Sukeltaja 1996 1

Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n j채senlehti HelmikuujVOL 35 ISSN 1237-1688

Maailman hienointa kellotekniikkaa: Citizen Aqualand ja Promaster sukeltaj ankellot 1. Citizen Analog Aquland 2. Hyper Aqualand 3. Aqualand 4. Aqualand II 5. Citizen Promaster Tule tutustumaan tarkemmin kelloalan erikoisliikeiss채 kautta maan.

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN Lllno RY:N JÄSEN LEHTI 1-96

SISÄLTÖ

Pääkirjoitus .......... .. ..... ..... .. .. ... ....... .. ... ... .. ... .. .... 5 Vuaren seura - tai kaks ............ .. .. ............ ........ 7 Sukelluslaitteet ja EU ...................... .. .. ............. 8 Vedenalaiset aarteet ...................... ,.... ........... 10 Herzogin Cecile ........ ............................ .... .. .. . 11 Teredo Navalis...... .. ....................................... 12 Sukellusluvat ja niiden anominen .................... 14 Utö ja sukeltaminen .. .. .......... ...... .. ................. 20 Sinä aktiivinen sukelluskouluttaja .......... .. .. .. .. . 21

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY:N JÄSENLEHTI POSTITETAAN SUKELTAJILLE, JOIDEN OSOITTEET JÄSENSEURAT OVAT TOIMITTANEET LIITOLLE, JA JÄSENMAKSUT ON MAKsmu. MUUTEN LEHTEÄ ON SAATAVANA LIITON TOIMISTOSTA. PÄÄTOIMITTAJA ERKKI METSÄVUORI KUSTAVlNTIE 9 C 24. 20310 TURKU PUH. KOTI (920239 1098 TYO (921) 2694317 TOIMITUSSIHTEERI LEENA KOIVUMÄKI KAARIKATU 5 A 2,33100 TAMPERE PUH. JA FAX. KOTI (931) 223 8876 ILMOITUSMYYNTI BRITA IKÄVALKO RADIOKATU 20, 00240 HELSINKI PUH . TYO (90) 158 2257

NiskajäNen narumiehet.

Kuva: Vesa Niemi

Johtokunta .. ......... .................. ................ .. ...... 22 Kulkurin kesämuistoja ..... .... ... .. .. .. ............ .. .... 24 Pohjoismaista yhteistyötä sukelluslääketieteessä ....................... ...... .. .... 26 Haverissa hölmöiltyä .......................... ............ 27 Tapahtuma saaristomerellä .... .. .. ...... .. ............ 28 Sukeltajan "elintarvike' ......... .......... .............. .. 30 Turhaa julkisuutta sukeltamiselle .. .................. 31 Toimiston terveisiä .. .... ................ ....... ........ .. .. 31 Helsingin piirin uppopallokisat ........... .. ..... .. .. .. 31 SukelIuskiin Kreetaööe .......... .. ............ ... .. ..... 32 Sami Sorri Vuoden räpyläuimari ............ .. ....... 34 Norppasivut ....... ....... ... ......... ... .. ... .. .. ....... . 35-37 Sipinöitä ....................... ......... .. ... .. ... .. ..... .. .. ..... 38 Tapahtumakalenteri ...... .. ............ .......... .. ..... ... 39 Sieltä täältä .................................... .. .. .. .......... 39 Myydään . .. Muuta . ........................ .. .. ...... 39 Tuoteuutuuksia Suun noita ...... .. ........... ........... 38

PUHEENJOHTAJA HELENA JAATINEN PUH . KOTI (90) 297

5794

TOIMITUS JÄTTÄÄ KIRJOITTAJILLE VASTUUN HEIDÄN MIELlPITEISTÄÄN. ILMESTYMIS- JA ILMOITUSAINEISTON AIKATAULU NUMERO

ILMESTYY

2

2. 4.

6. 6.

1.10.

2.12.

3 4 5 VUOSIKERTA

ILMOITUSAINEISTOPÄIVÄ TEKSTI

23. 2.

6. 5.

3. 9.

31.1 O.

16. 2.

22. 4.

26. 8.

21.1 O.

180,-

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LlIDO RY RADIOKATU 20, 00240 HELSINKI PUH .

(90) 158 2258 FAX.

~ ~~~~~~

(90) 1582190 (90) 158 2516

VENE -96 MESSUT HELSINGIN MESSUKESKUKSESSA

10.-18.2.96 MESSUILLA MYÖS SUSL:N OSASTO TULE TUTUSTUMAAN!

Itttl;lr1Illl~~lllllItt1r Rusthollarinkatu 8 02270 Espoo Puh. 90-613 316 DIVING CENTER Helsinki 90-6221180, Tampere 931-255 9510, Turku 921-230 1456, Hanko 911-248 2483

Uutta, alkanutta vuotta teivettaen

5

Xutsu Suomen Urliezlusufieltajain Liitto

40 vuotta Lauantaina 13.4.1996 Hotelli Hesperiassa Mannerheimintie 50, Helsinki Suomen Urheilusukeltajain Liiton neljä vuosikymmentä täyttyy ensi kesänä.

Kutsumme Sinut juhlimaan kanssamme merkkipäivää sukellusmuistojen ja sukeltamisen tulevaisuuden näkymien pariin.

Ohjelma Wanhat sukellustawarat -näyttely

13.00

Avaus, Helena Jaatinen Olympiakomitean tervehdys, Tapani Ilkka Katkelmia SUSL:n historiasta, Sari Autio Norpat tulevat, Kirsi Alanen Sukeltamisen muuttuva maailma, Mika Pohjonen Mare Balticum - 2000 vuotta Itämeren historiaa, Juha Nurminen Kuvien kertomaa, Prolle Janssonin diaesitys Sukellusmuistojen paneeli, alustaja Eka Metsävuori

16.00

Filmejä vuosikymmenien takaa, Ora Patoharju

16.30 -19.00

Onnittelut

19.30

Ansiomerkkien jako Juhlaillallinen Tanssia Onnitteluajanvaraukset SUSL:n toimistoon. Mahdollisten lahjojen sijasta toivomme lahjoituksia nuorisotyön hyväksi SUSL:n tilille PSP 800013-541514, viite "onnittelu".

'Tervetuloa Ju/ilaan!

Suomen Ur/iezfusu/ieltajazlz Liitto Tumma puku, urheilun ansio merkit

Ilmoittautumiset 1.4. mennessä puh. klo 9-12 (90) 1582258 /Stranden, (90)158 2190/Mäki,jax(90)158 2516

Päiväohjelma on maksuton. lIIalliskortin hinta on 200 markkaa. lIIalliskortteja myydään SUSL:n toimistossa postiennakolJa 1.4. asti. Yöpyminen Hotelli Hesperiassa maksaa 235 markkaa henkilöltä kahden hengen huoneessa ja 425 mk yhden hengen huoneessa. Huonevaraukset pyydetään tekemään suoraan hotelliin, puh. (90) 43101.

J

MUSTAMMAKKARAMPURIJOISTA VUARE SEURA - TAI OII(EESTAAN I<AI(SI Suomen Urheilusukeltajain Liitolla on tapana valita syyskokouksessaan Vuoden Seura.

Marraskuussa Rovaniemellä kahden tamperelaisseuran yhteistoiminta katsottiin niin hyväksi, että liiton johto päätti radikaalisti valita Vuoden Seuraksi kaksikon: Rauma-Repola Diving Club ja Tampereen Urheilusukeltajat!

Tamperelaisten "kaverusseurojen" yhteinen jäsenmäärä on n.

350. Määrä on kunnioitettava, sillä Tampereella on n. 600 järjestäytynyttä lisenssisukeltajaa.

Prosentti pysyy edelleen kovana tutkittaessa lukuja koko Hämeen alueella, jossa järjestäytyneitä sukeltajia on 800-1000 riippuen tavasta määritellä alueen rajat.

Eikä määrä häpeä koko valtakunnan yli 10.000 lisenssisukeltajan joukossakaan.

ISOVELI

Tampereen Urheilusukeltajat on seuroista vanhempi ja suurempi. 23 vuoden toiminta on kartuttanut jäsen määräksi nykyiset n. 250. Seuran toimintamuodoista mainittakoon uppopallo, räpyläuinti ja järviarkeologia, jossa· he ovat saaneet viime aikoina julkisuuttakin mm. Mustanlahden hylkylöydöillä. Myös lasten ja nuorten norppatoiminta on seurassa aktiivista.

PIKKUVELI

Myös Rauma-Repola Diving Clubissa tehdään n. 100 jäsenen voimin ja 8 vuoden kokemuksella hyvää seuratyötä. Sukellus-

suunnistukselle on mm. rakennettu Kaukajärveen suunnistusrata, jossa on pidetty SM-kilpailuja. Seuran norppatoiminta on arvostettu niin korkealle että Tampereen ensimmäinen NuoriSuomi Sinetti tuli seuralle kolme vuotta sitten.

MIKSI KAKSI JA MIKSI JUURI .. "J NAMA.

Yksilöityjä valintakriteereitä Vuoden Seuraksi ei mihinkään kivitauluun ole hakattu, mutta arvo on annettu monipuolisesta, laaja-alaisesta seuratoiminnasta.

Suomen Urheilusukeltajain liitossa on n. 170 hyvää, arvokasta työtä tekevää seuraa, joten valinta ei ole koskaan helppo.

Nyt kun palkittuja seuroja on kaksi, oli päätöksen takana pakko olla myös jotain muuta. Vuoden Seuran julkistamistilaisuudessa yhdeksi keskeisimmäksi ansioksi nostettiin viime kesänä Tampereella pidetyt räpyläuinnin EM-kisat. Järjestelyvastuu jakaantui pääosin näiden kahden seuran aktiivisten ihmisten harteille. EM-kisat oli suurin ja kansainvälisin tapahtuma mitä Suomessa on urheilusukelluksen alueella koskaan toteutettu, joten

talkoohenkeä ja rohkeutta ei uurastajilta puuttunut. Kisat onnistuivat ja kiitos tuli nyt mitä hienoimmassa muodossa.

On toki meriittejä muitakin.

Kummastakin seurasta tehdään töitä liiton valiokunnissa ja monissa projekteissa. Aluetasolla on aina oltu aktiivisesti mukana.

Myös pari vuotta Tampereen hallussa ollut liiton johtokuntapaikka säilyi, joten hämäläispanos tulee näkymään liiton johdossa tulevinakin vuosina.

Vuoden sukeltajan kiertopalkinnosta "nahistelevat" vas. Jari Autio CRRDCJ ja Kalevi Turkka (TaURSUJ. Takana tsemppaavat vas.

Anne Autio CRRDCJ, Marko Kauppinen (TaURSUJ ja Leena Koivumäki CRRDCJ.

SITÄ PARASTA ANTIA

Näiden "virallisten" aktiviteettien lisäksi on olemassa vieläkin palkitsevampia, yhteiseen tekemiseen liittyviä asioita. Vaikka rapatessa joskus roiskuu, niin kylIä valmistakin syntyy. Kaikkein parhainta yhteisessä tekemisessä kuitenkin on ollut - ja varmaan tulee olemaankin: Aina on ollut pahuksen hauskaa! ~

Leena Koivumäki, RRDC Kuvat RRDC:n arkisto

Kylä lähtee, riäväkylästä

Euroopanliittyminen talousalueeSuomen seenCETA)vuoden 1994 atusta leJkieA 'a .-......vtlotta myöhemmin Euroopan Unioniin toi . muutoksia myös sukelluslaitteita ja -välineitä koskeviin kansallisiin määräyksiimme. Sukelluslaitteita koskien tärkeimmät uudistukset liittyvät direktiivin 89/ 686/ETY Chenkilönsuojaimet, muutokset 93/ 95/ETY ja 93/68/ETY) täytäntöönpanoon.

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteessä II oleva henkilönsuojaimia koskeva jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annettu direktiivi 89/686/ETY muutoksineen on pantu Suomessa täytäntöön valtioneuvoston päätöksellä henkilönsuojaimista (VNp 1406/93) 1.1.1994 lukien. Päätöksen voimaantulosäännöksen mukaan valmistaja, maahantuoja, myyjä tai muu työturvallisuuslain 40 §:ssä tarkoitettu henkilö voi 30.6.1995 saakka saattaa henKilönsuojaimen markkinoille samoin kuin tarkastuttaa ja hyväksyttää sen 31 .12.1993 voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan. Heinäkuun alun 1995 jälkeen maahantuotujen suojainten on siten kaikilta osiltaan täytettävä emo VNp:n vaatimukset.

VNp ryhmittelee suojaimet kolmeen luokkaan, joista ryhmään 111 kuuluvat "vakavalta vaaralta suojaavat suojaimet" on EY-tyyppitarkastettava. Ilmoitettu laitos (" notified body") valvoo lisäksi tuotannon tasalaatuisuutta joko ottamalla ja tarkasta malla (auditoimaIla) näyte-eriä tai tarkastamaIla tuotannon laajuusjärjestelmän. Hengityksensuojaimet, joihin sukelluslaitteet on luokiteltu, kuuluvat ryhmään 111. Suojaimen ryhmittelyyn ei vaikuta se, käytetäänkö suojainta työssä vai vapaa-aikana.

SUI(ELLUSLAIlTEET

VNp:n 1463/93 liitteen kohdassa 3.11. (Sukelluslaitteiden turvalaitteet) määrätään seuraavaa: 1. Hengityslaite.

Hengityslaitteen on kyettävä syöttämään käyttäjälle hengityskelpoinen kaasuseos ennakoitavissa käyttöolosuhteissa ja erityisesti suurin sukellussyvyys huomioon ottaen.

2. Jos ennakoitavat käyttöolosuhteet niin vaativat, laitteeseen on kuuluttava: a. puku, joka suojaa käyttäjää sukellussyvyydestä johtuvalta paineelta (katso kohta 3.2) ja kylmyydeltä ~katso kohta 3.7) b. hälytin, joka on suunniteltu varoittamaan käyttäjää lähestyvästä hengitettävän kaasuseoksen syötön loppumiselta (katso . kohta 2.8) c. nostoliivi, jonka avulla käyttäjä kykenee palaamaan pintaan (katso kohta 3.4.1) Jo edellä olevasta tarkkaavainen lukija havainnee, että EUmääräysten mukaan hengityksensuojaimiksi luokiteltuihin laitteisiin kuuluvat myös sukelluspuvut, jotka siis ovat mm. pakollisen CY-tyyppitarkastusmenetteIyn piirissä! " Epäilevä Tuomas" voi todeta saman myös VNp:n nro 140?/93 (VNp henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä) II liitteestä, jossa henkilökohtaisia suojaimia esittelevän luettelon hengityksen suojausta koskevassa kohdassa mainitaan mm. sukelluslaitteet ja -puvut.

EY-tyyppitarkastus - sertifiointi - on menettely, jolla ilmoitettu laitos toteaa ja varmentaa, että tietty henkilönsuojainmalli, esim. sukelluslaite, täyttää sitä koskevat vaatimukset. Tämän osoituksena kaikissa markkinoilla olevissa uusissa, 1.7.1995 jälkeen maa-

hantuoduissa sukelluslaitteissa on oltava CE-merkintä.

Valmistajan tai hänen valtuuttamansa edustajan, jonka toimipaikka on Euroopan talousalueella, on tehtävä kyseisen suojainmallin EY-tyyppitarkastusta koskeva hakemus yhdelle ilmoitetulle laitokselle. Työterveyslaitoksen Fysiikan osasto on mittaustekniikan keskuksen ja työministeriön päteväksi toteama ilmoitettu laitos nro 0403. Sen antama henkilönsuojainten EY-tyyppitarkastus pätee siten koko ETÄalueella.

Henkilönsuojaimen on täytettävä VNp:n 1406/93 liitteessä annetut terveyttä ja turvallisuutta koskevat perusvaatimukset.

Suojain täyttää emo vaatimukset, kun se on suunniteltu, valmistettu ja varustettu sitä koskevien ns. yhdenmukaistettujen standardien mukaisesti. Vaadittu turvallisuustaso täyttyy myös muilla kuin emo standardien mukaisilla ratkaisuilla. Valmistajan tai hänen valtuuttamansa Euroopan talousalueella toimivan edustajan on tällöin toimivaltaisen valvontaviranomaisen vaatiessa osoitettava, että vaadittu turvallisuustaso täyttyy.

Sukelluslaitteita koskevia yhdenmukaistettuja standardeja on toistaiseksi olemassa varsin niukalti. Tärkeimmät niistä ovat SFS-EN 250: 1993 (Respiratory equipment. Open-circuit selfcontained compressed air diving apparatus. Requirements, testing, marking, eli: Hengityksensuojaimet. Vapaaseen kiertoon perustuvat sukelluskäyttöön tarkoitetut kannettavat paineilmahengityslaitteet. Vaatimukset, testaus, merkinnät) ja SFS-EN 144-1: 1993 <Respiratory protective devices. Gas cylinder valves.

Thread connection for insert connector, eli: Hengityksensuojaimet. Kaasupullon venttiilit. Sisäpuolisen liittimen kierreliitäntä).

Sukellusalan kannalta valmisteilla olevista kiintoisimmista eurooppalaisista standardeista mainittakoon lisäksi prEN 12021 <Respiratory protective devices.

Compressed air for breathing apparatus, eli: Hengityssuojaimet. Hengityslaitteisiin soveltuva paineilma).

Luultavaa on, että sertifiointipakko siihen liittyvine laatujärjestelmän ylläpitokustannuksineen siirtyy ajanoloon tuotteen hintoihin. Vastineeksi kuluttajat saavat käyttöönsä tutkittuja tuotteita, joiden suunnittelussa ja valmistuksessa on käytetty korkean turvallisuustason takaamia menetelmiä. Harmaatuonnin pitäisi kokonaan loppua, koska EU:n alueelle tuotavat tuotteet on tarkastettava yhteisölainsäädännön mukaan siitä riippumatta, missä maailmankolkassa ne on valmistettu.

CE-merkinnästä tietoja saa myös Standardisoimisliiton tietopalvelusta puh. 9600-7199 <13,90 mk/min + ppm, klo 9-16).

Hengityksensuojaimien sertifiointiin liittyviä asioita Työterveyslaitoksella hoitavat Eero Korhonen ~puh. 90-474 7775) ja Helena Mäkinen (puh. 90-474 7764).

Pelastautumispukuja koskevia asioita käsittelee vastaavasti Raija Ilmarinen (puh. 90-474 7660). Myös tämän artikkelin kirjoittajalta voi yrittää udella lisätietoja (puh. 931-377 0661). Q.)

Keijo Kaittola yli-insinööri Tampereen Urheilusukeltajat ry

JAEU

KOKO VUOSI SUKELTAJAN JUHLAA! f'UJ~/

TOcII KiJIN 116-:f1/ t;7 t:Ä M I ~~N

Yhteenvetoja CE-merkin käytöstä sukelluslaitteissa:

kUf't/t/

* CE-merkintä kertoo sen, että tuote on EU:n pakollisten vaatimusten mukainen;

* Merkintä liittyy vain EU:n ns. uuden menettelyn direktiiveihin, jotka koskevat mm. koneita ja henkilönsuojaimia;

* Merkintä ei ole vapaaehtoinen. Siispä tuotteissa, jotka kuuluvat uuden menettelyn piiriin on oltava CE-merkintä;

* Sukelluslaitteet on luokiteltu ryhmän suojaimiksi. Siitä seuraa, että

* *

*

*

EY-tyyppitarkastus on pakollinen, minkä lisäksi tuotannon laatua valvotaan ilmoitetun laitoksen toimesta (näyte-erien auditoinnin tai tuotannon laatujärjestelmän avulla); Tuotteen varustaa CE-merkillä joko tuotteen valmistaja tai tämän ETA-alueelle sijoittunut edustaja; Ryhmän 111 suojaimiin, siis mm. sukelluslaitteisiin, merkitään ensin ilmoitetun laitoksen tunnusnumero, sitten kirjaimet "CE" ja lopuksi (tyyppitarkastusta osoittava) merkinnän kiinnittämisvuoden kaksi viimeistä numeroa. Siten esim. Työterveyslaitoksen sertifioima suojain, johon merkintä on kiinnitetty vuonna 1995, merkitään tunnuksella 0403 CE 95; VNp:n 1406/93 mukainen CE-merkintä on tehtävä kaikkiin 1.7.1995 jälkeen markkinoille tuotaviin uusiin sukelluslaitteisiin ja -pukuihin. Ennen mainittua ajankohtaa maassa kaupan olleet sukelluslaitteet saa myydä ilman CE-merkintääkin, kunhan laitteet vain muuten täyttävät niitä koskevat 31.12 .1993 voimassa olleet määräykset.

