Sukeltaja 1994 3

3-94 Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n j채senlehti kes채kuu/VOL 33 ISSN 1237-1688

SUOMEN URHEILUKIRJASTJI 21. "c.- !9~A

1···larslilt SUOMESSA VALMISliETTU [5J05] MAAILMANLAAJUISELLA PAT.MENETELMÄLLÄ PARMASOFT

I:tJROVALILOlliTAJA

HUPPU JOKA ISTUU KOKO- TAI PIKKUMASKIIN, TOSI MIELYTTÄVÄSTI

SÄÄTÖTILAVUUSVENTTIILlT JOTKA TOIMIVAT TARKASTI JA NOPEASTI

Diving CenterTurku Sairashuoneenkalu 6, 20100 Turku

Diving Center Hanko Kuningattarenvuori, 10900 Hanko

Puh. 921·301 456

Puh. 949·544 163

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY:N JÄSENLEHTI 2-94 SISÄLTÖ BENGTSKÄR ELÄÄ JÄLLEEN ............................. 4 PÄÄTOIMITTAjALTA ..................................... 5 SUKELLUSTURVALLISUUDESTA TURVALLISEEN SUKELTAMISEEN ......................... 6 TAPAHTUMA RAPORTTIEN MÄÄRÄ ON KASVANUT .... 9 ILMA JOTA HENGITÄN ................................. 11 Iso VALLIRIUTTA ...................................... 12 ME-KORTTIPELI ....................................... 15 FAUNAN VANKI ........................................ 16

SUOMEN URHEILUSUKELTAjAIN LIITTO RV:N JÄSENLEHTI POSTITETAAN SUKELTAjILLE, JOIDEN OSOITTEET jÄSENSEURAT OVAT TOIMITTANEET UITOLLE, JA JÄSENMAKSUT ON MAKSETTU. MUUTEN LEHTEÄ ON SAATAVANA UITON TOIMISTOSTA.

PÄÄTOIMITTAJA ERKKI METSÄVUORI KUSTAVINnE 9 C 24, 20310 TURKU PUH. KOTI (921) 391098 TYÖ (921) 694 317

TOIMITUSSIHTEERI LEENA KOIVUMÄKI KAARI KATU 5 A 2,33100 TAMPERE PUH. JA FAX. KOTI (931) 223 8876

ILMOITUSMYYNTI OSKU PUUKILA OMASSA ELEMENTISSÄÄN. KUVA: PUUKILAN ARKISTO.

HAVERI ................................................. 18 SUKELTAMINEN AMMATTINA ......................... 20 ZARITSA ALEXANDRA .... .. .. .. .. .. .. .... .. .... .. .. ... 22 TAISTELUSUKELTAjIEN HARJOITUSPELI .............. 23 JÖSSESIVUT ............................................. 24 RÄPYLÄUINNIN LÄHETTILÄÄT ........................ 27 LAATuA, LAATUA ..................................... 28 VOI NIITÄ AIKOJA ..................................... 30 VUODEN SUKELTAJA -93 ARI PALVE ............ 31 KOULUTUSPÄÄLLIKÖN KYNÄSTÄ ..................... 31 HALOO, HALOO, PUHELU TOIMISTOSTA ............. 34 UPPOPALLON SM ..................................... 35 VUODEN SUKELLUSKUVA -93 ....................... 36 SIELTÄ, TÄÄLTÄ ....................................... 37 TEKNINEN VALIOKUNTA TIEDOTTAA ................ 38 OSTETAAN, MYYDÄÄN ................................ 40 KALASTUSTA ........................................... 42 RAKKOLEVÄ, SUKELTAjAN PARAS YSTÄVÄ ......................................... 44 TAPAHTUMAKALENTERI ............................... 46

BRITA IKÄVALKO RADIOKATU 20, 00240 HELSINKI PUH. TYÖ (90) 1582257

PUHEENjOHTAjA HELENA JAATI NEN PUH. KOTI (90) 297

5794

TOIMITUS JÄTTÄÄ KIRJOITTAjiLLE VASTUUN HEIDÄN MIELlPITEISTÄÄN. ILMESTYMIS- JA ILMOITUSAINEISTON AIKATAULU NUMERO

ILMESTYY

4 5

10.10.

12.12.

VUOSIKERTA

ILMOITUSAINEISTOPÄIVÄ TEKSTI

9.9.

11.11.

26.8.

28.1 O.

180,-

SUOMEN URHEILUSUKELTAjAIN LIITTO RY RADIOKATU 20, 00240 HELSINKI PUH. (90) 158 2258 FAX. (90) 158 2516 PAINO: SERIOFFSET, TURKU

KANSIKUVA: TERVEISIÄ VALLlRIUTALTA KUVA: ERKKI SnRILÄ

Joka Norpan Kuono kohti Rauman ruskarallia!

Tarkemmin Jössesivuilla

N UORI SUOMI ~ THE

SlLIALlNEf't

••

BENGTSKAR ••••

••

ELAA JALLEEN Paula Wilson

Pohjoismaiden korkein majakka, merestä 52 metriin kohoava Bengtskär, on ollut monessa mukana. Majakan 252 betoniaskelmaa ovat tunteneet lasten jalkojen töminän. Samat portaat ovat olleet verisenä taistelukenttänä. Majakanvartijat ovat turvanneet merenkulkijoiden matkaa ravaten portaita ylös, alas, ylös, alas ... Autioituminen tuli automaation mrötä. Oli kosteaa, kylmääja rappeuttavaa. oRulta ihmiset ja lämpö palasIvat ja nyt majakka elää uuden kukoistuksen kynnyksellä.

Suomenlahden suulla, 25 km Hangosta sijaitseva Bengtskär on Saaristomeren uhkein ja vaikuttavin nähtävyys. Yhdeksän vuosikymmenen ajan se on ohjannut merenkävijöiden kulkua.

Aina ei kulku Hiittisten ulkosaaristossa ole ollut yhtä turvallista. Ennen vuosisatamme alkua karikkoiset vedet koituivat monen laivan tuhoksi. Höyrylaiva Helsingforsin haaksirikon jälkeen 1905 myönsi Keisarillinen senaatti arkkitehti Plorentin Granholmille varat kansallisromanttista kivimajakkaa varten.

Majakka rakennettiin vuonna 1906. Majakkasaaren graniitti todettiin niin hyväksi, että rakennusaine louhittiin paikan päältä.

millaan 1930-luvulla majakassa asui 37 ihmistä.

KUVA: SUKELTAJA-LEHDEN ARKISTO.

SOTA TYHJENSI MAJAKAN 1914 majakka evakuoitiin saksalaisten sotalaivojen jaloista. Ne ampuivat majakkaa kohti kolmisenkymmentä kranaattia vaurioittaen sitä pahoin.

Seuraavana kesänä henkilökunta palasi majakalle.

Majakkavalo sytytettiin kuitenkin vasta 1919. Majakan korjaustöihin ei ryhdytty, ennenkuin Suomenlahden miinat oli raivattu, ja siihen kului tuo viitisen vuotta.

BENGTSKÄRIN TAISTELU

Majakan historian merkitTÄYTTÄ ELÄMÄÄ tävin tapahtuma oli jatkoMajakan asuinkerroksiin - sodan alussa käyty taistelu viiteen huoneistoon - ma- 26.7.1941. joitettiin kolme majakanvarHankoniemen ollessa vetijaa, sumusireeninhoitaja ja näläisten hallussa, oli mamajakkamestari perheineen. jakka oiva tähystys- ja tulenMaailmansotien aikaan johtopaikka suomalaisille. saarella elettiin vilkasta perSumuisena yönä kaksi vehe-elämää ja syntyvyys oli näläistä vartiomoottorivesuuri. Jossain vaiheessa saa- nettä rantautui huomaamatrelle palkattiin oma opetta- ta saaren eteläkärkeen tarja pitämään runsaalle lapsi- koituksenaan räjäyttää makatraalle koulua. Parhaim- jakka.

4

Vihollisen ylivoima ajoi suomalaiset majakan ylimpiin kerroksiin. He saivat tukea Örön ja Granholmenin pattereista ja ilmavoimilta. Venäläiset mukaanlukien Bengtskärin taisteluun osallistui yhteensä yli 1000 miestä. Kiivas ja verinen kesäpäivä päättyi illansuussa suomalaisten voittoon.

AUTIO TALO...

Majakka automatisoitiin 1968, jolloin sen miehittäminen kävi tarpeettomaksi, ja rakennus jäi kylmilleen.

Vähitellen kosteus ja rappeutuminen iskivät rakenteisiin uhaten tuota jyhkeää Itämeren vartijaa. Kesäiset ilkivallan tekijät vauhdittivat rappeutumista.

... HERÄÄ ELOON Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus asettui taloksi majakkasaarelle 1992. Sen alaisen saariston kehittämiskeskuksen tavoitteena on edistää alueen elin-

keinoelämää ja elinolosuhteita.

Nyt alkoi majakassa tapahtua. Saaristomeren merenkulkupiiri ja Turun työvoimapiiri yhdessä yksityisten yritysten kanssa ryhtyivät entisöimään ja kunnostamaan majakkavanhusta.

Talvikaudella 1992-93 majakka oli ensimmäistä kertaa lämmin vuoden 1968 jälkeen. Kosteuden tuhoava voima lakkasi syömästä rakenteita.

KULTTUURI MONUMENTTI Majakka avautuu 1995 ensisijaisesti nähtävyydeksi ja matkailukohteeksi.

Rakennukseen tulee tilat vaihtuville näyttelyilIe, ja Bengtskär 1941-näyttely muistona kohtalokkaasta taistelusta.

Projektin vetäjä Paula Wilson toivottaa niin sukeltajat kuin muutkin merellä kulkevat tervetulleiksi ihastumaan Bengtskäriin!

Paulan tavoittaa numeros~ ta (925) 672 27

SUKELTAJAT DYKARE

Talvi on mennyt ja uusi avovesikausi on jälleen edessä. Toivottavasti se on parempi kuin edellinen, jonka murheelliset tapahtumat eivät unohdu.

Tuleva kesä osoittaa miten koulutusuudistus ja muu turvallisuuteen tähtäävä asennekasvatus vaikuttaa sukelluskäytäntöön.

Toivomme, ettei meidän enää tarvitsisi lukea lehdistä uutisia onnettomasti päättyneistä sukellusretkistä. *** Talvella tuli kuluneeksi kaksikymmentä vuotta siitä marraskuun illasta kun Atte Veijalainen soitti Kokkolaan ja kertoi, että kokoamamme "paketti" Urheilusukeltaja-Iehden siirtämiseksi liiton kustantamaksi lehdeksi oli hyväksytty.

Siitä asti on ensin Urheilusukeltaja, sittemmin Sukeltaja ilmestynyt viisi kertaa vuodessa jokaisen sukeltajan postiluukusta. Lehden toimittaminen on ollut .Iuottamustehtävä, josta olen ollut ylpeä ja iloinen. Helppoa se ei aina ole ollut kun kaikkia vaatimuksia ei ra-

jallisista resursseista johtuVintern är förbi och en rit en lätt uppgift och vi har en ole pystytty täyttämään. ny säsong i öppet vatten inte kunnat uppfylla alla Tekstistä ei ole ollut puutet- står igen för dörren. Man krav pga. de begränsade reta, mutta joskus muusta kyl- får hoppas att denna sä- surserna. Det har inte rått Iäkin. Liiton päätehtävä kun song blir bättre än den fö- brist på texter men ibland ei suinkaan ole lehden kus- regående vars tragiska hän- nog på annat. Förbundets delser inte lätt kan glöm- huvudsakliga uppgift är ju tantaminen. inte att bekosta tidningen. mas.

Denna sommar kommer *** Vuosien varrella olen op- att utvisa hur skolningsre*** Under årens lopp har jag pinut tuntemaan lukemat- formen och övrig informatoman määrän kirjoittavia tion angående säkerheten lärt kärina en otalig mängd ja muitakin sukeltajia. Il- inverkar på våra dykvanor. skrivande och övriga dykaman Teidän kaikkien panosMan får hoppas att vi inte re. Utan Er allas insats hade ta emme olisi pystyneet te- mera skall behöva läsa om vi inte kunnat göra denna kemään lehteä. Vastuullisi- ödesdigra dykutfärder i tid- tidning. 1 medeltal har vi varit tre ansvariga persona meitä on keskimäärin ol- ningarna. lut kolme; ilmoitus hankkija, ner: annonsupptagaren, retoimitussihteeri ja päätoidaktionssekreteraren och *** mittaja.

Under vintern hade det chefredaktören. Men jag Kun kerran vanha sanon- för{lutit tjugo år sedan den tänker inte här gå in på ta kuuluu: "Joka vanhoja novemberkväll då Atte Vei- någon historik utan de drygt muistelee, sitä tikulla sil- jalainen ringde tili Karleby hundra utkomna tidningarmään", en ala tässä mitään och berättade att tidningen na får tala sitt språk. historiikkia sen kummem- Urheilusukeltaja hade godSom avslutning på chefremin esittämään. Runsas sata känts som förbundets tid- daktörens kolumn vili jag ilmestynyttä lehteä kerto- ning. dock tacka Er alla för sakoon puolestaan.

Sedan dess har först tid- marbetet under de gångNäin päätoimittajan pals- ningen Urheilusukeltaja och na åren. Det har varit ett tan päätteeksi haluan kui- sedermera tidningen Sukel- nöje att "dyka" tillsammans tenkin kiittää Teitä kaikkia taja utkommit fem gånger i med Er. kuluneiden vuosien yhteis- året och nått varenda sporttyöstä. Kanssanne on ollut dykare. Tryckningen av tidilo "sukeltaa". ningen har varit ett förtroendeuppdrag som jag har varit både stolt och glad över. Det har inte alltid va-

~

LIS TURVALLISEEN SUKELTAMISEEN Työryhmä: Juhani Kallionpää Erkki Metsävuori Jouko Moisala Markku Saarikoski

On selvää, että minkä tahansa harrastuksen kohdalla vakavat onnettomuudet herättävät keskustelua sekä lajin vaaralli s u ude s ta että sen turvallisuustekijöistä. Kes~ustel':la

.k~y~ään

t!etystl enslslJ.a~se~­ tl omassa pllrISSa, mutta kuten viime kesänäkin, myös yleisellä tasollajopa muutamien ylilyöntien maustamana.

6

Yhtä luonnollista ja odotettua oli viime kesän tapahtumien jälkeen harrastuksesta "vastuussa" olevien tahojen ryhtyminen toimiin, jotka ovat toistaiseksi kaikkien hyvässä muistissa. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, muisti on lyhyt ja keskustelu tyrehtyy ennen pitkää. Harrastuksen piirissä vaivutaan liian pian takaisin entisiin uomiin, mikäli niistä on edes välillä vaivauduttu nousemaan. Vasta uudet tapahtumat - joita kukaan ei toivo käynnistävä prosessin uudelleen.

Vuosikausia sukeltamista harrastaneena ja sitä seuranneena tuntuu pahalta huomata, ettei asioihin saada riittävän nopeasti parannusta aikaan. Toisaalta jotain positiivistakin tapahtuu silloin tällöin. Ilahtuneena panee merkille jokaisen kuivapukusukeltajan, joka on hankkinut tasapainotusliivin. Samoin kokokasvonaamarin käyttäjän, jonka varusteissa havaitsee vara-annostimen muodossa missä tahansa. Sukellushar-

rastuksen turvallisuuden edistämiseksi on siis jatkuvasi tehtävä jotain. Jokainen vuosi olkoon turvallisen sukeltamisen vuosi.

Turvallisen sukeltamisen lukuisat yksityiskohdat ovat lajin avainasia, ja nämä sukellusturvallisuuden perustekijät voidaan jakaa kahteen pääryhmään: aktiivisiin ja passiivisiin. Passiiviset tekijät toimivat ikään kuin taka-alalla. Niitä ovat mm. turvaohjeet, erilaiset kampanjat, koulutuksen tehostamispyrkimykset, sukellusvanhinkurssit jne. Aktiivisella turvallisuudella tarkoitetaan toimenpiteitä, joita ennen sukellusta, sen aIkana ja sen jälkeen sukeltajat itse tekevät minimoidakseen onnettomuudet. Pääosin sukellus turvallisuus synnytetään joka kerta erikseen sukeltajan oman, selkeästi tiedostaman ja tavoitehakuisen toiminnan avulla. Em. tasoa voidaan kohottaa tehostamalla passiivisten turvallisuustekijöiden tasoa ja laatua.

Tarvitaan siis vahvaa asennemuutosta, jotta pääs-

tään ajattelemattomasta sukeIIustavasta kohti turvallista sukeltamista. Vain oma aktiivinen toiminta johtaa siihen. Sukelluksen jokaisessa vaiheessa sukeltaja itse säätelee oman turvallisuutensa tasoa. Vaikka turvallinen sukeltaminen on useiden eri osien summa, yksikin leväperäisesti hoidettu osa voi kaataa koko rakennelman.

Viime kesän tapahtumat käynnistivät todella laajan keskustelun, mikä on sinänsä positiivista. Parasta tietysti olisi, jos keskustelua käytäisiin ensisijaisesti omassa piirissä tai ainakin meidän itsemme johtamana ja kontrolloimana. Tämän vuoksi Turussakin kokoontui viime syksyn aikana useaan otteeseen pieni ryhmä "vanhoja" sukeltajia pohtien jatkotoimenpiteitä.

Tavoitteena oli vahvistaa lähinnä aktiivista sukellusturvallisuutta. Tarkoituksena oli myös julkistaa ryhmän työn tulokset ja näin saada koko kenttä pohtimaan yhteisiä asioita.

FIT FOR DIVING olevia asioita. Tällaiset ra---=:;......---kentavat keskustelut sukel_ _ _,::,.läoOlevaa va iotsikon ter- tamisen turvallisuu esta miä käytetään yleisesti eng- palvelevat ehkä kaikkein lanninkielisessä kirjallisuu- parhaiten uusia, kokematdessa ja erityisesti sukel- tornia harrastajia. Kokelusonnettomuuksien rapor- neempien tulee tällöin ymteissa pohdittaessa sukelta- märtää vastuunsa. jan ominaisuuksia ja sopivuutta sukeltamiseen. On TAITO SUKELTAA JA huomattava, että pohdinta tällöin kohdistuu nimen- TURVALLISUUS omaan kyseiseen sukellukTaito sukeltaa pohjautuu seen, ei sukeltamiseen tietoon, joka nykyisten kouyleensä.

Työryhmänkin lutusohjeiden puitteissa pityön alku lähti tältä pohjal- tää omaksua melko lyhyesta: mitkä seikat tekevät su- sä ajassa. Samoin itse sukeltajan yleisesti ottaen su- keltamisen käytäntökin on kelluskelpoiseksi eli fit for hallittava varsin nopeasti. diving?

Sukelluksen peruskurssin suorittanutta voidaankin verrata juuri autokoulusta päässeeseen, mutta sillä erolla, että ajokortti oikeutTIETO ON taa jatkamaan harjoittelua TURVALLISUUTTA yksin. Sukelluskurssilta valSeuraavassa työryhmän mistunut alokas taas jatkaa tulokset käsittelevät niitä kokeneemman sukeltajan sukellukseen liittyviä asioi- parina ja opastamana. ta, joiden tulee toteutua joPelkkä sukelluskurssin kaisen sukeltajan kohdalla käyminen ei takaa taitoa, täysipainoisesti, jotta sukel- vaan turvalliseksi sukeltalushetkellä jokainen olisi "fit misen tekee vasta monipuofor diving". Työryhmä kä- linen kokemus. Erilaisissa sitteli asiaa sekä henkisen tilanteissa sovelletaan saaettä aineellisen puolen huo- tuja tietoja ja opittuja taimioon ottaen. toja. Vasta ajan ja kokePeruskursseilla jokainen muksen myötä sukeltamisaa sukeltamisesta perus- sesta tulee välikappale, jontiedot, ja opetus noudattaa ka avulla suoritetaan jokin Liiton koulutusohjeita. Tu- muu tehtävä. lokset riippuvat opettajan taidosta sekä opetettavien kyvystä ja halusta oppia.

Jotain asioita voitaneen harkita itseopiskelunkin varaan jätettäväksi.

Sukelluskurssilta saadut tiedot edustavat vasta perustietoa, jota jokaisen alan Aktiivisessa ja turvallisesharrastajan tulisi pyrkiä laajentamaan ja syventämään. sa sukeltamisessa tulee On olemassa suomenkieli- mahdollisimman pian saasiä, aikaansa seuraavia vuttaa taidollinen taso, jol'yleisteoksia, mutta myös ul- la erilaiset sukelluksen aikomailla ilmestyy jatkuvas- kana esiin tulevat tilanteet ti kirjallisuutta, jossa käsi- ratkaistaan lähes refleksintellään sukelluksesta saatua omaisesti. Tätä tasoa ei saauutta tietoa. Käännettynä, vuteta muulla tavoin kuin vaikka oman lehtemme viettämällä tunteja ja taas palstoilla, tämä tieto saa- tunteja veden alla.

Edellä on käsitelty ensisivuttaisi helposti alan harrastajat ja lisäisi näin omal- jaisesti sukellus taitoa sen ta osaltaan turvallista su- perinteisessä muodossa. keltamista. Myös yhdistys- Turvallinen sukeltaminen ten omat seuraillat voivat sisältää taidollisesti myös sekä välittää uutta tietoa erityisosaamista, josta päälettä vahvistaa jo olemassa- limmäiseksi on tässä nos-

tettava taito auttaa. Tämän taidon hankkiminen ja sen Uäp' äminen ed~l myös jatkuvaa, vakavaa harjoittelua. Ennen varsinaista sukellustilannetta pitäisi jokaisen tietää sekä oma että sukellusparinsa valmius kyetä ongelma tilanteessa toimimaan oikein.

Edellä mainittu erityistaito , auttaminen tai pelastaminen kohdistuu toiseen sukeltajaan. Tässä yhteydessä on tietysti myös muistettava painottaa erityistaitoa pelastautua itse. Tätäkään taitoa ei ylläpidetä ilman jatkuvaa harjoittelua.

Vaikka emo taitojen kohdalla periaatteessa puhumme lähinnä passiivisen turvallisuuden alueesta, ovat sekä pelastaminen että pelastautuminen varsinaisen sukellustaidon rinnalla perustaitoja.

SUKELLUSVARUSTEET JA TURVALLINEN SUKELTAMINEN Sukellusvälineillä on oma osansa turvallisessa sukeltamisessa. Tärkeintä on käytettävien välineiden toiminnan ja ennen muuta niiden toiminnallisten rajoitusten tunteminen. Luonnollisesti tällöin edellytetään, että vä-

JOKAINEN VUOSI OLKOON TURVALLISEN SUKELTAMISEN VUOSI! Iineet on oikein huollettu ja sukeltamista ajatellaan siis "fit for diving".

Uusien sukellusvälineiden tasovaatimukset perustuvat nykyisiin Euronormeihin, jotka ovat valmistajaa sitovia. Toinen tasovaatimus asetetaan ennen varsinaista sukeltamista: ovatko välineet sen kertaiseen sukellukseen sopivat? Samalla on oltava tietoisia, että välineistö on huollettu asiantuntevasti valtuutetun huollon toimesta, koskien varsinkin välineistön olennaisimpia osia.

Paineastioita koskevat vaaUmu ' .r.. 't'tite 1 ä hyväksyttävien säiliöiden merkinnät ja niiden kautta hyväksyttävyyden.

Näin hyväksyttyä säiliötä voidaan käyttää vain alkuperäiseen tarkoitukseensa, eikä sen rakenteeseen voida puuttua. Määräykset edellyttävät viiden vuoden välein tehtävää uusintatarkastusta, mutta sukeltajan itsensä tulee tehdä sekä sukelluksen jälkeiset että vuotuiset huoltotoimet. Tällöin on valmistusmateriaalista johtuvat huolto-ohjeet tunnettava. Paineastioihin liittyvät määräykset koskevat myös säiliön venttiiIijärjestelmiä, joten nämäkin on otettava huomioon, jotta säiliö täyttäisi turvallisen sukeltamisen vaatimukset.

Turvallisen sukeltamisen kannalta tärkeä tieto ennen varsinaista sukeltamista on säiliön sisältö. Todennäköisesti se hankitaan edelleen haistaen ja maistaen, mutta kylmissä olosuhteissa tämä tutkimustapa ei anna tarvittavan tarkkaa tietoa.

Hengitysventtiili on sukeltajan tärkein väline. Sitä onkin kehitetty viimeisen kymmenen vuoden aikana ehkä eniten kaikista sukellusvälineistä. Testausvälineistön ja -menetelmien kehittyessä hengitysventtiileistä on saatu entistä täsmällisempää tietoa erilaisissa toimintaolosuhteissa.

