VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI 5/11
6,50 €
W W W . S U K E LTA JA . F I
Kimmo Lahtinen sukeltaa syvälle MM-hopeaa vapaasukelluksessa
.l\WWl\G\ RLNHLQ DUYRNNDLOOD K\O\LOOlPPH
Voittoisat
sukelluskalastajat TURVALLISUUTTA TÄYTTÖPAIKOILLE | PAINEENTASAUSMENETELMÄT | MIKÄ OLI GÖSTAN AARRE?1
Sisältö 5/11
Mistä haluaisit lukea seuraavassa numerossa, tiedätkö kiinnostavia juttuaiheita? Anna meille palautetta! toimitus@sukeltaja.fi
VAKIOT Julkaisija Sukeltajaliitto ry Radiokatu 20, 00093 SLU www.sukeltaja.fi
6
Osoitteenmuutokset: puh. (09) 3481 2258 fax (09) 3481 2516 office@sukeltaja.fi
22
Päätoimittaja Matti Anttila matti.anttila@sukeltaja.fi
24
Toimitussihteeri Kristiina Karila kristiina.karila@sukeltaja.fi
34
Toimitus Kumppania Oy Susanna Kallama Keskuskatu 51 38700 Kankaanpää puh. 040 587 2445 susanna.kallama@kumppania.fi
40
Taitto Kumppania Oy Julia Hannula
TYRSKYT: Olavinlinnan virrassa, Liiton syyskokous, lajikorteissa leviä, kasveja ja selkärangattomia, Marseillen kuvafestarit. PERSOONA: Vapaasukeltaja Kimmo Lahtinen. NORPAT: Vuorineuvoksen aarrejahti. Leikkihaaste matkaa Turkuun. KUVA-ALBUMI: Uudet Itämeri-julisteet. VARUSTEET: Vinkkejä pukinkonttiin.
14
SUKELLUSKALASTAJIEN matkassa Atlantin tyrskyissä.
19
VAPAASUKELTAJIEN voittoisa syksy.
27
OPISKELE turvallisuutta kurssilla.
28 36
RUSSARÖN hylyllä ja miten siellä käyttäydytään. KUN TASAAT paineen, käytätkö Valsalvaa? Oletko varma?
Varusteuutuuksia V s sivulla 40.
SYVÄSTÄ PÄÄSTÄ: Tero Sinkkonen.
TOBIAS FRIEDRICHIN
Toimitusneuvosto Matti Anttila, Stig Gustavsson, Kristiina Karila, Veli-Matti Korppi-Tommola, Ilona Lindström, Pasi Mannerkoski, Juuso Nikkilä, Mimi Rantanen, Mika Rautiainen, Juha Toivonen
42
PÄIVITYKSET
Kannen kuva Jukka Rapo Ilmoitusmyynti Veli-Matti Korppi-Tommola puh. 050 584 0156 vm.kt@kolumbus.fi Sukeltaja ilmestyy helmi-, huhti-, kesä-, syys- ja joulukuussa Repro Aste Helsinki Oy Paino Oy Scanweb Ab ISSN 1237-1688
12
Marseillen kuvafestivaalin antia. Lasikalat poseeraavat kuvaajalle. 3
SUKELTAJALIITTO RY
6lSLQll VXNHOWDMLOOH JAAKKO ALA-HIIRO
ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ วคอ วคอ อ อ อ ย ย ย อ อ วคอ อ วฆย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ยกวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย วฆ ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ยกย ย ยกย ย วค
+DOXDWNR NXYLDVL HVLOOH ยตVHPLQDDUL Ql\WWHO\\Qยต"
ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค
6SRUWWLRKMDDMDSlLYlW ยฒ .XXVDQNRVNL
0HUNNDD NDOHQWHULLQ
7RLPLVWRQ MRXOX
ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย วจ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ยกย ย ย ย ย วค ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ วคอ อ วค ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย วคย ย ย ย ย ย ย ย ย วคฦค ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค
ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อกวคอ วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย วฆย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ฦควฆย ย ย ย ย ย ย ย วจ
ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ วคอ อ วคศ อ วคอ วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ อ อ วจ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย
6HXUDW
ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ อ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ วคอ อ วคอ อ อ อ ศ อ อ วคอ วคอ อ อ อ วค ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย วคย ย ย ย ย ย ย ย ย วคฦค
SUKELTAJALIITTO RY, Radiokatu 20, 00093 SLU puh. (09) 3481 2258, fax (09) 3481 2516, office@sukeltaja.fi | www.sukeltaja.fi
KUVAT: FUTUREIMAGEBANK
ศ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวค ศ ย ย ย ย ย ยกย ย ยก อ อ อ ศ ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ยกย ย ยกย ย ย ย ย ศ วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ อ ศ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วคย ย ย ย ย ย ย ย ย วคฦค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค
ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วคย ย ย ย ย ย ฬปย ย ย ย ย ย ย ย ย วคฦค
Pääkirjoitus
matti.anttila@sukeltaja.fi
MATKUSTATKO VASTUULLISESTI? Kävelimme taannoin pienen malesialai-
sen saaren rantahiekalla, kun eteemme tuli myyntimies, joka piti pientä laudoista kyhättyä kojua. Myyntitiskillä oli hain purukalusto leukaluineen päivineen, yksittäisiä hain hampaita sekä lukuisia erikokoisia ja -näköisiä kotiloita. Alemmalla tasolla oli hienoja korallinpaloja, katkottuja gorgonian haaroja ja pienempien kalojen leukaperiä. Kysyin, mistä myyjä on ne saanut. Nousuveden mukana, kuulemma. Turistit ovat hulluina näihin, ja hassua kyllä, etenkin ne, jotka eivät sukella. Onpahan ”hienoja” muistoja kotiin vietäväksi… Tosiasiassa kaikki edellä luetellut
matkamuistot oli otettu vahingoittamalla organisimia ja sen mukana koko paikallista luontoa. Hait ja grouperit olivat kohdanneet tuhonsa nimenomaan matkamuistojen myymisen vuoksi. Simpukat oli pääsääntöisesti haettu pohjasta, jonne ne kuuluisivat, ja korallit oli katkottu. Korallihan vieläpä kasvaa kuin jäkälä, pitkään ja hartaasti. Tämä omakohtainen matkamuisto
tuli mieleen siitä, kun näin hiljattain
televisiokokki Ramsayn ohjelman haiden julmasta metsästyksestä haineväkeitoksi. Suurin ongelma vesiluonnon ja harvinaisten eläinten tuhoamiseen ei suinkaan ole ilkeys, vaan tietämättömyys. Sukeltajat ovat lähipiirissään vesiluonnon asiantuntijoita, joten luonnonsuojelusta opettaminen ei ole vain velvollisuutemme vaan myös etuoikeutemme. En tiedä ketään sukellusystävääni, jonka kirjahyllyssä olisi tuhottua vesiluontoa esillä, mutta ikävä kyllä näitä matkamuistoja näkee muiden turistien hyllyissä. Kannathan vastuusi yhteisestä luonnostamme myös matkoilla. Älä osta matkamuistoja, jotka tuhoavat luontoa, ja kerro tämä myös ei-sukeltavalle tutullesikin. Opasta hänet mieluummin snorklaamaan, introsukellukselle tai vaikka sukelluskurssille matkakohteessa. Itsekoetut muistikuvat ja omat valokuvat vedenalaisesta luonnosta kestävät aikaa!
MATTI ANTTILA päätoimittaja
SUKELTAJAT OVAT LÄHIPIIRISSÄÄN VESILUONNON ASIANTUNTIJOITA, JOTEN LUONNONSUOJELUSTA OPETTAMINEN EI OLE VAIN VELVOLLISUUTEMME VAAN MYÖS ETUOIKEUTEMME.
TOMI MUSTONEN
Jäsenlehtemme syntyy aktiivisten harrastajien voimin – sukeltajalta sukeltajalle. Tällä palstalla esittelemme kasvoja juttujen takaa.
MATTI RAUTAMÄKI, RIIHIMÄKI
Matin sukellusharrastus alkoi 2009 Riihimäen Urheilusukeltajien kurssilta. Sen jälkeen hän on lisäkouluttautunut ahkeraan. – Harrastus pitää nöyränä, ja kehittämistä omissa taidoissa tulee riittämään, varsinkin kun nostaa rimaa ajoittain. Eniten Mattia kiinnostavat hylyt ja niiden historia. – Kotimaan vanhat puuhylyt ovat loistavia kohteita verrattuna samanikäisiin rautahylkyihin. Ajan hammas ei meidän vesissämme pure puuhun yhtä nopeasti kuin rautaan. – Olen loppilainen ja eniten tulee sukellettua paikallisissa järvissä, erityisesti Iso-Melkuttimella. Viime vuonna kävimme perhelomalla Eilatissa ja pääsin sukeltamaan muutamalle hylylle ja ihmettelemään toinen toistaan värikkäämpiä vedeneläviä. Kun sukellusvarusteet ovat asianmukaiset, ovat Pohjolan sukellukset
mielestäni yhtä antoisia, Matti tuumii. Seuratoiminta on tullut tutuksi oman seuran puheenjohtajana. – Parhaimmillaan seuratoiminta on yhdessä tekemistä, joka on varmasti kaikille mukana olijoille antoisaa. Suuri haaste on saada jäsenet aktiivisesti mukaan, jolloin toiminnan järjestäminen ei kuormita ketään kohtuuttomasti. Erityisen mukavaa on huomata monessa uudessa jäsenessä intoa lähteä aktiivisesti mukaan seuratoimintaan, Matti kiittelee. Sukellushaaveet liittyvät hänellä perheeseen. – Lapseni ovat tällä hetkellä neljä- ja viisivuotiaita. Haaveeni on, että heidän vartuttuaan pääsisin heidän kanssaan sukeltamaan lämpimiin, kirkkaisiin vesiin. Matti teki tähän lehteen jutun Iso-Melkuttimen kunnostustöistä sivulla 32.
5
NOORA NUUTINEN
SUKELLA LINNAN VIRRAN VIETÄVÄKSI
PASI LENSU
haasteellista sukelluskohdetta, jossa eteneminen muistuttaa paikoitSuurelle yleisölle Savonlinnassa sijaitseva Olavinlinna tuo mieleen tain ennemminkin vaakatasoista kalliokiipeilyä kuin laitesukellusta. jokakesäiset oopperajuhlat. Sukeltajille linnaa ympäröivä virta-alue Virtaan loikkaamisen jälkeen on syytä unohtaa sukeltajan pään sisäitarjoaa puolestaan upean sukelluskohteen, jossa kova pohjavirtaus nen kompassi ja luottaa ainoastaan rannekompassin tai sukellustiepitää pohjan puhtaana sedimentistä ja säilyttää historiallisesti artokoneen osoittamaan kompassisuuntaan, jotta pysyminen suunvokkaat esineet sukeltajien ihailtavina. nitellulla reitillä onnistuu. Kovan virtauksen lisäksi sukeltajan tulee Olavinlinnan virta kiehtoo monia sukeltajia juuri sotahistorianhuomioida erityisesti ylitse kulkeva raskas laivaliikenne, jonka vuoksi sa tuomien ainutlaatuisten nähtävyyksien vuoksi. Yli 500 vuotta pintaan nousujen tulee olla tarkasti etukäteen suunniteltuja. Syvyys vanha linna rakennettiin aikoinaan puolustamaan Ruotsin itärajaa, linnan vierestä kulkevalla väylällä vaihtelee pohjoispuolen reilusta ja sen hallinnasta käytyjen taistelujen jäljet ovat edelleen nähtä20 metristä etelän viiteen metriin. vissä virran pohjassa. Turistien jälkeenSukeltamista linnan ympäristössä sä jättämien arvo- ja arkiesineiden lisuositellaankin alku- tai loppukesäksi pohjasta voi löytää muun muassa sästä, jolloin vene- ja laivaliikenne tykinkuulia, laivojen ankkureita ja veon kaikin puolin hiljaisempaa. Kokeneen hylkyjä. Löytöjään ihastellessa tuneen kuivapukusukeltajan on mahlee kuitenkin muistaa, että Olavinlinnan dollista kokeilla linnan liepeillä myös ympäristön esineet ovat muinaismuistalvisukellusta, sillä virta pysyy sulatolain nojalla rauhoitettuja, eikä niihin na läpi vuoden. saa koskea. Tarkkasilmäinen sukeltaSukellus on helppo aloittaa esija voi linnan ympäristössä törmätä jopa merkiksi linnaan vievän kävelysilsota-aikaiseen lentopommiin, joita hulan kupeessa olevalta venelaiturilta. hujen mukaan pohjassa vielä köllöttää Viereisestä valvojan kopista on syyodottaen löytäjäänsä. Linnan ympärillä tä ennen sukelluksen aloittamista pohjan muodot vaihtelevat aina sileäsvarmistaa vielä päivän laivaliikenne. tä kalliosta ja laakeasta soratasanteesta Mika Torpakko ja toinen ankkuri, mikä on jäänyt Linnan ympäri sukellettaessa kansuuriin kiven lohkareisiin. kallionkoloon kiinni. Kuvassa on Olavinlinnan nattaa varautua normaalia suuremLinnan paikka vuolaan virran keskelvierestä kesällä 2009 löytynyt Rysäkarin hylky, milla painoilla ja yli tunnin sukellutä kohoavalla jyrkällä kalliosaarella vaminkä arvellaan olevan yhtä vanha kuin Olavinlinna saikaan. littiin aikoinaan puolustuksen näkökultai jopa hieman vanhempi. Sen oletetaan olleen masta. Sukeltajalle tämä tarkoittaa hyvin käytössä linnan rakentamisen aikoina. NOORA NUUTINEN 6 S U K E LTA J A
WWW.SUKELTAJA.FI
VINKKI
TANSANIAN KUULUMISIA liitto jatkaa Liikuntaystävä-hankkeen tukemista. Lue lisää: www.liike.fi KRISTIINA KARILA
RÄPYLÄVINKKI
Sukeltajaliiton talkootyöllä rakennetussa luokkahuoneessa opiskellaan ahkerasti.