Työturvallisuuslakia (299/58) täydennettiin ETA-sopimuksen täytäntöönpanemiseksi 1.1.1994 voimaan tulleella lailla (144/93), jolloin mm . lain 40 §:ää muutettiin siten, että "koneen, välineen tai muun teknillisen laitteen" (kuten henkilönsuojaimen) luovutus "markkinoille tai käyttöön", siis myös muuhun kuin "työssä käytettäväksi", näyttäisi tulleen laissa säädetyn "Iuovuttajan vastuun" piiriin . Muutos johtunee siitä, että EU-Iainsäädännössä ei tuoteturvallisuusasioissa tehdä eroa sille, onko kyse ns. ammattikäytt.öön vai yleensä kuluttajille tarkoitetusta tuotteesta. Valvontaviranomainen voi kansallisella tasolla tosin vaihtua sen mukaan, onko kyseessä työpaikoilla käytettävä tuote (työsuojeluviranomaiset) vai muu tuote (tuoteturvallisuuslaissa tarkoitetut viranomaiset, KTM).

25·vuotis iuhlavuotemme kunniaksi • joka kuukausi tosi edullisia tuote- ja palvelutarjouksia, mm~ puukkoja räpylöitä, maskeja, mittareita, huoltopaketteja, jne.

Helmikuun huipputarious: Poseidon-puukko (ovh.410:-)

370

e. e

Maaliskuun halpa huolto· paketti: Pukukorjauksista ·20 0/0 Myymälässä kaikki tarjoukset merkitty.

Tule - vertaa laatua ja hintaa.

Tee elämäsi löyföjäl

TURKU Humalistonkatu 13 puh. (921) 251 8747 fax (921) 251 8747

HELSINKI Pajalahdentie 9 puh. (90) 692 2358 fax (90) 692 7203

Laatua ja ammattitaitoa 25 vuoden kokemuksella.

100A1 2/95 Vapaa käännös Ora Patoharju Kuvat Lloyds'n lehdestä

TREASURE UNDER THE SEA VEDENALAISET AARTEET Suurin merivakuutusyhtiö, Lloyd's Register of Shipping on aloittanut Brittein saarten hylkyrekisterin julkaisemisen; ensimmäinen osa ilmestyi viime maaliskuussa. Näin kertoo rekisterin synnystä yhtiön lehti.

Kukapa ei voi olla valittamatta haaksirikkojen tapahtumista, mutta kuitenkin sana "hylky" tuo mieleen kuvitelmat uponneista aarteista, kadonneista laivoista ja niiden miehistöistä. Tämä on inspiroinut kirjailijoita, ja on sukupolvesta toisen ylläpitänyt lapsenuskonsa haaksirikkojen romanttisuuteen.

Lloyd' s Registerin uusi kirja, Shipwreck Index of the British Isles tuo todellisuuden näihin kadonneisiin laivoihin ja niiden lasteihin. Index on ainutlaatuinen johdatus näihin moniin unohdettuihin uponneisiin laivoihin Ison Britannian ja Irlannin rannikolla.

Index on suunniteltu 10-osaiseksi, ja näistä ensimmäinen, maaliskuussa 1995 julkaistu, si-

sältää tiedot 7.100 menetetystä laivasta vuodesta AD 877(!) lähtien. Yllättävästi ensimmäinen osa kattaa vain Englannin etelärannikon Isles os Scilly'stä Dorset'iin. On arvioitu, että koko indeksisarja tulee kattamaan n.

120.000 hylkyä.

Indeksi on tekijöidensä, Richard ja Bridget Lam'in elämäntyön huippu. Richard Lam sukelsi ensimmäisen kerran 16-vuotiaana romukaupan Dräger-happilaitteella, jonka hän osti 50 pencellä (suomentaja sukelsi ensi kertaa hieman vanhempana samalla laitteella). Lam hyppäsi samanlaisella happilaitteella sukeltavan ystävänsä kanssa Thames'iin ja päätyi uponneen jokihöyryn kannelle.

Tämä kokemus teki pysyvän vai-

kutuksen Larn'iin, joka on siitä lähtien sukeltanut ja tutkinut hylkyjä. Hän on vaimonsa Bridgetin kanssa kirjoittanut aiheesta 20 kirjaa ja noin 250 lehtiartikkelia.

Vaimo on myös sukeltaja. Hän työskenteli merentutkijana, ja kertoo sukeltajien tuoneen pintaan mitä ihmeellisimpiä asioita, kuten nahkakenkiä ja hopeanappeja. "Minäkin haluan mennä alas ja nähdä kaiken itse".

Larn'it ovat Charleston Shipwreck 6 Heritagr Centre'n kuraattoreita. He perustivat keskuksen 17 vuotta sitten. Siellä on näytteillä muutamia heidän nostamiaan aarteita: "Me yritämme koota historiallisia kokonaisuuksia kuten englantilaisia ja hollantilaisia Itä-Intian kävijöitä, historiallisia ja pai-

kallisia Cornwoll'in hylkyjä sekä ensimmäisen ja toisen maailmansodan hylkyjä, aina nykypäivään asti" . Näyttelyssä on erilaisia Larnien nostamia esineitä, kuten esim . intialaisia pellavapakkoja, kiinanporsliinia, lasia, tykkejä ja nahkatavaroita. Kokoelman ylpeys on helmikuussa 1760 uponneen HMS Ramillies'in materiaali: hopeanappeja, ornamentoituja paidansolkia ja osa kapteenin kultakellosta. Larnit ovat myös löytäneet esineitä, jotka lähentelevät todellista aarretta. Tutkiessaan Itä-Intian komppanian Admiral Gardner'in hylkyä, joka ajoi karille matkallaan Lontoosta Madras'iin lastineen 48 tonnia kuparikolikoita, Larnit totesivat hylkyä ympäröivän merenpohjan peitty-

neen kolikoilla . He päättivät kokeilla kerroksen syvyyttä tunkemalla kätensä meren pohjaan.

Vaikka koko käsivarsi oli liejussa, kolikoita vain aina ja aina riitti.

Indeksitutkimuksen paaosa ulottuu taaksepäin vuoteen 1200 ja Larn'in mukaan indeksi kattaa 95% kaikista menetetyistä laivoista. Kirja on jaettu maantieteellisiin alueisiin, joiden puitteissa alukset on luetteloitu ikäjärjestyksessä.

Jokainen merkintä sisältää runsaasti tietoa hylystä. Perustietona on aluksen nimi (jos se tunnetaan), haaksirikkoaika, uppoamisrannikko ja viimeisin tieto pituusja leveysasteista. Oleellisimmat tiedot on täydennetty mm. rakentamisajankohdalla, menetettyjen merimiesten luku määrällä, lipulla, voimanlähteellä, kotisatamalla ja matkan määrällä.

Monessa tapauksessa laivatieto on kuvitettu uppoamisajan raporteilla. Tieto on kerätty eri alkuperäislähteistä, sanomalehdistä, Lloud'sin listasta (haaksirikoista) (kun aivakello Lloyd'sin toimistossa kilahtaa ... ORA), Historiallisten Käsikirjoitusten Komissiolta, British Museum'in kirjastosta ja luonnollisesti Lloyd' sin arkistosta.

Kun Larn alkoi koota tietojaan, hän teki sen oman mielenkiintonsa takia, mutta sanoo Index'in saatesanoissaan: "Hylkyindeksin täydellinen, tai lähes täydellinen, käsikirjoitus syntyi turhautumisesta, jonka koin 47 vuoden aikana käyttäessäni mitä hajanaisempia tietoja hylyistä tässä maassa ilman ainoatakaan lähdeluetteloa. " Tämän jälkeen voidaan todeta, ettei yhdessäkään maassa koko maailmassa ole julkaistu luetteloa kaikista menetetyistä aluksista, joten Larnien projekti on käänteentekevä merihistoriassa.

Larnien erinomaisen referenssientutkimustaidon vuoksi heidät on nyt kutsuttu Royal Commission for Historic Monuments'in asiantuntijoiksi.

Syy siihen, että hylkytiedot ovat niin vaikeasti saatavia, on se, että ne ovat aina olleet vain paikallisia; mikään kreivikunta Englannissa ei ole koskaan pitänyt lukua haaksirikoista. Vasta 1836 hallituksen huolestuttua luvattoman korkeista Englannin laivojen tuhoista "Select Committee" asennettiin tutkimaan haaksirikkojen syitä. Komitea toi päivänvaloon joukon epämiellyttäviä

totuuksia laivateollisuudelle; merimiesten ku~at asuinolot, päälIystön ja merimiesten ammattitaidottomuuden ja omistajien miehistöltä vaatimat riskit (muistakaapa Onedin line, suomentajan huomautus).

Lloud's Register oli yksi niistä monista tahoista, joka totesi puutteet, kun päällystö ei ollut tietoinen pelastusmahdollisuuksista eikä niihin ollut tarkkoja sääntöjä. 1837 perustettiin komitea laatimaan näitä sääntöjä, jotka syyntutkijat hyväksyivät.

Ennen tätä, keskiajalla, pääintressi haaksirikkoihin oli taloudellinen ja nojautui hylkyryöstön sallimaan hylkylakiin. Omistaja ei saanut sukeltaa hylkyyn. Myöskään hylyn eloonjääneillä ei ollut mitään oikeuksia. Right of Wreck on voimassa edelleenkin ja Larn siteeraa Index'issä Devonilaista maanomistajaa, joka vielä niinkin myöhään kuin 1993 puolusti tuloksellisesti oikeuksiaan esineihin, jotka sukeltajat olivat nostaneet alueella olevista hylyistä.

Vaikka Right of Wreck saattaa kuulua paikalliselle maanomistajalle tai piispalle tai lopulta myös kruunulle, oli tavallinen väki myös

haaksirikon hyötyjiä. Larn lainaa vanhaa rukousta Scillysaarilta: "Rukoilemme Sinua, Jumala, ettei haaksirikkoja tapahtuisi, mutta jos niitä sattuu tapahtumaan, ohjaa ne Scillysaarille köyhien asukkaiden hyödyksi:" (Ei kovinkaan kaukana ollut meidänkään saaristossamme ... ORA).

Kaikki tämä tieto ja paljon muutakin sisältyy Index'iin ja Larn sanookin, ettei Indeksi ole vain urheilusukeltajain intressi. Nykyinen lainsäädäntö vaatii ammattiarkeologeja ja arkkivaareja tiedostamaan, mitä makaa heidän rannoillaan. Satamaviranomaiset putkiaan laskiessaan, ruoppaajat ja muut vastaavat tarvitsevat näitä tietoja. Ja kuivalla maalla sukututkijat tarvitsevat näitä tietoja jäljittäessään merimiehien kohtaloita.

Näiden perustietojen lisäksi Index sisältää valokuvia, karttoja eri läänien bibliografioita. Erikseen ilmestyy haaksirikkoutuneiden laivojen aakkosellinen nimilista, joka on kumulatiivinen sitä mukaan kun sarja kasvaa.

Larnit ovat hylättyjä ja uponneita tietoja tutkimalla paljastaneet enemmän kuin vain yhdenlaisen uponneen aarteen.

Qj

ERÄÄN LAIVAN MUISTOSANAT Hän oli eräs Pohjolan tunnetuimpia ja nopeimpia aluksia.

Gustaf Eriksonin varustamon lipun alla hän koki viimeiset elämyksensä ja haaksirikkoutui kaksi kertaa peräkkäin, joista jälkimmäinen oli sitten 'se viimeinen'.

Muistoksi maineikkaasta merenkyntäjästä on kapteenin peräsalonki hytteineen ja toimistoineen purettu ja siirretty Maarianhaminan Merimuseoon.

HERZOGIN CECILlE Bremerhavenissa Rickmers Act. Gesellschaftin telakalla vuonna 1902 rakennettu nelimastoinen teräspark· ki, jonka Norddeutscher Uoyd oli ti· lannut koululaivaksi. Aluksen vetoi· suudet olivat 2786 nrt ja 3242 brt, sen kantavuus oli 4350 dwt, sekä mi· tat 314,1 x 46 x 23,8 jalkaa - metreissä 102,7 x 14,11 x 7,37 m. Ensim· mäisen maailmansodan ajan alus oli toimettomana eräässä chileläisessä

satamassa. josta se sodan jälkeen luovutettiin Ranskaan ja sieltä Belgiaan Ostenden telakalle kunnostettavaksi.

Vuonna 1921 maarianhaminalainen Gustaf Erikson osti parkin 4000 pun· nalla. ja nimitti samalla sen päälliköksi Ruben de Clouxin. jota sittemmin seu-

rasivat Ferd. Grönlund ja Sven Eriksson . HERZOGIN CECIUEllä oli erin· omaiset pu~ehdusominaisuudet.

Huhtikuun 25. päivänä 1936 alus ajoi Hamstone Rock -nimiselle karille Startin lähettyvillä olevan Bolt Headin kohdalla. Se onnistuttiin kuitenkin irrotta·

maan matalikolta ja kuljettamaan Salcomben lähelle Starhole Bayhin. jossa Herttuatar ajautui uudelleen matalikol· le ja painui puolittain pohjaan. Jonkin aikaa myöhemmin aluksen runko mur· tui myrskyssä ja HERZOGIN CECIUE arvioitiin ko~auskelvottomaksi.

11

I

Leo Teräväinen Teredo Navalis ry.

Partiosukeltajat ry.

Kuva Merimuseo

Teredo Navalis ry. on tullut nuorukaisen ikään, sillä yhdistys täytti 20 vuotta. Vaikka Teredo ei olekkaan sukellusseura, ei pieni historiikki ja esittäytyminen liene pahasta.

TEREDO NAVALIS -AI{TIIVINEN "ERlI{OISSEURA" Liitymme urheilusukellukseen kiinteästi koska, sattuneesta syystä, tähän asti kaikki työkohteemme ovat sijainneet veden alla. Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta kaikki jäsenemme ovat urheilusukeltajia, ja kuulumme Suomen Urheilusukeltajain Liittoon omien urheilusukellusseurojemme kautta.

Teredo Navalis ry:n perustava kokous pidettiin 8.2.1975. Perustajina olivat suomalaisen meriarkeologian pioneerit, alaan vihkiytyneet ja koulutetut urheilusukeltajat. Perustaminen oli tarpeen koska tarvittiin yhdistys toimimaan merihistorian toimiston .. työrukkasena" kartoittamaan ja tutkimaan jatkuvasti löytyviä ja ennestään tunnettuja hylkyjä.

Pitkällisten anomusten jälkeen saatiin yhdistykselle merivartiostolta käytöstä poistettava RV-6, 11-metrinen teräsalus, joka kunnostettiin käyttöömme sopivaksi. Alus palveli aikansa erinomaisesti, mutta vaatimusten kasvaessa laiva vaihdettiin tilavampaan .

MERlARKEOLOGIAKOULUrrTIU JÄSENISTÖ

Yhdistyksemme ei saa tukiaisia eikä vakinaisia avustuksia, joten toiminnan ja kaluston rahoitus on vienyt runsaasti resurssejamme.

Yhdistyksen periaatteisiin kuuluu meriarkeologian koulutus, kehitys ja harrastustoiminnan levittäminen ja aktivointi suomalaisen urheilusukelluksen piirissä.

Perusajatuksena on, että jäsenet peruskurssitetaan meriarkeologi12

aan, jonka jälkeen he ovat kelvollisia osallistumaan työleireille sekä muihin tutkimustehtäviin .

Tehtäväkenttää on riittänyt ja riittää. Vuosittaisen Merimuseon tutkimusleirin käytännön järjestelyt ja "likaisen työn toteutus" onkin jäänyt meille, asia josta olemme erinomaisen ylpeitä ja innostuneita.

Vedenalainen tutkimustekniikka ei juuri tunne valmiita työkaluja ja jokainen .. hylsy" on aina oma tapauksensa. Alalla tarvitaankin luovuutta, kaikki mittaus-, piirustus- ja muu dokumentointikalusto on rakennettava itse.

Hyvänä esimerkkinä Mulanin hyIylle rakennettu valokuvauskehikko jolla on otettu useina vuosina Pohjoismaiden parhaat mosaikkikuvaukset.

Yhdistyksen vahvuus onkin se, että jäsenistömme koostuu usean ammattikunnan osaajista ja monitoimihenkilöistä, joten apu löytyy yleensä omasta porukasta.

TEREDO NAVALlS KYMMENEN VUODEN KULUTIUA?

Juhlavuonna - 1995 - saimme maksetuksi uuden ja hienomman aluksemme, kiitos ankaran talkoot yön ja hylkyelokuvauksen.

Kalusto ja valmius on nyt hyvä.

Aktiivista ja ennakkoluulotonta, nuorta verta tarvitsemme aina kehitykseen. Parhaimmillaan yhdistys vuonna 2005 toimii kuten ennenkin, kouluttaa, toteuttaa, tutkii ja myös tekee vedenalaisen

tutkimuksen historiaa omalla sarallaan . Ja mikä parasta, tässä jatkuvan laman Suomessa, yhteiskunnalle täysin ilmaiseksi. ~

Cl

SERTlFIOITU

LAATU·

•

JÄRJESTELMÄ

Vasemmassa hihassa on automaattinen, matalaprofiilinen tyhjennysventtiili.

SFS·EN ISO 9003: 1994

Kaikki Ursuit·säätötilavuuspuvut valmistetaan SFS·ISO 9003 laatujärjestelmän mukaisesti. Jokainen puku on testattu ennen toimitusta tiiviyden varmistamiseksi.

Ursuit·säätötilavuuspuvun huppu on vahnistettu 5 mm:n neopreenista. Kasvotiiviste on lujaa sileäpintaista neopreenia. Puvun kaula· tiiviste ja kalvosimet ovat lateksikumia.

Kaasu· ja vesitiivis vetoketju. Veto· ketju on peitetty suojalistalla joka estää tasapainotus· liivien hankaan· tumisen sekä suojaa ketjua lialta ja hiekalta (Ursuit 2520 Prol.

Lisävarusteet: Mansettirenkaat, lämpöasut, kuivakäsineet, joko 3· sormiset neopreenista tai 5· sormiset luonnonkumista valmistetut.

Varustus: KantoI·säilytys· kassi, puvun huoltosarja, käyttöohje.

URSUIT 2512 STn

Kaasu· ja vesitiivis hartiaketju.

Polvivahvikkeet. Lujat kumijalkineet.

URSUIT 2520 PRO

Kaasu· ja vesitiivis vetoketju edessä olalta vastakkaiselle lantiolIe. Tämä mahdollistaa pukeutumisen ilman sukellusparin apua. Suojalista estää tasapainotusliiviin kohdistuvaa hankausta ja suojaa vetoketjua.

Reilut polvivahvikkeet. Kengät 5 mm:n kumitettua neopreenia.

Sisäänrakennetut olkaimet ovat säädettävät.

Ursuit·säätötilavuuspuvun koot: Ol/S, 02 /M, 03 /L, 04/ XL, 05 / XXL.

Ursuit·säätötilavuuspuvun materiaalina on kolmikerroksinen kangas. Kahden nailonkerroksen välissä on butyylikumi. Puvun tiiviyden varmistaa kaksinkertainen ommel. Saumat on teipattu vesitiiviisti sisäpuolelta. Luja materiaali ja korkealuokkainen saumojen viimeistely takaavat kulutusta kestävän sukelluspuvun.

Työterveyslaitoksen tulkinnan mukaan säätötilavuuspuvut kuuluvat vaativimpaan 3 ryhmään. Tämä edellyttää tyyppihyväksynnän lisäksi sertifioitua laatujärjestelmää valmistajalta.

Ursuit säätötilavuuspuvut ovat CE tyyppihyväksyttyjä

0403 CE 95

URSUR Teollisuuskatu 34, PL 15, 20521 Turku, Puh. 921-376 700, Fax 921-377 430

o

••

Maija Fast

MERJMUSEON TEHTÄVÄT

Aloitan kirjoitukseni lyhyellä Suomen merimuseon ja sen tehtävien esittelyllä. Pidän sitä tärkeänä. sillä varmasti ainakin osalle urheilusukeltajista Hylkysaaren merimuseo on enemmän tai vähemmän vieras asia.

Merimuseo on museoviraston osa. Se on toisaalta perinteinen museo pysyvine ja vaihtuvine näyttelyineen. esine- ja arkistokokoelmineen. vuosikirjoineen ja kesäoppaineen. kuten maailman muutkin merimuseot. Toisaalta sen tehtävänä on museovirastosta annetun asetuksen mukaisesti hoitaa Suomen hylkyasioihin liittyviä viranomaistehtäviä. Näitä ovat vedenalaisten muinaisjäännösten suojelu. muinaismuistolain toteutumisesta huolehtiminen vedenalaisten muinaisjäännösten osalta sekä rekisterin ylläpitäminen vedenalaisista muinaisjäännöksistä. Maalla olevien muinaisjäännösten osalta samoja tehtäviä hoitaa museoviraston arkeologian osaston tutkimus- ja ja suojeluyksikkö.

Merimuseossa työskentelee vakinaisesti yli-intendentti. kaksi tutkijaa. toimistosihteeri. kaksi työmestaria ja laitosmies. Yli-intendentin työllistävät erilaiset hallinto- ja viranomaistehtävät. Tutkijoista toinen hoitaa arkisto-. esine- ja venekokoelman. toinen käsikirjaston. kuvakokoelman ja hylkyrekisterin. Tutkijat ovat kantavana voimana myös näyttelyiden suunnittelussa. Työmestarit huolehtivat sekä hylky- että muun esineistön konservoinnista. työvene- ja sukelluskalustosta sekä näyttelyrakenteista. Kaikki osallistuvat museon avoinnapito- ja asiakaspalvelutehtäviin sekä niihin lukuisiin kirjaviin museotöihin. joita on vaikea lyhyesti edes kuvailla. Sukeltava tutkija palkataan merimuseoon vuosittain muutamaksi kuukaudeksi.