Laite, joka on hankittu vuosia sitten, on saattanut silloin edustaa välineistön parhaimmistoa. Tänään sen aika on auttamattomasti ohi. Tosin sukeltaja ei valitettavasti juurikaan ajattele näin oman hengityslaitteensa kohdalla, mutta vanha auto onkin sitten jo aivan toinen juttu. Sukellettaessa meidän olosuhteissamme yksi tärkeimmistä hengitysventtiiIin ominaisuuksista on sen kylmänsieto. Samalla on tiedettävä ne sukeltajan omat sekä huollolliset että käyttöön liittyvät toimenpiteet, joiden avulla kylmänsietoa voidaan lisätä. Huolto onkin hengitysventtiiIin toiminnan kannalta olennainen asia. Oman 7

turvallisuutensa kannalta jokaisen sukeltajan tulee huolehtia, että hänen hengitysventtiilinsä on sukellushetkellä kunnossa.

Euronormi vaatii käytettäväksi yhtä ilman määrän seurantavälinettä. Huonoissa näkyvyysolosuhteissa tai muutoin vaikeissa tilanteissa edellytetään kahden järjestelmän käyttöä. Painemittari, varailmaventtiili ja akustinen hälytin ovat tämänkaltaisia ilman määrää kontrolloivia ratkaisuja.

Turvallisen sukeltamisen lisäämiseksi varailmaventtiili voidaan korvata erillisellä varailmasäiliöllä, jossa on oma hengitysilmaventtiili. Ongelmatilanteista selviytymisen kannalta taas on tärkeätä 'harkita vara-annostimen eri toteutumisvaihtoehtojen liittämisestä sukellusvarustukseen.

Kokokasvonaamarein sukeltavilla tulee aina olla varustuksessaan vara-annostin. on Tasapainotusliivi suunniteltu erityisesti sukeltajalle, ja se on erinomainen apuväline. On kuitenkin korostettava, ettei sen käyttö poista painovyön koon tarkkaa arviointia sy-

vyyden mukaan. Liivin käytön tulee myös olla tarkoin sukeltajan hallinnassa. Lisäksi sukeltajan pitää ennen jokaista sukellusta varmistautua liivin toiminnasta.

Sukeltaminen edellyttää tiettyä mittarivarustustusta.

Siihen kuuluu emo säiliöpainemittarin lisäksi kello tai ajastin, luotettavasti toimiva syvyysmittari sekä kompassi. Nykyään kompassia lukuun ottamatta muut mittarit voidaan korvata sukeltajan tietokoneella, mutta se edellyttää ko. välineen toiminnan täydellistä tuntemusta ja käyttötaitoa.

SUKELLUSTURVALLISUUS JA SUKELTAJAN TERVEYS Terve sukeltaja on turvallinen sukeltaja. Perusteena on tällöin ajallaan tehty terveystarkastus asianmukaisen kaavakkeen vaatimusten mukaan. Voimassaoloaika on viisi vuotta. Turvallisuutta ajatellen tällöin on kyseessä viitteellinen tieto. jokainen sukeltaja huolehtikoon useammistakin terveystarkastuksista, jos aihetta vähänkin ilmenee. Nimittäin turvallisuutta ajatellen sukeltajan on oltava su-

PAAKKILAN KAIVOS ON AVATTU! Tule, koe sen sinertävän kirkas syvyys.

Käytössäsi on kolme (3) allasvaihtoehtoa.

Myönnettävien seura ym. lupien tiedustelu puh. 971-661 761.

Soita niin kerromme lisää!

8

tuvuuden -määritteleminen on kohtuullisen helppoa, psyykkisen sitä vastoin paljon vaikeampaa. Kenen tehtävä tämä määrittely on? Ensisijaisesti jokaisen sukeltajan itsensä. Mikäli kuitenkin ulkopuoliset havaitsevat sellaisten tekijöiden olemassaolon, jotka heidän mielestään estävät turvallisen sukeltamisen asiaan on puututtava.

JATKUVAN HARJOITTELuN MERKITYS TURVALLISEEN SUKELTAMISEEN Kaikki liikunnalliset harrastukset edellyttävät kohtuullista fyysistä kuntoa eivätkä sukellusharrastus tai virkistyssukellus tee poikkeusta. jokainen terve ja normaalikuntoinen ihminen voi ryhtyä harrastamaan sukellusta. Tällöin hyvän fyysisen kunnon ylläpitäminen ja sen lisääminen ovat tärkeitä, joissakin tapauksissa jopa ehdoton vaatimus selviytymiseen vaikeistakin tilanteista. Lisäksi on muistettava, että sukeltajan erityispiirteisiin kuuluu aktiivinen taito olla vedessä uiden ja sukeltaen. Erityisesti talvikausina, jolloin varsinainen sukeltaminen jää vähemmälle, tulee jokaisen vastuuntuntoisen sukeltajan osallistua monipuoliseen uimahalliharjoitteluun, jolloin sukeltamiseen liittyvät rutiinit säilyvät. Turvallisuutta ajatellen sukeltama-

Usein kuulee ettei tiettyjen ongelmatilanteiden harjoitteleminen käytännössä ole edes mahdollista uimahalliolosuhteissa.

Näin varmaan onkin, mutta näiden tilanteiden harjoittelu onnistuu kuitenkin mentaaliharjoittelun keinoin. Sukeltajat voidaan saada kuvittelemaan tilanteita ja niistä selviytymistä ja ohjata näin heitä oikean toimintamallin löytämiseen kuhunkin tilanteeseen.

LOPUKSI Kuten alussa mainittiin, tarkoituksena on ollut käsitellä sellaisia sukellusturvallisuuteen liittyviä asioita, joiden tulee toteutua, ennen kuin sukeltaja varsinaisesti on ajatellut edes sukeltaa. Tekstin ei ole tarkoituskaan antaa vastauksia kaikkiin kysymyksiin, vaan enemmänkin ajaa ajattelemaan asioita. Selkeästi nouskoon kuitenkin jokaisen ajatuksiin: 1. Ovatko välineeni joka suhteessa sukelluskelpoiset?

2. Onko minulla aktiivinen taito pelastautua?

3. Onko minulla aktiivinen taito pelastaa?

4. Olenko muutoinkin "fit for diving"?

Vastaukset Kyllä, ehkä, ei. jo ehkä vastaus edellyttää lisäkoulutusta.

QJ

LAAOUKAS KANTOTELINE

*****************************

Vyö- ja Iyhennyssoljella.

Sopii säiliöön kuin säiliöön. mk 290,-

***********

Aina edulllinen sukeltajan tavaratalo.

URSUK 09 Teollisuuskatu 34 PL15 20521 TURKU PUH: 921-376 700 FAX: 921-377 430 Myynti: Jälleenmyyjät koko maassa.

=J~~~~~m:e~f; löytämässä oikean tien turvallisuuden ke "&II1~"&.L""et lua vakavasti sukellusturvallisuuteen ja siitä vään keskusteluun. Suomen Urheilusukeltajain liiton tekninen valiokunta ilahtunut a muuttuneista asenteista. Keskustelun tarvetta taa se, että viime al.~UI,Da

,;:

TAPAHTU •••• •• MAARA Kari Salo

Määrä on edelleenkin liian vähän. Suunnitellusta poikkeavia sukelluksia on varmasti ollut paljon enemmän kuin 48. Miksi emme ilmoita näistä tapahtumista? Miksi emme jakaisi kokemuksia muiden sukeltajien kanssa? Eihän kaikkien Oikea tie sukellusturvallisuuden kehittämisessä on normaalista tarvitse oppia joka asiaa poikkeavien sukellustapahtumien raportointi. Aiempina vuosikantapään kautta. Lähettä- na Suomen Urheilusukeltajain liittoon on tullut 10-13 raporttia. mällä tapahtumaraportin Viime vuonna raportteja tuli jo 48. voit edistää lajimme turvallisuutta. Raportointi ohjaa myös koulutusta kiinnittä- KÄYTTÄYTYMINEN tärkeyttä allasharjoituksis- Väärät tilannearviot mään huomiota asioihin, ta alkaen. Parin vara-annos- ja asenteet joissa ilmenee eniten epä- Uudet varusteet timen olemassaolo ja sijainOmien kykyjen yliarvioinkohtia.

Varusteet tunnetaan mo- ti, samoin kuin sukelluspa- ti aiheuttaa helposti paniinasti pintapuolisesti. Kui- rin turvaliivin toiminta on kin ja hallitsemattoman tenkin on harhakäsitys, että tunnettava. Avovesiharjoi- nousun.

MITÄ RAPORTIT varusteiden käyttö halli- tuksissa kouluttajan on seuVaativia sukelluksia, kuKERTOIVAT taan. Uusien varusteiden rattava oppilaita herkeämät- ten luolasukelluksia tehYli puolessa saaduista ra- käyttöä on harjoiteltava al- tä. Ihanteellisen sukelluspa- dään ilman minkäänlaista porteista säästyttiin vahin- taalla. Vasta kun varusteen rin muodostavat kouluttaja varustautumista ja koulugolta. Viidesosassa syntyi toiminta, ominaisuudet ja ja oppilas. Kahta oppilasta tusta ko. olosuhteisiin. . ohimenevä oire. Kuolleiden ongelmat tunnetaan, voi- on vaikea valvoa.

Uskallus sukelluksen kesmäärä - Ilon hälyttävä. daan jatkaa harjoittelua avoRäpylän menetys tai no- keyttämiseen tuntuu vaikeRuotsin urheilusukellus- vedessä. Esimerkiksi kuiva- pea vajoaminen aiheuttavat alta. Jos olo tuntuu heikolliitto julkaisee vuosittain puvun käyttöä harjoitelta- helposti kokemattomalle pa- ta tai sukellus pelottaa, voi yhteenvedon tavallisimmis- essa ei riitä, että osataan niikin kohtalokkainkin seu- seurauksena olla paniikki. ta syistä, jotka ovat johta- pukea, riisua, täyttää ja tyh- rauksin, ellei kouluttaja ole Paniikin välttämiseksi ainoa neet normaalista poikkea- jentää se. On harjoiteltava rauhoittamassa tilannetta. oikea ratkaisu on sukellukvaan sukellukseen. Seuraa- oletettuja ongelma tilanteita.

Pariköyden käyttö on it- sen keskeyttäminen. vassa omien raportti emme sestään selvää.

Monesti sukellusta ei haselvittelyssä on käytetty sa- Koulutus Avovesikoul u tuksessa luta keskeyttää, jotta kaveKoulutuksessa on paino- syntyy aina odottamattomia rin sukellus ei menisi pilalmaa asioiden jaottelua kuin ruotsalaisten yhteenvedos- tettava oppilaan varustetun- tilanteita, joihin koulutta- le. Sukellusta jatketaan, temusta ja pari tarkastuksen jan on varauduttava. sa. vaikka paine ei korvissa

.~~~~;;;föj~~~~ · ~ .. on pu usva!' eet vaativat VARAILMA _~...~~~~Y=Ö::: a ltUUitM;. ~~i=:nMiitmnnnmllnit Painotus minen, pahoinvointi ja hui- säännöllistlf maus, jonka jälkeen ollaan vuonna olisi vältetty kolme Varailmaventtiilin asento Painojen oikeaan määrään todellisissa vaikeuksissa. vaaratilannetta, mikäli kui- on tarkistettava aina ennen on kiinnitettävä suurta huoPitkän sukellustauon jäl- vapuvun täyttöventtiilin let- sukellukselle lähtöä. Sukel- miota jo koulutusvaiheeskeen on syytä harjoitella al- kut olisi huollettu säännöl- lusparin on tarkastettava sao Kouluttajilla ja sukellasolosuhteissa ennen avo- lisesti. toistensa laitteen varailman lusvanhimmalla on oltava toiminta. jo kursseilla on nyrkki tuntuma oikeasta paiveteen menoa. Silloin varmuus lisääntyy, eikä jännisyytä opettaa, miten varail- nojen määrästä. Hento märtyksen aiheuttamaa paniikma saadaan käyttöön sekä käpukusukeltaja, joka käytkitilannetta synny.

HENGITYSVENTTIILI tangosta että venttiilistä. tää 2 x 7 litran teräs säiliötä Paine mittari ei korvaa va- ei tarvitse yhdeksän kilon Annostimen irtoaminen railmaa, sillä ongelmien painovyötä.

Pelastautuminen Annostimen kiinnitys let- syntyessä unohdetaan mitKursseilla opetetut pelastamis- ja pelastautumistai- kuun, sekä letkun kiinnitys tarin seuraaminen, jolloin dot unohtuvat nopeasti mi- paineenalentajaan on syytä ilman loppuminen tulee yl- Painovyön pudotus Vyö on oltava kiinnitetty käli taitoja ei jatkuvasti har- tarkistaa säännöllisesti. Yh- lättäen.

Viime vuoden kuoleman- siten, että se voidaan irrotjoitella. On mietittävä rat- dessä kuolemaan johtaneeskaisuja erilaisiin ongelmiin. sa onnettomuudessa vara- tapauksista olisi yksi ehkä taa. Paritarkastuksessa on Esimerkiksi mitä teen, kun annostin oli kiertynyt irti vältetty, mikäli sukeltajalla selvitettävä painovyön toiilma loppuu 30 metrissä tai letkusta. Letkusta alkoi tul- olisi ollut ilmaa varalla. minta. Vyön pudottamista annostin alkaa puhaltaa. la ilmaa, mikä aiheutti su- Tämä i1mareservi olisi an- on harjoiteltava niin paljon, tanut parille kallisarvoisia että se muistuu mieleen Tällaisia tilanteita on hyvä keltajalle paniikin.

Suukappaleen irtoaminen lisäminuutteja selviytymis- myös hätätilanteessa. miettiä mielessään (kuivatä varten.

Yksi raportti kertoi kokeharjoittelu). Kun tilanne on annostimesta Suukappaleen kiinnitys mattoman sukeltajan joutututtu, niin paniikkiakaan ei neen paniikkiin pinnalla. synny niin helposti. Kuiva- annostimeen kannattaa tarharjoittelu yhdistettynä val- kistaa säännöllisesti. Ns. PUVUT JA Onnettomuus väitettiin, kun vottuihin allas- ja avovesi- nippu siteen uusiminen vuosukeltaja pudotti painovyön. harjoituksiin olisi varmasti sittain ei ole kallis toimen- TURVALlIVIT Viime vuoden hukkumisvähentänyt viime vuoden pide.

Noste Suukappaleen jäädessä Kuivapuku menettää nos- tapauksissa kaikilla uhreilonnettomuuksien määrää. hampaiden väliin ja annos- teensa esimerkiksi kaula- la oli painovyö tiukasti kiinSukellusten organisointi timen pudotessa suusta voi mansetin irrotessa, reiän ni. Osassa tapauksista vyön Teoriassa sukellusten syntyä paniikki, ellei tilan- syntyessä. Mikäli välikaulus- pudottaminen olisi todenta ei käytetä, niin koko kas- näköisesti estänyt hengensuunnittelu pelastussuunni- netta ole harjoiteltu. vomaskin irtoaminen tyh- menon. telmineen ja turvasukeltajineen opitaan jo peruskurs- Korkeapaineletkut jentää puvun. Pintaan pääSukellusliikkeiden tulisi sy ilmasta tyhjenneellä pu- Tarkistusrutiinit silla. Käytännön sukelluksilla asiat tuntuvat unohtu- kiinnittää huomiota myy- vulla on hankalaa. Tilanne Ennen sukellukseen lähvan. Ei riitä, että pelastus- miensä korkeapaineletkujen hankaloituu entisestään, jos töä on tarkistettava, että suunnitelma on kassin poh- laatuun. Letkun räjähtämi- turvaliiviä ei ole ja paino- painovyö on irrotettavissa. jalla. Se on kerrottava myös nen sukelluksen aikana ai- vyötä ei pudoteta.

Sukelluksen aikana kannatsukeltajille. Ei riitä, että tur- heuttaa helposti kokemattaa aika ajoin tarkistaa kävasukeltaja on nimettynä. tomalle sukeltajalIe paniidellä, että painovyön solki Hänen on oltava koko ajan kin. Viime vuonna hajosi TURVALIIVIN KÄYTTÖ on etupuolella. sukellusvalmiudessa. Sukel- uusia tai lähes uusia letkuViime vuonna raportoitiin lusvanhimmalla on vastuu ja 11 kappaletta. Onneksi Niin kurssilaisten kuin tapaus, jolloin oppilas vasukellus tapahtumasta. Su- henkilövahingoilta vältyt- muidenkin sukeltajien on josi ja joutui paniikkiin. Pari kellusvanhimman mennes- tiin. harjoiteltava liivin oikeaa yritti irrottaa painovyön. Irsä sukeltamaan tehtävään käyttöä entistä enemmän. rotus ei onnistunut, sillä Vara-annostin Liivin täyttö- ja tyhjennys- vyön solki oli kääntynyt selnimetään toinen henkilö.

Vara-annostimen käyttö nappulat menevät helposti käpuolelle. on suositeltavaa. Se on kiin- sekaisin, jolloin paniikin ILMAN SYÖTTÖ nitettävä sellaiseen paik- mahdollisuus kasvaa. kaan, missä se on näkyvillä Kylmyys Sukellusparin turvaliivin PAINEVAMMAT Kylmässä vedessä sukel- ja helposti saatavissa käyt- toiminta on tunnettava ja lettaessa (ei pelkästään tal- töön. Hyvä tapa on kiinnit- tarkistettava.

Korvan painevauriot vella) on varmistuttava re- tää vara-annostin sukellusNuhaisena ei ole syytä suKuivapukusukelluksessa gulaattorin sopivuudesta liikkeistä saatavaIla muovi- turvaliivin käyttö pitäisi olla keltaa. jo allassyvyyksillä olosuhteisiin sekä täyttöil- sella pidikkeellä. itsestään selvyys. Nykyisin paineenvaihtelut ovat niin jos vara-annostin on työn- on tarjolla jo niin monen- suuret, että tärykalvo voi man kuivuudesta. Viime vuonna on raportoitu nel- netty esimerkiksi takkiliivin laisia turvaliivimalleja, että puhjeta. Avovedessä sukeljästä annostimen jäätymi- vatsahihnan alle ei sitä hä- jokaisen puvun venttiilien lus on uskallettava keskeytsestä. Kuinkahan monta jäi tätilanteessa saada käyt- sijaintiin sopiva turvaliivi tää, jos korvien paine ei töön. raportoimatta? tasaannu. varmasti löytyy.

10

Keuhkorepeämät Va aa . rJoituksessa on muistettava uloshengitys.

Jos paniikin seurauksena rynnätään nopeasti kohti pintaa, on uloshengitys oltava opittuna automaatiotasolle.

YHTEENVETO KAIKESTA Viime vuoden raporttien perusteella oppilaat, Pl-sukeltajat ja Ml-kouluttajat ovat olleet eniten mukana normaalista poikkeavissa sukelluksissa.

Pl-sukeltajat televät liian vaativia sukelluksia. Tilannetta pahentaa kokematon pari. Tällöin kumpikaan ei kykene auttamaan toistaan ongelmien syntyessä. Mlkouluttajat ovat pääosin säästyneet vahingoilta huolimatta erilaisista ongelmatilanteista.

Turvallisemmat asenteet, turvamääräysten noudattaminen ja ongelmatilanteiden harjoittelu olisivat vähentäneet vahinkotapaukset murto-osaan viime vuonna.

Olkaamme tänä vuonna viisaampia.

••

ILMA, JOTA IttENGITAI\I Seppo Salonen SUSL:n omistama paineilma-analysaattori on ollut ahkerassa käytössä parin viime vuoden ajan. Käytössä olevat kaksi neljän litran testipulloa ovat varsinkin kesäisin olleet jatkuvasti liikenteessä eri puolilla Suomea. Ruuhkaakin syntyy, kun pullo viipyy keskimäärin kaksi viikkoa reissussa.

Ilmanäytteestä määritellääI.1 hiilidioksidi (C02), hiilimonoksidi (CO) sekä vesi- ja öljypitoisuus. Homma suoritetaan Bristol-analysaattorilla, jossa käytetään Drägerin testiampulleja.

Allaolevassa taulukossa on yhteenvetona koottu kaikkien 29:n ilmanäytteen tulokset. Alimpana on D1N3188 -normin mukaiset rajat, joita ei saisi ylittää.

Vesipitoisuuden raja on 300 bar:n täyttöpaineella 35 mgjm3 Komponentti:

Vesi, mgjm3

Öljy mbjm3

CO,ppm

C02,ppm

Keskiarvo Minimi Maksimi

84 10 160

0.1 <0.1 0.3

2 0 30

700 500 1500

0.3

50

800

D1N3188 (200bar) 50

Tuloksista huomaa vesipitoisuuden ja hiilidioksidin roimat ylitykset. Korkea vesipitQisuus tuntuu olevan varsinkin pienitehoisten (noin 100 V~in) ..kompuroiden ongelma. Tosin poikkeuksiakin löytyy. MUISTAKAA SAANNOLLINEN KOSTEUDENEROTTIMEN HUOLTO! Kohonneet hiilidioksidipitoisuudet tuntuvat johtuvan ennemminkin ympäristöstä kuin kompuran pakokaasuista, sillä suurin osa ilmanäytteistä on sähkömoottorilla varustetuista kompuroista. Täyttöpaikkana saattaa olla teollisuusalue tai kaupunki. Imuilmaan tulee liikenteen päästöjä, tai imuilma otetaan sisätiloista yms. Luonnon normaali C02-taso on 300-400 ppm, kaupunkialueella noin 500 ppm, ja sisätiloissa arvo saattaa nousta yli 1000 ppm:n. Öljy- ja häkäpitoisuudet olivat hyvin "aisoissa".

Ilma-analyysejä tekee: Seppo Salonen Korpolaisentie 8 28610 Pori (939) 637 0141 koti (938) 381 5938 työ Homma toimii siten, että lähetän tyhjän testi pullon asiakkaalle. Hän täyttää sen 200 bar:iin saakka ja toimittaa sen ylläolevaan osoitteeseen mahdollisimman pian. Tulokset tulevat kirjeitse ja laskun analyysistä lähettää SUSL. Analyysin hinta on SUSL:n jäsenseuroilta 250 mk ja liiton ulkopuolisilta 400 mk. Asiakas maksaa myös testipullon lähetyskulut.

Q.1

UUDISTETTUJA TAPAHTUMARAPORTTEJA SAA SUSL:N TOIMISTOSTA (90) 158 2258 II

IHMISKÄDEN LUOMUKSET

ISO VAL ON MAAILMA Maailman suurimmat elävien olentojen aikaansaamat rakennelmat eivät ole New Yorkin pilvenpiirtäjät eivätkä Egyptin pyramiait. Vaikka rakennustaidon mestarinäytteistä mahtavin näkyy kuusta vaaleana viivana planeettamme pinnalla, se ei ole myöskään Kiinan muuri. Ihmisarkkitehtuurin saavutukset pinta-alaltaan voittavajättiluomus löytyy Australian rannikolta, jonne sen ovat vuosituhansien aikana rakentaneet kalkkia tukirangoikseen erittävät pien~t eläimet, korallipoIYYPlt. Teksti ja kuvat: Erkki Siirilä

Minulle johdanto Isoon valliriuttaan on ilmaan näkyvä mielikuvituksellinen skaala sinisen sävyjä. Kiepun kolme tuntia meren yllä kaksimoottorisessa pienkoneessa, josta maailman suurimpiin kuuluvan luonnonpuiston vartijat tähyävät luvattomia kalastusaluksia.

Aaltojen taittamissa auringonsäteissä kylpevästä merestä erottuvat koralliharjanteet, jotka ovat osa 2000 kilometrin pituista merenkulkijan painajaista. Labyrintin kartoitus alkoi vuonna 1770 matkalla, jolla kapteeni James Cook oli haaksirikkoutua pääriutan ja mantereen välisessä 30-200 kilometriä leveässä salmessa.

Sisäriutalla näen myös saaria, houkuttelevia paratiiseja. Niiden pinnasta osa on turismille, osa luonnonsuojelulle pyhitettyjä.

VAlllRIUTTA ON KANSAlllSYlPEYS Kiinnitän lennolla huomioni Wheeler-riuttaan. Se on näkemistäni koralIiriutoista kauneimpia: merenpohjasta kohoava pyöreä vuori, jonka huipulla on huikaisevan valkoinen hiekkasärkkä.

Pari päivää myöhemmin sukellustukialukseni keula osoittaa kohti 12

PIIKKI KRUUNU LISÄÄNTYY AIKA AJOIN ARMEljOIKSI.