STIG GUSTAVSSON
Räpylän teräksinen vieterihihna helpottaa räpylän pukemista ja riisumista paksut hanskat kädessä. STIG GUSTAVSSON
LIIKE RY
Lajiliittojen ja Liikunnan Kehitysyhteistyö ry:n (LiiKe) Liikuntaystävä-hanke on jo kuuden vuoden ajan tehnyt työtä Tansanian kouluissa oppilaiden liikuntaharrastusmahdollisuuksien kohentamiseksi. Liikunta houkuttelee lapset kouluun, ja koulutus on usein avain parempaan tulevaisuuteen alueella, missä kaikista ei voi tulla maanviljelijöitä tai kalastajia. Sukeltajaliitto on tukenut Nanhyangan koulua Mtwaran läänissä, ja vuonna 2009 sukeltajat matkasivat Tansaniaan talkoisiin koululle sekä sukeltamaan. Liikuntaystävä-hankkeen aikana Mtwaran lääni on noussut oppimistuloksissa koko maan viimeiseltä eli 21. sijalta viiden parhaan joukkoon. Nyt hanke on siirtynyt Lindin lääniin, joka on ollut oppimistuloksissa toiseksi viimeinen. Tulosten odotetaan paranevan tulevina vuosina kohisten. Sukeltaja-
PÄÄTÖKSIÄ JA PALKINTOJA SYYSKOKOUKSESSA Sukeltajaliiton syyskokous pidettiin Lappeenrannassa 16.10.2011. Isäntäseurana toiminut Saimaannorpat Urheilusukellusseura ry juhli samassa yhteydessä 40-vuotista taivaltaan tunnelmallisen sisävesiristeilyn ja viihdyttävän iltajuhlan merkeissä. Kokouksessa Liiton hallitukseen valittiin seuraavalle kaksivuotiskaudelle Aleksi Nieminen, Lilli Pykäläinen-Liikka, Marko Räihä ja Kari Savolainen. Kokous hyväksyi hallituksen esitykset vuoden 2012 toimin-
tasuunnitelmaksi ja budjetiksi muutoksitta. Liiton tilintarkastajaksi valittiin Hannu Sohlman, KHT Pricewaterhouse Coopers Oy ja varatilintarkastajaksi Juha Tuomala, KHT Pricewaterhouse Coopers Oy. Liiton toiminnantarkastajaksi valittiin Mauno Sirén ja varatoiminnantarkastajaksi Keijo Kaittola. Kokous päätti Liiton toimintasäännön muuttamisesta 1.1.2012 alkaen. Kokous hyväksyi ennakkotarkastetut uudet säännöt yhdellä tekstimuutoksella kohtaan 15
Tilikausi ja tilintarkastus. Kun PRH on rekisteröinyt uudet säännöt, ne löytyvät Liiton kotisivuilta Materiaalisalkusta. Kokous vahvisti myös Liiton voimassaolevat antidopingsäännöt ja -ohjelman. Liiton kevätkokous järjestetään Tampereella sunnuntaina 29.4.2012. Lauantaina 28.4. järjestää Tampereen Urheilusukeltajat ry ohjelmaa 40-vuotisjuhlansa merkeissä. Tervetuloa kevätkokoukseen! SARI NUOTIO
MIK A RAU TIA INE N
KOKOUKSEN YHTEYDESSÄ PALKITTIIN VUODEN PARHAITA:
Hannu Ahonen on Vuoden uppopalloilija.
• Vuoden räpyläuimari: Teemu Aho, Gladius Kirkkonummi ry • Vuoden sukelluskalastaja: Jukka Levonen, Raumanmeren sukelluskerho ry • Vuoden vapaasukeltaja: Veera López-Lehto, Sukellusseura Vesikot ry • Vuoden uppopalloilija: Hannu Ahonen, Pietarsaaren urheilusukeltajat Diving 80 ry • Vuoden sukelluskouluttaja: Juha Karlenius, Dipnoi Divers ry, Finnairin sukeltajat ry • Vuoden norppaohjaaja: Marita Muona, Saimaan Norpat Urheilusukellusseura ry • Vuoden norppa: Santeri Väätäjä, Aboa Aquanauts ry • Vuoden norppaseura: Saimaan Norpat Urheilusukellusseura ry • Vuoden seura: Imatran Urheilusukeltajat ry • Vuoden sukeltaja: Pälvi Lietzen, Saimaan Norpat Urheilusukellusseura ry
7
SEPPO PARVIAINEN
Valkiajärvessä elelee muun muassa tämä harvinainen kulkusammal (Cristatella mucedo).
HALLINTO-OIKEUS KUMOSI PYHĂ„JĂ„RVEN KAAVAN
"" " !
Kuopion hallinto-oikeus on kumonnut sekä Kiteen kaupungin että Kesälahden kunnan päätÜkset Pyhäjärven rantaosayleiskaavasta. Kaava olisi tuonut alueelle noin 600 uutta rantarakennuspaikkaa. PäätÜs perustuu Keski-Karjalan Luonto ry:n, Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n ja Karjalan Pyhäjärvi ry:n valituksiin. Perustelun mukaan rakentaminen on mitoitettu liian suureksi, kun otetaan huomioon kaava-alueen luonnonolosuhteet ja erityisesti kaava-alueella olevat kolme Natura 2000 -aluetta. Pyhäjärvi on merkittävä vesialue kalataloudellisesti, biologisesti ja maisemallisesti. MyÜs Sukeltajaliitto antoi lausuntoja kaavan suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa liian suuresta rakentamismäärästä erityisesti Valkiajärvellä. Kaava-alueella sijaitseva Valkiajärvi on eräs suosituimpia järvisukelluskohteita poikkeuksellisen kirkkaan vetensä vuoksi. Sukeltajaliitto ei kuitenkaan valittanut kaavasta hallintooikeuteen. KRISTIINA KARILA
! # !
ENNĂ„TYSMĂ„INEN DIVERSNIGHT !
# ! ! # !
Diversnight-tapahtuma teki tänä vuonna uuden osallistujaennätyksen. Marraskuun 3. päivänä tasan klo 20.11 oli eri puolilla maailmaa yhtä aikaa vedessä 2577 sukeltajaa 196 sukelluskohteessa. Suomessa tapahtumaan osallistui 565 sukeltajaa 39 kohteessa. www.diversnight.com
FUTUREIMAGEBANK
!
WWW.SUKELTAJA.FI
TYÖKALUJA NORPPAOHJAAJALLE Ideoita harjoituskerran suunnitteluun: Sukeltaja-lehden Norppasivuilla julkaistut leikkivinkit löytyvät nyt myös www.sukeltaja.fi Materiaalisalkusta Norppaohjaajatkansiosta. Muista kirjautua sivustolle.
TUNNETKO SUKELLUSYMPÄRISTÖÄ? Sukeltajaliitto on julkaissut ensimmäiset osat Suomen vedenalaista elämää esittelevien lajintunnistuskorttien sarjasta. Nyt julkaistut kortit esittelevät Itämeren leviä, putkilokasveja ja selkärangattomia eläimiä. Kortit on suunniteltu vedenalaiseen käyttöön, ja niiden kansio kestää sukelluskassin märät varusteet. Varsinaisissa tunnistuskorteissa on kasvien ja eläinten kuvat, ja mukana tulevilla tekstisivuilla on niistä tarkempia tietoja. Sarjaa tullaan jatkossa kasvattamaan myös uusilla korteilla. Kortteja voi ostaa Sukeltajaliiton verkkokaupasta osoitteesta www.sukeltaja.fi.
OSA: 5
TELEVISIO
VIERASLAJEISTA YLEISEEN LAJIHAVAINNOINTIIN Sukeltamalla ja vesillä liikkuen saamme arvokasta lisätietoa rannikon lajistosta. Sukeltaja-lehdessä on kuluneen vuoden aikana esitelty vieraslajeja, joihin sukeltajan on mahdollista törmätä Suomen rannikolla. Sarjassa ovat esiintyneet villasaksi-, liejutasku- ja rantataskurapu, sirokatkarapu ja kaspianmassiainen, valekirjo- ja vaeltajasimpukka sekä mustatäplätokko. Lisähavaintoja lajeista on kertynyt vuoden aikana, ja Suomen ympäristökeskus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) haluavat kiittää myös sukeltajia, jotka ovat olleet yhteydessä meihin. Vieraslajien levittäytyminen Suomessa jatkuu, minkä vuoksi uusia havaintoja kaivataan tulevaisuudessakin. Myös rannikon kotoperäisten lajien esiintymisen tutkimuksessa yleisöhavaintoja pyritään hyödyntämään entistä paremmin. Tänä vuonnakin on avattu kaksi verkkosivua, joilla otetaan vastaan yleisöhavaintoja. Kaikista vieraslajeista voi ilmoittaa Itä-
meriportaalin ja RKTL:n etusivun kautta löytyvällä Itämeren vieraslajilomakkeella. Makeaa vettä suosivan vieraan haittalajin, vesiruton, esiintymisestä rannikolla tai sisävesissä voi ilmoittaa Järviwikissä, missä yleisö voi osallistua myös oman mökkijärvensä tai sisävesien ja rannikon yleisen pintaveden lämpötilan ja levätilanteen seurantaan. Sinilevä- ja rakkolevähavaintoja voi ilmoittaa myös puhelimella. Lisäksi vesillä liikkujia kannustetaan jo toista vuotta ilmoittamaan meduusojen massaesiintymisistä. REETTA LJUNGBERG
Sirokatkarapu, Katriina Könönen
Liejutaskurapu, Maiju Lehtiniemi SYKE
Mustatäplätokko, Lauri Urho RKTL
VUODEN 2011 AIKANA KERTYNEITÄ UUSIA HAVAINTOJA: • Sirokatkarapu (Sukeltaja 2/11) levittäytynyt Lounais-Suomesta Loviisaan saakka. • Mustatäplätokko (Sukeltaja 3/11) levittäytynyt Pohjanlahdelle. • Valekirjosimpukan esiintymisestä (Sukeltaja 4/11) uusia havaintoja Turussa. • Yleisöhavaintojen vastaanottaminen Itämeren lajistoa ja tilaa koskien: Vieraslajit: www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/uhat/tulokaslajit/fi_FI/tulokaslajit/ • Pintaveden lämpötila, sinilevätilanne, vesiruttohavainnot ja Levävahdin kautta sini- ja rakkolevähavainnot: http://www.jarviwiki.fi • Meduusojen massaesiintymät: http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/elama/ elioryhmat/elaimet/meduusahavainnot/fi_FI/meduusahavainnot/
10 S U K E LTA J A
HUMAN PLANET ON SYKÄHDYTTÄVÄ Human Planet on BBC:n kahdeksanosainen luontodokumenttisarja, jossa käsitellään ihmisen sopeutumista eri elinympäristöihin. Ensimmäinen osa Oceans on meren elämästä kiinnostuneille hypnotisoivaa katsottavaa. Oceans-jakson Filippiineillä ja Borneossa tehdyt osuudet ovat erityisen mielenkiintoisia sukeltajille. Filippiineillä seurataan paikallisia kalastajia, jotka kompressiosukeltavat 40 metriin kumiletku suupielessä. Borneossa kuvataan vapaasukellusta, kun perheenisä Sulbin hankkii päivällisen perheelleen varusteinaan puusta tehdyt uimalasit ja harppuuna. Sublin sukeltaa 20 metriin ilman painoja ja kävelee helpon oloisesti saaliinsa perässä. Jokaisen varsinaisen jakson lopussa on 20 minuutin Behind the lens -osuus, jossa tarkastellaan sarjan tekemistä. Oceans-osassa seurataan vedenalaisen kameraryhmän työskentelyä Filippiineillä. Tämä osa sisältää raadollista katsottavaa sukeltajantaudista, josta monet paikalliset kärsivät. Itseään raapivat ja selkeissä kivuissa olevat kalastajat ovat hyvä puolestapuhuja sukellusturvallisuudelle. Myös muut Human Planet -sarjan osat tarjoavat luonnosta kiinnostuneille katsomisen arvoista materiaalia. Esimerkiksi Artic-jaksossa käydään merijään alla vuorovesien aikaan keräämässä simpukoita. Yle on ostanut sarjan oikeudet, ja ennakkotiedon mukaan sarja esitettäisiin ensi vuonna nimellä Ihmisen planeetta. Malttamattomille kerrottakoon, että sarja on myynnissä esimerkiksi BBC:n verkkokaupassa. ELINA JÄRVINEN
WWW.SUKELTAJA.FI
+\ON\VXNHOOXV
EKOSUKELTAJA Laitesukeltamista ei voi pitää kovin ympäristÜystävällisenä harrastuksena. Pienillä arkisilla valinnoilla voimme kuitenkin pienentää ympäristÜÜn kohdistuvaa rasitusta ja säästää maapallon rajallisia resursseja. Ekosukeltaja-juttusarjassa annamme vinkkejä, miten sukeltaa ympäristÜä vähemmän kuluttaen. Kolmannessa osassa pohdimme sukellusvarusteiden aiheuttamia ympäristÜvaikutuksia ja miten vähentää ympäristÜÜn kohdistuvaa rasitusta.
