Sukeltaja 0514

VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI 5/14

6,50 €

W W W . S U K E LTA JA . F I

ö y l n i m i a l ä Äl s y e v r te ä t s y t selvi Vapaasukeltajille

MM-pronssia!

Jäämeren rauha ja

upeat värit

Mahtihylkyjen

Scapa Flow

LÄMPIMÄNÄ JÄÄN ALLA | MERENNEITO NERISSA | TALKOOMATKALLA TANSANIASSA

Bli en fena på alla arter!

Pompano, fengömmare & vitblecka Lär dig allt om svenska fiskar och andra spännande arter i Nationalnyckeln. Beställ här: www.nationalnyckeln.se/fisk

• Sjurygg Cyclopterus lumpus • Storspigg Gasterosteus aculeatus • Bild: Karl Jilg •

Nationalnyckeln_2014.indd 1

2014-11-05 13:14:20

4:20

Sisältö 5/14 35

28

38

Osoitteenmuutokset: puh. (09) 3481 2258 office@sukeltaja.fi Päätoimittaja Markku Leinonen markku.leinonen@sukeltaja.fi Toimitussihteeri Kristiina Karila kristiina.karila@sukeltaja.fi Toimitus Kumppania Oy Virpi Hautamäki Pohjoisranta 11 D 28100 Pori puh. 044 587 2443 virpi.hautamaki@kumppania.fi Toimitusneuvosto Markku Leinonen, Stig Gustavsson, Virpi Hautamäki, Kristiina Karila, Veli-Matti Korppi-Tommola, Pasi Mannerkoski, Mika Rautiainen, Susanna Kallama Taitto Kukumo Creative Hanna Hakala

Vakiot 6 TYRSKYT: Indonesian

ihmeet. Vaikuttava Marseillen festivaali. Vapaasukeltajat taistelivat MM-pronssille. Sukelluskalastajat vierailla vesillä.

Oikeat varusteet ja tekniikka jääsukellukseen.

15 MITÄ KUULUU? Lue, mitä 22 PERSOONA: Merenneito

merten suojelijatar.

ARI KOIVU

6

seuroissa tapahtuu.

Nerissa – pohjoinen ROB SINKER

Julkaisija Sukeltajaliitto ry Radiokatu 20, 00093 VALO www.sukeltaja.fi

EERO HÄLLFORS

Kannen kuva Jaakko Ala-Hiiro

24 NORPAT: Leikkimielistä

kisailua Nokialla Halloween-tunnelmissa.

32 KUVA-ALBUMI:

Kotkarausku, kilpikonna ja etanat.

34 PAREMMAKSI KUVAAJAKSI: Huomio

sommitteluun ja rajaukseen.

Päivitykset 16 SCAPA FLOW

Kosteuttavat hiusten- ja ihonhoitotuotteet, regulaattori ääriolosuhteisiin, valoa pinnan alle, vapaasukeltajan unelmapuku.

– mahtihylkyjen valtakunta.

35 VARUSTEET:

26 SUKELTAMINEN

saattaa kehon hetkellisesti stressitilaan.

28 NORJAN KONGSFJORD:

Pohjoinen ulottuvuus.

Biosukelluspäivä levätutkimuksen merkeissä Länsi-Tontulla.

37 TUKESILTA UUSI OHJEISTUS

Paritarkastus on lähtökohta turvalliseen sukellukseen.

38 KUNNOSTUSTÖITÄ

40 KAUDEN KOHDE:

täyttöpaikkojen vaatimuksista.

42 AJATTELEMISEN AIHETTA:

sukelluspullojen

ja taianomaisia elämyksiä Tansaniassa.

Kuvapankki IngImage Ilmoitusmyynti Veli-Matti Korppi-Tommola puh. 050 584 0156 vm.kt@kolumbus.fi Sukeltaja ilmestyy helmi-, huhti-, kesä-, syys- ja joulukuussa Paino Eura Print ISSN 1237-1688

Simo Sukeltaja: Miten täytät sukelluspäiväkirjaasi?

14 % Jaa mitä?

14 % Aika ja paikka riittävät.

38 % Täytän kaikki kohdat.

14 % Innokkaasti! Kirjoitan, piirrän ja liimaan kuvia.

18 % Päiväkirjani on sähköinen.

SEURAAVAKSI KYSYMME:

Oletko katsastanut pullosi?

Vastaa Facebookissa!

Löydät sivun hakusanalla Sukeltajaliitto ry.

?

4 1 0 2 s a r a p n Kuka on Vuode Vuoden seurassa on vireää toimintaa ja hyvä meininki.

Siellä on kiva harrastaa.

Vuoden sukeltaja on toiminnallaan noussut itse tai nostanut sukelluksen erityisen positiiviseen valoon vuoden kuluessa.

Vuoden kouluttaja on kouluttajien aatelia – taitava sukeltaja, innostava opettaja, hyvä tyyppi.

Kenelle tai mille seuralle sinä antaisit nämä ja muut Vuoden paras -tunnustukset?

Kuka tahansa voi ehdottaa palkittavia lähettämällä ehdotuksen perusteluineen toiminnanjohtaja Sari Nuotiolle sari.nuotio@sukeltaja.fi 31.1.2015 mennessä. Palkinnot luovutetaan Liiton kevätkokouksessa 18.4.2015 Helsingissä.

Kategoriat ovat:

Vuoden Seura

Vuoden Sukelluskouluttaja

Vuoden Sukeltaja

Vuoden Räpyläuimari

Vuoden Norppaseura

Vuoden Sukelluskalastaja

Vuoden Norppa

Vuoden Vapaasukeltaja

Vuoden Norppaohjaaja

Vuoden Uppopalloilija

SEMINAARIKEVÄT KÄYNNISTYY SUKELTAJALIITTO TARJOAA TÄNÄ KEVÄÄNÄ KAKSI PALJON TOIVOTTUA SEMINAARIA.

Sukellusturvallisuusaiheinen seminaari järjestetään Helsingissä lauantaina 31.1.

Haaga-Helia-talossa, Ratapihantie 13, Helsinki. Seminaari on suunnattu kaikille sukellusturvallisuudesta kiinnostuneille. Päivä alkaa klo 9.30 ilmoittautumisella ja aamukahvilla.Tilaisuus päättyy klo 15. Seminaarin hinta on 55 euroa (jäsenetuhinta Sukeltajaliiton jäsenille 45 euroa), ja se sisältää luennot, aamukahvin ja lounaan. Ilmoittautuminen 16.1. mennessä www.sukeltaja.fi Tapahtumakalenterin kautta. Paikkoja on rajallisesti.

Merkitse kalenteriin myös lauantai 21.3., jolloin vuonna 2012 ensimmäisen kerran järjestetty Sukelluskuvausseminaari saa jatkoa nimellä Sukelluskuvausseminaari 2015.

Pääosin ohjelma sopii parhaiten jo hieman kuvanneelle, mutta aloittelijoiden iloksi olemme pyytäneet Jaakko Ala-Hiirolta uusintaa erinomaisesta luennosta Pokkarista kaikki irti. Seuraa www.sukeltaja.fi Tapahtumakalenteria ja Sukeltajaliiton Facebook-sivua, jonne päivitetään lisää tietoa.

Palkitsemissäännöt löytyvät www.sukeltaja.fi > Materiaalikansio > Säännöt ja ohjeet

Muista myös Hylkysukellusseminaari tutulla paikalla 7.2.

Venemessujen yhteydessä.

Seuraa Facebookissa sivua www.facebook.com/ hylkysukellus.

4.

.12

1 .20

JA UA TA! na u L t et U OT ulj s O n J o A A VU sto i T im IS TT to n L o t L lii A UU aja t l H ke U ÄÄ Su A R YV H 24

1 .–3

Pääkirjoitus

Suuntana Sukeltajaliiton juhlavuosi 2016 lähestyy loppuaan.

Vaikka vuosi oli sukeltajayhteisölle erityisen murheellinen, niin monta unohtumatonta ja positiivista sukelluselämystä varmasti myös koettiin. Sukelluspäiväkirjaan saatiin monta uutta merkintää ja hienoja kuvia muistojen albumiin.

Raahen Mursuja syyskokouksen ja Joensuun Urheilusukeltajia aluetapaamisen järjestelyistä ja siitä, mitä näimme ja koimme kanssanne noina viikonloppuina. Raahen tilaisuuden kruunasi Wanhan herran ja vähän nuoremmankin kohtaaminen Raahen museossa. Vastaavasti Joensuussa oli mahdollisuus osallistua seuran vuosijuhlaan liittyvälle räpylämarssille ja koskenlaskuun Pielisjoessa pintauintivarustein.

TOIMINTAVUOSI 2014

LOPUKSI HALUAN KIITTÄÄ

vuodelle 2015 tuli monta merkintää; se on mielenkiintoisen vuoden hyvä kivijalka.

Suunnitelma vie myös pikku hiljaa kohti Sukeltajaliiton 60-vuotisjuhlavuotta 2016. Silloin juhlitaan – ja kunnolla!

Tutustu tulevan vuoden tapahtumiin toimintasuunnitelmassa ja Liiton Tapahtumakalenterissa.

MOLEMMILLA SEUROILLA on

TOIMINTASUUNNITELMAAN

VUODEN VAIHTUESSA vaihtuu myös osa Sukeltajaliiton hallituksesta. Uusi puheenjohtaja tarttuu ruoriin. Toivotan onnea ja menestystä Alex Niemiselle sekä uusille ja vanhoille hallituksen jäsenille työssään suomalaisen sukellusyhteisön hyväksi. Laivalla on hyvä suunta – toivotan sille myötäisiä tuulia.

Vapaaehtoistyö on tärkeä voimavara sukeltajayhteisössä.

hienot ja mittavat sukellusperinteet, ja niitä on hyvä vaalia jatkossakin. Tilaisuudet osoittivat jälleen kerran myös sen, miten tärkeä voimavara vapaaehtoistyö on sukeltajayhteisössä. Olkaamme siis kaikki ylpeitä tekemästämme vapaaehtoistyöstä suomalaisen sukeltajayhteisön hyväksi!

Tulevaa sukellusvuotta odottaen,

MARKKU LEINONEN

päätoimittaja markku.leinonen@sukeltaja.fi

Jäsenlehtemme syntyy aktiivisten harrastajien voimin – sukeltajalta sukeltajalle. Tällä palstalla esittelemme kasvoja juttujen takaa.

käynnistyi sairauslomalla.

– Lueskelin matkailulehden artikkelia Bunakenin saaresta ja siellä olevasta resortista, jossa voisi suorittaa sukelluskursseja suomalaisen kouluttajan kanssa.

Soitin miehelleni ja kerroin tietäväni, mitä seuraavaksi teemme ja missä,Tuija kertoo.

Saamaansa hyvää koulutusta hän on saanut kiittää muun muassa Seychelleillä, missä joutui vaaratilanteeseen.

– Humalainen venekuski ajoi ympyrää tuhatta ja sataa suoraan sukelluspaikan yläpuolella, kun nousimme pintaan.Vain hyvä suomalainen koulutukseni esti minua jäämästä potkurin ruhjomaksi.

Tuija sukeltaa vain trooppisissa vesissä ja ilman märkäpukua, jos meduusoista ei ole vaaraa.

– Sukellan mieluiten kymmenen metrin molemmin puolin, missä on valoisinta kuvaamista ajatellen ja missä suurin osa kaloistakin viihtyy. Seinämäsukellus hiljaisen virran viemänä on aina elämys. Kaikkein värikkäintä elämä on Bunakenin vesissä, missä levät, sienieläimet ja korallit kilpailevat väriloistosta riuttakalojen kanssa, hän sanoo.

Tuija haaveilee eläkepäivistä lämpimässä.

– Olen huvikseni katsastellut Tyynenmeren saaria ja saarivaltioita, joissa voisi asustella. Minä voisin toimia jossain sukelluskeskuksessa toimistomummona ja mieheni vaikka dive-masterina.

TUIJAN SUKELLUSHARRASTUS

Tuija Friman, Helsinki

Lue sivulta 42 Tuijan kolumni paritarkastuksen tärkeydestä.

Sukeltaja 5/2014 5

ADITA AGOES

Sukelsimme maista käsin Ternaten ison moskeijan vierestä.

OLLI KORTMAN

Tyrskyt

Koukussa Indonesiaan JO USEANA TALVENA PERÄKKÄIN OLEN REISSANNUT VAIMONI LIISAN KANSSA PÄÄOSIN AASIASSA. ALOITIMME THAIMAASTA JA SIELTÄ OLEMME LAAJENTANEET KULKUA MALESIAAN, FILIPPIINEILLE JA SUOSIKKIKOHTEESEEMME INDONESIAAN. TEKSTI OLLI KORTMAN

VIIMETALVINEN REISSUMME suuntautui Pohjois-Molukeille, Ternaten lähivesille. Ternatella teimme pari pientä sukellusta ja jatkoimme matkaa Tobeloon, pienelle Pulau Kakaran paratiisisaarelle. Sukelsimme lähes kaikki lähisaarten riutat muun muassa Tagalayan, Pawolen, Telonuen ja Bobalen.

Syvyydet olivat maksimissaan 30 metriä ja näkyvyys 35 metriä. Näkemistä oli paljon: riuttahaita, rauskuja ja huomattavan paljon värikästä pehmytkorallia.Vesi oli 28-asteista. Merkillisin sukellus oli Galela Bayn vedenalainen tulivuori, jossa on kaksi reilut 30 metriä syvää kraateria rinnakkain. Toisen pohjalta pulppuaa koko ajan kuumaa vettä.

Tobelosta jatkoimme Morotain saarel-

6 Sukeltaja 5/2014

le, jossa oli toisen maailmansodan aikaan USA:n tukikohta. Red Beachiltä löytyy reilun 40 metrin syvyydestä lentokonehylky ja jeepin renkaita.Vieressä on hyväkuntoinen riuttapenkka, jossa näkee kilpikonnia ja haita.

Toinen erikoisuus Morotailla on vedenalainen ”joki”. Muutaman neliökilometrin kokoisen matalikon keskellä on 150 metriä leveä, 40 metriä syvä ja noin kilometrin pituinen kanjoni. Sen seinät ovat täynnä valtavia viuhkakoralleja ja keskemmällä ui riuttahaita ja kilpikonnia.Vesi on 28-asteista ja puhdasta, näkyvyyttä on 30–40 metriä.

LÄHES KOSKEMATON PARATIISI

Morotailta palasimme takaisin Ternatelle, mis-

sä sukelsimme paikalliset sekä Tidoren puolen riutat. Näimme paljon skorpionikaloja, losserokaloja, pallokaloja, mureenoja ja harvinaisen ”orankiravun” (Achaenus japonicus).

Näkyvyys oli alle 30 metriä ja vedessä oli jonkun verran roskaa. Riutat ovat silti erittäin hyvässä kunnossa, eikä jälkiä dynamiittikalastamisesta näkynyt. Hiekkapenkalla, kaupungista pari mailia länteen, on ylösalaisin 35-metrinen laivan hylky. Hylyssä on paljon koralleja, merineuloja, krotteja, merikokkeja ja lattapyrstökäärmeitä.

Ternatelta matkamme jatkui Halmaheran puolelle Weda Baylle. Paikka on uskomattoman hieno pitkä lahti, josta löytyy lähes neitseellisiä sukelluspaikkoja. Weda Resort on

Matkalaukku

ADITA AGOES

OLLI KORTMAN

ADITA AGOES

Merielämä on monipuolista ja runsasta.

Tär keitä yhteystietoja Myös hylkysukeltajalle Ternaten vesiltä löytyy kiinnostavaa tutkittavaa.

TERNATE:

Nasijaha Diving Club, p. 0831 5632 9849 (Mr. Adit) MOROTAI:

Mr. Firman, p. 081 2421 51172 alueen ainoa sukelluskeskus, ja sekin on toiminut vasta muutamia vuosia. Keskuksessa on hienot tilat ja palvelu. Hintataso oli hieman korkea.

