Sukeltaja 1997 5

5-97 Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n j채senlehtI joulukuu/VOL 35 ISSN 1237-1688

5UOMEN URHEIL UKfHJASTO

Maailman hienointa kellotekniikkaa: Citizen Aqualand ja Promaster sukeltajankellot 1. Citizen Analog Aquland 2. Hyper Aqualand 3. Aqualand 4. Aqualand II 5. Citizen Promaster Tule tutustumaan tarkemmin kelloalan erikoisliikeiss채 kautta maan.

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY:N JÄSEN LEHTI 5.97

SISÄLTÖ

Vuoden Seura ................................................... 4 Jorma Valo ....................................................... 4 Pääkirjoitus ....................................................... 5 Suomen Merimuseon kenttäkuulumisia ............ 6 Rauhoitettuihin hylkyihin liittyvä lupakäytäntö ... 8 Taskumatin tarina .............................................. 9 Sukeliuskouluttajan ja -oppaan ammatti kurssi .................................... 10 Turvaköysi pelasti jälleen kerran ..................... 11 ~~,

-..

'::o-.c:-

--~

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY:N JÄSEN LEHTI POSTITETAAN SUKELTAJILLE, JOIDEN OSOITTEET JÄSENSEURAT OVAT TOIMITTANEET LIITOLLE, JA JÄSENMAKSUT ON MAKSETTU. MUUTEN LEHTEÄ ON SAATAVANA LIITON TOIMISTOSTA. PÄÄTOIMITTAJA ERKKI METSÄVUORI KUSTAVINTIE 9 C 24,20310 TURKU PUH. KOTI (02) 239 1098 TYO (02) 269 431 7 TOIMITUSSIHTEERI LEENA KOIVUMÄKI KAARIKATU 5 A 2,33100 TAMPERE PUH. JA FAX. KOTI (03) 223 8876

Nitroksisukeltaja.

Kuva Esa Häkkinen.

ILMOITUSMYYNTI MARI POHJOLAINEN VIESTINTÄKESKUS, 46900 ANJALANKOSKI PUH. 049717968 FAX (05) 753 3370

Nitroksin ajanlasku alkoi ................ ,................ 12 ... Silakatkin puhuu Saksaa ........................... 14 Neuvokkaita naisia merellä ............................. 16 VA-kuvauksen PM 1996 "no~alaisjuhlaa" ...... 18 Haloo, haloo ................................................... 23 Sukeltamista Turkissa ..................................... 24 Jouluhauki ...................................................... 27 Sukellusmatka Norjan Strömsholmeniin ......... 28 Norppasivut .................................................... 30 Savolaissukeltajat Paakkilan louhoksella ........ 32 Huonosti käyttäytyvät Barracudat... ................ 35 Kaitsu täytti 50 vuotta .................................... 36 Lahden Urheilusukeltajat 30 vuotta ................ 36 Lisenssivakuutusasiaa .................................... 38 Myydään .................................................... 38-39 Tapahtumakalenteri-Wanted-jne .................... 39

PUHEENJOHTAJA JOUKO LAITINEN PUH. (014) 532

Kansikuva Rita Lukkarinen Keskiaukeama: Valokuvauskurssilaiset työssään.

Kuva Pekka Perätalo

FAX.

I

"

0788, 050 67610

TOIMITUS JÄTTÄÄ KIRJOITTAJILLE VASTUUN HEIDÄN MIELlPITEISTÄÄN. ILMESTYMIS- JA ILMOITUSAINEISTON AIKATAULU NUMERO

ILMESTYY

1

2.2.

2.4.

2 VUOSIKERTA

ILMOITUSAINEISTOPÄIVÄ TEKSTI

5.1.

5.3.

29.12.

23.2.

180.-

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN RADIOKATU 20, 00093 SLU PUH. (09) 3481 2258

(09) 3481 2190 (09) 3481 2516

Liina RY

Suomen 'Urheilusukeltajain liitto ry

VUODEN SEURA 1997 KES~tY;UJD'l~3~AAN SitJKELTAJATtF~

JORMA VA~O.. ..

PUOLET ELAMASTA LAHDEN URHEILUSUKELTAJA

CMAS****

~

\J

~

. 0

~

g euran nuorisotoiminta on laadukasta, jost~ osoituksena sinettiseuran arvo ~ 996.

JärjestelY:toiminta on Hoidettu erinomaisesti . ." ~ulutus kattaa kaikki sukellusluokat, V) ~ mY0s erikoiskurssit.

"Ii("

V;

..

~

0

~~(),nea Ja menestystä ff,0ssänneo~ ~a

~11l I~

~~

r$;D~~

Suomen 'Mt.~I~eltajaln ~itto ry 'Tampereella 16.11.1997 Jaakko J. Salo

~ita Ikävalko

varapuheenjohtaja

toiminnanjohtaja

Toden totta! 61-vuotias Jorma Valo perusti 30 vuotta sitten Lahden Urheilusukeltajat ja on saman verran toiminut seuran puheenjohtajana. Yllin kyllin siis perustetta nimetä hänet CMAS**** -sukeltajaksi. Kortin numero on 18.

Sukellusharrastuksen Jorma aloitti joskus 35 vuotta sitten.

Niinä "vanhoina hyvinä vuosina" kun tiedot raavittiin niistä ulkolaisista lähteistä, mitä satuttiin käsiin saamaan.

Nykyisen toiminnan suurina plussina vanhaan nähden Jorma luetteli hyvätasoisen koulutuksen, jonka myötä tiedon määrä on huikeaa. Turvallisuuteen panostetaan voimakkaasti niin asenteiden kuin laitetuntemuksen ja -tason osalta. Turvallisuutta on myös hyvin järjestetyt leirit ja hyvä kuri sukellustilanteissa.

Miinuspuolelle Jorma mainitsi valitettavat sukellusonnettomuu-

det, joita silloin tällöin tapahtuu.

Onnettomuuden koskettavuus on Lahden Urheilusukeltajissa koettu omakohtaisena. Se pysäytti seuran pohtimaan asioita pitkäksi aikaa, mutta opetti paneutu maan onnettomuustilanteiden ennaltaehkäisyyn entistäkin enemmän.

Vakituisista sukelluskohteistaan Jorma mainitsee Päijänteen Ha~unsalmen, missä voi sukeltaa kesät, talvet. Toki kolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu punaiset ym. vakiomeret etelän lämmössä.

Seuran johtamisen ja sukellushuvin lisäksi Jorma on seuran pitkäaikainen laitesukelluskouluttaja.

Siinä meillä seurajohtajaa ja sukeltajaa hyvinkin neljän tähden edestä.

NILI<KIENERGIAA Olen tuurannut puheenjohtajaamme Jouko Laitista vajaan puoli vuotta. Sen tähden käytän nyt minä tätä pj:n palstatilaa.