VARUSTEET tarkoituksenmukaisissa tiloissa ja korjata tarpeen mukaan ammattilaisen käsittelyssä. Aina ei myÜskään tarvitse ostaa itselleen laitteita. Sukellusseuralla saattaa olla laitepaketteja, joita voi pientä korvausta vastaan lainata. MyÜs sukellusliikkeet vuokraavat varusteita. Seurojen sähkÜpostilistojen tai nettikaupan välityksellä voi tehdä lÜytÜjä. Yhteiset laitteiden huoltoiltamat ovat mukava tapa tavata sukelluskavereita talvikaudella. Harvemmin tulee pohdittua myÜskään käytÜstä poistettujen sukellusvarusteiden päätepysäkkiä. Neopreeninen märkäpuku on synteettistä kumimateriaalia, eikä kelpaa energiajakeeseen, vaan päätyy kaatopaikalle. Kekseliäs askartelee tosin käytÜstä poistetuista varusteista jotain uutta. Vain mielikuvitus on rajana! Paineilmapullo on taasen ongelmajätettä kuin myÜs lyijypainot, ja ne on toimitettava asianomaiseen keräykseen. Varusteet lajitellaan siis materiaalin mukaan. Ohjeita lÜytyy esimerkiksi HSY:n sivuilta (www.hsy.fi). Luonto kiittää ekosukeltajaa! EMILIA RAUNIO FUTUREIMAGEBANK
Sukellusvarusteita ostettaessa ei yleensä ole mahdollista valita eettisesti tuotettuja välineitä. Kyselykierros sukelluslaiteliikkeisiin paljastaa karun todellisuuden. Niin teollisuus, jälleenmyynti kuin itse sukeltajakin näyttää olevan välinpitämätÜn varusteiden alkuperän ja valmistuksesta aiheuttavien ympäristÜhaittojen kohdalla. Kun tasapainotusliivin niskaremmissä lukee Made in China, voi vaan jättää arvailujen varaan millaisissa oloissa liivi on valmistettu. Samoin epäselväksi jää, missä lyijy painovÜihin on louhittu tai teräs paineilmapulloon tuotettu. Mikä ekosukeltajalle neuvoksi? Ensinnäkin tavaroita hankkiessa voi olla sen verran valveutunut, että tiedustelee kaupasta tuotteiden alkuperää ja mahdollisia ympäristÜrasituksia. Toinen tärkeä tekijä on hyvä huolto, jolla pidennetään varusteiden käyttÜikää. Ekosukeltaja pitää laitteistaan hyvää huolta ja välttyy turhilta ostoilta kiitos huolellisuuden. Laitteet on hyvä pitää puhtaina, säilyttää
+HOVLQJLQ 0HVVXNHVNXV %DOOURRP ODXDQWDLQD NOR 9HQHPHVVXMHQ \KWH\GHVVl 2Q DLND MD WDUYH WHKGl NDWVDXV K\ON\VXNHOWDPLVHHQ YXRVL K\ON\UHNLVWHULQ MXONLVWDPLVHQ MlONHHQ 0LWl RQ WDSDKWXQXW K\ON\MHQ NXQQRQ VXKWHHQ" 0LOOl K\O\LOOl RQ VXNHOOHWWX MD PLOOl WDYDOOD" 2QNR XXVLD K\ON\Ml O|\W\Q\W PLVWl" 0LWl WDUWWLV WHKGl" 2KMHOPD Wl\WWl DVLDD MD XVNRPDWWRPLD NXYLD MD YLGHRLWD -XOLVWHQl\WWHO\ MRVVD KXLNHLPPDW K\ON\VXNHOOXVSURMHNWLW HVLWWl\W\YlW 7XOH MD RVDOOLVWX 5HNLVWHU|LG\ WDSDKWXPDDQ KWWS K\ON\ ZUHFN HYHQWEULWH FRP 7DSDKWXPDD WXNHYDW
Gabriele Donatin mustekala.
Kaskelotti nousee pystyyn, kiihdyttää vauhtiaan, säntää kohti pintaa, häviää näkyvistä ja sekuntia myöhemmin – pam – putoaa valtavan läiskähdyksen kera takaisin veteen. Kaikki tämä René Heuzeyn kuvaamana pinnan alta. Incroyable, ajattelen, vaikka en ranskaa osaakaan. Samanaikaisesti lavalla sopraano laulaa kontrabassolla säestettynä. Kyllä ranskalaiset osaavat! Nyt 38. kerran järjestetty vedenalaisten filmien ja kuvien festivaali tarjoaa kävijälle katsottavaksi yli sata filmiä ja 2000 valokuvaa. Filmit ja kuvat kilpailevat palkinnoista, ja taso on hätkähdyttävän korkea. Festivaali kutsuu puoleensa vesikuvamaailman megatähtiä. Mukana muun muassa Jean-Michel Cousteau, Christian Petron, Jacques Perrin, Laurent Ballesta ja Michael Aw. Ja nousevia kykyjä, kuten saksalainen Tobias Friedrich. 12 S U K E LTA J A
PEKKA TUURI
MARSEILLEN KUVAFESTIVAALI 2011 – AHDIN MITALLA FILMEJÄ JA KUVIA!
Jean-Michel Cousteau.
Venäjän Uralilla sijaitseva Ordan luola on hienosti esillä. Kuvat on ripustettu luolaa imitoiden mustaan tunneliin. Sympaattinen Andrey Bizyukin toivottaa suomalaiset luolasukeltajat tervetulleiksi tutustumaan luolaan. Luolan yhteydessä on sukelluskeskus, joten kaikkia laitteita ei tarvitse raahata Suomesta asti. Neljä päivää kuluu kuin siivillä. Tällaisen määrän keskellä pitää varoa turtumasta. Tuomaristo tekee oman työnsä: Belgialaisen Danny van Bellen filmi ”The Law of Hunger” vie kultaisen sukeltajan. Italialainen Gabriele Donati voittaa kuvien portfoliosarjan. Omat kuvasuosikit pitää myös löytää. Daniele Donatin portfolion kuva mustekalasta säväyttää. Tämän harvinaisen mustekalan muste on punaista, ja vesi näyttää olevan liekeissä. Tobias Friedrichin kuva
WWW.SUKELTAJA.FI
kahdesta lasikalasta on klassikkoainesta. Ja sokerina pohjalla. Ranskalaisella Laurent Ballestalla on kokonainen osasto televisioineen, kuvineen ja kirjoineen. Televisiossa pyörii yli sadan kuvan kuvaesitys, jonka kaikki kuvat ovat helmiä. Ballesta on kuvannut monipuolisesti niin Ranskassa kuin ulkomaillakin. Hänen kotimerensä, Välimeri, on kuvaajan aarreaitta, mutta siitä huolimatta Laurent on kuvannut myös Ranskan sisävesissä. Kuvat majavista ja käärmeistä ovat ennen näkemättömän hienoja. Erityisesti Laurent tunnetaan syvällä otetuista kuvista; hän sukeltaakin lähes aina rebellä. Viime vuonna Laurent ryhmineen suuntasi
PEKKA TUURI
Andrey Bizyukin: Ordan luola on täynnä komeita saleja.
Laurent Ballesta (37) ja varsieväkala (350 miljoonaa vuotta).
Etelä-Afrikkaan paikkaan, josta on löydetty varsieväkaloja (Latimeria chalumnae). Kalan muut tunnetut esiintymispaikat ovat 200 metrin syvyydessä, mutta Etelä-Afrikan paikalla on syvyyttä ”vain” 120 metriä. Sadan sukellustunnin – joista yli 98 % dekoilua – jälkeen Laurentilla on ainoat ihmisen ottamat kuvat tuosta esihistoriallisesta kalasta omassa ympäristössään. Laurent toteaakin omalla vaatimattomalla tavallaan, että useampi ihminen on käynyt kuussa kuin sukeltanut varsieväkalojen kanssa. Incroyable, totean uudestaan. Lisätiedot: www.underwaterfestival.com PEKKA TUURI 13
Sukelluskalastajat
Atlantin
14 S U K E LTA J A
myrskyiss채 Raivoava Atlantti ei lannistanut sukelluskalastajia. Enn채tykset on tehty rikottavaksi vaikka sitten hurjistuneen meren velloessa. Mutta mik채 ristittiin Krakv책gin ihmeeksi? TEKSTI VILLE LAHIKAINEN KUVAT SUKELLUSKALASTUSVALIOKUNTA
15
SUOMEN sukelluskalastusmaajoukkueella oli haastava syksy. Ensin joukkue osallistui Euroopan ja Afrikan mestaruuskisoihin Portugalissa, jonka jälkeen matka vei PM-kisoihin Norjaan. Suomalaiset sukelluskalastajat ovat hallinneet Pohjois-Atlantilla käytyjä arvokilpailuja koko 2000-luvun, joten odotukset sekä Portugalin että Norjan kisoihin olivat kovat. Viikkoa ennen kisoja raivosi Bahamalla Katia-hurrikaani, jonka synnyttämät aallot saapuivat sopivasti kisapäiviksi Portugaliin, Penicheen. Ensimmäinen kisapäivä meni täysin pilalle, kun neljän metrin aallot sekoittivat näkyvyyden koko kisaalueella. Suuri osa kilpailijoista jäi ilman yhtään kalaa. Tämä käytännössä romuttaa menestymismahdollisuudet kokonaiskilpailussa, sillä molempien päivien suoritus arvostetaan suhteessa yhtäläisiksi. Myös kaikki suomalaiset jäivät saaliitta.
saalista tasaiseen tahtiin 7–11 metrin syvyydestä. Nykyään GPS ja matkapuhelimet ovat kisoissa sallittuja apuvälineitä, joten koto-Suomen sukelluskalastajat pääsivät lähes reaaliaikaisesti seuraamaan Pyykön taistelua italialaisten ja kroatialaisten keskellä. Pyykön vahvuus on selkäytimestä lähtevä refleksiammunta, joka oli valttia haastavissa olosuhteissa. Matti Pyykkö oli toisen päivän kahdeksanneksi paras, ja kokonaiskilpailun 13. sija on historian paras suoritus CMAS:n kansainvälisissä arvokilpailuissa. Muiden suomalaisten osalta kalastus kuohuissa ei onnistunut ihan yhtä mallikkaasti vaikkakin myös Niklas Saari ja Eliel Kilkki pääsivät saaliin makuun. Valitettavasti Suomi jäi varapaikalle ensi kesän Espanjan MM-kisoihin. ”KRAKVÅGIN IHME”
HISTORIALLISTA KUOHUKALASTUSTA
Onneksi yleensä hitaasti tilanteisiin reagoivat kisajärjestäjät tajusivat kuitenkin siirtää toisen päivän kisa-alueen kirkkaammille vesille. Toisena päivänä aallot olivatkin vain kolmemetrisiä ja kilpailijat pystyivät kalastamaan rannan tuntumassa kuohujen keskellä. Suomalaisista Matti Pyykölle tämä haastava kuohukalastus sopii hyvin, ja hän pääsi todella hyvään rytmiin saaden
EM-joukkue Eliel Kilkki, Niklas Saari, Matti Pyykkö, Jukka Levonen ja Petri Nieminen Portugalissa. 1 6 S U K E LLT 16 LTA AJA
Portugalin 13-asteisesta vedestä siirryttiin Norjan 13-asteiseen veteen ja lähes yhtä suuriin aaltoihin. Trondheimin ulkopuolella ulkomerellä käydyissä kisoissa vallitseva tuulen nopeus oli 15–20 m/s, joten sukelluskalastajat joutuivat todella haasteellisiin olosuhteisiin. Toisin kuin Portugalissa, jossa jokaisella kisaajalla on oma vene, Norjassa uidaan vain poijun kanssa. Lisäksi kalamatalikkojen löytäminen maamerkkien avulla, niiden
Matti Pyykön kuohukalastettua saalista Portugalista.
EM-kilpailun nuorimman iel osallistujan, El . ta is al sa in lk Ki
kohdalla pysyminen ja itse sukeltaminen kovassa virrassa ja aallokossa on erittäin raskasta. – PM-kisat olivat fyysisesti rankimmat kilpailut koskaan, totesi Matti Pyykkö kisojen jälkeen. Kisat olivat upea osoitus suomalaisen sukelluskalastuskulttuurin dominoivasta asemasta Pohjoismaissa. Ensimmäisen päivän jälkeen norjalaiset Örjan Dyrnes ja Jörgen Johansson olivat historiallisessa johdossa. He olivat löytäneet uskomattoman hyvän kalapaikan, missä iso parvi syysturskia oli rantautunut matalaan veteen. He saivat saaliikseen 50 turskaa. Suomen joukkueen kantavat voimat Kim Jaatinen ja Matti Pyykkö olivat yli 30 kalaa perässä. Toisen kisapäivän aattona tuuli yltyi myrskylukemiin ja tunnelma oli kireä. Norjalaiset Atlantin kasvatit harkitsivat
Sukeltaminen kovassa virrassa ja aallokossa on erittäin raskasta.
