Sukeltaja 2012 4

VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI 4/12

6,50 €

W W W . S U K E LTA JA . F I

Ihmeellinen Indonesia Upeaa vedenalaista taidetta Tampereella

Syyskokous Kokemäellä Tikittääkö sukelluskoulutuksessa aikapommi?

Etsintäharjoitus

Haverissa PIDÄ HUOLTA ITÄMERESTÄ | SUKELLUSKALASTUS MYÖTÄTUULESSA | NUORET LEIRILLÄ

6,50 €

VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI 4/12

W W W . S U K E LTA JA . F I

Ihmeellinen Indonesia Upeaa vedenalaista taidetta Tampereella

Sisältö 4/12

Syyskokous Kokemäellä Tikittääkö sukelluskoulutuksessa aikapommi?

Etsintäharjoitus

Haverissa

35

PIDÄ HUOLTA ITÄMERESTÄ | SUKELLUSKALASTUS MYÖTÄTUULESSA | NUORET LEIRILLÄ

Kannen kuva Stig Gustavsson

Osoitteenmuutokset: puh. (09) 3481 2258 fax (09) 3481 2516 office@sukeltaja.fi

16

Päätoimittaja Matti Anttila matti.anttila@sukeltaja.fi

Toimitusneuvosto Matti Anttila, Stig Gustavsson, Kristiina Karila, Veli-Matti Korppi-Tommola, Pasi Mannerkoski, Mika Rautiainen Taitto Kumppania Oy Julia Hannula Kuvapankit FutureImageBank, Dreamstime, ScanStockPhoto Ilmoitusmyynti Veli-Matti Korppi-Tommola puh. 050 584 0156 vm.kt@kolumbus.fi Sukeltaja ilmestyy helmi-, huhti-, kesä-, syys- ja joulukuussa

36 Vakiot 6 TYRSKYT: Indonesian

tropiikissa, vedenalaista taidetta, EUF Helsingissä, skoottereilla huristelevat snorklaajat.

22 PERSOONA: Räpyläuimari 24 NORPAT: Kuulumisia

Paino Oy Scanweb Ab ISSN 1237-1688

nuorten leiriltä.

32 KUVA-ALBUMI: Elvsön

Monityökalu veden alle, valaisimet maskiin ja treenikirja perheen pienimmille.

42 SYVÄSTÄ PÄÄSTÄ:

Päivitykset

Matti Anttila ja Mika Rautiainen.

haettiin tajutonta kaivoksen syvyyksistä.

16

PELASTUSHARJOITUKSESSA

26

VINKIT

36

SUKELLUSKALASTUSKILPAILUT sujuivat

rakkoleväluolasto.

35 VARUSTEET:

venttiilien sulkuharjoitukseen.

hienosti Norjassa. Seuraavaksi Suomeen?

Simo Sukeltaja: Kuinka usein huollat/huollatat regusi? vuodessa vuosi 5 % EN KOSKAAN, sillä ostan uuden aina muutaman vuoden välein 0 % HÄH, pitääkö sitä huoltaa?!

67 % KERRAN

28 % JOKA TOINEN

Repro Aste Helsinki Oy

Jenna Laukkanen.

14

AGORA GAME LAB

Toimitus Kumppania Oy Susanna Kallama Pohjoisranta 11 D 28100 Pori puh. 040 587 2445 susanna.kallama@kumppania.fi

OLEG CHEBYKIN

Toimitussihteeri Kristiina Karila kristiina.karila@sukeltaja.fi

SEPPO RINTA-KAUPPILA

Julkaisija Sukeltajaliitto ry Radiokatu 20, 00093 SLU www.sukeltaja.fi

SEURAAVAKSI KYSYMME:

Montako sukellusta teit kesällä? Vastaa Facebookissa! Löydät sivun hakusanalla Sukeltajaliitto ry.

SUKELTAJALIITTO RY Kutsu Tervetuloa Sukeltajaliiton syyskokoukseen!

Ohjelma klo 11.15–11.45 valtakirjojen tarkastus klo 12 kokous alkaa Kokousasiakirjat ÂŽĂšÂ›Â–Â›Â˜ÂĄÂ– ™™™Ǥ•—Â?Â‡ÂŽÂ–ÂƒÂŒÂƒÇ¤Ć¤ Materiaalisalkusta > Hallinnolliset dokumentit > Syyskokous > 2012. Tarjoilujen varaamiseksi pyydetään ilmoittautumaan ™™™Ǥ•—Â?Â‡ÂŽÂ–ÂƒÂŒÂƒÇ¤Ć¤ ƒ’ƒŠ–—Â?ƒkalenterin kautta.

Huomio seurat – Sukella seurassa vauhtiin Viime vuonna startannut Sukella seurassa -tapahtuma täyttää jälleen hallit läpi Suomen 1.11.–18.11. Sukella seurassa on hauskaa toimintaa ja yhdessä oloa seuran omalla hallivuorolla. Tapahtuma on helppo järjestää: seura ilmoittaa Liiton toimistoon osallistujamäärän ja saa valmiit ohjeet ja materiaalit. Tänä vuonna ohjelmassa on sekä snorkkelisukellusrata että laitesukellusrata.

Tapahtuma noudattaa Neljän polven –”‡Ƽ– ÇŚÂ?ƒÂ?’ƒÂ?ŒƒÂ? –‡‡Â?ƒƒ Â?‘Â?‘ƒÂ?ƒŽŽƒ kaikenikäiset harrastamaan ja pitämään hauskaa yhdessä. Tapahtumaan osallistuneiden seurojen kesken arvotaan jotain pientä kivaa.

Viime vuonna osallistujia oli noin 500 – pistetään tänä vuonna paremmaksi! ‹•¥–‹‡†‘– ™™™Ǥ•—Â?Â‡ÂŽÂ–ÂƒÂŒÂƒÇ¤Ć¤ Tapahtumakalenterissa, ilmoittautumiset seuroittain nuorisopäällikĂślle ÂŠÂ‡ÂŽÂ‹Ç¤ÂŠÂƒÂŽÂƒÂ˜ÂƒĚťÂ•Â—Â?Â‡ÂŽÂ–ÂƒÂŒÂƒÇ¤Ć¤

Majoittuville on varattu huoneita Hotelli Hiittenharjusta (Hiittenharjuntie 1, 29200 Harjavalta) hintaan 70 â‚Ź /2 hh. Varaukset suoraan hotelliin puh. 02Í?Í›Í™Í™ÍžÍ˜Í˜ÇĄ ™™™ǤŠ‘–‡ŽŽ‹Š‹‹––‡Â?ÂŠÂƒÂ”ÂŒÂ—Ç¤Ć¤Ç¤ ‡—”ƒ ‘Â? järjestänyt yhteiskuljetuksen hotellilta vuosijuhlaan ja yĂśllä takaisin.

Juhliva seura toivottaa sukeltajat tervetulleiksi!

N

Kokouksessa päätetään vuoden 2013 toimintasuunnitelmasta ja budjetista sekä valitaan Liitolle uusi puheenjohtaja ja hallituksen jäseniä.

Päivä jatkuu Kokemäen Kova-Väki Urheilusukellus ry:n 40-vuotisjuhlan merkeissä Kokemäen Seurahuoneella, Teljänkatu 4. Juhlapaikan ovet aukeavat klo 17.00 ja varsinainen juhla alkaa klo 18.00. Illalliskortti 40 ₏, ilmoittautuminen 21.9. mennessä kkv.ursuk@gmail.com.

SEPPO PARVIAINE

Syyskokous järjestetään 20.10. Kokemäellä Kokemäen Kova-Väki Urheilusukellus ry:n 40-vuotisjuhlan yhteydessä. Kokouspaikkana toimii Kokemäen koulukeskuksen auditorio, Haapionkatu 13, 32800 Kokemäki.

Sukelluskuvat ll k t matkaan ajoissa!

Sukelluskuvauksen Pohjoismaiden mestaruuskilpailun järjestää tänä vuonna Suomi. Kilpailukuvien tulee olla Liiton toimistolla viimeistään 1.11. Lisätiedot ja –ƒ”Â?‡Â?Â?ƒ– ‘•ƒŽŽ‹•–—Â?‹•‘ŠŒ‡‡– ™™™Ǥ•—Â?Â‡ÂŽÂ–ÂƒÂŒÂƒÇ¤Ć¤ Ρ Tapahtumakalenteri.

TechĂź 2013 19.–20.1.2013 Espoon Dipolissa Mukana muun muassa Martyn Farr, Iso-Britannia ‡—”ƒƒ ƒ’ƒŠ–—Â?ƒÂ?ƒŽ‡Â?Â–Â‡Â”Â‹ÂƒÇĄ ™™™Ǥ•—Â?Â‡ÂŽÂ–ÂƒÂŒÂƒÇ¤Ć¤

SUKELTAJALIITTO RY, Radiokatu 20, 00093 SLU puh. (09) 3481 2258, fax (09) 3481 2516, office@sukeltaja.fi | www.sukeltaja.fi

Pääkirjoitus

Sukellus on elämyslaji kilpailtiin kesällä. Monikaan ei ehkä tiedä, että myös Sukeltajaliiton edustaja istuu Olympiakomitean valtuuskunnassa. Onko sukeltaminen sitten kilpailulaji? On se myös sitä, monessakin mielessä: meillä on valiokunnat uppopallolle, sukelluskalastukselle, vapaasukellukselle ja räpyläuinnille. Näissä lajeissa on menestytty maailman tasolla, kuten nettisivuillamme ja tässä lehdessäkin on kerrottu. Ja onhan nuorilla, leikkimielisesti tosin, ralleja ja allaskilpailuja.

KYSYMYKSEN voisi esittää näin: Moniko laitesukeltaja ajattelee harrastustaan kilpailun kannalta? Taitaa nimittäin olla niin, että pullot selässä ei juuri kilpailuviettiä enää esiinny. Ja hyvä niin, koska sukellus mielletäänkin elämyslajiksi, jonka parissa rentoudutaan.

MUTTA ENTÄ laitesukellus,

voiko siinä edes kilpailla? Kilpaileminen valokuvaamisessa ja vedenalaisessa suunnistuksessa ovat kuuluneet ohjelmaan jo pitkään, jälkimmäinen tosin vähemmällä painolla viime aikoina. CMAS järjestää taitoratakilpailuja laitesukeltajille. Sellaisia, joita Suomessakin joskus SM-tasolla pidettiin.

Ihmisen kilpailuvietti löytää lajiin kuin lajiin.

RASA SIEGBERG

OLYMPIALAISET

Puheenjohtaja vaihtuu – vaikuta syyskokouksessa lokakuussa!

LAITESUKELLUKSESSA suurin kilpailu muodostuukin ihmisten ajankäytön ympärille. Seurojen ja palveluntarjoajien pitää kilpailla siitä, kuka tarjoaa parhaiten sukeltajien tarvitsemia palveluja. Pääpaino ei välttämättä ole enää koulutuksessa, vaan elämyksissä. Tämä on se kilpailun kenttä, jolla Sukeltajaliiton tulee toimia enenevässä määrin laitesukelluksen parissa. Tämä on hyvä motivaatio sille, että Liitto on ryhtynyt kampanjoimaan koko harrastekentän puolesta, ei enää vain seurojen edunvalvojana.

PS: Olethan mukana vaikuttamassa syyskokouksessa. Silloin Liitolle valitaan uusia hallituksen jäseniä ja uusi puheenjohtaja!

MATTI ANTTILA

päätoimittaja matti.anttila@sukeltaja.fi

tuli sukeltaja?

– 80-luvun loppupuolella Tampereella rakennettiin Neuvostoliittoon kaksi syvänmeren sukellusalusta, MIR I ja MIR II. Sain tilaisuuden osallistua firman kustantamalle sukelluskurssille. Siitä se lähti ja Rauma-Repola Diving Club syntyi, Leena kertoo.

– En ole sukeltanut enää vuosikausiin, mutta aikoinaan Tampereen Kaukajärven hylyt (eli suotuveneen raadot) olivat lähisukelluksen vakiokohteita. Suuremmista hylyistä kaikkien must, Park Victory, teki suuren vaikutuksen.

Leena on ollut aina erittäin aktiivinen sekä seurassa että Liiton toiminnassa: hän on toiminut muun muassa sihteerinä, norppaohjajana, nuorisovaliokunnassa ja ehdollepanotoimikunnassa. Monelle hän on tullut tutuksi nimenomaan Urhei-

ANTTI KOIVUMÄKI

Jäsenlehtemme syntyy aktiivisten harrastajien voimin – sukeltajalta sukeltajalle. Tällä palstalla esittelemme kasvoja juttujen takaa.

MITEN SINUSTA

Leena Koivumäki, Tampere

lusukeltaja-lehden eli nykyisen Sukeltajan toimitussihteerinä, mitä hommaa hän teki vapaaehtoisena 13 vuotta.

– Keräsin ja pyytelin juttuaiheita ja -materiaaleja. Aikana ennen sähköpostia ja nettiä kaikki hoitui puhelimen ja postilaitoksen turvin, hän muistelee.

Seura-aktiivin loppuvuodelle riittää suunnitelmia.

– TaUrsun juhlavuosi on vielä meneillään, joten sen tiimoilta saatan vielä härnätä paikallislehtiä, jos sopiva aihe vastaan tulee. Syksyn myötä ajattelin aktivoitua halliharkkoihin, joista olen lusmuillut viime aikoina aivan liikaa. Ja jos Tampereella räpyläkisoja pidetään, niin saatan mennä sinne pitämään palkintoja järjestyksessä.

Lue sivulta 8 Leenan juttu Kaukajärvi Open -valokuvauskilpailusta.

Sukeltaja 4/2012 5

Tyrskyt

Indonesian riutat tarjoavat loputtoman kirjon pehmeää ja kovaa korallia.

Iilimato, varaani – Komodon elämää TEKSTI MINNA GUSTAVSSON KUVAT STIG GUSTAVSSON

INDONESIA ON KIEHTOVA MATKAKOHDE, JOSSA MATKAILIJA VOI SEIKKAILLA SUURKAUPUNGISTA VIIDAKKOON. MAAN MONET USKONNOT, KANSAINVÄLISEN KAUPAN VAIKUTUKSET JA VIERAIDEN VALTOJEN HISTORIALLISET VALLOITUKSET TEKEVÄT INDONESIASTA SUVAITSEVAN JA KULTTUURIHYBRIDIN MAAN. MAANTIETEELLISESTI INDONESIA ON TROPIIKISSA, JA ALUEELLA ON PALJON TOIMIVIA TULIVUORIA.