Heti ensimmäisellä sukelluksella näimme haita, kyhmypapukaijakaloja, lättäsimppuja ja erilaisia tokkoja upeiden riuttojen päällä.

Kirkas vesi on 29-asteista ja näkyvyyttä 30 metriä. Horse Placella näimme merihevosia, mustekaloja, mantisrapuja, klovnikaloja, krotteja ja harvinaisia vapaakiduskotiloita.

VARMISTA VARAUKSET JA VARAA AIKAA

Indonesiassa matkustelu on kokemamme mukaan turvallista. Aikaa kannattaa aina varata reilusti, sillä siirtyminen paikasta toiseen saat-

taa olla työlästä.Veneet ovat huonokuntoisia ja aikataulut suuntaa antavia. Isoilla laivoilla on taskuvarkaita.

Kaikki varaukset ja etukäteen sovitut asiat täytyy aina varmistaa uudelleen, mutta ihmiset ovat ystävällisiä ja avuliaita. Islamin usko ei ole kiihkeää eikä länsituristeja tuomitsevaa.

Ruoka on useissa paikoissa pelkkää ravintoa.

Sukellusolosuhteet ovat huippuluokkaa. Pienissä paikoissa ei ole ruuhkaa: useasti sukelsimme oppaan kanssa kolmisin ihan omaan tahtiin. Paikallinen opas myös tuntee virtaukset, jotka ovat joskus vaarallisen voimakkaita. Paikalliset osaavat huonosti englantia, joten indonesiaa kannattaa opetella edes auttavasti.

TOBELO + PULAU KAKARA:

Mr.Yus, p. 0852 4084 2579, www.halmaherautara.com WEDA BAY:

www.wedaresort.com, Rob Sinker SAPARUA:

www.mahulodge.com, Paul Tomasoa LISÄÄ OLLIN SEIKKAILUISTA:

kelluntahaalarimies.blogspot.com, olli@kortman.fi

Sukeltaja 5/2014 7

Tyrskyt

Vapaasukelluksen

MM-pronssia Suomeen VUODEN 2014 VAPAASUKELLUKSEN MM-KISAT KÄYTIIN SYYSKUUN LOPUSSA ITALIAN SARDINIASSA.

järjestetään joko yksilö- tai joukkuekisa. Tänä vuonna oli vuorossa joukkuekisa, johon Suomesta osallistui miesten joukkue: Mikko Anttonen, Mikko Pöntinen ja Antero Joki.

Joukkuetta johti Johanna Nordblad, joka valmensi miehet huippusuorituksiin. Elina Manninen lähti mukaan välittämään kisatunnelmia kuvien ja blogikirjoitusten kautta.

Joukkuekisassa jokainen suorittaa kolme lajia ja kaikkien tulosten summa ratkaisee sijoituksen. Asetelma miesten sarjassa vaikutti kisojen alussa aika selvältä. Hallitseva maailmanmestari Kroatia sekä kovatasoisen joukkueen kasannut Venäjä kilpailisivat voitosta, ja kolmannesta sijasta taistelisi useampi maa Suomi mukaan luettuna.

ELINA MANNINEN

AINA VUOROVUOSIN

Pronssimitalit taskussa. Seuraavaksi tähtäimessä vieläkin kirkkaammat mitalit.

SINNIKKÄÄSTI KÄRKIKAHINOISSA

Ensimmäisenä kisattiin staattisessa hengenpidätyksessä, jonka jälkeen Suomen joukkue oli hienosti neljännellä sijalla. Seuraava laji, Suomen oloissa haastava harjoiteltava, syvyyssukellus, pudotti hieman sijoitusta, mutta vieläkin oltiin kärkikahinoissa. Viimeiseen lajiin lähdettäessä tilanne oli äärimmäisen jännittävä. Huippumaille oli tullut muutamia epäonnistumisia, ja lopulliset sijoitukset ratkaistaisiin pituussukelluksessa. Suomen miehet onnistuivat parhaalla mahdollisella tavalla ja nousivat lopulta kolmannelle sijalle. Voittajaksi sukelsi Venäjä ja toiseksi tuli Tšekki. Pronssi oli jo kolmas Suomelle, mikä kuvaa hyvin maamme korkeaa tasoa maailmanlaajuisesti.

Antero Joki.

Mikko Pöntinen.

Mikko Anttonen.

Johanna Nordblad.

TÄHTÄIMESSÄ JOUKKUEKISAT 2016

Hieno sijoitus herätti paljon ajatuksia siitä, miten sukelluksen tasoa voitaisiin entisestään nostaa. Sukeltajaliiton vapaasukellusvaliokunta on viime vuodet tehnyt järjestelmällistä työtä lajin kehityksen eteen.

Harrastajamäärät ovatkin kasvaneet ja kilpasukelluksen taso noussut. Samaa tuloksellista työtä siis jatketaan, mutta myös uusia projekteja nuorisotoiminnan sekä valmennuksen kehittämiseksi on käynnissä.

Etenkin valmennustoiminnan kehityksen kautta pystymme seuraavissa joukkuekisoissa 2016 ehkä taistelemaan jo hopeasijoituksessa.

MIKKO ANTTONEN

8 Sukeltaja 5/2014

E-kirja tulossa!

Elinaandjohanna.com Documentary julkaisee e-kirjan vapaasukelluksesta.

Kirja on henkilödokumentti vapaasukeltaja Mikko Anttosesta, Mikko Pöntisestä ja Antero Joesta sekä vapaasukelluksen MM-kisoista, jotka pidettiin syyskuussa 2014 Sardiniassa. Kirjan voi ladata ilmaiseksi 20.1.2015 alkaen osoitteesta www.elinaandjohanna.com.

TOP3

Vinkit miellyttävään jääsukellukseen JÄÄSUKELLUSKAUSI LÄHESTYY, JA UUSIA JÄÄSUKELTAJIA KOULUTTAUTUU TÄLLÄKIN KAUDELLA. OIKEILLA VARUSTEILLA ON MIELLYTTÄVÄ SUKELTAA – JÄISSÄKIN. KOULUTTAJA JANI SANTALA ANTAA VINKIT MUKAVAAN JÄÄSUKELLUKSEEN.

1

KUIVAPUKU on

tietysti ehdoton varuste talvella, mutta lämpöliivi ja -hanskat vievät mukavuutta vielä pari porrasta eteenpäin. Kannattaa valita liivi, jossa on ulkoinen akku. Ei ole mukavaa, jos liivi menee epäkuntoon ja lämpenee liian kuumaksi eikä akkuvirtaa saa katkaistua.

2 SUURIN LÄMMÖNHUKKA tapahtuu

pään alueelta. Tähän auttaa

3 LUOLASUKELLUSKURSSI avaa parhaiten jääsukellusympäristöä ja -kohteita. Mutta mitä tekemistä luolasukelluksella on jääsukelluksen kanssa? Molemmissa on kiinteä katto pään päällä. Luolasukellustekniikat soveltuvat hyvin myös jääsukeltamiseen sillä edellytyksellä, että kurssit on käyty ja kohteessa on riittävästi kiinnityspaikkoja ohjausnarulle. Sukeltajaliiton turvaohjekin sallii jääsukeltamisen luolatekniikoilla koulutetuille sukeltajille. Muistakaa silti maltti ja opetelkaa ensin tavanomainen jääsukeltaminen pintanarulla, hakeutukaa kursseille ja tutustukaa turvaohjeeseen.

JAAKKO ALA-HIIRO

hyvä ja sopiva huppu.

Tyrskyt

Kirja

Vrouw Marian viimeinen matka kutsuu lukijan aikamatkalle ja sukellukselle tutkimaan koskematonta, yli 200 vuotta sitten Jurmon kaakkoispuolelle uponnutta alusta.

Vain meren tunteva voi kuvata yhtä taitavasti ja elävästi Vrouw Marian viimeistä matkaa. Kirjoittajien tieto pohjautuu arkistoihin, tutkimukseen ja omaan kokemukseen merenkulusta.

Näillä eväillä kapteeni Lourensin taistelu karilla vahingoittuneen aluksen pelastamiseksi tuodaan terävänä lukijan aistittavaksi.

Matka alkaa laivan lastauksella: lastattavia arvotavaroita havainnoidaan lukijan mielikuvitusta kutkuttavasti. Ajan alusten erityispiirteet ja vertailu nykyaikaan muodostavat kuvan siitä, kuinka vaikeaa purjealuksen navigoiminen Itämerellä on ollut. Oman mausteensa tarinaan tuovat Karri Flinkmanin kuvituskuvat elämästä laivalla. ”On vain pimeä meri, yksinäinen laiva ja sijaintiarvio, jonka perusteella purjehditaan eteenpäin”.

Arkistojen ja mielikuvituksen avulla Vrouw Marian onnettomuudelle löytyy syy – 200 vuotta sen jälkeen. ”Emme saa koskaan tietää, tunsiko kukaan miehistön jäsenistä sitä äärettömän hetkellistä tunnetta, kun alus ikään kuin

alkaa kohota vedestä – ennen kuin se jymähtää kiville”. Karilleajo ja miehistön pelastautumistoimet kuvataan arkisen tehokkaasti.

SUKELLUSKUVAAJA PEKKA TUURI menestyi

loistavasti Vuoden luontokuva -kilpailussa, jonka tulokset julkistettiin 18.10. Hän keräsi peräti seitsemän sijoitusta: kolme sarjavoittoa, yhden kakkossijan, kaksi tuomariston kunniamainintaa sekä jäsenistön kunniamaininnan. Tämä on ennätys kilpailun 34-vuotisessa historiassa. Pekka Tuuri iloitsi sukelluskuvan menestyksestä.

– Olen iloinen, että kilpailun tuomaristo, joka koostui eturivin suomalaisista luontokuvaajista, nosti näin monta vedenalaista kuvaa palkittujen joukkoon.Viimeistään nyt vedenalaisesta luontokuvauksesta on tullut osa suomalaisen luontokuvauksen valtavirtaa.

Vuoden luontokuvaksi valittiin Matti Pukin ”Lokkien taidelento”.

Kilpailuun osallistui kuvia ennätysmäärä: 12 857 kappaletta. www.vuodenluontokuva.fi

PEKKA TUURI

PETRI PUROMIEHEN teos

menestyi Vuoden luontokuva -kilpailussa

Vrouw Marian viimeinen matka Juha Flinkman, Petri Puromies Paasilinna 2014

Titit könkäällä. Sarjavoittaja sarjassa Muut eläimet.

Vaikka aluksen löytyminen Rauno ”Rape” Koivusaaren toimesta sai aikanaan hurjasti julkisuutta, kirja onnistuu lisäämään tähän omat suolaiset pärskeensä. Se pystyy ohittamaan hylyn löytymiseen liittyvät oikeustoimet eleettömästi ja arvailee myös laivan tulevaisuutta.

Sukeltajien kannalta mielenkiintoinen on luku Valmiina sukeltamaan. Hylylle sukelluksen valmisteluun eläytyessä lukija saattaa vaistomaisesti kopeloida varusteiden Dlenkkejä: onhan kaikki mukana.

PEKKA TUURI

JUHA FLINKMANIN JA

Sukelluskuva

PASI MANNERKOSKI

Valmiit lumpeen siemenet. Sarjavoittaja sarjassa Kasvit.

10 Sukeltaja 5/2014

HELI HALAVA

Vinkki

Tahmatassuräpylät istuvat lapsen jalkaan paremmin jarrusukkien avulla. Jarrusukka lisää ”pitoa” jalkaosassa ja on turvallinen käyttää altaalla muutenkin. Sama vinkki pätee myös aikuisille; jarrusukkia saa myös aikuisten koossa.

HIEMAN VÄLJÄT RÄPYLÄT

Uusia seuroja SYKSYN AIKANA Sukeltajaliittoon

on liittynyt kaksi uutta seuraa: Arctic Divers ry ja Atlantis Finswimming Club ry. Atlantis on räpyläuintiin erikoistunut seura, joka tarjoaa räpyläuintikursseja, -leirejä sekä kilpailutoimintaa. Arctic Divers tarjoaa CMAS- ja NAUI-koulutusta, norppa- ja vapepa-toimintaa sekä DAN-koulutusta. Seura toimii Helsingissä sukellusliike One Eye Divingin yhteydessä.

– Periaate on, että kuka tahansa voi tulla liikkeeseen ja sanoa ”päivää, haluan oppia sukeltamaan” tai ”olen jo koulutettu, mutta haluaisin alkaa sukeltaa teidän kanssanne”. Visioni on, että hävitetään tämä jaottelu seurasukeltajiin ja kaupallisiin sukeltajiin; on vain joukko osaavia, aktiivisia ja innokkaita sukeltajia, jotka kaikki toimivat yhdessä. Luodaan uusi sukelluskulttuuri, jossa me palvelemme kaikkia tasapuolisesti tasosta riippumatta, kertoo seuran perustajiin kuuluva Ari-Pekka Arponen, joka toimii myös seuran puheenjohtajana.

Kyytiä kameralle SAMI RAUTIAINEN voitti keväällä arvonnassa Sonyn Action-kameran vastattuaan Sukeltaja-lehden lukijakyselyyn. Onko kameralle ollut perheessä käyttöä?

– Kameraa on tullut käytettyä ulkona eri tilanteissa, ja se on ollut mukana rannalla poikien uimaleikeissä. Itse su­ kellushommissa se ei ole ollut mukana. Kypäräteline on tarkoitus laittaa pojan kypärään crossiajoa kuvaamaan. Kamera kestää kovempaakin käsittelyä, on kevyt ja suojakotelon kanssa vedenkestävä. Kaiken kaikkiaan se on mukava varuste eri harrastusten ja toimintojen kuvaukseen, Sami Rautiainen kertoo.

www.sukelluspukuloitokari.fi

Sukellusaiheinen seinäkalenteri 2015 Avoimena A3-kokoinen, joka kuukaudelle oma aukeama. Nimipäivät ja juhlapäivät mukana.

Hinta 12 €. Saatavana joulukuussa.

Varaukset ja tilaukset: Tornion urheilusukeltajat ry, risto.suomela@pp1.inet.fi

Tyrskyt

Ranskalaisfestivaali yhdisti tekniikan ja taiteen MARSEILLESSA, RANSKASSA, PIDETTIIN LOKA–MARRASKUUN VAIHTEESSA NELIPÄIVÄINEN MAAILMANLAAJUINEN VEDENALAISEN KUVA FESTIVAALI. ILMASTON TILA JA MERTEN KUNTO OVAT SUORAAN RIIPPUVAISIA TOISISTAAN. SIKSI FESTIVAALIN TEEMAKSI OLI VALITTU VALTAMERI – IHMISEN TULEVAISUUS. FESTIVAALEILLE OLI

lähetetty arvioitavaksi 1 500 valokuvaa viiteen eri sarjaan. Eripituisia filmejä oli noin 200. Marseillen mahtavan kongressikeskuksen parin tuhannen hengen auditorio oli lähes aina täynnä yleisöä.

Esillä oli runsaasti myös sukellushistoriaa, valokuvauksen apuvälineitä, yhdistyksiä, liittoja ja viranomaistoimintaa. Uutuutena oli vedenalaisen tekniikan kehittyminen ja sen antamat uudet mahdollisuudet.

Kaikkiin valokuva- ja filmiesityksiin oli panostettu uskomattoman paljon aikaa, vaivaa – ja rahaa.

Festivaalien ehkä vaikuttavimpia esityksiä oli nelinkertaisen vapaasukelluksen

Vapaasukeltajan typpinarkoosi AIKAISEMMIN ON OLETETTU, että

David Salvatori, Italia. 1. palkinto sarjassa Mustavalkoiset kuvat. ennätyksen haltijan Guillaume Néryn musikaali, jossa kuvailtiin typpinarkoosin vaikutuksia.