KIINNOSTAVIA LINKKEJÄ • Katso Eliel Kilkin video Portugalin kisoista http://tinyurl.com/emkilpailut • EM-tulokset löytyvät: http://euroafrican2011.com/ratings-2/ • PM-tulokset ja juttua kisoista: http://ndf.no/?articleid=628
17
Suomi julistettiin parhaaksi maaksi neljättä kertaa peräkkäin.
kisan siirtämistä vara-alueelle, tyyneen ja kalattomaan lahteen. Suomalaiset Itämeren miehet eivät ehdotukseen suostuneet, vaan halusivat lähteä merelle kalaan. Kisa alkoikin mitä parhaiten. Jaatinen pääsi irti ja ui joukkuetoverinsa Jukka Levosen suojauksessa matalikolle keskelle riehuvaa merta. Pyykön taktiikkana oli lähteä taistelemaan kisaa johtavan Örjan Dyrnesin rinnalle, mutta koska kärkimies ei uskaltautunut isoihin aaltoihin vaan juoksi kahden kilometrin matkan tyynelle puolelle, jäi Pyykkökin yksin taistelemaan raivoavan meren puolelle. Suomalaisen sukelluskalastuksen kilpailupuolen kehittäminen ja sitä kautta syntynyt voittamisen kulttuuri olivat arvossaan Ahdin silmissä. Rohkeus, jolla kaikki suomalaiset kilpailijat lähtivät taistelemaan myrskyävään mereen, kantoi hedelmää. Kim Jaatinen nousi toisen päivän 55 kilon saaliinsa myötä PMmestariksi, ja hänen historiallinen urotekonsa ristittiin välittömästi ”Krakvågin ihmeeksi”. Hän pystyi nousemaan sillasta ja vielä ylivoimaiseen, täydelliseen voittoon. Konkari Matti Pyykön taistelu palkittiin pronssilla. Suomen ykkösjoukkueen kolmannen jäsenen, Kimmo Karjalaisen, kokonaispanos oli myös merkittävä, kun Suomi julistettiin neljännen kerran peräkkäin parhaaksi maaksi raivoavan Atlantin rannalla. Palkintojenjaossa Maammelaulu raikui, ja lisäpotkua juhlaan toi vielä legendaarisen Jukka Levosen valinta Vuoden 2011 sukelluskalastajaksi. Suomalaiset sukelluskalastajat kiittävät Sukeltajaliitoa ja erityisesti toiminnanjohtaja Sari Nuotiota sekä yhteistyökumppaneitaan: Nurkora, SF-store, DeltaMarin, Hoitopiste, Pro-Väri Turku, Beacon Finland, Volvo Construction Equipment, Magnusson Law ja Finnfoam. 18 S U K E LTA J A
Atlantti ei meinannut antaa armoa Portugalissa eikä Norjassakaan.
VAPAASUKELLUKSEN SYKSY: ENNÄTYKSIÄ JA HOPEASADETTA TEKSTI TIMO PÖNTINEN, KRISTIINA KARILA KUVAT KIMMO LAHTINEN
VAPAASUKELLUKSEN SYVYYSLAJIEN MAAILMANMESTARUUDET RATKOTTIIN KREIKAN KALAMATASSA SYYSKUUSSA. ANTERO JOKI TEKI RÄPYLÄAVUSTEISEN SYVYYSSUKELLUKSEN (CWT) UUDEN SUOMEN ENNÄTYKSEN 100 METRIÄ, JOLLA HÄN SIJOITTUI NELJÄNNEKSI. MYÖS SYVYYSSUKELLUKSESSA ILMAN RÄPYLÖITÄ (CNF) HÄN TEKI UUDEN POHJOISMAIDEN ENNÄTYKSEN 70 METRIÄ. SUOMEN AVOVESIHARJOITTELUOLOSUHTEET OVAT VAATIVIA: ANTERO HARJOITTELI SISUKKAASTI KESÄLLÄ PÄIJÄNTEEN KYLMISSÄ JA PIMEISSÄ SYVYYKSISSÄ, JA SE TOI TOIVOTUN TULOKSEN.
19
Vapaasukeltajien kisoissa vallitsee vahva yhteishenki. Tärkeintä on tehdä parhaansa ja kilpailijat kannustavat toisiaan lämmöllä.
Mikko Pöntinen toimi Veera López-Lehdon turvasukeltajana.
Antero Joki (oik.) on ensimmäinen sadan metrin syvyyteen sukeltanut suomalainen.
20 S U K E LTA J A
VAPAASUKELTAJAT Mikko Pöntinen ja Veera López-Lehto työskentelivät MM-kisoissa syvyysturvasukeltajina. He menivät vapaasukeltaen vastaan ylös tulevaa kisasukeltajaa 20–40 metrin syvyyteen ja seurasivat sukelluksen kriittisen loppuvaiheen kisasukeltajan rinnalla. Urakka Kreikassa kesti peräti neljä viikkoa, sillä ennen kisoja olivat harjoittelu- ja esikisaviikot. Päivittäin Mikko ja Veera olivat meressä 6–9 tuntia. Syvyyssukelluksia he tekivät kymmeniä päivässä, yhteensä yli 700 kumpikin. Tehtävä oli siis erittäin rankka, joten MMsyvyyskisajärjestäjät haluavatkin käyttää turvasukeltajina vain riittävän kovatasoisia vapaasukeltajia. Turvatehtäviensä ohessa Veera paransi naisten köysiavusteisen syvyyssukelluksen (FIM) SE-lukemiksi 50 metriä. Lokakuussa Mikko Pöntinen ja Veera López-Lehto kilpailivat itse Italian Lignanossa vapaasukelluksen allaslajien MM-kisoissa huipputuloksin: kaksi MM-hopeaa. Mikko sukelsi pituutta 261 metriä. Kyseessä on yksi maailman kaikkien aikojen pisimmistä vapaasukelluksista, sillä lajin ME oli vielä viime vuonna 250 metriä. Mikkoa pidemmälle sukelsi ainoastaan Goran Colak Kroatiasta uudella ME-tuloksella 273 metriä. Veera vei MM-hopeaa naisten hengenpidätyksessä ajalla 7 min 3 s. Maailmassa on vain viisi 7 minuutin rajan ylittänyttä naista. Kultaa voitti uusiseelantilainen Kathryn Nevatt ajalla 7 min 12 s. Marraskuussa Mikon ja Veeran hopeamitaleja sekä Anteron 100 metrin sukellusta juhlistettiin mitalikahveilla Helsingissä SLU-talolla.
TAVOITTEENA 100 METRIÄ
Maailmassa on vain viisi 7 minuutin rajan ylittänyttä naista.
Torstaiaamu valkeni, ja jälleen kerran meri oli peilityyni. Tein venyttelyt ja kaikki muutkin aamutoimet jo totutun rutiinin mukaisesti, vaikka sisälläni tuntui jännitys hieman voimakkaammin. Ennen omaa sukellustani halusin rupatella ja naureskella muiden urheilijoiden kanssa, koska se rentouttaisi minuakin paremmin, sillä rentous on kaiken a ja o. Aurinko lämmitti mukavasti sukelluspaikalla. Ennen varsinaista suoritusta tein yhden lämmittelysukelluksen lähinnä vain rentouden vuoksi. Lämpimän meren syleilyssä on jotain rauhoittavaa. Kisaköydellä on aikaa edellisen sukeltajan jäljiltä noin viisi minuuttia. Sen käytän keskittymiseen. En ajattele lainkaan metrejä. Ainoa tavoitteeni on tehdä niin rento sukellus kuin mahdollista. Kun aikani koittaa, sukellan. Potkin voimakkaasti ensimmäiset 20 metriä, sitten rauhoitan niitä selvästi. Kuulen syvyyshälytyksen 31 metrissä, lopetan potkimisen kokonaan ja puhallan suuni täyteen ilmaa. Tätä ilmaa käytän korvien paineentasaukseen koko loppumatkan alas. Rentoudun ja keskityn pitämään ilmat suussani. Vapaa pudotus syvään siniseen on upea kokemus. Toinen syvyyshälytys 80
metrissä havahduttaa minut ja teen jälleen paineentasauksen. Onnistun tekemään vielä toisenkin, vaikka paljon pienemmän. Liu’un alaspäin ja korvissani alkaa jo kiristää. Viimein raidoitettu 2 metrin alue tulee silmieni eteen ja olen pohjalla. Nyt vain tagi käteen ja takaisin pintaan. Käännyn ja aloitan nousuni. Keskityn rauhallisiin potkuihin. Vesi muuttuu lämpimämmäksi noin 50 metrissä, ja heti sen jälkeen näen ensimmäisen turvasukeltajan vieressäni. Toinen turvasukeltaja tulee silmiini hetken päästä. Nyt keskityn tulevaan pintaprotokollaan. Pinnassa tiukka ote köydestä, hengitys ja puristus pallealla, toinen samanlainen ja kolmaskin. Nenäklipsi ja lasit pois kasvoilta, ok-merkki tuomarille ja ääneen ”I’m ok”. Lyhyen odotuksen jälkeen valkoinen kortti nousee tuomarin käteen. YES!! Tein sen! Sukellus oli tiukka, sillä alaspäin en olisi päässyt metriäkään riskeeraamatta korvieni tärykalvoa. Ylöstulossa ei ollut myöskään varaa, sillä protokolla oli tiukka. Aivan maksimisuoritus! Niinpä voin olla täysin tyytyväinen siihen, että pystyin tekemään sen MM-kisoissa. Suuri kiitos kaikille minua tukeneille. ANTERO JOKI 21
KIMMO LAHTINEN, JY VÄSKYLÄ
HENKEÄ PIDÄTELLEN VAPAASUKELLUS ON VISUAALISESTI KAUNISTA JA SIINÄ VOI SAAVUTTAA FLOW-TILAN, TIETÄÄ KIMMO LAHTINEN. MUTTA SOPIIKO VAPAASUKELLUS KAIKILLE, JA MIKÄ SIINÄ ON NIIN HIENOA?
TEKSTI SUSANNA ALANEN KUVA SIMO KURRA
MILLOIN SUKELSIT ENSIMMÄISEN KERRAN?
Olin noin 4-vuotias ja isovanhempieni kanssa rannalla. Katselin, kun porukka hyppi laiturilta ja se näytti aika hienolta. Halusin itsekin hyppimään. Nerokkaana nuorena miehenä tietysti ajattelin, ettei laiturilta voi hypätä, jos ei osaa sukeltaa. Niinpä menin rantaveteen harjoittelemaan sukeltamista. Muistan ruskean veden silmieni edessä, kun pidättelin henkeä veden alla. Uimarannan valvoja kiskoi minut vedestä, ja ihmettelin miksi kaikki olivat niin säikähtäneitä, kun ei minulla itselläni ollut mitään hätää. Siitä se sukeltaminen sitten lähti… MIKSI LAITESUKELLUS VAIHTUI VAPAASUKELLUKSEEN?
Kävin laitesukelluskurssin 1987, ja lopulta ajauduin myös laitesukelluskouluttajaksi. Olin sukeltanut ja sukelsinkin paljon laitteilla. Joskus vuosituhannen vaihteessa ryhdyin miettimään, että jotenkin harrastuksessa pitäisi edetä. Lisäisinkö kalustoa ja siirtyisin tekniikkasukellukseen vai kokeilisinko vähentää kalustoa? Silloin päätin, että edullisempaa olisi hankkia ne pitkät räpylät ja kokeilla miltä vapaasukellus tuntuu. Sillä tiellä ollaan.
ei sitä ota paristakaan. Vapaasukeltajan tärkein varuste on korvien välissä. Ei ole väliä minkä räpylän laittaa jalkaan tai minkä maskin naamaan. Vapaasukeltamiseen tarvitaan tervettä suomalaista perusjärkeä ja tervettä itsetuntemusta. Omat rajat täytyy ymmärtää, niitä täytyy osata kunnioittaa ja omaa kehoa hyödyntää niiden avulla. MITÄ PITÄÄ TEHDÄ, JOS HALUAA VAPAASUKELTAJAKSI?
Kannattaa lähteä vapaasukelluskurssille. Siellä oppii asioita, joita ei vielä tiedä olevan olemassakaan. Siellä opitaan uutta sukelluslaitteesta: omasta kropasta, joka on aina ollut mukana sukelluksilla, mutta jäänyt vähän laitteiden varjoon. Itsenäisesti asiat joudutaan yleensä tekemään vaikeamman kautta, ja useimmilla ei silloin kärsivällisyys riitä. Toimivia Liiton AIDA-kouluttajia on ainakin Jyväskylässä, Kotkassa ja Helsingissä. Olemme juuri saaneet Suomeen kouluttajien kouluttajaksi Simo Kurran, joten luvassa on uusia kouluttajia ja sitä myötä lisää kursseja. Ainakin Kouvolaan saadaan pian uusia kouluttajia.
MIKÄ VAPAASUKELLUKSESSA VIEHÄTTÄÄ?
MIKÄ ON SINUN ROOLISI AIDA:SSA?
Laitesukelluksessa täytyy ymmärtää varusteiden päälle ja myös huoltaa niitä, jotta ne pitävät sinusta huolta veden alla. Vapaasukelluksessa laitteena on sukeltaja itse. Olen monesti kuvaillut vapaasukellusta luomusukeltamiseksi. Se on ”flow-urheilua” ja hyvin palkitsevaa. Etenkin syvyyssukelluksessa, kun ollaan päästy niin pitkälle, että vapaasukellustaidot on hallinnassa, vaativa syvyys pystytään asettamaan ja sukeltaja tietää pystyvänsä suoritukseen. Silloin voi myös tehdä helposti ”flow-sukelluksia”.
