä valtamerten suojelijana. Hän teki seminaariesitelmässään hienolla tavalla näkyväksi merten tilan merkitystä ihmiselämälle ja hyvinvoinnillemme. Hän haastoi myös suomalaisia sukeltajia liittymään johtamaansa Cousteau Divers -organisaatioon. Cousteaun tavoitteena on koota merten suojelusta kiinnostunut maailmanlaajuinen sukeltajien yhteisö jatkamaan työtä isänsä jalanjäljissä. www.cousteudivers.org SARI NUOTIO

10 Sukeltaja 2/2012

PM-KILPAILU N SÄÄNNÖT LÖYTYVÄT WWW.SUKEL TAJA.FI MATERIAALISA LKKU > LAJIKOHTAIS ET DOKUMENTIT > SUKELLUSKU VAUS.

Lisätietoja kristiina.karila@sukeltaja.fi Näiden tietojen on syytä olla kunnossa, jotta osallistuminen ei vaarannu.

• Kilpailutöiden on oltava perillä järjestäjillä marraskuun 1. päivänä kilpailuvuonna.

Kuvat kannattaa postittaa hyvissä ajoin, jotta ne ovat perillä ajoissa postin kulkunopeudesta riippumatta. Osallistujalle lähetetään sähköpostitse vahvistus siitä, että kuvat ovat saapuneet.

KRISTIINA KARILA

ZZZ IXQGLYH IL

Kala

NHYlWWDUMRXNVHW QHWWLNDXSDVWD

stoma sp.

Kuvassa Netro , Raya Jai, kuvattu Phuket eri. m en ni Andamaa

ESSI HAVULA

äiset Merien hyytelÜm vaeltajat TROOPPISILLA vesillä sukeltava voi tuntea ihollaan pientä pistelyä, poltetta ja kutinaa.Vedessä ei kuitenkaan näy mitään, ehkä vain pientä kimaltelua.

Syyllisiä voivat olla pienen pienet meduusavauvat, tosin joissakin tapauksissa myÜs muut uivat polttiaiseläimet. Niitä on paha väistellä, mutta eipä niiden aiheuttama kiusakaan ole iso.

Aika ajoin pinnan alta lĂśytyy kuitenkin isompia meduusoita.

Ne liikkuvat virtausten mukana sykkien viehkeästi lonkerolaahusta perässään vetäen. Isompien meduusojen seuralaisina voi olla parvi kaloja tai pieniä rapujakin.

Meduusoita tunnetaan parisataa lajia. Osa on selvästi tunnistettavia, mutta satunnaiset kohtaamiset jäävät helposti määrittämättä. Niiden eteerisestä olemuksesta kannattaa nauttia pienen matkan päästä. Koskea niihin ei kannata: meduusojen pyynti- ja suulonkeroissa on nematokysteja, mikroskooppisen pieniä, hipaisustakin laukeavia harppuunoita. Niiden sisällä on kirvelevä myrkkycocktail. Kaloja saalistavien lajien myrkky on voimakasta, koska reuhtova saalis on saatava hengiltä ennen kuin se vaurioittaa meduusaa. Ison meduusan, kuten hiusmeduusa eli Lion’s Mane Jellyfish (Cy-

anea capitata), lonkerot voivat olla kymmenien metrien pituiset, ja paha osuminen niihin pilaa varmasti loman. Useimmat meduusat ovat kuitenkin vaikutukseltaan nokkosen luokkaa. Tosin ne voivat nostaa kuumeen ja polttojäljet voivat säilyä iholla viikkoja. Ensiavuksi suositellaan etikkaa: se ei poista kipua mutta inaktivoi mahdolliset laukeamattomat nematokystit iholla. Ehkäisynä toimii ohutkin tekstiili, sillä nematokystit eivät polta vaatteen läpi.

Ihmisellekin hengenvaaralliset ampiaismeduusat eli Box Jellyfish, Sea Wasp (Chironex fleckeri) ja Irukandji (Carukia barnesi) eivät tarkkaan ottaen ole meduusoita vaan kuuluvat kuutiomeduusoihin. Niiden myrkky voi tappaa nopeammin kuin kobran purema, muutamassa minuutissa. Samoin meren pinnalta lonkeroitaan roikuttava, yhdyskuntapolyyppeihin kuuluva portugalinsotalaiva eli Man-O-War (Physalia physalis) on pahimmillaan tappava.

Vaarattomiin meduusoihin voi käydä tutustumassa tänä vuonna myÜs Sea Lifen meduusanäyttelyssä Helsingissä. Lue lisää www.sealife.fi JOUNI JAAKKOLA, NÄYTTELYPÄÄLLIKKÖ, SEA LIFE HELSINKI

)XQ 'LYH 2\ ZZZ GLYH IL 0DDULDQNDWX 7XUNX DYRLQQD WL SH OD

7\UVN\W

Vene mielii vesille – ratkaisut kevään yllätyspulmiin

TOP3

1

ESA PAUNULA-ONTTO, VENEVASTAAVA, URHEILUSUKELTAJAT RY HELSINKI

PIDÄ VENEEN KUNTO MIELESSÄ TALVELLAKIN TALVEKSI suunnitellut

projektit eivät yllättäen olekaan hoituneet venekeijun toimesta, mistä seuraa armoton itsesyytöksissä kieriskely.

2

AIKATAULUTA HUOLTO JA HANKI VARAOSAT VENEEN rungon läpivientiventtiili on rikki, se pitäisi vaihtaa ja veneen lasku on huomenna. Kaupat ovat luonnollisesti kiinni.

3

HOIDA HUOLTOTOIMENPITEET AJOISSA MOOTTORIIN tarvitaan varaosia, jotka venevastaava jätti tilaamatta jo hyvissä ajoin. Kerholaiset tietenkin merkitsevät ensimmäisiä sukelluslähtöjä jo tiistaille, joten katastrofin hoitamiseen on runsaasti aikaa eli ihan koko maanantai. Maanantaina pitää töissä jättää ensimmäisen vuosineljänneksen raportti, josta ei ole vielä sanaakaan kirjoitettuna.

Mer kkaa hanskat

Vinkki

MEILLÄ Suomessa näkyvyys yleensä on mitä on, ja usein sukeltajilla on vielä samannäköiset varusteet, joten edessä menevää voi olla hankala tunnistaa. Hanskojen rystysiin kirjoitettu nimi helpottaa sammakkohenkilön tunnistamista suuresti.

MIKKO VIKKULA

Seurasta kysyttyä: Miksi Sukeltajaliiton viestit eivät tule seuraamme?

SUKELTAJALIITTO tiedottaa ajankohtaisista asioista muun muassa sähköpostitse. Liitolla on 180 jäsenseuraa. Liiton rekisteriin on kuitenkin merkitty ainoastaan 117 puheenjohtajan ja 84 sihteerin sähköpostiosoitteet. Norppavastaavien, turvallisuusvastaavien, koulutusvastaavien jne. toimihenkilöiden sähköpostiosoitteita on tiedossa vielä vähemmän.

Jotta ajankohtaiset tiedotteet tulisivat perille, seuran jäsenrekisterinhoitajan tulee huolehtia siitä, että kyseisten henkilöiden tietoihin merkitään nämä luottamustehtävät. Kun henkilöt vaihtuvat, tiedot on päivitettävä ajan tasalle.

Sähköpostiosoitteiden on myös oltava ajan tasalla. Jos osoite puuttuu rekisteristä kokonaan, seuran jäsenrekisterinhoitajan tulee lisätä se sinne. Jos osoite vaihtuu, voit muuttaa sen itsekin seuraavasti: Kirjaudu www.sukeltaja.fi-sivuille ja valitse Jäsensivusto > Omat yhteystiedot > Muokkaa yhteystietoja.

7\UVN\W

Laitesukellus- ja turvallisuusvaliokunta

S- JA LAITESUKELLU SVALIOKUNTA UU LIS AL RV TU VUONNA 2012

Merja Elijoki Sirpa Halttunen Petri Heikkinen Tapani Kallioniemi heenjohtaja Martti Lumikuru, pu Anu Mahlamäki Sami Paakkarinen Mia Pietikäinen Jouni Piispanen Thomas Stenius

Turvaa, tietoa ja koulutusta HYVÄN SUKELLUSTAVAN YLLÄPITO ON KAIKKIEN ETU. LAITESUKELLUS- JA TURVALLISUUSVALIOKUNTA JÄRJESTÄÄ KOULUTTAJAKURSSEJA JA EDISTÄÄ SUKELLUSTURVALLISUUTTA.

VALIOKUNTA järjestää

kaikki laitesukelluskouluttajakurssit, vapepa-sukelluskouluttajakoulutukset ja DAN-ensiapukouluttajakurssit. Lisäksi valiokunta voi tarvittaessa järjestää vapepa-sukeltajakursseja ja DANensiapukursseja seurojen koulutustarjontaa täydentämään.Valiokunta käsittelee erilaisia sukellusturvallisuutta koskevia tilanteita ja miettii, aiheuttavatko ne toimenpiteitä turvaohjeisiin.

– Ylläpidämme Liiton ohjeita ja tarvittaessa teemme niihin muutosesityksiä. Tuotamme myös materiaalia kouluttajakursseille. Seuraamme myös, että kouluttajat noudattavat työssään ohjeita, kertoo valiokunnan puheenjohtaja Martti Lumikuru.

TOIVEET KUULUVIIN

Valiokunnalle voi tehdä esityksiä kurssien sisällöstä. Myös turvallisuuteen liittyvät ajatukset halutaan mielellään kuulla. Liiton toimistoon tai suoraan valiokuntaan voi ottaa yhteyttä, olipa asia mikä tahansa.

– Vuosi sitten eräs kouluttaja otti yhteyttä minuun, kun hän kaipasi materiaalia jääsukelluskurssille. Ihan näillä näppäimillä uusi jääsukelluskoulutusmatsku on tulossa ulos.

Ihan kehen tahansa jäseneen voi olla yhte-

14 Sukeltaja 2/2012

ydessä; siten saa omaa asiaansa läpi, Martti Lumikuru kannustaa.

LAJI JA TURVALLISUUS KEHITTYVÄT

Tapahtumaraportteja tulee vain, jos joku tilanteessa mukana ollut sen tekee.Valiokunta käsittelee raportit luottamuksellisesti.

– Alkuvuodesta edellisen vuoden raporteista tehdään yhteenveto. Nimiä tai paikkoja ei mainita koskaan. Joskus otamme kantaa siihen, mikä onnettomuuden on aiheuttanut ja miten sen olisi voinut välttää. Useinkaan vika ei ole ollut turvallisuusohjeissa vaan siinä, että niitä ei ole noudatettu. Ohjeiden muuttamiseen ei siis monesti ole aihetta.

Jos niissä huomaa puutteita, kannattaa olla yhteydessä ja muutenkin raportoida läheltä piti -tilanteista, Martti Lumikuru sanoo.

Lajin turvallisuutta ylläpidetään jatkuvasti. Kun laji kehittyy, täytyy ohjeistustakin kehittää.Viimeisin turvaohje on vuodelta 2007.

REIPPAASTI MUKAAN

LaTu-valiokunta on asiantuntijavaliokunta. Omaa tietotaitoaan kannattaa mainostaa, jos on halua osallistua yhteiseen kehittämiseen.

– Seuroista otetaan mielellään osaamista

mukaan esimerkiksi työryhmiin. Jos kokee, että asiat eivät ole hyvin ja itsellä on uusia ideoita parempaan tekemiseen, kannattaa tehdä jotain, eikä rutista oman seuran kesken, Martti Lumikuru rohkaisee.

Saamme aikaan yhdessä TOIMIVA viranomaisyhteistyö

on lajimme kehittämisen kannalta tärkeää.Vuonna 2008 LaTu-valiokunta teki seoskaasujen täyttöpaikkaohjeen toimivaksi yhteistyössä TUKESin kanssa.Viime vuonna saatiin aikaan pullojen väriohjeistus. Ohjeet ovat selkeyttäneet huomattavasti seurojen toimintaa kaasujen käytössä. Ohjeet edistävät hyvää täyttötapaa sekä turvallisuutta. Ohjeita myös noudatetaan ja turvallisuusprosentti on hyvä.