Merimuseon päätavoitteena kevään 1996 aikana on majakoita

ja luotsausta käsittelevä näyttely. joka avataan Hylkysaaressa kesän alussa. Hylkyasiat ovat olennaisen tärkeä osa merimuseon työtä. mutta koska muitakin tehtäviä on runsaasti. saattaa merimuseon panostus hylkytutkimukseen luonnollisesti tuntua ulkopuolisesta liian vähäiseltä.

Muinaismuistolaissahan määrätään. että yleisen rakennushankkeen toteuttajan on otettava hyvissä ajoin selvää siitä. tuleeko rakennustyön alla jäämään kiinteitä muinajsjäännöksiä (joita vanhat hylytkin siis ovat). Jos näin on. täytyy hankkeen toteuttajan kustantaa muinajäännösten tutkiminen ennen rakennustöihin ryhtymistä.

Maa-arkeologian HYLKYREKISTERJ JA puolella ollaan tällä saralla tehty VIRANOMAISTEHTÄV Ä T töitä paljon pitempään ja siksi olMerimuseon hylkyrekisterissä laan jo myös paljon pitemmällä: on tällä hetkellä noin neljäsataa muinaisjäännösten inventointeja vanhaa hylkyä. Hylkytietoja on ollaan tehty laajasti (usein kunsekä mapeissa että ATK-rekiste- nan rahoituksella). muinaisjäänrissä. Kaikkia mapeissa olevia nöksiä on luokilteltu niiden mertietoja ei ole vielä viety ATK:lle kittävyyden perusteella kolmeen ja uusia hylkyilmoituksia saadaan eri luokkaan ja rakennuttajatahot tasaiseen tahtiin. Merimuseolla ovat hyvin perillä muinaismuistoon yhteinen hylkytiedosto Suo- lain asettamista velvotteista. men ympäristökeskuksen kansViranomaistehtävien hoitamisa. Työnjako on toistaiseksi so- nen ei ole vesipuolella helppoa. vittu niin. että ympäristökeskus sillä merimuseon hylkyrekisteristäydentää tietoja vuoden 1900 sä ei ole läheskään kaiken katjälkeen uponneista hylyistä ja tavia tietoja siitä. missä muinaismeri museo hoitaa sitä vanhem- muistolain rauhoittamia hylkyjä mat hylyt. Nuoremmista hylyistä on. Kun meri museo saa tiedon on huomattavasti enemmän tie- vesirakennusasiasta. käydään toja kuin vanhoista. Rekisteriin ensin läpi oma rekisteri ja sen jälon yhdistetty myös eri ihmisten keen otetaan selvää siitä. kuka henkilökohtaisten arkistojen tie- tai ketkä ovat kyseisellä alueella toja. sukeltaneet. Sitten verrataan hylRekisterin täydentäminen on kytietoja ja merimuseon rekistetyö. joka ei tekemällä lopu. Täs- riin liitetään mahdolliset puuttusä työssä nimenomaan urheilu- vat hylkyilmoitukset. sukeltajat ovat korvaamaton apu.

Urhjeilusukeltajien kunniaksi Heiltä saadaan suurin osa hylky- sanon tyytyväisenä. että kukaan. ilmoituksista ja vuosittain museo- jolta apua ja hylkytietoja on tälvirasto myöntää monille sukellus- laisissa tilanteissa pyydetty. ei seuroille tutkimuslupia vanhojen ole koskaan kieltäytynyt auttahylkyjen mittaamiseen ja valoku- masta. vaamiseen. Siten rekisteriin saaViranomaistehtävien hoitoa daan myös dokumentointitietoa vaikeuttaa myös se. että vaikka hylyistä. Rekisterin tietojen laa- hylkytietoja olisikin. niin monesjentaminen ja täsmentäminen on sa tapauksessa summittaisetkin edellytys sille. että merimuseo ajoitukset puuttuvat. Joskus pystyy hoitamaan hylkyjen suo- puuttuu kokonaan tieto siitä. minjelua ja ilmoittamaan muille viran- kä tyyppisestä hylystä ylipäänsä omaisille. missä on sellaisia ve- on kyse. Jotta tämä tilanne vädenalaisia muinaisjäännöksiä. joi- hitellen muuttuisi ja jotta hylkyden tutkiminen on välttämätöntä rekisteriä saataisiin hyödyllisemennen niiden mahdollista vahin- mäksi ja toimivammaksi virangoittumista tai tuhoutumista jon- omaistehtävien kannalta. halukin rakennushankkeen aikana. taan merimuseon omissa kenttä-

töissä painottaa jatkossa enemmän tarkistussukelluksia kuin varsinaista hylkytutkimusta ja pitkäaikaista dokumentointia yhdessä kohteessa. Uusien löytöjen tarkistuksien lisäksi kaivataan ajoitettujen kohteiden kunnon seuraamista. Hylkyrekisterin kehittämiseksi halutaan myös entisestään tiivistää yhteistyötä sukellusseurojen kanssa. Uskon. että urheilusukeltajat tuntevat oman toiminta-alueensa hylyt paremmin kuin kukaan muu. ja uskon myös. että kokeneet sukeltajat erottavat vaivatta yli satavuotiaat hylyt nuorista hylyistä.

Merimuseossa tunnetaan tällä hetkellä tarvetta parantaa nimenomaan kykyä hoitaa viranomaistehtäviä. Voidaan ajatella. että niiden hoitaminen on välttämättömämpää kuin omien tutkimusprojektien järjestäminen. Tilanne on samankaltainen maa-arkeologiassa: kentällä tapahtuva toiminta kytkeytyy tiiviisti viranomaistehtävien hoitamiseen eikä kaivauskohteiden valitseminen tutkijoiden oman mielenkiinnon perusteella ole juurikaan mahdollista. Kaivaustutkimuksia järjestetään sellaisissa kohteissa. jotka ovat jäämässä . rakennustöiden alle ja joiden tutkimisen rakennuttaja siksi maksaa.

Olennainen merimuseon viranomaistehtävä on vedenalaisten muinaisjäännösten suojelu . On sanomattakin selvää. ettei tehtävä ole aivan yksinkertainen . Yhtä selvää on. että suojelussa urheilusukeltajilla on tärkeä asema: vanhoja hylkyjä on mahdotonta suojella. elleivät urheilusukeltajat pidä suojelua tärkeänä ja kunnioita hylkyjä muistoina Suomen aikaisemmista vaiheista.

ONKO SUKELLUSKIELTOA OLEMAsSA?

Eri yhteyksissä on ollut esillä luettelo arvokkaista hylyistä. joi- ' den sanotaan olevan "sukelluskielIossa". Luettelon hylyt ovat

Kuva: Raoul Jahnssonin arkisto.

niitä, joita merimuseo on itse dokumentoinut ja jotka on ajoitettu. Tällainen luettelo on aikoinaan tehty merimuseossa sen vuoksi, että on haluttu korostaa tiettyjen vanhojen hylkyjen arvoa ja merkitystä. Erityisesti näiden hylkyjen on toivottu saavan olla rauhassa vahingoittaviita vierailuilta eikä näissä hylyissä sukeltamiseen ole haluttu antaa tutkimuslupia kevyin perustein. Hylkyluettelo oli tärkeä hylkysuojelussa: näiden hylkyjen tiedot lähetettiin 1970-luvulla Merivartiostojen esikunnalle, joka antoi kenttäväelle pysyväismääräyksen valvoa toimintaa kohteilla ja tarkistaa, että

hylyn kohdalta tavatuilla henkilöillä oli tutkimuslupa.

Kun ollaan tarkkoja, niin sukelluskielto-termiä ei ole juridisesti olemassa eikä siihen ole tarvettakaan: muinaismuistolaki suojaa automaattisesti vanhat hylyt.

Kaikki hylyt, jotka voidaan olettaa yli sata vuotta sitten uponneiksi, ovat kiinteinä muinaisjäännöksinä suoraan lain suojelemia ilman viranomaisten antamia erillisiä rauhoituspäätöksiä riippumatta siitä, ovatko ne yleisesti tunnettuja tai onko niitä dokumentoitu. Laki takaa kaikille kiinteille muinaisjäännöksille kahden metrin suoja-alueen luettuna nii-

den näkyvissä olevista ulkoreunoista. Jos museovirasto katsoo tarpeelliseksi, se voi hakea ympäristökeskukselta (ennen lääninhallitukselta) vahvistuksen laajennetusta suoja-alueesta. Vain yhdelle hylylle on haettu päätös laajemmasta suoja-alueesta. Kymen lääninhallitus antoi 1976 Ruotsinsalmen St. Nikolaita koskevan päätöksen, jonka mukaan sukellustoiminta on kielletty 300 metrin säteellä hylyn sijaintipaikasta.

Kun 1995 katsoimme merimuseossa välttämättömäksi hillitä toimintaa keulakuvahylyllä, lähetimme kirjeen niille sukellusliik-

t\Y::;I~t::::;:;ä on lain rauhoittama hylky. Asiasta kyselleille yksityishenkilöilIe kerrottiin, että hylkyyn ei myönnetä tutkimuslupia ennen kuin merimuseon oma edustaja on käynyt hylyllä. lisäksi pyysimme merivartiostoa kiinnittämään erityistä huomiota toimintaan hylyllä. Näitä merimuseon toimenpiteitä voidaan puhekielessä nimittää sukelluskielloksi, mutta virallisesti on kyse normaalista hylkysuojelusta sellaisin keinoin, joita merimuseolla on käytettävissään.

Esimerkiksi mielenkiintoinen ja hyvin säilynyt 1700-luvun puolivälissä uponnut Bostön St. Mikaen-hylky ei tarkalleen ottaen ole eri tavalla "sukelluskiellossa" kuin jokin dokumentoimaton tarkkaa ajoitusta vailla oleva huonokuntoinen yli satavuotias hylky.

Molemmat hylyt ovat lain rauhoittamia ja kumpaankin hylkyyn sukeltaminen vaatii museoviraston tutkimusluvan. Hylkyjen erona on kuitenkin se, että St. Mikaeliin ei tutkimuslupaa myönnetä yhtä helposti kuin dokumentoimattomaan hylkyyn, josta perustiedotkin vielä puuttuvat. Erilaiset ja eri ikäiset hylyt ovat eriarvoisia muinaisjäännöksinä.

Olen kuullut joidenkin urheilusukeltajien viittaavan lakisääteiseen kahden metrin suoja-alueeseen siinä tarkoituksessa, että rauhoitetunkin hylyn luo voisi vapaasti sukeltaa ilman lupaa, kunhan pysyy kahden metrin päässä. On kuitenkin niin, että oikeaa ja reilua menettelyä on anoa tutkimuslupa aina silloin, kun haluaa sukeltaa rauhoitetussa hyIyssä, aikoopa sitten mennä kahden metrin päähän tai lähemmäs.

Toivon sellaistenkin sukeltajien ottavan yhteyttä hyvissä ajoin merimuseoon, jotka aikovat vain katsella vanhaa hylkyä. Heidänkin havainnoistaan voi olla paljon hyötyä hylkyrekisterissä.

VOIKO LUVANVARAISISTA HYLYlSTÄ JULKAISTA LUElTELON?

1970-luvun alussa museovirasto, silloinen muinaistieteellinen toimikunta, pyysi Merivartiostojen esikunnalta apua hylky-