AIDA on vapaasukellukseen erikoistunut, voittoa tuottamaton organisaatio, jota vapaasukeltajat ympäri maailman itse ylläpitävät. Organisaatio rantautui Suomeen joskus 2000-luvun alkupuolella Olli Loukolan tuomana; itse olen ollut toiminnassa mukana enemmän tai vähemmän siitä saakka, ja nyt toimin järjestön puheenjohtajana.
MIKÄ ON TÄRKEINTÄ MUISTAA VAPAASUKELLUKSESSA?
Kaikkein tärkeintä on turvallisuus. Sukeltaja on ensisijaisesti vastuussa itsestään ja vasta sen jälkeen parista. Koskaan ei vapaasukelleta yksin. Jos ei ota itsestään vastuuta,
22 S U K E LTA J A
KENELLE VAPAASUKELLUS SOPII?
Vapaasukellus sopii ihan kenelle tahansa. Siinä ei ole rajoittavia tekijöitä, ei painavia varusteita raahattavana. Lajissa ei tarvitse olla mikään Rambo, sitä voivat kaikki harrastaa ikään ja kokoon katsomatta, kunhan oppii ymmärtämään itseään ja kehoaan.
JOKO TAI...
SYVYYSSUKELLUS VAI SNORKLAUS? Syvyyssukellus. Hyvä ystäväni Loic Leferme hävitti snorkkelini pysyvästi 2002 Nizzassa, jossa olin harjoittelemassa. JÄRVI VAI MERI? Meri. Meressä näkyvyys on yleensä parempi. ALLAS VAI AVOVESI? Avovesi, totta kai. MONO- VAI STEREORÄPYLÄ? Molemmat kelpaavat tasapuolisesti. Sukellan molemmilla yhtä huonosti. KAMERA VAI HARPPUUNA? Ehdottomasti kamera. Kameralla voi ”ampua” samaa kalaa lukemattomia kertoja ja palata vielä seuraavana päivänä ”ampumaan” lisää. Harppuunalla se on yleensä kerrasta poikki.
norpat
W D S U R 1 KGLVVD D
M H U U DD MÄNTTÄLÄINEN vuorineuvos GÜsta Serlachius on pulassa. Korvaamattomat aarteet ovat kadonneet! Hän kääntyy Salapoliisitoimisto Maski & Snorkkelin puoleen ja pyytää apua. Neuvokkaat etsivät ottavat tehtävän vastaan ja ryhtyvät jäljittämään aarteita, joiden laadusta ei alussa ole tietoa. He ratkaisevat useita visaisia ongelmia sekä pinnan päällä että alla. Lopulta aarteen luo johdattava vihje lÜytyy altaan pohjasta, ja selviää, millaisesta aarteesta on kyse. KUVAT JUSSI RAIVIO, SATU MÄKELÄ, TERO MÄKELÄ
TiMiiN ÂżETTiÂż iR M YM TÂż EE IN PP ÂżO NA KA IKKAILUNNEÂżAI 5SKON ÂżETTiÂżOLETTEÂżSE AHATÂżSITTENÂżMUINAISIAÂż ÂżR PA AT LIV ÂżO A
SS HA RA IDAÂżMITATAÂż ATÂżAARTEITA Âż.IIDENÂż KAIKKIAÂżAARTEITAÂżEIÂżVO OV TÂż LU AU ÂżT LE UL IN ÂżA KYISIiÂżEUROJ JAÂżKIERTiMiiNÂż KULTATUKAATTEJAÂżTAIÂżNY NÂż JE TO SA SI UO ÂżV PI Li NÂż ATKUSTAMAA AVULLAÂżOLENÂżPYSTYNYTÂżM ASTIIN Âż MAAPALLOAMMEÂżRISTIINÂżR NLAISTENÂżAARTEIDENÂż KE AI ÂżK JA LU AI KK EI ÂżS Ii iV INÂżJiNNITT (ALUANÂżTOIVOTTAAÂżTEILLEK SKUSÂżUUDELLEEN JO iÂż EL VI EÂż M M AA AP ÂżT TI PARISSA Âż4OIVOTTAVAS 'ySTAÂż3ERLACHIUS
24 S U K E LTA J A
Sandra Saartama tutkii‌
ahtaa n!” huud ”Hetkine lestäni ie inun m Maski. ”M kaikki oikein ole meillä ei palaset ysteerin tämän m pas ne Laitetaan hallussa. en.” k y rjest se oikeaan jä Leo alainen ja Antti Karj ellä h en ovat lä Kärkkäin . a ratkaisu
Snorkkeli Maski Ja häätävät pailijat n ka ssakil anhalla v tiehensä ni päin e si kunnon ktiikalla. pläsiä -ta ain hilaa se v Senni Sa . a a tt naura
Vesijuoksua voi harrastaa näinkin. Salaperä isen aart een nostamis een tarvit aan erityistait oja. Ilman kuljettam inen pinn alta ämpäriin sujuu suk eltajilta kuin leikk i. Ja pian aarre kohoaa p intaan.
Vapaa peuhu on vesipetojen kestosuosikki.
n Gösta-museo oli lla oi m puuhah an. na va ta ot rr ke tarina yy itt sk Leevi Paski ke n. aa m kuuntele
Snautsers duo viihd ytti rallikansa a.
Välillä rentoudutaan jalkapallon parissa.
25
norpat
K U VAT: H E L I L AU K K A R I N E N
PALLO POHJASSA PELIIN TARVITAAN vähintään kaksi joukkuetta, joissa yhtä monta pelaajaa. Peliväline on hieman kelluva esine, joka pohjaan vietynä nousee kohtalaisen nopeasti pintaan. Se voi olla osittain vedellä täytetty pallo, puinen keila tai muu vastaava. Pelin käynnistyessä joukkueiden ensimmäiset pelaajat vievät pallon pohjaan. Pelaajan noustessa pintaan seuraava pelaaja sukeltaa ja vie nousevan pallon takaisin
pohjaan. Näin jatketaan kunnes kaikkien joukkueiden pallot ovat nousseet pintaan. Voittajajoukkue on se, joka pitää pelivälinettä pisimpään pinnan alla. Pelin tempoa on helppo muuttaa pelivälineen nostetta säätämällä. Isommille norpille tai pelin tuntuessa liian helpolta voi nosteen laittaa suureksi, jolloin pelin tempo muuttuu vauhdikkaammaksi ja pallo lipsahtaa helposti otteesta noustessaan nopeasti.
Haastamme Aboa Aquanautsin Turusta kertomaan seuraavan leikkivinkin! Tero Pakkanen, Lohjan Urheilusukeltajat
TEKNARI | MATTI ANTTILA
TURVALLISUUTTA VOI OPPIA KURSSILLA OLEMASSA OLEVIEN TAITOJEN KERTAAMISEN LISÄKSI ESIMERKIKSI ERILAISILTA PELASTUSKURSSEILTA SAA PÄIVITYSTÄ TÄRKEÄÄN AIHEESEEN. ON TÄRKEÄÄ YLLÄPITÄÄ SUKELLUSTURVALLISUUTTA JA SIIHEN LIITTYVIÄ TAITOJA.
Neljä sukeltajaa pinnalla. Yksi näistä on harjoituksissa käytetty ihmisen painoinen nukke, jolla on oikeat varusteet.
SAIN LOPPUVUODESTA 2010 kutsun osallistua mielenkiintoiselle sukelluskurssille. Kurssin nimeä, NSS-CDS Cave Recovery Diver, on hankala suomentaa, mutta koulutuksen painopiste siinä on työryhmittäin opiskella luolasta pelastamista ja hakemista. Kouluttajana kurssillamme toimi brittiläinen Martin Robson, jonka opissa moni suomalainen on suorittanut tekniikkasukelluskurssejaan. Martin veti marraskuussa rebreather-kurssiensa ohella tämän erikoiskurssin Suomessa. ERIKOISKURSSIN TÄRKEITÄ TEEMOJA
Kurssi jakautuu kahteen osioon. Ensimmäinen käsittelee sukelluksen ja onnettomuuspaikan tilanteen johtamisen sekä ryhmän jäsenenä toimimisen teoriaa ja työryhmäharjoittelua. Jälkimmäisessä osiossa keskitytään sukeltajan hakemiseen ja vedestä ylös tuomiseen. Moni koulutusjärjestö tarjoaa pelastus- eli rescue diver -kursseja, joissa pääpaino on nimenomaan elossa olevan sukeltajan pelastaminen. Kurssillamme painotettiin kuitenkin ikävämpää tilannetta, jossa onnettomuus on jo tapahtunut ja on todennäköistä, että uhria ei enää voida pelastaa. Toimenpiteillä on näissäkin tilanteissa valtavasti merkitystä: onnettomuustilanteen oikeanlainen dokumentointi antaa sellaista tietoa, jota voidaan käyttää parantamaan sukellusharrastuksen turvallisuutta. Opimme kurssilla paljon menetelmiä, joilla kohdetta lähestytään niin, että
Sukeltajat valmistautuvat uhrin nostoon.
muistiinpanot ja huomiot tulevat tehdyiksi kajoamatta tilanteeseen liian aikaisin. Samoin kuljettamisessa on omat haasteensa, joita käytiin läpi esimerkkisukellusten avulla. Eräs olennaisimpia seikkoja joka vaiheessa, ennen kuin sukeltaja löytyi, oli luonnollisesti toivoa pelastamisen olevan vielä mahdollista. TIIMILLÄ ON MERKITYSTÄ
Vaikka kurssin aihepiiri oli totinen, anti oli turvallisuutta edistävä. Kertaamalla erilaisia onnettomuustilanteita ja niiden syitä tulee myös omaan sukellussuunnitelmaan kiinnitettyä entistä paremmin huomiota. Lisäksi, kuten aina sukeltamisessa, hyvällä tiimillä tehtynä myös vakava aihepiiri on hauskaa treeniä yhdessä. Jälleen kerran tuli huomioitua se, miten paljon porukan keskinäinen kemia vaikuttaa viimekädessä sukellusten onnistumiseen ja sen myötä sukellusturvallisuuteen. Muistakaa kerrata perusasioita! 27
RUSSARÖN LENTÄVÄ HOLLANTILAINEN TEKSTI PASI MANNERKOSKI KUVAT STIG GUSTAVSSON
ERÄÄNÄ SYKSYISENÄ ILTANA SUKELLAMME UUDELLEEN RUSSARÖN HYLYLLE HANGOSSA. HARMAALTA TAIVAALTA TIHUTTAA VETTÄ. POIJUN OLEMME VIENEET LÄHELLE HYLKYÄ KAIUTTAMALLA JA LASKEMALLA PARIN KILON PAINON POIJUINEEN PARINKYMMENEN METRIN PÄÄHÄN HYLYSTÄ. TÄSTÄ SUKELTAJIEN ON TARKOITUS VETÄÄ OHJAUSNARU KOMPASSISUUNNAN MUKAAN HYLYLLE TAI JOS HYLKYÄ EI LÖYDY, SUORITTAA KEHÄETSINTÄ.
28 S U K E LTA J A
HYLKY LÖYTYY
Sukellustukialuksemme Lohjan Urheilusukeltajien Frida ajelee tyhjäkäynnillä poijun läheisyydessä. Ankkuri pysyy ylhäällä, koska emme halua vahingoittaa arvokasta hylkyä. Ankkurin irtoaminen voisi johtaa Fridan ajautumiseen hylylle navakassa tuulessa tuulen yläpuolella, ja tuulen alapuolelta on liian raskasta uida poijulle. Tuu-
Sukellan parini kanssa jatkamaan etsintää. Hylky löytyy melkein heti. li voi kääntyä ja ankkuriköysi kietoutua vielä pystyssä olevan maston ympärille ja kaataa sen. Siksi ajelemme tyhjäkäynnillä ja tarkkailemme sukeltajien kuplia. Sukellan parini kanssa seuraavana jatkamaan etsintää. Kiinnitän kelan ja lähden oletettuun hylyn suuntaan. Hylky löytyy melkein heti, ja vedän narun kerran pienen kiven ympäri sen vieressä. Mastossa on aiempien sukellusten jäljiltä melkoinen köysihässäkkä. Meidän jäljiltämme hylkyyn ei jää edes kuplia. NIMETTÖMÄN HYLYN ARVOITUS
Pohjalla näkyvyys on heikko, mutta kun nousemme kannelle, näkyvyys on kerta kaikkiaan loistava. Aluksen nimeä ja löytäjää ei tiedetä. Siitä on mahdollisesti maininta jo 26.7.1975 Turun Sanomissa. Risto Halmeen haastattelussa hylkyä kutsutaan Lentäväksi Hollantilaiseksi. Kirjoitusta ei kuitenkaan arkistoista löytynyt.