SUKELTAJALIITTO RY PEKKA TUURI

+DHWDDQ YDOPHQWDMDD

Ǥ ¡¡ ¡ ¡ ¡ ͚͙͛͘ ¡ ¡ ¡ Ǧ Ǥ ¡ ǡ Ȃ ¡ Ǥ ¡ ǣ Ȉ Ȉ ¡ Ȉ Ȉ ͚͙͛͘ Ǧ ȋ ͚͙͛͘ Ȍ ǣ Ȉ ¡ ¡ Ȉ

͛͘Ǥ͜Ǥ͚͙͚͘ ¡Ǥ ¡¡ ǡ Ǧ ¡ Ǥ Ú Ǥ ¡¡ ¡ Ǥ ¡ ¡ Ǧ ¡¡ ȋ͘͘͜ ͘͝͠ ͛͘͝͞ǡ Ǥ ̻ ǤƤȌ

6XNHOOXVNXYDXNVHQ 30 MD 60 NLOSDLOXW ¡ ¡ ¡ ¡¡ Ǥ ǡ ǡ ¡ ¡ Ú ¡ Ǥ ¡ Ǧ ¡ ¡ǡ Ǥ

¡ ¡¡ Ǥ Ǧ ¡ ǡ ¡ ¡ ¡¡ ͙Ǥ͙​͙Ǥ͚͙͚͘Ǥ ¡¡ ǡ ȗǡ ǡ ǡ ǡ ¡ Ú ¡ Ȁ Ú ¡ ¡Ǥ

ǣ ǣ Ǥ Ǥ ǣ Ȁ Ǥ Ǥ ǣ Ǥ Ǥ ǣ Ǥ Ǥ ǣ Ǥ Ǥ ǣ Ǥ ȋ ¡Ǧ ȌǤ

¡ ¡¡Ǩ Ǧ ¡¡ Ú ¡¡ Ǧ ¡¡ Ú ¡Ǥ Ǥ ǤƤ η η Ǥ ¡ Ǥ ̻ ǤƤ ȗ ¡ ǫ ¡¡ Ǧ ¡¡ Ú ¡ ͙͘Ǥ

.HYlWNRNRXNVHHQ 7DPSHUHHOOH ¡ ͚͠ǤȂ͚͡Ǥ͜Ǥ ¡

͘͜Ǧ ¡ ¡¡ ǡ

Ǥ ǤƤ Ǥ

¡¡ ¡ Ǧ Ǩ

͙͘ ȋ ͡Ǥ͙͝Ȃ͡Ǥ͜͝ȌǤ

SUKELTAJALIITTO RY, Radiokatu 20, 00093 SLU puh. (09) 3481 2258, fax (09) 3481 2516, office@sukeltaja.fi | www.sukeltaja.fi

0RVDPELN

Hyvien ihmisten

Mosam 16 Sukeltaja 2/2012

bik

Mahdollisuus nähdä mantoja, valashaita, ryhävalaita… Vähemmän tunnettu Mosambik tarjoaa upeat puitteet mielettömille sukelluselämyksille. Sukeltajaliiton kokoama seikkailuhenkinen ryhmä matkusti maahan tammikuussa 2012.

Säiden koetellessa sukellukset jäivät vähiin, mutta antoisa matka tarjosi paljon muuta.

TEKSTI SARI NUOTIO KUVAT SARI NUOTIO, VELI-MATTI KORPPI-TOMMOLA, SIMON PIERCE, ANDREA MARSHALL

Sukeltaja 2/2012 17

3RUWXJDOLODLQHQ WXWNLPXVPDWNDLOLMD 9DVFR GD *DPD UDQWDXWXL 0RVDPELNLLQ YXRQQD 3DLNDOOLVHW RWWLYDW KlQHW QLLQ OlPSLPlVWL YDVWDDQ HWWl KlQ NXWVXL 0RVDPELNLD K\YLHQ LKPLVWHQ PDDNVL TAVOITTEENAMME OLI tutustua Mosambikissa pitkään sukeltaneiden kansainvälisten tutkijoiden projekteihin ja nähdä valtameren suurimpia kaloja. Mosambikin pääkaupungista Maputosta on noin tunnin lentomatka pohjoiseen Inhambaneen.

Johannesburgista lentäen Inhambaneen pääsee puolessatoista tunnissa. Määränpäämme Tofo on pieni vaatimaton kylä 20 kilometriä Inhambanesta. Siellä on elävä keskusta toreineen, jossa saa tehtyä välttämättÜmät hankinnat ja josta lÜytyy muutamia ruokapaikkoja. Vieressä on valkoinen kahdeksan kilometriä pitkä hiekkaranta, ja meren kohina kuuluu sisälle korkeisiin bambukattoisiin asuinrakennuksiin. Alue on paratiisi sukeltajille ja tunnettu erityisesti mantarauskuistaan ja valashaistaan. Kesäkuun puolivälistä marraskuuhun voi nähdä ryhävalaita.

SYVIĂ„ VIRTAUKSIA JA VALASHAI AALLOKOSSA

Mosambikin matka osui sääoloiltaan hyvin poikkeukselliseen ajankohtaan. Kesäkuukausina eli marras–maaliskuussa voi Mosambikissa esiintyä trooppisia sateita, mutta hirmumyrskyt ovat

18 Sukeltaja 2/2012

harvinaisia. Matkamme aikana sykloni Funso eteni hiljakseen Madagaskarin länsirannikolla Mosambikin kanavassa. Merenkäynti oli kovaa, joten meripahoinvointi yllätti useamman sukeltajan. Aallokko oli korkea, ja vellova virtaus ulottui veden alla jopa 25 metrin syvyyteen. Tätä eivät monissa maailman merissä sukeltaneet konkaritkaan muistaneet aiemmin kokeneensa. Kumiveneisiin oli onneksi helppo nousta kovastakin aallokosta, ja pääsimme myÜs kerran snorklaamaan valashain kanssa aikamoisten aaltojen keskellä.

Sukeltaminen ei kuitenkaan ollut mahdollista kuin muutamina päivinä, ja näimmepä rannasta jopa yhden sukeltajien kumiveneen keikahtavan ylÜsalaisin pian rannasta lähdÜn jälkeen. Vene kääntyi aallon harjalla yhtäkkiä poikittain ja pyÜrähti ympäri. Pelastusoperaatio keräsi rannan täyteen paikallisia.

Onneksi kukaan ei loukkaantunut ja aineellisetkin vahingot jäivät vähäisiksi. Sukelluskurssilla olleet oppilaat kuitenkin varmasti muistavat ikuisesti tämän avovesisukelluksensa, joka alkoi ennen aikojaan!

Matkusta Mosambikiin MOSAMBIKIN sisällissodan päättymisestä on 20 vuotta, ja turismi on vasta vähitellen kasvamassa.

Joululoma- ja muina lomasesonkiaikoina eteläafrikkalaiset turistit kansoittavat rannat, mutta pääosin suurempia ruuhkia ei esiinny. Paikalliset ilmoittavat usein hinnat Etelä-Afrikan valuutassa randeissa. Mosambikin oma valuutta on metical. Rahaa voi vaihtaa pankeissa ja jopa kadulla, jos tietää oikean kurssin. ATM-automaatteja löytyy kaupungeista.

Randien lisäksi euroilla ja US dollareilla voi myös maksaa monissa paikoissa, mutta vaihtoraha tulee paikallisessa valuutassa, jolloin on syytä tietää käypä vaihtokurssi.

Suomesta lentäen joutuu lähes aina käyttämään usean pysähdyksen taktiikkaa. Alle tuhannen euron lentoja on vaikea löytää. Mahdollisia reittejä ovat esimerkiksi: Helsinki–Lontoo/München–Johannesburg–Maputo/Inhambane. Portugalin lentoyhtiö TAP lentää Lissabonista suoraan Maputoon.

Mosambikiin tarvitaan viisumi. Jos haluaa välttää lentokentällä jonottamista, viisumin voi tilata etukäteen Tukholman lähetystöstä. Single entry -visa maksaa edullisimmillaan noin 50 euroa postikuluineen ja useita maahan saapumisia salliva viisumi noin 75 euroa. Passin on oltava voimassa 6 kk matkan jälkeen.Viisumin voi ostaa myös saapuessa maahan. Lue lisää www.embassymozambique.se Rokotusten tarve on hyvä tarkistaa hyvissä ajoin ennen matkalle lähtöä riippuen siitä, mille alueille on menossa. Keltakuumerokotus ja malarialääkitys tarvitaan.

Krottia voi olla vaikea havaita, sillä se on naamioitumisen mestari.Tämä yksilö ei arkaile erottua.

Värikkäät batiikkityöt ja erilaiset puuveistokset ovat tyypillisiä matkamuistoja.

Maputo – vastakohtien kaupunki MOSAMBIKIN pääkaupungissa Maputossa on yli 20 miljoonaa asukasta. Tarkkaa väkilukua on kuitenkin vaikea arvioida. Maputo on vastakohtaisuuksien urbaani kaupunki, josta löytyy kaikkea rikkaiden ylellisistä asuinalueista ja luksushotelleista köyhien laajoihin slummeihin. Kaupungissa näkyy siirtomaa-ajan jäänteitä, kuten useita portugalilaista perua olevia rakennuksia. Leveitä katuja reunustavat jakarandat ja akasiat. Pienillä mopotakseilla voi tehdä edullisen kaupunkikierroksen, etenkin jos jaksaa tinkiä. Maputon rautatieasemaa sanotaan yhdeksi maailman kauneimmista rautatieasemista. Se on vuodelta 1910 ja tunnetun suunnittelijan Gustave Eiffelin piirtämä.

Kaupungissa on vilkkaita markkinapaikkoja ja yöelämää.

Maputossa turistin on noudatettava varovaisuutta, etenkin pimeään aikaan liikkuessa. Mosambik on edelleen yksi maailman köyhimmistä maista. Arvoesineet on syytä jättää hotellin tallelokeroon. Myös poliiseilla on tapana pysäytellä turisteja ja kysyä henkilöpapereita sakottaakseen

sitten puuttuvista dokumenteista. Passin oikeaksi todistettu kopio onkin hyvä olla mukana.

Maputossa sijaitsee myös Suomen suurlähetystö.

MAKEITA JA MAUSTEISIA ELÄMYKSIÄ

Mosambikilainen ruoka on saanut vaikutteita portugalilaisesta, intialaisesta ja afrikkalaisesta ruokakulttuurista. Seafoodia on tarjolla runsaasti: erinomaisia katkarapuja, mustekalaa, hummereita ja tietysti ”peixe grelhado”, joka on päivän saalis, grillattu kala. Grillattua broileria löytyy lähes aina ruokalistoilta ja erilaisia curryja, myös kasvisversioina.

Riisi on yleisesti tarjolla oleva lisuke. Mosambikilaiset käyttävät mielellään kookosmaitoa ruoan valmistuksessa ja lisäävät tulista peri-periä herkästi moniin ruokiin. Paahdetut cashewpähkinät ovat herkullisia, ja pähkinöitä käytetään myös moniin kastikkeisiin. Tuoreita hedelmiä on laaja valikoima, ja ne ovat edullisia: mangoja, banaaneja, ananaksia ja mehukkaita litsejä.Vesi on syytä nauttia pullotettuna.

Tutkimustyötä upeissa olosuhteissa toimii useita sukelluskeskuksia sekä Marine Megafauna Foundationin tutkimuskeskus.

Tutkija Andrea Marshall on asunut Tofossa vuodesta 2003 alkaen ja Simon Pierce vuodesta 2005. Marshallin tutkimuskohteena ovat mantarauskut, joita hän on identifioinut alueelta yli 1000. Tofo on yksi harvoista alueista maailmassa, jossa mantarauskuja esiintyy kahta eri lajia, Manta alfredi ja Manta birostris. Simon Pierce tutkii erityisesti valashaita ja koordinoi maailmanlaajuista valashaitutkijoiden tietokantaa. Tofossa on pystytty identifioimaan yli 600 valashaita niiden kuvioinnin perusteella.