Wheelerin koralleja. Matka Townsvillen satamakaupungista merelle on kuoppainen, ja venetovereitteni alkuinto vai menee meritautiin.

Sisäriuttojen takia merenkulku pääriutan suojassakaan ei ole ongelmatonta: sisäriutat muuttavat petollisesti muotoaan sitä mukaa, kun korallikasvusto yhtäällä levittäytyy ja toisaalla menettää elinalaansa. Meitä pitää väylällä tietokone.

Sukellusryhmässämme on 12 henkeä ja seitsemän kansallisuutta. Kansallisuuksien runsaus on osoitus siitä, että Iso valliriutta on yksi saarimantereen "kolmesta kovasta". Australialaisten mukaan kaksi muuta matkailuvalttia ja kansallisylpeyttä ovat kaikkien tuntema pomppiva pussieläin sekä aavikon yksitoikkoisuutta keskiAustraliassa Iievittävä Ayerin kivi.

Vetovoimaa valliriutassa selvästi on: meiltä veneessäolijoita pahoinvointi unohtuu heti, kun matkan päätepisteessä korallit alkavat kuultaa kymmenen metrin syvyydestä.

1500 KALA lAJIA

Päästyäni m/s Tangaroan kannelta ilmasäiliö selässä mereen naamarini näkökenttään aukeaa Wheeler-riutan kanjonimaisema. Veneen alla vettä on kymmenen metriä. Pohja viettää kuitenkin korallikumpujen väleissä sukeltajia houkuttelevina kapeina soIina ja rauskujen suosimina leveinä aukioina syvemmälle sineen.

Uin kohti punaisena, keltaisena ja vihreänä kohoavaa polyyppien kivistä luomusta, jonka ulokkeet kurottavat kohti aurinkoa. Pikkukalaparvet puikkelehtivat hirvensarvikorallin sormien joukossa kuin linnut puun oksistossa. Ympärillä kiertelevät enkelikalat, perhoskalat ja meriahvenet, jotka nekin tuntuvat tuhlailevasta värityksestä päätellen muistavan lauseen "vaatteesi on viesti".

Tutusta väriyhdistelmästä on toinen saman lajin yksilö helppo tunnistaa Ison valliriutan 1500 kalalajin joukosta. Väri voi myös harhauttaa hyökkääjää. Siipisimpun musta-valkooranssi juovitus taas näyttää kertovan uhkaajalle: "Olen myrkyllinen".

SYMBIOOSI KORALLlN TURVANA Ekosysteemin kaloille asuin paikat rakentavia kivikorallipolyyppien yhdyskuntia täydentävät virroissa viehkeästi huojuvat pehmeät korallit. Ne erittävät hyytelömäisiä tai sarveismaisia tukiaineita, jotka saavat pensasmaisia muotoja. Riutan lopullisen kalkkikivirakennelman puolestaan sementoivat tiiviiksi punalevät.

Muutaman sentin päästä korallin pintaa katsoessani erotan myös poIyyppien pyyntilonkerot. Ne ovat osa riuttojen tiukkaa ravinnonkierrätysjärjestelmää, joka on evoluution vastaus trooppisten vesien alhaiselle ravinnepitoisuudelle.

Polttiaislonkeroiden vedestä siivilöimän ravinnon ohella korallin toinen tärkeä ruuanlähde on polyypin kudoksissa symbioosissa elävä yksisoluinen zooxanthella-Ievä. Se sisältää myös suurimman osan korallin pigmenteistä. jos merilevän lämpötila kohoaa, mikrolevät häviävät polyypin kudoksista. Samalla polyyppien kirkas väri muuttuu kalmankalpeaksi, ja koralli kamppailee kuoleman kourissa.

Haalistumiseksi kutsuttu ilmiö on toistunut eri puolilla maailmaa jo 12 vuoden ajan. Sitä epäillään ensimmäiseksi selväksi merkiksi maapallon ilmaston lämpenemisestä. Isolla valliriutalla haalistumiset ovat olleet tähän asti vain satunnaisia. Täällä tutkijat pelkäävät eniten rannikolta mereen valuvia humusta ja lannoitteita. Levälajit valtaavat elintilaa kun ravinteet lisääntyvät ja vesi samenee.

LUONNONPUISTON PR-TYÖN TÄRKEIN OSA TOWNSVILLEN AKVAARIO ON TUONUT MUSTAEVÄHAIT JA RIUTAN KALAT KAIKKIEN NÄHTÄVILLE.

KUOLEMA LUO ELINTILAA Riutan elinalasta joka soppi on käytössä. Elämä on niin yltäkylläistä ja monimuotoista, että sen jaottelu on hetken vierailulle tulleesta havainnoitsijasta vaikeaa. Lähes kaikki eläinkunnan pääryhmät ovat ottaneet haltuunsa meren keitaasta omat kulmakuntansa. Nurkanvaltaus on käynnissä koko ajan, vaikka lyhyellä sukelluksella esimerkiksi koralliyhdyskunnan hyökkäys polttiaisrihmoilla vieressä elävää toista korallilajia vastaan jää yleensä huomaamatta.

Aivokorallikumpareen vieressä aterialla on piikkikruunu, harmaa orjantappuramainen meritähti. Sekin muistuttaa, että koralliriutta ei ole vain elämän vaan myös kuoleman valtakunta. Läpimitaltaan puoli metrinen piikkinahkainen kasvaa täällä kerran 10-20 vuodessa armeijoiksi, jotka tukahduttavat kokonaisia riuttoja. Meritähti tappaa korallin peittämällä sen ulostyönnetyllä mahalaukullaan. joskus kuolleen tukirangon perii elintilakseen jokin Ison valliriutan 330 kivikorallilajista, toisinaan taas levä, ko.rallin alituinen kilpailija. jos perillinen ei ole kalkin erittäjä, asuinalue alkaa rapautua. Siitä pitävät huolen madot, simpukat ja sienieläimet, kiviperustaan porautuvat hajottajat.

Puhallan ilmaa kuplina ulos hengityssäätimestäni ja laskeudun merenalaisen kanjonin pohjalle tutkimaan riutan hajoamistuotteita. Kauhaisen kädelläni sedimenttiä. jyvästen soljuessa sormieni välistä huomaan, että tämä hiekka ei ole samaa, jota on kärrätty Suomessa harjujen sisälmyksistä rakennustyömaille. Silmieni edessä leijuvat jätteet ovat kalkkilevä-, koralli- ja simpukkamurskaa.

KIIHKEÄTEMPOINEN VARIETEE Riuttaelämän kiihkeätempoisuudesta muistuttaa yhtäkkiä sukellusparini eteen ilmestyvä parimetrinen valkoevähai. Toverini on saksalainen Marianne, pari tuhatta sukellusta trooppisissa vesissä tehnyt nuori nainen.

Marianne on ollut kohdatusten haiden kanssa Intian valtamerellä useita kertoja. Silti näen hetkellisen kauhun hänen kasvoillaan, kun katseen nosto jättiläissimpukasta paljastaa metrin päässä kohti tulevan suipon kuonon.

Hain värähtämättömät silmät eivät onneksi kelpuuta eurokansalaisia ruokalistalle, ja ruskokala siirtyy kiertelemään kymmenen metrin päähän.

Tiedän että valkoevähait ovat suurpedoiksi hyväntapaisia. Silti minullakin stressihormonit ovat tulvahtaneet liikkeelle. Onhan Isolla valliriutalla sukeltajien seurana viihtyvä vaIkeista evännipukoista tunnistettava laji lihansyöjä merellisen ravintoketjun huipulta.

Pidän virtaviivaista petoa kameran etsimessä pitkään, kunnes huomio kiinnittyy korallivarieteen uuteen tähteen. Se on liemikilpikonna, jonka herkkua on riuttojen lähettyvillä kasvava meriruoho. Lättäjalat melovat panssaroidun eläimen riutan pintaosiin, jossa se karistaa minut kannoiltaan.

Vedenalainen näytelmä jatkuu niin kuin se on jatkunut Isolla valliriutalla nykymuodossa päivin öin 6000 vuotta. Minulle tauon suo ilman väheneminen säiliöstä ja filmin loppuminen kamerasta. Ehkä onneksi, sillä tunnin sukelluksella on vaikutelmia kertynyt ~ megabitteinä.

13

POHJOISMAIHIN BALTIAAN SIlJA LlNEfl 'alun

Loma-, peli- ja turnausmatkojen suunnittelu on käynnissä. Yhteistyö Nuoren Suomen ja Silja Linen välillä tuo urheiluseuroille kanta-asiakasetuja ja tarjoaa uusia vaihtoehtoja matkanteon helpottamiseksi.

Tutustu ja pyydä tarjous.

KAIKKI VARAUKSET KERRALLA

LAAJA REITTIVERKOSTO

Kaikki matkavaraukset teet

Lähde yksin tai porukalla Silja

vaivattomasti matkatoimistoista

Linen matkalle. Laivamme liikennöivät Itämereltä

kautta maan tai Silja Linen

Perämerelle; kuudesta

myyntikonttoreista.

satamasta kotimaassa viiteen

Ryhmämatkojen suunnitteluun

naapurimaittemme satamaan

reittivalinnoista, liityntäkuljetuksiin ja

ja Saksaan. Lisäksi

majoituksiin saat aina

käytettävissäsi on Silja

ammattitaitoisen avun ja kaikki

Express -liitynnät satamaan:

on tehtävissä yhdellä varauksella

bussiverkostomme 28 paikkakunnalta Suomessa 27

Silja Linen varausjätjestelmän

paikkakunnalle Ruotsissa.

kautta. Helppoa, turvallista ja luotettavaa.

Haluan lisätietoja Silja Linenja Silja Expressin tuomista mahdollisuuksista Silja Line peli- ja turnausmatkoille.

Laivamatka Suomesta: 0 Helsinki Turku 0 Vaasa 0 Pietarsaari 0 Kokkola 0

Peli-, turnausmatka Koulutusmatka Risteily

o o o

Muita tietoja matkastani ja/ tai ryhmän koosta:

Nimi

Osoite

Laivamatkan määräsatama:

Lopullinen kohde:

Ryhmämyynti/ Silja Express VASTAUSLÄHEITS Sopimus 00100/ 1506 00003 Helsinki

Mikäli seuranne on Siljan kanta-asiakas mainitse kanta-asiakasnumeronne·' -_ _ _ _ __

Vastaan-

ottaja maksaa

postimaksun

VALTION PELASTUSKOULUN OPPILASKUNTA TEMPAISI SUKELTAMALLA ••

ME-KORTTIPELI KUUDEN METRIN SYVYYDESSA Valtion Pelastuskoulun oppilaskunta Kuopiossa päätti tehdä kouluaan ja oppilaskunnan toimintaa tutuksi. Koska pelastajiksi opiskelevista pojista löytyi urheilusukelluksen harrastajia, oli luonnollista tempaista sukeltamalla. Samalla oli mahdollista muistutaa sukeltajia turvallisuustekijöistä synkän sukellusvuoden päätteeksi.

Sukellustempaus aloitettiin Pelastuskoulun altaassa tiistaina 14.12.1993 klo 16.30. ja päätettiin vuorokautta myöhemmin. Tänä aikana kuuden metrin syvyydessä ehti korttia lyödä 45 opiskelijaa kolmen miehen vuoroissa. Vuoro kesti 45 minuuttia ja uudet pelajat jatkoivat siitä, mihin edellisen peli jäi.

TURVALLISUUDESTA TINKIMÄTTÄ - Vaikka mukana on leikkimieltä, korostamme turvamääräysten ja niiden noudattamisen merkitystä sukelluksessa, sanoi ME-kokeen valvoja, pelastuskoulun opettaja Petri Tuomi.

Altaassa kulloinkin olevista pelaajista yksi toimi sukellusvanhimpana.

Koko vuorokauden ajan oli altaan reunalla varasukelluspari, ja mahdollisen laitehäiriön varalta altaan pohjalla pidettiin yhdet paineilmalaitteet.

Sukeltajat olivat pukeutuneet märkä- tai kuivapukuun, sillä veden lämpötila altaassa on vain 17 astetta.

Ylimääräiset painovyöt sylissä auttoivat pelaajia pysymään paremmin pohjassa ja keskittymään itse peliin.

Vuorokausi sujui ilman ainuttakaan läheltä piti -tilannetta, jopa pelätty

"suden hetki" yöaikaan sujui ilman kommelluksia.

- Fiilis ja yhteishenki nousi tässä yrityksessä loppua kohti oikein hienosti, totesi oppilaskunnan puheenjohtaja Vesa Siivonen.

Vuorokausi päättyi riemuhuutoihin samppanjasuihkeen ja MTV3:n uutisryhmän siivittämänä. Tiettävästi missään ei ole pelattu yhtäjaksoisesti näin pitkään ja näin syvällä. Toistaiseksi vielä epävirallista ennätystä tarjotaan Guinnessin ennätystenkirjaan. ~

ENSI TALVEN PARHAAT SUKELLUSKOHTEET PIAN " MYYNNlSSA MM.

- MALEDIIVIT

- EILAT

-GRAN CANARIA

- UUTUUS HURGADA FRII'IDSRESOR ESITTEIDEN ENNAKKOTILAUS

90-6188 4321

HELSINKI MANNERHEIMINTIE 8 (90) 6188 4222 TAMPERE KAUPPAKATU 6 (931) 2229499 TURKU AURAKATU 3 (921) 232 0420 15

Sukeltamisesta on tullut minulle elämäntapa. Joskus toteankin viettäväni suurimman osan valveillaoloajastani Punaisenmeren pinnan alla sukeltajaryhmien ja kamerani seurassa

Teksti Osku Puukila kuva Puukilan arkisto

fAUNAN VANKI Vuosikymmen sukelluskouluttajana ja vedenalalskuvaajana Punaisellamerellå.

Paljon on tapahtunut sen reilun vuosikymmenen aikana, jonka olen saanut Punaisenmeren aaltojen alla sukeltaa. Viimeisin huhu kertoo minun kadonnen ja menehtyneen meren syvyyksiin ainaisesti. Toivottavasti tuo ei ollut enteellistä, sillä kymmenientuhansien sukellusten jälkeen tunnen itseni vielä nuoreksi ja intohimoiseksi sukeltajaksi, jolla on parhaat vuodet vielä edessä.

En osannut arvata etukäteen mitä kaikkea sukelluksesta tulisin kokemaan, kun nuorena sukeltajana lähdin Helsingin Palolaitoksen Pelastussukel tajayksikös tä Koson Eskon keikkaan sukellustukialus Apuharalle Sharm ei Sheikhiin Israeliin Punaisellemerelle. Takana oli Laivaston sukeltajakurssi sekä sukelluskoulutustyötä Palolaitoksen ja Sukellusopiston kursseilla.

Poliittiset rajat Punaisenmeren alueella ovat tänä aikana muuttuneet, mutta Punainenmeri kauniin faunansa kanssa on pysynyt muuttumattomana ja yhtä lumoavana kuin se on ollut vuosituhansia. Suurin poliittinen muutos oli 1982 toteutunut Camp Davidin rauhansopimus Israelin ja Egyptin alaisuuteen. Rauhansopimus on taannut sukeltajille mahdollisuuden laajaan liikkumiseen alueella. Eilatista, joka on Israelissa vireä sukeltajien kaupunkin, ohjautuu myös vil- • kas yhteistyö-trafiikki rajan yli Siinaille sukeltamaan.

16

KOULUTUSTA JA PALVELUA JOKA LÄHTÖÖN

Eilatista on vuosien varrella kehittynyt merkittävä sukelluskoulutuksen Mekka maailmassa. Suomenkieliset sukelluksen perus- ja jatkokurssini operoin Red Sea Sportin sukelluskeskuksessa Colar Beachilla Eilatissa.

Suomalaisittain olen myös saanut järjestettyä keskukseen saunan, joka on melko harvinainen kapistus eteläisen leveysasteen sukelluskeskuksessa. Red Sea Sportin uuden sukelluskeskus valmistui neljä vuotta sitten uima-altaineen ja ilmastoituine, tilavine luokkahuoneineen. Emme tuolloin osanneet aavistaa että sukeltaminen harrastuksena lisääntyy ryntäyksenomaisesti. Kookkaita paine ilmakompressoreita ja ilmapankkeja on jouduttu uusimaan vuosittain suuremmiksi, eikä niiden kapasiteetti tahdo siltikään riittää satojen ja satojen sukelluspullojen päivittäiseen täyttövauhtiin.

Suurenakin sukelluskeskuksena olemme jatkuvasti täystyöllistettyjä. Sukelluskeskus työllistää parikymmentä ammattilaista, jotka päivittäin kouluttavat kuuttakin sukelluskurssia päällekkäin eri kielillä. Kokeneita sukeltajaryhmiä saapuu ympäri vuoden maailman eri kolkista.

LAI N VALVOVA KÄSI

Israel on siitä erikoinen maa, että sukelluskoulutus-

ta valvoo valtiollinen sukelluslaki, joka määrittelee koulutusohjelman ja vaatii ammattikouluttajat. Sukelluskeskukset kouluttavat samanaikaisesti kursseja eri koulutusjärjestelmille. Turha poliittinen kiistely kilpailevien sukellusetujärjestöjen välillä ei siten pääse tulehduttamaan ilmapiiriä ja sumentamaan samaa päämäärää, joka on kurssin jälkeen turvallisesti toimiva sukeltaja.

Lakisääteinen koulutusohjelma on Israelissa kaikkien monikansallisten koulutusjärjestelmien yläpuolella, koska ohjelmasta löytyy kuhunkin sukellusluokitukseen tarvittava kansainvälinen vaatimustaso. Yhä kasvavien oppilasmäärien myötä meidän sukelluskouluttajien pitääkin tuntea vastuu tulevien uusien sukeltajien tiedoista ja taidoista.

Sukeltaminen itsessään on helppoa ja sen oppii hallitsemaan lähes jokainen ihminen. Sukelluskurssin tarkoituksena onkin antaa käy-

tännössä uudelle sukeltajalIe valmius ongelmien varalle. Laiskasti kouluttava sukelluskouluttaja, joka käytännön laitesukellusharjoitusten aikana seisoo itse aitaan reunalla ja jättää valvontavastuun apukouluttajilleen vedessä, on kouluttajakuntamme häpeäpilkku.

Edellä kuvattu käyttäytyminen tarkoittaa Israelin sukelluslaissa välitöntä koulutusoikeuksien menetystä.

Apukouluttaja voi osallistua koulutuksen avustamiseen vain sukelluskouluttajan itse ollessa vedessä.Jo allaskoulutuksessa oppilailla on oltava täydellinen sukellusvarustus ja sukelluskouluttajan on oltava varusteineen vedessä joka hetki, samoin kuin avovesikoulutuksessa.

Painotan aina kurssin käyneille uusille sukeltajille: "Olette nyt saaneet teoriassa ja käytännön harjoituksilla matkaanne nipun avaimia, joita teidän tulee osata käyttää niiden mahdollisten ongelmien ratkaise-

miseen, joita saatatte tulevilla sukellusmatkoillanne kohdata. Älkää koskaan aliarvioiko merta, sillä meri on aina vahvin ja se ottaa myös aina omansa jos teiltä avaimet loppuvat. Älkää myöskään epäröikö kieltäytyä sukelluksista, joiden vaatimustason katsotte ylittävän senhetkisen kokemustasonne. ja tärkeimpänä kaikista: muistakaa ylläpitää riittävästi sukellustaitoanne."

Meidän kouluttajien vastuulle jää, hallitsevatko oppilaamme kurssin päätyttyä riittävät avaimet selviytyäkseen mahdollisista äkillisesti tulevista ongelmista sukellusparinsa kanssa, myös käytännössä eikä vain teoriassa.

LAAJA YHTEISTYÖVERKOSTO

o

teja, kotimaiseen ja kansainväliseen levitykseen. Monien opas- ja luontokirjojen kuvituksiin ovat vedenalaiskuvani löytäneet tiensä maailmalla.

Mainoskuvaukset ovat olleet mielenkiintoinen kategoria luontokuvauksen rinnalla. Mainoskuvausten kohteina ovat olleet sukellustietokoneet, mittaristot, sukelluspuvut, vedenalaiset kommunikointi välineet, mitä erilaisimmat sukellusvälineet, lehdet, pienet filmifullat, vaatteet, logot, jopa sukellusveneet. ja sokerina pohjalla kaunisvartaloisten tyttöjen alastonmallikuvaukset.

TV2:n kanssa yhteistuotantona toteuttiin viime syksynä esitetty, paljon sukelluskuvaustunteja vaatinut 5-osainen vedenalainen luontosarja "Kalansilmä riutalla".

Vedenalainen kuvaus on minulle rakasta puuhaa ja MIKSI SUKELLAN? vietänkin vuosittain satoja tuntena kameroineni ja vijoudun usein vastaamaan deoineni Punaisenmeren kysymykseen: mikä saa mifaunaa tutkien ja kuvaten. nut yhä uudelleen pukeVedenalaisen faunan kuva- maan sukelluspuvun päälus on luonut minulle hyvät leni ja vaeltamaan veden suhteet Eilatin Meribiologi- alla vuodesta toiseen, enkö an Yliopiston ja Coral Worl- koskaan kyllästy? Vastaus din tutkijoihin, joilta olen on selvä, "Horoskooppisaanut vuosien varrella ar- merkkini on kalat." Kaikki vokasta tietoa työhöni. Ku- se mikä kuuluu sukellustoilunut vuosikymmen on poi- mintaani on niin monitakinut lukuisia luontoaihei- hoista ja vaihtelevaa, etten sia lehtiartikkeleita kuvi- ehdi koskaan kyllästyä. neen, joista monet EläinKauden aikana jokaisesta maailma-lehteen. Helsingin kalenterikuukaudestani kolYliopiston Eläinmuseoita al- me viikkoa kuluu sukellukkoi joitakin vuosian sitten sen peruskurssiin, jatkotrooppisen meren kuvanäyt- kurssiin, kokemattomille telyni, joka on sittemmin sukeltajille järjestettäviin vieraillut eri puolella Suo- "noviisisukelluksiin" sekä mea. Kuvanäyttelyjeni ja sukellusta täysin tuntematkiertävien diaesitysteni to- tomille kokeilijoille järjesteuttamisen on mahdollis- tettäviin intro-sukelluksiin tanut Agfa Gevaertin aktii- Eilatissa, unohtamatta kovinen ja myötämielinen tuki keneiden sukeltajien opasvedenalai skuvauksiini. tusta. Neljännen viikon vieTämä yhteistyö, Agfan puo- tän safarilaisten kanssa sulelta, laajeni myös avuksi keltaen tukialukselta Sharm materiaalihankinnoissa su- El Sheikhissa joka on Pukeltajien SM-vedenalaisku- naistamerta parhaimmilvauksen kilpailuihin. Maail- laan. Nykyisin 95% ajastani man luonnon säätiön ja eri opastan suomalaisia sukelulkomaisten kustantajien tajia. Kansainväliset ryhmät kanssa on syntynyt veden- ovat saaneet jäädä toiselle alaisjulisteita ja -postikort- sijalle.

Aikoinaan Toiviomatkojen kanssa alkoi yhteistyö sukeltajien organisoidusta ilmasillasta Suomesta Punaisellemerelle. Aurinkomatkojen mukaantulo on luonut vilkkaan, pysyvän organisaation suomalaisten sukeltajien sukellusmatkailussa trooppisille vesille. Sadat sukelluskurssini käyneet suomalaiset YK-rauhanturvaajat antavat oman värikkään lisänsä Punaisenmeren sukeltajien joukkoon.

Kun yhdistämme kaikkeen sukellus toimintaani kuvaustyön, on kädessä kokonaisuus mielenkiintoisesta ja vaihtelevasta elämästä sukeltajien sekä meren rikkaan faunan kanssa. jos luetteIisin kaikkien sukellusparieni, oppilaideni tai opastettavieni nimet vuosien varrelta, olisi edessämme tuhansien, monentasoisten sukeltajien mielenkiintoinen kansainvälinen lista.

Korkeat laatuvaatimukset niin varusteille ...