Saadakseni pohjaa tekstilleni. luin vastaavat artikkelit muutamia vuosia taaksepäin. Ansiokkaasti niissä tuotiin esiin suomalaisen sukeltamisen kannalta tärkeitä ja ajankohtaisia asioita jopa siinä määrin. että myönnän itselleni vapauden kirjoittaa pienemmästä mutta tärkeästä yksityis kohdasta nimeltään johtokunta.

Syyskokouksessa joku. ilmeisesti oman seuransa johtokunnan edustaja. halusi johtokuntaan ehdolla olevilta tietää. tuntevatko nämä debetin ja kreditin. Kaikki kertoivat käsittääkseni rehellisesti suhteensa näihin kahteen edellämainittuun eli kuultu on mutta sinunkauppoja ei ole tehty. Toki yksi tunnusti tuntevansa molemmat ja vähän enempikin.

Hyvä. että minä en ollut ehdokkaiden listalla. sillä en olisi malttanut olla kysyjäitä kysymättä. tarkoittaako hän todella nimeltä mainittuja? Eivätkös he olleet ne kaksi ranskalaista ilolintua. Debee ja Credec (ärrä kurkunperältä) jotka jo kieltolain aikana vaikuttivat Suomenkin sisä- ja ulkopolitiikan kuvioihin mm. Torpalla Helsingissä? Debee vietti aikaansa ikkunan puoleisissa pöydissä. siis ovesta vasemmalla ja Credee ilkamoi siellä seinän puolella oikealla.

Mitä tällä haluan sanoa? No sitä. että on erinomaisen tärkeää johtokuntaan janoavan heti alusta pitäen tottua siihen. että hänen on osattava vastata kaiken tasoisiin kysymyksiin. Jäsenistöllä on oikeus ja mielestäni velvollisuuskin kysyä. Ja kyllä he kysyvätkin.

Nyt vain on niin. että johtokunnassa pitkäänkin työskennellyt ei voi hallita koko laajaa harrastustamme ja vielä sen lisäksi ennakoida paperiteollisuuden. ministeriöiden. verottajan yms. tulevia ratkaisuja. Tätä varten meillä on tärkeimmille osa-alueille perustettu valiokuntia kuten tekninen-. talous-. seuratoimintavaliokunta jne. Siellä istuvat alansa spesialistit. jotka pohtivat alansa kysymyksiä ja tekevät sitten perusteltuja esityksiä johtokunnan päätettäviksi.

Johtokunta on ainoa elin. jonka jäsenet itse valitsevat. Sen tärkeinpänä tehtävänä on tehdä päätöksiä asiantuntijoiden (valiokunnat. toiminnanjohtaja jne.) esityksien ja selvitysten pohjalta. Tästä johtuen ovat johtokunnan jäsenten tärkeimpiä ominaisuuksia kyky nähdä kokonaisuuksia. analysoida. kuunnella ja neuvotella. lisäksi hänellä täytyy olla norsun nahka kestää myös asiatonta kritiikkiä sekä halu ja mahdollisuus uhrata paljon vapaa-aikaansa toisten asioiden hoitamiseen. Ja kaikki korvauksetta "matkakulut maksetaan alimman taksan mukaan" -periaatteella.

Presidentti Koivisto on sanonut: ei pidä provosoitua. kun provosoidaan. Tätä viisautta tulisi jokaisen meistä. olimmepa minkälaisessa luottamustehtävässä tahansa. harjoittaa. mutta se on joskus kovin vaikeaa. Ainakin minulle.

Jostain syystä tästä juontui mieleeni filosofi Esa Saarisen lanseeraama termi nilkkienergia. Se on sitä. että toimivassa ryhmässä tulisi aina olla joku joka vastustaa yleensä kaikkea ja erityisesti kaikkea uutta. Tällainen ihminen vastustaa myös kaikkea. mitä ei koe hallitsevansa. Voisi luulla. että nilkkienergia olisi haitaksi. mutta sopivassa määrin se on positiivista energiaa. joka pitää ryhmän tarkkaavaisena. pohtivana ja kriittisenä.

Hyvässä johtokunnassa on siis oltava mahdollisimman erilaisia ihmisiä niin luonteiltaan kuin ammatti-. kulttuuri- sekä harrastetaustoiltaankin. Sopivaa ikäjakaumaa unohtamatta. Tiedän. että meillä Susl:ssa on ensivuonnakin tällainen johtokunta.

Valiokunnissakin tarvitaan nilkkienergiaa. On kokonaisuuden kannalta huono asia. mikäli valiokunnassa kaikki ovat samaa mieltä kaikesta. Tällöin on vaarana. että unohdetaan se kokonaisuus. minkä osana ollaan. Se yksi kakku. jota me kaikki olemme jakamassa.

Tässä täytyy kuitenkin korostaa. että nykyiset valiokuntamme ovat ainakin johtokunnan mielestä toimineet erinomaisesti. Yhteistyö on toiminut hyvin.

Hyvää joulua kaikille. Vedetään yhtä köyttä myös ensivuonna yhteisen asiamme puolesta: turvallisen sukeltamisen sen kaikissa muodoissaan.

Jaska J. Salo

Tutkija SalIamariaTikkanen, Suomen merimuseo

SUKELLUS- JA KENITÄKALUSTON HANKINTAA

Vuoden 1997 kenttätöiden valmistelut alkoivat miellyttävissä merkeissä kun merimuseolle saatiin vihdoin hankittua täydellinen Divator MKII vesisukelluslaite varusteineen. Muita kuluneen vuoden kalustohankintoja olivat mm. sukellustietokone, kenttäkäyttöön tarkoitettu CD-Romasemalla varustettu tietokone sekä erilaiset pienemmät tutkimus- ja sukellusvarusteet. Lisäksi luvassa on uusi apuvene moottoreineen.

LOVIlSAN SVARTHOLMAN 1700-LUVUN LAITURIN

TUTKIMUKSET

Kevään kenttätyöt alkoivat yhteistyössä Museoviraston rakennushistorian osaston kanssa.

Kohteena oli Loviisan Svartholman linnakkeen pohjoisrannan vedessä sijaitsevat 1700-luvulla rakennetun hirsiarkkulaiturin jäänteet. Laiturin kahta hirsiarkkua tutkittiin viitenä päivänä toukokuun alussa. Kenttätöiden ta-

voitteena oli dokumentoida vuonna 1998 valmistuvan laiturin alle jäävät vanhat 1700-luvun rakenteet. Uusi turistiliikenteen käyttöön tarkoitettu laituri tehdään dokumentoidun vanhan laiturin mallin pohjalta.

GUSTAV ADOLFIN

HYLYN TUTKIMUKSET

Suomen merimuseon kesän 1997 vedenalaisten arkeologisten tutkimusten pääkohde oli ns.