ALUEELLA

Marine Megafauna Foundationin tutkijat pitävät kolme kertaa viikossa Casa Barryn tiloissa keskustelutilaisuuksia, joissa he kertovat sukeltajille ja muille kiinnostuneille tutkimustyöstään ja havainnoistaan ja heille voi esittää kysymyksiä. Sukeltajilla on näin erinomainen mahdollisuus saada asiantuntevaa tietoa suoraan tutkijoilta. Sukelluskuvaus ja tietotekniikan suomat mahdollisuudet ovat lisänneet harrastussukeltajien ja tiedemaailman välistä yhteistyötä.

Seuraa valashaita www.whaleshark.org-sivut ovat valashaitutkijoiden maailmanlaajuinen sivusto, jonne sukeltajat voivat ladata omia kuviaan ja videoitaan valashaihavainnoistaan. Kun lataat kuvia ja annat sähköpostiosoitteesi, saat jatkossa tietoja kyseisen valashain olinpaikasta, mikäli se pystytään identifioimaan ja sama yksilö havaitaan uudelleen.Voit myös tukea tutkimustoimintaa ja adoptoida itsellesi oman valashain tai paholaisrauskun. Tällöin saat myös tietoa juuri sen yksilön olinpaikasta aina kun havaintoja tehdään.

Lue lisää http://marinemegafauna.org

Mantarausku hoidattamassa itseään puhdistusasemalla.

Sukeltajien suosikkikohteita Tofossa ALUEEN YKKÖSKOHDE Manta Reef. Syvyys 18–28 metriä. Riutalla on useita puhdistusasemia, joilla paholaisrauskut viettävät jopa kahdeksan tuntia päivässä poistattamassa loisia ja parantelemassa haiden puremista saamiaan ihovaurioita. Isot hiilimeriahvenet (potato grouper) ja pantterimureenat (honeycomb moray) viihtyvät myös riutalla samoin kuin lohikäärmemureenat (dragon moray), krotit, skorpionikalat ja siipisimput. Isoja kalaparvia näkyy joka puolella, ja värikkäät pienet etanat täydentävät tarjontaa.

SÄIDEN ARMOILLA, ILOISELLA MIELELLÄ

Vältyimme pahoilta rankkasateilta ja nautimme yli 30 asteen lämpötiloista ja auringosta. Etelämpänä Maputon ympäristössä sateet ja tulvat aiheuttivat ongelmia, ja Etelä-Afrikan puolella Krugerin luonnonpuistosta jouduttiin evakuoimaan helikopterilla veden saartamia turisteja. Isot vesimassat purkautuivat tasankoalueilta Intian valtamereen sillä voimalla, että pyyhkäisivät mukanaan Inhambanen ja Maputon välisestä ainoasta maantiestä yhden sillan. Näin ollen suunnitelmamme siirtyä paluulennollemme Maputoon maanteitse kokivat kolauksen.

Seurasimme trooppisen syklonin liikkeitä ahkerasti, sillä uhkana oli myös lentoliikenteen lamautuminen. Onneksi saimme kuitenkin hankittua lentoliput ja pääsimme palaamaan Maputoon, jonka vilinässä vietimme muutaman päivän ennen kotimatkaamme. Kun suuntasimme Inhambanen lentokentälle, sukellusyrittäjät veivät venekalustoaan katosten suojiin ja täyttivät veneet vedellä myrskyn varalta. Alueelle odotettiin yli kymmenen metrin aallokkoa.

Puitteet aivan huikealle sukelluselämykselle olivat olemassa, mutta säillehän ei mitään voi. Monenlaista muuta elämystä matkaan mahtui, ja varmasti mukana olleille jäi sellainen kutina, että jos vielä toisen kerran pääsisi Tofoon näkemään hyvissä olosuhteissa ne mantat – ja vaikka ryhävalaatkin.

Sukeltajaliiton ryhmä teki pienen lahjoituksen Marine Megafauna Foundationille.Tutkijat Andrea Marshall kuvassa oikealla ja Simon Pierce vasemmalla.

OFFICE. Syvyys

18–30 metriä.Vilkas ja monimuotoinen kohde, jossa paljon erilaista nähtävää. Kolme puhdistusasemaa, jossa mantat käyvät säännöllisesti.Valkoevähait, harmaariuttahait ja leopardihait viihtyvät myös täällä. Isoja hiilimeriahvenia, keihäsrauskuja, perhoskaloja, sarvikalaparvia (moorish idol), hummereita ja harvinaisia keihässirkkarapuja (sprearing mantis shrimp). Kukapa ei haluaisi tällaista toimistoa!

Syvyys 25–29 metriä. Useiden eri mureenalajien kotiriutta.Virtauksien vuoksi näkyvyys hieman vaihtelee. Mainio saalistuspaikka barrakudille ja sinievätrevalleille (bluefin kingfish). Riutalla vaikeuksia valita keskittyykö tutkimaan runsasta makrokantaa vai bongaamaan isompia kaloja – kaikkea riittää.Valtavia lasikalaparvia ja täältäkin löytyy mantojen suosimia puhdistusasemia.

GIANTS.

AMAZON. Syvyys

20–30 metriä. Riutta koostuu kahdesta kielekkeestä, jotka kohtaavat riutan pohjoisosassa.Värikästä pehmeää korallia ja suuria kalaparvia, kuten sateenkaarenkirjavia nuoria palettivälskäreitä. Ryhävalaiden vaellusaikaan kesä–marraskuussa riutta muuttuu ryhävalaiden täyttämäksi valtatieksi.

3DKRODLVUDXVNXW YLLKW\YlW 0DQWD 5HHILOOl 5LXWDOOD RQ XVHLWD PDQWRMHQ SXKGLVWXVDVHPLD Sukeltaja 2/2012 21

3HUVRRQD $QQH 5lLVlQHQ 6RNRORZVNL +HOVLQNL

Myöhään herännyt sukellusaktiivi UIMAHYPYISSÄ KANSALLISEN TASON KILPAURHEILU-URAN LUONUT LÄÄKÄRI HALUSI LOPULTA PYSYTELLÄ VEDEN ALLA VÄHÄN PIDEMPÄÄNKIN. HAAVE TULI TODEKSI KOLMEKYMPPISENÄ JA INTO SUKELLUKSEEN ON SÄILYNYT KOVANA.

TEKSTI KARRI LAIHONEN KUVA LESZEK SOKOLOWSKI

MILLAINEN OLI ENSIKOSKETUKSESI VETEEN?

Olen aina ollut vedessä, niin kauan kuin vaan muistan. Meillä on mökki meren rannalla eli vesi on aina ollut hyvin lähellä.

Ihailin kovasti Jacques Cousteauta ja hänen seikkailujaan.

taa maallikkoa tutkimaan systemaattisesti hermoston, jolloin voidaan arvioida, onko kyseessä mahdollisesti sukeltajantauti.

Täytyy kyllä todeta, että se on jo vaativampi kurssi.

MILLAISILLE TYYPEILLE SUOSITTELET

ENTÄ ENSISUKELLUS PINNAN ALLE?

HAKEUTUMISTA DAN-KOULUTTAJAKSI?

Viisitoista vuotta sitten kävin laitesukelluskurssin. Asuimme silloin Bostonissa ja menimme yhdessä mieheni kanssa kurssille, kun tilaisuus avautui. Pinnan alle meneminen oli hirveän kiinnostavaa, ja Atlantin rannalla on mahtavat olosuhteet. Voi sanoa, että olen myöhäisherännäinen, mutta sitäkin innokkaampi. Viisi vuotta sitten suoritin laitesukelluskouluttajakurssin.

Perustason kurssit ovat suositeltavia kaikille sukeltajille. Sukellusonnettomuuden ensiapu-kurssi on sellainen, minkä pitäisi mielestäni kuulua jokaisen sukeltajan koulutusvalikkoon.

DAN-kouluttajaksi pääsemisen edellytyksenä on se, että perustason DAN-kurssit on käyty ja on myös laitesukelluskouluttajan kortti. Sanoisin, että terveydenhuollon ammattilaisilla on etumatkaa kun mietitään millaisista tyypeistä on hyviksi kouluttajiksi. Mutta kyllä toki maallikoistakin tulee erinomaisia kouluttajia, jos on halua oppia näitä asioita.

SINUSTA TULI MYÖS LÄÄKÄRI?

Kyllä, peruskoulutukseltani olen lääkäri. Minulla on myös sukelluslääketieteen erityispätevyys. Olen ensimmäinen ja vielä ainakin vähän aikaa ainoa nainen Suomessa, jolla on tämä erityispätevyys! Siviiliammatiltani olen siis laboratoriolääkäri, mutta toimin sivutoimisesti lääkärinä Medioxygenissa, jossa hoidetaan sukeltajantauteja ja tehdään tarkastuksia sukeltajille.

EHDIT KAIKEN OHELLA TOIMIA VIELÄ KOULUTTAJANAKIN?

Sukeltajaliitto toi DAN-koulutuksen tänne vuonna 2006. Silloin kouluttauduin DAN-kouluttajaksi ja reilu vuosi sitten kouluttauduin DAN-kouluttajien kouluttajaksi. Pidän kovasti kouluttajan hommasta. Hallinnollinen puoli ei ole niinkään lähellä sydäntäni, mutta toimin mielelläni opettajana.

MITÄ DAN-KOULUTUS PITÄÄ SISÄLLÄÄN?

DAN-koulutus koostuu useasta moduulista. Hätä-ensiapu (BLS) on se mistä lähdetään liikkeelle. Seuraavalla kurssilla opetellaan antamaan happiensiapua sukellusonnettomuuksissa, minkä jälkeen tulee vielä jatkohappikurssi ja neuvovan defibrillaattorin käyttökurssi. Vaarallisten merieläinten aiheuttamien vammojen kurssi on hyvinkin tarpeellinen ja mielenkiintoinen, jos sukeltaa paljon ulkomailla vieraissa vesissä. Tänä vuonna uutena kurssina on tulossa neurologinen tutkimus, joka opet-

22 Sukeltaja 2/2012

MIELEENPAINUVIN SUKELLUS?

Se on ollut ensimmäinen sukellukseni Thistlegorm-hylyllä Punaisella merellä. Toisessa maailmansodassa uponnut brittiläinen hylky on yksi maailman suosituimmista sukelluskohteista.

Yleensä hylyllä on tosi paljon sukeltajia, mutta ensimmäisellä sukelluskerrallani siellä ei ollut ketään muita kuin minä ja sukellusoppaani. Oli huikea kokemus olla siellä valtavan hylyn äärellä ilman muita sukeltajia.

OLETKO OLLUT AKTIIVISESTI SEURATOIMINNASSA MUKANA?

Olen ollut Urheilusukeltajat ry:ssä yli kymmenen vuotta. Se on Suomen vanhin ja toiseksi suurin seura. Vastasin Urheilusukeltajissa lasten ja nuorten toiminnasta kuusi vuotta ja kuuluin myös seuran johtokuntaan. Edelleen vastaan lasten ja nuorten laitesukelluksesta. Tykkään siitä hommasta tosi paljon. Silloin aktiivisimpina seuravuosinani tuntui, ettei omaan sukeltamiseen tahtonut löytyä aikaa niin paljon kuin olisin halunnut. Nyt kun en enää ole johtokunnassa, niin on toivottavasti enemmän aikaa myös sukeltaa. Ei minulle missään nimessä kerry yli sataa sukellusta vuodessa niin kuin kovimmille harrastajille, mutta 20–30 kertaa riittää minulle ja siihen olen tyytyväinen.

Joko tai?

SYKSY VAI KEVÄT?

Syksy.Vesi on kirkkaampaa.

SUKELLUS VAI KOULUTUS?