~

~~~~~~~~~~~~~ke se alsten tär elm~n~te~it~a~~~m~.~Ch~y~lk~ya~"~va~roilla h~in~g~Ooni~t-~~~~~~~~~~~~~~~~U~i: s al st~i~n,~ja~ot~aYhte~'m

..

pien tunnettujen hylkyjen sijaintipaikoista, joiden katsottiin kaikkein polttavimmin tarvitsevan suojelua. Nykyään merivartiostolle ei enää lähetetä hylkykarttoja, vaan toimitetaan tietoa rauhoitetuista ns. museohylyistä päivitettävän ATK-tiedoston muodossa.

Merimuseo ei mielellään julkaise luetteloa "tärkeimmistä luvanvaraisista hylyistä", sillä se saattaa hämärtää sitä tosiasiaa, että kaikki yli satavuotiaat hylyt ovat rauhoitettuja ja luvanvaraisia. Täydellinen luettelo kaikista merimuseon tiedossa olevista yli satavuotiaista sen tarkemmin ajoittamattomista ja dokumentoimattomista hylyistä Suomen vesialueella ei myöskään ole tässä mielekästä eikä mahdollista. Merimuseo antaa mielellään kysyjille tietoa rauhoitetuista hylyistä. Viime kesän jälkeen on ollut puhetta mahdollisuudesta asettaa joitakin vanhoja hylkyjä sallituiksi sukelluskohteiksi, joihin ei tarvittaisi tutkimuslupaa. Hylkyjen poijuttaminen kesäksi pyrittäisiin järjestämään tavalla tai toisella, ja niissä urheilusukeltajat voisivat vapaasti tarkastella vanhan hylyn

hyviä ajatuksia sopiva dessä ja ympäristössä olevista hylyistä, niin ehdotuksia otetaan vastaan. Olisiko tällaisten kohteiden olemassa oloIle tarvetta?

HYVIÄ OHJEITA Kesän 1995 muutamat tapahtumat ovat nostaneet esille tarpeen saada sukeltajille selvät toimintaohjeet hylkyjen suhteen.

Tässä on muutamia ohjeita, joiden mukaan reilusti toimiminen säästää selkkauksilta ja auttaa meri museota sen tehtävissä.

Täysin yksiselitteisiä ohjeita on vaikea antaa, sillä kukin tapaus on aina erilainen.

1. Kun löydät itsellesi ennen tuntemattoman hylyn, kirjaa muistiin mahdollisimman tarkasti sijaintipaikka ja paikantamisohjeet. Ilmoita hylystä merimuseolle (Suomen meri museo, Hylkysaari, 00570 Helsinki, puh. 90/1355379, fax 901 1354991> ja lähetä aina mukana hyvä sijainti kartta (jotta tietoa voidaan verrata olemassa oleviin hyl~ietoihin).

nel å, äläkä nosta tai vie hylystä pois mitään. Dokumentoinnin ja tutkimuksen kannalta on tärkeää, että rakenneosat ja esineet saavat olla alkuperäisillä paikoillaan.

3. Kun saat muilta sukeltajilta vanhan hylyn sijaintitiedon, ei kannata päätä pahkaa rynnätä hylylle. Ota yhteyttä merimuseoon saadaksesi tietää, onko hyIystä varhaisempia tietoja ja vaatiiko siinä sukeltaminen tutkimusluvan.

4. Kun valmistelet seurasi kesäleiriä tai muita sukelluksia, ja kohteeksi halutaan vanha hylky, ota hyvissä ajoin yhteyttä merimuseoon riippumatta siitä, aikooko seurasi dokumentoida hylyä vai ei. Seurasi voi mahdollisesti olla hyödyksi ilman kameraa ja mittanauhaakin. Tutkimusluvat kannattaa anoa hyvissä ajoin. Kun sukellusleiri alkaa, on hyvä ilmoittaa toiminnasta lähimmälle merivartioasemalle ja keroa tutkimusluvan olevan kunnossa.

5. Kun törmäät veden alla vanhaan irtolö~öön, kirjaa sijainti, esineen ulkonäkö ja summittai-

teistä neuvotellaksesi. 0 tämä syystä tai toisesta ei ole mahdollista ja pidät esineen nostamista aivan välttämättömänä, ota yhteyttä merimuseoon välittömästi noston jälkeen.

Pidä lö~ö puhdistamattomana vedessä.

6. Hylkyjen etsiminen on täysin sallittua. Mikään ei estä etsimästä hylkyä sopivannäköiseltä matalikolta, tai arkistolähteen tai saariston asukkaisen mainitsemasta paikasta. Sukeltaminen on täysin luvallista aina, kun ei ole vielä olemassa varmaa hyl~ietoa. Sitten kun hylky todella lö~, siitä on ilmoitettava muinaismuistolain mukaisesti meri museolle.

Toivottavasti näistä ohjeista on hyötyä. Yhden täysin yleispätevänkin neuvon voi antaa: kannattaa ottaa yhteyttä merimuseoon. Kaikista asioista voidaan keskustella ja yhdessä löytyy kaikkiin ongelmiin jonkinlainen ratkaisu. Toivon, että merimuseon osoite ja puhelinnumero pysyy mahdollisimman monen sukeltajan muistissa tai osoitekirjassa!

Ahvenanmaan asetuskokoelma 1974

N:o 65 - 66 Sisältö N:o 65 Laivahylkyjen rauhoittamista koskeva maakuntalaki.

N:o 66 Muinaismuistoja käsittelevät maakuntalain 20 § muutosta koskeva maakuntalaki.

N:o 65 Maakuntalaki laivahylkyjen rauhoittamisesta.

Esitetty Tasavallan Presidentille heinäkuun 12. 1974.

Annettu Maarianhaminassa heinäkuun 30. 1974.

Maakuntapäivien päätösten mukaan säädetään: 1 § Merestä tai vesistöstä löydetty laivan tai muun aluksen hylky, jota voidaan pitää vähintään 100 vuotta vanhana, on rauhoitettu. Rauhoittaminen koskee myös tällaisen hylyn osaa.

Esineitä, joita löydetään rauhoitetusta hylystä tai jotka muuten selvästi kuuluvat tällaiseen lankeavat ilman korvausta maakunnalle.

Mikäli tästä laista ei muuta seuraa, sovelletaan hylkyihin, erilaisissa kokoonpanoissa, niitä määräyksiä, joita on säädetty muinaismuistolaissa (9/65) kiinteästä muinaismuistosta. Samoin sovelletaan 2 mom. tarkoitettuihin esineisiin niitä määräyksiä, jotka mainitussa laissa on säädetty irrallisista Cirtonaisista) muinaisesineistä.

2 § Sukeltamista sukellus- tai sammakkomiesvarustuksella tai muulla verrattavalla varustuksella, johon kuuluu happea sisältäviä säiliöitä tai ilmaa sukeltajan tarvetta varten, saa tapahtua

Ahvenanmaan maakunnassa ainoastaan maakuntahallituksen luvalla huomioonottaen tämän lain määräykset tai tämän nojalla julkaistuja määräyksiä.

3 § Maakuntahallitus voi tarvittaessa ilmoittaa erillisiä määräyksiä rauhoitetun hylyn säilyttämiseksi. Tällaiset määräykset voivat sisältää sukelluskiellon tarpeeksi suuren vesialueen sisällä hylyn ympärillä.

Viitaten 1 momentissa mainittuun päätökseen pätee tällöin mitä on säädetty 8 § muinaismuistoja koskevassa maakuntalaissa.

4 § 2 § mainittu lupa voidaan tässä laissa säädettyjen edellytyksien perusteella antaa yksityiselle henkilölle tai henkilöryhmälle Cryhmälupa). Ryhmälupa voi käsittää hakemuksessa minitut

henkilöt, jotka ovat sellaisen kerhon jäseniä, jonka toiminta käsittää urheilusukellusta.

5 §Yksityiseltä henkilöltä, joka voi saada luvan, vaaditaan, että hän on täysi-ikäinen, omaa tarpeeksi suuren sukelluskokemuksen sekä, jos hakemus koskee laivahylkyjen tutkimista Ctutkimusta), että hän tuntee muinaismuistoja koskevan maakuntalain sekä muun laivalöytöjä koskevan lainsäädännön.

Edellytyksenä ryhmäluvan myöntämiselle on, että se henkilö, jonka hakemuksessa ilmoitetaan olevan vastuussa ryhmän sukellustoiminnasta maakunnassa, täyttää 1 momentissa vaaditut määräykset sekä että hakemuksessa mainitut henkilöt ovat täyttäneet 16 vuotta.

suaan suorittamaan sekä sukelluksen tarkoitus. Jos sukeltaminen tarkoittaa sellaista toimintaa, josta erikseen säädettyjen määräysten perusteella vaaditaan vedenomistajan lupa, on tällainen liitettävä lupahakemukseen. Jos sukellus koskee sellaisen hylyn tutkimista, jonka omistaja on tunnettu, on myös tämän lupa liitettävä.

7 § Lupapäätöksessä on mainittava ne ehdot, jotka maakuntahallitus katsoo tarpeelliseksi määrätä.

Ryhmälupa määrää sitäpaitsi, että maakuntahallituksen hyväksymä vastuussaolevan ryhmänjohtajan on oltava läsnä luvassa mainitussa ryhmän harjoittamassa toiminnassa.

Jos luvanhaltija haluaa tehdä muutoksia luvassa mainittujen ehtojen suhteen, täytyy tästä lähettää erillinen hakemus maakuntahallitukselle.

8 § Lupa myönnetään määräajaksi, kuitenkin korkeintaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Luvan myöntämisestä laivahylkyjen tutkimiseen on ilmoitettava museolaitokselle.

Myönnetty lupa voidaan peruuttaa, jos luvanhaltija ei täytä tässä laissa säädettyjä ehtoja tai aiheuttaa veden- tai maanomistajalle vahinkoa tai haittaa tai rikkoo tämän lain tai muun lainsäädännön määräyksiä. Peruutus voidaan rajoittaa koskemaan 4 §:ssä mainitun ryhmän yksityistä henkilöä.

9 § Luvanhaltijan pitää, sen jälkeen kun luvan voimassaoloaika on umpeutunut tai jos lupa on voimassa kauemmin kuin 1 vuosi, vuosittain antaa maakuntahallitukselle erillinen selostus sukellustoiminnastaan maakuntahallituksen määräämälie kaavakkeelle. Ryhmän kohdalla tekee vastuussa oleva ryhmänjohtaja tämän selonteon.

10 § Jos löydetään tuntematon laivan tai muun aluksen hylky, jota voidaan pitää vähintään 100 vuotta vanhana, tai tällaisen hylyn osa tai esine, jonka todennäköinen ikä on sama tai joka ilmeisesti kuuluu tällaiseen hylkyyn, niin tämäntapaisia laivalöytöjä ei saa siirtää. Löydöstä on

unta a i u se toon.

Muista laivalöydöistä on tehtävä ilmoitus sen mukaan, mitä niistä on säädetty valtion säädöksissä rantautumista ja laivalöytöjä koskevissa erinäisissä määräyksissä. (Suomen asetuskokoelma 173/39,) 11 § Se, joka harjoittaa tässä laissa tarkoitettua toimintaa ilman lupaa tai väärinkäyttää luvassa mainittuja ehtoja tai jättää 9 §:ssä mainitun selosteen tekemättä, voidaan tuomita sakkoihin, jos ei jossain muussa laissa määrätä ankarampaa rangaistusta rikkomuksesta.

Omaisuus, jota tämän lain puitteessa on rangaistuksen uhalla käytetty, voidaan tuomita menetetyksi rangaistuslain 16 §:n 2 momentin mukaan.

12 § Tämän lain määräykset eivät koske sukelluslaitteilla sukeltamista, jota suoritetaan 1) sataman, sillim, kanavan tai muun rakennustoiminnan tai suunnittelutoiminnan yhteydessä; 2) valtion tai maakunnan tukeman tutkimustoiminnan yhteydessä, 3) vedenalaisen pelastustoiminnan, hukkuneen etsinnän tai laivan katsastuksen tai korjauksen tai poliisiviranomaisille tehdyn ilmoituksen jälkeen tapahtuneen kadonneen esineen hakemisen yhteydessä, sekä 4) poliisiviranomaisten toimeenpaneman tutkimuksen yhteydessä.

13 § Tämän lain soveltamista ja toimeen panemista koskevat lähemmät määräykset annetaan tarvittaessa maakunta-asetuksen kautta.

14 § Tämä laki astui voimaan elokuun 1. päivänä 1974.

Q)

Maakuntakäräjien puolesta Folke Woivalin puhemies Nils Dahlman, varapuhemies Olof Jansson, varapuhemies

PAÄLLII<ÖN VASTUUSTA. •

•

Kuva Lloyds Register of Shippingin julkaisu

En tiedä mahtavatko monien sukellusseurojemme tukialusten "kipparit" tiedostaa vastuunsa aluksesta, sukeltajista ja muista merellä kulkijoista ja kuinka hyvin? Ja kuinka hyvin on hanskassa lait ja asetukset ja mm. muisnaismuistolaki joka koskee myös vedenalaisia kohteita. Entä meriteiden säännöt! Vahinkotapauksessa se on aluksen päällikkö joka vastaa tapahtuneesta, pahimmassa tapauksessa vapauden menetyksellä eli linnatuomiolla tai sakoilla.

Ohessa muutama ote merilaista jotka olen ottanut esille herättääkseni todellisuuteen henkilöitä jotka toimivat ja jotka haluavat sukellustukialusten päälliköksi.

6. luku. Aluksen päällikkö 1 § Päällikön ja miehistön kelpoisuusvaatimukset - yleisesti se on varmaan seurojen sisäisiä päätöksiä ketkä saavat toimia alusten päällikköinä ja myös suositukset konepäälliköistä, 2 § Merikelpoisuudesta huolehtiminen Päällikön on ennen matkan aloittamista huolehdittava siitä, että alus on matkaan ja vuoden aikaan nähden merikelpoinen, että alus on asianmukaisesti miehitetty ja varustettu, että siihen on hankittu vaadittavat tarvikkeet ja että aluksen tilat ovat hyvässä kunnossa sekä sen vakavuus on riittävä.

Matkan aikana päällikön on valvottava, että alus pidetään asianmukaisessa kunnossa.

4 § Aluksen asiakirjat Päällikön on valvottava, .että aluksessa on tarpeelliset todistus- ja laivakirjat sekä kappale tätä lakia.

- yleensä lokikirja on riittävä ja päällikkö/vahtipäällikkö ja konemestari huolehtivat tarvittavista merkinnöistä.

6 § Päällikön sijainen - milloin päällikkö on poissa, se on yleensä ajovuoron vahtipäällikkö joka tekee tarvittavat ratkaisut, useimmissa aluksissa toimii jo työnjako päällikön ja sukellusvanhimman välillä, eli kun "ankkuri on ylhäällä", vastuu toiminnasta on päälliköllä ja kun "ankkuri on laskettu"; vastuu sukellustoiminnasta on siirtynyt sukellusvanhimmalle. Myös yhteydenotot viranomaisiin hoitaa päällikkö ja tiedustelut hylyistä ym muista kohteista merimuseosta tai vastaavista paikoista hoitaa sukellusvanhin.

9 § Hyvän merimiestaidon noudattaminen Päällikön on huolehdittava siitä, että alusta kuljetetaan ja käsitellään hyvän merimiestaidon mukaisesti.

10 § Aluksen turvallinen kulku Päällikkö on velvollinen hankkimaan tietoja voimassa olevista määräyksistä ja ohjeista niissä paikoissa, joissa alus matkallaan käy.

- eli meidän oloissamme lähinnä säätiedot ja keliolosuhteet määräilevät kohteet. Päällikön pitää myös valvoa tukialuksen apuveneiden liikkumista. Henkensä uhalla pelleilemiseen kovassa aallokossa päällikön tulee puuttua ja kieltää apuveneiden liikkeelle lähdön.

11 § Merihädässä olevan auttaminen Päällikkö, joka tapaa merihädässä olevan, on velvollinen, jos se käy päinsä aiheuttamatta vakavaa vaaraa omalle alukselle tai aluksessa oleville, antamaan kaikkea apua, mikä on mahdollista ja tarpeellista hädän alaisen pelastamiseksi.

12 § Merihätää koskevat toimenpiteet Aluksen joutuessa merihätään päällikkö on velvollinen tekemään kaiken voitavansa pelastaakseen aluksessa olevat sekä suojatakseen alusta ja lastia.

Päällikkö ei saa jättää alusta niin kauan kuin on kohtuullisia toiveita sen pelastamisesta, ellei hänen henkensä ole vakavassa vaarassa.

- merihädäksi voisi määritellä myös sukeltajien äkilliset suoranousut, ajautumiset kauaksi kohteesta virran tai aallokon mukana, jonka seurauksena voimien loppuminen, OK-merkkien tulkinnasta aiheutuneet sekaannukset ym. ym. näissä tehtävissä avun nopea perille saanti edellyttää myös valppautta niin sukellusvanhimmalta kuin päälliköltäkin.

8. luku. Aluksen yhteentörmäyksen aiheuttama vahinko 2 § Yleissäännös vahingon korvaamisesta Jos alukset törmäävät yhteen niin, että siitä aiheutuu vahinkoa toiselle tai molemmille aluksille taikka aluksessa olevalle

18

appio.

Jos kumpikin osapuoli on syyllinen, heidän on korvattava vahinko puolin ja toisin tehtyyn virheiden laatuun ja niiden seurausten mukaisessa suhteessa ja vastattava ainoastaan omasta osastaan korvausta. Jolleivat asiainhaarat anna tukea millekkään määrätylle jakoperusteelle, on kummankin korvattava puolet vahingosta.

20 luku. Rangaistussäännökset 1 § Merikelpoisuudesta huolehtimisen laiminlyönti - sakko tai enintään yksi vuosi vankeutta.

2 § Hyvän merimiestaidon laiminlyönti - sakko tai enintään yksi vuosi vankeutta.

3 § Aluksen asiakirjoja koskevien velvoitteiden laiminlyönti - sakkoa.

6 § Laiminlyönnit yhteentörmäyksessä - sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

7 § Luottamusaseman väärinkäyttö merenkulussa - jollei muun lain mukaan ankarampaa rangaistusta, niin enintään kaksi vuotta vankeutta.

8 § Aluksen hylkääminen - sakko tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

- Joten veljet ja siskotkin, otetaan se vastuu tosissaan ja näytetään että kyllä se sukellus kansakin osaa merellä liikkua.

- turvallista alkavaa sukellusvuotta 1996 -

SSHERWOOD

laitepaketti

5.250,-

alv sis.

• Sherwood Brut regulaattori, 10 L teräspullo (200 bar), Octopus, Silhouette takkiliivi, syv.-painemittari konsoli. 2 vuoden takuu.

• Blizzard regulaattori +600,• 12 L teräspullo (200 bar) +200,-

~ PRO-AM (1050 91m 2) ifIIII!6t' f?® vulkanoitu kuivapuku NYT 4.950,- alv sis.

(Tarjous voimassa 29.2.96 saakka)

Nepto-Sub •

Tehtaankatu 13, 00140 Hki Puh. (90) 627 770, fax 627 060

Sea Sportin tähtitarjoukset 9. - 18.2.1996 MOBBY'S TWINSHELL -kuivapuku tai MOBBY'S ANTARCTIC -neopreenikuivapuku Markkinoiden mukavimmat kUivapu~ ut? ~.9

Markkinoiden edullisin vara-annostaja? =C

-~ ..

5

BAUCHAT VS -octopus

p-' ( . "\

'--

DIVEMATE audio-visuaalinen sukellustietokone + PC inter~ face -ohjelma + lukijalaite ~_ .," Markkinoiden mo-::;'puolisin tietokone? '""----

I.9Jo.

SCUBAPRO kokokasvomaski Markkinoiden paras hinta/laatusuhde?

2

I YS0.

SCUBAPRO EDI n -yhdistetty sukellus tietokone ja digitaalinen ~ pullopainemittari ~~-

., ..

Markkinoiden edullisin tietokone/pullopainemittari yhdistelmä?

Tarjoukset voimassa vain Vene -96 messujen ajan 9. -18.2.1996. Tarjoustuotteet nähtävissä Sea Sportin osastolla Bg 27 sekä Sea Sportin Helsingin myymälässä.

Tarjoustuotteita rajoitettu erä.

Tule utustumaan Vene -96 messuosastoomme. Osastollamme tuote-esittelyjä sekä lisää hyviä tarjouksia mm. märkäpuvuista, laitepaketeista ja perusvälineistä. Lisäksi näet alkavan kauden uutuustuotteet. Tule myös ilmoittautumaan Scubapro Test Dive Team ~ -tapahtumaan! _

~/1W!:!1c:::::=== Sea Sport, Pääskylänkatu 7, 00500 Helsinki, puh. (90) 726 0200, fax (90) 726 0266 Sea Sport, Hangon sukelluskekus, Satamakatu, 10900 Hanko, puh./fax (911) 2487301

Utö ja sukeltaminen

Epävirallisesti on ajateltu, että ainakin Utön alueella olisi huomaavaista, jos sinne tulevat sukeltajat ilmoittautuisivat Merivartioston edustajille puhelimitse, 926-4600 600; mikä vene saapui, kuka on vastuussa ja missä aiotaan sukeltaa. Ilmoitus tehtäisiin tultaessa alueelle samoin kuin sieltä poistuttaessakin. Sama kohtelias tapa voitaisiin pitää silloin kun sukelletaan raja-alueen tuntumassa. Nyt kun merialueet ovat kameravalvonnan alaisina, saattaa sukeltaminen muuten aiheuttaa turhan hälytyksen. Menettelytapa olisi meidän puoleltamme kohteliaisuutta ja yhteistyöhalun osoittamista.

UUTUUSTUOTE! Vielä kolmas asia, joka varsinkin Utössä on tullut esiin: merta ei kunnioiteta tarpeeksi. Me asetamme viranomaiset turhaan seinää vasten. On täysin mieletöntä mennä sukeltamaan kumiveneellä, kun aallokon korkeus on kolmen metrin luokkaa. Jos joku joutuu tekemään hallitsemattoman nousun muualta kuin ankkuriköyttä pitkin, alkaa pelastaminen olla erittäin vaikeaa. Niin kovassa aallokossa on etsintä jo onnen kauppaa. Mikäli tällaisissa olosuhteissa sattuu jotain, joutuvat pelastusviranomaiset selvittämään asian ja hekin riskirajalla.