Gustav Adolfin hylky Harmajan lounaispuolella Helsingissä. Hylky löytyi vuonna 1995 Merivoimien tutkimuslaitoksen viistokaikuluotaimella tekemien merenpohjan tutkimusten yhteydessä. Myöhemmin Suomenlahden merivartioston sukeltajat kävivät tarkistamassa kohteen ja todettuaan sen suuren puisen sotaaluksen hylyksi tekivät siitä hylkyilmoituksen merimuseolle.

Heti löytymisen jälkeen hylyn arveltiin olevan Kustaa III:n sotien aikana Helsingin vesillä partioinut ruotsalainen 62 tykin linjalaiva "Kronprins Gustav Adolf" , joka ajoi tiedustelu matkallaan

vuonna 1788 ennen tuntemattomalle karille jo utu en myöhemmin venäläisten polttamaksi. Linjalaivan kohtaloksi koitunutta karia alettiin myöhemmin nimittää Gustav Adolfin matalaksi ja nimi on edelleen nähtävissä nykyisillä merikartoilla. Linjalaiva "Kronprins Gustav Adolf" oli rakennettu Ruotsin Karlskronassa 1782 ja sen suunnittelija oli kuuluisa laiva-arkkitehti Fredrik Henrik af Chapman.

Gustav Adolfin hylky makaa meren pohjalla noin 20 metrin syvyydessä osittain hajonneena ja palaneena. Hylystä on jäljellä aluksen alaosa, kaatuneita kylkiä, peräSin ja mitä erilaisempia mui· ta rakenneosia. Hylyssä tai sen läheisyydessä on ainakin 71 suurta tykkiä, tykin kuulia, kaksi ank· kuria sekä muuta aluksesta peräisin olevaa pienempää esineistöä.

Vuoden 1997 touko-kesäkuussa tapahtuneiden, kolme viikkoa kestäneiden, kenttätutkimusten tavoitteeksi asetettiin hylyn identifioimisen varmistaminen - kohteelta etsittiin sellaisia todisteita, jotka kirjallisuus- ja arkistotietojen mukaan liittyvät lin-

jalaiva Gustav Adolfiin. Kenttätutkimusten päätyttyä on varsin varmaa, että tutkittu kohde on todellakin linjalaiva Gustav Adolf. Tämän puolesta puhuvat mm. hylyn sijainti Gustav Adolfin matalikon lähellä, hylyn yleiset päämitat. hylyn linjalaivalle tyypillinen rakenne ja esineistön sijoittuminen siinä, aluksen rakennusmateriaalina käytetty tammi, hylystä löytyneiden ankkureiden ja peräsimen koko, takilan puuttuminen, hylyssä olevat painolastiharkot sekä tykit, joista yhdessä on vuosiluku 1784.

Hylyn tutkimuksissa käytettiin apuna viistokaikuluotainta, joka pystyy kuvaamaan kohteen eräänlaisena viistosti otettuna "ilmakuvana ". Tällainen hylystä otettu viistokaikukuva toimii hyvin kohteen yleiskarttana, jonka tuottaminen ja piirtäminen perinteisesti sukeltajien mittausten pohjalta vaatisi satoja ja satoja sukelluksia. Gustav Adolfin hylyn viistokaikuluotaus suoritettiin Oy Baltic Eye:n viistokaikuluotaimella, joka on tällä hetkellä yksi Euroopan parhaimmista viistokaikuluotaimista.

Hylyn keskellä oleva suuri ankkuri.

Valok. Mikko Enäkoski.

Hylystä Oy Baltic Eye:n viistokaikuluotaimella otettu viistokaikukuva.

Valok. Sallamaria Tikkanen.

ristomeren merihistoriallisen yhdistyksen sukeltajien avustuksella. Ensi vuonna Borstön kotiseutumuseossa voi ihailla kaunista Meissen-posliinilautasta. Ainutlaatuisia Meissen-astioita on nähtävillä myös Suomen merimuseon näyttelyssä Hylkysaaressa. St Mikaelin hylyn Meissen-posliineista voi lukea lisää vuoden 1997 Nautica Fennica vuosikirjasta. jossa aiheesta on kirjoittanut yksityiskohtaisesti Museoviraston tutkija Heikki Hyvönen.

Sukellustutkimuksissa merimuseota avustivat jälleen perinteiseen tapaan Teredo Navalisyhdistyksen vapaaehtoiset jäsenet. lisäksi kenttätutkimuksiin osallistui Suomenlahden merivartioston sukeltajia. sukellusseura H20:n sukeltajia. tutkimussukeltajakurssin käyneitä arkeologian opiskelijoita sekä muita sukeltajia. joista osa on erikoistunut vedenalaiseen valokuvaukseen.

Kohteella vieraili myös YLE:n vedenalaisen kuvauksen ryhmä.

Tutkimuksia tukivat Helsingin Satama sekä Oy Säätöpiiri Ab. Merimuseo kiittääkin kaikkia tutkimuksiin osallistuneita korvaamattomasta työstä ja avusta.

Gustav Adolfin hylky on osa Helsingin merellistä historiaa. jota on tutkittu hylkylöytöjen avulla vähän . Meri ja hylyt tuntuvat kiinnostavan suurta yleisöä ja Suomen merimuseon vuoden 1997 tutkimukset Gustav Adolfilla saivatkin osakseen runsaas-

nut Suomen merimuseon edustajana.

Neljä päivää kestäneen kokouksen aikana kuultiin lukuisia esitelmiä sekä kokoonnuttiin pienryhmissä. joissa pohdittiin alan erityiskysymyksiä. Itämeren alueen vedenalaisen arkeologian kehittämisen painopisteitä ovat mm. vedenalaisten muinaisjäännösten inventointi ja rekisteröinti. vedenalaisten muinaisjäännösten suojelu ja hoito. vedenalainen turismi ja urheilusukeltajat. vesiti julkisuutta niin TV:ssä. lehdisrakentaminen ja pelastuskaivauktössä kuin radiossakin. Tutkimuk- ITÄMEREN ALUEEN set. meriarkeologisen tutkimussista uutisoitiin myös Ruotsin ten yhtenäistäminen. sukellusturVEDENALAISEN ARKEOLOGIAN puolella. vallisuus. internet-yhteyksien keTällä hetkellä Gustav Adolfin TUTKIJAT TAPASIVAT RuOTSISSA hittäminen. rahoituksen hankkihylyn tutkimuksissa on meneilRuotsin Nynäshamnissa pidet- minen. tutkimusvälineiden lainaalään jälkityövaihe ja kenttärapor- tiin 24 .7.-27 .7.1997 Itämeren minen sekä koulutuksen kehittätin laatiminen. Aikaa pitäisi löytää alueen ensimmäinen vedanalais- minen . Vaikka vedenalaisen armyös tutkimustyöhön sillä esim. ta arkeologiaa pohtinut kokous keologian tilanne eri maissa vaihRuotsista löytyy runsaasti "Kron- "The First International Marine teleekin kaikille Itämeren alueen prins Gustav Adolfiin " liittyvää Archaeological Conference of maille oli tyypillistä se. että vearkistomateriaalia. the Baltic Sea". Käytännön asi- denalaiseen arkeologiaan ei paoihin paneutuvien tapaamisten nosteta samalla tavoin kuin maatavoitteena on kehittää yhteis- arkeologiaan.