ETELÄN MALLIA POHJOISEEN Koralliriutoilla sukeltajat on opetettu varovaisiksi. Puukot ja hansikkaat jätetään varusteista, jolloin sukeltaja varoo automaattisesti teräviä koralleja. Riutat olisivat haalistuneita muistoja Cousteaun ajan dokumenteista, jos sukeltajalaumat pääsisivät niille ilman paimenta. Aluksilla on omat sääntönsä. Riutoilla alukset kiinnittyvät kiinteisiin ankkurointipisteisiin veden alla tai päällä. Koralleihin ei ankkuria lasketa. Kumiveneillä kuljetetaan kohteille, ja sukeltajat tiputetaan vauhdissa. Suomessa vastaavat toimenpiteet sopivat hylkysukellukseen, vaikka hanskat ja puukko kuuluvatkin varustukseen. Vene voi ankkuroinnin sijaan odottaa sukeltajia. Hylyn etsintä tapahtuu gps:llä ja kaiulla, naaraaminen tai ankkurin laahaaminen ovat historiaa. Suomessa kun hylyn sijaintia ei voi tarkistaa kurkkaamalla partaalta. Hylyn voi merkitä navigaattoriin ”mies yli laidan” -toiminnolla, jolloin kippari näkee koko ajan, missä suunnassa hylky on ja voi antaa hylyn läheisyydessä ohjeita poijun laskemista tai viemistä varten. Poijulta siirrytään hylylle ohjausköyden avulla. Kun hylky on löydetty, voidaan poiju ampua sopivasta kohdasta hylyn läheisyydestä. Hylyn sijainnista ja syvyydestä riippuen hylyn merkintä pitää miettiä tapauskohtaisesti niin, että hylkyä ei vaurioiteta. Kiinteät veneen kiinnittämisen kestävät laskeutumisköydet ovat suosituilla kohteilla paras tapa säästää hylkyä. Sukeltajaliiton, Museoviraston ja PADI:n yhtenä tavoitteena on tuoda Suomen sukellukseen malli, missä sukellusseura voisi adoptoida hylyn ”ylläpidon”. Selkeää mallia ei ole vielä olemassa, mutta siihen voisi kuulua esimerkiksi, että isäntäseura opastaa kohteelle, valmistaa ja ylläpitää ankkurointipisteen sekä seuraa kohteen kuntoa ja raportoi siitä. Sukellusharrastuksen suosion kasvaessa ja harrastajien kansainvälistyessä hylyillä ei ole enää montaa vuotta aikaa odottaa. PASI MANNERKOSKI
ENSIMMÄINEN PARI sukeltaa poijunarua pitkin ja etsii hylkyä heikossa näkyvyydessä 30 metrissä, mutta palaa ylös tyhjin käsin. Tasaisen mutapohjan tuijottaminen on turhauttavaa; niin vain käy silloin tällöin.
29
Ebis mosdaew lupta tumqui dendebita iliandis inullia si as earum est.
Ruumassa oli vielä elokuussa 2010 koskemattomia pulloja.
Esineiden luvatta vieminen rauhoitetusta hylystä ei ole oikein. Alus seisoo majesteettisena 30 metrin syvyydessä kansitason ollessa 26–27 metrissä. Mastoista etummainen on katkaistu, mutta takamaston alaosa on pystyssä styyrpuurin puolelle kallistuneena. Keulan molemmilla puolilla on valtavat ankkurit, joiden painoa arvailimme laivan uppoamisen todennäköiseksi syyksi. Noin 23 metriä pitkä ja 6–7 metriä leveä alus ei ole vain tyhjä kuori. Sieltä on löytynyt useita esineitä. Museoviraston ja sukellusseurojen kanssa yhteistyönä hylystä on nostettu muutamia posliiniesineitä, joiden perusteella hylky on ajoitettu 1800-luvun alkuun, ehkä jopa 1700-lukuun.
materiaalia hylyn aiempaan tilanteeseen. Museovirasto on dokumentoinut hylkyä valokuvin ja videoin. Sukellamme styyrpuurin puolella kapteeninpöydän viereltä, mistä Museoviraston kaivauksissa esiin tuli noin 5 cm:n korkuinen lasinen karahvin korkki, posliinilautasen pala sekä Museoviraston nostettaviksi valitsema lasitettu harmaasaviastia ja kiinalaismaisema-aiheella koristeltu posliinikulho. Kapteeninpöydän läheltä on nostettu luvatta teekannu, mikä saatiin myöhemmin takaisin.
ARVOKKAITA LÖYTÖJÄ
Sukelluksemme päättyy mastolle, joka vielä vuonna 2010 oli lähes täydellinen märssykorin poikkipuineen. Suuri osa rakenteista on kuitenkin pudonnut todennäköisesti varomattoman ankkuroinnin seurauksena. Kun nousemme pintaan, tunnelma on vaisu, vaikka sukellus oli mahtava.
TAKAISIN PINTAAN
Kansi on hajonnut paikoittain ja romahtanut alas alkuperäiseltä paikaltaan. Kannen päällä on mahdollisesti lastina olleita pulloja, joissa on nestettä. Kun sukellamme pullojen yli, huomaamme, että ne eivät ole enää paikoillaan. Kuvasimme niitä jo aiemmin, ja näiden sukellusten tarkoituksena on saada vertailu30 S U K E LTA J A
Heinäkuussa 2011 pulloja oli siirrelty ja ne olivat vähentyneet.
KANNU KATEISSA! tuneessa piirroksessa on kansitasolle lähelle hylyn perää styyrpuurin puolelle merkitty ”nokallinen kannu”. Kesäksi 2010 Museovirasto ja H2O ry sopivat yhteistyöstä siten, että H2O:n leirin aikana Museoviraston kenttätyötiimi tekee hylyllä joitakin esinenostoja hylyn ajoituksen selvittämiseksi. Tarkoituksena oli nostaa muun muassa posliininen kannu. Heti leirin aluksi järkytyttiin kannun katoamisesta. Leirin jälkeen tieto tapahtuneesta vietiin Museoviraston hallintoon tutkintapyynnön tekemiseksi. Ennen kuin tutkintapyyntöä oli ehditty toimittaa poliisille, eräs sukeltaja otti yhteyttä Museovirastoon ja kertoi ottaneensa kannun hylystä syksyllä 2009. Tarkoituksena oli ollut toimittaa Museovirastolle luonnospiirros hylystä sekä myös astia ajoituksen helpottamiseksi. Mui-
den kiireiden vuoksi asia oli kuitenkin jäänyt. Elokuussa 2010 sukeltaja toi kannun sekä kertomuksen tapahtumista Museovirastolle. MUISTATHAN TÄMÄN!
Muinaismuistolaki kieltää muinaisjäännöksen muuttamisen ja vahingoittamisen sekä muun kajoamisen. Muinaisjäännöksen tutkiminen ja kaivaminen vaatii muinaismuistolain nojalla annetun luvan. Esineiden luvatta vieminen rauhoitetusta hylystä on muinaisjäännökseen ka-
Kannu ja Museoviraston nostamat esineet laajensivat hylyn ajoitusta 1800-luvun alkupuolelle.
joamista, eikä sitä tule tehdä edes hyvässä tarkoituksessa Museoviraston tutkimustarpeisiin. Kajoava toiminta vaatii arkeologista pätevyyttä ja konservointikapasiteettia, ja esinenostot tulee tehdä suunnitellusti dokumentointia laiminlyömättä. Tässä tapauksessa esine päätyi lopulta julkiseen esinekokoelmaan, jonne se kuuluu ja jossa kiinnostuneet saavat sen halutessaan katsottavakseen. MAIJA MATIKKA, MUSEOVIRASTO ULLA KLEMELÄ
Kun Merivoimat teki kesäkuussa 2005 Museovirastolle ilmoituksen Hangon Russarön luoteispuolella olevasta hylystä, oli heti selvää, että kyseessä on muinaismuistolain rauhoittama yli sata vuotta sitten uponnut hylky. Museovirasto teki tarkastussukelluksen hylylle, ja Rami Kokko toteaa raportissaan, että kyseessä on kaksimastoisen tasasaumaisen kauppalaivan esineitä sisältävä hylky ilmeisesti 1700-luvulta. Sukellusseura H2O ry:n meriarkeologiajaos kiinnostui hylystä ja anoi 2008 tutkimuslupaa hylylle kajoamattomaan dokumentointiin. Työ suunniteltiin yhdessä Museoviraston kanssa. Tavoitteena oli muun muassa kuvata ja piirtää hylyn kansitaso. Seura teki hyvää työtä ja jatkoi hylyn dokumentointia Museoviraston luvalla 2009 ja 2010. Jo kenttätyön 2008 aikana Mikko Vormalan onnis-
31
LOPPI ”DIVING RESORT”: ISO-MELKUTIN ISO-MELKUTIN ON SUKELLUSKOHTEENA TUNNETTU JO 70-LUVULTA. SE ON SUOSITTU SUKELLUSPAIKKA KIRKKAIDEN VESIENSÄ, LAITESUKELLUKSEEN RIITTÄVÄN SYVYYDEN JA ETELÄSUOMALAISILLE HARRASTAJILLE SOPIVAN SIJAINNIN VUOKSI. RAUTAISELLA ASENTEELLA JA YHTEISTYÖLLÄ KOHDETTA SAATIIN PARANNETTUA VIIME KESÄNÄ MELKOISESTI.
TEKSTI JA KUVAT MATTI RAUTAMÄKI
ISO-MELKUTTIMEN ”sukeltajien ranta” oli havuilla ja sammaleella höystetty hiekkainen, jyrkkä ja kulunut rinne, jota pitkin laitepaketin kanssa oli rankka laskeutua ja nousta. ”Jotain tarttis tehdä”, ajattelivat monet, mutta varsinaisiin toimiin ryhtyi hämäläinen urheiluseura, Riihimäen Urheilusukeltajat, jonka puheenjohtajana lähdin hankkeen vetäjäksi. Iso-Melkuttimen alueen maat omistaa Metsähallitus. Hankkeen suhteen yhteistyö sekä Metsähallituksen että Lopen kunnan rakennustarkastuksen kanssa sujui hyvässä hengessä. Metsähallituksen mukaan varustetasanne ja erityisesti portaat vähentäisivät jyrkän hiekkarinteen kulumista ja kohentaisivat kohteen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Alue kuuluu sekä Natura 2000- että rantojensuojeluohjelmaan, joten maaston kulumista vähentävät rakennelmat olisivat linjassa näiden suojeluhankkeiden kanssa. HANKETUKEA EU:LTA
Koska hanke vaati talkootyön lisäksi myös rahaa, seuran johtokunta päätyi hakemaan hankeavustusta Eteläisen maaseudun osaajat ry:ltä. Hankerahaa oli anottavissa yleishyödyllisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin. Kaikkia kustannuksia ei EU-tasoiseen hankkeeseen pystytty sisällyttämään, joten myös omaa ja muiden sukellusseurojen rahaa tarvittiin. EU-hankehakemuksen paperibyrokratia oli melkoinen – liitteisiin kertyi useita kymmeniä papereita. Protokollaan kuului, ettei hankkeen toteutusta saanut aloittaa ennen lopullisen lupapäätöksen tuloa. Rakentaminen voitiin vihdoin aloittaa heinäkuussa 2011 useiden kuukausien odottelun jälkeen, kun myönteinen päätös viimein tuli. VARSINAINEN RAKENTAMINEN
Hankkeen varsinainen toteutus, eli tasanteen ja portaiden rakentaminen, tehtiin talkootyöllä. Sukeltajien keskuudessa talkootyö näyttää voivan hyvin, eli mukaan tuli talkootyöläisiä oman seuran jäsenten lisäksi useista muista lähiseudun sukellusseuroista. Heinäkuun talkooviikonloppu oli kaunis – muutama vesisa32 S U K E LTA J A
Iso-Melkutin on nyt virallistettu sukelluskohde. deryöppy ei menoa haitannut. Viikonlopun aikana talkoissa oli noin 30 henkilöä. MITÄ SAATIIN AIKAAN?
Iso-Melkutin virallistettiin etelähämäläisenä sukelluskohteena. Sen syntyyn vaikuttivat Metsähallituksen kanssa solmittu pitkä maan vuokrasopimus ja positiivisesti mukana ollut Lopen rakennustarkastus. Hankkeen tiimoilta luotiin ja vahvistettiin kontakteja seurojen välillä. Painekyllästetystä puusta rakennettiin kestävät rakenteet. Niitä huoltamalla varmistetaan portaiden ja tasanteen pitkä käyttöikä. Paikan olemassaolosta on nyt sana kiirinyt, ja se näkyy myös vieraskirja uusina merkintöinä. Varusteet saa nyt puettua puisella tasanteella, ja painavammankin laitepaketin saa sujuvasti selkään penkiltä. Kulku portaita pitkin rantaan on merkittävästi helpottanut ihan veteen asti. KIITOKSET KAIKILLE
Nyt kun hanke on saatu päätökseen, on kiitoksen aika. Ilman muiden seurojen mukaantuloa hankkeen onnistumisen edellytykset eivät olisi olleet niin suotuisia kuin ne nyt olivat. Kiitokset siis: Riihimäen Sukeltajat, Gummiwihta, Hyvinkään Urheilusukeltajat ja Hämeenlinnan Sukeltajat, jotka kaikki olivat hankkeessa mukana sekä rahallisesti että talkootyössä. Hankkeen ulkopuolisella rahalla mahdollistettiin kohteeseen ilmoitustaulu sekä kuoppaisen tien sorastus.