– Halusimme elävöittää katsojille niitä erittäin henkilökohtaisia kokemuksia, joita esiintyy typpinarkoosissa. Kysymys ei ole doku-

mentista, vaan yrityksestä kuvata ilmiötä taiteellisesti. Jokaisen sukelluksen jälkeen kuvailin ystävilleni kokemiani hallusinaatioita.

Niiden pohjalta tehtiin sitten filmi, Guilleaume Néry kertoi.

Raahen Wanha herra mahdollisuus tutustua Raahen museossa asustavaan maailman vanhimmaksi arvioituun sukelluspukuun, Raahen Wanhaan herraan. Puvun on lahjoittanut museolle kapteeni Johan Leufstadius (1829–1906), joka oli kokenut merenkävijä, kauppias ja purjealuksen omistaja. Pukua on aikanaan käytetty lyhyissä vedenalaistöissä, kuten purjealuksen pohjan tarkastamisessa.

KOKOUSVIERAILLA OLI

SUKELTAJALIITON SYYSKOKOUS PIDETTIIN RAAHESSA 11.10. KOKOUSTA ISÄNNÖI

12 Sukeltaja 5/2014

Sohlman, KHT PricewaterhouseCoopers Oy ja varatilintarkastajiksi Juha Tuomala, KHT PricewaterhouseCoopers Oy. Liiton toiminnantarkastajaksi tilikaudelle 2015 valittiin Mauno Sirén ja varatoiminnantarkastajaksi Markku Leinonen.

Kevätkokous pidetään pääkaupunkiseudulla 18.4.2015. Aiemmasta poiketen Vuoden parhaat palkitaan kevätkokouksessa, joten ehdotuksia Vuoden Parhaiksi voi esittää tammikuun loppuun saakka Sari Nuotiolle sari.nuotio@sukeltaja.fi.

KRISTIINA KARILA

SARI NUOTIO

40-VUOTISJUHLAANSA SAMAN ILTANA JUHLINUT RAAHEN MURSUT RY.

uudeksi puheenjohtajaksi kaudelle 2015– 16 Aleksi Niemisen Helsingistä. Uusiksi hallituksen jäseniksi erovuoroisten tilalle valittiin Pentti Hartikainen Siilinjärveltä, Kari Savolainen Joensuusta, Tero Lehtonen Hämeenlinnasta ja Jani Santala Hausjärveltä. Riku Metsälä Espoosta valittiin hallituksen jäseneksi yhdeksi vuodeksi kesken kauden eronneen jäsenen tilalle.

Syyskokous hyväksyi vuoden 2015 toimintasuunnitelman ja budjetin. Liiton tilintarkastajaksi tilikaudelle 2015 valittiin Hannu

Youtube: Narcose, Free Fall www.underwater-festival.com

PEKKA KAIKUMO

Sukeltajaliitolle uusi puheenjohtaja SYYSKOKOUS VALITSI

typpinarkoosia eli syvyyshumalaa ilmenee vain laitesukeltajilla. 1980-luvulla vapaasukeltajat havaitsivat samanlaisia ilmiöitä sitä mukaa kuin syvyydet lisääntyivät.

Syynä on hiilidioksidin ja typen vaikutusten yhdistelmä. Hiilidioksidinarkoosi ilmenee matalammalla kuin typpinarkoosi. Narkoosissa sukeltaja kokee euforian tai menettää täydellisesti todellisuudentajunsa. Laitesukeltaja kokee narkoosin 50–60 metrin syvyydessä, mutta vapaasukeltajalla ilmiö esiintyy vasta 90–100 metrin syvyydessä. Laitesukeltajalla narkoosi alkaa haihtua jo muutaman metrin nousun jälkeen.Vapaasukeltajalla narkoosi jatkuu ja voimistuu sukelluksen loppuun saakka.

Wanha herra on peräisin 1700-luvulta, mutta muuta sen alkuperästä ei tiedetä. On mahdollista, että puku on suomalaista alkuperää. Sen hanskat muistuttavat suomalaisia kintaita ja saappaat suippokärkisiä pieksuja.

www.fundive.fi JOULUN TARJOUKSET!

Netti

1000 tykkääjää SUKELTAJALIITON FACEBOOK-SIVU sai syyskuussa tuhannen tykkäyksensä. Sivulla tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja jaetaan sukeltajia kiinnostavia linkkejä ja uutisia. Tykkää sivusta Sukeltajaliitto ry ja tule omiesi joukkoon!

Jokamiehenoikeuksia koetellaan Hollolassa YLE VERKKOUUTISTEN

(5.10.2014) mukaan lisääntynyt kiinnostus Hollolan Kiikunlähteellä sukeltamiseen on aiheuttanut huolta alueen maanomistajien keskuudessa. Kiinnostus kirkasvetistä lähdettä kohtaan on lisääntynyt sen jälkeen, kun siellä kuvattiin keväällä Järven tarina -luontodokumenttia.

Lähteen äärellä sijaitsee kolme taloutta, joihin johdetaan

Fun Dive Oy Huoltopalvelut ”Olemme yhtä lähellä kuin lähin Siwa”

talousvedet lähteen silmäkkeistä. YLEn mukaan asukkaat pelkäävät sukeltajien, uimarien ja koirien uittajien sotkevan vedet, sillä lähde on mutapohjainen.

Lahden seudun vesiensuojelupäällikkö Ismo Malinin mukaan alueen kolmisenkymmentä omistajaa ovat järjestäytymässä ja tiukennuksia on tiettävästi tulossa.

Fun Dive Oy Huoltaa valtuutettuna huoltoliikkeenä Apeks,Aqualung, Mares, Cressi, Poseidon ja Dacor regulaattorit. Lähetä regulaattorisi Fun Dive Oy Maariank 8. 20100 Matkahuolto Turku. Palautamme sen takuuhuollettuna 10 arkipäivän kuluessa lähimpään Matkahuollon toimipisteeseen. JouluMaalisikuussa palautus rahtivapaasti.

Regu+annostaja +octo huoltotyö 50€ varaosat laskutamme erikseen

Fun Dive Oy www.dive.fi 0400-740436

Maariankatu 8 Turku, avoinna ti - pe 14-18 la 10-14

KRISTIINA KARILA

Vir kistyskäyttö sallittua Vesistöjen virkistyskäyttö on jokamiehenoikeuden perusteella sallittua yksityisillä mailla ilman maanomistajan lupaa, kunhan siitä ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä eikä tunkeuduta pihapiiriin. Tutustu jokamiehenoikeuksiin osoitteessa www.sukeltaja.fi > Sukellus > Missä saa sukeltaa?

57

5

AW mainos sukeltaja-lehti 05-14.indd 1

21.11.2014 10:31:09

Tyrskyt

Vähäkalaisia kisoja maailmalla SUKELLUSKALASTAJIEN SYKSY ON OLLUT KIIREINEN. MM-KISAT PERUSSA 28.10.–2.11. OVAT VAATINEET HURJAN MÄÄRÄN TYÖTÄ JA VALMISTAUTUMISTA ETUKÄTEEN. AHKERAN SPONSORIEN ETSIMISEN TULOKSENA KALASTAJAT MUUN MUASSA SOLMIVAT YHTEISTYÖSOPIMUKSEN, JOSSA URSUK VASTAA JOUKKUEEN KISA-ASUISTA JA OPM INTERNATIONAL LOWRANCE -MERIELEKTRONIIKASTA.

TEKSTI KRISTIINA KARILA KUVAT SUKELLUSKALASTUSVALIOKUNTA

skauttaamiseen eli vesialueiden tutkimiseen etukäteen 12 päivää. Käytössä oli ensimmäistä kertaa myös viistokaikuluotain, jolla löydettiinkin hyviä paikkoja keskeltä aavaa merta. Laitteen käyttö yleistyy kilpailutoiminnassa.

Kalat osoittautuivat hyvin säikyiksi, ja kisakokoisia kaloja oli niukasti liikkeellä. Kaloja piti myös etsiä koloista, mikä poikkeaa Suomen olosuhteista. Merellä joukkue oli päivittäin 6–8 tuntia. Kisapäivinä reipas aallokko sekoitti näkyvyyden, joten haasteita riitti. Suomi oli kisojen seit-

JOUKKUEELLA OLI

semästoista. Kilpailun voitti Espanja, toiseksi tuli Portugali ja kolmannen sijan vei Kroatia.

– Koen, että menestystä on se valtaisa kokemus, jota saimme. Olemme jo huipulla, kun kukin joukkue ja kisaaja saa olla edustamassa omaa maataan ja harrastajakuntaa. Kisapäivinä iso aallokko sekoitti pohjaa kalastuskelvottomaksi – näkyvyys oli paikoin 40 senttimetriä. Ilo ja into tekemiseen säilyivät kuitenkin kisan viimeiseen sekuntiin asti. Voitimme 17. sijan joukkueena, kapteeni Tapio Sala­kari kertoo.

Peruun lähti Suomesta kahdeksan hengen ryhmä. Kaikkiaan mukana oli noin 80 kilpailijaa 22 eri maasta.

Taistelut vaativat aina uhrinsa, myös tämäkin reissu. Kaksi harppuunaa tuli lentokoneesta vääntyneenä.

Hopeinen PM-kisa SYYSKUUN VIIMEISENÄ VIIKONLOPPUNA

Norjan Kristiansandissa käydyissä PM-kisoissa suomalaisten 1-joukkue nappasi hopean tanskalaisten viedessä kultaa ja Norjan 1-joukkueen pronssia. Kisajärjestäjä antoi yllätykseksi pituusmitan kalan alarajaksi perinteisen yhden kilon rajan sijaan. Pientä vääntöä oli, mutta onneksi järjestäjä piti päänsä. Kova 17 m/sek tuuli nimittäin teki ensimmäisestä päivästä vaikean, Jussi Nuutisen saalista.

14 Sukeltaja 5/2014

eikä myöhästymisiltä ja nollatuloksilta vältytty.

Kova tuuli jatkui toisenakin kisapäivänä, ja järjestäjä vei kisan reservialueelle. Kalat olivat edelleen tiukassa, mutta tutut miehet veivät mitalisijat. Viime vuoden mestari Johan Nielsen onnistui pitämään Matti Pyykön selkänsä takana yhden kalan verran. Suomalaismenestystä täydensi Kim Jaatinen, kun hän pystyi pitämään tasonsa ja nappasi pronssia norjalaisten nenän edestä. Suomen joukkueessa oli peräti kolme ensikertalaista, jotka saivat arvokasta kokemusta tulevaisuuden varalle.

JUKKA LEVONEN

TEEMU VIRTANEN

ven l a t t a a h v a g i n s Diver dettiin poONNA pulah TÄNÄKIN VU ghte 6.11. Diversni rukalla pinnan all ilol keissä eri pu tapahtuman mer an ilmaa. Tapahtum aa m ja la Suomea islja hi aa aik un jonk nettisivusto eleli ito umalle etsittiin eloa, kun tapaht ssa edellisten luopue jaa minnan jatka yi. yt lö i ks ja onne tehtävästä. Jatka kellettiin 22 kohsu sa es om Su i273 sukeltajan vo teessa yhteensä elre pe m uma oli Ta min. Isoin tapaht een kokoontui iem an uh Ra la, missä iaan ke su ltajaa. Kaikk eri seuroista 82 tä yh i sti vedessä ol maailmanlaajuise see ht ko ltajaa 167 aikaa 1 763 suke sa 22 maassa.

lusukeltajat ry Riihimäen Urhei pen ht pa umansa Lo järjesti oman ta 20 i la. Vedessä ol Iso-Melkuttimel a­ si henkilöä pint vii kä se sukeltajaa organisaatiossa. pötila oli nolVaikka ilman läm sikin vain muuta lan vaiheilla ja ve tiut na la, el san puol man asteen plus n ho jo , ta es ks sukellu vat osallistujat n ee metsä ulkotulin upean talvinen auausteen. Uskalt äm toi hienon lis lke su si akin yk tuipa veteen ain vulla ja väitti pu kä är m pa taja jo tä viileä tunkivenkovaan, et autumisen jälnt pi ne iski vasta keen.

Diversnight on Riihimäen Urheilusukeltajille eräänlainen talvisukelluska uden avaus, ja tänä vuonna sääkin oli samaa mieltä.

Räpylämarssilla Joensuussa vietti 45-vuotisjuhlaansa 15.11. paitsi perinteisen Räpylämarssin merkeissä, niin myös toimimalla Liiton aluetapaamisen isäntänä. Tapaamiseen oli järjestetty osallistujille lajikokeilu sukelluskalastuksessa ja vapaasukelluksessa. Uretaanikalat tuli pyydystettyä useampaankin kertaan. Tapaamisessa keskusteltiin sukellusturvallisuuteen liittyvistä asioista, ja illalla juhlittiin seuran komeita vuosia.

Uimalla Pelisäännöt selväksi aina toimintakauden alussa Pelisäännöt, joiden mukaan sitten mennään. Perinteisen paperille kirjaamisen sijasta Keski-Uudenmaan Sukeltajat järjesti Pelisääntöuinnit.

Syksyn ensimmäiselle harjoituskerralle kutsuttiin kaikki ikäryhmät ja heidän vanhempansa. Aluksi käytiin läpi Pelisäännöt, jota seurasi pieni luento lasten ja nuorten liikunnasta. Lopuksi kaikki saivat mennä perheineen uimaan. Tapahtuma oli menestys, sillä väkeä oli paikalla runsaasti. Pelisääntöuinneista aiotaankin tehdä vakituinen tapahtuma.

VELI-MATTI KORPPI-TOMMOLA

NUORISOTOIMINNASSA tehdään

Sinettiseurat ja nuorten urheilun kärkiseuroja. Ne ovat aktiivisia ja kehityshaluisia seuroja – lajiensa ja paikkakuntiensa parhaita.

SINETTISEURAT OVAT lasten

015 Vuonna 2 uutama on ehkä m ää! seura lis

JORMA VÄHÄ

JOENSUUN URHEILUSUKELTAJAT

Lajikokeilu herätti kiinnostusta Joensuussa.

n

Syytä juhlaa Sukellusseuroista sinettiseuroja ovat tällä hetkellä: • Keski-Uudenmaan Sukeltajat, Järvenpää • Saimaan Norpat Urheilusukellusseura, Lappeenranta • Sukellusseura Simppu, Salo • Sukellusseura Vesikot, Kouvola • Tampereen Urheilusukeltajat, Tampere • Urheilusukeltajat, Helsinki

1.11. seuran aktiivisia jäse hl o Ju si . taivalta nssinen an 30-vuotista erkeillä. Pro m o si h e an L n a o iit e, Tiin niä Sukeltajal i Paajasell ettiin Hein nn je eitojalle ja o i S kk ri a er m ersinille, K d n A a n in Sukeltadolle, M e. Parikkalan ll li e k ik o S Pekka in seurasniksi nimetti se jä ia nn ku jien ikuttaneet isesta asti va am st ru pe sa sanen, s, Harri Ris Seppo Vari atinen ja o, Jukka Ja Jukka Aalt nen.

Varpu Rissa

RY juhli ELTAJAT LAN SUK PARIKKA issa palkittiin

Sukeltaja 5/2014 15

Skotlanti

Valtavien hylkyjen

Scapa Flow

Scapa Flow on Pohjois-Skotlannissa, Orkneyn saarella sijaitseva luonnonsatama.

Vedenalaista historiaa on siellä parhaiten säilynyt ensimmäisen ja toisen maailmansodan sekä niiden jälkeiseltä ajalta. Vaikka Scapa Flow’ssa sukelletaan upeilla hylyillä, se tarjoaa paljon nähtävää myös innokkaille biosukeltajille.