Qj

VARUSTEKASSI Myynnissä on uusi varustekassi, johon mahtuu hyvin räpylät ja muuta tarpeellista sukellustavaraa. Kassi on n. 75 cm pitkä, 25 cm leveä ja 28 cm korkea. Kassi on jaettu pitkittäissuunnassa kahteen eri suureen osaan, joista toisen voi jakaa vielä kahtia irroitettavalla väli"seinällä". Kassin molemmissa päädyissä on soljelliset taskut ja pitkällä sivulla yksi vetoketjullinen iso tasku, johon on painettu CMAS:n logo kolmivärisenä. Samalla sivulla on myös paikka nimilapulle. Kassissa on sekä olka- että käsihihnat. Kassin väri on laivastonsininen ja tereet ovat keltaiset. Kassin hinta on 150,·, Tilaa omasi liiton toimistosta, 90·158 2258!

SUKELLA TURVALLISESTI KAIKILLA VESILLA ••

Ota turvaksesi nyt uusi, entistä enemmän turvaava lisenssi. Se korvaa sinulle taloudellisesti tapaturmat, jotka sattuvat kilpailuissa, harjoituksissa, näytöksissä ja niihin liittyvillä matkoilla.

Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kaikilla vesillä!

Lisenssin saavat vain Suomen Urheilusukeltajain Liiton jäsenseurojen jäsenet. Edullinen j~ kattava lisenssi koskee urheilusukellusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukelluskalastusta, -suunnistusta' ja -kuvausta.

Tapaturmien hoitokulujen lisäksi lisenssiin sisältyy kertakorvaus pysyvästä haitasta ja kuolemasta.

Turvaa tulevat sukelluksesi ja ota lisenssi turvaksesi nyt heti. Saat sen liittosi ja seurasi kautta.

1) Lisenssi antaa taloudellista turvaa sukelsitpa missä päin maailmaa tahansa. Myös sukeltajantauain vaatima painekammiohoito kuuluu korvattaviin vahinkoihin.

--

POfijOIA-YHTIäf

Sinä al<tiivinen sul<ellusI<ouluttaja SUSL:lla, PADI:lla, alan yrityksillä ja kouluttajilla on yhteinen päämäärä: saattaa kaikki sukelluksesta kiinnostuneet, joustavasti ja turvallisesti harrastuksen kiehtovaan maailmaan. Mikäli väite ei jostain syystä vastaa käsityksiäsi, älä jatka lukemista!

SSO CSuomen sukelluksen opettajat r.yJ on toiminut jo yli 20 vuotta tiiviissä yhteistyössä Ursuk Oy:n ja DCF:n CDive Center Finland) kanssa , joiden toiminnan kulmakivenä on ollut sukelluskoulutus jo vuodesta 1964 lähtien. SSO:n piirissä toimii tänään yli 20 kouluttajaa ympäri Suomea. Yhdistyksen päätarkoituksena on ylläpitää jäsentensä koulutuksellisia valmiuksia sekä pyrkimys pitää jäsenensä ajan tasalla sukellusalan huimassa kehityksessä. SSO tarjoaa jäsenilleen, Ursuk Oy:n myötävaikutuksella: • oppilas- ja koulutusmateriaalin kustantamisen, • yhteisen foorumin koulutusohjelmien työstämiseen,

• tietoa alan uusista tekniikoista ja välinetekniikasta, • lainsäädännöstä ja • apua yhdistyksen jäsenten välinehankinnoissa.

Tähän tiiviiseen joukkoon etsimme uusia aktiivisia jäseniä ympäri maan. Edellytämme sinulta seuraavaa: • olet aktiivinen ja yhteistyökykyinen • sinulla on mahdollisuus toimia sukelluksen kouluttajana paikkakunnallasi Cseurakouluttajana jne) • olet ennakkoluuloton ts. hyväksyt uusia toimintamalleja ja ajatuksia

• olet sukelluksen kouluttaja Cesim. CMAS** /*** tai PADI Instructor) • omaat kokemusta koulutuksesta, ja koulutat säännöllisesti • olet henkisesti sitoutumaton, toimit kuitenkin SUSL:n alaisessa tai olet PADI standardeja noudattava kouluttaja.

x) 1 hh tai

i

x) Cumulus Kaisaniemi, Helsinki 350,-/1 hh tai 2 hh/vrk viikonloppuisin pe-Ia ja la-su.

180,-

Ursuk Oy 921-237 6700/Juhani Kallionpää Suomen sukelluksen opettajat r.y. SSO 940-550 1064/Jouko Moisala

Etu Suom,~nJ~~~ ?

Urheilusukeftjj.airi,\ liiton jäsenille\199$ ,.., cumu2'Uksisssa -.KEMia : m

3

1199,-

Jos täytät kaikki edellytyksemme ja mukaantulo kiinnostaa voit ottaa yhteyttä ao. numeroon.

{

liiI

CUMULUS HOTELLIT

'11

RANTASlPt

DUlU ~ / •

HOTEL~

<

/

HEUiNlU

Alle 14-vuotiaat lapset ilman omaa vuodetta ilmaiseksi vanhempien kanssa samassa huoneessa.

Usävuode 1OO,-/vrk ja junnupatja SO,-/vrk.

Aamiainen ja sauna sisältyvät kaikkiin hintoihin.

Ilmoita Suomen Urheilusukeltajain liiton sopimusnumero 233 jo varausta tehdessäsi ja esitä jäsenkortti kun saavut hotelliin.

CUMULUS HOTELLIT

Varaukset Cumulus Rantasipi Myyntikeskuksesta 9800-2868, ma-pe 8-20 la 10-18.

21

Helena Jaatinen, puheenjohtaja Koulutukseltani olen lakimies.

Päivätyökseni toimin Merimieseläkekassan toimitusjohtajana.

Sukelluksen aloitin oman seurani (Sukellusseura H2Q) kursseilla vuonna 1983. Alusta saakka olen ollut varsin innokas ja aktiivinen sukeltaja, vuosittain tunteja on kertynyt 20-40. Hylkysukellus ja meriarkeologia ovat erityisiä mielenkiinnon kohteita.

Seurani sukelluskoulutuksessa olen ollut mukana vuodesta 1987 alkaen, jonkin aikaa myös koulutusvastaavana. CMAS***-kouluttajakurssin suoritin 1993.

Urheilusukeltajain liiton johtokunnassa olen ollut vuodesta 1987, puheenjohtajana on menossa kolmas kausi, eli kuudes vuosi.

Tärkeänä olen kokenut erikoisesti sukelluskoulutuksen kehittämisen . Puheenjohtajakaudellani olenkin toiminut myös teknisessä valiokunnassa ns. "johtokunnan päällystakkina". Käytännössä tämä on omalta osaltani tarkoittanut aktiivista osallistumista valiokunnan työhön. Ja edelleen riittää tehtävää. liiton tulevaisuuden kannalta pidän kuitenkin oleellisena sitä, miten onnistumme nuorisotoiminnassa. Hyvä nuorisotyö tukee ja antaa pohjaa lajimme kehitykselle mukaan lukien myös kilpaja huippu-urheilu. liiton ulkoiset suhteet ja kansainvälinen toiminta ovat luonnollisesti kuuluneet puheenjohtajan vastuulle. Puheenjohtajan tehtävien ohella olen edustanut liittoa mm. Olympiakomiteassa. Suo-

men liikunta ja Urheilun hallitukseen tulin valittua viime kevätkokouksessa. Pohjoismaisten liittojen välillä on yhteydenpito ollut jatkuvaa. CMAS ja EUF (European Diving Federation) edustavat laajempaa kansainvälisyyttä, CMAS maailmanlaajuisesti ja EUF lähinnä Euroopan Unionin jäsenmaiden piirissä. Jäsenenä olen CMAS:n teknisen komitean "certifikaatti-komissiossa" .

Ilman hyvää taloudenpitoa ei synny laadukasta toimintaa. Puheenjohtajan tehtävänä on yhdessä johtokunnan kanssa varmistaa, että liiton taloudellinen tila pysyy vakaana ja että toiminnassa otetaan huomioon resurssien riittävyys .

JOHTOKUNNAN VARSINAISET JÄSENET

Jari Autio Minä, Jari Autio, "Pitkona" paremmin tunnettu tamperelainen , ei tapparalainen, 90-luvun sukeltaja, olen toista kautta johtokunnassa.

P3-sukeltaja, M3-kouluttaja, turvasukeltajakouluttaja, seurani, Rauma-Repola Diving Club ry:n koulutusvastaava.

Haluan keskittyä liiton ulkoisen kuvan "kaunistamiseen" niin aluetoiminnan tasolla kuin kansainvälisestikin. Koulutus on lähellä sydäntä kuten turvallisuusasiatkin . Johtokunnassa kuitenkin keskityn enimmäkseen yhteistoiminnan tehostamiseen sekä ideoin uusia ja mielenkiintoisia projekteja. Minuun saa ottaa yhteyttä kun tulee mieltä askarruttavia asioita esiin.

Kari Lappalainen Seurani on Saimaan Norpat urheilusukellusseura ry.

CMAS P3 ja M2, 300 tuntia.

Johtokunta toteuttaa vuosikokouksen päättämät asiat. Aktiivinen yhteistyö toimisto - valiokunta - seurat. Pystyttävä ennakoimaan tulevaisuuden sukeltajien ja muiden lajiharrastajien haasteeseen.

Pekka Levola Aloitin sukeltamisen vuonna 1981 Porin urheilusukeltajissa, joka on edelleen seurani.

P3-sukeltaja, M3-kouluttaja.

Läheisimmäksi tehtäväkseni koen sukelluskoulutuksen kehittämisen; monipuolinen koulutusohjelmien rakentaminen .

Pentti Parkkila Sukellusta olen harrastanut toistakymmentä vuotta. Olen MIDI :n (Midnight Divers) perustajajäsen ja MIDI on kotiseurani.

Kuulun myös jäsenenä Rovaniemen Urheilusukeltajiin ja Tornion Urheilusukeltajiin.

Tulevan kauden tavoitteina ovat tiedonkulun parantaminen ja ajan tasalle saaminen jäsenten ja liiton välillä, sekä koulutusuudistuksen valmiiksi saaminen.

Antti "Pastori" Saarnio Sukeltamisen aloitin 1959, jolloin ei vielä ollut järjestelmällistä koulutusta. Edustamani seura on Urheilusukeltajat ry Helsingistä.

Olen P3-sukeltaja ja M3-kouluttaja. Olen ollut seuran koulutusvastaava. Olen pyrkinyt elvyttämään VA-suunnistusta. Seuramme vuotuinen suunnistus kilpailu on avoin K-Iuokan kilpailu, nimeltä Pastorin Pytty. Viihdepuolella olen toiminut seuran bardina vuodesta 1966.

Nykyisin olen aluekouluttaja, siinä tehtävässä olen kuudetta vuotta. Johtokunnassa olen toi-

OHIQ minut vuodesta 1993. Johtokuntatyön aloittaessani uskoin vihkiytyneeni koulutuksen edistämiseen . Vuodet ovat tuoneet kuitenkin esiin monia tärkeitä asioita, joita en tiennyt olevankaan.

Jaakko J.Salo Ensi kerran puin laitteet päälleni vuonna 1967. Silloin Piilikankaan Ami antoi pikakurssin sukeltamisesta paikassa, jossa oli kaksi 1700-luvulla uponnutta hylkyä ja paljon ahvenia. Suhteeni sukeltamiseen "virallistin" vasta vuonna 1984, jolloin aloitin kurssin, mutta iskias pakotti siirtämään suunnitelmia. Seuraavan kurssin järjesti BGD-82. Ilmoittauduin ja siitä alkoi urani "vieraassa seurassa" .

Olen Bothnia Gulf Divers-82:n koulutusvastaava ja lisäksi Norvalla Sportin jäsen. Tähtiä minulla on peräti 9. Olen ***-vapaasukeltaja, ***-laitesukeltaJa sekä ***kouluttaja.

Pelkäänpä että tärkein tehtäväni tulee olemaan olla estämässä strategiaa, jossa seurat eivät enää olisikaan isäntiä liitossa ja jossa seurojen taloudellinen kulmakivi, koulutus, ohjattaisiin muualle. Kuitenkin haluaisin paneutua liittomme talouden rakenteen parantamiseen. Nyt se on liikaa valtion avun varassa.

Erkki Syrjälä Vuonna 1984 aloitin sukeltamisen Kraaterisukeltajissa Lappajärvellä. Olen edelleen saman seuran jäsen .

Olen M2-kouluttaja.

Linjani johtokunnassa on edelleen sama kuin se on aina ollut: Liiton tärkein tehtävä on palvella tavallisia sukeltajia. Niitäkin jotka sukeltavat vain muutaman kerran kaudessa. Ja niitä pieniäkin seuroja, jotka toimivat vähemmän näkyvästi ja kuuluvasti suurtaajamien ulkopuolella. Näiden puolia haluan pitää johtokunnassa.

Matti Väätäinen Sukeltaminen alkoi - mahtoiko olla vuonna 1977 etelän mailla, 4-vuotisen ulkomaan työmatkan puitteissa. Koulutuksen antoi belgialainen lääkäri. Vuoden kertauskurssin CMAS-kouluttajilta sain vuonna 1981 , eli olin Vesikkojen kurssilla, josta jäin myös seuraan kiinni. Edelleenkin olen Sukellusseura Vesikot ry:n jäsen ja edelleenkin kahden johtotähden perus-sukeltaja. Seuran puheenjohtajuus jäi uusiin käsiin vuosi sitten, mutta SUSL:n johtokunta antaa vielä tehtävää ...

SUSL:lla on monenlaista haastetta ja kehityshanketta edessäpäin. Luulen, että oma henkilökohtainen kokemus projektien toteutuksessa ja kehityshankkeiden läpiviennissä on se vahvuus jota voin omalle järjestöllemme antaa, teen hän päivätyötäni yliopistollisen kehitysyhtiön palkkalistoilla.

Toteankin tähän kannustukseksi emo kehitysyhtiön perusteemoilla, jotka soveltuvat myös SUSL:n toimintaan: kaikki kehitys perustuu osaamiseen kaikki toiminta on kansainvälistä tulevaisuus on mahdollisuus

Johtokuntatyöskentelyssä olen kiinnostunut SUSL:n tunnettuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä SUSL:n sidosryhmien joukossa, olemmehan mm . joutumassa eri lainvalmistelijatahojen yhä suuremman huomion kohteeksi . Luonnollisesti myös SUSL:n strategiat talouden, tiedotuksen ja ajan tasalla pysymisen suhteen kiinnostavat, kehittyyhän sukellusmaailma nopeammin kuin koskaan.

VARAJÄSENET

Mika Pohjonen S . 1964, kotipaikka Vantaa.

Olen Keski-Uudenmaan Sukeltajat ry:n varapuheenjohtaja ja koulutusjaoston vetäjä.

Aloitin sukeltamisen vuonna 1979 ja olen sukeltanut runsaat 1100 sukellusta. Sukelluskouluttaja vuodesta 1981 ja M3-luokituksen sain vuonna 1987.

SUSL:n Uudenmaan aluekouluttajavuodesta 1991 alkaen. Olen kehittänyt SUSL:n sukellusvanhinkoulutusta ja ki~oittanut Sukellusvanhimman oppaan . SUSL:n turvallisuusvaliokunnassa ja sitten teknisessä valiokunnassa olin vuosina 1986-90.

Koulutus: maa- ja metsätaloustieteiden kandidaatti. Suomen, englannin ja ruotsin kielillä esiintyminen ja kirjoittaminen käy sujuvasti.

Veli-Matti "Vemma" Pynnönen Sukeltamisen aloitin vuonna 1982 Sukellusseura Vesikot ry:ssä, joka on edelleen edustamani seura.

Sukellusluokkani on P3 , kouluttajaluokkani M2, lisäksi olen turvasukeltajakouluttaja.

Tärkeimpänä tavoitteenani on juniori- ja nuorisotyön kehittäminen . Toiseksi haluaisin olla mukana laitesukelluksen ja sukellusturvallisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä.

QJ

23

Jyrki Sariola, P3 FIN0918 Keski-Uudenmaan Sukeltajat ry kuvat Sariolan albumista

mään mieltä tähän pimeimpään aikaan.

KIRKKAITA JA MUSTIA SUKELLUKSIA

Mahdoton mieltymys louhoksiin ja kaivoksiin tuo mieleen Kuopion. Kohde oli vedeltään ylivoimaisesti kirkkain ja se sijaitsi kaupungin keskustassa. Kyseessä on väestösuoja joka on täyttynyt vedellä. Kohteeseen minut tutustutti Ojakankaan Isto ja Markkasen Jari, molemmat rautaisen kovia sukeltajia Kuopiosta. Paikkaan laskeuduttiin lukitun luukun kautta portaita myöten. Aivan yllättäen huomasin astuvani kristallinkirkkaaseen ja kylmään veteen.

Ei edes lampun valokiila heijastunut veden pinnasta. Väestösuoja rakennettiin aikanaan mutkitellen noin 200 metriä katujen alle kallioon. Ilmataskuja ei juurikaan matkalla ollut, mutta luolan toisessa päässä noin 10 minuutin sukelluksen jälkeen saattoi nousta pintaan keskustelemaan parin

jaa oli sukeltajan näkökulmasta vaikea löytyä, sillä mitä syvemmälle mentiin, niin vesi vain sakeni ja sakeni. Oli omien korvien välissä, koska totesi olevansa pohjassa. Tavoitin pohjan 30 metrin kohdalla. Kuulemma ainakin 6 metriä syvemmällä on käyty - tietysti O-näkyvyydessä.

YLLÄTYKSIÄ JA SYDÄMELLlSYYITÄ

Ilman kommelluksiakaan ei tietysti selviä. Joensuun lähellä opittiin Asikaisen Markun kanssa sukeltaessa, että kalastajan verkot voivat olla merkkaamatta ja syvällä. Vauhtia kannattaa vähentää aina näkyvyyden huonontuessa. Esteeseen törmääminen pienemmällä vauhdilla helpottaa selviytymistä. Kun on 24 metrin syvyydessä täysin verkkoon sotkeutuneena, oppii kyllä kantapään kautta että maltti on valttia sukeltamisessa.

Sukellusturvallisuuteen liittyen huomasin viime kesänä selvän

N KESÄMUISTOJA Ette arvaakaan mitä kaikkea kokee ja näkee Suomen järvissä, joissa, louhikoissa, lammissa ja merissä. Aloittaessani sukellusharrastuksen asetin tavoitteekseni sukeltaa niissä kaikissa. Ei ole ainakaan pelkoa kohteiden loppumisesta, ja ympäri Suomea vievä työni suo hyvät mahdollisuudet tavoitteeseen pyrkimisessä.

Tuskin monelIekaan sukeltajalIe antaa työpaikka niin hienot mahdollisuudet harrastukselle, kuin minulle kiertäessäni Suomen Tivolin kanssa maata. Paikkakunnalle pysähdytään noin viikoksi ja siinä ajassa varmasti ehtii koluamaan parhaat sukelluskohteet paikallisten sukeltajien kanssa. Olen ahkeroinut n. 70 sukelluksen vuosivauhtia. Kaikkiaan kohteita on tähän mennessä kertynyt n. 90 ja intohimo sukeltamiseen vain kasvaa.

Ajattelin poimia viime kesältä muutamia muistoja lämmittä24

kanssa. Veden kirkkaus antoi todellisen leijunnan tunteen. Sukellusajaksi riitti 20 minuuttia, syvyys max 6 metriä.

Veden tummuudesta jäi erityisesti mieleen aivan Napapiirillä Aavasaksan kupeessa Ajankijärvi, jonka vesiin pääSin pulahtamaan" Paukun" eli Parkkilan Penan ohjauksessa. Siellä oli meneillään sukelluskurssiin liittyvä syväsukellus ja minä siinä siivellä pääSin tekemään mieliin painuvan sukelluksen. Järvi on hyvin jyrkkärantainen, jääkauden vii Itämä haava maan kamarassa. Poh-

Isäntä lämmitti saunan, ja emäntä kehotti käyttämään jääkaappia jos nälkä yllättää. Sen jälkeen tämä ystävällinen pariskunta lähti itse illanviettoon kylille ja kehotti pitämään hauskaa - eikä maksa mitään. Tuosta kaikesta tuli niin hyvä mieli, että vaikka sukelluskohde ei kummoinen ollut, kohotti ystävällisyys kyllä kohteen arvon korkealle.

epäkohdan. Liian moni sukeltaja suhtautuu tuplaregun pakollisuuteen väärin. Hankitaan tuplaregu mahdollisimman halvalla ajattelematta soveltuuko se kylmiin ja syviin sukelluksiin. Jokaisen kannattaa tarkastaa tämä seikka.

Pohjois-Suomessa kesällä sukeltaminen on parhaimmillaan yöllä keskiyön auringon alla. Silloin tulee myös paikallisesta väestä parhaat puolet esiin, kuten seuraavasta selviää.

Tivoli vieraili Kuusamossa ja lähdin Huhtalan Riston kanssa ilta-yhdeksältä katselemaan Rukatunturin luona paikkaa, mistä voi mennä sukeltamaan Pyhäjärveen. Nähtiin lähitalon pihassa isäntäväkeä, joka oli juuri lähdössä jonnekin perjantai-iltaa viettämään. Kyseltiin, voisiko läheisestä mökkirannasta mennä sukeltamaan. Isäntä ei voinut antaa lupaa, koska ranta oli naapurin.

Sen sijaan he veivät meidät omalle mökilleen sukeltamaan.

KOSKIAKIN ON LASKETTU

Koski on melkoisen haastava paikka sukeltajalIe, varsinkin jos et ole turvaliinan perässä. Jyväskylän sukellusseura Sammakot ja sieltä Peräsen Matti järjesti mahdollisuuden kokeilla miltä ravusta tuntuu ryömiessään Vaajakosken pohjalla kivistä tukea ottaen.

Kokemus oli mieliin painuva. Syvyyttä oli siinä kohtaa Vaajavirtaa vain nelisen metriä eikä virtaus ollut liian kova, koska selvisimme sukellusparini Kalliokosken Jorman kanssa ilman kommelluksia koko 35 minuutin sukelluksen. Kateellinen pitää olla siitä uimataidosta jolla taimenet nousivat vierellemme ja saman tien ohi kosken virtaavimmassa kohdassa.

Pirtinvirta Varkaudessa on myös kiintoisa kohde. Paikka sijaitsee aivan keskellä kaupunkia.

Sukellusseura Vesihiisi ja sieltä Onjukan Jorma oli naru miehenä ja kyllä tuntui rentouttavalta tietää, että jos virrassa pääSi lipsahtamaan niin jarrumies oli rannalla. 35 minuutin sukelluksen ajaksi riitti tosi paljon tutkittavaa pohjassa, ja tulipa kerättyä muutama uistinkin uppotukeista.