NAUVON BÖRSTÖN työnä Itämeren alueen vedenST MIKAELIN HYLYN alaista arkeologiaa.

VUODEN 1998 SUUNNITELMIA POSLIININOSTOT Kokoukseen osallistui 45 meSyyskuussa 1997 tutkija An- riarkeologian parissa työskenteVuonna 1998 Suomen merinan Nurmion johtama merimuse- levää tutkijaa. opiskelijaa ja har- museo tulee jatkamaan kenttätöion tutkimusryhmä vieraili Bors- rastajaa Ruotsista. Tanskasta. tä myöhemmin valittavilla kohteiltön St Mikaelin hylyllä nostaen Saksasta. Puolasta. Latviasta. la. Gustav Adolfin tutkimuksia hylyn uumenista kulttuurihistori- liettuasta. Venäjältä ja Suomes- jatketaan mikäli kenttätöihin saaallisesti arvokkaita Meissen-pos- ta. Suomesta paikalla oli neljä daan ulkopuolista rahoitusta. liliiniastioita. Posliinien nostotyö tutkimussukeltajakurssin käynyt- säksi pyritään kehittämään vesaatiin suoritettua onnellisesti tä arkeologian opiskelijaa. meri- denalaisten puistojen ideaa edelloppuun Reimä Rädyn ja Juha museon entinen johtaja. Christof- leen sekä ylipäätänsäkin vedenFlinkmanin työryhmän sekä Saa- fer H. Eriksson sekä allekirjoitta- alaista arkeologiaa.

Q.1

TlITKIMUSSUKELLUKSET JA ruruSTIlMISSUKELLUKSET

Sukellus kauden 1997 aikana Museoviraston Suomen merimuseo on käsitellyt kuutisenkymmentä vanhoihin vesilöytöihin liittyvää anomusta. Niiden museoiden, yhdistysten tai sukellusseurojen, jotka haluavat dokumentoida muinaismuistolain rauhoittamaa hylkyä mittaamalla, valokuvaamalla tai videoimaIla, on anottava Suomen merimuseolta tutkimuslupaa. Tutkimuslupakäytäntö perustuu muinaismuistolain määräykseen, jonka mukaan Museovirastolla on oikeus tutkia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai siirtää määräämillään ehdoilla tutkimusoikeus jollekin toiselle. Tutkimusluvan ehdoista tärkein on kirjallisen raportin laatiminen sukellustoiminnan jälkeen. Raportissa luvansaaja kertoo toiminnastaan ja havainnoistaan hylyllä ja raporttiin liitetään mukaan niitä mittapiirroksia, valokuvia tai videonauhoja, joita dokumentoinnin aikana on saatu aikaiseksi.

Raportit kuvamateriaaleineen tuovat arvokasta sisältöä merimuseon ylläpitämään hylkyarkistoon, johon kerätään tietoa koko Suomen alueen vedenalaislöydöistä.

Kaikkia hylkysukelluksia ei tietenkään tehdä tutkimus- tai dokumentointitarkoituksessa, vaan monet haluavat vain katsella vanhoja hylkyjä. Merimuseo on pyytänyt sukeltajia kertomaan museolle myös tällaisista "tutustumissukelluksista" tai "turistisukelluksista" , ja tämän vuoden sukelluskauden aikana sukeltajat ovatkin ilahduttavan paljon ilmoitelleet tekemisistään. Rauhoitettujen hylkyjen katseluasiat on pyritty merimuseossa hoitamaan mahdollisimman joustavasti: kun seuran edustaja on puhelimitse tai faxaamalla kertonut, millä kohteellal kohteilla ja minä päivinä seura haluaisi sukeltaa, tiedot on ki~oitet­ tu ylös ja faxattu merimuseosta merivartiostolle Iyhyelläkin varoitusajalla. Paperille, josta myös seuran edustaja ja hylkysukelluksesta vastaava henkilö saa kopion, ki~oitetaan tutustumissukellusten pelisäännöt muistutukseksi seuralle: kohteelle ankkuroituessa noudatetaan varovaisuutta, hylkyyn ei kosketa, rakenneosia tai esineitä ei siirrellä eikä nosteta. Hylyn pitää seuran sieltä lähtiessä olla tarkalleen samassa kunnossa kuin ennen seuran vierailua. Menettelytavan perusteluna on hylkyjen valvonta ja suojelu.

Kun sukelluksista on tiedotettu etukäteen merimuseolle ja sitä

kautta merivartiostolle, sattuu kentällä vähemmän epäselviä vanhoihin hylkyihin liittyviä tilanteita.

Se myös auttaa merimuseota pysymään selvillä siitä, millä rauhoitetuilla hylyillä vieraillaan ahkerasti ja minkä kohteiden kuntoa olisi mahdollisesti syytä seurata.

Tutustumissukelluksista ei tarvitse tehdä merimuseolle jälkikäteen raporttia. Merimuseo kuitenkin odottaa, että jos seuran jäsenet havaitsevat hylyllä jotain poikkeuksellista, he kertovat siitä meri museolle. Jos hylkyä on tuhottu, on asiasta ilman muuta ilmoitettava.

VUOSI 1997 ON OLLUT VILKAS "HYLKYVUOSI"

Tänä vuonna meri museo on käsitellyt ennätysmäärän vanhoihin hylkyihin liittyviä sukellusasioita. Tutkimuslupia on myönnetty 31. Lukuun sisältyy yksi yli satavuotiaan tukkiankkurin nostolupa.

Luvan anojista on edellisten vuosien tapaan valtaosa ollut merialueella toimivia sukellusseuroja.

Joukossa on myös joitakin museoita, merihistoriallisia yhdistyksiä sekä sukeltajia kurssittavia oppilaitoksia. Museoista vedenalaista dokumentointitoimintaa ovat järjestäneet Kymenlaakson maakuntamuseo, Pietarsaaren kaupun-

ginmuseo. ja Espoon kaupunginmuseo. Merimuseo on faxannut merivartiostoille tiedon 29 tutustumissukelluksesta rauhoitetuille kohteille. Erityisen vilkasta liikennettä on ollut Trehålskärin hylyllä eli keulakuvahylyllä Hangon läntisellä selällä. Niiltä, jotka ovat asianmukaisesti ilmoittaneet sukelluksistaan tällä rauhoitetulla kohteella, on saatu kuulla monista sellaisista vierailijoista, jotka eivät ole nähneet tarpeelliseksi ilmoitella toiminnastaan.

Lupa-asioitten lisäksi sukeltajien kanssa on vuoden mittaan oltu yhteydessä ilahduttavan paljon muissakin hylkyasioissa. Hylkyilmoituksia on vastaan otettu reilut parikymmentä, muun muassa Hangosta, Kotkasta, Lahdesta ja Savonlinnasta.