Viettäessäni vuosittain pinnan alla keskimäärin 1500 tuntia on työkamppeideni oltava miellyttäviä, varmoja, helppokäyttöisiä ja kestäviä. Matkassa eivät esim. huonot puvut kestäisi. Tämä onkin johtanut siihen, että käyttämieni varusteiden on oltava alansa parhaita. Suurista sukellustuntimääristä johtuen olen ollut vuosia mukana erilaisissa sukellusvarusteiden testirynmissä. Yhteistyö esim. Suunnon kanssa on kestänyt vuosia. Monet mittari- ja sukellustietokonemallit ovat sukeltaneet vaativissa olosuhteissa mukanani pitkään ennen kuin ne ovat tavoittaneet normaalin harrastesukeltajan. Sukellustietokoneita on ollut mielenkiintoista testata vuosien varrella ja ovathan ne myös tarkasti taltioineet vuotuiset sukellustuntieni määrät. Sukellus tietokoneet ovatkin mielestäni parasta mitä sukellusturvallisuuden eteen on tehty sitten paineilmalaitteen keksimisen, kun huomioidaan massiivisesti lisääntynyt harrastajien määrä.

... KUIN TOIMI N NALLEKI N Suurten kansainvälisten sukelluskeskusten piirissä puhutaan nykyään sukellusteollisuudesta. Toiminnan on vastattava kaikkia niitä tarpeita, joita sukeltajien yhä suureneva eri yhteiskuntaluokista koostuva harrastajajoukko vaatii. Matkoja ja kursseja on oltava ohjelmassa kysynnän mukaan.

Olen parina viimeisenä kesäkuuna liittänyt ohjelmaani erikoissukellusmatkan Sudanin rajalle. Reissua ei ole juuri ehditty markkinoida, sillä aktiiviset Siinain Safareilla kävijät ovat vallanneet oitis vapaat alus paikat. Olemme viettäneet sukellustukialuksella täysihoidossa kymmenisen sukelluspäivää. Tuona aikana aktiivisimmat ovat saaneet kokoon reulut 45 pitkää sukellusta ja tuhonneet kameroineen repullisen filmiä. Matkan varrella kauniista riutoista on varmasti jäänyt parhaiten osallistujien mieleen Rocky islandin vauhdikkaat haiden syöttämiset ja kuvaamiset.

Takanani on yli kahdenkymmenen vuoden aktiivinen suekllusura, joista reilu vuosikymmen ikimuistoisia ja kokemusrikkaita sukelluksia Punaisellamerellä.

Voin todeta, etten ole vielä nähnyt alkuunkaan kaikkea.

Punaisestamerestä löytyy aina jokin uusi ja kiintoisa eläin kuvattavaksi, joskus jopa laji, jota kukaan ei ole kuskaan ennen onnistunut löytämään ja kuvaamaan. sukeltaminen on hauskaa, joten kannatti lähteä reissuun.

Tämän artikkelin myötä lähetän parhaimmat terveiseni Suomen Urheilusukeltajain Liitolle ja niille sadoille suomalaisille sukeltajille, joiden kanssa olemme jakaneet ikimuistoisia hetkiä Punaisenmeren riutoilla. Toivon myös, että tämä artikkelini innostaisi uusia sukeltajia upean harrastuksemme pariin.

Tavataan meressä sukeltamassa! ~

HAVERISSA TALVILEIREILlÄÄN AHKERASTI. KUVA: MATTI KETOLA

Jari Autio

Käytöstä poistettu Haverin kaIvos sijaitsee Viljakkalan kunnassa Tampereelta n. 40 km Vaasan suuntaan. Pyöreän kaivannon halkaisija on 126 mja maksimisyvyys 70-80 m. Syvyystiedot vaihtelevat mittaustavasta riip.puen. Louhoksen syvyys Ilmoitetaan piirrustuksissa usein kaivos tornista, jolloin Ruhutaan 100 m:n syvyyaestä.

taa meni satoja kiloja hukkaan. Maailmanmarkkinahinnan laskiessa louhiminen kävi kannattamattomaksi ja louhos laskettiin täyteen vettä. Kaivoksen uudelleen avaamista on mietitty, mutta operaatiosta tulisi aivan liian kallis tuottoon nähden.

Vesi on enimmäkseen pohjavettä.

Louhoksessa ei ole juurikaan virtauksia. Muutamassa paikassa on lievänä tunnettavissa nostetta ja imua, johtuen todennäköisesti pohjavesisuonista ja muutamista yhteyksistä 150 m:n päässä sijaitsevasta Kyrösjärvestä.

HYVÄT OLOSUHTEET OL YMPIAKU LTAA Kaivos on "perustettu" 1700 luvun alussa, ja se on yksi pohjoismaiden vanhimmista kaivoksista. Kaivosalue on ollut osa Kyrösjärven Inkulan saarta, ja se liittyi mantereeseen vasta veden laskeutumisen yhteydessä.

Aikoinaan sieltä louhittiin mm. kultaa ja kuparia, raudan ollessa pitkään pääartikkeli. Haverin kullasta on tehty vuoden 1952 olympialaisten kultamitalit. Huonojen koneiden takia kul18

Louhoksen viereen' pääsee autolla, ja parkkitilaa löytyy n. 10 autolle.

Kamojen kantomatka on siis minimoitu. Paikalla on Viljakkalan kunnan sukeltajille lahjoittama pukukoppi.

Majoitustilaa löytyy erittäin hyvin varustetusta lomakylästä, jonne matkaa on vain muutama sata metriä.

Majoitusvuorokauden hinta on mökkien kapasiteettiin ja varustetasoon nähden tosi edullinen. Koulutustilaa

on mahdollista vuokrata lomakylästä ja läheiseltä Viljakkalan palolaitokselta. Lomakylän yhteydessä on ravintola Kulta Casino, joten AD mahdollisuudet ovat mitä mainioimmat.

Ilmatäydennys on ainoita ongelmia paikalla, mutta omalla kompuralla sekin järjestyy. Lähin täyttöpiste on Hämeenkyrön palolaitoksella 15 km:n päässä.

Kohteen vaativuus asettaa sukeltamisen rajan pidemmälle kuin vastaalkajiin.

Veteenmenokohdassa on laituri, ja ylösnousua varten tikkaat. Neljän metrin syvyydestä lähtee köysi, joka laskeutuu alas.

Näkyvyys on yleensä kohtalainen, eli yli 10 m. Näkyvyys heikkenee syksyllä, jolloin lämmin ja kylmä vesi alkavat sekoittua. Myös pidempien sadejaksojen jälkeen näkyvyys heikkenee, jolloin maitomaisen sameassa vedessä on näkyvyys alle 10m.

TYYNI, ElOTON SUPPILO Vedessä on kymmenisen metriä paksu sakkakerros, joka liikkuu 25-35

m:n syvyydessä. Sakka on vaaleata maitomaista ainetta, jossa kelluu kuollutta kasvistoa. Sakassa on näkyvyys lampunkin kanssa lähes olematon.

Sukeltaminen siinä on turvatonta olemattoman näkyvyyden vuoksi.

Sakan alapuolella on pimeää, sillä sinne ei pääse valoa. Vesi on siellä kirkasta. Alapuolelle meneminen ei ole tarpeellista, sillä kaikki näkemisen ja kokemisen arvoinen löytyy sakan yläpuolelta.

Louhos on muodoltaan suppilo, joten ympärysmitta pienenee syvyyden kasvaessa.

Kaloja tai muutakaan elämää ei louhoksessa ole. Kiehtovaksi sukeltamisen tekevät vallitsevat optimiolosuhteet. Tuuli ei vaikuta, ja tiettyä haastavuutta löytyy.

Olosuhteiden ollessa parhaimmillaan vesi on turkoosin väristä ja läpikuultavaa. Näkyvyyttä saattaa olla yli 20 m. On todella kokemisen arvoista olla 20 m:n syvyydessä ja katsella ylöspäin puita, kallioita ja sateenkaaria ilmakuplissa.

Vesi on pinnasta suhteellisen lämmintä ja kylmenee syvyyden lisääntyessä. Näkyvyys oli vuonna 1993 heikohko, johtuen todennäköisesti runsaista sateista. Kallioiden reunalla on paljon savea, jota sadevesi on huuhdellut louhokseen.

Erittäin hyvin Haveri soveltuu harjoitteluun esim. etelän kohteita ja merileirejä varten. Silloin kun halutaan kokemusta siitä, miltä tuntuu uida, kun alla ammottaa pohjaton syvyys. Kysyy muuten jonkin verran hermoakin.

OIKEA ASENNE JA KUNNON LAITTEET Voidaan aiheellisesti sanoa, ettei paikka sovellu aloittelijoille. Haveri ei missään nimessä ole paikka, jonne tullaan testaamaan rajoja. Se on tehtävä jossain muualla. Vaikkapa suljetulla osastolla.

Laitteiden tulee olla kunnossa ja reguissa pakkassuojat, sillä vesi kylmenee syvyyden mukana.

Louhoksessa on myös luolia. Luolastosta suurin osa on täysin kartoittamatta. Puhutaan, että pisimmät tunnelit vievät jopa kilometrin matkan Kyrösjärven alle. Enimmäkseen luolat sijaitsevat sakassa tai sen alapuolella, joten luolasukellukseen ne ovat aivan liian syvällä. Sitäpaitsi luolissa sukeltaminen on kiellettyä.

Vaikka luolissa sukeltaminen on virallisesti kiellettyä on kahteen luolaan vedetty varo keinona "ohjuriköydet" eksymisten välttämiseksi.

Ns. pikkuluola sijaitsee laiturista vastapäivään parinkymmenen metrin päässä, ja on muodoltaan U-putki kyljellään. Yläaukko on n. 8 m:n ja alaaukko n. 12 m:n syvyydessä. Luola on reilun kokoinen.

Toinen narutettu luola on ns. turistiluola. Sen yläaukko on 4 m syvyydessä ja ala-aukko 8.8 m:n kohdalla.

Luola on vanha malmivarasto ja kooltaan iso. Köysi kulkee malmikammion kautta aukolta aukolle. Köysi on kiinnitetty ulkopuolelle kunnon ankkurilenkkiin. Turistiluolassa kulkee pystykuilu ennen varsinaista kammiota. Kuilussa on ilmeinen sortumisvaa-

ra sekä paljon keppejä, poratappeja ym. roinaa.

Hengitysilman poistumisesta syntyy mahtava kumu, joka voimistuu kammiossa moninkertaiseksi. Kammion ympärysmittaa ei tarkasti tiedetä, mutta ympäriuinti vie yli 15 min, ja eksymisvaara on todella suuri.

Muistettava on kuitenkin, että luoliin meno Haverissa on kiellettyä. Turvallisuudella on turha leikkiä.

Louhoksessa on menehtynyt neljä sukeltajaa. Sukeltaminen Haverissa on ollut suosittua jo 10-luvun alussa.

Menehtyneiden määrä on suhteellisesti pieni, vaikkakin aivan liian suuri. Sukelluksia louhoksessa tehdään vuositasolla tuhansia. Sitä paitsi kaikissa onnettomuus tapauksissa on rikottu jotain turvasääntöä enemmän tai vähemmän räikeästi.

Haverissa sukeltaminen ei ainakaan vielä vaadi erityislupia. Mutta jos käyttäytyminen alueella ei ole sitä, mitä sen pitäisi olla, tulee rajoituksia varmasti. Onhan selvää, että siisteys on itsestäänselvyys. Käyttäydytään kylässä vähintään yhtä fiksusti kuin kotona.

Annamme mielellämme tietoja Haverista ja tarvittaessa järjestämme jonkun mukaan "oppaaksi" keikallenne. Soittele vaikka Hämeen Liikunta ja Urheilun toimistoon (931) 223 4666 niin saat ~ yhteystiedot.

KILPAILUKUTSU

KILPAILUKUTSU

Sukellussuunnistuksen avoimet SM-kilpailut Paikka: Hämeenlinna, Ahvenistonjärvi Aika: 6-1.8.1994 Aikataulu: 6.8. 12.00 Rataselv:itys 13.30 Pari Kja Pari X 1.8. 12.00 Rataselvitys 13.30 Tarkkuus K Tarkkuus X HUOM! Voimassaoleva lääkärintodistus ja kilpailulisenssi oltava mukana.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset 29.1.1994 mennessä Anne Autio(93l) 211 0633 Osallistumismaksu 35 mkjhlöjlähtö Järjestää Sukellussuunnistusvaliokunta

Sukellussuunnistuksen avoimet SM-YÖ kilpailut Paikka: Hämeenlinna, Ahvenistonjärvi Aika: 3.9.1994 Aikataulu: 19.0@ Rataselvitys 20.00 Startti HUOM! Voimassaoleva lääkärintodistus ja kilpailulisenssi oltava mukana.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset 19.8.1994 mennessä Anne Autio (931) 211 0633 Osallistumismaksu 35 mkjhlöjlähtö Järjestää Sukellussuunnistusvaliokunta

19

Viime lehdessä 50-luvun työsukeltaja kertoi työstään ja varusteistaan. Tänä päivänä sukeltajan työ on noista ajoista muuttunut paljon. Vai onko? Tekniikka on harpannut huikean askeleen eteenpäin, mutta kylmyys, pimeys, työn raskaus - mutta myös työn monimuotoisuus - ovat entisellään.

Suomessa lienee kuutisenkymmentä ammattisukeltajaa. Olen harrastanut sukeltamista vuodesta 1986 ja ammatiksi se tuli minulle vuonna 1989 jolloin opiskelin Turussa jo edesmenneellä vesistörakentajakurssilla. Kurssin jälkeen tyoskentelin turkulaisessa sukellusyrityksessä pari vuotta. Sen jälkeen perustimme osakeyhtiön, josta nyt saan toimeentuloni. Viimeiset pari vuotta olen toiminut erilaisissa sukellustehtävissä eri puolilla Suomea mm. Kemissä Isohaaran voimalaitoksella.

LAITTEISTO Ammatikseen sukeltavan perusvarusteisiin kuuluu puku, sukelluskypärä, pintailmaletku, matalapainekompressori, moninkertainen varailmajärjestelmä, valaisin sekä puhelin. Uusien laitteiden yhteishinta pukuineen, tarvikkeineen ja varaosineen on noin 100.000 - 150.000 markkaa.

20

Urheilusukeltajan käyttämä puku on yleensä valmistettu noin 1,0-1,2 kg / m2 kumista. Ammattisukeltajan vastaavasti paksummasta noin 1,5 kg / m2. Se kestää kulutusta paremmin mutta on hiukan jäykempi käytössä.

Sukelluskypäränä eniten käytetty lienee Dive Dynamick AH-3 läpivirtauskypärä, jonka ilmankulutus pinnalla on noin 70 litraa minuutissa.

Muitakin kypäriä, kuten kaskikypärää ja annostelijalla varustettua Superlite 28 (Kirby Morgan) käytetään jonkin verran.

Paineilmaletkuna käytetään esimerkiksi Nokian tähän tarkoitukseen valmistamaa teräskudoksista paineilmaletkua. Yleisimmin käytetty letkun pituus on 40 metriä.

Sukellustyöhön sopiva ilmakompressori on melko uusi 500 - 1000 litraa minuutissa tuottava, jossa käytetään kasvispohjaista voiteluöljyjä.

Myös öljyttömiä teflonkompressoreja käytetään.

Teksti ja kuvat: Sakari Nieminen

Pinnalla olevan varailman pitää riittää noin 15 min. sukellukseen esim.

50 litran 200 barin painesäiliö. Työmaalla sijaitsevilta muilta kompressoreilta vedetään lisäksi varailmalinjoja sukeltajan käyttämään välisäiliöön. Sukeltajalla on mukanaan selässä kuljetettava 4 litran 200 barin säiliö.

Valolähteenä käytetään kypärään kiinteästi asennettua 150 - 250 watin valaisinta, johon virta syötetään kaapelia myöten pinnalta.

Puhelin on sukelluskäyttöön suunniteltu, merkiItään esim. Helle tai Amcon kahden sukeltajan puhelin, jossa mahdollinen verkkovirran katkeamisen varalta on akkuvarmistus. Sukeltajan puhe kuuluu koko ajan pinnalle ja tangettia käyttämällä pinnalta voidaan puhua sukeltajalIe. Tässäkin tapauksessa tieto kulkee kaapelia myöten.

SUKELTAJAA PUETAAN. ~

~ SUKELTAJA JA KASKISUKELTAjA NEUVOTTELEVAT TULEVASTA TEHTÄVÄSTÄ. TAUSTALLA PINTA-AVUSTAjiA JA MERKINANTAJAT.

KOULUTUS Koulutusta ei alalle tällä hetkellä vaadita, koska sellaista ei Suomessa järjestetä. Koulutukseen tarvittava tietotaito, opettajat ja paikat sekä malli sukeltaja-asetuksesta ja koulutusohjelmasta ovat jo olemassa.

Opetushallitus on vasta hyväksynyt koulutusohjelman. On odotettavissa että koulutus aloitetaan lähiaikoina, aluksi jatkokoulutuksena alalla jo toimiville ammattisukeltajille.

Myöhemmin sen on tarkoitus laajentua peruskoulutuksen suuntaan. Todennäköisimmät koulutuspaikat tulevat olemaan Turku ja Vihti. Asiasta tullaan tiedottamaan esimerkiksi kouluttajapäivillä ja tämän lehden palstoilla kunhan tarkempaa tietoa saadaan.

Mikäli koulutus- ja lupakirja-asia olisivat olleet kunnossa, muutamista viimeaikaisista sukellusonnettumuuksista osa olisi todennäköisesti jäänyt tapahtumatta. Vaativiin työ tehtäviin koulutuksen saanut sukeltaja olisi varautunut asianmukaisesti odotettavissa olleisiin vaaratekijöihin, sekä varustautunut työtehtävien edellyttämällä kalustolla. Jokaisen sukeltajan tulisi tuntea omat rajansa, ja kieltäytyä liian vaati valta tuntuvasta työtehtävästä.

,TYÖN SISÄLTÖ Mitä tehtävä työ vaatii, onkin jo toinen asia. Ammattisukeltajan on osattava toimia mahdollisimman tuottavasti ja turvallisesti käyttämällään kalustolla. Normaaleissa olosuhteissa sukeltaminen on vain tapa päästä työmaalle. Itse työtehtävissä tulee osata mm. vedenalainen hitsaus, polttoleikkaus ja yleensä metallin työstö.

Kirvesmiehen työt, louhintatyö ja siihen liittyvä kallionporaus paineilma-, sekä hydraulityökaluja käyttäen, ve-

denalaisiin betonivaluihin soveltuvat tekniikat, pelastustehtävissä kuten ajoneuvojen ja alusten nostoissa käytettävät välineet on hallittava.

Olosuhteet sukellustyössä ovat monasti hankalia, koska niitä joudutaan tekemään erittäin huonossa, jopa nollanäkyvyydessä.

Talvella suoritettavat työt aiheuttavat monia muita ongelmia, kuten työkalujen ja sukelluslaitteiden jäätyminen. Sen vuoksi on tärkeää että talvisukelluksissa turvallisuustekijät varasukeltajien ja laitteiden osalta ovat kunnossa.

Kuten huomaamme sukeltaja on itseasiassa enemmän useiden alojen ammattimies kuin pelkkä sukeltaja.

TYÖPÄIVÄ Työpäivän aikana tehtävät sukellukset määräytyvät käytettävien sukellustaulukoiden suoranousuaikojen mukaan. Nykyisin käytetään jonkin verran henkilökohtaisia sukellustietokoneita, jotka ovat hyviä apuvälineitä tarkassa syvyyden ja sukellusajan seurannassa.

Normaalin työpäivän aloitamme täällä Kemissä aamulla klo 6 kertaamalla lyhyesti edellisenpäivänä tehdyt työt. Sunnittelemme päivä ohjelmaa, kuten tehtävien sukellusten teoreettiset pituudet ja lepoajat.

Työmaalle saavutaan noin klo 7.

Valmistelut aloitetaan tarkistamalla sukelluslaittet, työkalut ja muut käytettävät välineet.

Ensimmäinen sukeltaja alottaa pukeutumisensa niin, että hän pääsee veteen noin klo 7.30. Sukellusaika käyttämällämme taulukolla muodostuu noin 50 min. mittaiseksi. Neljällä sukeltajalla toimiessamme väliaika on 3,5 h. Sukelluksen jälkeen käydään kahvilla ja levätään hetki, jonka jälkeen palataan työmaalle ja osallistutaan pinnalla tehtäviin töihin joita

riittää yllin kyllin. Sukellusajat on suunniteltu viikkoittain niin, että joka toinen päivä tehdään kaksi ja joka toinen päivä kolme sukellusta. Työpäivä päättyy yleensä viiden-kuuden maissa, joten päivän päätteeksi ei paljon muuta jaksa kuin käydä sau· nassa ja haukata hiukan ilta palaa.

TYÖ JA HUVI Yhteenvetona sanoisin, että ammattisukellus ei ole kuitenkaan mystistä eikä ihmeellistä työtä. Useasti kuulee puhuttavan, että ammattisukeltaminen on pilannut hyvän sukellusharrastuksen. Väite pitää jossain määrin paikkansa, sillä itselläni ei viikonloppuisin enään tahdo aikaa eikä halua riittää sukeltamiseen.

Sukeltamista harrastuksena pidän yllä seuramme järjestämillä kursseilla, koska minulle myönnetty kouluttajakortti sitä jo edellyttää.

Kesäisin yritän osallistua mahdollisimman paljon sukellusleireille. Jokainen meistä tietää miten rentouttavia leirit parhaimmillaan ovat. ~

UUITA! AMMATIISUKELLUKSEEN VUOKRAKALUSTOA PYYDÄ

VUOKRAKALUSTOLUETIELO A-SUKEUUS KY

TEOWSUUSK. 11 21600 PARAINEN Puh. 921-888 955 NMT 949-320 937

21

ZARITSA ALEXAN - TURVALLISTA TUKEVUUTTA SUKELLUSTUKIALUSTEN JOUKKOON Vanha sanonta - ruokahalu kasvaa syödessä - pätee hyvin Nautic Club-urheilusukelluskerhon jäsenienkin kohdalla. Kerho osti vanhan vartiolaivan ja ryhtyi kunnostamaan sitä sukellustukialukseksi.

Rajavartiolaitoksen 1986 käytöstään poistama vartiolaiva Tavi oli riisuttunakin hyväkuntoinen, silti laivan kunnostus- ja muutostyö oli seuralle niin rohkea ja vaativa projekti, ettei se olisi onnistunut ilman jäsenistön määrätietoista ja osaavaa työskentelyä. Täysin valmista Tavista ei ole vieläkään tullut, mutta seuran tukialuksena se on täyttänyt hyvin tehtävänsä.

Jossain vaiheessa jotkut seuralaiset katselivat jo himoiten vartio laiva Viimaa,

joka olisi ollut Tavia tilavampi ja merikelpoisempi.

Kun kävi ilmi, ettei Viima tule lähivuosina myyntiin, syntyi ajatus muuttaa laivaston entinen kuljetusalus Kave 2, Tavin kunnostamisesta saaduIla kokemuksella, tilavaksi ja merikelpoiseksi Tavin rinnalle.

ZARITSAN UUSI TULEMINEN Nimi uudelle alukselle päätettiin ottaa pietarilaisen purjelaiva Zaritsa Alexandran mukaan. Laivan matka Hullista Pietariin päättyi päällikkö l.1l.1831 pimeässä ja kovassa kaakkoismyrskyssä karikkoon lähellä Örön saarta. Laivan päällikkönä oli Ivan Tyloff.

Uusi Zaritsa Alexandra on 24 m pitkä, puna-valkoinen monitoimialus. Siinä on viiden tonnin nosturi, hyvät vinssit ja iso lastikansi. Ohjaamon varustelussa ja navigointilaitteiden hankinnassa on otettu huomioon saariston sokkelot ja hankalat sääolosuhteet. Peruskallion on oltava Zaritsan osalta turvassa; konehuoneessa jyrisee kaksi Valmet 612 DSJM-meridieseliä, jotka antavat mukavan 10-14 solmun matkavauhdin.

Laivasta löytyy sukellusreissuille tärkeät palvelut; sauna, pesu tilat ja kuivaushuone, sekä viihtyisät ja toimivat oleskelutilat. "Zaritsan sviitti" on varattu perhekäyttöön.

Mukaan pääsee omakustannushintaan soittamalla Markulle 949- 523 003, tai Zaritsa Alexandraan 949 202 581.

Navigare utile est - havet är vår väg.

Uudet 2Q-sqrian dieselmoofforit ovat Valmetin vastaus tiukkeneviin 90-luyun puhtaus- ja tehokkuusvqatimuksjin.

VALMET MERIMOOrrORIT "TEHTAANMYYMÄLÄSTÄ

11

Uuden moottoriperheen Valmet 20-sarjan kehittämisen pääpaino on asetettu palamistapahtuman tehostamiseen ja tällä saavutettavien etujen maksimoimiseen.

Tulos näkyy mm.

-parempana suorituskykynä -pienempänä kulutuksena .