6 Sukeltaja 4/2012

INDONESIA sijaitsee

Intian valtameren ja Tyynen valtameren välissä.Vuoroveden liikkeet, saariston tiheys ja vedenalaisen maiseman syvyyserot aiheuttavat jatkuvia ja paikoitellen hyvin voimakkaita virtauksia.

Merien lämpötilaerot ja ravinteet houkuttelevat alueelle paljon merielämää.

Sukeltajien etsimiä vedenalaisia elämyksiä on tarjolla monipuolisesti. Komodon luonnonsuojelualue West Nusa Tenggarassa on tutustumisen arvoinen paikka. Alueelle

pääsee parhaiten Floresin saaren länsiosassa sijaitsevasta Labuan Bajon kaupungista.

Alueeseen kuuluvat saaret Komodo, Ringa ja Padar sekä lukuisia muita pieniä saaria.

SAFARILLA NÄKEE ENEMMÄN

Mantarauskut ja valashait kulkevat planktonlauttojen perässä, hait ja pelagiset petokalat saalistavat riuttojen läheisyydessä.

Virtaukset kuljettavat ravintoa paljon ja jatkuvasti myös koralleille ja makroeliöstölle,

Matkalaukku

Manta Point Komodon saaristossa on varma paikka mantarauskujen bongaamiseen – mantarauskuparvien!

Viidakkovaellus kuuluu ehdottomasti Indonesian matkaan.

Komodolla ja Ringalla jättiläisvaraaneja on runsaasti.

joiden esiintymät ovat värikkäitä ja runsaita.

Alueella järjestetään eripituisia ja -tasoisia sukellussafareita. Myös päiväsukellusreissuja järjestetään, mutta jos haluaa tutustua alueeseen laajemmin, on vähintään kolmen päivän safari mainio vaihtoehto, koska välimatkat ovat pitkiä. Sukellussafaripalveluja löytyy monenhintaisia: luksuksesta 850 USD per päivä melko alkeelliseen yöpymiseen kannella siskonpedissä -vaihtoehtoon 80 euroa per päivä.

Komodon luonnonsuojelualueella elää maailman suurin lisko, komodonvaraani, jopa nelimetrinen lihansyöjä. Safarilaivat vie-

railevat usein liskosaaressa sukellusreissun yhteydessä, jolloin saaressa voi tehdä tunnin tai kahden opastetun vaelluksen ja nähdä liskoja vapaana ympäristössään.

EDULLISTA ELÄMÄÄ

Indonesiassa elää vielä heimoja, jotka saavat elantonsa viidakosta ja riisiviljelystä. Paikalliset metsänkävijät opastavat turisteja päiväretkillä tai yönyliviidakkovaelluksilla.Viidakon pohjakasvustossa elää iilimatoja, jotka herkuttelevat ihmisverellä. Iilimadot ovat varsin kekseliäitä löytämään pehmeän ja jopa suojatun ihon. Matkailijan onneksi ne

eivät ole myrkyllisiä eivätkä aiheuta suurta haittaa, paitsi ruokailtuaan vertavuotavan pienen reiän ihoon.

Hintataso on edullinen, mutta paikalliset ovat taitavia nyhtämään turisteilta paljon paikallista tasoa kovemman hinnan. Ruoka on hyvää ja halpaa, nuudeliannos katukioskissa 50 senttiä.

Suomesta Indonesiaan kätevin tapa on lentää suoraan Helsingistä Singaporeen ja jatkaa sieltä eteenpäin paikallisilla lentoyhtiöillä. Matkan kestoaika ja budjetti vaikuttavat siihen, jatkaako isommista kaupungeista saaristoon yhteysaluksilla vai pienkoneilla.

Sukeltaja 4/2012 7

Tyrskyt

KUVAT: HARRI NIEMINEN

Kaukajärvi Open

Taidetta sukeltaville KUVATAIDETTA voi tutkiskella monelta kantilta. Valoisuuden vaihtelujen mukaan sävyään muuttavaa näyttelyä on voinut ihailla Tampereella Kaukajärvessä. Tampereen Urheilusukeltajat pystyttivät – tai paremminkin ankkuroivat – valokuvanäyttelyn kesäkuun alussa noin neljän metrin syvyyteen. Näytteille asetettiin edellisen kesän parhaita otoksia kaikille avoimesta Kaukajärvi Open -valokuvauskilpailusta sekä muita sukelluskuvia.

Näyttelyn kävijämäärästä ei ole tietoa, mutta ainakin paikallinen sukellusväki on näyttelyyn käynyt tutustumassa.

UUDET OTOKSET

Kaukajärvi Open, vedenalainen valokuvauskisa, järjestettiin tänäkin kesänä Kaukajärven uumenissa viikkoa ennen juhannusta. Osallistujia oli viimevuotista enemmän, ja ilahduttavinta oli, että myös lapsia ja nuoria läh-

8 Sukeltaja 4/2012

ti mukaan tutkimaan vedenalaisnäkymiä kameran linssin läpi.

Kuvaajat inspiroituivat ja ylsivät huippuotoksiin ihanneolosuhteissa: järvi oli tyyni ja aurinko paistoi täydeltä terältä. Kirkkaassa vedessä syntyi sykähdyttäviä kuvateoksia, mikä ei tehnyt tuomariston työtä helpoksi.

Harri Nieminen makroineen kohtasi ravun onkalonsa suulta, ja sillä kuvalla hän voitti koko kisan.Yleisön suosikiksi nousi Marja Virran leppoisa haukikuva. Kisassa syntyi paljon hienoja tutkielmia, mikä toivon mukaan siivittää jatkamaan sukelluskuvaamista viimeistään ensi vuoden Kaukajärvi Open -kisassa. Kilpailu järjestettiin Timo Vikmanin johdolla Tampereen Urheilusukeltajien voimin.

LEENA KOIVUMÄKI, TAMPEREEN URHEILUSUKELTAJAT

Suurimmat sukellusunelmat

Kirja

TOP3

1

Kampela ja Harri Hauki ovat huolissaan saastuvasta kotimerestään, ja päättävät lähteä puhumaan asiasta ihmisille. Karin Henrikssonin Itämeren ritarit -lastenkirja kertoo tarinan ystävysten retkestä ihmisten luo. Kirja on opettavainen satu siitä, miltä Itämeren saastuminen näyttää kalojen näkökulmasta ja mitä asialle voitaisiin tehdä.

Parasta kirjassa on Harri Tarkan upea ja sympaattinen kuvitus. Kalat on piirretty lapsen silmää viehättäviksi, isosilmäisiksi hahmoiksi, mutta kuitenkin niin, että niistä tunnistaa helposti lajin ja sille ominaiset piirteet.

Vedenalaiset maisemat ovat unenomaisen utuisia ja onneksi Itämerelle tyypillistä vihreää. Ihmishahmoihin on jätetty hennot luonnosviivat näkyviin, mistä on iloa vaikkapa piirtämistä harjoittelevalle lapselle – niistä saa vinkkiä omaan työhön.

Tarina ei aina etene sujuvasti, ja välillä tapahtumat etenevät hyppäyksittäin. Tarinassa olisi myös voinut olla suojeluaiheista tietoutta enemmänkin.

Kokonaisuutena kirja on kaunis ja opettavainen lisä luontoaiheisten lastenkirjojen joukkoon. Olemme iloisia, että Itämeriaiheista kirjallisuutta tehdään pienillekin lapsille. Kirja sopii katselukirjaksi ihan pienillekin ja satukirjaksi päiväkoti-ikäiselle. Alakoululainen lukaisee lyhyehkön tarinan itsekin.

DELFIINIT PIENENÄ ihastuin delfiineihin Särkänniemessä ja halusin delfiininkouluttajaksi. Siitä asti delfiinit ovat kiehtoneet, ja koen niiden kanssa jonkinlaista sielujen sympatiaa. Tahtoisin päästä jotenkin lähemmäs niitä, ja sukeltamalla se voisi onnistua. Ei ole väliä, missä saisin delfiinien kanssa olla, mutta mieluiten tietysti luonnossa, koska siellä kaikkien delfiinien kuuluisi olla.

Kalat Itämeren asialla AINO Ahven, Kaisa

SANNA ALAJOKI JÄRVENPÄÄ KESKI-UUDENMAAN SUKELTAJAT

2

ISO VALLIRIUTTA, AUSTRALIA ISO valliriutta houkuttelee sekä lämpimämmän että kirkkaamman veden ja erityisesti sen värikkään merielämän takia. Olen myös kiinnostunut korallien tulevaisuudesta ja niiden hyvinvoinnista, ja olisi hienoa päästä itse näkemään maailman suurimman koralliriutan nykyinen tila. Samalla tulisi myös valloitettua uusi maanosa.

3

MOLNÁR JÁNOSIN LUOLASTO, BUDAPEST, UNKARI

SUKELLUS pimeyteen

-kirjan kuvat ja kertomus sekä sukelluskavereiden omat tarinat luonnonluolasta Budapestin alapuolella ovat saaneet minut haaveilemaan pääsystä samaan paikkaan.Viehättävintä on luolasta saatava seikkailun tuntu ja fiilis siitä, että yläpuolella kaupunkilaiset elävät arkeaan tietämättä, mitä katujen alla tapahtuu.

Tuunaa maski

Vinkki

UPPOPALLOMASKIN tulee pysyä hyvin päässä pelin tiimellyksessä. Uppopalloilijat tuunaavatkin maskeihinsa yleensä kypärämäisen hihnan, joka avataan ja suljetaan muovisella pikalukolla. Lukot eivät kuitenkaan kestä kovin hyvin. Muovinen kiristyssolki kestää paremmin, ja sitä on helppo kiristää ja löysätä.

RIKU RIIKONEN

HELI HALAVA, KRISTIINA KARILA

Sukeltaja 4/2012 9

Tyrskyt

Sukellus osana uimahallitoimintaa – Grande Finale VUODEN 2012

ensimmäisessä Sukeltaja-lehdessä julkaistiin artikkeli, jossa käsiteltiin kirkkonummelaisen sukellusseura Calypson tyytymättömyyttä liittyen uimahallitaksojen eriarvoisuuteen. Kirkkonummen kunnanhallitus otti asiaan kantaa todeten yksimielisesti, että myös sukellusseura Calypsoa tulisi kohdella tasavertaisesti, kun määritellään kunnassa vallitsevia uimahallin käyttöön liittyviä maksuja.Vie-

raillessaan huhtikuussa Calypson 40-vuotisjuhlissa, kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Haapaniemi toi vielä erikseen esille arvostuksensa Calypson tekemää nuorisotyötä kohtaan ja hänen saattelemanaan myönnettiin seuralle Kirkkonummen kunnan stipendi, joka kohdennettiin norppaikäisille, aloitteleville sukeltajille.

Tulevaisuus näyttää näin ollen kirkkonummelaisten sukelta-

Kaikkien seurojen pitää maksaa vuoroistaan samojen periaatteiden mukaisesti.

10 Sukeltaja 4/2012

jien silmissä kirkkaalta. Kunnanhallituksen linjaus asiasta tulee helpottamaan seura- ja sukellustoimintaa ratkaisevasti. Sen keskeinen sisältö on, että kaikki kirkkonummelaiset seurat maksavat hallivuoroistaan samojen periaatteiden mukaisesti riippumatta siitä, onko kyseessä uintia-, sukellusta, tai muuta vesiliikuntaaktiviteettia harjoittava seura.

Calypson puolesta on ilo todeta, että seuran jäsenistö

on käynyt rakentavan keskustelun hallin henkilökunnan kanssa, jotta yhteistyö toimisi tulevaisuudessakin mahdollisimman moitteettomasti. Tämä yhdessä päätöksenteon kanssa antaa varsin hyvät lähtökohdat aloittaa syyskauden koulutustoiminta.

JAAKKO HELMINEN, PUHEENJOHTAJA, SUKELLUSSEURA CALYPSO RY

TOMMI INNALA

Tukevat portaat, penkki ja vedenalainen taso palvelevat jo sukeltajia.Vielä haluttaisiin tehdä kunniataulu, johon laitetaan paikan toimintaa ja korjausta tukevien tahojen nimet.

en Kaatialan hoitamin ei ole ilmaista LAKEUDEN Sukeltajat ovat jo useana vuonna kunnostaneet ja parantaneet sukellusolosuhteita Kaatialan louhoksella Kuortaneella, jossa vierailevat seurat ympäri Suomen. Mikään ei kuitenkaan ole ilmaista.

– Viisi vuotta sitten syvän pään portaiden alaosaan rakennettiin vedenalainen taso helpottamaan lähtöä ja sukelluksen lopetusta. Kustannukset olivat noin 400 euroa, kertoo Lakeuden Sukeltajien varapuheenjohtaja Petri Lepistö.

– Nyt portaat ovat saaneet teräsriti-

lät askelmiksi ja kävelytasoksi, ja niitä on samalla tehty tukevammiksi. Tämä parantaa huomattavasti turvallisuutta, sillä lumi ja jää eivät pääse kertymään ritilöihin.

Pukeutumista varten rannalle on rakennettu vankkarakenteinen penkki.

– Materiaalikustannukset ovat olleet yhteensä noin 1000 euroa.

Lisäksi paikallinen sukellusseura on myös hankkinut tienhoitoon mursketta ja hoitanut lumiauraukset talvella.

– Seuraavaksi haluamme vielä parantaa grillipaikan ympäristöä ja viihtyisyyt-

tä sekä alueen siisteyttä, Petri Lepistö sanoo, ja vetoaa kaikkiin Kaatialassa vieraileviin seuroihin.

– Jotta pystymme tulevaisuudessakin kehittämään Kaatialaa, olisi louhosta paljon käyttävien seurojen tuki tervetullutta. Omalla kustannuksellamme emme enää pysty parannuksiin ja hankintoihin; siistinä aluetta pidämme toki jatkossakin, Petri Lepistö toteaa.

Yhteydenotot seuraan: www.lakeudensukeltajat.fi KRISTIINA KARILA

Kala

Kuplalevät KUPLALEVIKSI kutsutaan

VSSON MINNA GUSTA

useita kuplamaisen rakenteen muodostavia levälajeja. Levät viihtyvät lämpimillä merialueilla koralleilla ympäri maailman: kuvan levä tavattiin Indonesian vesillä.

Kuplalevän sekovarsi muodostaa yksittäisiä, halkaisijaltaan muutaman sentin kokoisia kuplia, joista jokainen on yksi solu. Se onkin erinomainen kohde solun rakennetta

tutkittaessa.