Sekä että. Kouluttaminen on lähellä sydäntä, mutta ilman että sukeltaa aktiivisesti on vaikea olla hyvä kouluttaja.

JÄRVI VAI MERI?

Meri. Rannikolta kotoisin olevana olen tottunut sukeltamaan meressä. Järvi-Suomi on sen verran vieras, että meri on luontevampi vaihtoehto.

SUOMESSA VAI ULKOMAILLA?

Täytyy myöntää, että tykkään ennemmin sukeltaa ulkomailla. Löytyy enemmän nähtävää.

HYLKY VAI BIO?

Totta kai hylytkin ovat mielenkiintoisia, mutta vastaan silti, että bio. Meren elämä on todella monimuotoista ja kiehtovaa.

Kadonnutta

aarreet

pasi Kuvan nap o Elli-No ra n 8 v.

Karjalaine

Jee! Vrouw Mraernia Itäme genda e l a v i a l e r r a a

! i i p Ji Jei! 24 Sukeltaja 2/2012

VROUW MARIA (ROUVA MARIA) OLI HOLLANTILAINEN KAUPPA-ALUS. ALUS OLI MATKALLA AMSTERDAMISTA PIETARIIN, KUN SE TÖRMÄSI 3. LOKAKUUTA 1771 ITÄMERELLÄ KAHTEEN KARIIN NAUVON ULKOSAARISTOSSA.VROUW MARIA UPPOSI YÖLLÄ 8.10.1771 NOIN NELJÄNKYMMENEN METRIN SYVYYTEEN. ALUKSEN HAAKSIRIKOSTA TULI ERÄS SUOMEN ETELÄRANNIKON KUULUISIMMISTA AARRELAIVALEGENDOISTA.

KUVAT: SARI KOIVUNIEMI, ANNE HANHINEN, SKOOTTERIKUVA: KARI BACK

lsaimiväsasäa JÄNNITTÄVÄSSÄ Joppirallissa

etsittiin kadonnutta aarrelaivaa! Löytyikö aarre, entä kuinka norpat pääsivät hylylle? Sukellusmatka hylylle oli pitkä ja vaarallinen…

Näin alkoi norpparalli 26.2. Matarengin uimahallilla Ylitorniolla. Midnight Diversin järjestämään perinteiseen Joppiralliin osallistui viisitoista reipasta sukellusparia. Tehtävänä norpilla oli toimia meriarkeologeina.

Vauhtia riitti! Matka veden alla sujui nopeasti vedenalaisella skootterilla. Etsinnän jälkeen Vrouw Maria -hylky löytyi hieman paapuuriin kallistuneena meren pohjasta. Hylkyä tutkittiin tarkkaan vedenalaisella kameralla.

Lisätietoa laivan haaksirikosta etsittiin hylyn läheisyydestä löytyneestä lokikirjasta.

Hylky oli verraten hyvin säilynyt - onhan Itämeri mitä mainioin paikka hylkyjen säilymistä ajatellen.Veden lämpötila ja suolapitoisuus ovat säilymiselle otollisia, eikä hylkyjä tuhoava Teredo navalis, laivamato, pysty elämään siellä. Tarkkojen tutkimusten tuloksena laivasta löytyi aarre, joka nousi pinnalle täyttämällä nostopussi ilmalla. Hyvää sukellustapaa ja merenalaista kulttuuriperintöä kunnioittaen aarre toimitettiin museovirastoon.

Alle 12-vuotiaiden rallin voittivat järjestävän seuran sukelluspari Artturi Uusimäki ja Reko Ainonen.

Toiseksi sijoittuivat Waltteri Uusimäki ja Benjami Jaako. Kolmanneksi sijoittuivat Rovaniemien Urheilusukeltajien Saana Hartikainen ja Kiia Saarinen.Varttuneempien norppien sarjan voittivat Neea Huikuri ja Jenni Siivola Sodankylän Urheilusukeltajista. Toiseksi sijoittuivat samasta seurasta Vili ja Essi Seitaniemi.

Anu Hyttinen ja Julia Juvani Midnight Diversista olivat kolmansia. Onnistuneen rallin jälkeen useampi nuori sukeltaja kertoi harkitsevansa sukellusta jopa ammatiksi.

SARI KOIVUNIEMI, NORPPAOHJAAJA, MIDNIGHT DIVERS

Sukeltaja 2/2012 25

Hyvä ralli, parempi mieli!

Kasva

JÄ KOKEILE TESTE

urheilijaksi NUOREN Suomen kasvaurheilijaksi. fi-palvelussa voi tehdä kolme erilaista testiä, joilla kilpaurheilijaksi tähtäävä nuori voi arvioida, miten hänen elämäntapansa ja ominaisuutensa sopivat kilpaurheiluun.

Ominaisuustesti antaa palautetta urheilijan fyysisistä ominaisuuksista. Elämänrytmitesti kertoo, miten nuoren uni, ravinto, harjoittelu ja lepo asettuvat suhteessa suosituksiin. Motivaatiotesti kertoo urheilijan psyykkisistä ominaisuuksista, joita kilpaurheilussa tarvitaan, ja testin tuloksista saa tietoa, jota voi hyödyntää muillakin elämänalueilla kuten ihmissuhteissa

26 Sukeltaja 2/2012

TÄMÄ RALLI ON MIDNIGHT DIVERSIN NORPPA OHJAAJAN SARI KOIVUNIEMEN KÄSIALAA. RALLIIN KUULUU MM. HAUSKA VROUW MARIA -VISA. RALLIN JÄRJESTÄ MISOHJEET JA MATERIAALIT OV AT LADATTAVISSA SE UROJEN KÄYTTÖÖN WWW.SUKELTAJA. FI LASTEN SIVUILTA!

koulussa, harrastuksissa tai työympäristössä.. Testit tarjoavat myös vanhemmille ja valmentajille tietoa, jonka avulla he voivat tukea nuorta urheilijaa eteenpäin.

Nuoren Suomen tekemän raporttiyhteenvedon mukaan mm. kilpaurheilijoiksi tähtäävät 11–15-vuotiaat nuoret harjoittelevat ja liikkuvat edelleen liian vähän, keskimäärin 17 tuntia viikossa, kun suositus on 20 tuntia viikossa.

Liikkumiselta syö aikaa erityisesti erilaisen median parissa vietetty aika, arkisin keskimäärin 3–4 tuntia päivässä ja viikonloppuisin jopa yli 5 tuntia päivässä. Suositus on 2 tuntia päivässä.

HEILIJAKSI.FI!

WWW.KASVAUR

7HNQDUL 0DUWWL /XPLNXUX

Kokemuksella ja koulutuksella seoskaasusukeltajaksi PERINTEISESTI TEKNIIKKASUKELTAMINEN ON ALOITETTU NITROKSISUKELTAMISEN JATKOKURSSILLA. KASVAVA TRENDI ON KUITENKIN JĂ„TTĂ„Ă„ JATKONITROKSI POIS JA SIIRTYĂ„ SUORAAN HELIUMPOHJAISTEN KAASUJEN KĂ„YTTĂ–Ă–N, KUITENKIN RAJOITETUILLA DEKOMPRESSIOVAATIMUKSILLA.

SUKELTAJALIITOLLA tähän kysyntään vastaavat NAUI Tech 1 -kurssikokonaisuus ja CMAS Recreational Trimix Diver -kurssit.

LĂ„HDE KURSSILLE

NAUI Tech 1 ei ole virallinen nimitys, mutta se on vakiintunut tarkoittamaan NAUI:n Technical EANX, Helitrox ja Decompression Techniques -kurssien muodostamaa kokonaisuutta.

CMAS Recreational Trimix Diver on taas viime keväänä esitelty kurssi, joka sisällÜltään vastaa NAUI Tech 1:stä. Sukeltaja oppii kurssilla tekemään sukelluksia noin 50 metrin syvyyteen käyttäen heliumpohjaisia kaasuja ja yhtä etappikaasua. Kurssi on hyvin käytännÜnläheinen opetuksen keskittyessä avovesiharjoituksiin: kuten kaasunvaihdot, kaasu loppu -tilanteet, pelastaminen, varustehäiriÜt, poijun ampuminen sekä etappipullon käsittely. Teoriaopinnoissa käsitellään tekniikkasukelluksen historiaa ja kehitystä, tekniikkasukellusvarusteita ja -kaasuja, sukelluksen suunnittelua ja toteutusta sekä kerrataan sukellusfysiikkaa ja -fysiologiaa.

SEOSKAASUJEN HYĂ–DYT

Suurin osa Suomen sukelluskohteista mahtuu tuohon 50 metriin. Heliumpohjaisten pohjakaasujen ja yhden etappikaasun myÜtä nuo kohteet ovat nyt tarjolla entistä helpommin ja turvallisemmin. Heliumin ansioista muistot kohteilta ovat selkeämpiä ja mahdollisissa ongelmatilanteissa ajatteleminen ja toimiminen on selkeämpää ja helpompaa. Etappikaasu antaa nopeutetun dekompression ansiosta pidemmän pohja-ajan, jolloin kohteesta ehtii kunnolla nauttia. Samaan aikaan helium tuo mukaan vain vähän enemmän opeteltavaa. Tätä kom-

.XQ WHNQLLNND RQ KDOOXVVD HL HWDSSL SXOORD HQll KXRPDD

Tekkisukeltajaksi

pensoi se, että lisääntynyttä varustemäärää oppii käsittelemään helpommin. TähänKIINNOSTAAKO kin lehteen paljon TEKNIIKKASUKELTAMINEN? kuvia ottanut Stig LUE MIKSI HELIUM ON Gustavsson kertoi, PAREMPI KUIN ILMA kuinka jo 30 metTAI MITEN PÄRJÄTÄ rin jälkeen kameLISÄÄNTYVÄN ran käsittely tuntuu VARUSTEMÄÄRÄN hankalalla ilmalla tai KANSSA. nitroksilla sukellettaessa.

Heliumilla näitä ongelmia ei ole.

Lisääntyneestä varustuksesta näkyvin on etappipullo. Monilla on sellainen käsitys, että se hankaloittaa sukeltamista niin paljon, että harjoittelu on syytä aloittaa mahdollisimman aikaisin, viimeistään peruskurssin jälkeen.

Etappipullon käsittely ja varsinkin sen kanssa uiminen eivät kuitenkaan ole mitenkään erityisen hankalia asioita, kunhan ne tehdään oikein. Kun varusteet on säädetty oikein ja tekniikka halussa, ei etappipulloa useimmiten edes huomaa.

MUUTAMIA VAATIMUKSIA

Pohjalla on hyvä olla noin sata sukellusta, laitesukeltamisen jatkokurssi sekä nitroksisukeltamisen peruskurssi. Ei haittaa, vaikka laitesukeltamisen syventävä jatkokurssi ja sukellusturvallisuuskurssikin olisivat käytynä. NAUI Intro to Tech tai vastaava kurssi on erittäin hyÜdyllinen ja helpottaa tekniikkasukelluskurssien läpäisemistä. EA- ja hapenantotaidot olisi hyvä olla kunnossa.

Varustuksena käytetään NAUI Technical Equipment Configuration (NTEC) -varustekokoonpanoa. Lyhyesti se sisältää selkälevyn ja siipiliivin, tuplapullot välisillalla, pääannostimen pitkällä ja vara-annostimen lyhyellä letkulla, kanisterimallisen päävalon ja yhden varavalon, kaksi ajan ja syvyyden mittausvälinettä kuten sukellustietokonetta, kompassin, happihuolletun etappipullon (johon seitsemänlitrainen alumiinipullo on kätevin), ja lisäksi wetnotesin, poijun sekä rullan tai kelan. Ai niin, ja halun oppia uutta.

Sukeltaja 2/2012 27

Näppäilijästä kuvaajaksi

– järjestelmäkamera veden alle HÄMÄRÄSSÄ KUVATUT OTOKSET OVAT EPÄTERÄVIÄ.