Paikalliset ahvenet olivat todella tuttavallisia. Niitä piti oikein tuuppia näkökentästä. Pohjassa kiinnitin huomioni ihmeelliseen kerrokseen kivien päällä. Irrotin sitä ja totesin sen olevan saastetta, joka on tullut paikallisen puunjalostusteollisuuden tuotteena. Jorma kertoi jälkeenpäin että tilanne ei ainakaan tehtaan vuoksi pahene. Se on hyvä se.

Vinkkinä kaikille: Suomi on täynnä kivoja sukelluskavereita.

Tutustukaa toisiin ne.

Kaikille Mursuille, Sammakoille ym. ym. vesipedoille hyviä sukelluksia toivottaa kiertävä Sammakkomies. ~

Pohjoismaiden urheilusukeltajien liittojen lääkäreiden minikokous "Marinens Dykericentrum" issa CMDC) Västerhaningenissa Tukholman ulkopuolella.

Seppo A Sipinen

POHJOISMAIHIN YHTENÄINEN SUI(ELLUSONNElTOMUUI(SIEN HOITO JA SUI(ELLUSI(ELPOISUUDEN ARVIOINTI

Kuvassa seisoo vasemmalle kokouksen isäntä prof Hans Örnhagen, oik. tri Jan Risberg Norjasta. Istumassa Seppo Sisinä vasemmalla ja oikealla Mikael Lohman Tanskasta.

Kuva Sipisan albumista.

15.11 .1995 kokoontuivat Tri Mikael Lohman Tanskasta, Tri Jan Risberg Norjasta, Tri Hans Örnhagen Ruotsista ja allekirjoittanut Seppo Sipinen epäviralliseen kokoukseen keskustelemaan ja luomaan yhteistä käytäntöä sukellusonnettomuuksien hoitoon ja sukelluskelpoisuuden arviointiin. Ajankohta oli siksi otollinen, että Hans ja allekirjoittanut olivat maansa edustajina EDTC:n (European Diving Technology Committeen) kokouksessa ja Jan sukelluslääketieteen kurssilla Karolinskassa.

Myös MDC:ssä oli laivaston vastaava kurssi meneillään.

26

ONNElTOMUUSLUVUT MAllTAIN

Voidakseen luoda jonkinlaisen käsityksen "kulttuurieroista " , otimme tarkastelun pohjaksi ensin viime vuosien ikävät tapahtumat ja yleiset trendit sukeltajapopulaatiossa.

Tri Lohman: Kuolemaan johtaneista sukellusonnettomuuksista ei ollut luotettavia lukuja. Määrät eivät ole suuria, mutta Suomeen verrattuna hieman korkeampia.

Norjan taulukot tulivat Tanskassa yleisesti käyttöön vuoden 1993 jälkeen. Samana aikana myös mikrot ovat lisääntyneet.

Tri Sipinen: Suomen merivoimien painekammioissa vuosina 1988-93 hoidettujen tiedot näkyvät taulukossa 1. Viimeisenä vuonna hoidettiin myös jo Turussa lisäksi neljä tapausta. Taulukossa 2 on nähtävissä syyt kaikkien 1987-93 kuolleiden suomalaisten sukellusonnettomuuksiin.

Tämän 28 hengen joukon piirteet olivat muuten aivan samat kuin hOitoryhmässäkin. Asenteet ja koulutus näkyvät kaikista pahimpina onnettomuussyinä. Miksi esim. vain 34% oli yleensä käyttänyt edes mitään taulukkoa, saati sitten edes oikein! Meillä sukeltajantaudit eivät ole lisääntyneet edes samassa tahdissa kuin sukeltajien lukumäärä.

Tri Örnhagen: Ruotsin kuolemaan johtaneiden sukellusonnettomuuksien mMrä on pysynyt vakiona pidemmällä aikavälillä, mutta sukeltajantautien määrä on jyrkässä nousussa. Se noudattaa osin sukeltajamäärien lisäystä, osin mikrojen lisääntymistä ja ilmeisesti loppupyrähdys heijastaa myös "Nordisk standardtabell"ien (Norjan taulukoiden) käyttöönottoa.

Tri Risberg: Norjan urheilusukeltajien (Pohjanmeren öljyteollisuus EI OLE mukana) sukeltajantautimäärien trendi oli myös lisääntyvä, mutta on saatu jollain 'keinolla kuriin vuoden 1990 jälkeen. 54% tapauksista oli tullut etappia vaatineessa sukelluksessa ja kolme näistä sukeltajista oli todistettavasti noudattanut oikein Norjan taulukoita. 1994 joka kolmas sukelsi jo mikrolla. Kuolemantapauksien lukumäärässä on havaittavissa vuosittaisen kokonaismäärän tasaarituminen huolimatta kasvaneista harrastajamääristä.

Vaikka tilastoinneissa on eroja eikä suhdelukujen käyttö kerro kaikkea, sukeltajantautien määrässä Suomi näyttäisi olevan niin absoluuttisesti kuin suhteellisestikin perän pitäjä: HYVÄ SUOMI! Ottaen huomioon ne pienet erot; meillä dekot alkavat yleensä 5 minuuttia ennen Norjan" Nordisk standardtabell" ia, ja se että yli puolet omista sukeltajistamme ei ollut noudattanut mitään etappiohjetta, täytyy vain todeta tyytyväisenä lopputulos.

SUKELLUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI

Tarkoitus oli käsitellä seuraavia tautitiloja: astma, diabetes (=sokeritauW ja epilepsia (=kaatumatauW sekä aiempi keuhkorepeämä, rintakehän alueen leikkaukset, reikä sydämen eteiskammiossa, sukelluskelpoisuus sukeltajantaudin jälkeen, keuhkoröntgenkuvan tarpeellisuus ja kelpoisuuden voimassaoloaika.

Näistä ehdittiin käsitellä vain kolmea ensimmäistä ja jokaisen yhteydessä samalla viimeistä. Hämmästykseni oli suuri, kun kuulin, etteivät muut pohjoismaat tunteneet lainkaan lääkärintarkastustodistuksen määräaikaisuutta!

ASTMA on lisääntynyt valtavasti kaikissa teollisuusmaissa.

Diagnostiikka on myös tarkentunut ja hoito parantunut. Astmaan kuolleiden lukumäärä ei näy kuin kaksinkertaisena muihin sukeltajiin verrattuna, kun on noudatettu politiikkaa: astma on sukelluseste. On kuitenkin olemassa joitakin lieviä, tarkoin rajattuja muotoja, joissa rajoituksin sukeltaminen voisi olla/on mahdollista emo kohonneella riskillä. Näistä tultaneen jatkossa neuvottele-

TAULUKKO 1. Merivoimien painekammioissa hoidetut sukellusonnettomuudet vuosina 1988-1993. yhteensä 46 tapausta. II tyyppi tarkoittaa keskuskermoston eli vakavia sukeltajantaudin oireita.

Ikä. v Naisia. % Max sukellussyvyys. m Sukellusaika. min Taulukko, % 'Mikro '. % Sukelluksia/ ed. vuorokausi Lentänyt sukelluksen jälkeen. % Oireita jo ennen lentoa. % II-tyypin oireita. % Hoidot B5. % HoidotB6. % Hoidot muut Hoitoviive. t Oireita. % ensi hoidon jälkeen Jälkioireita, % 3 kk:n kuluttua

maan ja niistä voitaneen jatkossa antaa määräaikaisia sukelluslupia keuhkolääkärin ja sukelluslääkärin ollessa asiasta yksimielisiä.

DIABETES on Suomessa yleisin kaikista pohjoismaista, ja koko maailmassakin olemme aivan kärjessä heti kohta Pima-intiaanien jälkeen. Myös diabeteksen hoito ja hoitotason seurantamenetelmät ovat kehittyneet merkittävästi. Diabeetikoita alkaa olla jo mukana mm. Maraton-

Olin kahden kaverin kanssa sunnuntaina 5.11 .1995 kuvaamassa ns. turistiluolassa. Keli oli mukava ja reissu siihen asti onnistunut. Olimme palaamassa porukalla 10 metrissä olevalle vaakaluolalle, kun näin näyn, mikä sai minun vähäisen tukkani entistäkin enemmän pystyyn.

Meitä vastaan tuli tosi sukeltaja YKSIN ja ILMAN KÖYTTÄ harrastamaan luolasukellusta!

Kaveri ohitti meidät majesteetillisesti ja hävisi luolan seinää pitkin ylös. Kaikeksi onneksi meillä oli videokamera päällä ja sain todisteet siitä, että näin todella oli tapahtunut. Kivi vierähti sydämeltäni, kun totesin etten ollutkaan hallusinaation uhri. Se olikin ainoa positiivinen tunne tässä asiassa. Mietin, että minkälainen pösilö tarvitsee tuollaisen tyypin oikein olla!? Eikö niitä raatoja ole jo Haveriin tarpeeksi

Keskiarvo

(vaihteluväfi)

30.6

(16-52) (12-61) (5-74)

Puutteellinen tai olosuhteisiin nähden riittämätön koulutus Kohtuuton riskinotto Puuttellinen tai olosuhteisiin soveltumaton sukellusvarustus Virheellinen työmenetelmä Sukelluksen jätjestäjän virhearvioinnit Sukeltajan paniikki Terveyssyistä johtuva sukelluskelvottomuus Laitevika Kouluttajan virhearviointi Sukeltajasta riippumaton syy tai yllättävä terveydellinen syy

13.0 1.5 27.0 27.0 70.0 39.0 36.0

(1-4)

25.0 93.0 50.6 2,4

%

Onnettomuuden syy

15.0 39.2 34,2 34,0

TAULUKKO 2. Kymmenen selvimmän syyn esiintyminen kuolemaan johtaneissa sukellusonnettomuuksissa. Syitä oli useimmiten useita. keskimäärin 4,5 (vaihteluväi 1-lJ. Ensimmäinen %-Iuku on varmistettu, suluissa oleva sisältää myös tapahtumatietojen perusteella todennäköiset/oletetut syyt.

(2-408)

juoksuissa ja muissa äärimmäisen rasittavissa urheilusuorituksissa. Jälleen on olemassa joitakin hyvin stabiileja tiloja, joissa pystytään melko luotettavasti ennustamaan veren sokerin ja yleensä taudin lähiajan kehitys.

Näissä olisi myös ajateltavissa samantapainen malli diabetologin C=sokeritautiin erikoistuneen lääkärin) ja sukellus lääkärin yhteisestä, yksimielisestä ja määräaikaisesta sukellusluvasta.

EPILEPSIA on pysynyt koko

lailla ennallaan viime vuodet. Lääkitys on kehittynyt ja ennusteeseenkin on tullut hieman lisää varmuutta. Lääkkeitä syövä epileptikko ei edelleenkään saa sukeltaa. Sen sijaan taudin paranemisen jälkeen, kun on oltu 2-5 vuotta ilman lääkkeitä eikä ole tullut ainuttakaan kohtausta, entä sitten? Tässä tarvittaisiin taas neurologin ja sukelluslääkärin saumatonta yhteistyötä, minkä lääketieteelliset perusteet totesimme ainakin vielä liian hatarik-

HAVERlSSA HÖLMÖILTYÄ Ilkka Rautava Club Aquarius M2 Fin 301

saatu? Olen aina ollut sitä mieltä, että sukeltajaoppilasta ei saa käsitellä koulutuksen yhteydessä aivottomana olentona, vaan kannustaa ja rohkaista ITSE ajattelemaan ja analysoimaan sukellus-. ta. Ilmeisesti kannassani on tarkistamisen varaa.

En aio enempää revittää kyseisen sukeltajan hengenlahjoista tai siitä. kuinka lähellä hän on evoluutioteorian tarkoittamaa alkuihmistä, mutta toivon, ettei samanlaisen ajattelutavan omaavia

henkilöitä enää Haverissa kävisi esiintymässä. Vaikka omasta mielestään olisi kuinka kova stara sukeltajana tahansa, niin se ei niitä paljon lohduta jotka häntä ylös nostavat. Mikään koulutusjärjestelmä ei sitäpaitsi opeta tekemään esim. luolasukelluksia tuolla tavoin. Siis, mikäli haluaa välttämättä hukkua, voi sen tehdä aivan hyvin jossain muuallakin, vaikka kylpyammeessa.

Vahingon sattuessa mikään lehti ei esim. puhu hölmöstä su-

61 57 43 39 32 32

(91)

(82) (54)

(46)

25 21 18 7

si kannan määritystä varten.

Mitään edellämainituista ei vielä hyväksytty, mutta näitä tullaan jatkossa selvittelemään ja ilmeisesti päädyttäneen jonkinlaisiin "pelisääntöihin" määräaikaisista sukellusluvista. Ainakin näyttäisi siltä, että muut pohjoismaat myös ottavat määräaikaisen sukellusluvan yleiseen käyttöön.

Mutta ennen kuin lopullisia päätöksiä tLJlee, taitaa housun takamus kiillottua neuvottelupöydän ympärillä vielä useita kertoja. Q)

keltajasta, vaan aivan kamalan hirveän vaarallisesta Haverin kaivoksesta. Tällaiset vahingot edesauttavat ainoastaan sukelluskiellon saamista Haveriin. Se ei tietenkään haittaa muualta tulleita välttämättä yhtään, mutta jokunen Tampereen seudun sukeltaja jää kyllä kiristelemään hampaitaan.

Tämä tapaus ei ole ainut näkemäni hölmöily Haverissa eikä todennäköisesti viimeinenkään, mutta toivon tämän kirjoituksen herättävän ajatuksia siitä, miten sukellushommia jatkossa hoidetaan turvallisemmin. Olisiko luotavå sanktio, esim. kortin peruuttaminen, että tämä asia menisi paremmin perille. Mutta ajaako se kenenkään etua .. .?

Kaikesta huolimatta hyviä sukelluksia jatkossa myös Haveris-

sao

Q)

TA EI I(ERROTA LLA YLEISESTI?

Kuva Ari Laine

Tapahtumaraporttien maara lienee viime vuosina kasvanut, mutta ilmeisesti on edelleenkin liian vähäinen. Mikä olisikaan· parempi tae sukellusturvallisuuden kehittämiseksi kuin siihen asiallisesti suhtautuminen ja avoin asioista puhuminen. Keskustelua aina on, mutta useimmiten ne käydään eri kuppikuntien kesken ja ilman asianomaisia. Miksi kokemuksia ei jaeta muiden sukeltajien kanssa, jotta kaikkien ei tarvitsisi oppia asioita kantapään kautta. Oma kokemukseni ainakin sai minut pohtimaan turvallisuusasioita entistä tarkemmin.

Olimme sunnuntaina 24.9.1995 palaamassa retkeläisten kanssa Utöstä Turkuun ja Korppoon vesillä aiottiin vielä sukeltaa. Tarkoituksena oli etsiä oletettua hylkyä 10-15 metrin syvyydestä kallioisen saaren läheisyydestä. Sää oli poutainen, tuuli puhalteli kuitenkin suhteellisen navakasti.

MERKITYKSETÖNTÄ SUHINAA

Sukeltamaan aikovat kokosivat varusteitaan. Sukellusparikin piti löytää. Lopulta selvisi, että sukeltaisin tällä kertaa kolmantena pyöränä. Paineilmaa ja ilmanvirtausta tarkastaessani huomasin venttiilistä kuuluvan pientä suhinaa. Pyysin apua vian selvittämiseksi seurauksella, että 0-

28

rengas vaihdettiin ja jäljelle jäänyt suhina todettiin merkityksettömäksi tai vähemmän haittaavaksi. Ennen veteen menoa teimme parieni kanssa reittisuunnitelman, jonka mukaan lähtisimme salaisuuksia tutkimaan.

Näkyvyys vedessä oli kohtalaisen hyvä ja lähdimme etenemään kompassin avulla. Väli köyden kautta pysyimme hyvin" kimpassa". Tarkkailin heti alkumatkasta mittaristani ilman kulutusta eikä siinä ilmennyt poikkeavaa. Parinkymmenen minuutin ajan katselimme pohjaa ja etsimme merkkejä mahdollisesta hylystä, mutta mitään mainittavaa ei löytynyt.

Nousimme pintaan lähellä saaren rantaa. Tukialuksemme näytti keinuvan 200-300 metrin päässä meistä. Suunnitelman mukaan laskeuduimme uudelleen alas ja otimme suunnan venettämme kohti.

Tässä vaiheessa ilmaa oli itselläni kulunut jo reippaasti yli puolet. Näytin välillä parilleni mittaria ja koko ajan etenimme tasaista vauhtia. Ilman edelleen vähetessä näytin pareilleni merkkiä, että nousisimme ylös toteamaan kuinka lähellä venettä olisimme.

EN

JAKSA!

Pintaan noustuamme huomasin kauhukseni olevamme samassa, äskeisessä paikassa, eli matkaa veneelle oli n. 300 met-

riä, aallokko oli kohtalainen ja ilma loppumaisillaan. Painoin vielä venttiilistä ilmaa pukuuni, irrotin kokomaskin ja keskityin uimaan selälläni kohti venettä. Laineet löivät vettä kasvoilleni ja yllättävän pian aloin tuntea uupumusta. Näytin hätämerkkiä ja irrotin painovyön, joka helpotti jonkin verran tilannetta.

Sukelluskumppanini eivät ilmeisesti tajunneet heti tilanteen vakavuutta joten "rääkäisin" kuuluvammin olevani hädässä.

Lopulta tukialuksessakin tajuttiin avun tarve, koska pian kuulin rauhallisen äänen viereltäni ja auttava ote tuntui hartioissa.

Näin ollen loppu matkaa uidessa-

ni olo tuntui todella helpottuneelta, ja vielä paremmalta päästyäni veneen kannelle.

Ilmapiiri tapahtuman jälkeen ei ollut paras mahdollinen. Sukellustovereilta saimme kunnon "valistusta" tapahtuneesta, mutta ...

Luonnollisesti hätätilanteessa fyysinen ja psyykkinen suorituskyky heikkenevät ja tilanne on paniikinomainen. Kaikki opetettu ja opittu tuntuu unohtuneen.

Kaikenkaikkiaan tämäkin tapahtuma olisi ollut aiheellista ruotia yhdessä ja nimenomaan rakentavassa mielessä. ~

Sirkka Enjamaa. Turku

Sananen toimitussihteeriltä Turvallisessa, mielekkäässä sukeltamisessa avoimmuus ja rehellisyys kulkevat käsi kädessä. Ongelmat ja hiljaiset pelot aiheuttavat patoutuessaan lumipallon lailla kasvavan riskin niin sukeltajalIe itselleen kuin hänen kumppaneilleenkin. Yhteisen turvallisuuden ja hyvän yhteistoiminnan tärkeä työväline on avoin, rehellinen, kriittinenkin, mutta rakentava keskustelu. Keskustelua on tärkeää käydä kaikilla tasoilla; parin kesken, ryhmässä, seurassa - liittotasolla. Sukeltaja-lehti mahdollistaa koko jäsenistön tavoittavan keskustelun. Kädessänne olevan lehden varoittavat tapahtuma kuvaukset antakoot sysäyksen niin "pienten sukeltajien" kuin laajempienkin intressipiirien väliseen keskusteluun. Tehdään juhlavuodestamme myös hyvän vuorovaikutuksen vuosi!

Lähettäkää mielipiteitä, kertomuksia ja kritiikkiä. Osoitteen löydätte tästä lehdestä. Aktiivista juhlavuotta! ~

Leena

LUO IE I fAVAA ~A1UA E()UI I ISFS II. VENEMESSUIll.A JA KEVAAN KUNNIAKSII PUR-SUIT X3 on tehty kestämään!

Uusi, polyuretaanista valmistettu säätötilavuuspuku on sukelluspuku niille, jotka vaativat puvulta kestävyyttä ja pitkäikäisyyttä. Kotimaisella ammattitaidolla suunnitellut ja valmistetut PUR-SUIT-kuivapuvut ovat korkealaatuisia ja luotettavia vaativimmissakin olosuhteissa.

Pur-Suiteja on kuusi vakio kokoa + mittatillaus, etu- tai hartiavetoketjulla. Puvussa on laadukkaat täyttö- ja autodump-venttiilit. Mukana säilytyspussi, täyttöletku ja huoltovarusteet.

Tervetuloa tutustumaan PUR-SUITiin ja muihin tuotteisiimme VENE-messuilla osastolla Bg 26/Bh 27!

CREWFIT Paukku liivit 150N alk.

840.-

Apeks on regujen aatelia!

Viimeisimmät vuoden 1995 US TX500:n paineenalennin on Navy testit viittaavat siihen , varustettu kuivalla jäätymisettä Apeks TX500 on todensuojaIla. Annostimessa on näköisesti paras ja tehokkain Apeksin patentoima Venturi regulaattori maailmassa. +/--säätö ja sisäänhengitysSe ylittää kaikki US Navy ® vastuksen hienosäätö, NEOU ryhmä A:n vaatisekä lämmönvaihdin.

ANSTI-testiarvo: mukset, ja oli lisäksi ensimmäinen regulaattori, 50+. (testiarvo joka hyväksyttiin euroop1.05 j/I 70 m:ssä!) palaisen EN250 standardin ..

TX400, sama kuin 500, mutta ilman sisään mukaan ja sai CE-hyväksynnän.

(No CE 0098 • 95) hengityksen hienosäätöä.

a

LAITEPAKETTITARJOUSI Saimme 10 paketin erän SEAC laitepaketteja edullisesti VENE-messuille. Siirrämme edun Sinulle, ja tarjoamme nopeimmille nämä laitepaketit

SUPERHINTAANI • Faber 12 litl200 bar säiliö, automaattinen Apeks-varailmaventtiili, varailmatanko • SEAC ZX-2000 regulaattori jäätymissuojalla • SEAC Hero vara-annostin • SEAC-3 mittarikonsoli: paine- ja syvyysmittari,kompassi • SEAC XJ-8S0 takkimallinen nostoliivi • vara-annostimen pidin • keltainen octopusletkun spiraali • säiliön suojaverkko

Kaikista reguista mahtavat VENEMESSUTARJOUKSET! LAITEPAKETIT alk.

(12 I Faber lyhytmalI. terässäiliö, venttiili ilman varailmaa, pohjasuoja)

Muut tuotteet

• SEAC ja Apeks-mittarit • Polar-Bears kuiva- ja aluspuvut • Nokia-kuivapuvut • SEAC-märkäpuvut • Xerotech- ja Griptex-kuivakäsineet • Ikelite ja Birchley-valaisimet ja kamerakotelot • Bauerkompressorit • JW Fisher metallinpaljastimet • eli.. kaikkea urheilu- ja ammattisukellukseen.

Hae VENE-m ilta uusi -96 tuoteluettelomme! Tai soita!