Kuplamaisia levälajeja on useita, ja ne voivat vaihdella vihreistä ruskeisiin ja punertaviin, muodoltaan pitkulaisiin sekä yksin esiintyvistä ryhmissä kasvaviin. Nopeasti leviävää kuplalevää pidetään hankalana meriakvaarioiden rikkakasvina.

Sukelluskuvaajalle se kuitenkin tarjoaa mielenkiintoisen makrokuvauskohteen.

KRISTIINA KARILA

Sukeltaja 4/2012 11

Tyrskyt

Sukeltaja kokeilee

OLETKO päässyt

IRENE SAVOLAINEN

testaamaan mielenkiintoista sukellusvarustetta tai -laitetta? Jaa kokemukset myös muille. Lähetä lyhyt selostus kuvan kera osoitteeseen kristiina.karila@sukeltaja.fi.

Skootterit snorklaajilla tosiharrastajien parissa voidaan ne valjastaa hyötykäyttöön muuallakin kuin luolissa. Sain mahdollisuuden testata va-skootteria snorklatessa tänä kesänä. Skootterit olivat mallia ”mopo”, joita ei kelpuutettaisi luolaan, mutta mukavaa niillä oli huristella pelkällä snorkkelivarustuksella.

Rantaviivan kartoittaminen käy leikiten näiden kanssa. Etsiskelimme parini kanssa kadonnutta ankkuria ja uponneita hylkyjä. Epämääräisen sijaintitiedon vuoksi saimme paljon suuremman pinta-alan tutkittua skootterin kanssa kuin olisimme jalkavoimin jaksaneet. Erään saaren rannassa kartoitimme rantaviivaa

muuten vain: uppotukkeja ja laudanpätkiä oli siihen malliin, että paikka voisi olla mielenkiintoinen sukeltaa tarkemminkin.

Lapset keksivät skoottereille lisää käyttöä! He ajavat kilpaa, pujottelevat poijurivien välistä, sukeltavat kumiveneen alta, ratsastavat skootterin päällä tai tekevät kuvioita vedenpinnalla skoottereiden avustamana kuin motorisoidut taitouimarit. Myös yhdellä skootterilla voi ajaa ja vetää kaveria perässään – otat vain kuskin jaloista kiinni. Leikki loppuu vasta sitten kun käsiä alkaa paleltaa tai mopon akut ovat tyhjät.

Maailman p arhaita SUOMEN Antero Joki on rankattu maailman 6. parhaaksi vapaasukeltajaksi vuonna 2011. Suositun Apnea.cz-sivuston myöntämä WAFA-palkinto (World’s Absolute Freediver Award) jaetaan kokonaistulosten perusteella parhaalle vapaasukeltajalle. Miesten 1. oli uusiseelantilainen William Trubridge ja naisten 1. tsekkiläinen Alena Zabloudilová. Tulokset löytyvät osoitteesta http://apnea.cz/?awards.

KRISTIINA KARILA

12 Sukeltaja 4/2012

kannattaa olla nosteeltaan mieluummin positiivinen kuin negatiivinen, siis ylimääräiset painot pois. r VÄLTÄ pitkiä naruja varusteissasi, jotta ne eivät mene skootterin potkuriin. r VÄLTÄ ajamista kaislikoissa tai lumpeiden keskellä, jottei skootterin potkuriin kietoudu kasveja. r AKUN loppuessa skootteri voi alkaa vajota ja sitä on vaikea pitää pinnassa, joten aja lähellä rantaa tai venettä ja varmista, että paikalla on valvoja nostamassa laite pois vedestä. r PYSY parisi vieressä ja sukeltakaa vain vuorotellen. Pysykää A-lipun lähettyvillä. r PIDÄ PITKÄT hiukset kiinni tai huppu päässä, ettei hiuksia tartu potkuriin. r 4,0055&3*

IRENE SAVOLAINEN

Maailman parhaimpiin lukeutuva Antero Joki oli mukana myös lajin MM-kilpailuissa.

KIMMO LAHTINEN

SKOOTTEREIDEN yleistyessä

Muista!

MARIA GRÖNROOS

Kokous järjestettiin John Nurmisen säätiön tiloissa.Vieraat saivat kuulla myös suomalaisesta merenkulkuperinteestä, ja säätiön edustaja Maria Grönroos esitteli toimenpiteitä, joita säätiö tekee Itämeren suojelemiseksi.

Eurooppalaisia sukeltajia koolla Helsingissä EUF-kokous pidettiin edellisen kerran Suomessa vuonna 1998.

Kokouksessa kuultiin läpileikkaus sukellusalan tilanteesta Euroopassa. Kansainvälisestikin tarkastellen on tyypillistä, että sukeltajat saavat ensikosketuksen lajiin muualla kuin kotimaassaan. Tämä asettaa omat haasteensa alalle: on löydettävä keinot, joilla nämä sukeltajat pystyvät turvallisesti jatka-

Sukellus Gustav Adolfin hylkypuistossa oli kokousvieraille unohtumaton elämys.

maan harrastustaan kotimaassaan usein hyvinkin erilaisissa olosuhteissa. Euroopan epävakaa talous, kouluttajien vapaa liikkuminen Euroopassa ja ISO-standardointityön eteneminen olivat myös keskustelujen aiheina.

AIDA:n puheenjohtaja Kimmo Lahtinen osallistui kokoukseen kertomalla vapaasukelluksen kuulumisia.

SARI NUOTIO

Mikä on EUF?

SARI NUOTIO

SUKELTAJALIITTO sai kesäkuun puolivälissä vieraakseen kansainvälisen joukon sukelluksen asiantuntijoita isännöidessään European Underwater Federationin (EUF) kokousta Helsingissä.Vieraat tulivat Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Hollannista, Iso-Britanniasta, Itävallasta, Italiasta, Ranskasta,Virosta ja Venäjältä edustaen sekä kaupallisen että voittoa tavoittelemattoman puolen toimijoita.

EUF:N tarkoituksena on olla kattava eurooppalaisten sukellustoimijoiden verkosto ja neuvoa antava elin erityisesti asioissa, jotka koskevat harrastussukeltamisen turvallisuutta, sääntelyä tai lainsäädäntöä. EUF:n jäsenjärjestöt edustavat tällä hetkellä arviolta jopa yli 3 miljoonaa sukeltajaa, 60 000 sukelluskouluttajaa, 5 000 sukellusseuraa ja 2 500 sukelluskoulua Euroopassa.

Sukeltaja 4/2012 13

Tyrskyt

a t s u ll e k u s li a a u t ir V BMUBBTTB PÄÄSIMME UFTUBBNBBO WJSUVBB MJTVLFMMVTMBJUUFFO QSPUPUZZQQJÅ UPVLPLVVTTB 1FVSVOHBTTB FO TJNNÅJTUÅ LFSUBB 4VPNFTTB 3BOT LBMBJTFO 7JSUVBMEJWFO LFIJUUÅNÅ %PMQIZO5. WJSUVBBMJTVLFMMVTMBJU UFFO TJTÅMMÅ QZÕSJJ UJFUPLPOFQFMJ KPTTB QFMJLFOUUÅOÅ PO 1VOBJTFMMB NFSFMMÅ TJKBJUTFWB NPOJMMF TVLFMUB KJMMF UVUUV LPSBMMJSJVUUB "CV (BMBXB 1FMJTTÅ QFMBBKBO IBINPOB SJV UBMMB TFJLLBJMFF WVPLLPLBMB KB FSJ MBJTJTUB WBTUBBOUVMFWJTUB NFSFO FMÅWJTUÅ TBB MJTÅUJFUPKB OBQQJB QBJOBNBMMB )BVTLBO QFMJO MJTÅLTJ QFMBBKB TJJT TBB UÅSLFÅÅ UJFUPB NF SFOBMBJTFTUB NBBJMNBTUB 1FMJO UJ MBBKB PO PVMVMBJOFO QFMJZSJUZT -V EP$SBGU -UE KB TFO PO TVVOOJUFMMVU KB UPUFVUUBOVU +ZWÅTLZMÅO :MJPQJT UPO "HPSB (BNF -BC 1SPUPUZZQQJ PMJ IJFNBO SBTLBT MJJLVUFMMB WFEFTTÅ QJFOFNNÅO KB LFWZFNNÅO MBJUUFFO LBOTTB TVLFM UBNJOFO PMJTJ NVLBWBNQBB /ZLZJ TFMMÅÅO MBJUF PO WJFMÅ LBMMJT MÅIJOOÅ FILÅ KPJEFOLJO LZMQZMÕJEFO PTUFU UBWJTTB +PT MBJUF TBBEBBO LBVQBMMJT UFUUVB KB WBMNJTUVTNÅÅSÅU TVVSJLTJ TF WPJTJ PMMB NZÕT PTB UVMFWBJTVV EFO OPSQQBUPJNJOUBB -JTÅÅ NPOJ QVPMJTJB WFEFOBMBJTJB UFIUÅWÅQFMFKÅ ZLTJO KB QBSFJUUBJO KB NJLTFJ MJTÅ PNJOBJTVVUFOB NBULB KB OPQFVT NJUUBSJULJO WPJTJWBU UPJNJB WBJLLB QJUVVTTVLFMMVLTFTTB

3"

( ".

& "#

5VLFB &6 MUB 7&%&/"-"*4&/ 1&-*/ 5","/" 0/ &6 3")0*55&*/&/ ,",4*7605*/&/ %*(*5"- 0$&"/ )"/,& "/ )"/,& +044" 5&)%¨¨/ /*.&/4¨ .6,"*4&45* 7*356""-*4&&/ 7"-5".&3&&/ -**55:7¨¨ 5605&,&)*5:45¨ )"/,,&&44" 0/ /&-+¨ 1¨¨5"70*5&55"

r SPCPUJTPJUV UJFUPKFO LFSÅÅNJOFO BOUBB UBSLBO LVWBO NFSFO QPIKBNVPEPTUVNJTUB r WJSUVBBMJOFO TVLFMUBNJOFO ZIEJTUÅÅ % NBBJMNBBO BVUFOUUJTFO LBLTJVMPUUFJTFO LVWB KB WJEFPNBUFSJBBMJO r TVLFMUBNJTFO LFTUÅWÅU UJFUPLPOFFU UFIPTUBWBU TVLFMUBKBO UPEFMMJTVVUUB OJJO

464"//" .*&55*/&/

Meiltä vedenalaiseen kuvaamiseen kotelot, valot, salamat ja lisätarvikkeet.

Tutustu verkkokauppaamme www.ewdive.com Tervetuloa ostoksille!

Lisätieto: EW Dive Vuorikatu 5, LAHTI p. 0207 280 490

"( 0

BMUBJTTB LVJO SBOOPJMMBLJO r TVLFMUBNJTFFO KB NFSJJO LFTLJUUZWÅ QFMJ KPLB IÅNÅSUÅÅ SBKBB UPEFMMJTFO KB WJSUVBBMJTFO WÅMJMMÅ 5BSLFNQBB UJFUPB IBOLLFFO TJTÅMMÕJTUÅ KB FUFOFNJTFTUÅ MÕZUZZ QSPKFLUJO LPUJTJWVMUB IUUQ XXX EJHJUBMPDFBO FV

Syyskokous

SYYSKOKOUKSEN TÄRKEIMMÄT KOHDAT:

1.Valitaan Liitolle puheenjohtaja ja jäseniä hallitukseen.

2. Palkitaan Vuoden Parhaat.

3.Vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Syyskokouksessa seurojen äänet kuuluviin SUKELTAJALIITOSSA HALUTAAN TEHDÄ PÄÄTÖKSET MAHDOLLISIMMAN DEMOKRAATTISESTI. SYYSKOKOUKSESSA JOKAISELLA SEURALLA ON MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA. SYYSKOKOUS pidetään

tänä vuonna 20. päivä lokakuuta Kokemäellä. Paikallinen sukellusseura Kokemäen Kova-Väki Urheilusukellus ry toimii järjestävänä seurana ja juhlii samalla 40-vuotista historiaansa.

Sukeltajaliitolle syyskokous on tärkeä päätöksiä tekevä elin. Sääntömääräisessä kokouksessa valitaan Liiton luottamushenkilöitä ja vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Syyskokousta järjestävän Kokemäen KovaVäki Urheilusukellus ry:n puheenjohtaja Mikko Penttilä kehottaa seuroja lähettämään edustajansa paikan päälle päättämään asioista.

– Mitä isompi joukko ihmisiä äänestää, sitä isompi joukko on päätöksen hyväksynyt. Pelkästään jo demokratian toteutumisen vuoksi kannattaa ehdottomasti lähteä syyskokoukseen.

HENKILÖVALINNAT TÄRKEITÄ

Myös muut seura-aktiivit ympäri Suomea ovat Mikko Penttilän kanssa samoilla linjoilla osallistumisen tärkeydestä.

– Jos henkilövalinnat kiinnostavat, niin kannattaa lähteä mukaan kokoukseen, toteaa Janne Nuora Jyväskylän Sammakot ry:stä.

Hänen mielestään seuraihmisten pitäisi kiireistään huolimatta löytää aikaa syyskokoukseen. Janne Nuora ehdottaakin jotain kiinnostavaa täkyä kokouksen yhteyteen myös jatkossa.

– Esimerkiksi joku pienimuotoinen koulutus voisi houkutella enemmän seurojen johtohenkilöitä paikalle.

UUSI PUHEENJOHTAJA SUKELTAJALIITTOON

Yksi merkittävimmistä päätöksenalaisista asioista on tällä kertaa uuden puheenjohtajan valinta. Mikko Penttilän mukaan puheenjohtajakisaan on jo ilmoittautunut varteenotettavia ehdokkaita.

– Isot saappaat on kyllä täytettävänä. Loistava Matti Anttila on tehnyt erinomaista työtä Liiton puheenjohtajana. Toivottavasti löytyy miehen työlle hyvä jatkaja.

äki Kokemäen Kova-V täyttää pyöreitä SYYSKOKOUKSEN päätteeksi juhlistetaan tänä vuonna Kokemäen Kova-Väki Urheilusukellus ry:n 40-vuotista taivalta pinnan alla.

– Ohjelma on sellainen, että kokoustetaan päivällä ja illalla voidaan sitten pitää hauskaa juhlatunnelmissa, Mikko Penttilä kertoo.

Hänen mukaansa syyskokouksen isäntänä toimiva juhlaseura on varautunut siihen, että halukkaat voivat majoittua Kokemäelle yöksi.

– Logistinen puoli hoidetaan mahdollisimman joustavaksi. Ihan jo pelkästään hyvien bileidenkin puolesta kannattaa saapua syyskokoukseen.