OBJEKTIIVIN LAAJAKULMA EI RIITÄ. NÄIN TUNTEVAT POKKARIKUVAAJAT SIIRTYVÄT USEIN JÄRJESTELMÄKAMERAAN, JOKA ON TEKNISESTI KEHITTYNEEMPI LAITE KUIN EDULLINEN TASKUKAMERA.

TEKSTI ERKKI SIIRILÄ KUVAT ERKKI SIIRILÄ, KIMMO HAGMAN

Sukellusopas Kimmo Hagman kuvaa Hurghadassa. Hän käyttää metallisia Sealuxkoteloita halvempien muovisten sijaan.

Oranssi suodatin ja manuaalinen valkotasapaino tuovat Kimmosta otettuun kuvaan väriä, vaikka salamaa ei ole käytetty.

28 Sukeltaja 2/2012

HĂ„MĂ„RĂ„SSĂ„ KUVATUT OTOKSET OVAT EPĂ„TERĂ„VIĂ„. OBJEKTIIVIN LAAJAKULMA EI RIITĂ„. NĂ„IN TUNTEVAT POKKARIKUVAAJAT SIIRTYVĂ„T USEIN JĂ„RJESTELMĂ„KAMERAAN, JOKA ON TEKNISESTI KEHITTYNEEMPI LAITE KUIN EDULLINEN TASKUKAMERA.

Nikon-järjestelmäkamera ja Ikeliten sille valmistama muovinen painekotelo. Kalansilmäobjektiivin kuvakulma säilyy veden alla kuperan etulasin eli “dome portinâ€? ansiosta. Kotelo mahdollistaa myĂśs videokuvauksen sekä kameran säätämisen veden alla.

6XRGDWWLPLOOD VDDGDDQ HVLLQ YHGHQDODLVHQ PDDLOPDQ RLNHDW YlULW RUDQVVLD VLQLVHHQ YDOWDPHUHHQ YLROHWWLD YLKUHllQ ,WlPHUHHQ HAASTAVA KUVAUSYMPĂ„RISTĂ–

Vedenalaiskuvaajalle digitaalinen järjestelmäkamera (DSLR) avaa uusia näkÜaloja. Tärkein syy on pikkukameroita suurempi CMOS- tai CCD-kuvakenno, joka merkitsee vähemmän rakeisuutta otoksissa sekä samalla enemmän terävyyttä ja parempia värejä varsinkin vähäisessä valossa. MyÜs sävyjen toistoalue DSLRkuvissa on laajempi kuin pokkareissa: esimerkiksi sukeltajan yläpuolella väikkyvä kirkas vedenpinta voidaan kuvata sävykkäänä, sen sijaan että se palaisi puhki tasaisen valkeaksi aukoksi. Kun otoksen tekninen taso on alusta alkaen hyvä, on sitä helpompi tyÜstää editointiohjelmissa, jos lopputulos ei suoraan miellytä.

Epäedulliset olot ovat sukeltajalle tuttuja: mikäli pinnan alla ei ole hämärää eikä vesi sameaa, niin kuvauskohteet näyttävät siellä joka tapauksessa liioitellun sinisiltä, vihreiltä tai ruskeilta.

Tätä tilannetta korjataan suodattimin: oranssia siniseen valtamereen ja violettia vihreään Itämereen, tai apuvaloin, joista salamavalo on yleisin. Näin saadaan vedenalaisen maailman oikeat värit kuvissa esiin.

Koska näkyvyyttä on paljon vähemmän kuin maan pinnalla ja apuvalojen kantomatkakin vain pari kolme metriä, niin tarvitaan myÜs laajakulmaoptiikkaa. Näin kuva pystytään ottamaan läheltä ja siihen saadaan mahdutettua leveä kaistale kohdetta, hyvin valaistuna.

DIGIJĂ„RKKĂ„RIN ETUJA

Järjestelmäkameroiden suosio sukelluspiireissä kasvaa, koska järkkäri helpottaa kuvaamista vaativissa oloissa. Värinkorjausfilttereillä kuvatessa suodattimiin imeytyvä valo ei ole ongelma, koska

Sukeltaja 2/2012 29

(Qll HL PDWNDOOH WDUYLWVH RWWDD PXNDDQ NXLQ \NVL NDPHUD

Teräväpiirtovideon kuvaruutu Nikon D7000-järkkäristä. Laatu riittää jopa julkaisuun pienenä valokuvana, vaikka Päijänteen vesi oli kuvauspaikalla sameaa ja ilma pilvinen. Kuvassa videovalaisimen tehoa kokeilee Marko Moilanen, Sammakot ry.

DSLR-kameran kenno on herkkä. Mitä tulee objektiiveihin, niin järjestelmäkameraan voi vaihtaa linssin tilannetta vastaavaksi. Aamupäivällä kuvataan hylkyä superlaajakulmalla, jota ei pokkareihin saa kuin piirtokyvyltään heikompana lisäkkeenä. Iltapäivällä optiikaksi vaihdetaan katkaravun lähikuvaukseen sopiva makroobjektiivi.

Järjestelmäkameran etuihin kuuluu myös optinen etsin. Sen läpi näkee kuva-alan kirkkaassa auringonpaisteessakin toisin kuin pikkukamerassa, jossa kohteesta ei LCD-näytöltä häikäisevässä valossa saa selvää. Koska myös automaattitarkennus toimii nopeammin, järjestelmäkameralla saa laadukkaan kuvan ohi uivasta haista todennäköisemmin kuin pokkarilla. Lisäksi laatukameran laukaisuviive on huomaamattoman lyhyt toisin kuin halvoissa pikkukameroissa.

Järkkärin etsimestä kohteen näkee objektiivin läpi, rungon sisällä oleva peilin kautta. Sähköiset, peilin syrjäyttävät etsimet ovat kuitenkin jo tulleet joihinkin malleihin. Lisäksi uusissa DSLRkameroissa LCD-näyttö toimii kakkosetsimenä. Näyttöruutua käytetään varsinkin videokuvaukseen, koska järjestelmäkameroilla elävää kuvaa tallennettaessa peili on ylhäällä eikä optista etsintä voi käyttää.

30 Sukeltaja 2/2012

VIDEOKIN LUONNISTUU

Kunnianhimoisen valokuvauksen lisäksi järjestelmäkameraa voi suositella vedenalaiseen videokuvaukseen. Jälleen on syynä herkkä kenno, jolla saa kohtalaista jälkeä samean järvenkin syvyyksissä.

Uusimmat järjestelmäkamerat tuottavat lisäksi niin hyvää videota, että yksittäisiä kuvaruutuja voi käyttää valokuvina.

Enää ei myöskään reissuun tarvitse ottaa valokuvaus- ja videokalustoa erikseen. Yksi ja sama kamera riittää joka lähtöön, kunhan vain valikkojen kaikkia ominaisuuksia opettelee käyttämään.

Vaikka kameran saa videoimaan nappia painamalla, niin kokoillan elokuvia tällaiset tuotokset eivät kuitenkaan ole. Sen sijaan nykyään tilausta videoklipeille riittää toisella suunnalla eli sosiaalisessa mediassa.

Jotkut paljon kuvanneet, kuten esimerkiksi Kimmo Hagman Hurghadasta, ovat päätyneet videon vaikeudet tuntien pelkkään valokuvaukseen.

PAINEKOTELOT MAKSAVAT

Entä järjestelmäkameroiden haitat? Suurin haaste lienee paineko-

Tampereen sukelluskeskuksen Jussi Sila on vaihtanut isot kamerat pieneen digijärkkäriin, jolle Olympus tekee myös edullista muovikoteloa.

Optinen etsin puuttuu, mutta yhdistelmä on helppo kuljettaa mukana. Kaksi salamaa tosin vaativat nekin oman tilansa.

teloiden hinta, joka on lähes aina yli tuhat euroa. Tämä on selvästi enemmän kuin ne pari sataa euroa, joilla saa pokkarikotelon.

Lisäksi järkkärin koteloon tarvitaan myös pari etulasia: laajakulmaoptiikoiden eteen on parasta laittaa kupera, vääristymät minimoiva ja kuvakulman veden alla säilyttävä “dome port”. Makro-objektiivit puolestaan vaativat koteloon pidemmän objektiivijatkeen. Kahteen “porttiin” kuluu rahaa ainakin 350 euroa, usein paljon enemmän. Jos haluaa vielä täydentää vedenalaista kuvauskalustoaan laadukkaalla salamalaitteella tai muulla apuvalolla, on syytä varautua käyttämään säästöjä vielä lisää.

Kun matkailija miettii kalustovaihtoehtojen paremmuutta, niin on hyvä muistaa, että järjestelmäkamera koteloineen ei kulje käsilaukun pohjalla vaan täyttää helposti olkalaukun. Painoakin kertyy kotelolle kameroineen ilman salamaa helposti kolmesta viiteen kiloa.

Onneksi joitain kompromissivaihtoehtoja on ilmaantunut. Esimerkiksi paljon kuvannut Tampereen sukelluskeskuksen Jussi Sila päätyi kevyeen Olympuksen PL-pikkujärkkäriin, josta tosin puuttuu optinen etsin. Tälle laitesarjalleen Olympus tekee vähän tilaa vieviä edullisia muovikoteloita. Nikon, Panasonic ja Sony tekevät nekin koteloitavia pikkujärkkäreitä.

TOSIKUVAAJAN VALINTA

Vedenalaista kuvausta muutaman vuoden harrastaneet päätyvät vaihtoehtojen etuja ja haittoja punnitessaan yleensä järjestelmäkameraan. DSLR-kuvaukseen joutuu kuitenkin paneutumaan niin, että opettelee esimerkiksi säätämään otosten valkotasapainoa jo kuvatessa.

Samoin on hyvä oppia valoisuuden, väriensäädön, kohinanpoiston sekä terävöityksen perusteet. Näin järjestelmäkamerasta saa hyödyt parhaiten irti. Samalla kuvien ja videoiden laatu paranee, niin että niitä voi julkaista kriittisellekin yleisölle.

Muiden etujen lisäksi bonuksena uusimmissa järjestelmäkameroissa on video-ominaisuuden parantuminen Full HD-tasolle (1080p), ominaisuus, jota on jo hyödynnetty niin tv-sarjojen kuin kokoillan elokuvien tuotannossa. Järkkärivideon käyttömukavuus ei tosin ole vielä harrastelijan HD-videokameroiden tasolla.

Canonin, Nikonin, Olympuksen, Panasonicin sekä Sonyn uudet DSLR-mallit ovat vuosi vuodelta yhä monipuolisempia. Samoin kehittyvät sukelluskotelot. Tunnettuja valmistajia ovat muun muassa Amphibico, Ikelite, Nauticam, Nimar, Seacam, Sealux, Sea&Sea, Hugyphot, Subal sekä Watershot.

Sukeltaja 2/2012 31

.XYD DOEXPL 5XRUL STIG GUSTAVSSON

32 Sukeltaja 2/2012

Edmund lepää Porkkalassa EDMUND ON kaunis ja esineistöltään rikas puuhylky Porkkalan Järvön edustalla. Alus makaa hiekkapohjalla 25 metrin syvyydessä pystyasennossa. Ruori on yhä paikallaan laivan perässä. Toivottavasti sitä ei varasteta, koska hylky ilman ruoria on jotenkin alakuloinen, mutta myös valitettavan yleinen näky vesillämme.

Sukeltaminen Edmundilla on lisääntynyt huimasti viime aikoina.

Olisi erittäin tärkeää saada hylyn viereen tukeva paino, josta kulkisi ohjausnaru hylylle. Painoon liitettäisiin aina keväällä kiinnittymisköysi poijuineen.Varomaton ankkurointi voi helposti johtaa tilanteeseen, jossa ankkuriköysi tai jopa putoava ankkuri rikkoo herkän ruorin. Kiinnittymispoiju myös helpottaisi ja nopeuttaisi sukellustoimintaa kohteella. Peräänkuulutan Merimuseon, Sukeltajaliiton ja sukellusseurojen yhteistyötä, jonka tuloksena herkät ja suositut hylyt varustettaisiin hylkyä säästävillä painoilla ja kiinnityspoijuilla, kuten on jo tehty esimerkiksi Elisabeth Osbornella Hangossa.