-alhaisempina päästöinä -edullisena teho/painosuhteena -Valmet tarjoaa useita vaihtoehtoja: 3-, 4- ja 6-sylinteriset mallit 50-3 70 hv -Kotimaisena moottorinvalmistajana Valmet tarjoaa nopean ja varman varaosapalvelun sekä osaavan huollon kaikkialle Suomeen.

Siitä huolehtii koko maan kattava varaosa- ja huolto verkosto.

Tehdaskunnostettuja Valmet meridieselmoottoreita todella edullisesti.

Useita kokoja -kannattaa tiedustella. Moottoreille myönnämme takuun.

Ottakaa yhteys; keromme lisää, postitamme esitteen ja teemme tarjouksen

~VALMET Valmet Traktori Oy 22

Telekatu 10 Turku Puh.253 9944, fax 253 9529 Sakari Rautanen 949541 489

UPPOPALLON "ESIASTE" OLI

Kale Rehnbäck

TAISTELUSUKEL AJIEN HARJO TUSPELI Esseniläinen hammaslääkäri, tohtori Josef Grimmeisen, näki matkallaan Välimerelle 1950-luvulla Ranskan laivaston taistelusukeltajien pelailevan pallopeliä veden alla.

Ideasta kehitettiin "Kölner Tauchballsplel" 50-luvun lopulla. Syntyi peli, josta nykyinen uppopallo on kehittynyt.

Aitaan keskellä oli verkko. Pelaajilla oli märkäpuvun pusero ja painovyö. Vain hyökkääjät saivat siirtyä vastustajan kenttäpuoliskolle ja ainoastaan sukeItaen.

Tämä pelimuoto ei alkumenestyksen jälkeen saanut laajempaa kannatusta.

Duisburgissa otettiin verkko pois altaasta. Taklaaminen oli sallittua, pallon heitto kiellettyä. Uudeksi nimeksi annettiin lyhyesti "Ruppen". Peli esiteltiin Saksan televisiossa 5.10.1965 Essenin Grugabadissa pelatun ottelun Duisburg - Mulheim yhteydessä. Nyt alkoi tapahtua.

Ensimmäinen kuuden joukkueen turnaus järjestettiin 5.10.1966 Mulheimissa: "Kampf um den Goldenen BalI".

Tämän jälkeen Saksan UrheilusukeItajain Liitto (VDST) otti pelin ohjelmistoonsa, ja sille laadittiin viralliset säännöt. Nimi muutettiin samalla kuulumaan "Under-Wasser Rugby".

LAJIN LEVIÄMINEN Uusi peli saavutti Tanskan ja Skoonen 1960-luvun lopulla. Jo 1970 sovittiin yhteispohjoismaisista säännöistä, vaikka harrastus rajoittuikin vasta Skandinavian eteläosiin. Saksalaisten säännöissä oli noin 6 sivua, pohjois-

mainen "kevennetty versio" käsitti kolmisen sivua.

Saksassa joukkueeseen kuului 8+4 pelaajaa, pohjoismaissa 4+3 pienemmän yleisen allaskoon tähden.

Peliä kutsuttiin pohjoismaissa nimellä "Undervatteens-polo", kunnes saatiin käyttöön CMAS:n säännöt.

U-V -polo levisi Ruotsissa ensin itärannikkoa myötäillen Norrlantiin, ja vasta sitten maan läntisiin osiin. Lännestä peli löysi tiensä Norjaan. Milloin, sitä ei tiedetä.

Ruotsin Urheilusukeltajain Liitto (SSDF) otti pelin viralliseen ohjelmaansa 15.6.1973.

Suomessa uutta lajia harrastivat ensimmäisinä Merivoimien Sukeltajakurssi ja Hyvinkään Urheilusukeltajat. Meillä peli ristittiin "uppopalloksi". Kuka, milloin, missä jne. Uppopallon pioneerit, heittäkää kirjeellä.

Vuonna 1973 pelattiin ensimmäinen seurojen välinen ja kansainvälinen kotimainen uppopalloturnaus Kouvolassa: Vesikko-CUP. Perinne jatkuu edelleen.

Pohjoismaiset Mestaruuskilpailut järjestettiin ensi kertaa 1976. Suomea edusti turnauksessa Joensuun joukkue.

Talvella 1977 SUSL:n uppopallovaliokunta aloitti toimintansa ja käynnisti virallisen SM-sarjan.

Räpyläuinnin EM-kisojen logon ja mitalin

SUUNNITTELUKILPAILU Kilpailutöiden tulee olla liiton toimistossa kesäkuun loppuun mennessä, osoite Radiokatu 20, 00240 Helsinki. Kilpailussa noudatetaan liiton yleisiä kilpailusääntöjä, joka tarkoittaa, että työt ovat liiton vapaasti käytettävissä. Palkinto 1000 mk.

Kilpailun järjestää räpyläuinnin EM-kisatoimikunta.

KUVA: VEIKKO WAHLROOS

LAJIN VIRALLINEN KANSAINVÄLISTYMINEN CMAS ryhtyi 1977 tutkimaan vedenalaisten pelien levinneisyyttä ja suosiota.

Löydettiin kaksi eri peliä. Muutamissa Englantia puhuvissa maissa ja Hollannissa pelattiin uppokiekkoa.

Saksassa sekä pohjoismaissa uppopalloa. Kumpaakin peliä varten perustettiin SPORTS COMMITTEEN alavaliokunnaksi GAMES COMMISSION. Pelien kansainväliset kokeilu kilpailusäännöt laadittiin saman vuoden kuluessa.

Keväällä 1978 järjestettiin Malmössä uppopallon (UNDERWATER RUGBY) ensimmäiset EM-kilpailut.

1980 olivat vuorossa MM-kilpailut Mulheimissa.

Osallistuvien maiden luku on lisääntynyt hiljalleen; Itävalta, Sveitsi, Tshekki ja Kolumbia ovat mukana tänään Saksan ja pohjoismaiden lisäksi.

Todellista kansainvälistä läpimurtoa ei tarvinne enää kauaa odotella.Qj 23

Seitsemän vuoden panostus nuorisotyöhän sai arvokkaan tunnustuksen, kun seuramme nimettiin aatelisten joukkoon "sinettiseuraksi". Olemme neljäs Nuori Suomi-sinetin saanut urheilusukellusseura, eli olemme vallan tyytyväisiä.

Aktiivisia Norppia seurassamme on tällä hetkellä nelisenkymmentä.

Sinetin kävivät luovuttamassa 28.4. toiminnanjohtaja Brita Ikävalko ja piirijaoston puheenjohtaja Erkki Syrjälä. Sinetin vastaanotti yksi aktiivisim-

mista norpista, Janette Beijar sekä valmennuspuolen vastaava, Matti Maskulin. Taustalla tietysti joukko iloisia norppia vanhempineen.

••

JOSSET VAUHDISSA PORIN PUOLESSA

KUVA: BGD-82 :NARKISTO Tästä on hyvä jatkaa... Tapaamisiin!

Tapani Penttilä BGD-82 :n nuorisovastaava Me Satakunnassa on Norppien kanssa lyöttäydytty liittolaisiksi, eikä perinteisestä Rauma-Pori - kissanhännänvedosta ole tietoakaan. Piirin Norpparalli onnistui tosi hienosti ja meininki oli mahtava. Perinnettä aiotaan jatkaa tiiviisti ja toivotaan muidenkin maakuntien virittävän keskeisiä kisoja. Niistä on sitten hyvä ponnata valtakunnallisiin koitoksiin.

Molskeita kesäkauteen Jössekansalle!

Ulla Kauppi Norppaohjaaja Porin Urh.suk.

••••••••••••••••••••••••••••• •• ••• ••••••••••

MANSESSA OLI TOSI KIVAA! Ensimmäistä kertaa norppiemme kanssa Hallirallissa ja kultaa tuli! Hienoa Hämeenlinna!

Odotimme jo lauantaina, että olisimme päässeet veteen, mutta saimme tyytyä sisäleikkeihin ja opetusrasteihin. Nämä olivatkin hauskoja ja opettavaisia. Rallin rastit sunnuntaina olivat joillekin osanottajille epäselviä, mutta kaikki osallistujat tekivät ne! Kiitos kaikille osallistujille! Oli tosi hauskaa olla Tampereella kaikkien Norppien ja ohjaajien kanssa. Toivottavasti voimme kutsua teidät kaikki joskus Hämeenlinnaan Halliralliin. Siis kaikki marraskuussa Hämeenlinnaan!

Kesäterveisin Pietu Silvola,NS-ohjaaja Hämeenlinnan Urh.suk.

2'4

Tekstijakuva:PietuSilvola

HÄMEENLINNAN URHEILUSUKELTAJIEN RIEMUA!

kusisaruksia tai seuran sukeltajien lapsia. Mukana on •• •• •• kuitenkin kuutteja, jotka ovat perheensä ensimmäisiä "sukeltajia". Toimintaa ohjaavat Päivi Kuittinen ja Tiina Häyrinen. He ovat uinninopettajia, jotka ovat tulleet mukaan Laitesukeltajien toimintaan omien lastensa norppatoiminnan innoittamina.

Kuuttitoiminta lisää mahdollisuutta valita sukeltaminen koko perheen harrastukseksi. Nyt voi koko per"KUINKAHAN LUJAA SlITEN ROISKUU, he tulla uimahalliin ja kaiKUN ÄITI JA ISI OSTAA MULLE IHAN kille riittää tekemistä.

OIKEAT RÄPYLÄT." Kuutit ovat edistyneet sukellus- ja uintitaidoissaan Rauman Laitesukeltajien toive; kuutti ryhmä aloitti lapsista veden ystäviä ja huimasti, vaikka toimintaa norppatoiminta on saanut toimintansa. opettaa uinnin alkeistaidot on ollut vasta nelisen kuumonet raumalaisperheet toRaumalaiset kuutit ovat ennen norpparyhmiin siir- kautta. Lasten allas tuntuu della innostumaan uinti- ja 2-6 vuotiaita innokkaita ui- tymistä. Opetus tapahtuu käyvän monelle kuutille piesukellustoiminnasta. Kun mareita, jotka lauantaiaa- vauva-, perhe- ja tenevauin- neksi. Ryhmässä odotetaan perheen norpat tuotiin ui- muisin klo 8 kokoontuvat nin tyyliin lähtökohtana lap- innolla pääsyä sukeltamaan mahallille, jäi moneen ko- lastenaltaaseen. Isoimmat sen taso, ja oppiminen ta- syvempiin vesiin ja ensi viitiin pikku sisaruksia, jotka kuutit käyvät uimassa yk- pahtuu pääasiassa leikin kolla pitäisi saada omat rähartaasti toivoivat olevansa sin ja pienimpien mukana avulla. pylät!!!

Q) jo norppaiässä. Tammikuus- on isä tai äiti. KuuttitoiminKuuttiryhmän 18:sta lapsa toteutui monen pienen nan tavoitteena on saada sesta osa on norppien pik- Teksti ja kuva: Lasse Heino MITÄ MURSUT JA NORPAT EDELLÄ,

SITA KU UTIT PERASSA

SAMULIN 2,5 VUOTTA SUKELTAJANA Samuli Seppälä Vuonna 1991 aloitin Rau- kauden alussa jaettiin man Laitesukeltajissa. Alus- CMAS-sukeltajakortit.

Kun edettiin kevääseen sa kaikki oli uutta ja outoa, mutta jo parin kuukauden saakka aloitin CMAS kakkokuluttua aloin saada ystä- sen suorittamisen. ja sitten tuli kesä ja taas alkoi avoviä sukelluksesta.

Sitten tuli kesä ja alkoi vesisukellukset. 16.7. alkoi avovesisukellukset. Olin Vilokarin norppaleiri. Se päikiinnostunut meressä sukel- vä oli minun syntymäpäitamisesta. Heinäkuussa tuli väni. Vietimme Vilokarissa Vilokarin norppaleiri. Siellä juhlat ja myöhemmin aloilöysimme vanhan veneen timme etsimään sitä hylkyä. hylyn. Sitten tuli talvi ja Tällä kertaa hylky olikin n. halli kausi alkoi. Melkein 37 metriä kauempana.

Sitten tuli taas hallikausi ja nyt minä aloin suorittamaan CMAS kolmosta. Sitten tuli valtakunnallinen norpparalli Raumalle. Sijoituin parini Vesa Laistin kanssa viidenneksi. jälkeen vuodenvaihteen tuli Kouvolaan norpparalli. Matka oli eri pitkä ja uuvuttava. jälkeen kisojen alkoi normaalit harjoitukset.

Q)

NORPPIEN SYKSYTAPAAMINEN RAUMALLA ruskan merkeissä 24-25.9.

TERVETULOA VALTAKUNNALLISEEN NORPPARALLIINl Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Lasse Heino (938) 822 2772

KILPAILUKUTSU Räpyläuinnin SM-avovesikilpailu Waskia Swimming Race Aika: Paikka:

16-17.7.1994 Vaasa, Hotelli Waskia

Matkat: Sarjat:

AURINKOMATKOJEN TALVEN 94/95 MATKOJEN MYYNTI ALKAA 20.6.!

TALVEN UPEAT SUKELLUSKOHTEEMME: EILAT SHARM EL SHEIKH PHUKET PUERTO PLATA PAIKKOJA RAJOITETUSTI - VARAA OMASI HETI!

e

i

. .

2,1 km, 0,7 km ja 1,4 km naiset, miehet, tytöt, pojat (alle 18v) ja kuntesarja Aikataulu: 16.7. klo 12-,...00 2,1 km • Rio 19.00 0,7 km 17.7. klo 12.00 1':4 km Lähtö ja maali: Hotelli Waskian ranta Osallistumismaksu: 100 mk I1moittautumiset: 30.06.1994 mennessä Janne Leppäniemi (961) 316 8349 koti, (961) 23 0411 työ, Markku Ahonpää (961) 316 8048 koti.i1t.

Tiedustelut samoilta henkilöiItä.

TERVETULOA AURINKOISEEN VAASAAN Bothnia Gulf Divers -82 ry.rf.

Ot~

ilo ir.ti kesästäsi ja osta

MARKAPUKU nyt!

KAIKKI NORPAT SAAVAT ALENNUSTA . ennestään \0 edu\\\s\sta \ . ~"rT'If{\e. n\nno\s\O.I' ,

SUKELLUSLlIKEFlnn-5UIT 6 HELSINKI: Pajalahdentie 9, Puh. (90) 6922 358, fax 6927 203.

TURKU: Humalistonkatu 13, Puh./fax (921) 2518747.

26

Suomesta löytyy räpyläuinnin huippuosaamista. Jokainen sukelluksen harrastaja ui räpylät jalassa niin altaassa kuin avovedessäkino Mikä estää harrastamasta räpyläuintia intensiivisemminkin. Tiedonpuute tekniikasta ja välineistä? Puute osaavlsta ohjaajista? Suomen UrheilusUKeltajain Liiton Räpyläuintivaliokunta haluaa panostamaa tehokkaaseen koulutukseen, ja tarjoaa seuroille ja alueorgamsaatioille

••

Teksti ja kuvat: Kale Rehnbäck

•• ••

LIIKKUVAT LAHETTILAAT •

Suomen räpyläuinti on ollut viime vuodet lupaavassa nousussa. Yksi nimi on näkynyt yli muiden: Ari Palve.

Ari on alkanut saada vertaisiaan vastustajia. Nuoremmissa ikäluokissa on hyvää vauhtia kehittymässä huomisen tähtiä.

Kuitenkin; seuroissa uidaan yhä aivan liian vähän. Periaatteessa jokainen sukeltaja on räpyläuimari, ainakin avovesisellainen. Veteraanien ja seniori en esimerkki olisi junnuille oiva kannustin.

Me SUSL:n räpyläuintivaliokunnassa ryhdymme nyt tukemaan uudella tavalla seurojen ja piirien valmennustoimintaa liikkuvien kouluttajien muodossa.

TRIO : (VAS.) ARI PALVE, KIKI ALANEN JA JANNE

TOIVOLA

.... GURU: PJOTR ZIMOUSKY

LEIRIT Keväisin ja syksyisin järjestetään valmennusleirit huipuille sekä nuorille lupaaville räpyläuimareille. Leireillä koulutetaan myös seuraohjaajia.

Käytössämme on korkeimman tason valmennustieto ja -taito. Hankkiaksenne valmennuksen perustiedot, hakeutukaa Suomen Uimaliiton valmennuskursseille.

GURU JA TRIO Pjotr Zimovsky on ryhtynyt val. mentamaan huippujamme. Hän osallistuu myös omien valmentajiemme koulutukseen. Pjotr on Venäjän maajoukkueen valmentaja. Hän on huippujemme tähänastisen menestyksen takana.

Ari Palve ja Janne Toivola tulevat piireihin ja seuroihin tekemienne tilausten mukaan valiokunnan budjetin puitteissa. He kouluttavat seurojen valmentajia ja räpyläuimareita.

Ari ja janne tuottavat myös valmennusmateriaalia.

Molemmat ovat huippu-uimareita ja opiskelevat liikuntatieteitä jyväskylän yliopistossa. Yhteystietoja saa SUSL:n toimistosta.

Kirsi Alanen kulkee piireissä ja seuroissa "Nuori-Suomi" -ohjelman puitteissa, ja erikseen pyydettäessä.

Hän ohjaa nuoria lajin piiriin, kannustaa valmennuksen aloittamiseen sekä kouluttaa ohjaajia.

Kiki on itsekin huipputason räpyläuimari. Hän opiskelee nuoriso-ohjaajaksi Vierumäellä. SUSL:n toimisto tietää mistä Kikin tavoittaa.

LOPUKSI Moskovassa, räpyläuinnin EM-kilpailuissa 1993 Suomen miesjoukkue oli pisteissä seitsemäntenä. "Länsimaista" saivat meitä enemmän mitaleita vain Ranska ja Italia.

Lähtätilanne on siis hyvä.

Kun te seuroissa annatte Gurun ja Trion ohjaukseen uimareita ja valmentajia, ei nousuumme ylimpään kärkeen ole esteitä. ja uikaa jokainen itse oman kuntonne tähden! ~ 27

Ari Vorne Aloittanut sukeltamisen vuonna 1964 vapaasukelluksella ja ensimmäisen kerran sukellusseuran toiminnassa mukana 1968 ... 1970, "norppana", vuonna 1981 käynyt laitesukelluskurssin ja viimeiset kahdeksan vuotta rakentanut hämäläistä sukellustoimintaa koulutustarkastajana ja aluekouluttajana.

Nyt han toimii Suomen Urheilusukeltajainliitto ry:n laatuprojektin vetäjänä, jonka SUSL on käynnistänyt puheenjohtajansa Helena jaatisen ansiokkaaIla myötävaikutuksella viime syksynä järvenpään syyskokouksessa. Muut työryhmän jåsenet ovat Mika Aro, jouko Keinänen ja Pentti Parkkila ja yhteensä neliköltä löytyy vajaa vuosisata sukelluskokemusta.

LAATUA LAATUA

SUSL:N LAATUPÄÄLLIKKÖ ARI VORNE. KUVA: BRITA IKÄVALKO

Urheilusukelluksessa sanalla laatu on monta merkitystä, kuten muussakin elämässä. Yleensä laadulla käsitetään teknistä laatua, eli sitä kuvataan sanoilla viimeistelty, kestävä ja luotettava. Myös muulla kuin teknilliselIä tuotteella on olemassa laatunsa ja laaduttomuutensa.

Urheilusukellusharrastus on kaikkien harrastustoimintojen tapaan suurimmaksi osaksi palvelutoimintaa.

Seurojen tulisi tarjota sellaisia palveluja jäsenkunnalleen, että heidän harrastuksensa laatu paranisi. Sama tehtävä laajemmassa mielessä on myös SUSL:lla. Tästä lähtökohdasta me olemme projektissa alustavasti määritelleet laadun siten, että se on kaikki ne tekijät, jotka tekevät sukelluksesta ja siihen liittyvästä muusta toiminnasta harrastajalleen nautittavan ja hyvän harrastuksen.

Laatuajattelulle on tyypillistä, että määrityksiä lähdetään tekemään kartoittamalla asiakkaan, eli tässä tapauksessa sukeltajan tarpeita, arvoja ja asenteita. Näin mekin olemme tehneet. Esittelimme kartoituksen tuloksia SUSL:n kevätkokouksessa Helsingissä. Tuloksista voidaan nähdä muutamia mielenkiinoisia asioita, joista seuraavassa lyhyesti:

LAADUKAS SUKELLUS Valtaosa vastaajista kokee sukelluksen olevan laadultaan hyvä, kun se on hyvin etukäteen suunniteltu, hyvin johdettu ja järjestelmällinen sekä kurinalainen tapahtuma, joka toteutetaan suunnitelmien ja turvallisuusoppien mukaisesti. Tämä 28

asettaa koulutus- ja toiminta paineita erityisesti seuroillle ja siellä erityisesti sukellusvanhintoiminnalle. Laadukas sukellus huomio myös sen, että eritasoisten sukeltajien tarpeet ovat erilaiset, eli tarjotaan jokaiselle jotakin.

LAADUKAS SUKELLUSVANHIN johtamistyyliltään ja tavoiltaan ihanteellinen sukellusvanhin vastaa paljolti Arto Paasilinnan kuvausta siltainsinööri jaatisesta, joka esitteli itseään seuraavasti kirjassaan "Onnellinen mies." Minä olen siltainsinööri Akseli jaatinen ja minä vastaan tästä työmaasta .... Minä olen vittumainen mies, jos annetaan aihetta, mutta entisillä työmailla ei aihetta ole ilmaantunut. Minä olen tehnyt yli kolmekymmentä siltaa ja muutamia peninkulmia maantietä päälle, niin että työmaita on kyllä ollut. Uskokaa hyvällä kun minä jotakin yritän sanoa tai vetelen turpiin." Se mitä emo käytännössä tarkoittaa, niin siitä hieman myöhempänä lisää.

LAADUKAS SUKELLUSSEURA Sukellusseuran laatu on kiinni toiminnasta. Sen odotetaan olevan aktii-

vista, ja panostus tulisi keskittää hyvin organisoitujen sukellustapahtumien aikaasaantiin ja jatkokoulukseen kaikille ryhmille.

Myös asianmukainen raskaskalusto, kuten veneet ja kompressorit oletetaan saatavan seuralta. Hyvin monessa vastauksessa näkyi halu saada seuroista sukelluskeskusten tyyppi- . siä palvelulaitoksia. Palaamme seuratoiminnan laatuun seuraavassa numerossa.

LAADUKAS SUSL Sukeltajien mielestä liiton tärkein tehtävä on sukellustietouden ja tiedon jakaminen sekä koulutuksen antaminen. Tietoa kaivattiin kaikesta sukellukseen liittyvästä. Erityisesti nyt korostui onnettomuuksista tiedottaminen; monessa vastauksessa toivottiin analyysia siitä miten tilanne syntyi ja miten se olisi jatkossa vältettävissä.

Myös koti- ja ulkomaisista sukelluskohteista ja kotimaisista sukellustukialuksista toivottiin parempaa tietoa.

Näitä lyhyitä poimintoja ei pidä tulkita minään koko totuuksina, sillä erilaisia tarpeita viiden kohdan kysymyslomakkeeseen kertyi noin 1500,

noin 150 eritasoiselta sukeltajalta ja näistä edellä esitetyt kattavat vain osan.

Niistä näkyy kuitenkin selvästi, mitä sukeltajat toiminnaltaan haluavat ja mihin suuntaan toimintaa on kehitettävä.

KÄYTÄNNÖN TOIMIIN JO NYT Edellä olevan perusteella voidaan asettaa sukellusten laatua parantavilIe toimenpiteille selvä painopiste alkaneelle sukelluskaudelle ja se on pintaorganisaation toiminta. Pintaorganisaatiolla tarkoitetaan sukellusvanhimman ja turvasukeltajan muodostamaa turvakaksikkoa sekä heidän apulaisiaan. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että jokaisella sukelluksella on valittu sukellusvanhin, joka siltainsinööri Jaatisen tapaan on rehti, reilu ja tasapuolinen sukelluksen osaaja, joka ei tarvittaessa pelkää

tehdä myös niitä V-maisia päätöksiä.

Kaverina hänellä on hyväkuntoinen ja pelastustaitoinen, toiminnastaan kiinnostunut turvasukeltaja.

Kun tähän parivaljakkoon vielä lisätään hyvä sukelluksen suunnittelu ja esim. SUSL:n vihreän kortin avulla suoritettu varusterkastus on sukellusten laatu astunut huiman harppauksen eteenpäin.