KARRI LAIHONEN

Sukeltaja 4/2012 15

Haveri

Etsinn채t

kaivoksen syvyyk

16 Sukeltaja 4/2012

sissä

Hätäkeskukseen tulee puhelu, jossa soittaja ilmoittaa kahden sukeltajan olevan kadoksissa Haverin vanhalla kaivoksella.

Nyt ei ole mennyt dyykki putkeen. Onneksi tällä kertaa on kyse harjoituksesta.

TEKSTI SUSANNA ALANEN KUVAT SUSANNA ALANEN JA SEPPO RINTA-KAUPPILA

Sukeltaja 4/2012 17

ON LAUANTAI 12. toukokuuta. Hätäkeskuksen vastaanottamassa puhelussa soittaja ilmoittaa, että Haverin kaivoksella, Ylöjärven Viljakkalassa, on paikalla yhteensä viisi sukeltajaa, joista kaksi lähti ensiksi sukeltamaan. Jotain kuitenkin tapahtui pinnan alla ja toinen sukeltajista löydettiin 35 metristä tajuttomana. Hänet on tuotu pintaan, deffa laitettu kiinni ja todettu, että pulssi löytyy. Hän on silti edelleen tajuton. Toinen sukeltajista on edelleen kadoksissa ja soittaja kertoo, että hänen on ollut tarkoitus käydä 115 metrissä. Puhelun aikana kaksi sukeltajaa lähtee etsimään kadonnutta. Etsijöiden kaasulla ei kuitenkaan pysty sukeltamaan kuin 36 metrin syvyyteen.

NÄIN TAPAHTUMAT ETENIVÄT

Pinnalle nostettu tajuton sukeltaja virkosi jossain vaiheessa, ja päätti tokkuraisena lähteä karkuun. Sukeltajaa elvyttänyt kaveri lähti perään metsään, mutta kompastui kivikossa, katkaisi koipensa ja samassa rytäkässä hajosi kännykkäkin. Molemmat pinnalla olijat lähtivät maastoon, eikä heitä saanut enää puhelimellakaan tavoitettua. Pelastajien saapuessa paikalle ei louhoksella näkynyt ketään. Lyhyen tutkimuksen myötä selvisi, että puolet porukasta on edelleen kaivoksessa veden alla ja osa on maastossa. Nyt etsinnät käyntiin.

Ensimmäinen etsintäryhmä lähtee kaivokseen etsimään kadonneita.

1 8 SSuk 18 Sukeltaja Su u k eelt uk ellt l t aja aajjjaa 4/2012 44///2220 201 0011122

VIRANOMAINEN JOHTI HARJOITUSTA

Vapepa, eli Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, oli saanut etsintäpyynnön suoraan viranomaisilta. Etsinnän johtaminen oli poliisin vastuulla. Harjoitus järjestettiin Sukeltajaliiton ja paikallisten Vapepa-toimijoiden kanssa yhteistyössä. Harjoitus oli laaja yhteisharjoitus, johon osallistui yhteensä 81 henkilöä.

Sukellusharjoitus oli suunnattu ensisijaisesti Vapepan erikoissukellusryhmän ja Vapepa-sukelluskouluttajien tarpeisiin. Etsinnöissä oli mukana Vapepan maastoetsijöiden lisäksi koulutettuja etsintäkoirapartioita. Paikalla oli asiaankuuluvasti myös henkisen tuen ryhmä, kuten oikeassakin etsintätilanteessa.

Henkinen tuki -ryhmä piti etsintöjen päätyttyä palautekeskustelun, jossa tehtävään koulutettujen ihmisten johdolla etsinnässä syntyneet tuntemukset käytiin läpi luottamuksellisesti. Näin etsinnästä mahdollisesti aiheutuva stressi saadaan purettua, eikä se jää painamaan mieltä.

HYVÄ HARJOITUS

Etsintäharjoituksen tarkoituksena oli treenata vedenalaista etsintää vaativissa olosuhteissa. Louhoksessa näkyvyys ei ole parhaimmasta päästä. Kuin tilauksesta, sääkin oli harmaa ja sateinen, mikä ei ainakaan helpottanut etsintää.

os Haverin kultakaiv kohteena HAVERIN KAIVOS oli

1990-luvulla suosittu sukelluskohde. Sukellustoiminta hiipui, kun kaivos tyhjennettiin vedestä 1990-luvun puolivälin jälkeen kaivostoiminnan uudelleenaloittamisen ja koelouhintojen vuoksi. Kaivostoimintaa ei kuitenkaan aloitettu uudelleen. Kaivos on vähitellen täyttynyt vuosien saatossa, ja vuodesta 2008 lähtien vettä on jälleen ollut riittävästi sukeltamiseen.

Syvyys avolouhoksen pohjalla on lähes 70 metriä. Avolouhos on pääosin kartion muotoinen. Osa seinistä on lähes pystysuoria, osin jopa negatiivisia ja osa taas selkeästi loivempia ja portaittain laskevia. Avolouhoksen lisäksi löytyy luolien suuaukkoja lähes kaikista syvyyksistä. Suurin osa luolista on kuitenkin lyhyitä pätkiä, koska nykyisen avolouhoksen kohdalla oli ennen myös käytäväverkosto ja pätkät ovat jäänteitä siltä ajalta.Varsinaisia isompia louhintatasoja on kaksi 50 ja 96 metrissä.

Haveri soveltuu myös talvisukellukseen. Kohteeseen on suunnitteilla uusia investointeja yhdessä Ylöjärven kaupungin kanssa.

HAVERIIN SUKELTAMAAN?

Sukelluspäiväkirja antaa vihjeitä etsintään.

Haverin kaivoksen luolat ovat vaativa sukelluskohde.Vaativuutta lisää yleensä huono näkyvyys, joka muuttuu helposti vedessä leijuvan hötön vuoksi nollanäkyvyydeksi. Tästä syystä alue on täysin aidattu, ja pääsy alueelle on rajattu luvan saaneille sukellusyhdistyksille. Sukeltamista alueella säätelee Haverin Sukeltajat toimikunta, joka on Kultahaverin Vapaa-ajan sekä eri sukellusseurojen yhteistyöelin. Haverin Sukeltajat toimikunta pyörittää ja kehittää sukellustoimintaa Haverin alueella turvallisesti, kestävästi ja sopusoinnussa alueen muun toiminnan kanssa.

Jos omalle sukellusseuralle haluaa mahdollisuuden käydä sukeltamassa Haverissa, anotaan ensin lupa Ylöjärven kaupunginhallitukselta. Tämän jälkeen joku nykyisistä sukellusvanhimmista kouluttaa seuran ensimmäisen sukellusvanhimman Haverin käytäntöihin ja tutustuttaa sukelluskohteeseen ja olosuhteisiin. Jatkossa kävijät ja heidän pätevyytensä kirjataan avainta ja sukelluslupaa kuitatessa.

Sukeltajat täyttävät ilmoittautuessaan terveysselvityslomakkeen ja sitoutuvat sukeltamaan omalla vastuulla.

Lisätietoja ja yhteystiedot: www.haveri.fi/sukellus KULTAINEN HAVERI

Maastoetsijät haravoivat lähimetsää. Etsintä on huolellisesti organisoitua ja suunniteltua. Etsijät etenevät rauhallisesti rintamana.

Ensimmäiset merkinnät Haverin kaivoksesta löytyvät vuodelta 1726. Pienimuotoinen avolouhinta tuotti rautamalmia, josta epäpuhtauksia ei osattu 1700-luvun menetelmin poistaa. Epäpuhtaudet haittasivatkin tuotantoa ja lopulta toiminta keskeytettiin pitkäksi aikaa. Haverin merkittävin vaihe alkoi 1935, kun Oy Vuoksenniska Ab kiinnostui alueen malmivaroista. Tutkimuksissa menneiden vuosisatojen epäpuhtaudet paljastuivat kullaksi ja hopeaksi.

Tuotantorakennuksia ryhdyttiin rakentamaan sodan varjossa. Sodan aikana Haverin kaivos tuotti strategisesti tärkeää kuparia parhaimmillaan noin 180 tonnia vuodessa. Noin 20 toimintavuotensa aikana Haveri tyydytti maamme koko kultatarpeen ja hieman enemmänkin. Puhdasta kultaa saatiin kilon harkko päivässä.

Lähde: www.haveri.fi

Sukeltaja 4/2012 19

Vesiskoottereista on apua etsinnässä. Syvän kaivoksen vesi samenee helposti, joten etenemisen pitää olla rauhallista ja varmaa.

Obit maioreh enesectatem enissit re inum evernatur audaes vellesse perovid utem fugiam re consequae voloruptas re iur?

Viranomainen valvoo etsintää ja pysyy koko etsinnän ajan läsnä.

20 Sukeltaja 4/2012

– Harjoitus oli kokonaisuutena hyvä, vaikka jossain vielä onkin kehitettävää. Paljon on kuitenkin opittu. Koirapartiot löysivät maastosta molemmat uhrit, mutta kaivoksesta ei löydetty ketään.

Syväsukeltaja ja häntä etsimään lähtenyt sukelluspari jäivät upoksiin, kun harjoitus päättyi iltapäivällä. Tositilanteessa vedenalainen etsintä olisi jatkunut myöhäiseen iltaan ja tarvittaessa vielä seuraavina päivinä, kertoo harjoituksen johtoryhmään kuulunut Tapani Kallioniemi.

Janne ja Tanja Sarkkio kävivät noutamassa kaivoksen avopuolelle jääneet kaksi uhria. Tehtävää helpotti se, että Tapani ja Janne olivat edellisenä iltana uhrit sinne vieneet. Yksi uhri oli jäänyt luolaan 35 metrin syvyyteen ja vietti yönsä siellä. Sunnuntaina Riku Kumpu ja Laura Tuominen kävivät noutamassa nuken takaisin pintaan. Harjoituksen syvin sukellus oli 80 metriä. Harjoitusnuket oli tarkoituksella viety haastaviin paikkoihin. Luolassa ollut nukke oli sijoitettu noin 30 metrin päähän luolan suulta.

Haverilla pidetty harjoitus osoitti, että yhteistyö eri viranomaistahojen kanssa toimii hienosti. Kaiken kaikkiaan harjoitukseen osallistuivat Poliisi, Vapepa sekä Rajavartiolaitos. Vapepan kattojärjestö on Suomen punainen risti SPR, ja Sukeltaliitto kuuluu Vapepaan lajiliittona.

Haveri on upea mutta hieman vaarallinen kohde sukeltaa.

Rauhallisen pinnan alta lähtee lukuisia syviä käytäviä, joihin tottumaton helposti eksyy aivan huomaamattaan.

Koirapartio löysi kadonneet maastosta nopeasti.

Rajavartiolaitos osallistui harjoitukseen tarkkailijana.

Sukeltaja 4/2012 21

Persoona / Jenna Laukkanen / Sotkamo

Matkalla huipulle 17-VUOTIAS UIMARI JA RÄPYLÄUIMARI VIIHTYY ALTAASSA JA HALUAA TEHDÄ SITÄ, MISSÄ ON HYVÄ.

HÄN TÄHTÄÄ HUIPULLE, JA SAI ESIMAKUA SUURTEN YLEISÖJEN EDESSÄ KILPAILEMISESTA LONTOON OLYMPIALAISISSA.

TEKSTI KRISTIINA KARILA KUVA RAIJA NÄRHI

MITEN SINUSTA TULI SUKELTAJA?

Olen uinut ihan pienestä asti, ja vuosien mittaan se muuttui pikku hiljaa tavoitteelliseksi urheiluksi. Noin 12–13-vuotiaana aloin tajuta, että tähän minulla voisi olla lahjoja. Räpyläuintiharrastus lähti kunnolla käyntiin 12-vuotiaana, kun Janne Toivola alkoi valmentaa meitä.

MITEN NÄMÄ LAJIT TUKEVAT TOISIAAN?

Ne tukevat toisiaan hyvin, koska molemmat ovat vesilajeja. Räpyläuinnissa treenataan paljon potkuja, ja siitä on paljon hyötyä uinnin puolella. Vapaauinnista puolestaan on hyötyä räpyläuinnin bifinlajissa, treeni on osin samanlaista.

OLET MENESTYNYT MOLEMMISSA LAJEISSA. MITÄ OLET SAAVUTTANUT?

Räpyläuinnissa on tullut nuorten kisoissa MM-kultaa ja hopeaa.

Uinnissa olen kilpaillut aikuisten MM- ja EM-kisoissa. Nuorten kilpailuissa olen voittanut EM-hopeaa ja pronssia kahdesti. Viimeisin on tietysti tämä kisaedustuspaikka uinnissa Lontoon olympialaisissa.

henkistä puolta pitää kehittää ja kasvattaa itseluottamusta tekemiseen. Jos pää ei kestä, niin suorituskaan ei voi mennä kovin hyvin.

KYLLÄSTYTTÄÄKÖ KAAKELEIDEN LASKEMINEN KOSKAAN? MITÄ TEET SILLOIN?

Kyllähän se välillä kyllästyttää. Silloin pitää miettiä jotakin muuta ja jutella treenikavereiden kanssa taukojen aikana. Jos kyllästyttää tosi paljon, niin sitten pitää mennä tekemään jotain ihan muuta vähäksi aikaa.

MIKÄ MOTIVOI SINUA?

Haluan tavoitella paljon, päästä korkealle maailman huipulle. Minulla on hyvä olla altaassa, on kiva tehdä sitä minkä osaa hyvin.

Minulla on myös hyviä kavereita uintipiireissä, ja heidän kanssaan on kiva olla.

OLETKO KILPAILUHENKINEN ALTAAN ULKOPUOLELLA?

Aika lailla joo. Välillä pitää ihan tyhmistäkin asioista kilpailla, kuten arjen pienistä asioista omien sisarusten kanssa. Minusta se on ihan hyvä ominaisuus, mutta pitkässä juoksussa siitä voi olla haittaakin.

MILLAINEN OLYMPIAKOKEMUS OLI?

MITÄ MUUTA ELÄMÄÄSI KUULUU?

Kokemus oli älyttömän hieno, vaikka uinnit eivät menneetkään niin hyvin. Sain tosi hyvää kokemusta ajatellen Rion olympialaisia neljän vuoden kuluttua. Parempi valmistautuminen olisi antanut itsevarmempaa fiilistä lähteä uimaan, mutta ilmoitus osallistumisesta tuli aika myöhään, joten minulla oli vain 3–4 viikkoa aikaa valmistautua.