MIKÄ ISO-MELKUTIN? Monet sukellusseurat ja jotkut sukellusalan yrittäjä t pitävät snorkkelija laitesukelluksen perusk urssien avovesiharjoituksi a Iso-Melkuttimella. Alueella on myös vaellus reittejä ja laavuja sekä hyv ät ulkoilumaastot. Syvyyttä Iso-Melkuttime lla on kirjatietojen mukaa n vajaa 30 metriä – sitä 30 metrin montt ua sukeltajat etsivät yhä . Kirkas vesi mahdollistaa mielekkään sukellusko kemuksen Suomen oloissa . Jotta kokemukset olisivat entistä kiinnosta vampia, on veden alle teh ty kuuden metrin syvyyteen puinen lava, jon ka alle on viety pohjasta löytyneitä puita. Sinne ahvenparvet ja ravut ova t tehneet oman pikku kod on. Iso-Melkuttimen toinen, perinteisempi näh tävyys on kivipakka. Se on vedenalainen harju, jonka päälle sukeltajat ova t tehneet kivikasoja, joid en koloista löytyy piileskeleviä kaloja. Kivipa kalla oli aiemmin myös puutarhatonttu, joka tosin on nyt lähtenyt pois vedenalaisesta valtakun nastaan. Kivipakan ympäriltä löytyy syvyyttä ain akin 26 metriä. JA MISSÄ?
TOM I MU STO NEN
Sukelluskohde on noin tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudulta. Osoite, joka kannattaa lait taa navigaattoriin on Lop pi, Melkuttimentie. Kun olet Melkuttimentiell ä, aja noin kilometri ja kää nny ensimmäisestä risteyksestä vasemmalle ja sen jälkeen taas ensimm äisestä risteyksestä vasemmalle. Tiellä ei ole nimeä.
33
KUVA-ALBUMI ITÄMERI S T I G G U S TAV S S O N
34 S U K E LTA J A
KAKSI UUTTA ITÄMERI-JULISTETTA Sukeltajaliiton kesällä käynnistämä Itämeri julisteisiin -kampanja on tuottanut kaksi uutta julistetta. Itämerta kauneimmillaan nähdään Stig Gustavssonin kuvaamassa meduusajulisteessa. Kuvassa kiteytyy Itämeren ainutlaatuisuus: Edustalla ui korvameduusa, joka on suolaisen veden laji, ja taustalla huojuvat järviruo’ot, jotka edustavat järvi- eli makean veden lajistoa. Itämeri on yksi niitä harvoja paikkoja maailmassa, missä tällaisen kuvan voi ylipäätään kuvata; lajiston koostumus on Itämeren erityispiirteistä johtuen maailmanlaajuisestikin täysin ainutlaatuinen. Pekka Tuurin kuvaamassa julisteessa pohjaa valtaa rikkivetylaikku bakeerikasvustoineen. Karu kuva valkoisesta massasta on varmasti tuttu näky monelle sukeltajalle. Julisteen avulla pystymme näyttämään Itämeren huonosti voivia alueita myös ei-sukeltaville. Julisteita voi pyytää Liiton toimistolta laitettavaksi esille sopiviin tapahtumiin. Niitä voi myös ladata www.sukeltaja. fi- sivustolta Materiaalipankista > Esitteet, tiedotteet, julisteet > Itämerijulisteet tulostettavaksi. Onko sinulla kaunis tai surullinen kuva Itämeren tilasta, mikä sopii julisteeksi? Ota yhteyttä kristiina.karila@sukeltaja.fi
3535
SUKELLUSTAIDOT: PAINEENTASAUS
PAINEENTASAUKSEEN LÖYTYY MONTA TAPAA VAPAASUKELLUKSESSA PAINEENTASAUS ON HAASTAVAMPAA KUIN LAITESUKELLUKSESSA. PAINE KAKSINKERTAISTUU ENSIMMÄISEN KYMMENEN METRIN MATKALLA, JOTEN PAINETTA ON TASATTAVA SÄÄNNÖLLISESTI, JOPA METRIN VÄLEIN. RIITTÄMÄTÖN PAINEENTASAUS RASITTAA KORVIA JA ÄRSYTTÄÄ LIMAKALVOJA. JOS PAINETTA EI TASAA KUNNOLLA, AIHEUTUU KIPUA JA SEURAAVIEN SUKELLUSTEN PAINEENTASAUS VAIKEUTUU.
TEKSTI SUSANNA ALANEN KUVA DREAMSTIME LÄHDE VAPAASUKELLUS-KIRJA (SIMO KURRA, KIMMO LAHTINEN, ARI NISSINEN)
VALSALVAN JA FRENZELIN menetelmät ovat tunnetuimpia paineentasausmenetelmiä, ja ne on myös helpoin opetella. Valsalvan menetelmä on kaikille tuttu, ja useat käyttävätkin – tai ainakin kuvittelevat käyttävänsä sitä. Monet kuitenkin todellisuudessa käyttävät Frenzelin menetelmää. Ero on helppo kenen tahansa tarkistaa: keuhkot tyhjäksi ja kokeile onnistuuko tasaus. Jos onnistuu, niin tällöin et todennäköisesti käytä Valsalvaa. VALSALVAN MENETELMÄ
Paineentasaus tehdään puristamalla sieraimet kiinni ja puhaltamalla samalla ilmaa nenästä ulos. Ilma pääsee korvatorvea pitkin välikorvaan ja tasaa paineen. Puhallus tulee keuhkoista, ja paine saadaan aikaan hengityslihasten voimalla. Menetelmän etuna on sen oppimisen helppous. 36 S U K E LTA J A
Kehittyneitä paineentasausmenetelmiä ovat passiivinen paineentasaus, Toynbee, Edmondin menetelmä sekä suuntäyttötekniikka.
FRENZELIN MENETELMÄ
Menetelmässä keuhkot eristetään suuontelosta sulkemalla kurkunpää. Paine luodaan siten, että suun ilmatilaa supistetaan nostamalla kielen takaosaa ylöspäin. Kielen kärki on kiinni kitalaessa tukkien ilman pääsyn ulos suusta. Sieraimet pidetään suljettuina. Korvatorvien aukeamista voidaan tehostaa liikuttamalla päätä eteen ja taakse tai heiluttamalla alaleukaa. Frenzelin menetelmä ei vie juurikaan energiaa, ja kun sitä riittävästi harjoittelee, sen oppii tekemään ilman käsiä maskin painetta vasten. Sen onnistumisvarmuus ja kontrolli ovat paremmat kuin Valsalvan menetelmässä, minkä vuoksi se on syvyyssukelluksessa luotettavampi keino. PASSIIVINEN PAINEENTASAUSMENETELMÄ ELI VTO
Ideana on pitää korvatorvi auki koko sukelluksen ajan. Korvatorvea ei pakoteta auki paine-erolla, vaan nielussa ja korvassa on koko ajan sama paine. Menetelmä vaatii taitavaa suun ja nielun pienten lihasten hallintaa. Sen etuna on, että kädet jäävät vapaiksi eikä korva ärry toistuvista paineenvaihteluista. Tekniikka on usein kokeneiden vapaasukeltajien käytössä
HARJOITTELE PAINEENTASAUSTA ALTAASSA PAINEENTASAUS JALAT EDELLÄ LISÄPAINOIN
Aloita harjoittelu pystyasennossa. Ilma pyrkii kohoamaan hengitysteiden yläosiin ja silloin paineentasaus on helpointa. Lisäpainojen käyttö mahdollistaa sen, että voit keskittyä ainoastaan paineentasaukseen. Käytä painoja vain sen verran, että juuri ja juuri vajoat pinnan alle. Kontrolloi laskeutumista pitämällä kiinni köydestä tai tikkaista. PAINEENTASAUS VAAKASUKELLUKSESSA
Siirry pystyasennosta vaakaan, ja harjoittele paineentasaustekniikkaa sukeltaen loivasti kohti pohjaa. PAINEENTASAUS PÄÄ EDELLÄ LISÄPAINOIN
Paineentasaus on haasteellisempaa, kun sukellusasento muuttuu pää alaspäin. Pään asento vaikuttaa paljon paineentasauksen onnistumiseen. Pidä pää suorassa tai taivuta sitä eteenpäin vetämällä leukaa rintaa kohti. Tee paineentasaus riittävän usein, jottei paine-ero kasva liian suureksi ja korvatorvien aukeaminen vaikeudu.
syvillä sukelluksilla yhdistettynä suuntäyttötekniikkaan. TOYNBEE-MENETELMÄ
Menetelmässä sieraimet puristetaan kiinni, minkä jälkeen nielaistaan. Liike avaa korvatorven, jolloin ilmaa pääsee korvaan. EDMONDIN MENETELMÄ
Tekniikassa autetaan korvatorven aukeamista leuan ja pään liikkeillä. Tämä tekniikka yleensä yhdistetään Valsalvan ja Frenzelin menetelmiin. SUUNTÄYTTÖTEKNIIKKA
Menetelmässä ylähengitystiet täytetään ilmalla ennen paineentasausrajan saavuttamista. Ilma lukitaan ylähengitysteihin sulkemalla kurkunkansi. Keuhkot pysyvät ”suljettuna” vapaapudotuksen loppuvaiheen ajan, ja paineentasaus tehdään suuhun varastoidulla ilmalla esimerkiksi Frenzelin menetelmää käyttäen. Syvemmällä keuhkoissa vallitsee alipaine, joten on tärkeää pitää kurkunkansi koko ajan kiinni. Jos ilmaa pääsee suusta takaisin keuhkoihin, on sukellus keskeytettävä. Kurkunkannen hallinta suuntäytön jälkeen voi olla haastava oppia, mutta kun sen oppii, menetelmä sallii paineentasauksen erittäin syvälle ja rennosti. Keuhkojen alipaine vaatii myös adaptaation kuten vuorikiipeilyssä. Ilman adaptaatiota voi vapaasukeltaja saada keuhkojen alipainevaurion. 37
TUR VALLISUUS: TÄY T TÖPAIKAT KUNNOSSA
MUISTA KATSASTAA KOMPRESSORI TURVALLISUUS- JA KEMIKAALIVIRASTO TUKES JULKAISI SYKSYLLÄ TIEDOTTEEN, JOSSA MUISTUTETTIIN TÄYTTÖPAIKKOJEN ARVIOINNIN MERKITYKSESTÄ. TIEDOTTEESSA HUOMAUTETTIIN, ETTÄ TALOYHTIÖIDEN ON AIHEELLISTA VARMISTAA, ONKO KIINTEISTÖSSÄ TOIMIVALLE SUKELLUSPULLOJEN TÄYTTÖPAIKALLE TEHTY LAKISÄÄTEISET TARKASTUKSET.
TEKSTI MIKA RAUTIAINEN KUVITUS LAURA KARJALAINEN
SUKELLUSPULLOJEN TÄYTTÖPAIKKA on arvioitava, kun se otetaan ensimmäisen kerran käyttöön. Sen jälkeen arviointi on tehtävä kuuden vuoden välein. Arviointeja tekevät Inspecta ja Polartest. ARVIOINNISSA KIINNITETÄÄN HUOMIOTA SEURAAVIIN ASIOIHIN:
• Kompressorin on oltava CE-merkitty. Se osoittaa, että laite on hyväksytty johonkin käyttötarkoitukseen. • Laitteen mukana on tultava valmistajan tai maahantuojan laatimat suomenkieliset käyttö- ja huolto-ohjeet, ja niiden on oltava saatavilla täyttöpaikalla. Seoskaasuja täytettäessä käyttöohjeista on ilmettävä, että laitteisto on tarkoitettu seoskaasujen täytölle. • Täyttöjärjestelmän vieressä on oltava ongelmatilanteiden turvaohje. • Täyttöpaikka on sijoitettava siten, että mahdollinen paineen purkautuminen, tulipalo tai käyttöhäiriö aiheuttaa
• • • •
• • •
•
MILLAISTA ILMAA HENGITÄT? Sukeltajaliiton tarjoamat kompressorien ilma-analyysit: Pentti Parkkila p. 0400 858 835 pentti.parkkila@sukeltaja.fi Näyte lähetetään osoitteeseen: Taronranta 15 95600 Ylitornio Liiton jäsenseuroille ja yhteisöjäsenille 70 € / näyte + lähetyskulut, muille 100 € / näyte + lähetyskulut.
38 S U K E LTA J A
•
• •
mahdollisimman vähän vaaraa ympäröiville tiloille ja rakenteille. Paineen on purkauduttava vähäisimmän vaaran aiheuttavaan suuntaan. Korvausilma on toteutettava niin, että kompressoriin tuleva ilma on mahdollisimman puhdasta ja hyvälaatuista. Täytettäville pulloille on oltava asianmukaiset telineet. Paineletkujen piiskaus letkurikon sattuessa on estettävä pannoituksella. Tilan on oltava puhdas. Tilassa mahdollisesti säilytettävät muut tavarat ja aineet eivät saa aiheuttaa palovaaraa tai muita riskejä. Tilan ulkoseinällä on oltava asianmukaiset varoituskyltit ja merkinnät. Kaasupullojen ja erityisesti happipullojen säilytyksestä on oltava pelastusviranomaisen lausunto. Täyttöjärjestelmän säännöllisestä huollosta on oltava asianmukaiset osoitukset esim. huoltopäiväkirjassa, tai niistä on oltava toimittajan tai valmistajan huoltotodistukset. Järjestelmän tuottaman kaasuseoksen laadun säännöllisestä toteamisesta on oltava asianmukaiset osoitukset esim. huoltopäiväkirjassa. Laitteen omistajan tai haltijan on koulutettava ja nimettävä laitteelle vastuukäyttäjä. Vastuukäyttäjä on velvollinen huolehtimaan, että kompressoria käytetään ja huolletaan laitteen ohjeiden mukaisesti. Seoskaasuja täyttävillä henkilöillä on oltava täyttäjän pätevyydestä osoituksena Gas Blender -kurssin suorittaminen. Järjestelmän mahdolliset muutokset on toteutettava asianmukaisesti toimittajan tai valmistajan hyväksynnällä. Tarkastuslaitoksen on tarvittaessa arvioitava muutosten asianmukaisuus.