Sukeltaja 2/2012 33

.ROXPQL

7DSDKWXPDUDSRUWRLQWL RQ OXRWWDPXNVHOOLVWD aika ajoin, miksei Sukeltajaliitto julkaise sukellusonnettomuuksista ja pienemmistä tapahtumista saatuja tapahtumaraportteja aktiivisemmin.

Tapahtumaraportit on lähetetty Sukeltajaliittoon luottamuksellisina, ja niiden idea perustuu siihen, että lähettäjä luottaa tietojensa pysyvän luottamuksellisina. Laitesukellus- ja turvallisuusvaliokunta pyrkii siis käsittelemään raportit siten, että tapahtumien

NETTIPALSTOILLA KYSELLÄÄN

rittaa aina poliisi. Tapauksen oleelliset tiedot yksilöintitietoineen ovat sellaista informaatiota, johon ovat Suomen lain mukaan oikeutetut ainoastaan poliisi ja uhrin lähiomaiset. Mikäli lähiomaiset eivät halua tiedottaa Sukeltajaliitolle yksityiskohdista, ei Liitolla ole minkäänlaisia juridisia tai teknisiä mahdollisuuksia saada tapahtuman strategisia tietoja, puhumattakaan sen aiheuttaneista syistä.

Usein omaiset eivät halua tiedottaa, vaan surra rauhassa.

/DLWHVXNHOOXV MD WXUYDOOLVXXVYDOLRNXQWD S\UNLL OXRPDDQ \KWHLVW\|Wl YLUDQRPDLVWHQ NDQVVD osapuolien yksilöiminen ulkopuolisille ei olisi helppoa tai mahdollista. liittyy usein henkilön loukkaantumiseen, joten yksilösuojan perusteella sairaskertomusten tai niiden osien julkaisu on luvatonta.

Sukeltajaliitto pyrkii julkaisemaan kerran vuodessa yhteenvedon raporttien tapahtumista sekä koettaa sisällyttää aina mukaan analyysiä tapahtumatrendeistä, jotta mahdollista ongelmallista tai riskialtista kehitystä voitaisiin hidastaa ja kukin sukeltaja tai kouluttaja omalla tahollaan voisi koettaa vaikuttaa asioihin.

TAPAHTUMARAPORTTI

sukellusonnettomuuksien tutkinnan Suomessa suo-

KUOLEMAAN JOHTANEIDEN

34 Sukeltaja 2/2012

kiinnostaa yleensä, onko tapahtumaan liittynyt kuolemantuottamus, tappo tai murha. Jos nämä on suljettu pois, tapauksen selvitys yleensä lopetetaan ja todetaan ylimalkaisesti, että syynä saattoi olla tämä tai tuo tai jokin muu. Tapaukset yleensä jäävät siis selvittämättä perinpohjin.

Kellään ulkopuolisella ei ole kaikkia tapauksen selvittelyyn tarvittavia yksityiskohtaisia tietoja eikä pääsyä niihin, jolloin tapausta ei voi uskottavasti tutkia.

Mahdollinen siviilivoimin suoritettava tutkimus olisi ainoastaan ”näennäistutkimus”, jonka anti olisi todennäköisesti harhaanjohtava, eikä siten palvelisi sukeltajia tai sukellusturvallisuuden edistämistä, vaan ainoastaan sukeltajien

POLIISIVIRANOMAISIA

JOUNI PIISPANEN

NINA LEPPÄHARJU

JOUNI PIISPANEN JA MIA PIETIKÄINEN, LAITESUKELLUS- JA TURVALLISUUSVALIOKUNTA

ja lehdistön sensaationälkää. Lisäksi esimerkiksi kuolinsyyntutkinnan raportti saattaa valmistua vasta yli vuosi onnettomuuden jälkeen, ja sekin tieto kuuluu vain poliisille ja omaisille.

SUKELTAJALIITON laitesukellus- ja turvallisuusvaliokunta on kuitenkin yrittänyt tunkea jalkansa monien ovien väliin, ja olemmekin hitaasti kyenneet luomaan yhteistyötä kaikkien viranomaisten kanssa ja siten olemme saavuttaneet vähä vähältä lisää uskottavuutta viranomaisten edessä. Näin olemme päässeet ottamaan viime aikoina osaa joihinkin onnettomuustutkimuksiin asiantuntijan roolissa. Tämä on ollut toivomamme kehitys.

Näin se puuttuva lenkki, joka siis poliisilta saattaa jäädä heidän kohdistaessaan resurssinsa heidän työnsä kannalta tärkeämpiin tehtäviin, on koetettu hoitaa Liiton voimin. Tämä lenkki on sukellusonnettomuuden syiden yksityiskohtainen tutkiminen aina, kun siihen on laillisesti saatavissa tutkintaan tarvittava aineisto.

joidenkin onnettomuuksien tutkinnan poliisin ja omaisten luvilla, mutta niiden tulosten julkaiseminen on aina ainoastaan onnettomuuden uhrin omaisten käsissä.

Onnettomuuden tutkintaraportin kirjoittaminen on herkkää työtä. Olemme saaneet toistaiseksi luvan ainakin yhden viime vuonna tapahtuneen fataalin sukellusonnettomuuden tutkintaraportin julkaisemiseen. Tulemme tämän hetken tiedon mukaan julkaisemaan sen, kunhan järkevä foorumi sille löydetään.

Muiden tapausten raportteja on valmisteilla, mutta lupaa omaisilta ei ole saatu.

OLEMME SUORITTANEET

parhaamme, mutta Sukeltajaliiton aktiivit ovat kuitenkin samanlaisia rivisukeltajia kuin muutkin, samanlaisin juridisin rajoittein.

TEEMME SIIS

9DUXVWHHW

Monipuolinen Meridian lanseerannut uuden sukellustietokoneen, jossa on sopiva ohjelma myös vapaasukellukseen. Meridian on ensimmäinen sukellustietokone, jolla voi mitata sykkeen.

Lähetinvyö sykkeen mittausta varten myydään erikseen. Laitteen maksimisyvyys on 120 metriä. Suositushinta 449 euroa. Sykevyö 59 euroa.

Saatavilla Scubapro-jälleenmyyjiltä.

SCUBAPRO ON

Herkulliset tossut PALJASJALKAILU tekee

hyvää sukeltajankin räpylöille. Merrelin kevätuutuuksiin kuuluu värikäs valikoima erilaisia barefootkenkiä miehille ja naisille: on sandaalia, lenkkaria ja naisellisia ballerinoja. Merrel Barefoot -kengät sopivat monipuoliseen ulkoiluun ja vapaa-aikaan. Suositushinnat 89–119 euroa. www.merrel.fi

Istuu kuin nakutettu AXIOM-TASAPAINOTUSLIIVI on takkiliivin ja wingsin yhdistelmä. Uudenlaisesti muotoiltu selkälevy takaa loistavan istuvuuden: käyttäjä voi seisoa suorassa, ja samalla säiliö pysyy suorassa selkää vasten. Suositushinta 480 euroa. www.ursuk.fi

Pesunkestävä pokkari CANONIN UUSI PowerShot

D20 on vedenpitävä 10 metrin syvyyteen saakka. Se kestää hiekkaa, iskuja, pölyä ja pakkasta. Kameralla voi ottaa Full HD -videokuvaa, ja valmistaja lupaa laadukkaita kuvia huonossakin valaistuksessa.

Kamerassa on 12,1 megapikseliä ja 28 mm laajakulmaobjektiivi. Saatavilla toukokuussa.

Suositushinta 403 euroa. www.canon.fi

Tehokasta valaisua KOTIMAISEN valaisinvalmistajan Scubamafian XM3-kanisterivalaisimen valoteho on 3000 lumenia ja valokeilan leveys 7 astetta. Lämpöanturi mahdollistaa valaisimen käytön myös pinnan yläpuolella. Saatavilla kaksi mallia, joiden paloajat ovat 4 h ja 6 h. Maksimikäyttösyvyys on 300 m. Hinnat XM3 1120 euroa ja XM3 Expedition 1370 euroa. Kahden vuoden takuu. www.scubamafia.fi

Edis pel illorru mquatquam, tet iSea ompulle hauskat ja käytännölliset, vanhoista purjeista valmistetut tuotteet ovat saaneet täydennystä. Suojaa siis iPadiasi kolhuilta, ja sujauta se purjeeseen turvaan. iSea-suoja sopii sekä iPad 1:lle ja 2:lle. Mitat ovat 280 x 200 mm. Hinta 49 euroa. www.oceanspirit.fi

OCEANSPIRITIN

Sukeltaja 2/2012 35

Turvallisesti veteen ja veneeseen VAARATILANTEITA VÄLTETÄÄN MALTILLISELLA VETEEN MENOLLA JA VENEESEEN NOUSULLA.VIRTAUKSET ON HUOMIOITAVA JOKA TILANTEESSA. POIJUSTA ON PALJON HYÖTYÄ, JA SE LISÄÄ TURVALLISUUTTA. SEN OIKEA KÄYTTÖTAPA KANNATTAA OPETELLA ETUKÄTEEN.

TEKSTI JA KUVAT PASI MANNERKOSKI

VIIDENTOISTA TUNNIN ajomatka veneellä, ja Rocky Island Punaisellamerellä kohoaa aamuviideltä edessämme. Saaren länsipuolella on aallokkoa, joten nelimetrinen kumivene poukkoilee aalloilla. Saavumme sukelluspaikkaamme lähelle rantatyrskyjä.

Venekuski laskee kolmeen ja kierähdämme veteen. Liivimme ovat valmiiksi tyhjät ja painumme aaltojen ulottumattomiin.

Veden alla maailmaa kirkastuu ja tyyntyy. Poukkoileminen on ohi ja laskeutuminen alkaa; ensimmäinen hai ui hetken päästä rauhallisesti vastaan.

TUTKI VIRTAUKSET

Veteen meno on yleensä helppoa. Roudaaminen ja merenkäynti asettavat haasteita, jotka ovat kuitenkin ennakoitavissa. Sukelluksen päättyessä olosuhteet pinnalla ovat saattaneet muuttua merkittävästi. Merenkäynti voi muuttua myrskyksi, virtaus kääntyy ja

36 Sukeltaja 2/2012

nousu tapahtuu muualla kuin oli tarkoitus. Sukelluksen päättyessä tapahtuu usein yllätyksiä.

Suomalaiselle virtauksien ennakoiminen ei ole helppoa, ja yleensä opas tarkastaakin virtaustilanteen. Pintavirtaus selviää pudottamalla sormien välistä vaikka aamiaispöydän leivänmuruja veteen. Sukellusoppaat käyttävät usein maissinjyviä.

Pintavirtaus ei kerro kaikkea. Syvempää virtausta voi tarkastella paikalleen ankkuroituneesta veneestä veteen lasketun köyden suuntaa tarkkailemalla. Viiden kilon puntti laskettuna alas noin kuusi metriä pitkän köyden päähän antaa hieman tietoa virran suunnasta ja voimakkuudesta turvapysähdyssyvyydessä. Todellinen virran voimakkuus ja suunta selviää sukeltamalla. Tärkeää on kuunnella oppaita mutta muistaa, että oppaatkin saattavat olla väärässä. Sukelluksella voi tapahtua virtausten suhteen jotakin odottamatonta ja nousupaikka muuttuu.

0DVNL SLGHWllQ SllVVl DQQRVWHOLMD VXXVVD MD WLODQWHHQ PXNDDQ P\|V UlS\OlW MDODVVD

Tikkaita kannattaa lähestyä veden alla.