Jännitin enemmän etukäteen kuin altaalla. Siellä homma menee jo rutiinilla. Oli kyllä aivan mahtava tunnelma, kun 17 000 ihmistä on katsomassa ja kannustamassa. Toivottavasti joskus vielä saan olla finaaleissa mukana ja kokea sen. Tähtäänkin Rioon ihan tosissani; jäi niin paljon hampaankoloon ja onhan tässä neljä vuotta aikaa treenata.

Olen kaverien kanssa ja kotona, katson vaikka telkkaria, jotta saan ajatukset pois treenaamisesta. Kouluakin pitää käydä, olen lukion toisella. Urheilulukiossa koulun ja urheilun sovittaminen yhteen onnistuu aika hyvin, koska kursseja saa suoritettua myös urheilemalla. Jos on tiukempi treenijakso menossa, niin voi ottaa vähemmän kursseja, jolloin jaksaa tehdä paremmin molempia.

OLETKO SUKELTANUT LAITTEILLA?

Muutaman kerran olen kokeillut laitesukellusta, ja olisi upeaa sukeltaa enemmänkin.

MITÄ SANOISIT NUORELLE, JOKA HALUAA HARRASTAA UINTILAJEJA VAKAVISSAAN?

MITÄ TAVOITTEITA SINULLA ON LAJEISSA?

Uinnissa tietysti Rio, ja välitavoitteita katsellaan kehittymisen mukaan vuosi kerrallaan. Räpyläuinnista en osaa sanoa miten pystyn jatkamaan. Olisi kiva päästä kisoihin, mutta aika ei meinaa riittää molempiin. Haluaisin kyllä jossain muodossa jatkaa.

Lähde rohkeasti kokeilemaan ja yritä rikkoa omia rajojasi. Jos ei tykkää, niin voi etsiä jotain muuta, mutta ei kannata jättää kokeilematta. Seuroista kannattaa kysellä toimintaa, ottavat mielellään uusia mukaan.

MITÄ TEET SEURAAVAKSI?

MITEN HARJOITTELET?

Uintia kertyy 9 x 1–2,5 tuntia viikossa, muutama punttisalitreeni ja lisäksi omavalintaista treeniä kuten juoksua, hiihtoa tms. Myös

22 Sukeltaja 4/2012

Olen nyt vielä lomalla, mutta sitten alan treenata peruskuntoa.

Isommat kisat ovat EM- ja MM-kilpailut loppuvuodesta. Katsellaan miten uusi kausi lähtee käyntiin.

Joko tai?

AAMU- VAI ILTAUINTI?

Tämä on vaikea, mutta sanotaan että aamu-uinti.

ALLAS VAI AVOVESI?

Avovesi, tosi kiva ja rento paikka. Siellä pystyy rentoutumaan, etenkin meressä.

RÄPYLÄT VAI PALJAAT VARPAAT?

Räpylät, niillä pääsee kovempaa.

SAMMAKKO VAI DELFIINI?

Delfiini ehdottomasti.

PÄIVÄ KOULUSSA VAI ALTAALLA?

Päivä altaalla, tietty!

KUVAT SAANA TUURI

Hyvä meininki säässä kuin säässä Jee! Jei!

N NUORTE SLEIRI U L L KE LAITESU TUA MUODOS ALKAA JO UKSI ODOTET TEEKSI. IN KESÄPER

TÄNÄ vuonna

Nuorten laitesukellusleiri pidettiin Hangossa. Mukana oli kahdeksan leiriläistä ja neljä vapaaehtoista. Majoituksen hoiti Silversand Camping. Uutta viime vuoteen verrattuna oli se, että kaikki päivät vietettiin merellä Lohjan Urheilusukeltajien Frida-aluksella, ja myös kaikki ruokailut hoidettiin veneessä. Kaikki kohteet olivat P1-tasoisia: Garpen, kaljaasi Suomi, Kaapelihylky ja Osborn Elisabeth.

Leiriä järjestämässä olleen Astrid Lindgren mukaan pienistä vastoinkäymisistä huolimatta leiri sujui loppujen lopuksi hyvin.

– Kolmen päivän leirillä kahtena päivänä oli aivan unelmasää, mutta lauantaina meidät yllätti myrsky iltapäivästä ja kotimatka Kaapelihylyltä Hangonkylään oli ehkä vetisin ikinä. Myös hieman teknisiä ongelmia tuli vastaan, kun veneen akku ei pitänyt ja jouduimme ajamaan koko viikonlopun kokonaan manuaalisesti ilman tietokonetta. Myös ruokien kanssa oli tämän takia hieman ongelmia, kun kylmäkaappi ei pysynyt kylmänä. Mutta kyllä siitäkin sitten selvittiin.

24 Sukeltaja 4/2012

Saana Tuuri oli mukana leirillä ensimmäistä kertaa, ja viihtyi.

– Hauskaa oli! Parasta leirissä oli mahtavat sukelluskohteet, hylyt ja mukava porukka leirillä. Ja majoituspaikka oli hyvä, Saana kehuu, ja antaa muutamia parannusehdotuksia.

– Olisi ollut kiva, että olisi ollut muutakin ohjelmaa kuin vain sukeltamista ja veneessä olemista, ja ruuan puolesta tuli varsinkin pojilta sanomista, että ei ollut tarpeeksi. Ja ehkä aikataulu ja ohjelma ei ollut aina ihan selvä. Mutta päällimmäisenä mieleen jäi mukava meininki! Leiri sopii kaikille nuorille laitesukeltajille. Mukaan vain innokkuutta ja hyvää mieltä.

KRISTIINA KARILA

Jei!

Leikki

Palapallo LEIKKI sopii

kaikille kuuteista hylkeisiin. Tupperwaren palapallo (tai vastaava muovinen lelu, jossa laitetaan palikoita sopivan muotoisiin reikiin) viedään painoon sidottuna pohjaan. Palikat kannattaa jättää reunalle, jotta ne eivät mene ylivuodoista viemäriin. Jokainen käy viemässä vuorollaan palikan palloon. Kuutit suorittavat tehtävän seisontasyvyydessä, norpat 2–4 metrissä tasosta riippuen ja hylkeet 4 metrissä ilman varusteita.

Hylkeet voivat suorittaa tehtävän myös kilpailuna ajanotolla.

Haastamme Urheilusukeltajat ry:n Helsingistä kertomaan seuraavan leikin!

Saana lähti kuusivuotiaana i i veljen lj ja siskon perässä junnuvuoroille ja harrasti norppatoimintaa aina 12-vuotiaaksi asti, kunnes hevosharrastus alkoi ottaa paljon aikaa.Viime syksynä hän innostui uudestaan ja on taas mukana junnutoiminnassa, pelailee uppopalloa ja kävi keväällä laitesukelluskurssin.

MARIKA KATAJA PORIN URHEILUSUKELTAJAT

Kesäduunissa ulkomailla Osa 2

PERILLE Raya Yain saarelle päästyämme kouluttajamme Arin ensimmäinen kysymys oli: ”Haluaako jantterit sukeltaa nyt vai heti?” Siitä se sitten alkoi, Divemaster-kurssin tekeminen.

Koko kesäkuu meni kurssia suorittaessa. Se vaati kaiken keskittymisen, sillä valmistumispäiväksi oli kaavailtu 30.6. ja aikataulussa oli pysyttävä. Kesäkuun viimeisenä sitten kaikki kurssilla vaadittavat asiat alkoivat olla tehtynä ja ansaitusti meidät kastettiin Divemastereiksi. Kurssin ajan valmistelimme ja vedimme sukelluksia kouluttajan valvomana, ja valmistuttuamme heinäkuussa itsenäisesti.

Sukellusmahdollisuudet Raya Yain saarella ovat mitä parhaimmat! Aivan rannan tuntumassa on upeita riuttoja ja lyhyen venematkan päässä nähtävää löytyi lisää. Jokaisella sukelluksella näki jotain uutta ja uskomatonta, sillä saaren ympäristö ja olosuhteet sopivat täydellisesti lukuisille eri lajeille. Jokaisen sukelluksen jälkeen olo oli kuin olisi juuri ollut ihmemaassa.

Kesällä saaren toimiston henkilökunta koostui kahdesta kouluttajasta ja kolmesta harjoittelijasta. Kesäkuun aikataulu oli tiukka ja töitä sai tehdä ympäri vuorokauden.

Saimme tutustua mukaviin suomalaisturisteihin, ja ulkomaalaistenkin kanssa pääsimme työskentelemään oppien samalla ammattisanastoa englanniksi.Vapaa-aikaa ei juurikaan ollut, vaan työpäivät venyivät iltaan.Vapaahetkinä yleensä tuli surffailtua netissä kotiresortin ravintolassa, jos netti sattui toimimaan. Työviikkomme oli 6-päiväinen ja yksi vapaa, jonka sai pitää silloin kun halusi/pystyi. Usein kerrytettiin vapaita ja pidettiin sitten useampi vapaa kerrallaan.

Vapaat vietettiin Phuketissa ”lomaillen” eli saarelta pois ihmisten ilmoille.

Parasta reissussa on ollut kokemus, jota olemme saaneet. Oman harrastuksen bisnespuolen näkeminen ja siinä osana oleminen on ollut ehdottomasti parasta tässä kesässä! Unohtamatta raastavia helteitä, valkoista hiekkaa ja turkoosia vettä :) JUHA TOIVONEN JA JUUSO NIKKILÄ

Sukeltaja 4/2012 25

Teknari / Martti Lumikuru, laitesukellus- ja turvallisuusvaliokunta

Venttiilit kiinni vedessä – vinkit harjoitteluun VALVE DRILL TAI VENTTIILIEN SULKUHARJOITUS ON PERUUTTAMISEN JA POIJUN AMPUMISEN LISÄKSI TEKNIIKKASUKELLUSKURSSIEN KESTOINHOKKEJA. KUITENKIN, KUTEN MAINITUT HARJOITUKSET, MYÖS VENTTIILIHARJOITUS ONNISTUU HELPOSTI, KUN MUUTAMA PERUSASIA ON KUNNOSSA. LISÄKSI VARUSTEIDEN TULEE OLLA OIKEIN SÄÄDETTYJÄ JA SOPIVAN KOKOISIA.

sulkuharjoituksen tarkoituksena on opettaa sukeltaja sulkemaan venttiilinsä hallitusti, kun tilanne sitä vaatii, esimerkiksi jos annostin, puvun letku tai liivin täyttöletku alkavat puhaltaa tai venttiilit, niiden tiivisteet tai letkut vioittuvat veden alla. Tavoitteena on pelastaa niin paljon kaasua kuin mahdollista. Oikein tehtynä sukeltajalla on koko toimenpiteen ajan kaasua antava annostin käytettävissä, sekä tietyin rajoituksin pystytään selvittämään, missä vika on.

VENTTIILIEN

Harjoituksen tavoitteena on pelastaa kaasua.

TASAPAINOTUS JA ASENTO KUNTOON

Kuten kaikessa muussakin, kaikki lähtee tasapainottamisesta.

Kun sukeltaja onnistuu pysymään enemmän tai vähemmän samassa syvyydessä koko suorituksen ajan, muuttuu se huomattavasti helpommaksi. Toinen asia, jonka pitää olla kunnossa, on uintiasento. Mikäli sukeltaja on pystyssä asennossa, tekee painovoima tehtävänsä ja pullot saattavat tipahtaa niin alas, ettei niihin ylety. Tätä voidaan ehkäistä säätämällä tasapainotusliivi oikein.

NOTKEUTTA JA TEKNIIKKAA

Usein sukeltaja väittää, ettei hän ole riittävän notkea sulkeakseen venttiilejä, erityisesti sitä välisillan venttiiliä. Tätä on helppo kokeilla – yletytkö toiseen selkänikamaasi? Useimmat meistä ylettyvät siihen helposti. Lisäksi voi tehdä venytysliikkeitä, jotka lisäävät käsivarsien notkeutta. Myös oikeasta tekniikasta on apua.

Pidä katseesi eteenpäin, eli älä pudota päätäsi, kun aloitat harjoituksen. Pään pudottaminen kasvattaa etäisyyttä, jonka joudut kurottamaan. Vie käsi taakse niin, että kyynärpää osoittaa eteenpäin. Mikäli kyynärpääsi osoittaa sivulle, se ei ylety yhtä pitkälle.

KIRISTÄÄKÖ PUKU?

Kun olet kokeillut koskettaa selkänikamaasi ilman kuiva- ja aluspukua, voit kokeilla, jos vaikka ”vika” löytyisi niistä. Kokeile ensin pelkällä aluspuvulla. Alkaako hiha rajoittaa käden liikerataa?

Yleensä tämä tuntuu kiristyksenä kyynärpään tienoilla. Mikäli yhä yletyt aiemmin mainittuun selkänikamaan, niin hyvä.

Kun olet kokeillut aluspuvun kanssa, niin on aika pukea kuivapuku päälle. Tee sama testi, muista pitää katse ylöspäin.

26 Sukeltaja 4/2012

Tämä kuvaa sitä, että olet sukeltaessasi vaakatasossa, jolloin joudut nostamaan päätäsi. Pidä kyynärpää eteenpäin. Taas yleisin ongelma on kyynärpään tienoilla, mutta puku voi olla myös liian lyhyt, jolloin kiristys tuntuu haaroissa.

Oleellista on kuitenkin, että yletyt koskettamaan toista selkänikamaa ilman, että puvut rajoittavat liikkumistasi. Vielä sellainen vinkki, että ennen kuin testaat kuivapukua, aja pukuun ilmaa ja liiku ja venyttele sen sisällä. Näin saat aluspuvun asettumaan oikealle paikalleen, eikä se suotta rajoita liikkumistasi.

PULLOT OIKEAAN ASENTOON

Vielä pari huomiota venttiileistä ja pulloista. Oletetaan, että käytössä on tuplapullot ja niissä leveät pullopannat. Pannat tulisi nostaa niin ylös, että ylemmän pannan ylempi reuna on pullon olan alaosan tasalla. Eli siinä kohtaa, missä pullo alkaa kaartua kohti venttiiliä. Alempi panta säädetään sitten tämän mukaan kohdalleen.

Mikäli pulloissa on muoviset nupit, kannattaa ne vaihtaa kumisiin. Kumiset ovat hieman pidemmät ja niistä saa paremmin otteen. Vielä kun venttiilit puhdistetaan ja vaihdetaan nuppien alla olevat O-renkaat kovempiin, NBR 90 -renkaisiin, niin venttiilit avautuvat ja sulkeutuvat huomattavasti kevyemmin.

Venttiilien puhdistaminen ja O-renkaiden vaihto kannattaa jättää ammattilaisen tehtäväksi, niin ei tule ikäviä yllätyksiä.

Kun varusteet ovat kunnossa, voi siirtyä harjoitukseen. Jutun yhteydessä kuvattu suoritustapa on NAUI:n suositus.