TEKSTI PETRI HEIKKINEN, JOUNI HIRVONEN JA SOILI VESANEN KUVAT JOUNI HIRVONEN, TIMO HÄNNINEN JA SOILI VESANEN

Sukeltaja 5/2014 17

Hylkyihin kannattaa panostaa, niissä on paljon nähtävää.

SCAPA FLOW oli keskeinen brittilaivaston tukikohta molemmissa maailmansodissa. Vuoden 1918 marraskuussa, aselevon aikaan, Saksan avomerilaivaston 74 alusta komennettiin turvaan Scapa Flow’hun. Saksan laivasto oli paikalla kymmenen kuukautta ja siitä tuli jopa turistinähtävyys.

Kesäkuussa 1919 Britannian Grand Fleet siirtyi pois Scapan alueelta harjoitukseen. Tässä vaiheessa oli jo selvää, että Saksa joutuisi antautumaan eikä sota enää jatkuisi. Britannian laivaston poistuttua antoi saksalaisten komentaja käskyn upottaa alukset.

54 alusta upposi ja yhdeksän saksalaissotilasta menetti henkensä.

Vuonna 1920 käynnistyi laaja operaatio alusten nostamiseksi.

Operaatio jatkui lähes toisen maailmansodan alkuun saakka, jonka jälkeen nostamatta oli enää kymmenen alusta. Nämä edelleen Scapa Flow’n pohjassa sijaitsevat hylyt olivat matkamme kohteina.

Painekammio takaaminen sukeltajille on orkneylaisille kunnia-asia. Alukset on varustettu hyvin ja ensiaputoiminta organisoitu etukäteen. Miltä tahansa kohteelta saadaan sukeltaja alle kahdessa tunnissa painekammioon, joka sijaitsee sataman läheisyydessä. Kaksi hoitajaa ja lääkäri ovat aina päivystysvuorossa. Painekammiossa hoidetaan yleisimmin öljynporauslautoilla työskenteleviä sukeltajia, harvemmin vapaa-ajan sukeltajia. Aluksen henkilökunta järjestää haluttaessa vierailun kammioon.

TURVALLISUUS JA NOPEAN AVUN

MAHTIHYLKYJÄ

Viikon aikana kävimme kymmenellä hylyllä, joista mainittakoon SMS Karlsruhe (maks. 28 m), SMS Brummer (maks. 34 m), SMS Kronprinz Willhelm (maks. 38 m), SMS König (maks. 42 m) ja SMS Cöln (maks. 36 m). Scapa Flow’n hylyt on poijutettu, mutta niihin ei koskaan ankkuroiduta. Sukeltajat tiputettiin veteen lähellä poijua, ja pintavirta kuljetti poijulle. Sukelluksen jälkeen alus ajoi ottamaan sukeltajat myötävirrasta ja nosti hissillä takaisin alukseen.

Hylyt ovat valtavan kokoisia, eikä niitä yhdellä sukelluksella pysty mitenkään tutkimaan kokonaan. Kapteenimme kertoi sukeltaneensa 150 metriä pitkällä ja vajaat 30 metriä leveällä SMS Markgraftilla (syvyys maks. 45 m) 12 vuotta eikä mielestään ole vielä nähnyt kaikkea. Nurin päin pohjassa makaavan hylyn kansi

18 Sukeltaja 5/2014

on täynnä meritähtiä ja näyttää erehdyttävästi meren pohjalta.

Jos unohtaa, että poiju on kiinnitetty noin 25 metrin syvyyteen hylkyyn, voi luulla katselevansa meren pohjaa.

Moni alus on ylösalaisin pohjassa. Niistä on poistettu koneet ja muuta tavaraa; tykkejä sentään on jonkin verran jäljellä. Tavaroita poistettaessa rakenteita on räjäytetty, ja sen vuoksi jotkut osat ovat vain kasa metallia.

VEDENALAINEN PUUTARHA

Sisälle sukeltaminen on harvalla hylyllä turvallista, mutta ulkopuolellakin riittää katseltavaa. Pinnat ovat täynnä merineilikoita, erinäköisiä ja -kokoisia meritähtiä ja toinen toistaan kummal-

Laivakoira Dougin katse sulattaisi jäisimmänkin sydämen.

Pinnan alla saattaa päästä todistamaan erakkorapujen (Pagurus bernhardus) välienselvittelyä.

Sukeltaja 5/2014 19

lisemman näköisiä rapuja. Hylyiltä ja niiden läheisyydestä löytyy myös monen kokoisia katkarapuja, merisiilejä, erakkorapuja, värikkäitä huulikaloja ja saattaapa koralli- ja sienikasvustojen seasta bongata merietanankin.

Välillä melkein unohti sukeltavansa hylyllä, kun meritähtikerrostuma peitti kokonaan pinnan. Hylkyjen reunojen merineilikkarivistöt olivat kuin puutarhojen kukkaistutukset värien vaihdellessa valkoisesta oranssiin. Huikein kokemus oli SMS Cölnillä 25 metrissä pinnan alla ohi ”lentänyt” kiisla.

HISSILLÄ KANNELLE

Tukiauksemme oli sukelluskäyttöön muunneltu entinen troolari. Valkyrie ottaa kerralla 12 sukeltajaa. Majoitustilat ovat kahden hengen hyttejä, ja varusteiden kuivatukseen on omat tilansa sukelluskannella.

Lamppujen lataaminen on hyteissä kielletty. Kannattaa siis ottaa adaptereita ja virranjakorasioita mukaan, koska pistorasioita on niukanlaisesti. Pullojen täyttö tapahtuu sukelluskannella, jolla oleskelu on täytön aikana kielletty.

Sukeltajien ei tarvitse ponnistella ylös tikkaita pitkin, vaan hissi nostaa sukeltajat ylös yksi kerrallaan.

Alukselta löytyy ensiapuvälineitä ja -taitoa tarvittaessa.

Pienellä dopplertutkalla voidaan kuulla suonissa mahdollisesti virtaavat typpikuplat.

OSAAVA MIEHISTÖ

Kapteeni Hazel Weaver on ammattitaitoinen merenkävijä ja ohjailee alustaan taitavasti suojaten ylös tulevia sukeltajia aallokolta. Hän ei suvaitse minkäänlaisia määräysten ja ohjeiden vastaista toimintaa. Tämä tekee kaikesta toiminnasta paitsi täsmällistä, myös turvallista. Olimme ensimmäinen suomalaisryhmä aluksella ja saimme kiitosta osaavasta ja kurinalaisesta toiminnastamme.

Kokkina hääräävä Helen Hadley ruokkii nälkäisimmänkin sukeltajan vahvalla ruoalla, jota on riittävästi. Myös erikoisruokavalion tilaaminen onnistuu etukäteen. Kansimies Rob Baxandall, niin kuin muutkin, on kokenut sukeltaja ja hoitaa täytöt ja muun toiminnan sukelluskannella tarkasti ja turvallisesti. Ennen veteen hyppäämistä hän vielä tarkasti, että sukeltaja ja varusteet ovat kunnossa. Laivakoira Doug pysyi koko merelläoloajan omalla paikallaan, josta se heitteli anovia katseita vieraille herkkupalan toivossa.

Nitroksit oli tehty tarkasti ja tekniikkamiestenkin kaasut olivat sitä mitä piti. Sukelluskannella oleskelukielto täyttöjen aikana vaikutti jonkin verran tekniikkasukeltajien valmistautumiseen. Sukellukset oli aikataulutettu erittäin tarkasti voimakkaan vuoroveden ja brittiläisen työaikalainsäädännön mukaan. Välillä tuntui, että reben säätämiselle olisi saanut jäädä enemmän aikaa. Yli tunnin sukelluksia tekevien kannattaakin suunnitella aikataulu yhdessä miehistön kanssa.

LYHYET VÄLIMATKAT JA UPEAT NUMMIMAISEMAT

Scapa Flow on hyvä vaihtoehto Egyptin matkalle. Vaikuttavan kokoiset ja näköiset sota-alukset hiljaisessa haudassaan osin kauttaaltaan kukkaloiston peittäminä tekivät suuren vaikutuksen. Lyhyet ajomatkat mahdollistavat kaikille suuremmille hylyille sukeltamisen viikon aikana. Loputtomat vihreät kukkulat sumupilvineen ovat jotain aivan muuta, kuin mitä silmä on tottunut näkemään.

20 Sukeltaja 5/2014

Sukeltajahissi helpotti kannelle nousua.

Jalon juoman jäljillä VISKIN YSTÄVILLE ja miksei muillekin on Highland Parkin tislaamo vierailun arvoinen. Puolen tunnin linja-automatkan jälkeen on vielä 1,5 kilometrin kävely. Viskiä on valmistettu saarella vuodesta 1798 lähtien. Opastetulla kierroksella näytetään ohranjyvän tie valmiiksi tuotteeksi, jonka jälkeen on mahdollisuus viskin maisteluun ja ostosten tekemiseen.

Miehistö ja tyytyväisiä matkalaisia Valkyrien kannella.

Velvet crab (Necora puber) on yksi monista rapulajeista, joita hylyiltä merineilikoiden (Metridium senile) seasta saattaa bongata.

Yhteydet ORKNEYN LENTOKENTTÄ on

saaren pääkaupungissa Kirkwallissa, jonne skotlantilainen lentoyhtiö Logan Air operoi useita vuoroja päivässä Manner-Skotlannin suurimmista kaupungeista (Glasgow, Edinburgh ja Aberdeen). Näihin kaikkiin on hyvät lentoyhteydet niin Lontoosta kuin useista muistakin Euroopan kau-

pungeista. Sukellustukialukset lähtevät Stromnessista, jonne Kirkwallista pääsee taksilla tai bussilla. Matka kestää 30–40 minuuttia.

Logan Air operoi hyvin pienellä kalustolla, joten sukellusvälineiden kuljettaminen lennoilla ei onnistu helposti. Vaikka säiliöt ja painot vuokrataan paikan päältä, on kylmän veden

sukellusvarusteiden mahduttaminen painorajoihin haastavaa. Lisämatkatavarakilojen ostaminen on mahdollista, mutta lentoyhtiö ei takaa niiden kuljettamista samalla koneella. Vaihtoehtona on lähettää osa sukellusvarusteista etukäteen paikalle. Logistiikan voi jättää myös matkanjärjestäjän huoleksi.

HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ

www.loganair.co.uk/ Logan Airin kotisivut

www.scapaflowwrecks.com/ Loistava Scapan historiaa ja hylkyjä esittelevä sivusto.

www.suomalainensukelluskoulu.fi Suomalainen matkanjärjestäjä, joka järjestää sukellusmatkoja Scapa Flow’hun mv-valkyrie.co.uk/ Sukellustukialus MV Valkyrien kotisivut

www.northlinkferries.co.uk/ North Link Ferriesin kotisivut www.northwardsltd.co.uk/ Northwards Ltd. kotisivut

www.visitscotland.com/ destinations-maps/orkney/ Orkneyn viralliset matkailusivut

Sukeltaja 5/2014 21

Persoona / merenneito Nerissa eli Neea Pauri / Rovaniemi

Merenelävien puolestapuhuja:

merenneito Nerissa LAPIN ENSIMMÄINEN, SUOMEN TOINEN JA MAAILMANLAAJUISEN MERENNEITOKARTAN MUKAAN KOKO MAAILMAN POHJOISIMPANA ESIINTYVÄ MERENNEITO ASUU JOULUPUKIN NAAPURISSA. TEKSTI KRISTIINA KARILA KUVA PETRI TEPPO, STUDIO ARTICA

MITEN SINUSTA TULI SUKELTAJA?

MITEN HARJOITTELET MERENNEITOILUA?

Aloitin laitesukeltamisen vähän alle vuosi sitten. Olen suorittanut perus-, jatko- ja nitroksikurssin sekä nyt viimeisimpänä sukellusturvallisuuskurssin. Olen myös aktiivisesti mukana seuramme Rovaniemen Urheilusukeltajien toiminnassa. Sukelluksia on kertynyt viitisenkymmentä.

Seurallamme on uimahallivuoro kolmesti viikossa. Kuvaan itseäni veden alla, jotta oppisin, miltä näytän kameran läpi ja mitä pitää korjata. Sukellan ilman räpylötä 50 metriä ja pystyn pidättämään henkeäni noin 2,5 minuuttia ilman sen kummenmpaa vapaasukelluskokemusta. Aion edelleen parantaa noita tuloksia.

ENTÄPÄ MERENNEITO?

ONKO MERENNEITONA OLEMISESSA JOTAKIN HAASTAVAA?

Merenneitoja olen rakastanut ihan pienestä pitäen. Olen aina sukellellut delfiinipotkuin silmät auki ja tehnyt voltteja. Sukellusharrastus ja vedenalaiseen elämään rakastuminen saivat minut ryhtymään osa-aikaiseksi merenneidoksi. Olin jo aiemmin katsellut Youtube-pätkiä lempimerenneidoistani Hannah Fraserista, Mermaid Melissasta ja Mermaid Katista. Sitten törmäsin uutiseen suomalaisesta merenneito Riiasta, johon otin yhteyttä. Ei mene päivääkään, ettemme chattailisi merenneitoilusta. Me myös tapasimme lokakuussa ja kävimme yhdessä haastattelussa YLEn Puoli seitsemän -ohjelmassa.

Ammattitasoisten silikonipyrstöjen hirmuisen korkea hinta. Täyssilikoninen pyrstö kustomoidulla pyrstöevällä, värityksellä ja mittojen mukaan tehtynä maksaa huimat 2 500–4 000 dollaria. Toivon, että pystyn joskus investoimaan unelmapyrstöön.

MITÄ NERISSA HALUAA KERTOA LUONNOSTA IHMISILLE?

Merenneitojen keskuudessa vallitsee yhteisymmärrys siitä, että meret ja niiden asukkaat tarvitsevat apua ja kaikkien merenneitojen tärkein tehtävä on välittää siitä tietoa eteenpäin. Nerissana olen erityisen huolissani haista, sillä ne ovat ehkä merten väärinymmärretyimpiä otuksia.

MIKÄ MERENNEITONA OLEMISESSA VIEHÄTTÄÄ?

Merenneidot edustavat minulle mystisen kaunista ja pyyteetöntä rakkautta. Muuntautumalla yhdeksi noista merten keijukaisista on helppoa levittää sanomaa merten suojelusta ja pinnan alaisista asukkaista. Haluan myös levittää hyvää oloa ja positiivisuutta ympärilleni.

MITEN NERISSA-HAHMO SYNTYY?

Pääasia on pyrstö, jonka tilasin USA:sta. Pyrstö on ammattilaistyötä: sen on tehnyt Mertailor Eric Ducharme, maailman tunnetuin pyrstöjen valmistaja. Pyrstö painaa 14 kiloa, ja se on tehty mittojeni mukaan platinasilikonista. Maski vaihtelee, mutta yleensä tykkään käyttää muutamaa jalokiveä otsalla, sinisen sävyistä silmämeikkiä ja neutraaleja huulia. Asusteet eli simpukkayläosan sekä erilaiset simpukkakorut ja -hiusklipsit olen tehnyt itse. Nerissa on iloinen ja haluaa ottaa mahdollisimman paljon kontaktia ihmisiin. Hän juttelee, leikkii vedessä lasten kanssa ja käyttää välillä myös merenneitojen omaa kieltä, jota yleisesti kutsutaan merlanniksi.

22 Sukeltaja 5/2014

MITÄ NERISSA PUUHAA IHMISHAHMOSSAAN NEEANA?

Harrastan sirkusta Rovaniemen Sirkus Taika-Ajassa, jossa lajini on vertikaalikangas, eli olen ilma-akrobaatti. Olen myös sirkuksen maskeerausvastaava. Olen työskennellyt kuusi sesonkia Joulupukin luolassa muun muassa tonttuna ja jääprinsessana. Harrastan aktiivisesti sukeltamista Rovaniemen Urheilusukeltajissa.