Kun organisaatio vielä pistetään näkymään kuvan mukaisten tunnusliivien avulla ja sukellusparin näkyvyyttää parannetaan pintapoijulla niin viimevuotiset suru sanomat ovat historiaa. SUSL suosittelee sukellusvanhimmalle neonoranssia tai neonpinkkiä tunnusliiviä ja turvasukeltajalIe neonkeltaista tunnusta, joka voi olla esim. hihanauha tai irtotohihat puvun päälle kuten kuvassa. Kirjuri voi pukeutua neonvihreään tai vihreään tunnusliiviin.

Kun te seuroissanne teette nämä pienet laatua parantavat toimet me

puolestamme laatuprojektissa tuotamme sukeltajankäsikirjan sekä turvakäsikirjan, jotka saataneen jakeluun liiton toimiston kautta kesän aikana.

Samalla seurat saavat kokeneille sukeltajilleen mielekästä toimintaa sukellusten organisoimisessa ja toiminnan johtamisessa.

Pistetään yhdessä sukelluksen laatu kohdalleen ja nauttikaamme hyvistä ja onnistuneista sukelluksista.

Siihen meillä on kyky, vain halua tekemiseen tarvitaan lisää. Tavoitteenamme olkoon nollavirhe eli ei yhtään surusanomaa sukelluksista alkaneena kautena. ~

NEONPUNASEN SUKELLUSVANHIMMAN LIIVIN KUSSA ON PILLI JA KOMPASSI. (MANNEKIlNINA "KUlDE" PUUPERÄ). LIlVI TOIMII KILPAILUSSA KIL PAlLUNjOHTAjAN TUNNUKSENA. KIRjURIN NEONVIHREÄN LIIVIN TASKUUN PILLI. (JORMA PANDY). KILPAILUSSA SIHTEERIN TUNNUSASU. TÄYDESTÄ SUKELLUSVARUSTUKSESTA HUOLIMATTA TURVASUKELTAJAN TUNTEE KELTAISISTA HIHOISTA. (TIMO SOUDUNSAARI). HIHATASKUSTA LÖYTYY PILLI. KUVAT PENTTI PARKKlLA

29

••

On kulunut 20 vuotta siitä, kun Suomen Urheilusukeltajain Liitto päätti alkaa julkaista lehteä jäsenilleen. jäsenlehti n:o 1 ilmestyi huhtikuussa 1974. Saman vuoden syksyllä aloin toimia lehden toimitussihteerinä. Liikkuvana, kuten lajin harrastaminenkin, on lehti kokenut monia vaiheita ja monia tukikohtia. Moninainen on myös se joukko, joka mahdollisti lehden toteutumisen niiden viiden vuoden aikana, jolloin olin sen toimitus· sihteeri.

Oikeastaan Urheilusukeltaja-lehti sai alkunsa jo ennen vuotta 1974. Urheilusukeltajat r.y. Helsingistä oli tehnyt ansiokkaasti lehteä, ennen kuin se siirtyi Suomen Urheilusukeltajain Liiton alaisek6i jäsenlehdeksi.

Lehden ensimmäiseksi, energiseksi ja ammattitaitoiseksi päätoimittajaksi valittiin Erkki "Eka" Metsävuori.

Hän toimii edelleenkin samaisessa tehtävässä. Ilmoitusasioita hoiti aluksi Kati Kostamo. Ensimmäinen toimitussihteeri oli jouko Askola, jolta perin homman saman vuoden syksyllä.

UPINNIEMESSÄ SUOMEN jOUTSENEN KANNELLA. VUODET JA KIRJAPAINOALAN OPETTAJAN HYVINVOINTI OVAT TEHNEET MIEHEN HYMYSTÄ ENTISTÄ "TÄYTELÄISEMMÄN". KUVAT VESA EROSEN ARKISTOSTA.

POHJANMAAN KAUTTA

TUKEVA TAUSTA

Lehden ensimmäinen painopaikka oli Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Kokkolassa. Jo alkuajoista yhteistyö Ekan kanssa loi pohjan kestävälle ystävyydelle, olimmehan molemmat sukeltamisen lisäksi myös kirjapainomiehiä.

Ekan muutettua töihin Outokumpuun jäi vastuu lehden painoasusta enemmän minulle, koska asuin lähempänä Kokkolaa.

Vuoden 1976 kakkosnumero oli ensimmäinen Urheilusukeltaja-lehti, jossa oli neliväriset kannet. Siitä olimmekin todella ylpeitä.

Lehden painopaikan siirryttyä Turun Sanomille 1978 Ekan työn mukana, jäi oma osuuteni lehden teosta vähäisemmäksi, ja kun Turkuun saatiin kokkolasta merisaukotar Eeva Nyqvist, otti hän toimitussihteerin tehtävät hoitoonsa 1979.

Kaiken takana on rakkaus sukeltamiseen. Rakkaus syttyi jo viisikymmenluvulla. Kaiken mahdollisen sukellustietouden ahmiminen huipentui laivaston Raivaajasukeltajakurssilla vuonna 1958. Himo vesielementtiin lienee tullut suvun perintönä Laatokan laineilta. Armeijan jälkeen ajauduin jyväskylään. Lähin seura oli tuolloin Ahveniston Vesipedot Hämeenlinnassa. Kun jyväskylässä perustettiin sukellusseura Sammakot, olin heti mukana toiminnassa. Touhusin seuratyön lisäksi myös piiritason hommissa. Vahvoja vaikuttajia ja esikuvia ympärilläni ovat olleet mm. Lehtivuoren Kalle, Valleman Make, Mustalammen Reppu ... Unohtamatta vaimojen ja perheiden tärkeintä panosta: hyväksyntää ja ymmärrystä. Tämä kaikki oli omiaan luomaan monipuo-

••

VOI NillA AIKOJA MUISTOJA URHEILUSUKELTAJA-LEHDEN ALKUVUOSILTA Vesa Eronen

AITOA MERIMIESElÄMÄÄ! RAIVAAjASUKELTAJAOPPILAS ERONEN, RAIVMJASUKELTAJAKURSSILTA

5/1958

lista taustaa Urheilusukeltaja-Iehden toimitussihteerin työsarkaan.

LEHDEN TEKEMISEN VAARAT Paljon teillä liikkuessa oli joskus vaaratilanteita, joista vakavin tapahtui liiton kokouksesta palattaessa keväällä 1975. Kyydissäni olivat Valleman Make sekä Lehtivuoren Kalle ja Tepa. Ylileveän aurauksen vuoksi auto ohjautui ulos tieltä, penkkaa myöten alas ja edelleen parin ja puolen voltin jälkeen katolleen pellolle. Onni onnettomuudessa oli ettei mitään vakavaa sattunut kenellekään.

Kerran soittaessani Ekalle Turkuun hän kertoi tavanneensa illalla tien päällä kolme hirveä. Kysyin, kuinka kävi? "Sain keskimmäisen." oli vastaus.

••

TARKEA TIEDOTE KAIKILLE ARCTIC HENGITYSVENTTIILlN OMISTAjiLLE JA KÄYTTÄjiLLE: Sinun tulee välittömästi toimittaa Arctic 2:n aste (annostaja) maahantuojalle/myyjälle pientä toimenpidettä varten.

30

Tietoomme tulleen tapauksen johdosta olemme todenneet, että tietyissä olosuhteissa Arctic 2:n asteen ruuvi (122097) saattaa löystyä. Tämä voi johtaa 2:n asteen kasvavaan hengitysvastukseen ja ääritapauksessa sulkea ilmantulon.

Tämä estetään lisäämällä Loctite ruuvilukitetta kierteisiin. Toimenpide voidaan suorittaa odottaessa.

Ota yhteys Aqua-Lung kauppiaaseen tai maahantuojaan: URSUK OY

Teollisuuskatu 34 20520 Turku Puh. 921 -376 700

Vuoden Sukeltaja

ARI PALVE Vuoden sukeltajan valinnan kriteereitä ovat mm. sukellusurheilun hyväksi tehty työ ja sitä kautta saavutetut ansiot ja arvostus.

Kouvolan Uimareiden kasvatti Ari Palve, 31 v, on räpyläuinnissa saavuttanut kansainvälistä menestystä, esim.

MM-pronssia 1993 ja EM-pronssia ja World Gameseissa 2 henkilökohtaista kultamitalia ja 2 viestihopeaa 1994.

Valmennus- ja kilpailutoiminnan lisäksi Ari on hoitanut akateemisen opiskelunsa Jyväskylän Yliopiston Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.

Sympaattisen Ari Palven toiminta ja käyttäytyminen erilaisissa edustustehtävissä on ollut erinomaista antanut hyvin positiivisen kuvan suomalaisista ja SUSL:sta.

Ari on harrastanut uimista pikkupojasta lähtien. Vähitellen kiinnostus kääntyi räpyläuintiin ajaen hänet 1979 ensimmäisiin SM-kisoihin. Kymmenisen vuotta sitten alkoi tosi tiivis valmentautuminen, jolloin tähtäimeksi tuli vuoden 1985 MM-kisat Berliinissä. Kilpailu-ura on jatkunut läpi vuosien tiiviinä. Elokuun MM-kisat Pekingissä siintävät seuraavana suurena tähtäimenä.

Vuoden Sukeltajan nimityksen Ari arvostaa hyvin korkealle. Hän on ensimmäinen urheilusukelluksen "kilpalajien" edustaja, jolle nimitys myönnetään. Ari toivoo kunnianosoituksen lisäävän räpyläuinnin arvostusta, joka hänen mielestään on vasta nousussa. ~

KOULUTUS•• •• •• PAALLIKON •• •• KYNASTA TERVEHDYS, SUKELLUSKANSA! Seuraavassa jo ennakkoon tietoa syksyn 1994 koulutustapahtumista.

Kursseille on ollut positiivisen runsaasti tulijoita, joten varaa paikkasi ajoissa. Annan tarvittaessa lisätietoa ko. kurssien tarkemmasta sisällöstä ja rakenteesta.

HYVÄÄ JA TURVALLISTA SUKELLUSKAUTTA! Arto Sieppi koulutus- ja valmennuspäällikkö

CMAS Ml-KOULUTTAJAKURSSI Aika: 16.-18.9. ja 30.9.-2.10.1994 Paikka: Suomen Urheiluopisto, Vierumäki Hinta: 1.500 mk sisältäen majoituksen täysihoidolla, opetuksen ja kurssimateriaalin.

Ilmoittautumiset liiton toimistoon (90) 158 2258. Pääsyvaatimuksena P2-sukeltajaluokka sekä seuran esitys kurssille osallistumisesta.

CMAS M3-KOULUTTAJAKURSSI Aika: 23.-25.9. ja 7.-9.10.1994 Paikka: Suomen Urheiluopisto, Vierumäki Hinta: l.600 mk sisältäen majoituksen täysihoidolla, opetuksen ja kurssi materiaalin.

Ilmoittautumiset liiton toimistoon (90) 158 2258. Pääsyvaatimuksena voimassa oleva M2-kouluttajaluokka ja seuran esitys.

Sukellusvanhinkurssi Aika: 2.-4.9.1994 Paikka: Sukellustukialus Vivan, Kotka Hinta: 800 mk sisältäen majoituksen, ruokailut, opetuksen ja kurssimateriaalin.

Ilmoittautumiset liiton toimistoon (90) 158 2258. Pääsyvaatimuksena P2-sukeltajaluokka. Viikonlopun aikana tehdään kurssiin liittyen 3-4 koulutus sukellusta, joten oppilailla tulee olla täydellinen laitesukellusvarustus (turvaliivi ja vara-annostin).

31

,

LUNASTA LISENSSI, S LIA SURUtI~I~! lt)OfUOLA

'J .: 'W .) ·i ''f<-~' ",. < {

'"

'.

Lisenssiin sisältyy tapaturmavakuutus, joka korvaa

kilpailuissa, näytöksissä jaharjoituksissa, niihin liittyI ~~, 1M villä matkoilla sattuvat ta/~ 1 paturmat. Lisenssi koskee urheilusukellusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukelluskalastusta, -suunnistusta ja kuvausta.

Urheilusukeltajain liiton lisenssiin kuuluvan vakuutuksen perusteella korvataan •

•

tapaturmien lisäksi sukeltajantauti, joka johtuu liian nopeasta pintaantulosta.

Kilpailijoille lisenssi on pakollinen, mutta Suomen Urheilusukeltajain liitto suosittelee sitä muillekin. Tapaturmavakuutus on tärkeä osa urheilijan taloudellista perusturvaa. Siitä maksetaan hoitokuluja ja haitta-asteen mukainen kertakorvaus sekä kuolintapaussumma. Käänny liittosi tai seurasi puoleen.

1)

-

POI-ijOIA-YHTIÖf POHJOLA SUOMI-SALAMA EUROOPPALAINEN IIMARJNEN

32

PROMASTER CITIZENIN UUTUUS Citizenin uusi Promaster sarjan sukeltajankellomalli on digitaalinen rannekello Hyper Aqualand. Ensimmäinen lajissaan koko maailmassa. Rannekellossa on sisällä sukellustietokone, joka rekisteröi automaattisesti muistiinsa 30:n viimeisimmän erillisen sukellusretken kaikki vaiheet.

Kellon painesensori ja lämpömittari, yhdessä ajanottokellon kanssa, merkitsevät digitaaliseen sukelluspäiväkirjaan kaikki sukellusajat, maksimisyvyydet, veden lämpötilanvaihtelut, sukellusnousut ja välilaskut. Kellon sukellustietokone käynnistyy automaattomasti vesitunnistimen ja

painesensorin avulla. Pintaan nousun jälkeen kello siirtyy myös itse automaattisesti näyttämään viimeisimmästä sukelluksesta kulunutta lepoaikaa. Kaikki numerotiedot on myöhemmin kutsuttavissa näkyviin kellon omaan näyttöruutuun.

Tiedot voi purkaa myös graafisina taulukkoina näkyviin mikrotietokoneen näyttöruudulle tai tulostaa printterin avulla paperille. Kello asetetaan vain sukelluksen jälkeen tietokoneen liitäntäporttiin kytkettyyn adapteriin ja tiedot imuroidaan kellosta PC-mikrolle. Mukana tulevan "sukellustieto-softan" avulla voidaan tietokoneella

URHEILUSUKELTAJlLLE

SUKELLUSLUVAT MIINALAIVA LADOGAN HYLKYYN

käsitellä omaa henkilökohtaista sukelluspäiväkirjaa sekä sen taulukoita. Sukellusten valvonta esimerkiksi kursseilla on myös turvallista tämän printatun sukellusprofiilin avulla, koska sukellussyvyyksiä ja aikoja ei voi manipuloida jälkikäteen.

Citizen Hyper Aqualand kellon hinta on ovh 3.950 mk, sisältäen PC -adapterin ja sukellustieto-ohjelman Aqualand Graph 1.00 levykkeen. Maahantuoja Kaukomarkkinat Oy. Myynti kelloalan erikoisliikkeissä kautta maan.

Urheilusukellusta Ahvenanmalla

Sotamuseo ilmoittaa, että se - eräitä jo sovittuja projekteja lukuunottamatta - ei toistaiseksi tule myöntämään sukelluslupia miinalaiva Ladogan hylkyyn seuraavista seikoista johtuen: - Lupaehdoista huolimatta hylkyyn on kajottu ja siitä on viety varusteita ja osia.

- Hylky halutaan rauhoittaa tulevaa tarkempaa inventointia ja kuvausta varten.

- Hylky sijaitsee suoja- ja ampuma-alueella, mikä aiheuttaa tiettyjä turvallisuusriskejä Samalla ilmoitetaan, että kaikki ennen 25.4.1994 myönnetyt sukellusluvat emo hylkyyn ovat mitättömiä.

Museonjohtaja FM

Tutkija VTM

,.k~~ Markku Melkko

ij1~~~ttfl MPalokangas

Oletko kiinnostunut sukelluksesta?

Haluatko saada opastusta hylyille ja löytää sukelluspaikkoja?

Tule mukaan sukeltajaveneeseemme Maarianhaminassa.

siiiiiitdyk

SVH

Norragatan 26, 22100 Maarianhamina Puh: 92&19019 Fax: 92&19021

33

HALOO, HALOO, PUHELU TOIMISTOSTA JOHTOKUNNASSA PÄÄTETTYÄ * sukellussuunnistusvaliokunnan uutena puheenjohtajana jatkaa Anne Anne Autio, Kauko Martikaisen siirryttyä ulkomaille työhön. * Sari Autio tulee kirjoittamaan liiton 40-vuotishistorian, joten kaikki ne "vanhat" sukeltajat, jotka haluavat luopua arkistostaan tai antaa sen joksikin aikaa käyttöömme, soitelkaa toimistoon. * hyväksyttiin räpyläuintivaliokunnan esitys EM-kilpailu* Hyväksyttiin seuraavat ansiomitalianomukset: jen järjestämisestä 1995 Tero Raatikainen pronssi Sukellusseura Vesikot ry * hyväksyttiin toimintaan uusi jäsenseura; Raision pioVeli-Matti Pynnönen pronssi " neerit ry /sukellusjaos jari Brännare hopea Hydroma~ia ry * juhlivia seuroja: Aki Kettunen pronssi Club Aquarius ry, Tampere 30 vuotta 27.5.1994 janne Vehviläinen pronssi Saaristomeren sukeltajat, Turku 20 vuotta 8.10.1994 Matti Alanen hopea H20 Kuopion Urheilusukeltajat ry, 25 vuotta 5.11.1994 Virmo Merjankari hopea Onneksi Olkoon!

Kirsi Alanen pronssi * Toimisto on 1.6.-31.8. välisenä aikana avoinna 8-15 .

Pekka Halkosaari pronssi Soitellaan, soitellaan Helena jaatinen pronssi Kalevi jaatinen pronssi Risto Sajaniemi pronssi * myönnettiin CMAS****-kortti Heikki Kivikoskelle * hyväksyttiin Heikki Haavisto Pohjanmaan alueen aluekouluttajaksi

~~1;./;

Tähtimerkkien kohtauspaikka SUUNTO () 14('11/4.-1.1111(;& nUClf"""'MlnAJ

Lähde merelle, opiskelemaan, purjehtimaan!

~[ telhnisub I ~I~

..IHlIi

Yhdyskatu 39, 15200 Lahti P.918-?331181 Fa.".918-?331180

MyyntLHuolto,Koulutus ja Vedenalaiset video- ja stillkuvauspalvelut.

34

SUKELLUSVANHINKURSSI M/aux Vivanilla. Alkuperäisellä suomalaisella kaljaasilla. 02.-04.09 .1994 itäisellä Suomen lahdella. Täysi hoito sisältyy hintaan 800 mk.

Tied. ja ilmoittautumiset Sukellusseura Vesikot ry puh. 951-371 1131.

UUTUUS - SUUNTO EON Monipuolinen, silti helppo käyttää Sain tilaisuuden testata Suunnon EON-sukellustietokonetta keväällä -94 kahden viikon ajan sukellusmatkalla. Ensivaikutelma koneesta oli hieman sekava, koska toimintoja oli enemmän kuin omassa tietokoneessani. Luin käyttöohjeet kertaalleen läpi ja tein muutaman sukelluksen EONin simulaattoria käyttäen. Tämä auttoi tutustumaan koneeseen hieman tarkemmin. Simulaattorista oli apua opettelussa.

EON on toimintojen runsaudesta huolimatta erittäin helppo käyttää. Näytöllä on vain se tieto, jota sillä kertaa tarvitaan. On makuasia pitääkö sukelluksen aikana näkyä esim. veden lämpötila. Ainakin lämpimissä vesissä tieto on miellyttävä.

Lämpötilan näyttö vuorottelee sukellusajan ja maksimisyvyyden kanssa, joista sukellusaika näkyy näytöllä pisimpään. Maksimisyvyys, sukellussyvyys näkyvät myös graafisena pylväänä.

Vallitseva syvyys näkyy näytön yläosassa kiitettävän isoilla numeroilla. Nopea vilkaisu riittää kertomaan syvyyden. Suoranousuajasta on myös kookas numeronäyttö.

Se, mikä erottaa EONin muista tähänastisista sukellustietokoneista ovat jäljellä olevan ilma-ajan ja pullopaineen näyttö. Kone laskee pullopaineen ja sukeltajan ilmankulutuksen mukaan jäljellä olevan ilmaajan sille syvyydelle, jossa sukeltaja kulloinkin on. Itse koin ko. ominaisuuden hyvinkin tarpeelliseksi varsinkin etelässä, jossa haluaa maksimoida sukellusaikansa. Tähän EON antaa mainion mahdollisuuden. Suoranousuaikaa ja ilma-aikaa seuraamalla, ja tarpeen mukaan ylöspäin nousemalla voi sukellusaikaansa venyttää suurimpaan mahdolliseen. Ei tarvitse arvailla jäljellä olevaa sukellusaikaa kussakin syvyydessä. Hyvä piirre esim. valokuvattaessa tietyssä syvyydessä.

Myös hieman syvempiä su-

kelluksia tehtäessä jäljellä olevan ilma-ajan näyttö on hyvä juttu, sillä silloin voi nousun aloittaa hyvissä ajoin, eikä tarvitse pelätä, että ilma loppuu kesken.

EON myös varoittaa säiliöpaineen laskiessa tarpeeksi alhaiseksi sekä äänimerkillä että vilkuttamalla säiliöpaineen näyttöä.

Muista toiminnoista mainittakoon 25 tunnin sukellusmuisti, joka mahdollistaa muistin selaamisen jälkeenpäin . EON tallentaa myös sukelluksen alkamisajan, joten takana ovat ajat, jolloin tietoa sai arvailla ja muistella. Kyllähän sitä kellonsa nollaa, mutta muistaako lähtöaikaansa silloin, kun täyttää päiväkirjaa.

Muistiin jäävät myös veden lämpötila ja säiliöpaine su-

kelluksen alussa ja lopussa.

Neljä sukellusta samana päivänä samaan syvyyteen Tehdään neljä sukellusta 21 metrin syvyyteen 33 minuutin ajaksi 1,5 tunnin pintaväliajalla. Lyhenne SNA tarkoittaa nousun alkaessa jäljellä olevaa suoranousuaikaa minuutteina. Alla on typen poistumisajat Aladin Prolta, Suunto Companionilta, Solutionilta ja Eonilta.

Suunto Solutionin ja Eonin ajat on saatu simulaattorilla.

Mambo

Sukellus Aladin Pro

Suunto Companion

Suunto Solution

Suunto Eon

1 2 3 4

SNA 5 min 3 m/2 :36 3 m/15:41 3 m/21 ;49

SNA 3 min 3 m/2:00 3 m/4:00 3 m/18:00

SNA 3 min 3 m/7:00 3 m/13 :00 3 m/28 :00

SNA 3 min 3 m/2:03 3 m/9:35 3 m/l0:52

UPPOPALLON SUOMENMESTARUUDET KUOPIOON JA TURKUUN Kuopion Urheilusukeltajat otti vakuuttavasti uppopallon Suomenmestaruuden Turun Impivaaran uimahallissa 9.-10.4.1994. Lähes yhtä vakuuttavasti tuli Saaristomeren Sukeltajista ensimmäinen virallinen nais.ten Suomenmestari.

MIESTEN MESTARUUS MURSKALUVUIN Miesten Suomenmestaruudesta pelattiin 18. kerran. Loppuotteluissa vastakkain olivat runkosarjan ykkönen Kuopio ja kakkonen Partiosukeltajat Helsingistä.

Partiosukeltajien loppuottelupaikka varmistui runko-

sarjan viimeisellä kierroksella juuri Kuopiota vastaan 0-0 tasapelillä. Tämän perusteella odotettiin tasaisia loppuotteluja. Mutta toisin kävi. Turkuun tuli kuin uudesti syntynyt Kuopio, joka ei antanut Parsukille mahdollisuutta. Kuopio voitti molemmat loppuottelut selvin numeroin 5-0. Näin Suomenmestaruus ja Atomimalja matkasivat Kuopioon otteluvoitoin 2-0. Tämä on Kuopion Urheilusukeltajien viides mestaruus, edelliset olivat vuosilta -85, -86, -91 ja -92.

Miesten pronssiottelussa Valkeakosken Urheilusukeltajat voitti espoolaisen PSK

Kuopan niukasti 1-0. Valkeakoski nousi viime vuoden viidenneltä tilalta kolmanneksi voittaen nyt ensimmäiset mitalinsa SM-sarjassa. PSK Kuplan kahden edellisen vuoden pronssitila vaihtui neljänteen sijaan.