Harjoitusohje "-0*5" tasapainottamalla

itsesi väliveteen.Varmista, että pysyt syvyydessä ja olosi on rento.Valon tulee olla vasemmassa kädessä, koska aloitat sulkemisen oikealla. Näytä ensin venttiiliharjoitus-merkki ja kun parisi kuittaa OK, voit aloittaa.

itsesi väliveteen. venttiiliharjoitus-merkki.

TARKASTA, että vara-annostin antaa kaasua.

ANNA valolla huomio-merkki ja sulje välisilta oikealla kädellä.

46-+& oikea pulloventtiili ja hengitä pääannostin tyhjäksi.

VAIHDA vara-annostimelle ja valo oikeaan käteen.

AVAA oikea pulloventtiili.

SULJE vasen pulloventtiili.

AVAA vasen pulloventtiili.

TARKASTA, että pääannostin antaa kaasua.

VAIHDA pääannostimelle.

TARKASTA, että kaikki venttiilit ovat auki.

TASAPAINOTA

SUSANNA ALANEN

ANNA

Muista! r Katse koko ajan eteenpäin r Kyynärpää eteenpäin r Huomio-merkki valolla r Älä sulje molempia pulloventtiilejä yhtä aikaa r Älä harjoittele yksin

Legendaari

KOHDE TIEDOT SYVYYS: 11

metriä

POHJA: hiekkaa NÄKYVYYS: 0,5–5 KENELLE SOPII:

28 Sukeltaja 3/2012

metriä P1-taso tai vastaava

nen hylky?

HYLYN ETSIMINEN JA LÖYTÄMINEN EI AINA OLE YKSINKERTAISTA, MUTTA AINA MIELENKIINTOISTA. SAARENMAAN IL-2:N HYLKY ASETTI LÖYTÄJILLEEN KYSYMYKSIÄ JA HERÄTTI UUSIA HAASTEITA.

TEKSTI IVAR TREFFNER KÄÄNNÖS ENGLANNISTA KRISTIINA KARILA KUVA MEELIS VOEVODIN

SAARENMAAN VESILLÄ sijaitseva IL-2:n hylky on todennäköisesti ensimmäinen Virosta löydetty kyseisen konetyypin hylky.

Paikalliset kertovat legendaa, jonka mukaan venäläiset toivat alueelle 70-luvulla Moskovasta selvänäkijän, joka kädestä pitäen johti laivaston edustajat lentokoneen hylyn kohdalle. Sitä ei tiedetä, sukellettiinko hylylle tuolloin ja kuinka paljon tästä tarinasta on totta.

Hylky unohdettiin vuosikymmeniksi, kunnes vuonna 2006 se löydettiin uudelleen kansainvälisen miinantorjuntakoulutuksen yhteydessä. Laivaston sukeltajat kävivät hylyllä. Erikoista kyllä, hylky nimettiin heti Messerschmitt Bf-109 -lentoko-

Nowotnyn kaltainen ammattilainen ei olisi erehtynyt niin paljon. neeksi, jota lensi legendaarinen Walter Nowotny. Nowotny ammuttiin alas Toisessa maailmansodassa Saaremaan yläpuolella. Hän onnistui tekemään hätälaskun veteen ja pakenemaan pelastuslautalla Latviaan. Hylyn tunnistaminen herätti kuitenkin epäilystä, sillä Nowotny kirjoitti raportissaan laskeutuneensa matalaan veteen Säären majakan lähelle, joka sijaitsee yli 30 km etelään hylyltä. Nowotnyn kaltainen ammattilainen ei olisi erehtynyt sijainnista noin paljon.

Nowotny lensi pian putoamisen jälkeen samassa paikassa majakan lähellä ja ampui siellä alas venäläisen koneen. Hän kirjoitti tämän auttaneen häntä toipumaan omasta pakkolaskustaan.

Tämän opimme kuitenkin vasta myöhemmin. Kun sukelsimme hylylle ensimmäisen kerran kuvaamaan ja dokumentoimaan sitä Viron museoviraston kanssa, olimme varmoja, että se on NoSukeltaja 3/2012 29

Minua vaivasi laskuteline, joka ei näyttänyt Messerschmittin telineeltä. wotnyn Messerschmitt. Olimme todella innoissamme – hylky ei ole vain ”joku hylky”, vaan sillä on historia.

mestyessä kohde oli jo takana. Kaikuluotain ei ilmaissut hylkyä.

Poijutus piti tehdä siis ainoastaan koordinaattien perusteella.

Syvyys kohteella on vain 11 metriä ja alue rajoittuu lännessä ja pohjoisessa Saarenmaahan ja idässä Abrukan saareen. Tästä syystä kesällä veden ollessa lämmintä näkyvyys voi olla todella huono, senteistä muutamaan metriin. Jos poiju ei ole hylyn kohdalla, voi hylyn ohi uida sitä huomaamatta. Onneksi näkyvyys oli pari metriä, joten paikansimme hylyn kelan ja kehäetsinnän avulla.

IL-2 makaa pohjassa ylösalaisin, perärunko on irronnut heti siipien takaa. Siivet ovat paikoillaan, samoin potkuri, laskutelineet ja aseet. Hylyn ympärillä lojuu hylystä irronneita osia.

Yritämme selvittää, mitä alatyyppiä IL-2:n hylky on. On mahdollista, että hylky tunnistettiin erehdyksessä Messerschmittiksi siksi, että joku sanoi ennen sukellusta, että Nowotny ammuttiin alas samalla alueella.

Jotkut yksityiskohdat, kuten pakoputket ovat melko samanlaisia molemmissa koneissa. Jos sukeltajille sanotaan, että hylky on Bf-109, he etsivät yksityiskohtia, jotka vahvistavat tätä väitettä. Me menimme samaan ansaan. Etsimme merkkejä, joka vahvistaisivat hylyn Messerschmittiksi, ja jos etsii kovasti, niin löytyyhän niitä.

VALEHTELEVAT YKSITYISKOHDAT

Hylyn paikantaminen viistokaikuluotaimella oli helppoa, mutta sen poijuttaminen olikin vaikeampaa. Viistokaikuluotainta vedettiin parikymmentä metriä veneen perässä, joten kuvan il-

LASKUTELINEESTÄ RATKAISU

Minua vaivasi kuitenkin laskuteline, sillä se ei näyttänyt yhtään Messerschmittin laskutelineeltä, mutta jätin asian huomiotta,

koska koneista valmistettiin useita versioita. Tunne ei kuitenkaan jättänyt minua rauhaan. Katsoin läpi niin paljon kuvia Bf-109:stä kuin vain löysin, mutta niissä kaikissa oli tunnusomainen laskuteline, erilainen kuin veden alla. Muutamia päiviä myöhemmin katsoin kuvaamaani videota yhdessä sukeltajaveteraani ja historioitsija Kaido Peremeehen kanssa, ja hän sanoi välittömästi, että kone ei ole Messerschmitt vaan IL-2. Asia varmistui tutkiessani kuvaa IL-2:sta, hylky oli tämä sama kone.

Meidän täytyy siis jatkaa Nowotnyn koneen etsintöjä…

Seuraavaksi meidän tuli tunnistaa kyseinen IL-2. Luulimme sen olevan helppoa, koska venäläisillä oli lentokenttä Kogulassa, Kuressaaren lähellä. Kävi kuitenkin ilmi, että IL-2-koneita ei ollut lennetty sieltä käsin, ainakaan säännöllisesti. Todennäköisesti tämä kone kuului puna-armeijan 9. Maataistelulentodivisoonaan, jonka tukikohta oli Pärnun lentokenttä. 9. divisioonassa oli kaksi rykmenttiä IL-2:a, joiden tehtävänä oli nimenomaan hyökätä Irben salmen läpi tulevia vihollislaivoja vastaan, sekä suojata saksalaisten kohteita pommittavia pommikoneita.

Vuonna 1944 Sõrven niemen yllä käytiin kova ilmataistelu, jossa ammuttiin alas useita lentokoneita ja jotkut niistä syöksyivät mereen. Saimme hiljattain selville, että lähistöllä on toinenkin lentokoneen hylky, oletettavasti myös IL-2. Sen tutkimista täytyy odottaa kuitenkin ensi kesään.

Asiantuntija: Matias Laitinen, intendentti, Suomen ilmailumuseo

Ilyushin IL-2 -maataistelukone

VENÄLÄINEN maataistelukone IL-2 esiteltiin vuonna 1941. Sitä valmistettiin eri alatyyppeinä yli 42 000 kappaletta, eli enemmän kuin mitään muuta sotilaskonetyyppiä ilmailun historiassa. IL-2:sta pidettiin yhtenä toisen maailmansodan parhaista maataistelukoneista, sillä se pystyi syöksypommittamaan tankkeja tarkasti ja sen viimeisten mallien 37 mm:n tykit lävistivät tankkien paksun panssarin helposti.

Il-2 on yksimoottorinen, yksisiipinen potkurikone.

Aluksi miehistönä oli vain lentäjä, mutta pian koneeseen lisättiin taka-ampuja. Takakonekivääri oli tehokas puolustuskeino vihollishävittäjiä vastaan, mutta taka-ampujia menehtyi paljon, koska runkoa ei ollut panssaroitu perään asti, ennen kuin osittain vuodesta 1944 lähtien.

Suuresta valmistusmäärästä huolimatta yllättävän vähän koneita on säilynyt tähän päivään. Toisaalta koneen hylkyjä on löydetty vedestä useista paikoista, kuten Balatonjärvestä Unkarista sekä Norjasta. Nyt yksi kone on löydetty myös Viron vesiltä.

Kuva-albumi Korppoo, Elvsรถ JUKKA RAPO

32 Sukeltaja 3/2012

Outoja kiviä Korppoossa OLEMME käyneet sukeltamassa Elvsön lahdessa Korppoossa lähes joka kevät vuodesta 1998 lähtien.

Siellä on keväisin hyvät olosuhteet vapaasukellukseen. Keväällä 2009 Elvsöhön jälleen kerran palatessamme oli jokin muuttunut. ”Olivatko nuo kivet ennen tuossa”, mietin. Menimme veteen. Näkyvyys oli loistava ja vesi oli kirkasta. Lähdin tutkimaan outoja kiviä lähempää, kunnes huomasin, että edessäni levittäytyvä näkymä oli todellisuudessa massiivinen rakkoleväluolasto. Tuuli oli syksyllä tai keväällä painanut rakkolevälautat lahteen. Niistä osa oli jäänyt pohjaan, mutta osa noussut pintaan muodostaen luolastoja, joiden läpi pystyi sukeltamaan. Luolasto eli tuulen ja valon mukana ja oli vaihtanut paikkaa seuraavana päivänä.

Se oli harvinainen ja upea ilmiö, johon en ole törmännyt koskaan aiemmin.

VALOKUVA Korppoosta on osa Dreaming of the Baltic Sea -projektia, jossa valokuvaajat Jukka Rapo ja Lauri Rotko ovat kuvanneet Itämerta. Suomen Kulttuurirahaston tukemassa projektissa miehet kuvasivat Itämeren elämää ja kuolemaa sekä pinnan ylä- että alapuolella jokaisen rantavaltion alueella. Tavoitteena on pysäyttää ihmiset ajattelemaan Itämeren kohtaloa ja ottamaan vastuuta yhteisen meremme tulevaisuudesta ja nykytilasta.

TUTUSTU projektiin ja kuviin osoitteessa www.dreamingofthebalticsea.com

Kolumni ESSI KESKINEN, MERIBIOLOGI

Satsausta Itämereen VIHDOINKIN ITÄMERELLE annetaan jotakin takaisin. Vuosituhansia ihmiset ovat kalastaneet ja metsästäneet, pyytäneet lintuja ja keränneet munia, laskeneet kaupunki-, teollisuus- ja maatalousjätteensä, nostaneet merihiekkaa, sotineet, pystyttäneet tuulivoimapuistoja ja käyneet virkistäytymässä Itämerellä. Meri on antanut kaikkensa, myrkyttynyt, saastunut, rehevöitynyt. Kalakannat ovat huvenneet, hylkeet metsästettiin melkein loppuun.

Pohja on hapeton ja sinileväkukinnat rehottavat.

NYT ON NYKYINEN hallitus nostanut rimaa vihreiden asioiden hoidossa. Ympäristöministeri Ville Niinistön johdolla Itämerelle saatiin suuri suojelumääräraha, jonka avulla esimerkiksi kansalliseen vedenalaisen luonnon inventointiohjelmaan VELMUun on saatu paljon lisää potkua.

TÄNÄ KESÄNÄ Suomen

rannikolla liikkuu enemmän meribiologeja ja maastokartoittajia kuin koskaan. Metsähallituksen meribiologitiimeihin satsattiin, kun Hesariin ilmestyi ennennäkemätön työ-

Vihdoinkin Itämerelle annetaan jotakin takaisin ja jokainen voi auttaa.

ESSI KESKINEN

METSÄHALLITUS

paikkailmoitus – ”meribiologisiin kartoituksiin haetaan 7 suunnittelijaa ja 15 kartoittajaa” – ja VELMU-töihin saatiin neljä uutta inventointivenettä. Myös ELYkeskukset ja konsulttifirmoja on valjastettu töihin. Suomen Ympäristökeskuksen ROVin eli vedenalaisen robottikameran lisäksi Metsähallituksen ROV lähtee kiertämään Itämerta koko kesäksi. EU:n meristrategiadirektiiviä varten kerätään tietoa ympäri rannikkoa.

TELEVISIOSTA TULI koko kesän Marko Röhrin upea luontodokumenttisarja Itämeri. Sarjassa kierretään Itämerta purjeveneellä, tutustutaan vedenalaiseen luontoon, sukelletaan ja haastatellaan ihmisiä, jotka ovat töissä Itämeren parissa. Meribiologi Juha ”Roope” Flinkman toimii asiantuntijana matkassaan juontaja Heikki Paasonen, ja BSAG eli Baltic Sea Action Group maksaa viulut. BSAG on Itämeren suojelusäätiö, jolla on sponsoreina monia suomalaisia yrityksiä. Itämeriohjelman alkumetreillä Ilkka Herlin kiteyttää Itämeren suojelun: ”Jokainen voi vaikuttaa”.

ESSI KESKINEN

JOKAINEN TODELLAKIN voi vaikuttaa.