OPETTELE KĂ„YTTĂ„MĂ„Ă„N POIJUA

Nousun aloittaminen tapahtuu ulkomailla yleensä ilmankulutuksen mukaan pareittain. Sopiva nousupaikka on riittävän etäällä rannasta. Jos mahdollista, nousupaikka voi olla lähellä tukialusta ja nousussa voi hyÜdyntää tukialuksen kiinnityskÜysiä. Varsinkin jos nousupaikka vaihtuu, kannattaa hyÜdyntää poijua. Poiju on muuttunut pakolliseksi turvavarusteeksi monessa etelän suositussa kohteessa. Se antaa pintaporukalle infoa sukeltajien liikkeistä, ja vene on odottamassa, kun sukeltaja nousee pintaan.

Poijun käyttÜ lämpimässä vedessä on helppoa ilman hanskoja. Täyttäminen kannattaa tehdä hienostelematta vara-annostajalla, jos on epävarma poijun käytÜssä. Pieni puhallus annostajasta pystysuoraan avattuun poijuun riittää, ja poiju nousee napakasti pintaan merkiksi pintaporukalle. Uloshengitysilmalla täytetty poiju ajaa saman asian, mutta säästää hengitysilmaa.

Oikea poijun käyttÜ kannattaa opetella kursseilla.

Poijun käytÜn lisämausteeksi voi ottaa yÜsukellukselle pikkulampun ja viedä se pinnalla poijun sisälle. Poiju antaa värinsä mukaisen valon joka suuntaan niin korkealle kuin poiju ylettää, ja näin tarpeellista näkyvyyttä saadaan yÜaikaan aallokossakin.

Dekoissa saattaa olla ruuhkaa, joten maltti on valttia.

MALTILLA VENEESEEN

Veneeseen noustessa sattuu paljon vaaratilanteita. Pinnaa kiristävät tikkaille edellä kirivät sukeltajat. Omaa vuoroaan odottaessa pidetään riittävä turvaväli jo nouseviin sukeltajiin. Pullo edellä päälle putoava sukeltaja on aina vaarallinen.

Hieman pinnan alla voi odottaa rauhassa aallokolta sopivaa hetkeä omalle nousulle. Pinnan alta on myÜs helpompi tarttua tikkaiden puoliin. Tikkaiden kiinnikkeistä tarttumista kannattaa varoa, sillä merenkäynnissä tikkaat saattavat nousta ja laskea veneeseen nähden ja kiinnityskohdista tartuttaessa on käsillä puristumisvaara.

Maski pidetään päässä, annostelija suussa ja tilanteen mukaan myÜs räpylät jalassa. Näin säilytetään toimintakyky, vaikka vahingossa putoaisi takaisin veteen. Tikkaiden puoliin tartutaan veden alla, ja nousu aloitetaan rauhallisesti, kun ote on varma.

Jos tikkaat nousevat ja laskevat aallokossa korkealle, voi nousua ajoittaa siihen kun tikkaat ovat veden alla, jolloin noste auttaa sukeltajaa. Askelma noustaan kun ote on varma, ja pinta-avustaja ottaa otteen sukeltajan pulloventtiilistä heti kun sukeltaja on veneessä. Ulkomaiden kohteissa avuliaat räpylänirrottajat palkitaan loman lopuksi juomarahoilla.

Muihin sukeltajiin on syytä pitää etäisyyttä tikkailla.

Pullo edellä päälle putoava sukeltaja on hengenvaarallinen.

Sukeltaja 2/2012 37

Hylkysukellusseminaari täytti odotukset TEKSTI SARI NUOTIO

PASI MANNERKOSKI

INGEMAR LUNDGREN/OCEAN DISCOVERY

MONELLE SUKELTAJALLE HELSINGIN VENEMESSUILLA VIERAILUN PÄÄTAVOITE OLI OSALLISTUMINEN HYLKYSUKELLUSSEMINAARIIN. VIIME VUODEN TUNGOKSESTA OLI OTETTU OPIKSI. ENNAKKOON REKISTERÖITYNEET VARMISTIVAT PAIKKANSA JA SALIA SUURENNETTIIN ILMOITTAUTUNEIDEN MÄÄRÄN KASVAESSA. SEMINAARIN ANTIIN OLTIIN KOVASTI TYYTYVÄISIÄ.

Mars-hylyn löytäjä Rickhard Lundgren ja Subzonen Immi Wallin (vas.). Oikealla Maija Matikka Museovirastosta.

Seminaariyleisö sai nähtäväkseen upeaa kuvaa yli 400-vuotiaalta Marshylyltä, joka löydettiin viime vuoden elokuussa Ruotsissa.

NELISATAPÄINEN seminaariyleisö sai nähtäväkseen upeaa uutta kuvamateriaalia useissa eri esityksissä. Sukeltajaryhmät Badewanne ja Divers of the Dark ovat tehneet pitkän työrupeaman hylkyjen dokumentoinnin parissa, ja saimme hieman esimakua siitä, mitä on tulossa. Badewanne on saanut National Geographicin yhteistyökumppaniksi Suomenlahden sotahylyistä kertovan Secrets of the Baltic -dokumentin tekemiseen. Kevään aikana valmistuvassa dokumentissa tullaan näkemään useita toisen maailmansodan aikaisia sukellusveneitä sekä miinalaiva Louhen ja saksalaisen sukellusveneen dramaattinen kaksintaistelu.

Divers of the Dark -ryhmän dokumentti kertoo talvisodan aikaisesta Hangon evakuoinnista, ja siinä nähdään harvinaisia kohteita. Sukellusryhmä myös löysi toisen maailmansodan aikana uponneen latvialaisen Virsaitis-nimisen sotalaivan hylyn Helsingin edustalta. Virsaitis oli itsenäisen Latvian nimekkäin sotalaiva

38 Sukeltaja 2/2012

1920–1930-luvuilla, ja sen löytyminen on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta. Näkemämme trailerit dokumenteista osoittavat, että meiltä löytyy todella korkeatasoista osaamista vedenalaisdokumenttien tekemisessä.

HYLYT OVAT AARTEITAMME

Itämeri kätkee suojiinsa valtavan määrän ainutlaatuista historiaa.

Kuvantamismenetelmät paranevat ja uusia hylkyjä löytyy jatkuvasti lisää. Esimerkiksi Nordstream-kaasuputken suunnittelun ja rakentamisen aikaisessa kartoitustyössä Suomen talousvyöhykkeeltä löytyi lähes 50 uutta hylkykohdetta, kertoi Stefan Wessman Museovirastosta. ROV:lla kuvatut videoklipit avasivat hieman kartoitustyössä löytyneitä kohteita.

Suomessa hylkytiedot ovat nykyään julkisia. Maija Matikka Museovirastosta pohdiskeli seminaarissa, onko tilaisuus tehnyt

1DDSXULPDD 9LURQ K\ON\UHNLVWHUL RQ WXORVVD MXONLVHNVL varkaan, kun viime aikana on tullut ilmi valitettavia hylkyihinkajoamistapauksia. Poliisitutkinnoiltakaan ei ole vältytty. Vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelussa hän peräänkuulutti sukeltajilta kollektiivivastuuta. Johtava sotilaslakimies Jouni Honkala Merivoimien Esikunnasta kertoi sukeltamisesta Suomen aluevesien ulkopuolella olevilla hylyillä ja muistutti, että sota-aluksen omistajamaa omistaa myös sen hylyn.

Museoviraston Eero Ehannista tuli konservoija Vrouw Maria -hylyn ansiosta, vaikkei hän kyseistä hylkyä näillä näkymin pääsekään konservoimaan. Ehanti pohdiskeli esityksessään konservoinnin haasteita, hylkyjen nostamisen syitä ja kokonaisten alusten konservointien toteuttamistapoja tarkastellen esimerkkejä maailmalta. Niin, mikäpä se olisi se Suomen Vasa-laiva – tuleeko sellaista? Se jää nähtäväksi.

HYLKYJÄ NAAPURISSA

Virolaiset Marii Asmer ja Maili Roio kertoivat Shipwher -projektista ja Viron hylkyrekisteristä sekä Viron muinaismuistoihin lukeutuvilla hylyillä sukeltamisesta. Viron hylkyrekisteri on tulossa julkiseksi, ja rekisteriin tullaan viemään aineistoa niin eestin kuin englanninkin kielellä. Rekisteri tulee sisältämään alkuperäisdokumentteja eri arkistoista, viistokaikukuvaa kohteista sekä piirroksia ja kuvia. Viron muinaismuistoihin lukeutuvilla hylyillä sukeltamiseen tarvitaan lupa. Suomalaisille helpointa on ottaa yhteyttä virolaisiin luvan omaaviin sukellusseuroihin tai sukelluskeskuksiin ja sukeltaa heidän kanssaan.

Seminaarin loppuhuipennuksena oli ruotsalaisen laivaston ylpeyden, lippulaiva Marsin, löytäjän Richard Lundgrenin kiehtova tarina aluksen historiasta, sen etsinnästä ja löytymisestä.

Lundgren otti elämäntehtäväkseen löytää kyseisen aluksen. Monista epäilijöistä huolimatta 20 vuoden työ palkittiin elokuussa 2011. Voi vain kuvitella, miltä Lundgrenista tuntui, kun tuon 447 vuotta meren pohjassa olleen sotalaivan löytyminen 75 metrin syvyydestä oli tosiasia.

Monipuolista seminaaria täydensi julistenäyttely. Seminaarin järjestelyistä päävastuun kantanut Subzonen Immi Wallin kiitteli paitsi seminaarin yhteistyökumppaneita Museovirastoa, Sukeltajaliittoa, PADI:a, Ursuitia, Dive Ritea ja Venemessuja sekä ennen kaikkea seminaarin erinomaista esiintyjäjoukkoa.

– Hyvä seminaari syntyy hyvistä esityksistä, tyytyväinen Immi Wallin painotti.

Seminaarin suosion perusteella ei tarvitse olla suuri ennustaja veikatakseen, että seminaari saa jatkoa.

͙͚ Ǥ͝ ͙͘ Ǥ

.DXGHQ NRKGH *XVWDY $GROILQ K\ON\SXLVWR

Sukella hylkypuistossa TEKSTI EVELIINA SALO, MERIARKEOLOGI, MUSEOVIRASTO KUVAT STIG GUSTAVSSON

RUOTSALAINEN LINJALAIVA KRONPRINS GUSTAV ADOLF TUHOUTUI JA UPPOSI HELSINGIN EDUSTALLA VUONNA 1788.

ALUKSEN HYLKY LÖYDETTIIN VUONNA 1995 MUUTAMA MERIMAILI LOUNAASEEN HARMAJAN MAJAKASTA.

Gustav Adolfin massiivinen ankkuri on hyvä maamerkki hylyllä navigoitaessa.

Kronprins Gustav Adolfin hylyn ympärillä avattiin Itämeren ensimmäinen kulttuurihistoriallinen vedenalainen puisto vuonna 2000. Sukeltajat voivat seurata hylylle rakennettua kulttuuripolkua ja jättää terveisiä vieraskirjaan.

ALUKSEN JÄÄNTEET makaavat 18–20 metrin syvyydessä osittain levinneenä noin 100 m x 100 m alueelle. Hylky muodostuu aluksen rungon pohjaosasta, kaatuneista kyljistä, erilaisista irrallisista rakenteellisista osista sekä tykeistä, tykinkuulista ja muista irtoesineistä. Tykkejä hylystä on löydetty kaikkiaan 71; niistä kaksi on nostettu, konservoitu ja tutkittu. Hylyssä on myös kaksi suurta ankkuria.

SUKELTAJAN PUISTO

Kronprins Gustav Adolfin hylyn ympärille rakennettiin Itämeren ensimmäinen kulttuurihistoriallinen vedenalainen puisto palvelemaan sukeltavaa yleisöä. Puisto oli osa kansainvälistä Nordic Blue Parks -hanketta, ja se avattiin vuonna 2000. Kohde on merkitty poijuilla, joihin veneet voivat kiinnittyä turvallisesti.

Hylylle on rakennettu opasköyden avulla ohjattu vedenalainen kulttuuripolku, jonka varrella on muinaisjäännöksen rakenteesta

40 Sukeltaja 2/2012

ja historiasta kertovia informaatiokylttejä. Sukeltajat voivat myös jättää terveisensä hylyllä sijaitsevaan vieraskirjaan.