Koulutukseltani olen matkailun ohjelmapalvelujen tuottaja, ja tällä hetkellä opiskelen Lapin yliopistossa audiovisuaalista mediakulttuuria.

MITÄ TOIVOT NERISSAN TULEVAISUUDELLE?

Toivon, että Nerissa pääsisi olemaan esillä mahdollisimman paljon ja saisi sanomansa kuuluville. Rakastan värkätä merenneitoasusteita, joita harkitsen myyväni vielä joskus. Minua kiinnostaisi myös jollain tavalla osallistua seuramme norppatoimintaan.

Aion myös päästä uimaan trooppisiin vesiin merten eläinten kanssa. Tiivis yhteistyö merenneito Riian kanssa jatkuu myös varmasti.

Joko tai?

HAI VAI DELFIINI?

Delfiini, tuo lapsesta asti rakastamani kaunis ja uskomattoman viisas olento.

Nerissa toivottaa kaikille rauhallista joulua. Muistakaa halia toisianne!

LAITTEILLA VAI ILMAN?

Suomen avovesissä laitteilla, trooppisissa vesissä sekä että ja altaissa ilman.

POHJOISEN MARJAT VAI ETELÄN HETELMÄT?

No kyllä mie sanon, että meiän marjat tietenki!

SIRKUS VAI SUKELLUS?

Jos ei saa sanoa merenneitoilu, niin sirkus. Sirkuksen jengi on minulle kuin toinen rakas perhe.

KALARUOKA: UHKA VAI MAHDOLLISUUS?

Sekä että. Kalat ovat ruokaa siinä missä kaikki muukin, kunhan kalastetaan vastuullisesti ja luontoa kunnioittaen. www.facebook.com/ merenneitonerissa

i l l a r a Kaamokeialla N

NOKIALLA EIVÄT PYHÄINPÄIVÄNÄ liikkuneet muut kuin haamut ja luurangot – ja norpat! Sata norppaa ja ohjaajaa valloittivat uimahallin siinä määrin, että kammotukset katsoivat parhaaksi luikkia muille maille. Ralli oli tällä kertaa yksipäiväinen, mitä pidettiin mukavana vaihteluna. Erityisesti ohjaajat ja järjestäjät kokivat rallin kevyemmäksi järjestää ja viedä läpi. Erilaista oli myös se, että ohjaajat osallistuivat ralliradalle yhtenä ryhmän jäsenenä. Tästäkin tykättiin.

TEKSTI KRISTIINA KARILA KUVAT IRENE SAVOLAINEN JA TOMMI ERONEN

jälkeen unaalla, jonka yi yhteisellä lo st asalista ja ni nt yn ku kä lii lli un Ra ikeistä koul le sä si n tii et vauhtia ha pihalta. ulkoleikeistä

Tomm i

Vatto lä

hetti r

oa. a tait ellist stä d o t tiin pää ti! aadit taan tilla v ljettaa al ä.Varovas s a r Tällä ia piti ku yttämätt st k Vesia vettä läi än h ä ä p

yhmät

radalle

.

Hauskaa!

Pelastamistehtä vässä noudettiin pohjas ta esineitä, hinattiin pelastettava poiju n luo, heitettiin hänelle köysi ja vedettiin reunall e.

stilla simmäisellä ra ”Kaikki ok!” En putken läpi. ja n aa hden renk sukellettiin ka

Hyytävällä rastilla noudettiin kylmäaltaasta yksitellen kirjaimia, joista koottiin yli kymmenen kirjainta pitkä sana.Tehtävän aikana ei saanut puhua.Vaikeaa!

24 Sukeltaja 5/2014

käytiin astilla r s o t ii V amassa kirjoitt realtaassa po nimet pitsa­ an kur a kelluv jaan. ir vierask

Kivaa!

Viimeisellä rast illa kuljetettiin ka ksi renkaalla istuv norppaa pujotte aa luradan läpi köys istä ohjailemalla.

Lopuksi jaettiin hienot palkinnot.

Kuvassa omansa vastaanottaa Nousu ry:n joukkue.

Palkintojenjakoa od oteltiin terapia-altaa n lämmössä. Ei pääs syt vilu yllättämää n!

Mukaoa-n nuoristaan valiokun sii uusia innosisovaliokunta et Nuvaku eli nuor ten ja nuorten itä viemään las tuneita henkilö otasolla. a eteenpäin Liitt sukellustoiminta . sa es od noin viisi vu Kokouksia on MITÄ PITÄÄ

OLLA?

niitä asioihin ja viedä – Halua tarttua rukassa. päin hyvässä po MITÄ SAAT?

eteen-

ksi pääset jestötyöstä. Lisä – Kokemusta jär oiminnassa st llu tä, mitä suke el läh n aa m aa seur essa. tapahtuu Suom mukset uotoiset hake Lyhyet, vapaam keltaja.fi heli.halava@su

VOKsuperviikonloput vuonna 2015

Ajankohdat ovat 17 .–19.4. ja 18.–20.9.

Huhtikuussa järjestet tävät osiot ovat: Kann ustava valmentaja ja ohjaaja (3 h), Liikunnal linen elämäntapa (3 h), Harjoittelun suunnittelu ja arviointi (3 h), Psyykkiset ja sosiaa liset ominaisuudet harjoittelussa (2 h), Op piminen ja opettamine n harjoitustilanteessa (3 h), Taitoharj oittelu (3 h), Tunne ja vuorovaikutustaidot valmennuksessa (2 h).

Syyskuussa järjestettäv ät osiot ovat: Ihmisen elinjärjestelmät ja harjoittelu (3 h), Ka svua ja kehitystä tukeva harjoittelu (2 h), Valmentajana ja ohjaa jana kehittyminen (2 h), Herkkyyskausien huomiointi harjoittelus sa (4 h), Fyysinen har joittelu: voima, nopeus, kestävyys ja liik kuvuus (7 h). www.valmentajakou

lutus.fi

Sukeltaja 5/2014 25

Terveydentila määrittää

sukelluskelpoisuuden PUOLET SUOMALAISISTA KUOLEE SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIIN. NE OVAT SITEN MERKITTÄVÄ TERVEYSUHKA MYÖS SUKELTAJILLE.

TEKSTI VIRPI HAUTAMÄKI

RASVAINEN RAVINTO, korkeat

kolesteroliarvot, tupakointi ja kohonnut verenpaine lisäävät sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Ikääntyessä riski sairastua kasvaa.

– Huono aerobinen kunto, korkea painoindeksi ja lääkitys eivät ole parhaat mahdolliset lähtökohdat, kun urheillaan vaativissa olosuhteissa, joissa jo hapen osapaineen merkittävä nousu altistaa kehon poikkeukselliselle stressille, sukelluslääketieteeseen ja ylipainehappihoitoon erikoistunut patologian erikoislääkäri Anne Räisänen-Sokolowski toteaa.

Yleisesti ottaen sukellusharrastajat ovat kuitenkin pääosin hyväkuntoisia ja tietoisia sukeltamiseen liittyvistä riskeistä.

nesteytyksen kanssa, koska sukelluksen aikana kehosta haihtuu jo luonnostaan yhdestä puoleentoista litraa nestettä, RäisänenSokolowski muistuttaa.

PALUU PINNAN ALLE SYDÄNLEIKKAUKSEN JÄLKEEN

Sepelvaltimotauti tukkii sydämen pintaverisuonia ja aiheuttaa pahimmassa tapauksessa sydäninfarkteja. Sepelvaltimotaudin tavallisin oire on fyysisen rasituksen aiheuttama rintakipu.

Jos tauti saadaan hoidettua kirurgisin toimenpitein pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella, on paluu pinnan alle vielä mahdollista. Kompastuskivi useille operoiduille on sukeltamisen

KAIKKI VERENPAINELÄÄKKEET EIVÄT SOVI SUKELTAJALLE

Noin puoli miljoonaa suomalaista käyttää verenpainelääkkeitä.

Kohonnut verenpaine vahingoittaa valtimoita sekä lisää aivohalvauksen ja sydäninfarktin riskiä.

Jos verenpainetauti pysyy lääkityksen myötä kontrollissa, se ei ole este sukeltamiselle. Lääkityksen kanssa on kuitenkin syytä olla tarkkana, sillä taudin hoitoon käytettävistä neljän tyyppisistä verenpainelääkkeistä vain kaksi soveltuu sukeltajalle. Kalsiumkanavan salpaajat ja reniini-angiotensiinijärjestelmää estävät lääkkeet ovat turvallisia käyttää. Sen sijaan diureetit ja rytmihäiriöidenkin hoitoon käytettävät beetasalpaajat eivät käy yksiin sukellusharrastuksen kanssa.

– Beetasalpaajat estävät sydämen sykkeen nousun, mikä aiheuttaa sen, ettei sydän pysty toimimaan normaalisti rasituksen alla. Diureetit taas ovat nesteenpoistajia ja altistivat siten sukeltajantaudille. Sukeltajan on syytä olla muutenkin tarkkana 26 Sukeltaja 5/2014

Sukeltaja on syvällä pinnan alla ihmiselle vieraassa ympäristössä.

Siksi sukeltaminen saattaa kehon hetkellisesti stressitilaan.

Sukeltajan on syytä tiedostaa omasta terveydentilasta johtuvat riskit, jotka saattavat johtaa äkilliseen toimintakyvyn heikkenemiseen kesken sukelluksen. kanssa epäsopiva sydänlääkitys, joka usein määrätään ainakin vuodeksi leikkauksen jälkeen.

– Kun leikkauksesta toipuminen on sujunut hyvin, oireet ovat pysyneet poissa ja lääkitys on voitu lopettaa, voi kardiologi tehdä uuden arvioinnin henkilön sukelluskelpoisuudesta rasituskokeella.

DIABEETIKKOKIN VOI SUKELTAA

Aikuisiällä ilmenevä tyypin 2 diabetes liittyy usein laajaan aineenvaihduntahäiriöön, josta käytetään nimitystä metabolinen oireyhtymä. Sille on tyypillistä korkea verenpaine, ylipaino, korkeat kolesteroliarvot ja heikentynyt sokerin sietokyky.

– Diabetes on sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka korjaantuu toisilla itsestään elämäntapamuutosten seurauksena. Toiset tarvitsevat sen hoitamiseksi pitkäaikaislääkityksen. Lääkitys ei ole este sukeltamiselle, mutta sairaudesta johtuvat kokonaisriskitekijät vaikuttavat suorituskykyä heikentävästi, Anne RäisänenSokolowski sanoo.

Vielä kymmenen vuotta sitten oltiin sitä mieltä, että nuoruusiän eli tyypin 1 diabetesta sairastavilla ei ole mitään asiaa syviin vesiin. Uusien tutkimusten mukaan sukellusharrastus ei ole kuitenkaan heiltä täysin poissuljettu tietyin reunaehdoin. Diabeetikolla ei saa olla mitään liitännäissairauksia eikä hänellä ole saanut olla koskaan matalan sokeritason aiheuttamia tajunnanhäiriöitä.

Lisäksi insuliinihoidon aloituksesta tai viimeisimmästä muutoksesta on oltava vähintään vuosi.

– Sukellussuunnitelman merkitys korostuu etenkin diabeetikoiden kohdalla. Hylky- tai luolasukeltaminen ei käy päinsä, vaan poistumistien tulee olla turvattu.

Ole rehellinen terveysselvitystä tehdessäsi Yleisesti ottaen kuka tahansa laillistettu lääkäri voi tehdä sukeltajan terveystarkastuksen. Lääkärin tulee kuitenkin olla tietoinen erityisvaatimuksista, joita sukeltajan terveydentilalta edellytetään. Kaksivuotisen sukelluslääketieteen erikoispätevyyden suorittaneita lääkäreitä on Suomessa tällä hetkellä 14, ja heistä kaikki toimivat pääkaupunkiseudulla tai Turussa.

– Kaikilla lajin harrastajilla ei ole mahdollisuutta käyttää erikoislääkärin palveluja. Siksi neuvonkin sukeltajia kääntymään oman lääkärinsä puoleen, Anne Räisänen-Sokolowski kertoo.

Kaikilta 40 vuotta täyttäneiltä otetaan sydänfilmi terveystarkastuksen yhteydessä. Joskus voidaan tarvita kuntopyörällä tehtävä rasituskoe simuloimaan hätätilannetta, jossa sukeltaja joutuu sydäntä kuormittavaan poikkeustilaan.

Moni sortuu kaunistelemaan vointiaan sukeltajan terveysselvityslomakkeeseen, jottei rakkaan lajin harrastaminen vaarantuisi.

– Ruksi kyllä-sarakkeessa ei automaattisesti tarkoita, ettei voi sukeltaa – lopullisen arvion tekee lääkäri. Lomake on laadittu sukeltajan omaksi parhaaksi.

Sukeltaja 5/2014 27

Pohjoisen maisemissa on helppo heittää arkiset kiireet hetkeksi pois mielestä.

Pohjoisen

rauha ja värit

KONGSFJORDIN PIENI KYLÄ tuntuu uinuvan jo talviunilla sesongin ulkopuolella elokuun lopulla. Jopa ainoa kyläkauppa on kiinni. Yövymme aivan satama-altaan vieressä retkeilymajassa, joka on siisti ja kohtuuhintainen. Siellä on myös kuivaushuone sukellusvarusteille. Samaisen Kongsfjord Gjestehusin kautta saa myös vuokrattua kahta mökkiä, joissa kustannus per henkilö jää vielä edullisemmaksi.

Vaikka retkeilymajassa on hyvät mahdollisuudet kokkailuun, käymme välillä syömässä majapaikan ravintolassa annokset ruijanpallasta. Ruoka on todella hyvää. Toivomiamme kunin-

28 Sukeltaja 5/2014

KOLME KIIREISTÄ RUUHKASUOMALAISTA KAVERUSTA AJAA 17 TUNNIN MATKAN POHJOIS-NORJAN KONGSFJORDIIN, LÄHELLE VENÄJÄN RAJAA, KESKELLE EI MITÄÄN. AUTO ON PAKATTU KATTOON ASTI TÄYTEEN SUKELLUSVARUSTEITA. PERILLÄ ODOTTAA NORJAN UPEA LUONTO, PINNAN ALLA JA PÄÄLLÄ. LUONNON RAUHA JA KIIREETTÖMYYS OVAT OMIAAN KATKAISEMAAN STRESSAAVAN TYÖPUTKEN. TEKSTI JUKKA REPO KUVAT EERO HÄLLFORS JA JUKKA REPO

gasrapuannoksia ajatellen olemme liian myöhään liikkeellä, sillä viimeiset ravut tarjoiltiin samana iltana toiselle seurueelle.

Kongsfjordin sukelluskeskuksen Christoph ei turhaan hiosta minuuttiaikatauluilla, vaan järjestää ohjelmaa toiveiden mukaan.

Kun kyselemme helppoa sukelluspaikkaa ensimmäiseksi kohteeksi, hän ehdottaa meille kylän satama-allasta. Saksalainen, vuosia Skotlannissa asunut ja Norjaan kotiutunut isäntämme alkaa suu vaahdossa kertoa, mitä kaikkea jännää voi sataman kellukkeista, koralliriutasta ja pohjassa olevasta merimakkaran kotina toimivasta teepannusta löytyä. Kaikki briiffaukset ovat perusteellisia

ja innostavia. Teepannua emme koskaan löytäneet, mutta varsin paljon elämää ja kauniin liilan väristä korallia näimme.

Muita kohteita

MARTHAN RUORI

Toisena kohteena käymme katsastamassa sukelluskeskuksen kotihylyn, Marthan. Kahdeksankymmentä metriä pitkässä, yli sata vuotta meren pohjassa maanneessa aluksessa on vielä uskomattoman paljon yksityiskohtia jäljellä. Hylyn kansi alkaa vasta 35 metristä, eli ilman pitkällisiä dekoja ei siihen ehdi tutustumaan pitkää aikaa kerrallaan. Toisella kerralla tutkimme hylyn syvemmän peräosan. Hylyistä vähemmän kiinnostunut Eero ottaa tavoitteekseen saada Marthan ruorista vuoden tai vuosikymmenen sukelluskuvan.