Sukeltajien kanssa on vertailtu hylkytietoja, joitakin tarkistustehtäviä on annettu, hylkyilmoituksen tekotapaa on selitetty ja tietoja irtolöydöistä on vastaanotettu. Kaikki sukeltajien yhteydenotot merimuseoon ovat tervetulleita. Mitä enemmän pommitatte meitä museossa pakertavia kirjeillä, soitoilla, ilmoituksiIla ja kysymyksillä, sen parempi. Toivon, että merimuseon ja sukeltajien avoin ja tiivis yhteistyö vielä entisestään kehittyy ja paranee. ~

Kauniina kevättalven sunnuntaina lähdin Peterin kanssa Emäsaloon Helsingistä itään mittaamaan jäälle suunnistus rataa.

Tolppakelkassa oli kassissa mittausvälineet, muonaa - ja kuvan esittämä hopeinen tasku matti, Sukeltajakillan antama SO-vuotislahja. Kevätaurinko poltti, tuli nälkä ja jano. Muona löytyi, mutta taskumatti oli kadonnut. Kiersimme omia jälkiä takaisin, kassi oli pari kertaa pudonnut kelkasta ja tasku matti varmaan pudonnut avoimesta sivutaskusta. Ei vain löytynyt - pehmeä lumi oli sen varmaan peittänyt.

Meni kolme viikkoa ennen kuin pääsin taas Emäsaloon. Silloin tuuli oli rikkonut ja hajoittanut heikon kevätjään. Tämä meni sukelluskeikaksi, ajattekin. Kesällä harjoiteltiin uudella radalla (jota käytettiin PM-kilpailuissa). Katsoin enemmän ympärilleni kuin kompassiin, mutta tasku mattia ei näkynyt. Tolppakelkalla olimme liikkuneet ristiin rastiin eikä pelkästään lopullisilla rastiväleillä.

Taskumatti näytti olevan lopullisesti menetetty.

Sukeltajakillan kavereille en uskaltanut sanoa mitään. Vuodet vierivät. Täytin 60 ja sain SUSL:lta

TASKUMATIN TARINA Olin täyttänyt 76 vuotta kun puhelin soi. Muuan vanha rouva oli löytänyt hopeisen taskumatin.

Ajatteli ensin luovuttaa poliisille, mutta päätti sitten yrittää itse löytää omistajan. Katsoi puhelinluettelosta sukellusliikkeitä, soitti Tötterströmille, joka osasi sanoa kuka on POJ. - No mistä ihmeestä olet sen löytänyt? kysyin.

- Kannelmäellä Mätäojan rannasta.

Nyt ymmärsin. Kun panimme tavaroita autoon silloin 70-luvun alussa, menin välillä autotalliin ja kassi jäi auton viereen. Ohikulkija oli nähnyt taskumatin avoimessa sivutaskussa, napannut, lähtenyt kävelemään pohjoiseen Mätäojaa seuraavaa polkua. Kun viski loppui, heitti hän taskumatin puroon päin.

Vanhan rouvan koira ei tahtonut tulla takaisin polulle ihanan liejuisesta rannasta, ja kun hän meni puron rantaan, oli taskumatti löytynyt. ~ taskumatin, isomman mutta ei hopeista. Joka kerta sitä käyttäessä-

ni muistin meren pohjassa patinaa ja leviä keräävän hopeisen.

Prolle

SUKELLA TURVALLISESTI KAIKILLA VESILLA ••

Ota turvaksesi nyt uusi, entistä enemmän turvaava vakuutus. Se korvaa sinulle taloudellisesti tapaturmat, jotka sattuvat kilpailussa, sukellusharjoituksissa, näytöksissä ja niihin liittyvillä matkoilla. Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Kaikilla vesillä!

Lisenssivakuutuksen saavat vain Suomen Urheilusukeltajain Liiton jäsenseurojen jäsenet. Edullinen ja kattava lisenssi koskee urheilusukellusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukelluskalastusta, -suunnistusta ja -kuvausta. Tapaturmien hoitokulujen lisäksi lisenssiin sisältyy kertakorvaus pysyvästä haitasta ja kuolemasta.

Turvaa tulevat sukelluksesi ja ota lisenssi turvaksesi nyt heti. Saat sen liittosi ja seurasi kautta.

Lisenssi antaa taloudellista turoaa sukelsitpa missä päin maailmaa tapansa. Myös sukeltajantaudin vaatima painekammioboito kuuluu korvattaviin vabinkoibin.

1)

--

PO~OIA-YID1öT

Länsi-Uudenmaan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen ja Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n yhteistyöprojektina kehitetty kurssi näkee päivänvalon suunnitelmien mukaisesti vuonna 1998.

Kahdeksan kuukauden ajalle sijoittuva 23 opintoviikon kurssi sisältää M2-sukelluskouluttajalta edellytettävien opintojen lisäksi yrittäjyyden, varustehuollon, merenkulkutaitojen ja sukellusmatkailualan opintoja - lyhyesti sanottuna antaa eväät sukelluskoulutuksen harjoittamiseen ammattimaisesti.

SUKELLUSKOULUTIAJAN JA -OPPAAN AMMATIII(URSSI

Su kellu s kou luttajaku rssilla Länsi-Uudenmaan AKK laajentaa edelleen ammattimaisen sukeltamisen opetusohjelmaansa. Tämä sukellusalan uranuurtajana tunnettu oppilaitoshan järjestää jo nyt ammattisukeltaja-, tarkastussukeltaja- ja tutkimussukeltajakursseja. Nyt alkava sukelluskouluttajakurssi on tarkastus- ja tutkimussukeltajakursseihin rinnastettava ammatillinen kurssi, jota vastaavaa ei monestakaan maailman koi kasta löydy!

TYÖPAIKKA SUKELLUSHARRASTIlKSEN PARISSA?

Kurssi on tarkoitettu harrastussukellusalalle ammatikseen aikovien peruskoulutukseksi ja toteutetaan Suomen pätevimpien opettajien voimin. Kurssi perustuu SUSLin koulutusjärjestelmään, mikä on erittäin merkittävä tunnustus SUSLille ja sen tällä vuosikymmenellä voimakkaasti kehittämälle koulutusjä~estelmälle.

Kurssin suorittanut voi työllistyä urheilusukelluksen jatkuvasti kasvavan kaupallisen kentän tehtäviin sukellus kouluttajana, varustekaupan ja -huollon ammattilaisena tai vaikkapa sukel-

Miten kurssille voi hakea ja kuka sille voi päästä?

Kurssille hakijan on oltava suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvan sukellus- ja sukellusjohtajakoulutuksen saanut sukeltaja eli vähintään SUSL:n koulutusjärjestelmän P3-tasoinen sukeltaja. Mikäli hakijalla on muutoin vastaavat tiedot ja taidot, voidaan hänet hyväksyä kurssille, kun nämä on kontrolloitu näyttökokeessa.