NAISTEN SUOMENMESTARUUS ENSI KERTAA JAOSSA

Matti Vilen

otteluun, jonka Saaristomeri voitti selvästi 6-0. Näin tuli Saaristomeren Sukeltajista naisten uppopallon ensimmäinen virallinen Suomenmestari otteluvoitoin 2O. Pori sai hopeaa Naisten pronssiotteluissa espoolainen Najadit voitti Tampereen Urheilusukeltajat selvästi maalein 6-2 ... ~

Naisten loppuottelussa Porin Urheilusukeltajat sinnitteli tasapäisesti Saaristomeren Sukeltajien kanssa häviten vain yhdellä maalilla 2-3. Porilaisten lataus ei riittänyt kuitenkaan enää sunnuntain toiseen loppu35

VUODEN SUKELLUSKUVA 1993 Kilpailussa mukana olleiden kuvien taso ei täysin vastannut tuomariston odotuksia. Myös kuvaajia oli yllättävän vähän - vain neljä henkilöä.

Laitekilpailuvaliokunta valitsi voittokuvaksi "Valashai ja remorat", jonka on jämsäläisen juha Mäenpään kamerasta.

Kaikki arvostellut 11 kuvaa kuuluivat sarjaan "Muu maailma". Kotimaan sarjaan tuli vain yksi yksi kuva, josta kuvaaja Ari Laine sai kiitosmaininnan. Kiinnostuksen kotimaan sarjaan toivotaan tulevaisuudessa lisääntyvän.

Tulokset, sarja "Muu maailma" 1. Valashai ja remorat juha'Mäenpää, jämsä 43 pistettä 2. Saalistaja Esa Hokkanen, jyväskylä 39 3. Elämää ja kuolemaa Esa Hokkanen, jyväskylä 29 4. M/S Bårghild Ari Laine, Vantaa 28 S. Luolasukellus 26 5. Meduusa 26 7. YÖ punainen 2S 7. Pohjoista väriloistoa 2S 9. Ulos vapauteen 17 9. Pinnallista 17

ENSIMMÄISTÄ KERTAA SUOMESSA:

"SUKELLUKSEN PSYKOPÄIVÄT!"

KILPAILUKUTSU

Aika: 27.8.1994 Paikka: SLU:n toimitalo, Radiokatu 20, 00240 Helsinki Kohderyhmät: Sukelluskouluttajat, seurojen puheenjohtajat, sukellusvanhimmat sekä muut asiasta kiinnostuneet.

Päivien tavoite: Tutustuttaa kuulijat yksilön persoonallisuuden rakenteisiin, ryhmien sekä organisaatioiden lainalaisuuksiin sekä niiden johtamiseen.

Ohjelma: klo 10.30-12.00 yksilö ja ryhmät 12.00-13.00 lounas 13.00-14.00 organisaatiot 14.00-14.30 kahvi 14.30-16.00 ryhmien ja organisaatioiden johtaminen Tilaisuuden pääluennoitsijana toimii psykologi Timo Vikman.

Koulutuspäivän hinta on 50,- ja lounaan 45,-. Tilaisuuteen otetaan 80 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. IImoittautumiset liiton toimistoon 15.8. mennessä p. 90-158 2258.

Suomen Urheilusukeltajain Liiton Sukelluskuvauksen SM-kilpailu 1994 3.-4.9.1994 Kouvola/Jaala-alueella

TERVETULOA Arto Sieppi koulutus- ja valmennuspäällikkö 36

Sarjat: väri paperi väridia sekä lisänä kertakäyttökamera-sarja Fuji 400.

Kilpailumaksu 300 mk, johon sisältyy: filmit, kehitys ja paineilma.

Kilpailumaksu maksettava 15.8.1994 mennessä Sukellusseura Vesikot r.y:n tilille: KOP, Kouvola 107230-109368.

Majoitus- ym. tiedustelut sekä ilmoittautuminen 15.8.1994 mennessä: Vesa Niemi, puh. työ 949-556 485, koti (951) 375 334.

Kilpailuohjeet postitetaan ilmoittautuneille.

Osallistujilta vaaditaan voimassa oleva lääkärintodistus ja kilpailulisenssi.

Kilpailun järjestää Sukellusseura Vesikot ry

••

•• ••

••

SIELTA, TAALTA ••• Nuori-Suomi -ohjelma teki alkuvuodesta laajan yhteistoimintasopimuksen Silja Line Oy:n kanssa. Upeiden risteilyalusten ohella Silja Express tarjoaa matkusta ville ryhmille turvalliset maakuljetukset niin Suomessa kuin Pohjoismaissakin. Kaikki samasta pisteestä järkevään hintaan.

Silja Europa oli luonteva paikka nuorisourheilun tärkeälle kehittämis-sopimukselle. Allekirjoittajina olivat Silja Linen johtaja Matti Orama ja Nuori Suomi ry:n puheenjohtaja Rolf Mikkola.

Teleliikenteen kaukopuhelukilpailu on medioiden kautta tullut vahvasti suomalaisten tietoisuuteen viime aikoina. Suomen Urheilusukeltajain liitolle valinta - 101 - oli helppo. Päätöksen taustalla on liiton aktiivinen panos Nuori Suomi -ohjelman kehittämisessä, jossa Tele on useita vuosia ollut rakentamassa parempaa nuorisourheilua.

Urheilusukeltajainliitto toivoo, että lajin parissa toimivat perheet osallistuisivat näihin "talkoisiin" omalla panoksellaan ja valitsisivat 101:n. Valinta on tärkeä lasten ja nuorten sukellusharrastuksen kehittämisen kannalta.

Sukellusseura Hydromania ry:n rahamassin vartija Tuomas Salonen on tehnyt tiettäväksi, että seuransa on lahjoittanut SUSL:n Painovyöpankkiin 8 kpl 2 kg:n painovyöpainoja. Pankki kiittää lämpimästi!

Suomen Urheilusukeltajain Liiton osasto Helsingin venemessuilla oli eräs messujen suosituimpia tutustumispisteitä.

Saaristomeren Sukeltajat täyttää syksyllä 20 vuotta. Seura juhlii merkkipäiväänsä 8.10. perhepiirissä kutsuttujen kera. Paljon onnea turkulaisille!

RÄPYLÄUIMARIT HUOM!!!

Räpyläuinnin SM-avovesikilpailut ovat muuttuneet Kilpailut pidetään yhden viikonlopun aikana. Ensimmäiset tämän systeemin mukaiset kilpailut pidetään Vaasassa 16-17.7. Lauantauna uidaan 21 OOm ja 700m ja sunnuntaina 1400m, minkä jälkeen jaetaan SMmitallit.

Ensi vuoden kilpailut on haettavissa lokakuun 1994 loppuun mennessä räpyläuintivaliokunnalta.

Tiedustelut: Jaakko Leppäniemi (961) 316 8349

Kesän kuumimmat tarjoukset.

Pisteestä tietenkin.

Polar-Bears DS4X (vetoketju edessä) tai DS3X (hartiavetoketju).

Mansettirenkaat vakiona. APEKSventtiilit. 14 vakiokokoa.

POLAR-BEARS-aluspuvut aina

SUOMEN EDULLISIN 12 litran terässäiliö (Faber). lyhyt malli. 0 203 mm. SEAC varaiImalIa varust. Int/Din-venttiili. Kumine pohjasuoja. Leimattu 4/94.

PAKETTI?

._~

m~~~~~AS~

painebalansoitu. Annostimessa SEAC CX 2002 S/R Apeksin patentoima VenturiJäötymissuojattu. painebalani1manohjain. Anstl-testlarvo: 50+. soitu. Annostimessa sis.rak.

Norm.hinta 2.230.Venturi. Norm.hinta 2.180.APEKS T50D. Sama kuin yllä. mutSEAC CX 2002 C/R. Sama kuin ta annostimessa lisäksi sis. hengitys- yllä. mutta annostimessa lisäksi. vastuksen hienos~ätö. Anstl-testlsis. hen~.vastuksen hienosäötö.

Norm.hlnta: 2.410.arvo: 50+. Norm.hlnta: 2.680./ APEKS FCD. Vapaavirtauksen esto"1~41I~,jA, venttiili .. Sopii kaikkiin myötävirta~ tyyppisiin reguihin. Norm.hinta 285.-

~

Tarjous 198.-

Regunostajallento168.-

APEKS 140 Octopus. Suosit. muk. keltainen. Venturi-ilmanohjain.

85 cm letku. Norm.hinta 865.-

SEAC INDY- 1t~/~/I' avokantaräpylät te II ~ "I! J SEAC ABISSO märkäpuvut JJ !r • fJ .

SEAC II . ' ~. " t!J LIIVIT aNOSTOIk.. .

X~-850'" eSlm. rannepuukko SEAC PUUKOT S~murai.

Terän pituus 68 mm.

It ·" .

Sdett4ldt~i ~jiIIe,,, .

I "0· '"

fl·'40.,

64230 NÄRPiÖ AS, 'II'

(962) 43590. NMT 949 563866.

37

TEKNINEN VALIOKUNTA TIEDOTTAA ...

KOULUTUSOHJEET Uusitut koulutusohjeet ovat saatavissa liiton toimistosta.

P1-KOUlUTUSMATERIAAlI Allaskoulutusohjeet ovat valmiit. Kouluttajan käsikirjan (kalvosarja + tuntikortit) tilanneilIe allaskoulutusohjeet toimitetaan automaattisesti ilman veloitusta.

Allaskoulutusohjeisiin kuuluvia ns. allaskortteja on saatavana SUSL:n toimistosta myös muovisina 11 kortin sarjoina. Sarjassa on koko Pl-kurssin allasohjelma harjoituskerroittain. Sarjaan kuuluu myös suorituskortteja, joihin on kätevää tehdä merkintöjä lyijykynällä vedessä esim. oppilassuorituksista. Lyijykynämerkinnät voi pyyhkiä pois, ja käyttää yhä uudelleen. Korteissa on myös tilaa muistiinpanoille, joten niitä voi hyödyntää kaikenlaisilla sukelluksilla.

ALUEKOULUTUSTOIMI NTA Teknisen valiokunnnan päätehtävä on kehittää, ohjata ja valvoa sukellus- ja sukelluskoulutustoimintaa Suomessa.

Tätä toteuttavat myös nimetyt 20 aluekouluttajaa kukin alueellaan. Aluekouluttajien tehtävänä on myös tuoda alueensa seuroihin viimeisintä tietoa koulutuksesta, sukellusturvallisuusasioista, ja muusta läheisesti sukellukseen ja sukelluskoulutukseen liittyvästä.

Seurojen kannattaa kutsua oma aluekouluttajansa vierailulle, vaikka mitään erikoista ja painavaa teemaa ei olisikaan. Syntyvät kulut maksaa SUSL. Aluekouluttajat toimivat näköalapaikoilla, jonka vuoksi heiltä voi saada monia hyviä vinkkejä sukellukseen liittyvissä asioissa.

KOULUTTAJAPULAA SEUROISSA Kouluttajakoulutusta on toteutettu parin viime vuoden aikana enemmän kuin koskaan aiemmin. Kouluttajien maantieteellinen jakautuma ei tietenkään ole tasainen, joten "mustia" aukkoja on. Tavoitteena on saada jokaiseen seuraan pätevä ja osaava kouluttajakanta. Te seurat, joissa koette olevan pulaa kouluttajista, ottakaa yhteyttä aluekouluttajaanne, joka opastaa ja auttaa oman koulutustoiminnan aloittamisessa.

GREEN CARD - TURVAKORTIT Kortteja saa uusille sukeltajille tilaamalla liiton toimistosta (veloituksetta).

Utbildningstruktioner De nya utbildningsinstruktionerna kan får också på svenska från förbundets byrå.

KOU l UTTAJAN IMITYKSET Kuluvana vuonna on tehty seuraavat kouluttajanimitykset: M1- KOULUTTAJAT

AkiLeppänen Vesa Valtonen Anneli Venesjärvi Kari Kutila Petri jukonen Ilja Hakanpää Esa Laitinen Timo Haili Hans Söderholm juha Kauraniemi juhani Auvinen Simo Raudaskoski Timo Päivärinta Anne Autio jari Lind Marjo Alander Lasse Mäenpää Risto Tiainen Hannu Tourneur Kalle Tuominen jani Kilpiä jukka Seppänen Petri Harju Timo Karttunen Risto Vuohelainen jari Virtanen Maija Flinkman Timo Laaksonen Matias Laitinen janne Lehtola Heidi Rimpilä Mika Tolvanen Ilkka Rankama Tommi Sihvonen Staffan Engberg

38

~Ia-Keiteleen ~hveniston

Urheilusukeltajat

Vesipedot

Karkkilan Urheilusukeltajat Laivaston Urheilusukeltajat Arctic Divers Bothnia Gulf Divers Barracuda Lahden Urheilusukeltajat Kokkolan Merisaukot ~auma-Repola ~ämeenlinnan

Diving Club

Urheilusukeltajat

Hydromania Tampereen Urheilusukeltajat Saimaan Norpat ~ohjan Urheilusukeltajat Urheilusukeltajat Sukellusseura Ahti PSK Kupla jyväskylän Delfiinit H20 Loviisan Merisukeltajat jyväskylän Sammakot Loviisan Merisukeltajat Bona Diving Team Urheilusukeltajat Utön Sukeltajat

Kari Vasko Ulla-Maija Heikkilä Ilkka Kallio Antti Turunen jarno Eklund Risto Kallio jukka Salmi Göran Henning Isto jaakko Pertti Lipponen M2- kouluttajat jouni Myllymäki Kenneth Elfving Ilkka Sirkiä Aki Toivio Paula Salo jouni Virtanen Pekka Saarinen Kari Ahlsten joni Ahokoski Toni Ruotsalainen Ari Pajari juha Pynnönen Kari Hokkanen jari Rajanen Tony-Eero Mäkinen Arto Möttönen Erno Oikkonen jussi Kalinen Kalle Haapamäki Kai Parhiala Matti Pennanen Kimmo Lankinen Niina Toppila Anni Simola

jyväskylän Delfiinit Oulun Vesimiehet ~imppu

Mursut ~idnight

Divers

Midnight Divers Sukeltajat

~aaristomeren

NouSu Simppu Laivaston Urheilusukeltajat Lahden Urheilusukeltajat Porvoon Mureena Vesikot Hyvinkään Urheilusukeltajat Helsingin Pelastuslaitoksen Urh.suk. ~iteen

Urheilusukeltajat

joensuun Urheilusukeltajat Calypso Bothnia Gulf Divers Profisukeltajat Imatran Urheilusukeltajat PSK Kupla

juha Hakulinen jyväskylän Sammakot M3 -kouluttajat jaakko Salo Bothnia Gulf Divers Arto Gustafsson Vakka-Suomen Urheilusukeltajat Erkki Venesjärvi ~hveniston Vesi pedot Lauri Korelin Esa Oksanen Simppu Profisukeltajat Mika Rautiainen Pekka Levola !'orin Urheilusukeltajat jaana Ilomäki Onnea ja menestystä koulutustyössänne!

ALUEKOULUTTAJAT 1994 1. Laitinen jouko

Pohjolankatu II A 10 Pohjois-Suomi 96100 ROVANIEMI k.(960) 213 II. t. (960) 323 406 2. Parkkila Pentti Taronniemi Pohjois-Suomi 95600 YLITORNIO k. (9695) 316 24, t. 949-394 719 3. Keinänen jouko Erät. 14 D 42 Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Iisalmi 87200 KAJAANI k. (986) 120367 4. Aro Mika Säveltäjäntie 42 Etelä- ja Keski-Pohjanmaa 67300 KOKKOLA k. (968)822 3832, t. (968) 822 0211,

fax (968) 810 130

5. Mäkelä Pekka

Halkola Keski·Suomi 40950 MUURAME k. (941) 310 0531 6. Hujanen Reijo Pellontorpantie 10 E 22 Mikkeli·Mäntyharju·Kuopio 50100 MIKKELI k. (955) 367 818, t. (955 ) 150 901, 7. Parkkinen Olavi Ruoritie 7 Kitee·Pohjois·Karjala 82500 KITEE k. (973) 412260, t. (973) 416341, 8. Vorne Ari Toukomaankuja 5 B 16 Tampere·Hame·Satakunta 33560 TAMPERE k. (931) 636 272, t. (931) 530 784 949-332 120 9. Hyppönen Reino Alpunkuja 3 as 10 Tampere-Häme 33400 TAMPERE k.(931) 461960, t. (931) 512 392 10. Alen Markku Vuorikatu 20 B 11 Hämeenlinna-Lahti-Kouvola 13100 HÄMEENLINNA k. (917) 532 357 11. Muukkonen Anssi Ankkurikaari 28 B 3 54915 SAIMAANHARJU k. (953) 414 3204, t. (953) 6081 12. Saarikoski Markku Heinikonkatu 7 A 7 Varsinais-Suomi 20240 TURKU k. (921) 403 803, t. (921) 696 111 13. Erkkola Tuomo Lyhdekuja 6 Varsinais-Suomi 24100 SALO k. (924) 317 343, t. (924) 315 651 949-527476 14. Pohjonen Mika Mäkikatu 1 B 22 Uusimaa-loviisa-Porvoo 04400 JÄRVENPÄÄ k. (90) 285 121 15. Salo Kari Etelätie 41 Bas B Helsinki 02710 ESPOO k. (90) 5091631, t. (90) 437 6448 16. Saarnio Antti Koivuviita 10 E Helsinki 02130 ESPOO k. (90) 426688, t. (90) 504 55583 94049-91219 17. Raivio Esa Ylipalontie 13 G Helsinki 00670 HELSINKI k. (90) 749 987, t. (90) 3412221 949-606109

ALUEKOULUTTAJIEN ALUEET 1 Laitinen 2 Parkkila 3 Keinänen 4 Aro 5 Mäkelä 6 Hujanen 7 Parkkinen 8 Vorne 9 Hyppönen 10 Alen 11 Muukkonen 12 Saarikoski 13 Erkkola 14 Pohjonen 15 Salo K 16 Saarnio 17 Raivio 18 Levola 19 SaloJ J 20 Autio 21 Haavisto

18. Levola Pekka

19. Salo jaakko].

Peltopyyntie 21 Satakunta 28200 PORI k. (939) 639 3005 Kluuvintie 3 ruotsinkieliset seurat 65280 VAASA k. (961) 321 4182, t. (961) 325 1060 fax. (961) 325 3638

20. Autio jyrki

jukankuja 1 as 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaa 62600 LAPPAjÄRVI k.tfax (966) 619 22, t. (966) 619 20 9400-499 894 21. Haavisto Heikki Meteorinkatu 3 A 5 Keski-Pohjanmaa 02210 ESPOO k. (90) 8881013, t. (90) 4514529 fax. (90) 4514544

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• UPINNIEMI CUP HALLISUKELLUSKILPAILUT 1994 Aika: lauantai 2.7.1994 Paikka: Upinniemen uimahalli, Suomenlahden laivasto Järjestäjä: Sukeltajakurssi Sarjat: naiset, miehet, seurat Ohjelma: 09.00 Ilmoittautuminen ja verryttely 10.15. Kilpailujen avaus ja ratajärjestyksen arvonta 10.30. Kilpailulajit: 200 m estesukellus 25m sukellus + 25m uinti 200 m poimintauinti 6 m:n poimintasukellus 4x25 m viestisukellus

henkilökohtaiset pisteet yhteispisteet (seurat) Varustus: Perusvälineet Normaalit sukellusräpylät (max 600 cm2/kpl) Sukelluslaitteen koko min 8 litraa Myös järjestäjän sukellusvarusteet käytössä Ennakkoilmoittautuminen: Maksu 24.6. mennessä PS-tilille 800027-5272820, 60 mk/kilpailija.

Merkitkää lomakkeeseen nimi, seura ja lajit.

Jälki-ilmoittautuminen: Maksu 70 mk emo tilille 24.6. jälkeen tai kilpailupaikalla.

Ilmoittautumisen yhteydessä esitettävä maksukuitti ja voimassa oleva lääkärintodistus.

Linja-auto Upinniemeen Helsingin linja-autoasemalta laiturilta 63, 06.50 (perillä 07.55). Ellei paikka ole tuttu, pyytäkää kuljettajaa pysähtymään Upinniemen kuntotalon kohdalla.

Kil pailu terveisin Sukeltajakurssi (90) 295 57111/Sukeltajakurssi

Maksun saaja: SILaiv, Sukeltajakurssin oppilaskunta PL 5 02471 UPINNIEMI

39

MYYDÄÄN Myydään sukelluslaite AGA Divator MKII sekä lisä pullot AGA 2 x 4 l (300 bar). Puh. (957) 521 371. ***

Myydään 2 x 10 l 200bar kev.met. Ursuk -91 pullopaketti 4.500 mk ja 2 x 4 l 200 bar teräspullopaketti, 1500 mk. Pekka Niemelä (918) 783 4505. *** Myydään VA-kamera Nikonos IV-A Nikkor 35 mm objektiivilla, va-salamalaite Aqua F-l + muut varusteet.

(953) 416 4360jIlari *** Myydään Polar Diver merkkinen märkäpuku. Puku kaksi vuotta vanha. Koko on 48 ja väri sini-musta. Hintapyyntö 1.000 mk. Lisätietoja Mika Kaakiselta (981) 335 198 iltaisin ja päivisin. *** Myyn pintamiehen ja sukeltajan väliseen kommunikointiin sukeltajapuhelimen. Hinta 2.600 mk. (921) 888955. *** Sukelluskelloja: Cardinal 200 m. Puolustusvoimien valitsema malli. Ovh. 699,nyt 560,- uusia, takuu 1 v.

(973) 898 458.

OSTETAAN "'......~'-'.L""'l<:U.Ln.'~.uv

rp..n~1rp.rIÖI muistiinsa 30 kaikki vaiheet. Kellossa on painesensori, lämpömittari, sekuntimittari sekä hälytystoimintoja. Sukellusajat, syvyydet, lämpötilat, nousut ja välilaskut voi purkaa näkyviin kellon omalle näyttöruudulle tai tietokoneen muistiin ja sieltä khjoittimen avulla paperille.

Ostetaan sukelluspullopaketti 2 x 10 l tai 2 x 12 1/ 200 bar ja Bug Diver-sukelIusvalaisimen alumiinirunko. T.Tihtonen (90) 588 1626,949-647474. ***

~------------------------------------

OSOITTEENM UUTOSKAAVAKE Hyvä Urheilusukeltaja-lehden saaja! Jos osoitteesi muuttuu. muista ilmoittaa siitä myös liiton toimistoon. Näin saat lehtesi aina oikeaan osoitteeseen. Seurat ovat velvollisia tekemään jäsenkorjaukset vain kaksi kertaa vuodessa. .

Tällä lomakkeella saat kätevimmin osoitteenmuutoksesi tehtyä! Merkitse lomakkeeseen myös, oletko jäsen, seuran yhdyshenkilö vai koulutusvastaava. Näin saamme eri rekisterimme ajan tasalle, sillä jäsenrekisteriiin korjatut tiedot eivät korjaa seuran yhteys henkilön eikä koulutusvastaavan tietoja!

MUUTTAJANNIMI _______________________________________________________________________ ENTINEN KATUOSOITE ____________________________________________________________________ SEURA _____________________________________________________________________________ SYNTYMÄAIKA ____________ JÄSEN / YHTEYS HENKILÖ / KOULUTUSVASTAAVA (merkitse oikeat) UUSI POSTITUSOSOITE ___________________________________________________________________ PUH.K. ____________ PUH.T. ___________ (koskee koulutus-vastaavia ja seurojen yhteyshenkilöitä) MUUTOS ASTUU VOIMAAN ________________

40

Postita osoitteenmuutos osoitteella: SUSL, Radiokatu 20, 00240 HKL Voit myös faxata ilmoituksen numeroon 90-158 2516.

A~uion takuu

idämme sinut kuivana vedessä.

ErJkoiskäsitellyn Nylon/ButyMnatel'iiaalin ieStä:: vyys ei jää toiseis! millekään toiseJle m..terla. lille, se on taipuisa ja lähes repeämätön. ILamlnoinnin irtoamisen mahdollisuus on lähes ole.maton. Tämä antaa sinulle varmuuden sukeltaa kaikkein vaatlvimmissakln olosuhteissa.

Kun olet pois vedestä, on tuulen aiheuttama kylmettyminen eliminoitu. Materiaali ei vaadi erityishoitoa eikä haurastu säilytyksen aikana.

Sukeltajien sukeltajille kehittämänä, Aquionkuivapuvut on suunniteltu silmälläpitäen turvallisuutta, mukavuutta ja kestävyyttä. Ragla-hihat antavat hyvän liikkumismukavuuden, estävät kainaloiden hiertymisen ja auttavat erinoma.isen kelluvuuden saavuttamiseksi pinnalla.