HYLKYPUISTO LAKKAUTTAMISUHAN ALLA

Puiston elinkaari saattaa olla tiensä päässä, kun Museoviraston tiukan taloustilanteen vuoksi joudutaan pohtimaan sen sulkemista. Puisto pysyy auki vielä sukelluskauden 2012, mutta sen jälkeen sen ylläpitoon toivotaan ratkaisua harrastajien ja viranomaisten yhteistyöstä. Puiston ylläpito tarkoittaa käytännössä kohteen poijuttamista keväisin, poijujen poistoa syksyisin, poijujen säilyttämistä, karkuteille lähteneiden poijujen uudelleen kiinnittämistä sekä kohteella olevien kylttien ja vieraskirjan huoltotöitä. Sukelluskauden aikana puiston tila on käytävä tarkastamassa muutaman kerran.

Puiston ylläpitoon on varattu muutamia tuhansia euroja vuodessa, mutta tänä kesänä budjetti on karsittu minimiin, ja vain

(boxi) Sukelluskausi 2012 Museoviraston verkkosivuille tulee ennen ensi kesää ohjeita harrastajille esimerkiksi hylkykohteen dokumentoinnista kuvaamalla. Museovirastoon toimitettua kuvamateriaalia voidaan sitten käyttää tutkimuksessa ja liittää muinaisjäännösrekisteriin. Kuvaajan tiedot voidaan halutessa liittää kuvien yhteyteen. Museoviraston sivuille päivitetään myös muita toimintatapaohjeita sukeltajille ja sieltä löytyy myös kaavake, jolla uusi hylkylöytö voidaan ilmoittaa. www.nba.fi Museoviraston henkilökunta toivottaa turvallista ja rehtiä sukelluskautta 2012!

kohteen poijuttaminen tehdään Museoviraston toimesta. Hylkypuisto on siitä huolimatta turvallinen sukelluskohde, mutta ensi kesän jälkeen huoltotyöt täytyy hoitaa, jotta kohteella on edelleen mielekästä sukeltaa.

YHTEISTYÖTÄ?

Ajatuksia Adopt a Wreck -hankkeesta on heitelty ilmoille jo Faktat

vuosia, mutta vielä tähän mennessä Museovirastossa ei ole ja organisoinPITUUS: 75,9 mtarjoaisi harrastajille entistä järjestelmällisemmän tiin. Hanke LEVEYS: 11,6 m mahdollisuuden osallistua hylkyjen tutkimukseen. Ryhmä, SYVYYS: 27–39 m voisi tehdä sopimuksen Museoviraston kansyhdistys tai seura POHJA: hiekkaa sa hylyn hoitamisesta, seurannasta ja dokumentoinnista, ja NÄKYVYYS: 2–15käytännön m suunnitelma töistä tehtäisiin yhteistyössä meriarSOPII: P3-tasoiselle, keologin kanssa.hylyn Tälläsisään tavallasukeltamiseen hylkyjä saataisiin tehokkaasti vaaditaan erityiskoulutusta. suojelun ja seurannan piiriin ja niistä tuotettaisiin ajantasaista ALUS: saksalainen teräksinen rahtilaiva Bungsberg löydetty aikaa eikä resursseja sen suunnitteluun

MUSEOVIRA STON NETTISIVUIL LE ON TULOSSA O HJEISTUSTA MUUN MUA SSA HYLKY JEN DOKUMENT OINNISTA. MUSEOVIRA STOLLE LÄHETETTYÄ KUVAA JA VIDEOA V OIDAAN ESIMERKIKSI LIITTÄÄ MUINAISJÄÄ NNÖSREKISTERIIN .

tietoa muinaisjäännösrekisteriin. Yksi osa-alue kohteiden saavutettavuudessa yleisölle voisi olla blogin pitäminen kohteesta, jossa ryhmä kertoisi muinaisjäännöksellä tekemästään työstä. Brittein saarilla hanke on saanut suuren suosion ja erilaiset ryhmät ovat jo pitkään tehneet arvokasta työtä muinaisjäännösten parissa.

Yhteistyötä harrastajien kanssa voidaan harkita myös erilaisten tarkastus- ja työsukellusten yhteydessä. Jos aktiivinen henkilö tai ryhmä ilmoittaa Museovirastolle uusia hylkylöytöjä tai kajoamisia, voidaan heidän kanssaan sopia yhteistyöstä, jos kohteella nähdään tarpeelliseksi tehdä arkeologista tutkimusta. Tällaisia yhteistyöhankkeita ovat olleet esimerkiksi eräät esinenosto-operaatiot, joita on harrastajien kanssa suunnitteilla tälläkin hetkellä. Jokainen tapaus arvioidaan erikseen ja päätökset muinaisjäännöksiin kajoavasta tutkimuksesta tekee aina museoviranomainen.

Sukeltaja 2/2012 41

6\YlVWl SllVWl +HOL +DODYD 6XNHOWDMDOLLWRQ QXRULVRSllOOLNN| MRND OXSDD MlOOHHQ NHUUDQ DORLWWDD NXQWRLOXQ MD WRLYRR VLLKHQ WVHPSSLDSXD DOWDDQ ´SHUVRQDO WUDLQHUHLVWD´

LAURA TORKKELI

$OWDDQ SHUVRQDO WUDLQHULW

MONESTI ON

tullut luvattua itselleen, että nyt se alkaa: kuntoilu.

Silti uimahallilla sitä vaan juttelee tuttujen kanssa ja saunoo pitempään hyvässä seurassa sen sijaan, että nostaisi peruskuntoa uimalla tai tekemällä sukellusharjoitteita.

OLEN ALKANUT ymmärtää, mihin personal trainereita tarvitaan.

Olemaan siinä rinnalla niiden pahojen harjoituksien aikana, kun ei jaksaisi, ei viitsisi, ei huvittaisi. Muistuttamaan, mitä hyviä asioita kuntoilusta seuraa.

alkukaudesta uiminen tuntuu tauon jälkeen ikävältä ja hengästyykin niin helposti. Millään ei jaksaisi laskea kaakeleita tai tehdä sukellusharjoitteita. Eivätkä ne edes suju. Menee päin hornia kaikki. Seuraava päivänä on vähintään jalat kipeät ja joskus ihan flunssainen olo koko kropassa. Miksi ihmeessä rääkkäisin itseäni?

OLISIKO SINUSTA �personal traineriksi�, seurakaverini? Sanoisit, että käydään uimassa ja jutellaan sitten, tai auttaisit siinä sukellusharjoituksessa, jota en kunnolla osaa. Tai kannustaisit vaan sanomalla, että kiva kun sinäkin tulit paikalle treenaamaan. Ei vaatisi isoa ponnistusta keneltäkään meistä. Mitä jos yhdessä oltaisiin toistemme personal trainereita? Autettaisiin ja sparrattaisiin toisiamme ihan pyyteettÜmästi. Ihan vaan sen takia, että seurakaveri on tärkeä.

VARSINKIN

JOSSAIN takaraivossa tiedän kuitenkin, että kun ne ensimmäiset �pahat� kerrat ovat ohi, niin liikunta tekee hyvän olon. Jaksaa paremmin, nukahtaa ja nukkuu paremmin, ja pinnakin tuntuu olevan pitempi. Jaksaa olla tÜissä ja kotona iloisempi ja jakaa muiden hyvät ja huonot hetket. Ihminen kun tuntuu olevan tällainen psykofyysinen kokonaisuus. Jos joku osa-alue on huonossa kunnossa, niin kaikki alkaa repsottaa.

42 Sukeltaja 2/2012

2OLVLNR VLQXVWD VHXUDNDYHULQ ´SHUVRQDO WUDLQHULNVL´"

selättää kaikki säälittävät tekosyyt, kuten aikapulan, miksi ei lähtisi treenaamaan. Olisi mukava sitten kesäisillä dyykkireissulla laivan kannella tyytyväisenä todeta, että treenattu on ja sukellukset ja varusteiden roudaukset sujuvat paljon helpommin.

TUNTUISI HYVĂ„LTĂ„

SUKELTAJALIITTO RY HERĂ„SIKĂ– KYSYMYKSIĂ„, HALUATKO LISĂ„TIETOA JĂ„SENYYDESTĂ„, ILMOITUSMYYNNISTĂ„ TAI YLEENSĂ„ LIITON TOIMINNASTA? YHTEYSTIEDOT, TAPAHTUMAT JA SEURAT KAUTTA MAAN LĂ–YDĂ„T MYĂ–S INTERNETISTĂ„ OSOITTEESTA WWW.SUKELTAJA.FI

Sari Nuotio toiminnanjohtaja puh. (09) 3481 2257 sari.nuotio@sukeltaja.fi

Kristiina Karila toimitussihteeri puh. 0400 163 262 kristiina.karila@sukeltaja.fi

Mika Rautiainen koulutuspäällikkÜ puh. (09) 3481 2569 mika.rautiainen@sukeltaja.fi

Onko sinulla kiinnostavaa kerrottavaa sukelluksen maailmasta? Etsimme uusia avustajia tekemään kanssamme Sukeltaja-lehteä. Ilmoittaudu kirjoittajarekisteriin ja kerro, mistä aiheista haluaisit kirjoittaa. Lähetä sähkÜpostia osoitteeseen toimitus@ sukeltaja.fi ja kerro kuka olet, mistä haluaisit kirjoittaa sekä yhteystietosi.

Mistä haluaisit lukea seuraavassa numerossa, tiedätkÜ kiinnostavia juttuaiheita?

Anna meille palautetta! toimitus@sukeltaja.fi

Riikka Taipale järjestÜassistentti puh. (09) 3481 2258 riikka.taipale@sukeltaja.fi

PAKETTI

1099 â‚Ź

AQUA LUNG PAKETTI NAISELLE t %JWB 9-5 UBLLJMJJWJ t -FHFOE -9 SFHVQBLFUUJ t 4VVOUP $# 0OF QBJOFNJUUBSJ t 'BCFS TĂŠJMJĂšQBLFUUJ

AQUA LUNG PAKETTI MIEHELLE t Pro QD -takkiliivi t -FHFOE -9 SFHVQBLFUUJ t 4VVOUP $# 0OF QBJOFNJUUBSJ t 'BCFS TĂŠJMJĂšQBLFUUJ

Heli Halava nuorisopäällikkÜ puh. (09) 3481 3190 heli.halava@sukeltaja.fi

Riku Verkkomäki jäsensihteeri puh. (09) 3481 2258 riku.verkkomaki@sukeltaja.fi

Sukeltajaliitto on myÜs Facebookissa.Tykkää sivusta ja tule omiesi joukkoon!

SUUNTO CB ONE 300 TI Ăť

109 â‚Ź

PAKETTI

1099 â‚Ź 1

AQUA LUNG PAKETTI NAISELLE t -JCSB XJOH UZZQQJOFO UBLLJMJJWJ t -FHFOE (MBDJB SFHVQBLFUUJ t 4VVOUP $# 0OF QBJOFNJUUBSJ t 'BCFS TĂŠJMJĂšQBLFUUJ

PAKETTI

1299 â‚Ź

594 â‚Ź

LEGEND GLACIA (DIN) t "RVB -VOHJO SFHVQBLFUUJ TI Ăť

LEGEND LX (DIN) t "RVB -VOHJO SFHVQBLFUUJ TI Ăť

239 â‚Ź

FABER 12/232 t TJT QPIKBTVPKB t TJT WFOUUJJMJ (TI Ăť

624 â‚Ź

/ĂŠNĂŠ KB UVIBOOFU NVVU UVPUUFFU PTPJUUFFTTB www.varuste.net 5VMF LĂŠZNĂŠĂŠO IVJQQVIJFOPTTB NZZNĂŠMĂŠTTĂŠNNF 3VPTJMBOLVKB | )FMTJOLJ | QVI | JOGP!WBSVTUF OFU