Viimeisenä päivänä minä ja Ari annamme Eerolle kunnian valita kohteen, koska olemme pakottaneet hänet kahdesti syvään hylkykohteeseen. Yllättäen Eero valitseekin Martha-hylyn. Häntä oli jäänyt vaivaamaan, voisiko sen ruorista saada vieläkin paremman kuvan, jos valaisemme sitä kahdesta suunnasta. Cristophin ilme on näkemisen arvoinen, kun aamulle kerroimme kohteen hänelle. Sukellus on taas hieno.

VAIKUTTAVAA BIOSUKELLUSTA

Suurimman vaikutuksen tekevät alueen biodyykkikohteet. Uskomatonta, miten värikästä elämää pohjoisen karussa kohteessa on.

Tuntuu, että kaikki on myös suurempaa kuin eteläisessä Norjassa. Vuokot ovat melkein sateenvarjon kokoisia ja runsaslukuisten

HELØYSTEINEN 2 on vedenalainen kallio 30–40 metrin syvyydessä. Siellä vastaan tuli muun muassa kissakala ja monenlaista pienempää eläjää.

STRAWBERRY FIELDS -kohteella melkein kaikki on punaista: korallit, kasvit, erilaiset kalat ja jopa punaiseen kasviin verhoutuneet ravut. Kohde on rinteessä, ja maisemat vaihtuvat melkoisesti valitun syvyyden mukaan.

on loivaan rinteeseen kerääntynyt suuria siirtolohkareita. Päänähtävyytenä piti olla valtavia, melkein kahden metrin korkuisia keltaisia sieniä, mutta me emme niitä huomanneet, vaan keskitymme erakkorapujen ja muiden pienempien eläinten seuraamiseen.

YELLOW BRICK ROADILLA

LILLIPUTTIMAASSA kaikki

tuntui olevan pienempää kuin muualla. Sieltä palatessamme yksinäinen hylje tuli pinnalle moikkaamaan, ja aivan sataman vieressä vastaamme ui parvi pallopäävalaita, jotka tekivät kierroksen ympärillämme.

Sukeltaja 5/2014 29

kampasimpukoiden joukossa on aivan valtavia yksilöitä. Valitettavasti yhdeksi päänähtävyydeksi kuvittelemamme kuningasravut eivät pieniä yksilöitä lukuun ottamatta ole sukeltaen nähtävissä. Ne majailevat satojen metrien syvyyksissä palatakseen talveksi taas mataliin vesiin.

Mediterranean terraces -kohteella löydän pienehkön ravun sotkeutuneena pohjassa lojuvaan kalaverkkoon. Irrotettuani ravun leikkurilla huomaan kohtuullisen kokoisen kuningasravun, joka sekin on kiinni verkossa. Sen irrottaminen olikin haastavampi operaatio. Yritin myöhemmin nostaa verkon ylös, mutta en onnistunut. Christoph lupasi hoitaa sen pois.

Reissun matalin kohde on myös hienoin: Psychedelic Wall tarjoaa hienoa seinämäsukellusta. Sukelluksen alun seinämässä on siellä täällä suuria merivuokkoja, joiden ympärille on kerääntynyt kuningasravun poikasia piirileikkiin.

Seinämästä löytyy pienehkö luola, jonne pääsee kurkkimaan luolan perällä asuvaa rapua. Sukelluksen loppua kohden noustaan lähemmäksi pintaa ja puikkelehditaan suurten kivien ja kelppien välissä.

JÄÄMERELLE PALATAAN VIELÄ

Kongsfjordin sukelluskohteet ovat enimmäkseen suhteellisen syviä, joten paikka ei ole aloittelijalle optimaalinen. Moni kohde on 30–40 metrin syvyydessä, eli dekoja kertyy väkisinkin, jos pohjaa haluaa tutkia. Usein dekoilun saa tehdä välivedessä merkkipoijussa roikkuen. Tosin mataliakin kohteita kuulemma löytyy. Esimerkiksi Psychedelic Wallin pohja on alle 20 metrin syvyydessä.

Kongsfjordista ja sen lähialueista jäi positiivinen kuva sukellus- ja retkeilykohteena. Joka ilta kävimme sukellusten jälkeen vaeltelemassa ja ihmettelemässä alueen upeaa luontoa. Ja joka päivä puhuimme, kuinka ennen aamupäivän venesukellusta voisi joltain alueen hienoilta hiekkarannoilta käydä tekemässä rantasukelluksen.

Jatkuva ulkoilu vei kuitenkin voimat miehistä, ja vietimme aamut majapaikan ruokailuhuoneen ikkunasta maisemia ja pihalla häärinyttä kettua katsellen, lokkien huutoa 30 Sukeltaja 5/2014

Suurimman vaikutuksen tekevät alueen biodyykkikohteet. kuunnellen ja kahvia hörppien. Missään muualla en ole tavannut yhtä sydämellistä sukelluskeskuksen omistajaa kuin Christoph.

Jäi sellainen olo, että olimme siellä hänen vieraanaan emmekä asiakkaina.

Sukelluskeskus: www.dive-and-sea-the-arctic-ocean.com Majoitus: www.kongsfjord-gjestehus.no

KISS palvelee sukeltajaa perusti Kongsfjord International Scuba Schoolin (KISS) edesmenneen avovaimonsa kanssa vuonna 2007. Hän on sukeltanut lähes neljäkymmentä vuotta ja pitänyt aina kylmistä vesistä, joten Jäämeri ja Pohjois-Norja tuntuivat hyvältä paikalta asettua ja perustaa yritys – tiettävästi maailman pohjoisin sukelluskeskus.

Maaliskuu ja syksy elokuun lopusta lokakuun alkupuolelle ovat Christophin mukaan hyviä aikoja sukeltaa. Talvikuukausina näkyvyys voi olla huimat 50 metriä ja meri on aina auki, mutta merenkäynti voi olla kovaa.

– Alueen kuuluisuus on kuningasrapu. Todella kookkaat ravut on pyydetty lähialueilta kuitenkin lähes loppuun.

SAKSALAINEN CHRISTOPH HUPE

Isoimmat ravut elelevät suurimman osan vuotta jopa noin 400 metrin syvyydessä, mutta niitä nousee matalammalle loka– maaliskuussa. Muutenkin meri pursuaa elämää ja värejä. Lähialueella on kolme hylkyä. Lisäksi alueella on pari virtakohdetta. Kohteita on tällä hetkellä yli 30, ja lisää kartoitetaan jatkuvasti, hän kertoo.

Christophin vene kuljettaa 8–10 sukeltajaa kerrallaan, ja käytössä on yksi kompressori.

– Isompikin porukka hoidetaan toki myös hyvin aikatauluttamalla ja suunnittelemalla. Koska meillä on rantakohteitakin, porukkaa voidaan jakaa. Majoittaminen ei ole ongelma, hän lupaa.

Muutakin tekemistä löytyy.

– Järjestämme lintusafareja, joille paras aika on huhtikuusta heinäkuulle. Li-

säksi järjestämme kalastusreissuja. Parhaiten siimat ovat kireinä maaliskuulta elokuun alkuun. Alueella on myös hyvät mahdollisuudet patikointiin. Kauttamme voi järjestää vaikka reissun Venäjälle Vienanmerelle maitovalas- tai jääsukellukselle.

Christophin yritys tekee yhteistyötä yliopiston ja tutkijoiden kanssa. Sukelluskeskus valittiin 20 000 hakijan joukosta raportoimaan ympäristön muutoksista ja meren tilasta. Talvisin Christoph käy kouluissa kertomassa meriluonnosta. Keväisin hän pitää luentoja ja seminaareja meriluonnosta Hurtigrutenin ristelijöille. Lisäksi Christophin tavoitteena on saada Kongsfjordin ja naapurivuono luonnonsuojelualueeksi.

Höyryalus Martha upposi vuonna 1909, kun pahasti vuotavaa alusta oltiin kuljettamassa korjattavaksi.

Sukeltaja 5/2014 31

Kuva-albumi Kilpikonna KILPIKONNAKUVAA KATSOO MIELELLÄÄN, vaikka se onkin melko tyypillinen kasvokuva. Kuva on vähän samea johtuen liian lähellä kameraa sijaitsevasta salamasta ja vedessä olevista hiukkasista. Kuvan reuna-alueet ovat sekavia ja tukkoisia. Kuvauksessa on käytetty aukkoautomaattia arvolla 3,5, joka on salamakuvauksessa erikoinen ratkaisu. Suljinnopeudeksi on automaatti hakenut arvon 1/60, joka on käyttökelpoinen nopeus liikkumattoman kohteen salamakuvauksessa. ISO-arvoksi on valikoitunut 250, joka pienikennoisessa pokkarissa tuottaa vielä kohtuullisen rakeetonta materiaalia.

Etanat KUVAN SÄVYT ovat pääsääntöisesti miellyttävät. Kuva on varsin terävä etanoiden kohdalta. Tämäkin kuva on otettu aukkoautomaatilla ja salamalla (aukko 6,3, aika 1/60, ISO 250).Valotus on kohdallaan kuvan keskialueella, mutta vasen reuna on alivalottunut ja oikea reuna on palannut puhki. Pokkarikameran sisäänrakennetun salaman ominaisuudet sukelluskuvauksessa ovat varsin rajalliset.

32 Sukeltaja 5/2014

Rausku KUVAN KOHDE, KOTKARAUSKU, on

kiehtova eikä kovin yleinen. Rausku on tämän sarjan paras kuva. Rajaus on ok, vaikka kohteen olisi voinut päästää vielä hiukan lähemmäksi. Hengen pidättäminen on eduksi kalojen kuvauksessa, mutta laitteilla sukeltaessa pitää varoa, ettei samalla nouse matalammalle. Kuvauksessa on käytetty aika-automaattia arvolla 1/100. Nopeus on riittänyt kuvan terävyyteen kalan pään alueella, joka on myös automatiikan valitseman ison aukon (2,8) rajallisen tarkkuusalueen kohdalla.

Tämä on kuvan onnistunein ominaisuus. Ilman salamaa otettu kuva on hiukan tumma ja sävytön. Suosittelen välttämään automaattiasetuksia veden alla kuvattaessa. Kannattaa hakea hyvät manuaaliasetukset, koska näin saa parempia kuvia. Automaatti on toki joskus hyvä nopeissa tilanteissa.

Kuvat otti Heidi Strengell. Kuvauksessa on käytetty Canon G12 digipokkaria, joka on pokkarikategoriassa laadukas laite ja mahdollistaa manuaaliasetukset. Kuvia kommentoi Stig Gustavsson. Hän aloitti sukellusvalokuvauksen 1980-luvulla Nikonoksen kinokameroilla. Nykyään hän kuvaa digijärjestelmäkameroilla sekä laite- että vapaasukeltaen. Hän on avustanut Sukeltaja-lehteä kuvillaan ja artikkeleillaan yli 20 vuotta.

Hänen kuviaan ja videoitaan on julkaistu laajalti eri medioissa.

Sukeltaja 5/2014 33

KUVAAJAKSI PAREMMAKSI

Lennä uusiin kuvakulmiin SUKELLUSKUVAN KUVAKULMIIN EIVÄT PÄDE ”MAANPÄÄLLISET” SÄÄNNÖT. KUVAKULMA ON EKSOOTTINEN, SILLÄ KUVAAJA PYSTYY LENTÄMÄÄN KUVAUSHELIKOPTERIN TAVOIN KOHTEEN YMPÄRILLÄ. SOMMITTELUN SÄÄNNÖT PÄTEVÄT VEDEN ALLAKIN. HYVÄN KUVAN PERUSSÄÄNTÖÄ, MENE LÄHELLE KOHDETTA, EI VOI VEDEN ALLA KOROSTAA LIIKAA.

TEKSTI JA KUVAT PASI MANNERKOSKI

SOMMITTELUN suunnit-

telun voi aloittaa pinnalla sukellusparin kanssa. Kuvassa sukelluspari voi antaa kohteelle mittasuhteet ja valaista pääkohteen. Suunnittelemalla kuvaaja saa sukeltajat ja valot oikeisiin paikkoihin. Pinnan alla jokaisen tulee tietää paikkansa, seurata kuvaajan ohjeita, antaa kuvaajan etsiä oikea kuvakulma ja pysyä itse tasapainossa.

Kohteiden sijoittelussa auttaa kolmannessääntö. Kuvan voi jakaa vaaka- ja pystysuunnassa kolmeen osaan ja sijoittaa tärkeän kohteen kuviteltujen viivojen leikkauspisteisiin.

Säännöt on kuitenkin tehty rikottaviksi, ja hyvän kuvan saamiseksi tarvitaan muutakin kuin sääntöjä.

Dramatiikkaa kuvaan luo syvyysvaikutelma, mitä voivat täydentää etualalta taustalle vievät linjat, esimerkiksi hylyn reelinki. Jännitteitä kuvaan luo useamman kohteen välinen suhde, kuten sukeltajan katseen suunta, valaisin ja valon valaisema kohde. Harmoniaa kuvaan luo näiden kohteiden sijoittelu kolmannessäännön mukaisesti ja kuviteltuun kulkusuuntaan jätetty tila.

Ihmisen huomio kiinnittyy kuvan eri alueisiin eri tavalla. Esimerkiksi pienenkin kohteen sijoittaminen oikeaan tai vasempaan yläkulmaan luo kuvaan jännitteitä.

Huomiopisteiden arvoa voi nostaa myös muulla sommittelulla.

Sukeltajaa kohti kulkevat seinämät luovat kuvaan jännitettä.

Sukeltaja katsoo suoraan kameraan ja luo kontaktin katsojaan.

34 Sukeltaja 5/2014

Asiantuntijan vinkit Alli Ikonen, valokuvauksen lehtori Stadin ammattiopistosta, määrittelee sommittelun elementtien suhteeksi kuvapintaan ja tilaan. Kuvan rajaus vastaa kysymykseen ”mitä esitetään” ja sommittelu ”miten esitetään”.

HUOMIOITAVAT ASIAT KUVAUSKOHTEESSA:

• Mene tarpeeksi lähelle kohdettasi. Tämä yleensä pelkistää ja rauhoittaa kuvaa ja tekee siitä kiinnostavamman.

• Myös tausta on tärkeä. Tarkista, että pääkohteesi takana ei ole häiritseviä elementtejä. Esimerkiksi hylyn maston sijoittuminen suoraan sukeltajan taakse vie huomiota itse kuvauskohteelta.

• Kiinnitä huomiota koko kuvapintaan, ei vain pää kohteeseesi. Mitä tapahtuu kuvan reunoilla?

Näkyykö siellä jotain, mikä ei ole sisällön kannalta tarpeellista? Voitko rajata sen, jotta myös reuna alueista tulisi oleellinen osa kuvaasi?

Kuvassa on huomioitu muutamia perusasioita. Purjealuksen kulkusuunta on avoimeen tilaan ja lukusuunnassa. Oikean yläreunan valo tekee taivaasta kiinnostavan. Horisontin kohteet luovat tilanteeseen jännitettä. Sukeltajan kannattaa ottaa myös pintakuvia.

Varusteet

Uintitekniikan opettelun apuväline Arenan Freestyle Breather tehostaa treenausta.Vesi ohjautuu pois suun kohdalta ja luo ilmataskun, jolloin hengittäminen helpottuu.

Hengityksen helpottuessa pään ja sen myötä koko vartalon asento suoristuu.Veden hörppimistä ei tarvitse jännittää ja uiminen muuttuu itsevarmemmaksi. Freestyle Breather on nopea ja helppo koota. Se sopii yhteen useimpien uimalasien kanssa.