SEASAFETY Närpesvägen 9, 64200 Närpiö.

Puh. (962) 2243 590. GSM 9400 563866.

Fax (962) 2243 670

Scandinavia Oy

Ruoholahdenranta 1, 00180 Helsinki.

Puh. (90) 6949006. Fax (90) 6949295

SUI{[LTAJAN "[LINTARVII{[" Hengitysilma

Kuva Ari Laine

Viime aikoina on ihmetelty, miksei ole ryhdytty toimeen, vaikka läheltä piti- ja muut vakavat onnettomuusraportit osoittavat selvästi hengitysilman laadun olleen kokonaan tai osittain syynä useisiin sukellusonnettomuuksiin. On siis syytä ryhtyä painesäiliöiden kunnon lähempään tarkasteluun. Päivälehdistä ja sukeltamisen ammattilehdistä on voitu lukea seuraavanlaisia otsikoita: Likainen hengitysilma syynä sukellusonnettomuuteen" tai "Venttiilien jäätyminen aiheutti jälleen sukellusonnettomuuden " Ympäri Ruotsia ovat ammattitarkastajat ottaneet paineilmaasemia lähempään tarkasteluun.

Syynä ovat hengitysilman liian

suuresta kosteudesta johtuneet hätäilmoitukset. Tulokset ovat olleet masentavia. Selkeästi on voitu todeta, että niin sukelluskoulujen kuin sukelluskerhojen kompressoreiden haltijat eivät ymmärrä vastuutaan hengitysilman jakajina, eivätkä osaa hoitaa kompressoreitaan oikein. Seurauksena on hengitysilman liian korkeat kosteusarvot.

AIHEUlTAAKO HENGITYSILMAN KORKEA KOSTEUS ONNElTOMUUKSIA?

Vastaus on: KYLLÄ.

Ruotsin laivaston tekninen keskus (taho joka tutkii laitteet ja

Sekä DIN- että SFI-normit määrittelevät seuraavat enimmäispitoisuudet: Öljy

Hajuton ja mauton (hajukynnys n. 0,3 mg/m3) Hiilimonoksidi (häkä) CO 30 ppm Hiilidioksidi CO? 300 ppm Kosteus (vesj) H?O 50 mg/m3 Testi suoritetaan BAUER Airlab VI ja DIN 3188 normituksella.

muut osatekijät kuolemaan johtaneissa sukellusonnettomuuksissa) vastaa edelliseen kysymykseen: KYLLÄ. Se on oikeutetusti huolestunut tutkimustuloksissa todetuista liian suurista kosteusarvoista hengitysilmassa.

Viime talvena pidetyssä PADIseminaarissa eräs laivaston edustaja esitteli kaksi onnettomuutta. Ne olisi kenties voitu välttää, jos sukeltajilla itsellään olisi ollut toisenlainen asenne sukeltamiseen, sillä onnettomuuden syyt löytyivät välineistä.

Toisessa tapauksessa oli sukellusparilla ollut jo aiemmin useita annostelijan jäätymisiä ja tapauksia tyhjistä säiliöistä. Paineenalennin ei ollut jäätymissuojattu vaikka valmistaja niin suosittelikin jo alle + 8-asteisessa vedessä. Säiliössä olleen ilman kosteus oli toisessa säiliössä 90 mg/m3, toinen säiliö oli tyhjä.

Oletettu syy onnettomuuteen oli annostelijan ja säiliöventtiilin sekä sisä- että ulkopuolinen jäätyminen, sekä luultavasti myös painovyön pudottamisen jälkeen liian suuri nousunopeus.

Toisen sukeltajan kuolinsyy oli hukkuminen, toisen ilmaembolia.

Onkin syytä kysyä, olisiko tällainen onnettomuus voitu välttää jos sukeltajat olisivat säännöllisesti tarkastaneen säiliönsä sisällön? Olisiko onnettomuus voitu välttää jos paineenalennin olisi ollut jäätymissuojattu? Jos sukeltajat olisivat olleet tietoisia vaaroista, joihin asettuivat alttiiksi sukeltamalla kylmiin olosuhteisiin varustamattomilla laitteilla?

Mutta ennen muuta: olisiko onnettomuus voitu välttää jos hengitysilma olisi täyttänyt vallitsevat normit - jos ilma olisi ollut kuivaa.

Vastaus on todennäköisesti KYLLÄ. Jälkitarkastus suoritettiin muuten vastaavissa olosuhteissa, mutta kuivalla ilmalla, jäätymissuojatuilla paineenalentajilla ja suurella ilmankulutuksella. Laitteet toimivat moitteet tomasti.

MITÄ TEKEVÄT SUKELLUSVARUSTEKAUPPIAAT JA KERHOT?

Mitä kauppiaat ja kerhot ovat tehneet parantaakseen ilman laatua? Hengitysilma luokitellaan "elintarvikkeeksi" ja kuuluu siis Kuluttaja-asiamiehen valvontaan.

PADI, SSDF ja moni muu järjestö on monesti pohtinut asiaa Kuluttaja-asiamiehen kanssa.

Tarkastusjärjestelmäksi on hyväksytty, että sukellus keskukset lähettävät neljännesvuosittain kattojärjestöönsä (PADI tai SSDF) ilma-analyysin. Niiden on pidettävä täyttöpäiväkirjaa, johon merkitään laitteen omistaja/haltija, päivä, säiliön järjestysnumero, tilavuus, viimeinen katsastusvuosi sekä täyttävän henkilön nimi.

TIK:n piirille on vuosittain annettava vuosiraportti. Edellä mainitun lisäksi vaatii Työsuojeluhallituksen kompressorinhoitajan/ vastuuhenkilön pätevyyden tarkistamista.

KOMPRESSORlN KÄYITÖYMPÄRlSTÖ TÄLLAINEN SEN PITÄÄ OLLA

Paikan, jossa kompressoria käytetään on oltava viileä ja hyvin ilmastoitu. Kompressorin toiminnalle on tärkeää, että ilmastointi riittää jäähdyttämään kompressorin, sillä korkeassa lämpötilassa ilma on kosteampaa. Puhdas, pölyvapaa jäähdytysjärjestelmä varmistaa kompressorin moitteettoman toiminnan.

KOMPRESSORlN HOITO

Ammattitarkastaja ei suinkaan tuomitse kaikkia ilmantäyttöasemia. Löytyy monia hyvinhoidettuja asemia, joissa on kuiva ja puhdas ilma, mutta löytyy vielä liian

monia asemia, joissa olosuhteita ei ole välitetty laittaa tarkastajan vaatimaan kuntoon.

Vaatimukset, joita on noudatettava ovat TTK:n julkaisussa "Toimialan säännökset ", Kompressorit ja hoito. Kompressorin käyttäjän on osattava se huoltaa ja hoitaa. Suullinen selvitys ei yksin riitä, vaan käyttäjän saatavilla on oltava kirjalliset ohjeet, ja niitä tulee myös noudattaa. Kompressorin valmistaja on velvollinen toimittamaan myymästään laitteesta kirjalliset huolto- ja hoito-ohjeet.

Myös

SINÄ

- SUKELTAJA OLET VASTUUSSA

Eliminoi riskit. Seuraa valmistajan jäätymisenestosuosituksia.

Huolia annostelija säännöllisesti.

Vältä kondenssivettä. Älä käytä säiliötä tyhjäksi. Tyhjennä säiliö kokonaan ennen seuraavaa täyttöä. Ole tarkkana siitä missä (=millaisella ilmalla) täytät ilmasäiliösi. Älä ujostele kysyä sukelluskeskuksessa tai kurssilla mitään hengitysilmaan tai varusteisiin liittyvää. He ovat velvollisia

antamaan sinulle oikeata tietoa.

SINUN HENGESTÄSI on kysymys.

TESTATTU ILMA ON TURVALLISTA

Jokainen sukeltaja tietää kuinka tärkeää hyvä hengitysilma on hänelle sukellusharrastuksessa tai -työssä. Vaatimus ei rajoitu pelkästään pullopaineeseen,

vaikka sitä usein pidetään tärkeimpänä seikkan·a. Oletko tullut ajatelleeksi millaista hengittämäsi paineilma on ollut, ja millaista on puhtaan, hengitettävän paineilman normien mukaan oltava?

Testaus on tullut entistäkin tärkeämmäksi.

Q) Lähde: PADI-seminaari 1995.

Aihe: Paineilma Suomennos: A.Swansson.

"Paras täyttöasema on se, jossa saadaan 240 baria 200 barin pulloon, mutta laatu voi olla mitä vaan."

Sotien jäänteen kiinnostavat edelleen kovasti.

Kaikkeen katseltavaan ei kuitenkaan sovi kajota, puhumattakaan, että sitä keräiltäisiin muistoksi.

Törkeämmän luokan väärinkäyttöä on "sotasaaliiden" myyntitoiminta. Toivottavasti ei yhdenkään sukeltajan jäljiltä enää tule Ylä-Lappi -lehdessä viime lokakuussa julkaistun kaltaisia juttuja.

Ohessa Iyhennelmä kyseisestä jutusta.

EI ENÄÄ TÄLLAISTA JULKISUUTIA SUKELTAMISESTAI Kajaanilainen mieshenkilö yhdessä kahden siilinjärveläisen miehen kanssa oli nostanut 1993-vuonna saksalaista sotaromua Rajajoosepin tien varressa olevasta järvestä. "Sotasaaliiseen" oli kuulunut erilaisia kranaatteja useita satoja kiloja.

Aivan ongelmatonta ei tällaisen materiaalin haltuunotto ole, sillä

lakikirjan tulkinnan mukaan se kuuluu Suomen puolustusvoimille.

Tapaus tuli ilmi, kun kuopiolainen asekeräilijä, jonka haltuun materiaali joutui, ajoi liikenneratsiaan , jolloin hänen autostaan löytyi suuri määrä räjähdysainetta sekä laatikollinen lentokonetykin ammuksia.

Toimiston puhelinnumerot

RÄJÄHTEITÄ NOSTETAAN KUIVILLE JOKA KESÄ

Lähinnä eteläsuomalaisten sukeltajien toimesta nostetaan Lapin vesistöistä sodanaikaisia räjähteitä joka kesä. Räjähteistä osa on joutunut vesistöihin saksalaisten toimesta. Osan ovat kärränneet suomalaiset, koska

se on ollut aikanaan nopein tapa saada ne paikkaan, jossa ne eivät ole kenellekään vaaraksi .

Kovin laajalti ei ole tiedossa, että saksalaisten jälkeensä jättämä materiaali kuuluu Suomen puolustusvoimille jonka haltuunotto tietää pahimmillaan rikosoikeudeIlista seuraamusta.

Q)

MP

HELSINGIN PIIRIN UPPOPALLOMESTARUUSKILPAILUT

25.11.1995

PIRKKOLAN UIMAHALLISSA

Joukkueet: Kupla Penetrus PSK Kupla H20 Brita Ikävalko (90) 158 2257 Partiosukeltajat valmennus-, laskutus- sekä lehden ilmoitusasiat.

Tulokset: Penetrus - PSK Kupla 1-3 Arto Sieppi (90) 158 2569 Penetrus - Parsuk 0-2 koulutus- ja nuorisoasiat PSK Kupla - Parsuk 2-1 Anne Mäki (90) 158 2190 H20 luovutti Pisteet: PSK Kupla 6 CMAS-kortit. jäsenlistat ja osoitteenmuutokset Päivi Stranden (90) 158 2258 Partiosukeltajat 4 Anne Mäki.

Penetrus 2 muut jäsenasiat H20 0 Liiton fax (90) 158 2516 Toimiston puhelinaika on klo 9-12.

Rangaistuspallokilpailu: Hyökkääjä Timo Immonen H20 voitti ja maalivahti Markku Jämsä oli paras.

Muina aikoina toimistossa on automaatti vastaamassa.

Olemme saaneet uuden työntekijän määräajaksi, joten tässä teille kaikkien toimistossa työskentelevien puhelinnumerot:

I(REETALLE Hani, Mervi ja Tapsa Saaristomeren Sukeltajat Kuvat: Hannu Lehtonen

Lähdimme lokakuun alussa Retymnoniin viettämään hyvin ansaittua viikon mittaista syyslomaa. Aloimme jo kesällä selvittää sukellusmahdollisuuksia Kreetan rannikoilla penkomalla kaikki mahdolliset Kreetaa käsittelevät matkaoppaat ki~astosta.

Pian alkoi kylmä totuus valjeta: Kreetalla saa sukeltaa VAIN perusvälineillä, johtuen runsaista Minolaiskulttuurin ajan tutkimattomista ja tutkituista löydöistä, jotka olivat jääneet meren pohjaan. Otimme yhteyttä matkatoimistoon ja sukelluskerhoihin tyyliin "eihän tämä ole totta, eihän ... " ja saimme alkuun saman vastauksen. Pitkien selvittelyjen ja faxienvaihdon jälkeen matkatoimisto alkoi kuitenkin näyttää vihreää valoa: Aigios Nikolaosta lukuunottamatta Kreetalla saa sukeltaa.

Saarella toimii joitain sukellusfirmoja, jotka jä~estävät sukelluskursseja sekä (ehkä) yksittäisiä sukelluksia. Myös "omat" sukellukset ovat mahdollisia, mutta silloin pitää hankkia lupa paikalliselta turistipoliisilta määrättyyn päivään, kellonaikaan sekä kohteeseen, jossa sukelluksen aikoo suorittaa.

Nyt jälkeenpäin tiedän Kreikan siestaan ja yleiseen n manana" mentaliteettiin tutustuneena, että omaa lupaakin voi hakea - jos on kuukausia aikaa odottaa. Tiedonkulku saattaa olla sitä luokkaa,

32

että esim. Retymnonin viranomaiset eivät tarkkaan tienneet saako saarella sukeltaa vai ei ...

Olivier Devalez Ranskasta sekä Jan Meervan Hollannista avasivat Retymnoniin Paradise Dive Centerin tammikuussa -94, eli heti kun sukeltaminen Kreetalla tuli luvalliseksi. Centerillä on lupa järjestää sukelluksia kahdella alueella noin puolen tunnin ajomatkan päässä Retymnonista itään, mutta" reviiriä" on kuulemma tarkoitus laajentaa talven mittaan ajan kanssa (kts. oman luvan hankinta .. ,). Myös useamman päivän reissut tulevat ohjelmaan. Tänä vuonna poikien aika on mennyt toiminnan käynnistämiseen ja vakinaistamiseen, jos kytkin homma toimi - isolla T:llä!

Tästä kaikesta kuitenkin vielä tietämättöminä me suuntasimme

saarelle mukanamme ainoastaan maksa vaivaa raijata omia kamoperusvälineet ja päässä ajatus, ja täältä. että ainakin snorklailu sujuu, jos sopivaa sukellusfirmaa kiveltä ei SITTEN ITSE SUKELTAMINEN löytyisikään.

Vaihtoehtoina sukelluksilla oli Perillä Retymnonissa alkoi tietoa löytyä. Täytyy ihmetellä, mik- syväsukellus (n.44 metriä), "anksi se ei kantaudu Suomeen asti. kurisukellus " (joitain pohjassa Käännyimme paikallisen matka- lepääviä ankkureita kierrellen, n. oppaan neuvosta Paradise Dive 22 metriä), luolasukellus sekä Centerin puoleen . Siellä selvisi yösukellus. Valitsimme kaksi viimyös, että pelkkien perusvälinei- memainittua. Luolasukellukselle den mukaanotto oli onnistunut lähdimme heti aamusta, jottei ilratkaisu . Sukeltaminen 7 mm:n man lämpötila ehtisi nousta huippuvussa 27 -asteisessa vedessä, puunsa. Perillä pukeuduimme tai kamojen pukeminen 3S-astei- varusteisiin, laskeuduimme ransessä helteessä olisi ollut kurjuu- taan ja uimme pinnassa 300-400 den maksimointia. Centerillä oli metriä katsellen 10 metriä aiemuudet, pääasiassa Spiron varus- pana olevan pohjan monimuoteet: viiden millin puvut. octopus- toista elämää Janin toimiessa syt, takkiliivit jne. Pakettivuokra oppaanamme.

Perillä kerrattiin merkit. OK ja Centerin jä~estämän sukelluksen yhteydessä oli siksi halpa, että ei taitto huikeaan, yli kahdenkym-

• kasvatus koostuu aina joistakin kielloista ja rajoituksista V.IIMu'·

• ominaisuus (esim. ahneus ja kateus) ::1I~l: ei häviä, vaan me opimme vähitellen kätkemään lapsuudessa kielletyiksi koettuja tarpeita • osa jää meiltä itseltämmekin piiloon (to~unta)

• piilossa _

omirlaislAmtvail.Jttavat

kuitenkin vahvasti aikuisiässikin ~ emme aina tajua miksi reagolmme • persoonallisuus on kerroksntainen; (vietit ja tunteet esim. pelot, seksuaalisuus. kateus jne) .. pintarakenne (esim. taidot ja tiedot) ~ sisarakenne

Paineenalennin • matala painetta voidaan muuttaa jousen kireyttä säätämällä • matalapaineulosottoja (1-5 kpl) käytetään annostimen, turva[iivin, lrulvapuvun, ~ntailman ja octopuksen hinAmiseen

Suomen Urheilusukeltajain liiton räpyläuintivaliokunta on valinnut VUODEN 1995 RÄPYLÄUIMARlKSI

SAMISORRIN Ala-Keiteleen Urheilusukeltajat ry:stä

Kuva Jussi Toivola.

menen metrin näkyvyyteen. Pohja oli rosoinen ja vaihteleva kallio(?)pohja, josta löytyi koloja alaspäin luoliin. Ne risteilivät hiekkapohjaisina "ensimmäisen" pohjan alla kuin Helsingin metro. Aukkoja vapaaseen veteen ja takaisin alas löytyi todella tiuhaan, joten ahtaan paikan kammoa ei kenellekään tullut, ja valoa riitti pidempiinkin luoliin. Ennen luoliin lähtöä Jan tarkisti OK:lla jokaisen meno halut. Jos olisi arveluttanut, olisi saanut sukeltaa kivi pohjan päällä seuraten tuhansista pikkuaukoista purkautuvia kuplajonoja.

Tunnin päästä löysimme itsemme jälleen lähtöpaikalta, jonne olimme pohjaa ja luolia myöten pujotelleet.

Seuraavana päivänä Mervi teki saman sukelluksen nauttien kuitenkin uusista näkymistä.

Hani ja Tapsa lähtivät Olivierin opastuksella illalla yösukellukselle toiseen kohteeseen,

/

jonne myös lamput ja varalamput olivat Centerin puolesta.

Systeemi oli sama kuin päivällä: pinnassa ulos, kertaukset, OK:t ja alas maksimisyvyyden ollessa 13 metriä. Kokemus oli jälleen mahtava. Matkalla näimme rauskun, meriahvenen, hummereita, meritähtiä ja muita eläimiä, joiden osoitteet Olivier ja Jan tunsivat hyvin. lisäksi tietysti sadoittain "normaaleja" toinen toistaan värikkäämpiä pikkukaloja, meri makkaroita, merisiilejä jne... Etenkin ensikertalaisille etelän sukeltajille Hanille ja Merville sukellukset olivat unohtumattomia.

Centerin järjestämät sukellukset kestävät minimissään tunnin (paitsi syväsukellus n. 40 minuuttia), ja jos joku on hukassa, kuten meidän yösukelluksellamme mustekala, niin sitähän jäätiin etsimään, eikä tuijotettu kelloja vaan pullon painemittareita.

LAAOUKAS KANTOTELINE

************************ Vyö- ja Iyhennyssoljella.

Sopii säiliöön kuin säiliöön.

mk 290,-

**********

Olivierista ja Janista sain sen kuvan, että he tekivät työtään enemmän sukeltaakseen kuin rikastuakseen, ja sen huomasi tyylistä. Sukelluksen hinta varusteineen, kyyteineen ja oppaineen oli 7.500 drakmaa (eli lokakuun alussa noin 150 markkaa)kerta, ja ne olivat sen arvoisia.

Jos joku on Kreetalle menossa kurssille (esim. PADI open water diver 70.000 drakmaa) tai muutan sukeltamaan, on Retymnon mukava kohde. Sitä ei turismi ole vielä ehtinyt kokonaan pilaamaan, ja asukkaitakin on vain noin 22.000. Paradise Dive Centeristä ei ole huonoa sanaa sanottavana ainakaan meillä, mitä mieltä sitten lienee helsinkiläinen sukelluspari, joka Janin ja Olivierin mukaan on heidän palvelujaan meitä ennen käyttänyt. Me saimme muun muassa kahden kilon painovyön korvauksetta lainaksi snorklailua helpottamaan.

Meiltä löytyy kiinnostuneille Paradise Dive Centerin esitteitä, joissa on mukana hinnastot ja kaavakkeet kursseille ilmoittautumista tai sukellusreissuvaraamista varten. Mutta ainakin lokakuussa pääSi sukeltamaan päivän varoitusajalla.

Paradice Dive Center Rethymno Giamboudaki Street 51 74 000 Rethymno Cete - GREECE Tel/Fax: +30-831-53258 klo 17-21 (Suomen aikaa)

FOTOALAN

Kamerahuolto - Nikonoksille - Muille VA-kameroille ' - tavallisille kamereoille

Myymme ja ostamme Käytettyjä ja uusia: - VA-kameroita - tavallisia kameroita - objektiiveja ym.

Aina edulllinen sukeltajan tavaratalo.

Avoinna ma-pe 09.00- 16.00

URSUH 09

/ 3~

Teollisuuskatu 34 TURKU Puh: 921-376 700

I

Sukelluksiin, toivottavat Hannu Lehtonen, Mervi Virolainen (921) 234 4145 ja Tapio Granqvist (921) 438 1631 ~

Kiefotie 4-6, PL 96, 01301 VANTAA Puh. 90-873 5066, Fox 90-873 5077

I

ORPAT~ KUUlTl JA NORPPA - SIITÄ ALKAA VESII(ON TAIVAL

Sukellusseura Vesikot ry on kouvolalainen yli 290-jäseninen 28-vuotias sukellusseura, jossa toiminta on perinnerikasta, aktiivista ja monipuolista.

Nuorisotyö on ollut Vesikoissa erittäin aktiivista ja nousujohteista vuodesta 1992. Se on kohdistunut perusvälinesukelluksen lisäksi myös uimataidon kehittämiseen, elvytykseen ja pelastamisen osaamiseen sekä tiimityöskentelyyn. Toiminta tähtää myös monipuolisuuteen. Siitä osoituksena Vesikot saivat Nuori Suomi-sinetin vuonna 1993.

KUUTlT

Kuutit ovat nuorisotoiminnan nuorimpia. Nämä 5-7 -vuotiaat "norppavauvat" harjoittelevat seuran uimakoulussa uinnin aIkeita sekä totuttelevat vesi elementtiin. Viime syksyn uimakou-

lussa oli kymmenkunta kuuttia, ja pikkujouluissa he saivat uimakoulusta todistuksen. Perusvälineitä kuutit eivät vielä käytä, sillä kunnon uimataito on kaiken perusta ja välineiden käyttö 5-7 -vuotiaana ei ole vielä perusteltua.