Hakijalla on oltava voimassa oleva todistus SPR:n EA 1-ensiapukurssin suorittamisesta tai vähintään vastaavat tiedot ja taidot. Luotettavasti osoitettavissa olevaa sukelluskokemusta on oltava vähintään 100 - 200 sukellusta.

Hakijan on oltava terveydellisesti soveltuva sukelluskouluttajan ammattiin ja läpäistävä koulutuksen alussa ja lopussa pidettävät sukelluslääkärin tarkastukset. Lisäksi hakijan on läpäistävä psyykkinen soveltuvuus testi, jossa mitataan hakijan kykyä yhteistyöhön, johtamiseen ja vastuun ottamiseen.

Lisätietoja kurssista ja 16. 1. 1998 päättyvästä hakumenettelystä saat Länsi-Uudenmaan Ammatillisesta aikuiskoulutuskeskuksesta: kurssisihteeri Sinikka Valo, (09) 2220 1282 koulutusalavastaava Pentti Länne, (09) 2220 1229 Länsi-Uudenmaan AKK:n vuoden 1998 kurssiohjelmaan saattaa vielä tulla muutoksia, jotka eivät tämän lehden painoon mennessä ole selvillä.

Pentti Länne Länsi-Uudenmaan Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Mika Pohjonen Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry

lusmatkaoppaana. Kurssi antaa valmiudet myös itsenäisenä yrittäjänä toimimiseen. SUSL rinnastaa kurssilla suoritetun sukelluskouluttajan tutkinnon oman järjestelmänsä mukaiseksi kahden tähden kouluttajatutkinnoksi.

MATKAILUALAN OPINTOJA SUKELLUSKESKUKSESSA VÄLIMERELLÄ

Pääosa kurssista toteutetaan Länsi-Uudenmaan AKK:ssa Lohjalla, jonka käytössä on mm. erinomaiset olosuhteet käytännön sukelluskoulutuksen ha~oitteluun tarjoava Ojamon kaivos. Merenkulun ja merimiestaitojen perusopinnot suoritetaan Hangon vesillä.

Matkailualan neljän viikon oppijaksosta vastaa Hämeen ammattikorkeakoulu. Jakso sisältää matkailun perusopintoja sekä harjoitus- ja koulutusjakson Välimerellä.

Kurssin hinta on 3600,- sekä lääkärintarkastuksesta aiheutuvat kustannukset, noin 1000,-.

Kurssille opiskelemaan hyväksytty voi hakea valtion opintotukea sitä koskevien sääntöjen mukaisesti.

Q.1

----. ,. tul , tapah

rinsa puhalsi. ja hänkin alkoi vajota. Hän sai kuitenkin otteen hylyn reelingistä ja piti siitä kiinni. mutta ilman ilmaa.

Toinen sukelluspari huomasi. että kaikki ei ollut kunnossa ja palasi parin 1 luo. He löysivät sukeltajan 1 roikkumassa hylyssä ilman ilmaa. Kireällä olevan pariköyden toisessa päässä roikkui sukeltaja 2 tajuttomana. Sukellus-

, to U kokuUSsa ,

,,------

Kahdeksan tukholmalaista ja kolme eskilstunalaista sukeltajaa lähtivät 17.5.1997 sukeltamaan Gävle-nimiselle hylylle. Retken järjestäjänä oli ahvenmaalainen Dykcenter. Kaksi ensimmäistä sukellusparia. eli neljä sukeltajaa. aloittivat sukelluksen klo 11.05.

Hylky sijaitsee 18-20 metrin syvyydessä. pohja 22 metrissä.

Kaikki neljä olivat kahden tai kolmen tähden CMAS-sukeltajia.

Sukeltajat käyttivät väliköyttä.

-

Ensimmäisessä sukellusparissa olivat sukeltajat 1 ja 2. toisessa parissa sukeltajat 3 ja 4. Noin 10 minuutin sukelluksen jälkeen sukeltajan 1 regulaattori jäätyi. Hän alkoi hengittää sukellusparinsa octosta. Sukelluspari 2 näki tapahtuman ja aloitti normaalin nousun.

Nousun yhteydessä sukeltaja 2 menetti tajuntansa ja alkoi vajota. Sukeltaja 1 ei voinut täyttää liiviään. koska hänen regulaatto-

o

o

pari 2 antoi annostimen sukeltaja 1:lIe. joka kuitenkin menetti tajuntansa samalla hetkellä. Sukelluspari 2 pelasti molemmat tajuttomat sukeltajat pintaan. Aluksessa oli jo huomattu. että kaikki ei ollut kunnossa. joten pelastustyöt saatiin nopeasti käyntiin ja pintaköysi oli valmiina.

Kun sukeltajaa 1 oltiin nostamassa alukselle. hän löi rintakehänsä melko voimakkaasti reelinkiin. Hänen pulssinsa kuitenkin

tuntui ja hengitys oli normaali.

Sukeltaja 2 ei hengittänyt ja hänen pulssinsa oli heikko.

Aluksella oli kolme henkilöä Eskilstunan pelastuslaitokselta.

Yksi heistä oli ambulanssikuljettaja ja hän sai sukeltajan 2 taas hengittämään antamalla tälle puhdasta happea (Oxyvac).

Venekuljetus helikopterille kesti noin 25 minuuttia. Koko tämän ajan sukeltaja 2 sai happea.

Sukeltajat kuljetettiin helikopterilla painekammioon Turkuun. Painekammiohoito aloitettiin klo 15.00 ja sitä jatkettiin viisi tuntia.

Painekammiohoidon jälkeen yhdellekään sukeltajista ei näyttänyt olevan oireita tai vammoja.

Tapahtumaraportin teki sukeltaja 3, joka sanoi, että jos väliköyttä ei olisi käytetty, he eivät koskaan olisi löytäneet sukeltajaa 2 niin nopeasti. Jos pintapelastustoimenpiteet eivät lisäksi olisi olleet niin tehokkaat. olisi kaikki voinut päättyä hyvin traagisesti.

Qj Lähde: Sportdykare -97 Käännös: Minna Pajunen

Diving College Finland

o oo o

SUKELTAMAAN! NITROX-SUKELTAMINEN NYT KAIKKIEN ULOTTUVILLA - täyttö omaan säiliöösi - ei hankalaa happihuoltoa eikä pitkää odotusaikaa pullotäytölle - seos omaan säiliöön max EANx32 - vahvemmalle seokselle säiliöitä vuokrattavana SUKELLUSRETKET PÄIVITTÄIN SUKELLUSKOULUTUS. myös NITROX VARUSTEMYYNTI, VUOKRAUS, HUOLTO JA ILMATÄYTÖT

o

0

O@

Avoinna: ma-pe 10-18.00, la 10-14 Puh. 09-809 2763 Fax 09-813 4515 Email: diving@college.pp.fi

Kivilahdenkatu 3, 02320 ESPOO Ajo-ohje: HPY:n karttasivu II ruutu 35171

AJANLASI(~.. . ..