Omista jätevesistä voi pitää huolta, käydä maalla pissalla ja pestä matot, pyykit ja tiskit maalla niin että pesuvesien ravinteet eivät pääse valumaan suoraan mereen. Voi lahjoittaa rahaa Itämeren suojeluun satsaavalle taholle. Mökkirannassa tai sukellusreissulla voi myös kerätä pois rannalla ajelehtivat roskat ja syödä mahdollisimman paljon pientä itse pyydettyä kalaa.

Jokainen voi tehdä jotakin, varsinkin nyt kun myös Suomen hallitus antaa hyvää esimerkkiä. Itämeri on kaikkien suomalaisten kotimeri ja siihen kannattaa satsata.

34 Sukeltaja 4/2012

Itämeri-sarjan jaksoja voi katsella MTV3 Katsomossa.

Varusteet

Sukeltaville MacGyvereille valmistettu TL110 Scuba Multi-Tool on monikäyttÜinen ja kompakti tyÜkalu veden alle. Siitä lÜytyvät kolme eri kokoista kuusiokoloavainta, venttiilin mutterin avaustyÜkalu, ruuvari, täyttÜletkun vena-tyÜkalu, o-rengaspiikki ja leveä ruuvari annostimen herkkyyden säätÜÜn. www.varuste.net

RUOSTUMATTOMASTA TERĂ„KSESTĂ„

tiet oa teht äviä väri tett ävä ä sok kelo ita

Luonnontiedon teht

äviä vapaa-aikaan

Valaisimet kameramaskiin

23.4.2012 14.55

LIQUID IMAGEN kameramaskiin on nyt saatavana valaisimet. 5,5 watin Led-valaisimessa on 300 lumenin valoteho ja 60 asteen keila. Mukana akku ja laturi. Paloaika on noin kolme tuntia.Valaisimet ovat helppo kiinnittää Liquid Imagen kameramaskiin yhdellä ruuvilla ja teline sisältyy hintaa. Hinta noin 90 euroa. www.extremesports.fi tremesports.

Puuhaa pienemmille ITĂ„MERI TREENI -harjoituskirja

sisältää hauskoja ja opettavaisia tehtäviä sekä väritettävää ja muuta puuhaa yli kahdeksanvuotiaille. Kirja vie pikku-sukeltajat Niilo Naurulokin ja Siiri Siiran kanssa tutustumaan Itämeren monimuotoiseen elämään ja eliÜstÜÜn. Kirjan hinnasta 10 senttiä lahjoitetaan WWF:n Operaatio Merenneidolle. Hinta 10,90 euroa.

Oppi&Ilo verkkokauppa. www.oppijailo.fi

Käteen ssopivat renkaat UUDET SI-TECHIN SI-TEC Antares-renkaat

seuraavat muotonsa ansiosta käden anatomiaa soikean muo ja tuntuvat tuntu luontevilta kuivapuvussa. Järjestelmässä on pukuun liimattavat jeste renkaat, käsinerenkaat ja ranneren mansetit.

Uutta on myÜs, että tuman lateksin lisäksi on saatavilla situn lat likonimansetteja. Pakkaukseen ei sisälly likonimanset käsineitä. Hinta silikonimanseteilla 122 euroa, kä käsineitä oa, lateksimanseteilla 118 euroa. www.divepoint.fi

Kevyt tasapainotusliivi

Kunnon radio sukelluksille

HALCYON TRAVELER 30

NAUTILUS US LIFELINE GPS ja VHF -radion polykarbonaattikuoreen oreen on pakattu ominaisuudet, jotka tekevät siitä itä oivallisen turvalaitteen sukeltajalle.Vedenpitävyys 130 ävyys ulottuu 13 metrin syvyyteen ja akku kestää 24 tunt tuntia.

Laitteen Lifeline-painike lähettää automaattisesti GPS-koordinaatit kaikkiin kantoalueella oleviin aluksiin ja chat-toiminto mahdollistaa VHF-radiopuhelut 19 kilometrin päähän. Laitteesta lÜytyy myÜs strobovalo.

Suositushinta 288 euroa. www.sukellustukku.fi Sukeltaja 4/2012 35

lb -tasapainotusliivissä yhdistyy yksinkertaisuus ja keveys.

Alle kolmen kilon paino tekee siitä hyvän matkakumppanin. Cinch-pikasäädettävät hihnat ovat helpot ja nopeat säätää oikean kokoiseksi. Lisäksi pehmustetut olkahihnat ja selkälevy lisäävät käyttÜmukavuutta. Uusi PA6 Nylon -selkälevy sisältää integroidun säiliÜn kiinnityksen sekä neljä käyttÜtaskua, joista jokaiseen mahtuu noin kaksi kiloa. Hinta 650 euroa. www.sukelluskeskus.fi

Sukelluskalastuksessa mahtava draivi päällä SUKELLUSKALASTUS ON SUOMESSA MAHTAVASSA POSITIIVISESSA HYÖKYAALLOSSA. UUTISISTA LÖYTYY ISOJA KISOJA KOTI- JA ULKOMAILLA, MEDIANÄKYVYYTTÄ SEKÄ HUIPPUNA KAUDEN 2013 EURO-AFRIKAN KISAISÄNNYYS, JOTA PARHAILLAAN JÄRJESTETÄÄN.

TEKSTI TAPIO SALAKARI KUVAT TAPIO SALAKARI, OLEG CHEBYKIN

KAIKKIEN AIKOJEN KRISTIANSUND CUP

Kristiansund Cup käytiin elokuun alussa. Kilpailuun lähti Suomesta massiivinen 12 hengen joukkue. Suomen kisaajapooli olikin kilpailujen suurin. Tavoitteet on nykyisellään asetettu hyvin korkealle.

Vain voitto on riittävä kääntämään suupielet ylöspäin.

Vaikka kilpailu on kovaa, ovat kilpailijat vuosi vuodelta tulleet tutummiksi, ja näin esimerkiksi Tanskan joukkue asui ja skauttasi yhdessä Suomen kanssa. Lisäksi kisojen aikana solmittiin todella tärkeitä suhteita esimerkiksi Venäjän järjestäjiin ja markkinoijiin.

Kristiansund Cup on järjestetty vuodesta 1962 lähtien, ja nytkin paikalla oli eräs venäläinen kilpailija, joka on ollut mukana jo 15 vuotena.

Pientä sadepilveä kisan ylle toi järjestäjämaan organisaation motivaatio ja järjestelykyvyt. Tähän toivotaan muutosta ja seurataan miten asiat tulevaisuudessa hoidetaan.

Vuoden 2012 Kristiansund Cup oli mahtavan ja jopa ennätyksellisen kalaisa. Suomelle tuli kultaa sekä henkilökohtaisessa että joukkuekilpailussa. Lisäksi tuli joukkuepronssia ja loistavia 4.–7. sijoituksia.

Kilpailun voittanut Matti Pyykkö saalisti ensimmäisenä päivänä 47,5 kiloa kalaa ja toisena päivänä huimat 76,1 kiloa eli yhteensä yli 123 kiloa. Kaikkiaan Masa saalisti 64 kalaa. Saaliskalat olivat pääosin turskaa ja lyyraa. Kalojen alamitta oli yksi kilo.

Myös ensikertalaiset saalistivat todella hienosti kalaa. Suomessa konkari, mutta Norjan vesissä ensi kertaa kalastanut Rauman Mika Karhu saalisti toisena päivänä huikeat 26 kalaa yhteispainoltaan yli 46 kiloa. Mika olikin loppusijoituksissa upeasti seitsemäs.

Cup oli jopa ennätyksellisen kalaisa.

36 Sukeltaja 4/2012

Kristiansund Cupin loppusijoituksia kärkipaikoilta:

1. Matti Pyykkö 2. Andrei Turukhano (Venäjä) 3. Johan Nielsen (Tanska) 4. Juha Siitonen 5. Tapio Salakari 6. Vesa-Matti Väärä 7. Mika Karhu 8. Alexander Utkin (Venäjä) 9. Jörgen Johaansen (Norja) 10. Andey Shmakov (Venäjä) Joukkuesijoituksissa Suomelle saatiin kultaa ja pronssia; hopean nappasi Venäjä. Lisäksi Suomi oli myös 4. sijalla.Voidaan puhua siis Kaikkien Aikojen Kristiansund Cupista!

HUH HUH. Kristiansund Cupin voittanut Matti PyykkÜ saalisti kaikkiaan 64 kalaa, jotka painoivat yhteensä yli 123 kiloa.

Sukeltaja 4/2012 37

n e s k u t s la a k s u ll e k u S suurkisat Suomeen?

TULE MUKAAN JÄRJESTELYIHIN

Monia kisojen järjestelyihin liittyviä kysymyksiä joudutaan vielä ratkaisemaan, kuten esimer-

kiksi riittävän venekapasiteetin hankkiminen. Joukkueiden kuljettamiseen kisapaikoille tarvitaan noin 50 venettä kippareineen. Lisäksi joukkueiden majoittuminen ja varusteiden säilytys sekä kuljetukset kaupungilla täytyy järjestää. Joukkueita odotetaan noin 15 maasta.

Myös itse kilpailun sääntöjä joudutaan muokkaamaan Suomen olosuhteisiin sopivaksi. Perinteisissä järjestäjämaissa Välimeren alueella kalat ovat isokokoisia, joten Suomen pienemmät saaliit täytyy pisteyttää uudelleen.

Järjestelyorganisaatio tekee työtä jo täydellä teholla, ja toimintaan kaivataan mukaan innostuneita vapaaehtoisia. Jos haluat olla mukana järjestämässä hienoa kansainvälistä kisatapahtumaa ensi kesänä kesäkuun lopussa, ota yhteyttä tapio.salakari@sukeltaja.fi.

Kilpailujen verkkosivut www.nordicspearfishing.com/ helsinki2013

Sukelluskalastuksen MM-kisat käytiin heinäkuun alussa Espanjan Vigossa. Suomi sai kutsun kisoihin hyvän EM-kisamenestyksen johdosta. Joukkueen kokoonpano oli 4 henkilöä. Maita oli 19 ja kisaajia 59.

Vigon vesistö oli haastellinen. Jopa niin, että Ukrainan yhden tiimin vene meni skautatessa nurin. Miehistö ja kaikki varusteet, painot ja harppuunat huuhtoutuivat mereen. Ja mikä harmillisinta, mereen meni myös kassi, jossa olivat passit ja rahaa. Merillä on siis kaikenlaista aarretta odottamassa noutajaansa.

Lisäksi kovassa aallokossa rantamatalikoilla kävi muutaman kerran niin, että oma paikallinen venekuljettaja ajautui sukelluskalastajan päälle. Mitään vahinkoa näissä ei onneksi syntynyt.

Suomi ei tällä kertaa ihan päässyt kiinni mitalikantaan, joten jatkossakin riittää mitalinälkää arvokisoihin.

Vigon MM-kisojen yhteydessä suomalaiset sukelluskalastajat tekivät aktiivisesti PR-työtä tulevien Euro-Afrikan mestaruuskisojen 2013 hyväksi. Kaikki osallistuvat maat saivat esitepaketin, jossa oli tarpeellista tietoa sekä vinkkejä lisätiedon etsimiseen.

PR-työ keräsi positiivista palautetta erityisesti siitä, että järjestäjät olivat jo nyt liikkeellä tietojen kanssa.

Lisää Kristiansund Cupista ja Vigon MM-kisoista http://touhula.net/k_sund_2012.htm http://touhula.net/MM2012.htm

KRISTIINA KARILA

Antonio Cruzille (takan a oik.) esiteltiin Matti Pyykön (takana vas .) johdolla Suomenlinnaa ja sitä ympäröiviä vesistö jä, joilla kisa käydään.

Kippareita ja veneitä tarvitaan - tule mukaan!

NYT sinulla on ainutlaatuinen mahdollisuus seurata maailman parhaiden sukelluskalastajien suorituksia lähietäisyydeltä. Haemme vapaaehtoisia veneenomistajia Helsingissä 29.–30.6.2013 järjestettäviin XXIX Euro Afrikan Mestaruuskilpailuihin kilpailijoiden veneenkuljettajiksi. Tehtävään kuuluu veneen ohjaamisen lisäksi kyseisen kilpailijan suorituksen tuomarointi.Veneen vaatimuksia ovat kapasiteetti 3–7 henkilölle, mielellään vähintään 20hp moottori ja mallina esim. kumivene/buster/RIB tai vastaava. Ilmoittautumiset vastaanottaa ja lisätietoja antaa Tapio Salakari tapio.salakari@sukeltaja.fi.

SARI NUOTIO

JOS kaikki sujuu odotetusti, isännöi Suomi ensi kesänä sukelluskalastuksen Euro-Afrikan Mestaruuskilpailuja.

Sukeltajaliitto on hakenut CMAS:lta lupaa järjestää sukelluskalastuksen Euro-Afrikan Mestaruuskilpailut Helsingissä 29.–30.6.2013. Hakuprosessi on ollut pitkä ja polveileva, ja sen puitteissa CMAS:n sukelluskalastuskomitean puheejohtaja Antonio Cruz vieraili Helsingissä toukokuussa tutustumassa suomalaiseen sukelluskalastukseen ja harrastusympäristöön.

Näyttää vahvasti siltä, että kisat saadaan Suomeen, mikä tarkoittaa, että nämä olisivat ensimmäiset meillä järjestetyt EM-tason kilpailut lajissa. Kunnianhimoisen projektin takana ovat aktiiviset harrastajat ja Liiton sukelluskalastusvaliokunta.

MM-KISOISTA LISÄÄ NÄLKÄÄ

Kauden kohde / Söderskär

n e r a a s a k k a j a M uusi aika SÖDERSKÄRIN MAJAKKASAARI ON HISTORIALLISESTI ARVOKAS VIERAILUKOHDE AIVAN ALCA-HYLYN KULMILLA.

TEKSTI KRISTIINA KARILA JA PASI POURI KUVAT KRISTIINA KARILA

Sukeltaja 4/2012 39

Kauden kohde / Söderskär

Saarten välissä on pitkä riippusilta, jonka huojunta saattaa pistää polvet veteliksi.

Rantautuminen majakkasaarelle on rajoitettua, jotta merilintujen pesintää ei häiritä. Saarelle pääsee kuitenkin järjestetyillä retkillä Porvoosta ja Helsingistä.

Majakkasaarta pyritään kehittämään sekä historiaa että luontoa kunnioittaen. kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Söderskärin majakan valo syttyi ensimmäisen kerran. Majakka säilyi sodan melskeissä ja opasti merenkulkijoita vuoteen 1989 asti, jolloin sen valo sammutettiin. Majakka jäi huomiotta ja ilman huolenpitoa, kunnes vuonna 2003 saaristoyrittäjä Ari Laamanen kumppaneineen hankki sen omistukseensa. Arvokasta rakennusta on korjattu runsaasti, ja majakkasaaresta pyritään luomaan vireä, kiinnostava matkailukohde sen luontoa ja historiaa kunnioittaen. ”Majakanvartija” Ari Laamanen toivottaa sukeltajat tervetulleeksi majakkasaarelle.