Suositushinta 11,95 euroa. www.vandernet.com

Äärimmäistä hengitysmukavuutta Mares FUSION 52X -regulaattorin annostajassa oleva ohitusputki on kokenut todellisen muutoksen: sen poikkipinta-alaa on suurennettu 77 prosenttia ja putkeen on lisätty kaksoiskaarteet, jotta kaasu virtaa tasaisemmin.

Annostaja säätelee virtausta luonnollisesta hengityksestä voimakkaaseen. Uusi korkeapaineventtiili kestää vaativissakin olosuhteissa.

Kummassakin vaiheessa on uusi satiinipintainen viimeistely.

Suositushinta 361 euroa. www.sukelluskeskus.fi

Valoa pinnan alle SeacSub Q 1 on tehokas, laadukas ja kompakti led-valaisin.Valaisimen teho on 240 lumenia, paineenkesto 100 metriin ja paloaika 16 tuntia. Tuotteella on painoa patterien kanssa 147 grammaa.

Hinta 55 euroa. www.divepoint.fi

Uimarin omat hygieniatuotteet Triswim-tuotteet on suunniteltu poistamaan kloorin ja suolaveden hajua iholta ja hiuksista.

Sitrushedelmiltä tuoksuva suihkusaippua sisältää ihoa rauhoittavaa ja suojaavaa aloe veraa, E-vitamiinia ja B5-provitamiinia. Triswim Lotion kosteuttaa tehokkaasti ihoa uinnin jälkeen.

Tuoteperheeseen kuuluu myös shampoo ja hoitoaine.

Hinta 14,90 euroa/kpl (236 ml). swimshop.klubbensport.fi/ dept/Uintivarusteet

Playmobil Special Plus -hahmopakkaus Playmobil Special Plus -hahmopakkaus (4786) vie leikkijän vedenalaiseen maailmaan, jossa sukeltaja etsii aarretta merenpohjasta ja kuvaa löytöjään sukelluskameralla. Ikäsuositus tuotteelle on 4–10 vuotta.

Hinta 4,95 euroa. www.playmobil.de

Puku vapaasukellukseen AquaSphere Swim Skin -puku on avovesiuintiin tarkoitetun Winter Skin -puvun uusi versio. Erinomaisen liu’un ja pienen nosteensa takia puku on suosittu vapaasukelluksessa.

Se on lämmin allasolosuhteissa, eikä kaulus päästä vettä sisään sukeltaessa. Saumojen kestävyyttä on parannettu tikkaamalla.

Saumoista virtaa hieman viilentävää vettä pukuun, mutta vettä ei kerry liiaksi. Naisille ja miehille on omat mallinsa.

Suositushinta 199 euroa. www.ursuk.fi Sukeltaja 5/2014 35

Tapahtumaraportti

Täpärä paluu luolasta pinnalle TARINA LÄHELTÄ PITI -TILANTEESTA JA SEN JÄLKIPUINNISTA NYKYAIKAISESSA MUODOSSAAN, NETISSÄ.

oli sukeltamassa marraskuussa floridalaisessa luolastossa. Toinen sukeltajista tunsi luolan paremmin kuin toinen. Sukeltajat käyttivät sidemount-varusteita ja skoottereita. Heillä molemmilla oli myös tiettävästi kaksi stage-säiliötä.

KAKSI LUOLASUKELTAJAA

Kaksikko eteni skoottereilla suunnitelmansa mukaisesti luolassa ja käänsi sukelluksen sovitusti. Paluumatka eteni hyvin, kunnes luolan mainline eli niin sanottu golden line (keltainen opasnaru) teki mutkan vasemmalle. Lähistöllä oli myös niin sanottu jump-kohta eli alle kymmenen metrin päässä alkavan sivuhaaran valkoinen opasnaru. Sukeltajat joutuivat epähuomiossa tälle narulle, eikä kumpikaan huomannut hetkeen asiaa. Sivuhaara kutistui ahtaammaksi, mutta niin olisi aiottu paluureittikin tehnyt, joten tämä ei alkuun soittanut hälytyskelloja.

Asia valkeni kaksikolle ennen pitkää. Syntyi hämmennystä ja siltin muodostusta.

Pari erkani toisistaan. Sukeltajat eivät enää tienneet, onko toinen edellä vai takana.

Tässä kohtaa tarinasta on jo useita versioita, mutta oleellista on kuitenkin se, että ensimmäinen pääsi ulos ja toinen jäi pidemmäksi aikaa paikallistamaan itseään.

Luolaan jääneen kaasu oli käymässä vähiin, mutta hän löysi erään toisen sukeltajan luolaan päiviä aiemmin jättämän sta-

Älä anna pelolle periksi.

Hätiköiminen tai jähmettyminen ei ole hyvästä. ge-säiliön, jonka hän otti mukaansa varalle.

Sukeltaja löysi ennen pitkää paluureitin suunnan, mutta ei osannut enää arvioida kuinka kaukana oli luolan suulta. Hän menetti kontrollin ja lamaantui paikoilleen.

Pinnalla oli tällä välin hälytetty apua. Paikallisen sukellusliikkeen omistaja sai itsensä veteen onnekkaiden sattumien ansiosta vartin sisällä avunpyynnöstä. Pelastaja onnistuikin löytämään kadonneen sukeltajan noin 60 metrin päästä suuaukosta luolan katosta, reilun kymmenen metrin syvyydestä tilanteessa, jossa tällä oli enää yhdessä säiliössä kaasua noin 70 baria. Sillä kaasumäärällä olisi päässyt luolasta varsin

hyvin ulos, mutta sukeltaja ei enää liikkunut. Hänet piti hinata ulos ja hänelle piti käskyttää vara-annostaja suuhun.

Tästä tapahtumasta tulee oppia kaksi asiaa. Ensinnäkin, vaikka kukaan ei voi sanoa, miten itse toimisi kuolemanvaaran uhatessa ja paniikin hiipiessä, periksi ei saa antaa. Hätiköiminen ei ole hyvästä, mutta ei myöskään jähmettyminen. Tapahtuneessa ei ole kuitenkaan mitään hävettävää vaan ainoastaan opittavaa.

Toiseksi, kaksi päivää tapahtuman jälkeen nettiin alkoi ilmestyä tarinoita, joissa loppuratkaisu oli muutettu niin, että sukeltaja olisikin uinut itse luolasta. On inhimillistä peitellä virheitä, mutta häpeällistä evätä muilta oppia asiasta, johon itse kukin voisi yrittää varautua henkisesti.

Tämä informaatio on kerätty paikan päältä kahdelta taholta: pelastajalta ja sen ylimääräisen stage-säiliön omistajalta (ei sama henkilö). Sormi ei osoita nyt sukeltajiin, vaan nettikirjoittajiin.

MATTI ANTTILA, LAITESUKELLUS- JA TURVALLISUUSVALIOKUNTA, ONNETTOMUUSTUTKINTATYÖRYHMÄ

SUKELLUSPULLOJEN täyttöpaikan vaatimukset TEKSTI MIKA RAUTIAINEN, SUKELTAJALIITON KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ

TURVALLISUUS- JA KEMIKAALIVIRASTO TUKES PÄIVITTI 12.8.2014 OHJEITAAN SUKELLUSPULLOJEN TÄYTTÖPAIKKOJEN VAATIMUKSISTA. PÄIVITETTY OHJE LÖYTYY KOKONAISUUDESSAAN TUKESIN SIVUILTA WWW.TUKES.FI > PAINELAITTEET > TIEDOTTEITA > 12.8.2014 SUKELLUSPULLOJEN TÄYTTÖPAIKAN VAATIMUKSET. TÄSSÄ MUUTAMA KESKEINEN OHJESÄÄNTÖ:

Sukelluspullojen täyttöpaikka on sijoitettava rakennuksessa maanpinnan tasolle seiniltään ja välipohjaltaan lujarakenteisiin tiloihin. Täyttötilasta tulee olla poistumistie, jonka ovi avautuu ulospäin. Rakennuksen omistajalta tai haltijalta on saatava hyväksyntä täyttöpaikan sijoittamiselle rakennukseen.

Lisäksi pelastuslaitokselta on pyydettävä lausunto sukelluspullojen ja kaasupullojen säilytyksestä rakennuksessa.

Täyttötila on pidettävä siistinä. Täyttötilassa ei saa säilyttää sinne kuulumattomia tavaroita tai laitteita. Sukelluspullojen ja -laitteiden huoltoja ei saa tehdä täyttötilassa. Täyttöön menevät sukelluspullot on säilytettävä erillään täytetyistä tai huoltoa vaativista pulloista.

Kompressorin tuottaman ilman on oltava sopiva hengitysilmaksi, vrt. standardi SFS-EN 12021 hengityslaitteisiin tarkoitetun paineilman laadusta. Ilman laatua on mitattava säännöllisesti, esim. kaksi kertaa vuodessa.

Kompressoria on tarkastettava ja huollettava valmistajan ohjeiden mukaisesti. Huolloista on pidettävä huoltokirjaa.

Ohje on syytä lukea kokonaan, sillä se sisältää tärkeää ja yksityiskohtaista tietoa.

Tarkastuslaitos tarkastaa täyttöpaikan ennen sen käyttöönottoa.

Määräaikaistarkastus on tehtävä vähintään kuuden vuoden välein.

Kompressorin ja täyttörampin on oltava teknisesti sellaisia, että sukelluspullot voidaan luotettavasti täyttää enintään suurimpaan sallittuun täyttöpaineeseen.

Pullojen täyttöletkut tulee voida kiinnittää siten, etteivät liitokset irtoa kesken täytön. Pullot on kiinnitettävä tukevasti paikalleen täytön ajaksi.

Täyttöpaikan vastuuhenkilöksi on nimettävä pätevä henkilö. Täyttäjät on perehdytettävä kompressorin ja täyttörampin käyttöön, täytön työvaiheisiin, vaaratilanteiden ennakoimiseen ja niissä toimimiseen sekä sukelluspullojen täyttämistä, merkintöjä ja määräaikaistarkastuksia koskeviin määräyksiin.

Täyttäjien on kirjattava sukelluspullojen täytöt täyttöluetteloon.

Sukeltaja 5/2014 37

Kilwa Kisiwanin saarella on värikäs historia.

Saari oli tärkeä kauppapaikka erityisesti 1000–1500-luvuilla. Sen kautta kulki monenlaista kauppatavaraa muun muassa rautaa, kultaa, norsunluuta, posliinia, tekstiilejä, mausteita – ja orjia. Saaren rauniot muistuttavat sen menneestä loistosta. Rauniokaupunki on nykyisin UNESCOn maailmanperintökohde.

Dhow-veneellä talkoisiin

Ryhmämme lahjoitusvaroin rakennettiin uusi ulkokäymälä ja vanhaakin ehostettiin maalaamalla.

Meidän omat koululaisemme saapuivat liikuntapäivään pukeutuneina yhtenäisiin asuihin, lahjoituksena viemiimme vanhoihin uppopallon MM-kisapaitoihin.

38 Sukeltaja 5/2014

TANSANIAN RANNIKOLLA SIJAITSEVALLA KILWA KISIWANIN SAARELLA ON NOIN 1 500 ASUKASTA. SAAREN KOULU ON SUKELTAJALIITON YSTÄVYYSKOULU. LIITON JÄSENISTÄ KOOTTU RYHMÄ VIERAILI LOKAKUUSSA SAARELLA LIIKE RY:N JA SUKELTAJALIITON TALKOOMATKALLA. MATKA EI JÄTTÄNYT KETÄÄN KYLMÄKSI. TEKSTI JA KUVAT SARI NUOTIO

PIENET KOULULAISET olivat vastaanottamassa venettämme laiturilla. Tervetuloseremonioiden jälkeen jakauduimme paikallisten perheiden vieraiksi. Kaukaiset vieraat saivat kodin parhaan huoneen majapaikaksi. Samassa huoneessa saattoi yöpyä myös hautova kana. Kodit ovat yksinkertaisia savimajoja; huonekaluja ei juuri ole, eikä sähköä.

Ruoka valmistetaan ulkona kivihiilen yllä, ja ruokailu tapahtuu yleensä lattialla. Pihassa on aidattu wc-suoja. Peseytymistä varten isäntäväki lämmitti vettä. Ämpäristä päälle kaatamalla sai huuhdeltua pois enimmät pölyt. Jokainen swahilin sana, joka muistui mieleen, auttoi kommunikoinnissa, sillä vain harva osasi englantia. Lasten kanssa oli helpompi kommunikoida tuliaisina vietyjen askartelukirjojen avulla.

Kilwan sukellusten jälkeen siirryimme meriteitse Mafian saarelle, jolla toimii muutamia sukelluskeskuksia. Alue on luonnonsuojelualuetta, joten sukeltamisesta maksetaan 20 USD:n päivämaksu. Sukellukset tehdään pääosin dhow-veneillä.

Chole Bayn ja ympäristön riutat ovat maailmankuuluja, eivätkä turhaan. Lajien kirjo on valtava, ja riutat ovat hyvässä kunnossa. Toivoimme näkevämme myös valashaita, mutta tällä kerralla niitä ei nähty. Valashaita tavataan alueella yleensä marraskuusta maaliskuuhun. Yösukelluksellekin pääsimme, ja se oli lähes taianomainen.

KUNNOSTUSTÖITÄ JA LIIKUNTALEIKKEJÄ

Talkoopäivät koululla ja illat perheissä olivat matkan unohtumattomin osuus. 150 oppilaan koulussa oli paljon korjattavaa.

Niin oppilaat kuin opettajatkin olivat vaikuttuneita siitä, miten muutamassa päivässä saatiin paljon näkyvää aikaiseksi. Luokkahuoneiden lattioita ja terasseja tasoitettiin sementillä, liitutaulut maalattiin ja pulpetteja kunnostettiin. Koulun piha sai uuden lentopallo- ja käsipallokentän, ja kattoremonttikin eteni.

Työn lomassa ehdittiin tutustua opetukseen ja vetää lapsille liikuntaleikkejä. Saarella pelattiin myös sen historian ensimmäinen tyttöjen jalkapallo-ottelu: koulun tytöt vastaan Sukeltajaliitto.

Tytöt voittivat 2–1. Voi sitä riemua!

Matkalaiset pääsivät myös tutustumaan LiiKe ry:n paikallisen yhteistyökumppanin Sports Development Aidin toimintaan, tapasivat paikallisia kouluviranomaisia ja vuoden 2015 Helsinki Cup -jalkapalloturnaukseen valmistautuvan FC Viton joukkueen. Ryhmä osallistui myös Kilwa Masokossa järjestettyyn Amer Sports Dayhin, alueen koululaisten yhteiseen liikuntapäivään.

HYVINVOIVIA RIUTTOJA JA TAIANOMAISIA ELÄMYKSIÄ

Sukellukset kuuluivat myös matkaohjelmaan. Ensimmäinen sukelluspäivä Kilwan vesillä oli hieno: viisi kilpikonnaa, skorpionikaloja, leijonakaloja, mureenoja, värikkäitä etanoita, jättimeriahven, safiirikeihäsrausku ja mitä erilaisimpia koralleja ja kaloja, joita illalla yritettiin tunnistaa kirjoista. Intian valtameren veden lämpötila oli 26–27 astetta, vuoroveden vaihtelut suuria ja virtauksia esiintyy.

Maskeja kalastajille Saaren kalastajat kaipaavat maskeja ja snorkkeleita helpottamaan työtään. Jos kaappisi pursuilevat käyttökelpoisista maskeista, voit lahjoittaa ne eteenpäin niitä tarvitseville. Pitäkää vaikka keräys seuran hallivuorolla tai pikkujouluissa ja sopikaa Liiton toimiston kanssa tavaran toimituksesta: office@sukeltaja.fi.