Asianmukainen arviointi on turvallisuuden kannalta tärkeää. Lisäksi se, että asiat ovat kunnossa, helpottaa yhteistyötä kiinteistön omistajan ja taloyhtiön kanssa.
OXYGEN SERVICED HAPPIHUOLLETTU
Date of service /
ANALYSIS RESU LTS
Huoltopäivä:
Serviced by / Huoltaja:
Date: _____ / _____ 02 _____ % END: _____ m
/ 20_____
He _____ % MOD: _____ m
OX OX XY YG Y GE EN N6
SELKEÄT OHJEET JULISTEESTA Sukeltajaliiton jäsenistÜltä saadun aloitteen perusteella Sukeltajaliiton laitesukellus- ja turvallisuusvaliokunta on yhteistyÜssä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin kanssa tehnyt sukelluspullojen merkinnÜistä ja värityksestä kertovan julisteen. Julisteen tarkoitus on toimia täyttÜpaikoilla visuaalisena pikaohjeena ja muistutuksena pullojen oikeista merkinnÜistä täyttäjille. Julisteen lähteenä on käytetty seuraavia Tukes-tiedotteita: • Tukes-tiedote: Hengityslaitteiden pullot 22.10.2003 • Ammattilaistiedote: Seoskaasusukellus – pullojen ja täyttÜpaikan vaatimukset 4.11.2008, täydennetty 23.2.2009
" ! 45044&&4 .77 +# )50-4## 6#-4554&445 +8--&&/ .77+83* 737 -*388 */'0 10-#23#'&47 ;
Painettua julistetta jaellaan sukellusseuroihin ja sukellusliikkeisiin. Pdf-tiedostona juliste on vapaassa jaossa sekä Sukeltajaliiton että Tukesin internet-sivuilla. Seurat saavat vapaasti ladata julistetta käyttÜÜnsä ja jaella sitä eteenpäin.
TURVALLISUUSASIAKIRJA LADATTAVISSA NETISTÄ Sukeltajaliiton turvallisuusasiakirja on julkaistu. Turvallisuusasiakirja määrittelee toiminnan laatua ja turvallisuutta Sukeltajaliiton järjestämissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Seurat voivat käyttää sitä mallina omia turvallisuusasiakirjojaan laatiessaan. Liiton hallitus tulee ylläpitämään ja päivittämään turvallisuusasiakirjaa säännÜllisesti. Turvallisuusasiakirja lÜytyy Liiton nettisivuilta www.sukeltaja.fi > Materiaalit > SäännÜt ja ohjeet > Turvallisuussuunnitelma.
Nomad EXP < 06&-455 3*/(-& +# 451-#38*-*9#3&//5,3**/ < 034& / ,( -$3
RX 2 Slimline LED < 74,*/ 6#-0188338 +033# 4&)0/38849 < !&)0
-5.&/ * ) #,,5 < #-0#*,# ) < 76773,&340 .
905 EXP < &(&/%##2*/&/ 35,&--53,5*6#15,5
0-#23#'&47 7 0-#235,&--53 534)0--#2*/,#45 3100 */-#/%
KAPTEENI KÄSKEE: PIPO PÄÄHÄN! Lystikkäät pipot lämmittävät sailorin ja sukeltajan päätä pakkasella. Koko perheelle omat myssyt: Skipper, Crew, First mate tai Captain. Mutta kuka saa olla kapteeni? Pipot ovat kaksinkertaista akryylineuletta. Yhden pipon hinta on 13,90 euroa. Aikuisten koot. www.oceanspirit.fi
SÖPÖT MÖNKIÄISET Hauskannäköiset trooppiset kalat ja värikkäät vesieläinhahmot suihkuttavat vettä. Ötökät ovat suunniteltu rohkaisemaan lasta veteen totuttelemisessa. Täytä vedellä ja purista! Onko mitään kivemsipaa kuin ruiskutella vettä aikuisten päälle hassujen mönkiäisten si sältä? Eläinsettii 14,90 äl ä? Eläi 90 euroa jja kkalasetti l i 19,90 9 90 euroa. www.essenuoto.fi
40 S U K E LTA J A
NYT EI PALELE Columbia Sportswear on tuonut markkinoille joukkion uusia erilaisia akkulämmitteisiä ulkoiluvarusteita. Omni-Heat Thermal Electric -tuoteperheeseen kuuluu muun muassa jalkineita ja hanskoja. Tuotteiden järjestelmä toimii kevyillä, nopeasti ladattavilla akuilla. Latauspiuhat tulevat mukana pakkauksessa, ja USB-liitännän avulla lataus onnistuu vaikka läppärillä! Tuotteet on suunniteltu lämmittämään kovillakin pakkasilla. Kaupoissa joulukuussa. Max Electirc -talvihanskojen suositushinta 399,95 euroa. Jalkineet 299,95 euroa.
SUKELLUSMATKUSTAJIEN LAUKUT Matkatavararajat tiukkenevat vuosi vuodelta ja sukellusmatkojen ylipainomaksut kohoavat. Fourth Elementin Manta f-Light -sukelluslaukku painaa alle kilon, mutta pitää sisällään 115 litraa tilaa sukellusvarusteille. Vedenpitävän laukun hitsatut saumat ja kulutusta kestävä kangas on kehitetty kestämään isojakin kuormia. Remora-olkalaukku toimii Mantan rinnalla. Vedenkestävä laukku täyttää käsimatkatavaramitat ja on suunniteltu erityisesti henkilökohtaisten varusteiden, kuten vaatteiden tai läppärin kuljetukseen sukellusmatkoilla. Suositushinnat: Manta 120 euroa, Remora 60 euroa. www.sukellustukku.fi
SUKELLUSKYPÄRÄ ON KAUNIS KELLO Vanhanaikaisen sukeltajan kypärän muotoinen kello on tunnelmallinen elementti sukeltajan sisustukseen. Puujalustalla seisova juhlallinen kello on valmistettu messingistä ja kuparista. Korkeus 11 cm ja leveys 9 cm. Hinta 99 euroa. www.oceanspirit.fi
HÖYRYLAIVALLA KARIBIANMERELLE Reino Lehväslaiho on monille tuttu sotakirjoistaan, mutta S/S Bombata on todellisuuteen pohjautuva merimiesromaani. Kirja on alun perin julkaistu vuonna 1959, mutta se on ollut kauan loppuunmyyty. Nyt se on taas saatavilla. Höyryalus S/S Bomatan seilauksesta Teneriffan, Rion ja Brasilian Santoksen välillä kertova tarina on kustantajan mukaan väkevä ja sen kieli iskevän pelkistettyä. Suositushinta 36 euroa. www.wsoy.fi
SAMMAKKO SUOJAA TIEDOT Söpö sammakko haukkaa tiedostosi turvaan. TDK 4GB:n muistitikut esiintyvät vekkuleina eläinhahmoina. Tikku on valmistettu pehmeästä materiaalista ja pyöreän muotoilunsa vuoksi istuu mukavasti käteen. Saatavilla myös kolme muuta mallia: Croco, Ladybug sekä Dino. Suositushinta 19,90. www.hobbyhall.fi sekä Stockmann.
SY VÄSTÄ PÄÄSTÄ | TERO SINKKONEN
Haluatko sukeltaa pimeään?
ON SE MELKOISEN ihmeellinen kysymys, kun sitä kysytään sellaisessa yhteydessä kuin ampuma-aseen hakijan soveltuvuustestissä – no on siellä muitakin omituisia kysymyksiä. MIKSIKÖHÄN moinen kysymys on valittu tenttiin? Ensimmäisenä tulee mieleen, että sukeltajia pidetään yleisesti pikkuisen hulluina tutkimusmatkailijoina, jotka henkensä kaupalla tunkeutuvat jokaiseen mahdolliseen reikään katsomaan, löytyisikö sieltä jotakin mielenkiintoista, tai pelkästään vain siksi, että se on siellä. EHKÄPÄ kysymyksellä halu-
taan etsiä väestön joukosta
42 S U K E LTA J A
mahdollisesti itsetuhoisia henkilöitä, jotka ovat mahdollisia tulevia ongelmatapauksia. KUN ASIAA pohtii tarkemmin, voisi ajatella että kysymysten laatija onkin lähtenyt lähestymään asiaa toiselta kantilta – ehkäpä asiassa onkin syvällisempi merkitys… SUKELTAMINEN on nykyään turvallista, kurinalaista ja järjestäytynyttä toimintaa. Sukeltajat auttavat viranomaisia monin tavoin. Hyvää ja laadukasta koulutusta saa monelta taholta, ja kaikin puolin sukeltamisen ja sukellusharrasteen kiinnostavuus ja positiivinen imago on nousussa.
JOS JOKU sitten haluaa sukeltaa niihin pimeisiin luoliin, niin kouluttautuminen ”mökkiryplääjästä” osaavaksi luolasukeltajaksi kestää paljon pidempään kuin esimerkiksi turvalliseksi aseenkäsittelijäksi opettelu. Käsiaselupaanhan tarvitaan kahden vuoden harjoittelu hyväksytyn asekouluttajan ohjauksessa ja vuodessa pitää harjoitteita olla 5–8, jolloin voidaan sanoa, että kyseessä oleva henkilö on aktiivisesti harjoitellut… TUOLLA harjoittelumäärällä
ei ainakaan meillä pääse edes vielä P2-kurssille, joten voidaankin sanoa, että sukelta-
minen vaatii pitkäjänteisyyttä, innokkuutta ja tavoitehakuisuutta. EHKÄPÄ JA toivottavasti lainsäätäjä onkin lähtenyt ajatuksissaan siitä, että kysymyksellä haetaankin väestöstä niitä luotettavia, tasapainoisia ja vakaita henkilöitä, joiden paineensietokyky, yleinen käytös, toiminta ja luotettavuus ovat keskitasoa parempia. NÄIN MINÄ sen tahdon uskoa.
ÄKÄINEN SUKELLUSVANHUS, LUOLASUKELTAJA JA SUKELLUSKOULUTTAJA, ERÄHARRASTAJA JA -YRITTÄJÄ
SUKELTAJALIITTO RY HERĂ&#x201E;SIKĂ&#x2013; KYSYMYKSIĂ&#x201E;, HALUATKO LISĂ&#x201E;TIETOA JĂ&#x201E;SENYYDESTĂ&#x201E;, ILMOITUSMYYNNISTĂ&#x201E; TAI YLEENSĂ&#x201E; LIITON TOIMINNASTA? YHTEYSTIEDOT, TAPAHTUMAT JA SEURAT KAUTTA MAAN LĂ&#x2013;YDĂ&#x201E;T MYĂ&#x2013;S INTERNETISTĂ&#x201E; OSOITTEESTA WWW.SUKELTAJA.FI
Sari Nuotio toiminnanjohtaja puh. (09) 3481 2257 sari.nuotio@sukeltaja.fi
Kristiina Karila toimitussihteeri puh. 0400 163 262 kristiina.karila@sukeltaja.fi
Mika Rautiainen koulutuspäällikkÜ puh. (09) 3481 2569 mika.rautiainen@sukeltaja.fi
Onko sinulla kiinnostavaa kerrottavaa sukelluksen maailmasta? Etsimme uusia avustajia tekemään kanssamme Sukeltaja-lehteä. Ilmoittaudu kirjoittajarekisteriin ja kerro, mistä aiheista haluaisit kirjoittaa. Lähetä sähkÜpostia osoitteeseen toimitus@sukeltaja.fi ja kerro kuka olet, mistä haluaisit kirjoittaa sekä yhteystietosi.
Sukeltajaliitto on myÜs Facebookissa. Tule omiesi joukkoon ja liity ryhmään!
Riikka Taipale järjestÜassistentti puh. (09) 3481 2258 riikka.taipale@sukeltaja.fi
Riku Verkkomäki jäsensihteeri puh. (09) 3481 2258 riku.verkkomaki@sukeltaja.fi
9HWWHQDODLVHW YHKNHHW -RHQVXXVWD 2Q DLND KXROODWWDD VXNHOOXVODLWWHHW HQQHQ VHXUDDYDD NDXWWD HWWHL Mll YLLPH WLQNDDQ /lKHV NDLNNLHQ VXNHOOXVYlOLQHLGHQ KXROORW Â&#x2021; UHJXODDWWRULKXROORW Â&#x2021; KDSSLSXKGLVWXNVHW Â&#x2021; VlLOL|LGHQ SHVXW MD SXKGLVWXNVHW Â&#x2021; NXLYDSXNXKXROORW Â&#x2021; YHWRNHWMXMHQ MD PDQVHWWLHQ KXROORW YDLKGRW
Â&#x2021; NRPSUHVVRULHQ KDSSLSXKGLVWXNVHW Â&#x2021; NDDVXQVHNRLWXVODLWWHLGHQ VXXQQLWWHOX MD YDOPLVWXV
(5b5$$7(
SURXGO\ GHVLJQHG PDGH LQ FDUHOLD )LQODQG 8NNRODQWLH -RHQVXX SXK ,$17' 68.(//86.28/8786
Heli Halava nuorisopäällikkÜ puh. (09) 3481 3190 heli.halava@sukeltaja.fi 1.1.2012 alkaen