NORPAT

Norpat ovat iältään 7-15 -vuotiaita. He harjoittelevat perusvälinein vapaasukellusta, pelastamista, elvytystä ja harrastavat mm. sählyä, uintia ja muuta kuntoilua seuran hallivuoroilla. Vapaasukelluskurssi ja -korttien suorittaminen kuuluu harjoitusohjelmaan. Viime syksyn kurssilla oli 23 uutta norppaa. Norpat osallistuvat leireille ja norpparalleihin. Tällä hetkellä norpat osallistuvat kuumeisesti ohjaajien kanssa helmikuisen Kouvolan norpparallin suunnitteluun. Sinne

Teksti porukan yhteistuotantoa.

Kuvat Jari Pynnönen. odotetaan taas osallistujia ympäri Suomea.

JATKOMAHDOLLISUUDET "MURSUNA"

Norppien "ikäännyttyä" 15 vuoden ikään, avautuu mahdollisuus siirtyä ohjaajatehtäviin. Puolenkymmentä nykyistä ohjaajaa onkin

omia kasvatteja. Monet pääsevät laitesukelluskurssin kautta pitkäaikaisen haaveensa - laitesukelluksen - pariin tutustumaan järvien ja merten syvyyksien elämään.

Uppopallo on myös perinteinen "vesikkolaji" ,jossa vapaasukelluksen perusteet hallitsevat norpat voivat ryhtyä treenaamaan pelitaitoja. ~

LAUKKU JOKA PELASTAA 100 %:n hapen anto heti onnettomuuspaikalla on sukellusonnettomuuteen tai hukuksiin joutuneen henkilön tärkein ensiapu.

Merivoimien Ylilääkäri Seppo Sipinen, Lääkkom LKT Painike

OxyBox on helppo kuljettaa ja käyttää.

Valmistaudu ajoissa - ota OxyBox aina mukaan sukelluspaikalle. ~aahantuoja: CB~ Finland

••

Pl142, 00701 Helsinki Puh. 90-3455434 Fax. 90-3455456

SUSL 4OVUOlTA JÄRJESTÄYIYNYITÄ SUKELTAMISTA

-.

I

'.

.

35

NIETOKSIA HESASSA MARRASKUUSSA!

Norppien tullessa Norpparalliin olivat korkeat lumikinokset ensi yllätys. Kaikki sataviisikymmentä norppaa ohjaajineen olivat kuitenkin hyvissä ajoin Itäkeskuksen koululla. Aluksi syötiin ja pelattiin ultimatea (liitokiekkoa), korista ja sählyä. Jokainen sai rallin tunnusleluksi jojon, jolla tehtiin käveleviä koiria ja muita kierresotkuja.

Kilpailukorttina toiminut raIlipassi ja arpajaislippu pistettiin visusti talteen.

Oli aika lähteä ajelulie ikiomalla metrojunalla. Hurjasteltiin koerataa edestakaisin, ja junan molemmissa päissä saatiin tutustua junan ohjaamiseen. Ajettiin vielä pesulinjankin läpi, jossa harjat pyörivät hurjasti - onneksi junan ulkopuolella. Jännä kokemus, sanoivat kaikki. Koululta haettiin uimahallikamat ja riennettiin läheiseen Itäkeskuksen halliin. Halliin mentiin maan alle! Totta se oli.

Koko parisataapäinen rallijoukko sukelsi syvälle kallion sisään!

Halli oli iso, valoisa ja hieno. Isossa altaassa on kahdeksan 50 metrin rataa. Altaan saa puolitettua pohjasta nousevalla välipalkilla. Aluksi kierrettiin kaikki paikat: kylmäallas .. hhhhrrrrr.. , pelattiin uppofutista inva-altaassa, hypättiin hyppytomista, laskettiin liukumäkeä, oltiin porealtaassa ja turkkilaisessa höyrysaunassa sekä vesiputouksessa, jossa pohjasta tuli vastaan ilmakuplia, välillä levähdettiin lastenaltaassa.

Lopulta alkoi nälkä kumia. Onneksi välipala saatiin hallikahviossa: hedelmiä, pasteijoita ja mehua.

Sitten alkoi ensimmäinen koitos: 50 metrin perusvälineuintikilpailu. Kamppailu oli tosi kireä, ja halli raikui kannustushuudoista.

Kymmeneltä illalla palattiin koululle. Ennen nukkumaan menoa

4. VALTAKUNNALLINEN NORPPALEIRI RAUMAN PÖLLÄKARlSSA 25-28.7.1996 Vuosi on vaihtunut ja valtakunnassa kaikki hyvin. Talviharjoitukset ovat hyvässä puolivälissä. Kesän toiminnasta nyt jo seuraavaa: Ilmoittaudu heti kesän Norppaleirille!! Sipi (90) 158 2569 tai Päivi (90) 158 2258.

Heinäkuussa kokoonnumme jälleen Norppaleirin merkeissä yhteisen harrastuksemme pariin. Tämän vuoden leiripaikka on Pölläkarin saari Raumalla.

syötiin iltapala ja tutustuttiin uusiin kavereihin. Norppien rauhoituttua oli ohjaajille oma saunatilaisuus.

UO I SUOMI mE ~

SlIJALlNErt

SUNNUNTAI JA NORPPARALLI

Herätys jo kello 7! Tosihyvästä aamiaisesta sanoi joku junnu että kotona ei ole koskaan niin hyvää saanutkaan.

Uimahallilla alkoi vimmattu halliralli. Rasteilla oli teemana metro. liukuradasta oli tehty metrotunneli, uimakeuloilla aurattiin rataa kuin lumiauralla. Junanvaihtoa vauhdissa kilpailtiin syöttelemällä uppokiekkoa matalassa altaassa parin kanssa. Näin tuli uusi lajikin tutuksi. Junanvaihtoa koetettiin siirtämällä tennispalloja ämpäristä toiseen syvässä päässä. Viestitysrastilla piti kopioida altaan pohjassa sanoma kir-

Merentutkimus ja meribiologia tulevat tutummaksi mukavalla tavalla lukuisilla sukelluskerroilla, joissa käytössä ovat vesikiikarit, pOikasnuotat, planktonhaavit, vedennoutimet, pohjaeläinnoutimet, akvaariot, mikroskoopit, seulat... ja "kaikki vesistötutkimuksen kenttämenetelmät " .

Sukeltamaan pääsemme myös harppuunakalastuksen yhteydessä. Jokaisesta halukkaasta tehdään kelpo harppuunakalastaja, jolle meri tarjoaa antejaan, ehkä jo leiripäivinä.

Leiriläisten käytössä on myös useita veneitä, joten ryhmien sukellusretket tulevat ulottumaan myös ·Iähirantoja ulommas Rauman saaristoalueelle.

Introsukellus on nuorille ensimmäinen kerta sukeltamiseen laitteilla.

Norppaleirillä voit kokea "intron" turvallisesti meressä.

Ja sitten vielä: "Pölläkari flunder 0 sit klook eläväine"! Hä, mitä toi nyt sitten oli? No, sekin selviää tietenkin kesän Norppaleirillä Pölläkarissa. lisätietoja yllä mainituista numeroista ja kevään ohjaajapostissa.

Soita!

Sunnuntain tiimellyksessä tavoitimme reippaan norpan valmistautumassa "metrojuna "-rastille. Siinä kilpailuparien piti sukkuloida peräkkäin vanteiden läpi metrojunan lailla. lisäksi piti poimia mukaan pohjasta pikkuesineitä kuin oikea juna matkustajia. Suoritimme kiireisen pikahaastattelun.

Kuka olet? Pertti Kauppila.

Minkä ikäinen olet? Kilpailen isojen poikien sarjassa, sillä olen täyttänyt neljätoista vuotta.

Mitä luokkaa käyt koulussa? Olen kahdeksannella luokalla.

Mihin sukellusseuraan kuulut? Olen jäsenenä Porin Urheilusukeltajissa.

Kauanko olet harrastanut sukellusta? Aloitin vasta tänä syksynä.

Oletko harrastanut muita urheilulajeja aiemmin? Uimista olen harrastanut jo kolme vuotta.

joituslevylle. Isot norpat sukelsivat leikisti liukuportaita alas/ylös altaan syvä pään poikki pohjassa käyden. Nuoremmille norpille oli viisi rastia ja isommille seitsemän. Kahdesta rastista oli isommille norpille vaikeampi suorituspaikka. Ralli saatiin loppuun etuajassa, niin nopeita norpat olivat.

Koululla syötiin kunnon lounas ja julkaistiin rallin tulokset. Voittajille hurrattiin ja mitalit sekä palkintotavarat jaettiin. Lopuksi oli arpajaiset, jossa melkein jokainen sai jotain. Kyllä kannatti säilyttää ralli passi loppuun asti. Ja sitten tavarat kasaan ja kotiin odottelemaan seuraavaa rallia.

Kuulemma kotimatkakin oli kaikilla kiva. Niin se pitää ollakin, otetaan me sukeltajat kaikki ilo irti elämästä! Hyvä norpat ja kiitokset teille hyvästä käytöksestä. Kiitokset myös rallin järjestäjille: tämä oli osanottajamääräItään varmaan suurin mahdollinen ralli.

N UORI SUOMI mE ~

SILJA LlNEF't

TULOKSET

50 METRIN PERUSVÄLlNEUINTI Tylöt synt. -83 ja nuoremmat 1. Tia Hietanen 2. Jenni Laakso 3. Hanna Salmela

Porin US H20 Rauman laitesuk.

34,7 35.0 35,7

Pojat synt. -83 ja nuoremmat 1. Rami Väli-Mattila 2. Timo Suominen 3. Joona Oja

Rauman laitesuk.

Vesikot Keski-Uud.Suk.

30,1 30,2 33,4

Tylöt synt. -82 ja vanhemmat 1. Hanna Wallendahr 2. Pirita Parkkonen 3. Emilia Helle

H20 Urheilusuk.

Keski-Uud.Suk.

32,6 33,8 34,0

Pojat synt. -82 ja vanhemmat 1. Kimmo Järvinen 2. Jani Laine 3. Tuomo Pynnönen

Urheilusuk.

Porin US Sammakot,Jkylä

25,8 26,0 26,7

NORPPARALLI Tylöt synt. -83 ja nuoremmat 1. Tiia Hietanen -Katri Nummelin Porin US 2. Loviisa Wallenius -Hanna Salmela Rauman laitesuk.

3. Assi Rohiola -Hanna Salmela (2. pari) Rauman laitesuk.

Pojat synt. -83 ja nuoremmat 1. Rami Väli-Mattila -Jouni Huttunen Rauman laitesuk.

2. Johan Saarinen -Sanna-Mari Saksala Rauma-Repola De 3. Ilkka Kero -Timo Suominen Vesikot Tylöt synt. -82 ja vanhemmat 1. Hanna Wallendahr -Jenni Laakso H20 2. Anri Lindström -Emilia Helle Keski-Uud.Suk 3. Noora Mustamäki -Pirita Parkkonen Urheilusukeltajat Pojat synt. -82 ja vanhemmat 1. Janne Laine -Heikki Kauppi Porin US 2. Tuomo Pynnönen -Sampsa Kaijaluoto Sammakot, Jkylä 3. Tiia Meskanen -Mikko Lehtinen Sammakot. Jkylä

Kuka olet? Olen Anssi Heino Rauman laitesukeltajista. Ikäni on 13 vuotta.

Mikä oli ralli radan vaativuus? Sopiva jotta vähän hengästyy.

Anssi sanoi olevansa tyytyväinen 50 m:n uintiin jossa hän saavutti 5. sijan sarjassaan. Ruokailu oli koulusssa järjestetty hyvin.

Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Anssi harjoittelee 5 kertaa viikossa ja pelaa uppopalloa. Hän aloitti sukellusharrastuksensa 9 vuotiaana.

Keskitytkö jatkossa sukeltamiseen, uimiseen vai johonkin muuhun ehkä?

Keskityn kyllä sukeltamiseen.

Miten sait tiedon Norpparallista? Siitä kerrottiin harjoituksissa kaikille.

Mitä sitten tapahtui? Ensin koottiin porukka, ja sitten iImoittauduttiin. Tänne tultiin linjaautolla.

Minkälaista rallissa on ollut? Hienoa täällä on ollut.

Mikä on kaikista mukavin kokemus? Näin äkkiä sanottuna varmaankin liukumäki.

Mitä pidit metroajelusta?

Se oli hieno juttu.

Miten kilpailut ovat osaltasi sujuneet täällä? Vähän huonosti on mennyt.

Seuraavassa rallissa tsempataan sitten taas? Silloin on yritettävä onnistua paremmin!

KOULUTUSPÄÄLLIKÖN Talvi ja kevät on jälleen parasta mahdollista aikaa kouluttajatietämyksen laajentamiseen. Ohessa tulevat kouluttajakurssit ajankohtineen ja paikkoineen.

TEKNIIKKASUKELLUSKOULUTTAJA Ole mukana lajin kehittymisessä. vastaa muuttuviin haasteisiin ja pysy ajan hermolla.

Aika 30.-31.3.1996 Paikka Polarsukellus. Suomenoja Pääsyvaatimus CMAS M2 -kouluttajataso Lisätiedustelut SUSL. Arto Sieppi (90) 158 2569 TURVASUKELLUSKOULUTTAJA Erittäin hyvän palautteen saanut turvasukelluskouluttajakurssi jä~es­ tetään juuri sopivasti avovesikauden kynnyksellä.

Aika 19.-21.4.1996 Paikka Suomen Urheiluopisto. Vierumäki 890.- sisältäen opetuksen. kurssimateriaalin sekä majoituksen täysihoidolla.

Pääsyvaatimus CMAS M2 -kouluttajataso Lisätiedustelut SUSL. Arto Sieppi (90) 158 2569 Koulutus antaa valmiudet ja pätevyyden järjestää turvasukeltajakursseja sekä seuratasolla että alueellisesti. Opetuksen painopiste on sukelluspsykologiassa sekä pelastamis- ja pelastautumiskoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

TUOTEUUTUUKSIA SUUNNOLTA SUUNTO FAVOR Suunto on jälleen tuonut markkinoille uuden sukeltajan tietokoneen täydentämään nyt yhteensä 4 mallia kattavaa mallistoaan.

Uusi tulokas jatkaa Suunnon modulaarista tuoteperheajattelua sekä vahvistaa yhtiön profiilia uusien innovaatioiden tuottajana.

Favor on monipuolinen. helppokäyttöinen ja turvallinen sukeltajan peruslaite. joka kattaa kaikki sukeltajan perustarpeet. myös dekompressio- eli etappisukellukset.

Favorissa on sisäänrakennettu kalenterikello ja monipuoliset muistitoiminnot. Kalenteriaika on näkyvissä myös laitteen ollessa sammuneena. mikä ei kuitenkaan lisää virran kulutusta juuri lainkaan. Kunkin sukelluksen kalenteriaika-informaatio on liitetty log38

book- eli lokikirjamuistiin. joka kertoo sukelluksen vaativuuden : maksimisyvyyden. sukellusajan. kunkin sukelluksen keskisyvyyden ja sukelluksen aikaisen minimisuoranousuajan tai suurimman kokonaisnousuajan etappisukelluksilla. Myös sukellusrikkomuksille on omat merkkinsä.

Favorin historiamuisti tallettaa 999 sukelluskertaa 999 sukellustuntiin asti sekä kaikista tehdyistä sukelluksista syvimmän sukellussyvyyden. Favorissa on viisarityyppinen neliportainen nousunopeusmittari sekä mahdollisuus hen kilökohtaiseen säädettävyyteen.

Ainutlaatuisena Suunto-innovaationa Favorissa on läpinäkyvä pariston kansi. mikä helpottaa erityisesti pariston vaihdon jälkeen kotelon mahdollisen vuodon toteamista.

Saatavana sekä ranne- että konsolimallina.

II

II

KYNASTA CMAS M2·KOULUTTAJAKURSSI Kaatuuko koulutusvastuu seurassanne samojen. jo pitkään kouluttaneiden henkilöiden harteille? Toiminnan ei tarvitse hyytyä eikä kenenkään pidä uupua liiallisen taakan alle. Joten. lähettäkää seuroistanne potentiaalisia kouluttajia uudistetulle M2 -kouluttajakurssille.

Kurssilla keskitytään tulevaisuudessa oppilaiden oman sukellustietämyksen lisäämisen ohella niihin erityiskysymyksiin. joihin uunituore M2 -kouluttaja toiminnassa törmää; P2 - ja P2 -sukelluskurssin kokonaishallinta. koulutuksen markkinointi. opettamiseen liittyvät erityiskysymykset etc.

Aika 1. osa 26.-28.4.1996 2. osa 10.-12.5.1996 Paikka Suomen Urheiluopisto. Vierumäki Hinta 1.600 mk sisältäen opetuksen. kurssimateriaalin sekä majoituksen täysihoidolla Pääsyvaatimus Ml -kouluttajataso Lisätiedustelut SUSL, Arto Sieppi (90) 158 2569 Hyvää alkanutta 40 v-juhlavuotta. mukavaa talven tiettoa ja tervetuloa koulutukseen .

Arto Sieppi koulutus· ja nuorisopäällikkö

CB·61

TN·3

CB-61 on uudelleenmuotoiltu suojaava konsoli pullonpainemittarille. Konsoli voidaan yhdistää kompassimoduliin. joko toimitettaessa tai jälkikäteen. Konsolin mukana seuraa koukku. jolla tuote voidaan kiinnittää turvaliiviin .

Konsoli sopii joko 280 barin (SM-2m tai 360 barin (SM-3m painemittariin.

TN-3 on iskunkestävä kuminen suojus sukeltajan tietokoneelle.

TN-3/W -malli sopii Suunnon tietokoneiden rannemalleihin Solution Alpha. Solution. Favor ja Companion.Toinen malli. TN-3/ H. voidaan liittää myös letkuun.

FAVOR

TN-3

TAPAHTUMAKALENTERI MAALISKUU 9.-11. CMAS*-kouluttajakurssi, II-osa 10.-11. UP, Mj-Ieiri (M+N) 10.-18. VENE 96 -messut 16.-18. CMAS*-kouluttajakurssi, I-osa 17.-18. NS-ohjaajien peuhupäivät 17.-18. UP, PM-kisat (M+N) 23.-25. CMAS*-kouluttajakurssi, II-osa 24.

Up, SM/I-divisioona VII 24.-25. Norpparalli 24.-25. NS-ohjaajakurssi MAALISKUU 3.

UP, SM/I-divisioona VIII 9.

Up, Naisten SM-kierros IV 9.-10. Aluekouluttajapäivät 16.

DEKO -96, messut ja kirppis 16.

UP, SM/I-divisioona IX 23.

UP, II-divisioona IV 30.-31. Tekniikkasukelluskouluttajakurssi 30.-31. Up, Loppuottelut (M+N) HUHTIKUU 13.

SUSL:n 40-vuotisjuhla 14.

SUSL:n kevätkokous

13.-14.

19.-21.

20.-21.

26.-28.

UP, Divisioonakarsinnat Turvasukelluskouluttajakurssi Up, Vesikko-Cup CMAS**-kouluttajakurssi, I-osa

TOUKOKUU 3.-5.

CMAS***-kouluttajakurssi, I osa 8.

Suk.suunnistuksen peruskurssi 10.-12. CMAS**-kouluttajakurssi, II-osa 11.

Up, Nuorten SM-Cup I 12.

UP, Nuorten (20v) Mj-Ieiri 22.

Suk.suunnistuksen kilpalajikurssi 25.

Suk.suunnistuksen peruskurssi 24.-26. CMAS***-kouluttajakurssi, II-osa KESÄKUU 8.

Laitesukelluksen SM-kilpailut 10.-17. Sukellusrippikoulu 28.-30. Nuorten laitesukellusviikonloppu 30.-6.7. Hossan Sukellusleiri 30.-5.7. P3-kurssi (täysihoidolla)

Myydään Kuopio Helsinki Vierumäki Vierumäki Norja Vierumäki Kouvola Kouvola

Tampere Hotelli Tampere

Espoo

Helsinki, Hotelli Hesperia Helsinki, Hotelli Hesperia Vierumäki Kouvola Vierumäki

Spiro Pro tasapainotusliivi h.

2500.-. Apollo prestige tasapainotusliivi h. 2000,-, Märkäpuku Ursuit koko 52 h.800,-.

Tiedustelut (955) 366 393 Timo Mobby-kuivapuku, L-koko, sini-keltainen, erillinen huppu, kauluksen tuuletusvanne estämään hikoilua esim. sukellusten välillä, päälipuku konepestävä, palamaton. Käytetty kolme kertaa. Armeijanvihreä teddy-aluspuku. Saappaisiin sopivat avokantaräpylät Cressi. Neopreeni 3-sormihansikkaat. Hintapyynti 7000 mk. Lisäksi käyttämätön musta Cressi kokokasvomaski.

Hintapyynti 450 mk.

(90) 477 2917 Sirkka Hyväkuntoinen, käytetty URSUIT-merkkinen märkäpuku, 6,5 mm neopreenia. Koko 54. Myös

neopreenisukat ja 3-sormikäsineet. Tee tarjous.

Puh. (90) 855 4113 Uusi Polar Pear trilaminaatti kuivapuku, varustettuna HD-kengillä ja HD-vetoketjulla. Koko 11, väri punainen/musta. (Uuden hinta n. 5.600 mk) Puh. iltaisin (931) 255 1175/Marko

Muuta Kuopion Urheilusukeltajat ry on uusi massa kompressoriaan lähitulevaisuudessa noin 250350 I/min kokoluokkaan. Jos jollakin on tiedossa sopiva, niin olisimme ilahtuneita tiedoista tai yhteydenotosta osoitteeseen: Kuopion Urheilusukeltajat Ry, e/ o Markku Miettinen, Rissalantie 28 B 7,70910 VUORELA.

(----------------Osoitteenmuutoskaavake

Vierumäki Tampere Vierumäki

Tampere Hämeenlinna Vierumäki

Joensuu Rauma Rauma Hossa (Kuusamo) Hossa

"'

Hyvä SUKELTAJA-lehden saaja! Jos osoitteesi muuttuu, muista ilmoittaa siitä myös liiton toimistoon. Seurat ovat velvollisia tekemään jäsenkorjaukset vain kaksi kertaa vuodessa.

Tällä lomakkeella saat helposti osoitteenmuutoksesi tehtyä! Merkitse lomakkeeseen myös, oletko jäsen, seuran yhdyshenkilö vai koulutusvastaava. Näin saamme eri rekisterimme ajan tasalle, sillä jäsen rekisteriin korjatut tiedot eivät korjaa seuran yhteyshenkilön eikä koulutusvastaavan tietoja!

MUUTTAJAN NIMI _ _ _.

VAN HA OSOITE __________________________ _ SEURA

SYNTYM~Å~·A-IK-A--___ -_-___ ---___-_-_--_-_--------

JÄSENIYHTEYSHENKILÖ/KOULUTUSVA-~--­

... sieltätäältä ...

Sea Safetyn sukellusvälineliikkeen avajaisten yhteydessä arvotut 2 x 1000 mk lahjakortit voittivat: Harri Kuitunen, Etelä Suonteen Muikut ry ja Tauno Remander, HKV. Onnea voittajille!

TAAVA (merkitse oikeat) U US I OSOITE ____________________________ _ PUH. K. ___________________________ PUH.T. (koskee koulutusvastaavia ja seurojen yhteyshenkilöitä) _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ MUUTOS ASTUU VOIMAAN _ _ _ _ _ __ Postita osoitteen muutos osoitteella: SUSL, Radiokatu 20, 00240 HKl, Voit myös faxata ' - ilmoituksen numeroon (90) 158 2516.

-----------------~ 39

SUOMEN URHEILUKIRJOJEN KIRJ STADION 00250 HElS 1 NKI