Perinteiset dhow-veneet toimivat yhteysaluksina saaren ja mantereen välillä.

PERSPEKTIIVIÄ OMAAN ELÄMÄNTYYLIIN

Matka oli monella tavalla antoisa ja koskettava. Moni peilasi omaa elämäänsä nähtyyn ja koettuun. Pääsimme aidosti tutustumaan paikalliseen elämään ja lähelle ihmisiä. Hyvin erilaiseen ympäristöön voi avoimella mielellä matkustaessaan kotiutua yllättävän nopeasti. Kotiin palatessa katselee ihmeissään kaikkea sitä tavaramäärää, jonka on haalinut ympärilleen. Päässä pyörii pohdintaa ihmisen tarpeista, rikkaudesta ja köyhyydestä, oikeuksista ja mahdollisuuksista, onnellisuudesta.

Sukeltaja 5/2014 39

Kauden kohde / Länsi-Tonttu, Helsinki

Levätutkimusta Länsi-Tontun liepeillä SUKELTAJIA KIINNOSTAA NÄKYVYYS.VAAKANÄKYVYYS KERTOO KUITENKIN VAIN KYSEISEN PÄIVÄN TILANTEESTA. NOKKELA SUKELTAJA HYÖDYNTÄÄ LEVIEN ANTAMAA TIETOA ARVIOIDESSAAN SUKELLUSKOHTEEN KESKIMÄÄRÄISTÄ KIRKKAUTTA. TEKSTI JAAKKO LEPPÄNEN

näkyvyysmittarina tukee se tosiasia, että levien syvyyslevinneisyyteen vaikuttaa voimakkaasti pohjalle tunkeutuvan auringonvalon määrä. Mitä syvemmällä levät voivat kasvaa, sitä kirkkaampaa vettä kohteella keskimäärin on koko avovesikauden aikana. Syvällä kasvavat levät voivat siis paljastaa kohteen vuositasolla kirkasvetiseksi, vaikka yhdellä tietyllä sukelluksella sattuisikin olemaan surkea näkyvyys.

LEVIEN HYÖDYNTÄMISTÄ

BIOSUKELLUSPÄIVÄ

Urheilusukeltajat ry:ssä alettiin suunnitella syksyn iloksi biosukelluspäivää sukellusmestari Topi Lehdon johdolla. Seura on aiemminkin järjestänyt erilaisia biosukellusretkiä, joiden sisältö on vaihdellut kalaisista yösukelluksista aina pohjaeläinten lajintuntemuksen opiskeluun saakka.

Tänä syksynä kokeiltiin levätutkimusta. Tarkoitus oli selvittää, eroavatko rakkolevän ja haarukkalevän suurimmat kasvusyvyydet

toisistaan, kun sukelletaan saman saaren tuulen- ja suojanpuoleisilta rannoilta. Etukäteen pohdittiin sitä, miten aallokkoisuus voisi vaikuttaa levien suurimpiin kasvusyvyyksiin. Ajatuksena oli, että ehkä kova aallokko pitää avomeren puoleiset rinteet puhtaana irtoaineksesta ja levät voisivat menestyä syvemmällä ilman tukehtumisen pelkoa.

Sukellustyön ohje, lajiesittelyt ja muu esitieto jaettiin osallistujille etukäteen. Levätutkimuspäivään 20.9. osallistui kymmenen seuralaista. Sukelluskohteeksi valittiin Länsi-Tontun saari Helsingin edustalla, joka ajateltiin sijainniltaan ja pohjanlaadultaan sopivaksi tähän tarkoitukseen. Osallistujat saivat nauttia kirkkaasta merivedestä ja poikkeuksellisen kesäisestä säästä.

SUKELLUSTYÖT

Sukeltajat uivat matalasta vedestä suoraan syvemmälle, kunnes syvin rakkoleväyksilö tuli vastaan. Tämän jälkeen jatkettiin sy-

40 Sukeltaja 5/2014

Länsi-Tonttu on eräs Helsingin uloimpia saaria.Tyynenä päivänä se on erinomainen retkikohde.

SOILI VESANEN

JAAKKO LEPPÄN

EN

n toiseen istautuvat päivä Sukeltajat valm uivat Jenni ist all os än väpäivä sukellukseen. Le ski,Timo Kaski, sanen, Sanna Ka Ve ili So , , aa am Sahr as, Ilmari Ikonen Taija Perkiökang , en . on en uh än M i pp Le eid H Jaakko -Erik Törrönen ja Topi Lehto, Paul

Länsi-Tonttu (Länsitoukki)

JAAKKO LEPPÄNEN

Rakkolevä on ehkä helpoimmin tunnistettava levälajimme.

• Kolmen hehtaarin kokoinen puuton kalliosaari Helsingin ulkosaaristossa pisteessä 60,09143 N 25,13097 E (WGS84) Isosaaren kaakkoispuolella. Helsingin keskustasta linnuntietä matkaa on noin 13 km.

• Merenpohja on pääasiassa kallio- ja kivikkopohjaa, ja parinsadan metrin päässä rannasta syvyys on 30 metrin tienoilla.

• Hylkyjä ei lähistöllä tiettävästi ole, mutta saaren eteläpuolelta löydettiin aarrearkun jäännökset joitakin vuosia sitten. Saari on tunnettu mukavana sukelluskohteena jo pitkään.

JAAKKO LEPPÄNEN

vemmälle, kunnes löydettiin syvimmällä kasvava haarukkalevä.

Seuraavaksi käännyttiin aiemmin sovittuun suuntaan ja uitiin haarukkalevän todetun syvyysmaksimin syvyysalueella etsien muita syvällä eläviä yksilöitä. Vartin kuluttua nostettiin nokka takaisin kohti pintaa, etsittiin ensimmäinen vastaantuleva rakkolevä, käännyttiin takaisin 90 astetta paluusuuntaan ja etsittiin syvällä eläviä rakkoleväyksilöitä.

Kymmenen sukeltajan voimin saatiin hienosti tutkittua näiden kahden helposti tunnistettavan levän suurimpia kasvusyvyyksiä Länsi-Tontun kummallakin puolella. Sukeltajat tekivät runsaasti myös muita havaintoja ja toivat pintaan levänäytteitä tunnistettavaksi.

TULOKSET

Sukeltajat tekivät runsaasti havaintoja ja toivat levänäytteitä tunnistettavaksi.

Jenni Sahramaa tekee muistiinpanoja.

Syvimmät haarukkaleväyksilöt (Furcellaria lumbricalis) löydettiin hieman yli 11 metrin syvyydestä.

JAAKKO LEPPÄNEN

Kaikkien syvien rakkolevähavaintojen keskiarvo suojan puolella oli 5,1 metriä ja tuulen puolella 4,7 metriä. Haarukkalevän vastaavat lukemat olivat 10,8 metriä suojan puolella ja 10,5 metriä tuulen puolella. Yhteensä syvyysmerkintöjä saatiin rakkolevästä 46 ja haarukkalevästä 35. Eroa ei siis näyttänyt olevan levien maksimisyvyyden suhteen.

Sukeltajat kuitenkin huomasivat, että tuulen puolella varsinkin rakkolevää oli selvästi runsaammin kuin suojan puoleisella sukellusalueella. Tuulen puolella rakkolevä muodosti selvän vyöhykkeen parin metrin optimisyvyyteen, kun taas suojan puolella rakkolevä kasvoi yksittäisinä pensastoina siellä täällä. Ehkä irtoainesta kertyy suojan puolella rakkolevän optimisyvyyteen Uudenkaupungin vesillä odottaa enemmän kuin tuulen puolelle, ja tämä näkyy harvana rakkolevielä monisuojan hylkypuoleisella löytäjäänsä. vävyöhykkeenä rannalla. Syvemmällä sedimentaation määrä on kummallakin rannalla suurinpiirtein sama, eikä levien maksimisyvyydessä ole eroja.

AIHETTA AJATTELEMISEN

Paritarkastus kunniaan!

SUKELTAJA-LEHDESSÄ 4/14 oli

Matti Anttilan ja Jouni Piispasen loistava artikkeli toimista sukelluksen alussa ja lopussa. Matkoilla näkee, kuinka helposti parityöskentely unohtuu tai sitä ei pidetä niin tärkeänä. Toinen asia, jonka panee merkille, on todella puutteellinen tasapainotus. Joskus mietin, miten henkilö on ylipäätään saanut sukelluskorttinsa.

saa monesta paikasta, monen tasoista ja monella kielellä. Sukellussanasto on suomeksikin sen verran vaikeaa, että jos sitä yrittää ymmärtää huonolla englannilla, pieleen menee.

delleen. Säiliöpainemittari toki löytyy, mutta syvyysmittaria ei useinkaan ole, tai se on ruostunut kiinni 40 metrin kohdalle.

TARKKA PARI sukeltaa

ilman ongelmia. Tämä pitäisi olla kaikille sukeltajille selvä asia. Kun vuokravehkeet on puettu päälle ja alkaa tehdä paritarkastusta, saa osakseen huokailua. Ja tämä on enemmän sääntö kuin poikkeus.

KOULUTUSTA

MAAILMALLA NÄKEE aika huoletonta suhtautumista ensinnäkin varusteisiin. Itsekin opin aluksi aika laiskaksi, kun varusteet oli laitettu valmiiksi ja liivi nostettiin selkään kuin eväsreppu.

Kun melkein heti törmäsimme ongelmiin, aloimme tarkastaa varusteemme, vaikka ne kulloisenkin sukellusfirman vuokravarusteita olivatkin. Vuokravarusteita ei niin syynätä, vaan luotetaan niiden kuntoon ja siihen, että ne ovat asianmukaisesti huollettuja. Useimmiten ovatkin.

KERRAN TASAPAINOTUSLIIVIIN oli laitettu tyhjä pullo. Sen toki huomasin heti, kun tarkastin liivin täyttöä. Kerran oli pullo, jossa oli ilmaa vain 50 baria. Kerran liivi ei täyttynyt ollenkaan.

Väärät liivit ovat arkipäivää. Rikkinäiset vararegut kuitataan olankohautuksella: eihän niitä tarvita… Suunnon taskullisista painovöistämme napataan painoja – ne on aina laskettava uu-

PULLOVENTTIILIÄ TUNTUVAT RÄPLÄÄVÄN kaikki ohi mennessään, divemaster, laivapoika, divemaster uudelleen. Kyllä minä sen itse viimeiseksi tarkastan, ettei säiliöpainemittari liikahda sisään hengittäessä. Hengitetään molemmilla reguilla ja varmistetaan, että venttiili todella on auki.

LIIVIT, SOLJET JA KIINNITYKSET ovat

erilaisia – ne pitää aina katsoa etukäteen. Usein painovyö solkineen saattaa olla pahasti liivin alla piilossa. Sitten vielä annamme toisillemme omasta vara-annostimesta ilmaa, jotta sekin liike tulisi hädän hetkellä automaattisesti. Lopuksi vielä yleissilmäys, ettei mikään roiku ja repsota. Tässä kaikessa ei mene kauaa, ja mitä useammin sen tekee, sitä joutuisammin se sujuu ja tulee rutiiniksi.

VENEISSÄ on usein ahtaat tilat. Heti, kun on saanut varusteet pääl-

leen, pitäisi hypätä toisten tieltä mereen – ilman paritarkastusta.

Yhtäkkinen kiire varusteiden luo, paniikki-pukeutuminen ja mereen hätistely kertovat vain suunnitelmallisuuden puutteesta.

SUOMALAINEN EI VÄHÄSTÄ VALITA. Sukellukset maksavat kuitenkin aika lailla, joten olisi oikein ja kohtuullista vaatia, ettei veneitä lastata ääriään myöten täyteen ja ettei sukellusryhmä ole kaksinumeroinen.

on myös toisten sukeltajien huomioimista. On melko stressaavaa, kun katse väistämättä seuraa niiden parien menoa, jotka huitelevat kymmenien metrien päässä toisistaan.

PARINSA LÄHELLÄ PYSYMINEN

Turvallisia sukelluksia kaikille paritarkastuksen myötä!

Tuija Friman

TUIJA FRIMAN

sukeltaa lämpimässä ja tekee kunnon paritarkastuksen

42 Sukeltaja 5/2014

Tekee hyvää lukea oppikirjat uudelleen silloin tällöin – niin paljon asioita unohtaa.

tetta

Anna palau

Mistä haluaisit lukea seuraavassa numerossa, tiedätkö kiinnostavia juttuaiheita?

stajaksi?

Lehden avu

040 525 6336 | sari.nuotio@sukeltaja.fi

Etsimme uusia avustajia tekemään kanssamme Sukeltaja-lehteä. Ilmoittaudu kirjoittajarekisteriin ja kerro, mistä aiheista haluaisit kirjoittaa.

Lähetä sähköpostia osoitteeseen toimitus@sukeltaja.fi ja kerro kuka olet, mistä haluaisit kirjoittaa sekä yhteystietosi.

amaan

n blogga Tule mukaa

Päästä näkemyksesi, kokemuksesi ja sukelluselämyksesi kuuluville. Sukeltajaliiton nettisivulta www.sukeltaja.fi löytyy sukeltajien oma blogi.

Blogiin ovat tervetulleita kirjoittamaan kaikki sukeltajat. Blogia voi kirjoittaa omalla Blogger-tunnuksella, jonka saa luomalla gmail-tilin.Valmiin tekstin ja mieluusti myös muutaman kuvan voi myös lähettää Liiton toimistolle, ja se viedään blogiin puolestasi.

Kun haluat kirjoittaa, ota yhteyttä kristiina.karila@sukeltaja.fi.

eltajassa!

Mainosta Sukeltajassa tai sukeltaja.fisivustolla. Mediakortti löytyy www.sukeltaja.fi > Sukeltaja-lehti.

Seuroille jäsenetuna pikkuilmoitus veloituksetta, kysy lisää!

www.sukeltaja.fi

Sari Nuotio, toiminnanjohtaja

VASTUULLANI ON Liiton toiminnan johtaminen ja kehittäminen, talousasiat, edunvalvonta sekä järjestökontaktit. Toimin hallituksen ja työvaliokunnan esittelijänä.

Anna meille palautetta! toimitus@sukeltaja.fi

Ilmoita Suk

www.sukeltaja.fi Kristiina Karila, viestintäkoordinaattori MINUUN VOI ottaa

yhteyttä kaikessa viestintään liittyvässä. Otan vastaan juttuja, kuvia ja juttuideoita Sukeltaja-lehteen tai vaikka Sukeltajan blogiin.

0400 163 262 | kristiina.karila@sukeltaja.fi Mika Rautiainen, koulutuspäällikkö VASTAAN koulutustoiminnasta

ja toimin koulutuksen asiantuntijana. Osallistun sukellusnormien ja -turvallisuuden kehittämiseen sekä koulutusmateriaalien tuottamiseen.

0400 380 981 | mika.rautiainen@sukeltaja.fi Riku Verkkomäki, jäsenpalveluvastaava ISO OSA päivästäni kuluu jäsenpalvelussa: tilaukset, laskutus, kortitukset jne. Vastuullani on myös jäsenrekisterin ylläpito ja kehittäminen sekä käyttäjien opastaminen.

(09) 3481 2258 | riku.verkkomaki@sukeltaja.fi Heli Halava, nuorisopäällikkö MINUUN VOI olla

yhteydessä nuorisotoimintaan liittyvissä asioissa. Suunnittelen ja kehitän nuorisotoimintaa yhdessä nuorisovaliokunnan kanssa sekä toimin seurojen tukena.

040 764 1157 | heli.halava@sukeltaja.fi Anne Kettunen, järjestöassistentti HOIDAN monipuolisesti jäsenpalvelun erilaisia tehtäviä sekä jäsenrekisterin ylläpitoa.

(09) 3481 2258 | anne.kettunen@sukeltaja.fi