– Eräskin tuttu sukeltaja pintauduttuaan hihkaisi, että tämähän on kuin koralliriutalla sukeltaisi! Vesi pysyy täällä kirkkaana koko kesän, ja vesiluonto on kuin Jukka Nurmisen valokuvissa.

Löytyy hiekkapohjaa ja jyrkkää kalliorinnettä, ja saaren ympäri on mukava aloittelijankin sukeltaa kun ranta pysyy turvallisesti koko ajan sivulla, Ari Laamanen kertoo.

Ari Laamanen on pyöritellyt mielessään myös ideaa perustaa snorklaamiseen soveltuva vedenalainen puisto saarten väliseen suojaisaan poukamaan.

– Yhteistyössä Metsähallituksen ja jonkun aktiivisen sukellusseuran kanssa tämä olisi täysin mahdollista, hän toteaa.

SYYSKUUSSA TULEE

MYÖS HYLKYSUKELLUSTA

Soderskärin eteläpuolelta löytyy myös kiinnostava hylkysukelluskohde. M/s Alca upposi vuonna 1951 räjähdyksen seuraukse-

40 Sukeltaja 4/2012

na noin 45 metrin syvyyteen. Miehistö pelastui pelastusveneellä majakkasaarelle. Eräiden lähteiden mukaan ajelehtimaan jäänyt miina olisi koitunut Alcan kohtaloksi. Toisaalta huhutaan myös, että salakuljetettu pirtulasti olisi räjähtänyt. Varmuutta asiaan ei ole saatu.

VAATIVA KOHDE

Alca on vaativa sukelluskohde, perinteisesti P3-tasoinen. Hylky on syvällä, siellä on lähes aina pimeää ja usein pohjavirtaus. Hylky lepää noin 45 metrin syvyydessä keula lähes suoraan etelään ja perä kohti majakkaa eli pohjoista. Syvin kohta on perässä ja matalin maston kärjessä 26 metrissä. Huhuista huolimatta keulamasto on todennäköisesti edelleen pystyssä. Keulassa on myös ahtaita sisätiloja, mahdollisesti hyttejä, etumaston edessä.

Koska Alca oli kulussa upotessaan, ovat sen kummatkin ankkurit keulassa vielä paikallaan. Ankkureiden kohdalla keulapuun alaosasta puuttuu suuri pala räjähdyksen seurauksena. Kansitasolla on kaksi ruumaa, joissa on vielä ruuman luukut paikallaan.

Ruumien välissä on vinssi.

Bryga on nykyisin avonainen, joten sen läpi voi sukeltaa huoletta. Sen takana on ehjä savupiippu pystyssä. Savupiipun takana ovat konehuoneen skiletit, joista ikkunat, yhtä lukuun ottamatta ovat rikki. Näistä aukoista hoikka sukeltaja mahtuu konehuoneeseen, tosin sinne pääsee myös ovesta.

M/S Alca

Katkennut �perämasto�

45 m

Katkaisu

Katkaisu

Vanereita yms. romua ja rikin osia

Taavetit ja pelastusveneiden �telineet� kannella �Dog house� ovi ja portaat alas

Keskiruuma

Eturuuma

Tuhoutunut Bryga

Savea i om

Pu

Vara-ankkuri

ruuIso luukman ku

Etusilta Keulamasto pystyssä

Pohja 44 m

Vinssi

3PNVB

nosturin puomi

Karttahuoneen katolle 37 m Kansitaso 40 m Kuumavesivaraaja

Keulassa kylkilaudat ovat irti keularangasta.

Ankkurit ovat paikallaan.

Keulapakan päällä on paljon savea ankkuriketjuissa.

Ruuman luukkujen koko on noin 2 x1 metriä. Ruuman luukkuja on peräkkäin: r &UVSVVNB LQM JTP MVVLLV r ,FTLJSVVNB LQM Luukkujen lukituslaitteet on jätetty piirtämättä.

Konehuoneen kattoskilettien jälkeen on vielä takahytti, jonka peräpuolella on oviaukko, josta pääsee kierreportaita pitkin alahyttiin.

Alcassa on vielä potkuri ja peräsin paikallaan; ne ovat uponneet osin mutaan. Perässä lukee selvästi �ALCA, Helsinki�.

Alcan perämasto on katkennut ja kaatunut paapuurin puolelle.

Konehuoneen Sky light Kuva: Julia Hannula Pasi Pourin piirroksen pohjalta Kuva ei ole mittasuhteessa.

Hylkyä on lyhennetty kuvassa.

Majakkaretkelle Natura-alueelle PORVOON ulkosaaristossa

ERIKOISTA SUKELLUSSEURAA

Sukeltaja Pasi Pouri on tavannut Alcalla sukeltaessaan myÜs hylystä kiinnostuneen hylkeen. – Tapaaminen hylkeen kanssa Alcalla pilkkopimeässä 40 metrin syvyydessä oli hieno, joskin outo kokemus. Hylje liittyi seuraamme hylyllä, oli utelias ja kiinnostunut kahdesta mustasta kumipukuisesta sukeltajasta. Se halusi selvästi tulla mukaamme sukeltamaan, koska koko sukelluksen ajan se yritti muuttaa sukellusparin sukellustroikaksi, kuvailee Pasi Pouri.

Hylje jopa tuli sukeltajien mukana nousukÜyttä ylÜs. – Dekossa se leikki räpylÜilläni uteliaana. Pinnalle päästyämme selvisi, ettei hylje ollut näyttäytynyt muille. Emme oikein päässeet sukellusparin kanssa yksimielisyyteen siitä, oliko hylkeitä yksi vai kaksi. Nopea se kuitenkin oli, joten on mahdollista että se näyttäytyi eri suunnista ja liikkui nopeasti, tai sitten niitä oli kaksi, Pasi Pouri arvelee.

noin tunnin merimatkan päässä Helsingistä sijaitsevat SÜderskärin saaret kuuluvat suojeltuun Natura-alueeseen. Aluetta pidetään maailmanlaajuisesti tärkeänä merilinnuston suojelu- ja tutkimusalueena. BirdLife Suomi aloittaakin lähiaikoina lintuasematoiminnan SÜderskärin Luotsituvan tiloissa.

SÜderskärin majakka on 32,5 metriä korkea, kahdeksankulmainen tiilimajakka. Majakalle tehdään risteilyjä Kauppatorilta,Vuosaaresta ja Porvoosta. Majakalle voi tulla myÜs omalla veneellä muina aikoina kuin lintujen pesimäaikaan touko–heinäkuussa, jolloin saarilla on maihinnousukielto.

Majakkatornissa pidetään taidenäyttelyitä, ja kesällä oppaat johdattavat vieraat saaren historiaan. Saarella voi yÜpyä.

MyĂśs kahvila ja sauna palvelevat vieraita. www.soderskar.fi www.birdlife.fi

Lähteet: www.hylyt.net, Merivartioston toimintakertomukset

Sukeltaja 4/2012 41

Syvästä päästä / Matti Anttila, Sukeltajaliiton puheenjohtaja ja Mika Rautiainen, Sukeltajaliiton koulutuspäällikkö

Sukelluskoulutuksen aikapommi MIKÄ ON, KUN KOULUTTAJANA TOIMIMINEN EI ENÄÄ KIINNOSTA?

Iso syy varmaan on ollut tekniikkasukelluksen yleistyminen muutaman viime vuoden aikana. Aikaisemmin kouluttajaluokitus oli sukeltajan uran huippu. Kouluttajat olivat ne, joilla oli tosi kovan sukeltajan status. Nykyään niin ei enää ole; trimiksi-, luola- ja rebesukeltajat ovat nykypäivän tosi kovia sukeltajia.

Toinen syy saattaa olla viime vuosina tapahtunut sukelluksen rakennemuutos. Aktiiviset sukeltajat kouluttautuvat yhä enemmän. Sukeltaja suorittaa uransa aikana lukuisia jatkoja erikoiskursseja, taitovalmennuksia jne. Samaan aikaan kuitenkin laitesukelluksen peruskurssien suorittaminen on siirtynyt jo 80-prosenttisesti ulkomaille.

Ennen vanhaan, Wanhaan Hywään Aikaan, kouluttajana toimiminen oli kieltämättä helpompaa, kun vedettävänä oli muutama peruskurssi, silloin tällöin joku jatkokurssi, eikä erikoiskursseja ollut olemassakaan.

Nykyään peruskurssit ovat pieniä, mutta kun ulkomailla peruskurssin suorittaneet liittyvät seuraan, he haluavat suorittaa runsaasti jatko- ja erikoiskursseja heille sopivaan aikaan.

Tämä tarkoittaa, että kurssit ovat usein oppilasmäärältään hyvin pieniä.

Kouluttajalle on kuitenkin jotakuinkin sama vaiva järjestää kurssi kymmenelle oppilaalle kuin kolmellekin.

Jos koko vapaa-aika tuntuu menevän erikoiskurssien tahkoamisessa minikokoisten oppilasryhmien kanssa, ei ehkä ole ihme, että suurin talkootyön into pääsee hiipumaan.

MITÄ SEURAT SITTEN TEKEVÄT, KUN TÄMÄ ONGELMA KASVAA YLITSEPÄÄSEMÄTTÖMÄKSI?

Seurojen välinen yhteistyö on yksi ratkaisu. Kun yhdistetään useamman seuran voimavarat ja oppilaat, voi kurssien järjestäminen olla helpompaa.

42 Sukeltaja 4/2012

Muutama seura on jo tullut siihen tulokseen, että he ostavat koulutuspalvelut ulkopuolisilta PADI- ja IANTD-kouluttajilta. Mutta miksi koulutus pitäisi ostaa ulkopuolisilta? Jos talkootyöhön ei enää löydy halua, eikö CMAS- ja NAUI-kouluttajille voitaisi ryhtyä maksamaan opetuspalkkioita?

Monessa seurassa voi olla niin tiukkaan iskostettuna ajatusmaailmaan CMAS- ja NAUI-koulutuksen vapaaehtoisluonne, ettei edes osata ajatella sitä, että ulkopuolisen palveluntarjoajan puoleen kääntymisen sijasta voitaisiin maksaa palkkiota omalle väelle.

Palkkioiden maksaminen yhdistystoiminnassa ei ole mitenkään tavatonta. ”Oikeiden urheilulajien” piirissä erilaisia ohjaaja-, valmentaja- ja erotuomaripalkkioita on maksettu maailman sivu. Jos sukellusseura haluaa, mikään ei estä maksamasta palkkiota ohjaajille ja kouluttajille. Kunhan kaikki menee sääntöjen, pykälien ja verottajan ohjeiden mukaisesti.

Muutos tuntuu olevan edessä väistämättä. Mutta minkälainen muutos? Yksi tulevaisuudennäkymä voisi olla sekin, että omia kouluttajia olisi enää suurimmilla seuroilla. Valtaosassa sukellusseuroista koulutus tapahtuisi niin, että freelance-kouluttajat kävisivät kohtuullista palkkiota vastaan vetämässä kursseja useille eri seuroille. Seuran koulutusvastaavan rooliksi jäisi koulutustarpeiden kartoitus ja järjestettävien kurssien koordinointi freelancereiden kanssa ja muiden lähialueen sukellusseurojen kanssa.

Nähtäväksi jää, toteutuvatko tämäntapaiset muutokset tulevaisuudessa, ja miten ne vaikuttavat seuran elinvoimaisuuteen. Vaikka kouluttaminen on yksi seurojen tehtävistä, se ei ole ainoa, eikä tärkein. Yhteinen tekeminen, samanmielinen harrastusseura, tapahtumat, retket ja kalusto pitävät toiminnan vireänä ja mielekkäänä riippumatta siitä, millä tyylillä seura kouluttaa.

Jos sukellusseura haluaa, mikään ei estä maksamasta palkkiota ohjaajille ja kouluttajille.

SCANSTOCKPHOTO

eri puolilta Suomea on kuulunut hälyttäviä uutisia. Sukelluskouluttajat eivät enää ole kiinnostuneita järjestämään koulutusta talkootyönä, eikä uusia kouluttajia tahdo löytyä vanhojen tilalle.

SUKELLUSSEUROISTA

SUKELTAJALIITTO RY HERÄSIKÖ KYSYMYKSIÄ, HALUATKO LISÄTIETOA JÄSENYYDESTÄ, ILMOITUSMYYNNISTÄ TAI YLEENSÄ LIITON TOIMINNASTA? YHTEYSTIEDOT, TAPAHTUMAT JA SEURAT KAUTTA MAAN LÖYDÄT MYÖS INTERNETISTÄ OSOITTEESTA WWW.SUKELTAJA.FI

Sari Nuotio toiminnanjohtaja puh. (09) 3481 2257 sari.nuotio@sukeltaja.fi

Kristiina Karila toimitussihteeri puh. 0400 163 262 kristiina.karila@sukeltaja.fi

Mika Rautiainen koulutuspäällikkö puh. (09) 3481 2569 mika.rautiainen@sukeltaja.fi

Onko sinulla kiinnostavaa kerrottavaa sukelluksen maailmasta? Etsimme uusia avustajia tekemään kanssamme Sukeltaja-lehteä. Ilmoittaudu kirjoittajarekisteriin ja kerro, mistä aiheista haluaisit kirjoittaa. Lähetä sähköpostia osoitteeseen toimitus@ sukeltaja.fi ja kerro kuka olet, mistä haluaisit kirjoittaa sekä yhteystietosi.

Mistä haluaisit lukea seuraavassa numerossa, tiedätkö kiinnostavia juttuaiheita?

Anna meille palautetta! toimitus@sukeltaja.fi

Riikka Taipale järjestöassistentti puh. (09) 3481 2258 riikka.taipale@sukeltaja.fi

Riku Verkkomäki jäsensihteeri puh. (09) 3481 2258 riku.verkkomaki@sukeltaja.fi

Heli Halava nuorisopäällikkö puh. (09) 3481 3190 heli.halava@sukeltaja.fi

Sukeltajaliitto on myös Facebookissa.Tykkää sivusta ja tule omiesi joukkoon!

Heille, jotka haluavat nauttia ja ottaa rennosti...

Aqualung Mahe

Suunto D6i

Ursuit Heavy Light Kevlar BDS

...ja heille, jotka janoavat uusia el채myksi채 ja seikkailuja.

Suunto D6i metalli