- L~

VILI<AS I(U

Susan Heikkinen Keski-Uudenmaan Sukeltajat ry Kuvat Sari ja Esa Häkkinen

Jo viides SUSL:n nitroksi* sukeltaja kurssi vietiin päätökseen syyskuun toisena viikonloppuna Kasnäsissä. Järjestäjäseura Keski-Uudenmaan Sukeltajien kolmetoista kurssilaista valmistui seoskaasusukeltajiksi käytyään läpi teorian lisäksi kolme nitroksisukellusta oheisharjoituksineen. Hienot puitteet kurssinpidolle tarjosi Kasnäs Water Sports, jonka kautta oppilaille järjestyi myös erikoisherkkua: jokainen pääsi kokeilemaan puolisuljetun kierron laitetta, Drägerin Atlantista.

ILMA EI OLE OIKEA KAASU

20 ja 40 syvyysmetrin välillä ilma on väärä kaasu sukeltajalIe. Tämä ilmeni kouriintuntuvasti, kun Mika Pohjosen ja Sirpa Rinteen kurssilaiset vertailivat ilmaja nitroksitietokoneiden suoranousuaikoja sukelluksiensa aikana. Siinä missä ilmalla voi vaikkapa Emäsalon Martta-hylyllä (28 m) touhuilla 15 minuuttia kolmen minuutin turvadekolla, 36% happea sisältävälIä nitroksilla voi laivan kauniita kylkiä kierrellä esimerkiksi 40 min - kahden minuutin etapilla kolmessa metrissä.

Rajoittavaksi tekijäksi tulee siis usein hengitys kaasun riittävyys.

Nitroksiin ei tarvitse investoida muuta kuin kurssin hinta, sillä tavalliset säiliöt, regut ja mittarit sopivat alle 40% happea sisältävälIe nitroksille. Tosin täytön tulee tapahtua niin, että säiliöihin johdetaan vain valmista nitroksia.

Muussa tapauksessa tarvitaan happipuhdistetut ja happiyhteensopivat varusteet. Täytöt maksavat 5-6 mk litralta.

CNSOJo,MOD, EANx, EAD ...

Nitroksisukeltajan täytyy opetella mm. uusien taulukoiden käyttö, säiliön kaasun analysointi analysaattorilla ja aika liuta uusia käsitteitä. Siinä missä ilmalla sukeltava huomioi typen kertymisen kudoksiinsa, laskeskelee nitroksisukeltaja myös hapen kertymiä. Ystävämme 02 kun tunnetusti on myrkyllistä tarpeeksi suuressa paineessa ja tarpeeksi kauan nautiskeltuna. Syvyyksissä vaanii Oxygen-Pete eli happi-

myrkytyksen vaara. Niinpä happipitoisuus rajoittaa sekä maksimisyvyyttä että alttiinaoloaikaa, ja nämä rajat tulee tuntea.

HILJAINEN MAAILMA EI TARUA OLEKAAN •••

Atlantis 1, puolisuljetun kierron laite, oli useimmille kurssilaisille aivan uusi ja vinkeä kokemus .

Pinnalla erot tavalliseen paineilmalaitteeseen olivat lähinnä keveys ja kaksiletkuisuus. Vedessä tasapainotus piti opetella uudestaan, kun keuhkojen tilavuus ei enää vaikuttanutkaan kelluvuuteen: uloshengitetty ilma kulkeutui selässä olevaan säkkiin suodatettavaksi. Toisaalta vedenalainen maailma oli juuri sellainen kuin ennen kaikki valehtelivat: hiljainen. Eivät pauhanneet enää uloshengityskuplat korvan juuressa . Vain vaimea puhina säesti vedenalaisen maailman näkymiä ... Sukeltaja palasi juurilleen - kalaksi kalojen joukkoon - vaikka möhnäisessä satama-altaassa sukelsikin.

Esa Tienhaara Kasnäs Water Sportsista kertoo, että Atlantis maksaa nykyään n. 12 000 mk ja että niitä lienee Suomessa käytössä muutamia. Hengityskaasu pihisee 3 - 8 litran nitroksisäiliöstä. Laitteen sisuksissa asusteleva, hiilidioksia sitova kalkki joudutaan vaihtamaan neljän tunnin välein ja kertasatsi maksaa nelisenkymmentä markkaa. Mutta kierrätys kannattaa: viiden litran kaasusäiliö riittäisi 40 metrissä kahdeksi tunniksi. Sukeltajan maailma voisi siis ihannetapauksessa olla hiljainen myös pinnan päällä, kun kompressoria ei viikonloppureissullekaan tarvitsisi roudata mukaan.

Koko seurueen säiliöt mahtuisivat kompuran viemään tilaan!

SUKELLUKSEN TULEVAISUUITA?

Nitroksia käyttämällä voidaan siis pidentää suoranousuaikoja sekä lyhentää dekopysähdyksiä ja sukelIusten väliaikoja. Vaihtoehtoisesti voidaan kasvattaa turvamarginaalia sukeltajantaudin

suhteen, kunhan kunkin kaasuseoksen syvyysrajoitus muistetaan huomioida.

Suomessa CMAS-nitroksikoulutus aloitettiin 1997. SUSL on CMAS:n liittojen eturintamassa. lisäksi SUSL on julkaissut täydellisen, suomenkielisen opetusmateriaalin, joka kuuluu maailman parhaisiin nitroksioppikirjoihin.

Nitroksi *- sukeltaja voi jatkokouluttautua nitroksi **-kurssilla.

Jatkokurssi sisältää koulutuksen yli 40% happea sisältävien kaasujen käyttöön sekä kaasujen vaihtoihin kesken sukelluksen.

Tulevaisuuden visioissa asiaan perehtyneet trimiksisukeltajat painuvat Suomessakin aina satoihin metreihin asti - turvallisesti .

Ilmasukellus ei varmasti katoa.

Silti yhä useampi 2000-luvun sukeltaja käyttää tiettyyn syvyyteen räätälöityä seos kaasua optimoidakseen sukellusaikansa. Nitroksikaasua saa maassamme jo useasta paikasta, ja onkin vain ajan kysymys, milloin ehta suomalainen nitroksi on jokaisen urheilusukeltajan ulottuvilla. ~

.

LAHDE SUKELLUSLOMALLE! Poimi tästä talven parhaat kohteet: harrastajille. Punainenmeri upeine koralleineenja tuhansine värikkäine kaloineen on jokaisen sukeltajan unelma.

Tutustu Thaimaan kauniin Phuketin saaren rikkaaseen Tai lähde toiseen Punai- vedenalaiseen elämään kokesenmeren sukeltajien kult- neiden suomalaisten sukeltikohteese~n, Egyptin luskouluttajien johdolla. uutuuteemme Sharm eI Ohjelmassamme on myös sukellussafareita Similanin Sheikhiin.