Lisäksi ne mahdollistavat nopean venttiiIin tyhJennyksen ja täydellisen painottomuuden veden

KALASTUSASIAA Sukelluskalastusvaliokunta päätti, että tänä vuonna lähetetään kolme kilpailijaa Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin. Nämä valitaan neljän kilpailun perusteella siten, että neljästä kilpailusta huomioidaan kolme, parasta henkilökohtaista tulosta.

Kilpailut ovat: SM-kilpailu 9-10.7.1994 Helsinki Pingviinien avoin kilpailu 16.7.1994, Hanko Kymen piirin kilpailu 13.14.8.1994, Kotka Hanko-Cup 28.8.1994 , Hanko.

Kalastuksen hoitomaksun, 80 mk, voi maksaa perinteisesti tai maa- ja metsätalousministeriön tilille 800010-20132.

Tiedoteosaan: Kalastuksenhoitomaksu 1994, oma n(mi ja syntymäaika. Maksettu kuitti riittää todisteena hoitomaksun suorittamisesta.

LAHDEN PINGVIINIT RY JÄRJESTÄÄ

SUKELLUSKALASTUKSEN SMKILPAILU HELSINGISSÄ 9-10.7.1994

AVOIMEN SUKELLUSKALASTUSKILPAILUN jaskan muistokilpailu HANGOSSA Polar Diver Center Kuningattarenvuori heinäkuun 16.1994 klo 11.00.

Ilmoittautumiset alkaen kello 9. 30.

Lähtö molempina päivinä klo 10.00 Puotilan venekerhon varustelulaiturista (Kehä l:n päästä, älä aja yli Vuosaaren sillan).

Varaus: jos veden korkeus estää Harmajan pääsyn laituriin, tapahtuu lähtö Viron altaalta, Hotelli Palacen edestä Eteläsatamasta). Kilpailun jälkeen pääsee takaisin lähtölaituriin.

Mahdollisuus yöpyä kilpailu saaressa Kutuhellessä teltalla tai Urh.suk.ry:n Villingin huvilalla, jossa sauna ja illanvietto.

Kilpailumaksu 100 mk maksetaan pai. kan päällä.

Ilmoittautuminen ja tiedustelut juhannukseen mennessä. jukka Tirronen (949) 408 342

KYMEN SUKELLUSKALASTUSKILPAILU 13.-14.8.1994 Vivan/Kotka Lähtö 13.8. klo 9.00. Ruununmaan laituri Paluu: 14.8. n. klo 18.00.

Kilpailumaksu 250 mk, sisältää majoituksen ja ruokailun Mukaan: kilpailulisenssi lääkärintodistus kalastuskortti Ilmoittautuminen: Sukellusseura Vesikot r.y, Vesa Niemi 949-556485 työ (951) 375 334 koti. ja osallistumismaksu tilille KOP, Kouvola 107230109368. Molemmat 5.8. mennessä.

Mahdollisuus sukeltaa paineilmalaitteilla.

Turistit pääsevät mukaan samalla 250 mk:n hinnalla, jos mukaan mahtuu.

42

Kalastuksenhoitomaksu, sukelluslisenssi ja voimassaoleva lääkärin todistus on oltava mukana kilpailuissa.

Lisätietoja sukelluskalastuksesta antavat Pekka Niemelä (918) 783 4505 koti ja Stig Gustafsson (90) 503 1517 koti. ~

Pingviinit - ensimmäinen sukellusvenekerho Suomessa

SUKELLUSKALASTUS Paikka: Aika: Lähtö: Sarjat: Luvat: Läh.:

järj.:

HANKO CUP Hanko 27.8.-94. kl 11.00 Itäsatamasta.

Henk. koht. N M joukkue ( 2 henk. samasta seurasta) Divers Doctor certif., lisenssi ja valtion kalastuskortti Stig Helander 911-2486900 949-473 771 Brakke Österlund 911-2483269 k.

911-14158 t.

Aqua Divers Club rJ. SUSL:on luvalla.

TERVETULOA VIIKONLOPU KSI HANKOON

"/.\(JIJ/.\-1.IJll(i® II1TI:lUlATlllllAI.

SUUNTO

VAIN PARASTA SUKELTAJALLE 10 litran kevytmetallisäiliö SPIRO SPORT tasapainotusliivi, takkimalli SPIRO CLUB XL hengitysventtiili SUUNTO C43; painemittari, syvyysmittari, kompassi

5.650,-

!fi

~

(,

1

\ ... ~

URSUR 09 Teollisuusk. 34 20520 TURKU puh. 921-376700

Pyydä AQUA-LUNG kauppiaaltasi esitteemme, hinnastomme ja testiraportteja.

Helsinki: Divemarin Oy Lönnrotink. 19 90-694 8440, Hämeenlinna: Kesniotors Pirttilä, Hämeensaarentie 91728621, Joensuu: Kesport 973-120 520, Kaupparaate 973-125 200, Kouvola: Sukellustiimi 915-374 5412, Kuopio: Savon Palokalusto 971-261 2333, Lahti: UW-Actions 918-733 1181, Lappeenranta: UrheiluKoskimies 953-19210, Mariehamn: Sirius VapenhandeI928-19019, Mikkeli: Benthe Lone 949-677 818, Oulu: Nautilus 981-371 485, Pietarsaari: Urheiluvaruste 967-14974, Pori Levola & Ilomäki 939-639 3005, Savonlinna: Sammutin ja Akku 957-522 226, Ylitornio: Parkkila & Myllymäki 9695-31624, Kemi: City Sport 9698-21254, Imatra: Imatran Sammutinhuolto 954-433 3251, Ivalo Sukelluskoira 9697-13126, Porvoo: Simoiin 915-66191, Jyväskylä: Kesport Näppi 941-216 805.

RANNIKKOTYKISTÖN MERI- JA ILMA-AMMUNNAT 1994 HUOM!

I

AMMUNTOJEN AIKANA AMMUNTOJEN JOHTAJA VASTAA VHF-KANAVALLA 16

•• •

SUOMENLINNAN RANNIKKORYl<IIAENll PUH 90 - 1614811

•• 21 - 23 .6

18 -2 , .7 8 .- 10 . 1 t 7 .- 9 . 12

1.3- 15 . 12 20- 22 . 12

"

••

Meren rannalla asuneet ovat tutustuneet rakkolevään varmaan heti opittuaan kävelemään. PoiRajoukkojen kesken on käyty iät ja ajat kiivaita leväsotla, ja rakkolevä on edustanut aina todellista "mörssäriä". Mokomaa rehua on kutsuttu mm. paukkuleväksi koska sen rakkulat poksahtelevat sormilla pamettaessa. Irronnutta rakkolevää saattoi varsinkin syksyisin kasaantua rannoille valleiksi joskus suuriakin määriä. Sukeltamaan opittuaan siihen törmää melkein joka reissulla. Mutta mikä oikein on rakkolevän syvin olemus ja voiko sitä syödä?

Teksti, kuva ja piirros: Ari Ruuskanen

••

••

SUKELTAJAN PARAS YSTAVA Ylimalkaisesti katsottuna rakkolevä näyttää samanlaiselta joka paikassa.

Nopeasti uiva sukeltaja panee merkille vain ruskean värin ja sen, että levää on eniten dekosyvyyden tienoilla, ja että se tarttuu räpylän kantaremmeihin. Lähemmin tarkasteltuna rakkolevästä saa irti paljon enemmän. Täytyy vain asettua levän asemaan: ei ole sama, missä kasvaa, millä syvyydellä, tai millaisessa seurassa. Mietitäämpä kolmea edellistä kysymystä tarkemmin, sillä ne kaikki tekevät rakkolevästä sen, mitä se on.

RAKKOLEVÄN LEVINNEISYYS Rakkolevä (Fucus vesiculosus) on maamme rannikon yleisin ja suurikokoisin makroskooppinen runkolevä (muita makroleväryhmiä ovat viherja punalevät). Se kuuluu Fucus-sukuun ja on ainoa sukunsa edusta Suomen rannikolla. Eteläisellä Itämerellä esiintyy rakkolevän rinnalla sen läheinen sukulainen, sahalevä (fucus serratus). Rakkoleväesiintymistä rannikon myötäisesti rajoittaa veden suolapitoisuus. Rakkolevä on alunperin merinen laji, mutta on sopeutunut Itämeren matalampaan suolapitoisuuteen. Suolapitoisuuden vähetessä liikaa Perämerellä rakkolevän levinneisyys rajoittuu Raahen eteläpuolelle, ja Suomenlahdella jonnekin maamme itärajan toiselle puolelle. Rakkolevällä ei muiden levien tapaan ole varsinaista juurta, vartta ja lehtiä, vaan koko levä on ns. sekovartta, joka ottaa ravinteet suoraan ympäröivästä vedestä.

44

Rakkolevän ruskea väri johtuu sen yhteyttämispigmenteistä. Maakasveilla ko. pigmentit ovat yleensä vihreitä. Rakkolevän pigmentit ovat sopeutuneet toimimaan parhaiten levän kasvusyvyydellä, jossa vesi on imenyt osan valon aallonpituuksista, eikä vihreä väri pysty yhteyttämään enää sillä syvyydellä. Rakkolevän kasvusyvyys vaihtelee 0,5- n.6 metriin. Matalammalla auringon valoa on liikaa ja syvemmällä liian vähän. Yleensä se muodostaa vyöhykkeen emo syvyysvälille. Varsinaisia juuria kun ei ole, se voi kiinnittyä juurikarvoillaan eli ritsodeilla ainoastaan kallio- ja kivipinnoille. Rannikollamme rakkolevällä ei ole kilpailijoita, ja jos se katoaa, sen tilalle ei tule muita vastaavia leviä.

lISÄÄNTYMI NEN Rakkolevä lisääntyy kesäkuun tienoilla. Leviä on sekä koiras-, että naaraspuolisia, mutta sukupuolia ei voi erottaa paljain silmin toisistaan.

Siittiöt ja munasolut muodostuvat sekovarren päässä olevissa resptaakkeleissa. Lisääntymisaikaan resptaakkelit ovat kirkkaan keIlanvihreitä ja ne on helppo erottaa. Jos katsoo tarkkaan, huomaa että resptaakkeleita ei ole levän jokaisen haaran päässä vaan yleensä korkeintaan puolissa. Näin toimiessaan levä ei kuluta kaikkea energiaansa lisääntymiseen, vaan myös kasvuun. Itiön kiinnityttyä sopivalle pinnalle se alkaa kasvaa. Rakkolevän kasvu tapahtuu pääosin kesäaikaan, ja on n. 6 cm vuodessa

suuresti vaihdellen. Itämeren rakkolevien elinikä on kolmisen vuotta ja se esiintyy ympärivuotisesti.

Rakkolevä haarautuu kaksijakoisesti, eli yhdestä varresta lähtee aina kaksi haaraa. Uusi haaraantuminen tapahtuu n. 5 cm:n kasvun jälkeen.

Tarpeeksi monta kertaa haarauduttuaan rakkolevä saa pensasmaisen ulkomuodon. Levän ei kuitenkaan kannata oman etunsa vuoksi haarottua ja kasvaa mielin määrin, vaan ottaa huomioon ympäristön paineet. Kasvupaikasta riippuen rakkolevien muodossa on suurta vaihtelua. Tärkeimmät levän muotoon vaikuttavat tekijät ovat rannan avoimuus eli aallokkoisuus, ja suolapitoisuus.

SUOLAISTA VAI SUOLATONTA Aallokon vaikutus näkyy selvimmin vertailtaessa sisä- ja ulkosaariston tai suojattoman ja suojaisen rannan leviä toisiinsa. Suojattoman rannan rakkolevät ovat pienikokoisempia ja kapeampivartisia kuin suojaisen. Mikäli levä kasvaa suojattomalla rannalla liian isoksi tai leveäksi, repii aaltojen voima sen hajalle. Suuojattoman rannan levien sekovarret kasvavat yleensä 4-10 kappaleen kimpuissa, kun taas suojaisella rannalla sekovarret kasvavat yksikseen. Kimpussa levät' tukevat toisiaan aallokon riepottelussao Suojaisella rannalla levän kannattaa kasvaa yksin, jolloin se saa enemmän valoa. Ravinnon ja valon saannin optimoimiseksi suojaisen rannan levä kehittää sekovarteensa keväisin

kaasurakkuloita, joiden avulla sekovarsi nousee pystyasentoon kohti valoa. Lisäksi pystyssä olevaan levään eksyy harvemmin levää syöviä äyriäisiä kuin pohjalla makaavaan. Suojattoman rannan levä ei tarvitse kohottavia rakkuloita, sillä aallokko hoitaa liikkumisen ja estää samalla laiduntavien pikku eläinten kiinnittymisen.

"Aikuisen" rakkolevän pituus vaihtelee 15-110 cm:n välillä kasvupaikasta riippuen. Nyrkkisääntönä voisi pitää, että mitä suolaisempi vesi, ja mitä suojaisempi paikka, sitä pitempi levä on. Pisimmät levät olen itse löytänyt länsirannikon ulkosaariston suojaisista poukamista ja lyhyimmät maamme itärajan tuntumasta sisäsaaristosta.

mistä puolustuskeinoista on kemiallinen puhdistus. Rakkolevä pystyy tuottamaan kemiallisia aineita, jotka estävät päällyslevien kiinnittymisen ja eläinten laidunnuksen. Vasta-aineiden tuotto on kuitenkin kallista ja niinpä niitä tuotetaankin vain tärkeimpään eli lisääntymisosien (reseptaakkelien) suojelemiseen. Tarkka katsoja voi huomata tämän: lisääntymissoluja tuottavat reseptaakkelit ovat puhtaita, vaikka muu levä olisi päällyskasvuston p

RAKKOLEVÄN RAKENNE JA SEN YLEISIMPIÄ SEURALAISELlÖITÄ.

VIERAANVARAINEN ISÄNTÄ Rakkolevä on rehevä ravinto ja oiva kasvualusta. Tämän ovat hll/)-~"''''''''' manneet lukuisat eläin- ja levälajit.

Rakkolevän pinta-ala on rajallinen ja hyödyntavoittelijoita on paljon. Päällyseliöstön on ollut pakko etsiä oma paikkansa levän sekovarrelta. Tästä syystä voidaan havaita vyöhykkeisyyttä. Alustaansa kiinnittynyt äyriäinen, merirokko (Balanus improvisus) muodostaa alimman vyöhykkeen sekovarrelle. Merirokkovyöhykkeen yläpuolelle sammaleläimiin kuuluva levärupi (Elevtra crustulenta) levittäytyy vaaleana, verkkomaisena kasvusMitä dynaaminen su tona. Ylimpänä rakkolevän sekovar- voi saada irti rakkole rella viihtyvät päällys- eli epifyyttiset kaa voi tappaa kiin levät. Ne ovat lyhytikäisiä ja eri vuo- miota itse levän muuntelu denaikoina dominoivat eri lajit. Ke- töön. Levään voi tarttua väisin yleinen epifyytti on ruskole- ni ja tarkastella sen raken viin kuuluva Pilayella littoralis, kesäl- kannattaa levittää kämme lä paalupaikan ottaa vihreä ahdin- tutkia, miten, missä ja mitä kiin parta (Cladophora glomerata) ja syk- neitä eliöitä sekovarrella on. syllä ja talvella punaleviin kuuluvat voi raahata pinnalIekin lähempää punahelmilevät (Ceramium sp). Alus- kastelua varten ja unohtaa sitten taansa kiinnittyneiden eliöiden seas- verin sukelluskassiin. Parhaiten liiksa vaeltelee rakkolevän pinnalla sitä kuvien otusten kanssa menestyy, jos syövät leväsiirat ja kääpiösiirat (Ja- jää killumaan liikkumatta rehevän leera sp.) sekä leväkotilo (Theodoxus vän vireen alle 1/2 metrin etäisyydelfluviatilis). Rakkoleväpensas tarjoaa le niin, että levä on pintaa vasten, suojapaikan myös vapaassa vedessä eikä sen takana ole mitään. Alussa ei uiville selkärangattomille, kuten le- kenties silmään satu mitään, sillä äyväkatkoille (Gammarus sp.), halkois- riäiset ovat piiloutuneet suurelta kupjalkaäyriäisille eli mysideille (Mysi- livalta pedolta. Väijyminen yleensä dacea) sekä monien kalalajien poika- kannattaa, sillä eläimet lähtevät kuisille. tenkin joskus liikkeelle. Toisilla on Parhaiten rakkolevä menestyisi, jos niin hyvä suojaväri, ettei niitä huosillä ei olisi kiusallisia epifyyttejä. maa ennen kuin ne liikkuvat. KannatLiian runsas päällyskasvusto saattaa taa tietenkin kurkistaa myös sekovarpeittää valon, estää ravinnon saannin ren alapinnalle! Lopuksi todettako ja painaa isäntälevän pohjalle. Yli- että rakkolevää ei voi suoranaisesti suuri äyriäispopulaatio saattaa syödä syödä, mutta elintarviketeollisuus koko sekovarren! Rakkolevä yrittää käyttää sen aineosia marmeladin hyypuolustautua monin tavoin. Tärkeim- dyttämiseen. ~ 45

TAPAHTUMAKALENTERI 1994 KESÄKUU 09.-12.

11.-12.

18.

HEINÄKUU 03.

04.-10.

09.

09.-10.

10.-15.

16.

16.-17.

16.-17.

17.-22.

23 .

27.

30.

ELOKUU 06.-07.

13.

20.

20.

27.

27.

28.

Junioreiden kesäleiri Turvasukeltajakurssi, Simput Ahti-uinti (n. 8,5 km)

Vierumäki Hanko Haapajärvi

Laitesukellustekniikan SM-kilpailu Hossan laitesukellusleiri RU-kilpailu Sukelluskalastuksen SM-kilpailu Laitesukelluskurssi I Sukelluskalastuskilpailu, avoin, RU-SM-osakilp. Waskia Swimming Race Avoimen VA-suunnistuskilpailut Laitesukelluskurssi II Kylmäpihlajauinti, retkiuintitapahtuma VA-suunnistus, avovesiharjoitus VA-suunnistus, avovesiharjoitus

Hossa Hossa Pello Helsinki Vierumäki Hanko/Pingviinit Vaasa Hämeenlinna Vierumäki Rauma Tre, Kaukajärvi Hämeenlinna

VA-suunnistus, SM-kilpailut Sukelluskalastuksen avoin kilpailu Murena-rally, VA-suunnistus RU-kilpailu VA-suunnistus, avovesiharjoitus Sukelluskalastuksen Hanko Cup Sukelluskalastuksen maajoukkueleiri

Hämeenlinna Kotka Porvoo Kittilä, Pyhäjärvi Hämeenlinna Hanko Hanko

SYYSKUU VA-suunnistus, SM-yökilpailut Hämeenlinna 03.

Tanska 03.-04.

Sukelluskalastuksen PM-kilpailut Pohjoismaiden teknisten valiokuntien kokous 09.-10.

Vantaanjokiuinti (3 km) Oulunkylä 10.

16.-18.

CMAS M1-kouluttajakurssi, I osa Vierumäki 23 .-25.

CMAS M3-kouluttajakurSSi, I osa Vierumäki Norpparalli Rauma 24 .-25.

Vierumäki 30.-2.10. CMAS Ml-kouluttajakurssi II osa LOKAKUU Nuori Suomi-ohjaajakurssi 01.-02.

Vierumäki Vierumäki 07.-09.

CMAS M3-kouluttajakurssi, II osa DEKO-94 Sukeltajapäivä Hämeenlinna 22.

Räpyläuinnin MM-kilpailut Jiangmen, Kiina 25.-30.

CMAS M2 ja M3 -UP DATE Vierumäki 29.-30.

MARRASKUU CMAS M2-kouluttajakurssi, I osa' Vierumäki 04.-06.

12.-13.

Vuosikokous ja syys päivät Salo Vierumäki 18.-20.

CMAS M2-kouluttajakurssi, II osa Hämeenlinna 19.-20.

Valtakunnalliset Norppa-rallit JOULUKUU CMAS M1-kouluttajakurssi Vierumäki 02.-04.

Nuori Suomi-ohjaajakurssi Vierumäki 03.-04.

Kouluttajapäivät Oulu 03.-04.

Nauti Sukeltamisesta!

Polarsuit ~ 905 pö(ff'

TÄYDEN PALVELUN SUKELLUSKESKUS • • • • • • • •

SUKELLUSRETKET MYVNTIPISTE ILMATÄYTÖT SAUNA JATKOKOULUTUS VARUSTEHUOLTO LAITEVUOKRAUS KAHVIO

Kuivapukuja J'lyt pohjahiJ'ltaaJ'l !

Soita heti Nopeat toimitukset ympäri Suomen

IVJI<I(EA SUKELTAMISEEN

KESJ'I\O'rORS PIRTfllJ. _<1 Hämeenlinna

KUNINGATTAREN VUORI (lTÄ- JA LÄNSISATAMAN VÄLISSÄ) P. 949-544 163 46

91 7 -6828621

Uusi kirja täynnä räjähteitä!

Syyskuun 8. vuonna 1905, tasan kello 16.00 vapisutti Pohjanmaan rannikkoa Pietarsaaren ja Kokkolan välillä kolme ankaraa räjähdystä.

Pian selvisi, että räjähdykset olivat peräisin suurelta laivalta, joka oli räjäYtetty Orrskärin luona Larsmon saaristossa. Vielä hämmästyttävämpää oli, että laivan hylky oli täynnä aseita, ampumatarvikkeita ja räjähdysaineita. ' Arvoituksellinen tapahtuma sai paikallisen väestön ymmälleen ja venäläiset viranomaiset kauhuihinsa. Ainoastaan pieni joukko ihmisiä oli perillä räjähdyksiin liittyvistä taustoista.

Kuka oli aseiden salakuljetuksen takana, mihin aseet oli tarkoitettu ja miksi kaikki päättyi niin onnettomasti? Nämä ovat kysymyksiä, joiden vastaukset ovat olleet meidän päiviimme saak~a suureksi osaksi hyvin varjeltuja salaisuuksia.

Vasta nyt lähes 90 vuoden kuluttua lehtimies ja kirjailija K-G Olin hälventää hämäryyt-

ARVONLISÄVERO LASKI HINTAA

tä näiden syksyllä 1905 Pohjanlahdella sattuneiden arvoituksellisten tapahtumien ympäriltä.

Esillä on nyt kiehtova kertomus maailmanlaajuisista yhteyksistä, japanilaisista rahoittajista, amerikkalaisista seikkailijoista, venäläisistä 'salaisen palvelun agenteista ja ennen kaikkea suomalaisista vapaustaistelijoista.

Kirja: '~selaiva John Grafton" on osoitus siitä, että todellisuus on taruakin ihmeellisempää. Kovakantinen, sivuja on lähes 300.

ISBN 952-90-5260-X

TILAUSKORTTI [X] KYLLÄ!

Ase-lehti maksaa postimaksun

Haluan tilata historiallisen teoksenne.

Lähettäkää minulle Aselaiva John Grafton -kirja edullisesti hintaan 215 mk + postikulut.

TOIMITUS POSTIENNAKOLLA. Sukunimi

Tilaa oheisella kortilla tai puh. 931~3792 981, fax. 931·3792 982.

Etunimi

Jakeluosoite

Postinumero ja -toimi paikka

Puhelin

SIIVET 3/94 ~1:7

SUOMEN URHEILUKIRJOJEN KIRJAS STADION 00250 HELSINKI

Spiro Supra Arctic - oikea valinta vaativiin talviolosuhteisiin Harkituista yksityiskohdista syntyy täydellinen kokonaisuus .

Hengitysventtiileissä se merkitsee ominaisuuksia, joihin voit luottaa vaativimmissakin olosuhteissa. Ja nauttia sukeltamisesta - turvallisesti.

SPIRO SUPRA ARCTIC on suunniteltu erityisesti kylmässä vedessä sukeltamiseen.

Ranskan laivaston hengitysventtiilien jäätymistä koskeneissa testeissä se saavutti erinomaiset tulokset. (Testi raportti saatavana pyynnöstä).

1 . aste on varustettu suojaavalIo silikonikammiolla ja 2. asteessa on käytetty patentoitua, jäätymisriskit eliminoivaa järjestelmää.

Ortodontisesti muotoiltu silikoninen suukappale lisää sukellusmukavuutta.

SPIRO SUPRA ARCTIC edustaa sitä täydellisyyttä, johon SPIRO alan edelläkävijänä maailmanlaajuisesti pystyy.

ISPIRO' Id~1 11.\-1.1111(7

;.1

fi AQUA-I.UI1(Y" A ~

tatiiiji" ÅQl""·U~.

8ILSoOIVEIIS" AQtIA'LUnU

-

fiAQUA-uJIlG"

..

a AQtJA-I.IJ1lG"

--

fiAQtJA-uJI!!"