Sharm eI Sheikh on todel- ja Surinin saarten huippulinen sukeltajien paratiisi, olosuhteissa, lähtöpäivät joka sopii lajin omatoimisilIe 1 1.1. ja 22.2.

Nauti Punaisenmeren ihmeistä Eilatin ainutlaatuisissa olosuhteissa Osku Puukilan vetämillä sukellussafareilla, lähtöpäivät 7.12., 8.2., 8.3. ja 5.4.

aurinko matkat

HELSINKI Aleksi 38 (09) 1233 233

LAHTI Torikatu 3 (03) 7340456

OULU PakkahuoneC1lkatu 10 (08) 374 022

TAMPERE Teatteritalo Hämeenkatu (03) 2237220

TURKU Kristiinankatu 10 (02) 275 1100

joutuu valmistautu Suomenlahd silakatkin puhuu Kesällä Osmo Puukila oli jälleen Suomessa, työn ohella tapaamassa tuttuja ja myös sukeltamassa, koska mihinkä kissa karvoistaan pääsisi.

Osoituksena siitä arvostuksesta, jota hänen persoonaansa ja ammattitaitoaan kohtaan tunne. taan merivoimissa, Osmo oli viime kesänä leikkimässä saaristossa "isojen poikien leikkejä" yhdessä laivaston sukelluskouluttajien kanssa. Osku tallensi lukkarinrakkaudesta vanhaa aselajiaan kohtaan laivaston koulutuskäyttöön arkistokuvaa veden alta mm. hylyistä ja sai ansioistaan hyvin harvinaisen tunnustuksen: kultaiset laivaston sukeltajansiivet upotettuina hylkytammipuuhun. Sellainen kunnianosoi-

tus on vain kerran osoitettu tätä ennen kantahenkilöstön ulkopuolelle.

Oskun ammattitaito on kovassa kurssissa myös sukelluslaitteiden valmistajien ja maahantuojien keskuudessa. Monet mittari- ja tietokonemallit ovat saaneet Oskun mukana kovaa testikyytiä ennenkuin ne on päästetty harrastajien sukellusturvaksi.

Eikä ole vähäinen kunnia sekään, että saksalainen filmijätti Agfa on Oskun maailmankuulujen kuvien sponsori ja teknisen laadun takaaja.

Kylmissä vesissä koulutettu ja karaistu suomalaissukeltaja tietenkin nauttii Punaisen Meren hivei evästä lämmöstä. Siitä huolimatta sukellus Suomenlahteen

Kultaiset laivaston sukeltajasiivet upotettuina hylkytammipuuhun: harvinainen kunnianosoitus, jonka Osku sai toisena kantahenkilökunnan ulkopuolisena kautta aikain. Luovuttaja kapteeniluutnantti Jörgen Engroos.

•• •• •• •• • • :~;~:;;~~=·~F~:.;;,,~~~,:~ • Professional Diving1rfstiUCt6r and ;:':' >....

••••

~Z':,..: ~'i~"'"

Underwafer Phofographer

•

.! :."';

(r .~ ~:t

on Oskullekin kuin säännöllinen raudan karkaisu teräkseksi, joka pitää terveesti isänmaan mielessä ja muistot sukelluskoulutuksesta laivastosta pinnalla.

Osku sen enempää kuin muutkaan laivaston miehet eivät tekemisiään ja uhkaavia varustuksiaan liiemmin ulkopuolisille selittele. Mitä sitä rautalangasta vääntämään, kuvat kertokoot niin NATO:lle kuin muillekin Suomenlahden aluevesien loukkaamattomuutta ymmärtämättömille, että sen viimeisen karin takaa voi uida vastaan yllättävän iso ja ärhäkkä tappajahau ki.

Kun yritämme vitsailla siihen suuntaan, että ruotsalaisten näkemien mystisten "sukellusveneiden" vanavedet saattaisivat johtaa Suomen rannikon suuntaan ja ollakin pelkkiä ilmakuplia, Oskua ei naurata ollenkaan.

Veden alla on aina tosi kyseessä.

Q.1 Teksti Timo Karppi Kuvat Osmo Puukilan arkisto

Sukella Meille Edullisille-Ostoksille I

n

MARKKINOIDEN Koflil:i.

ASIANTU

EILAT: .. Sukellus- ja jatkakurssit CMAS/PADI min. 1 .. .. .. .. .. .. ..

Divemasterkurssit Ryhmäsukellukset Introsukellukset, min. ikä 7 Kertauskoulutus kokElmattomillii Veclenalaiskuvaukset virl~n/nlhnln Sukeltajien majoitukset Sukellusvarustemyynti

UUTUUS: Sukelluskurssien .... ,.""'~W"',-­ Eilatissa nyt

-=--='--'-".="!Z:;~~

Soita ja tilaa heti 1 Rahtivapaasti,myös rahoitus Kun suunnitfelef Puh/Fax 990-972Mobile 990-972-52-964037

•••••••••••••••••••••••••••••••••

PADI-Cenl'er Pirttilei Oy p.03.6828621 H M L

Merenkulkuun, merisotiin, mereen ja laivoihin liitetään vain miehet. Asia ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertainen. Ei menneinä aikoina, eikä varsinkaan nykyään, kun eri maiden laivastoissa seilaa naisia niin rauhanomaisissa kuin militaarisissakin tehtävissä. Antaa nyt kuitenkin nykypäivien laivaelämän olla ja mennään ajassa taaksepäin.

NEUVOKKAITA NAISIA MERELLÄ MARyREAD

Mary Read oli skottilainen orpo, joka jo lapsena sai totutella pojan vaatteisiin. Kotikylässään Mary oppi pitämään puolensa ja tulemaan omillaan toimeen. Vilkas veri veti kuitenkin maailmalle ja pian Mary soti Flanderissa.

Mary rakastui rykmentin kanttiininhoitajaan ja paljasti todellisen sukupuolensa.

Jonkin aikaa Mary eli kaksoiselämää - pääasiassa että palkka juoksisi. Kunnes mies sitten kuoli kapakkatappelussa ja Maryn oli valittava kapakoitsijan tai sotilaan tehtävät. Koska niihin aikoihin solmittiin myös rauha, oli ratkaisu helppo. Jonkin aikaa PunaMaryn kapakka menestyi, mutta kun rauha pitkittyi, loppuivat myös sotilaiden rahat. Leipä oli pidemmän päälle tärkeämpää kuin viini.

TAKAISIN MIEHEKSI

Mary myi kapakkansa, pukeutui mieheksi, hakeutui satamaan ja otti pestin hollantilaiseen laivaan, jonka päämääränä oli Länsi-Intian saaret. Hollantilaiset oli-

vat lastanneet laivansa täyteen lasi helmiä, kangasta ja kaikkea muuta mahdollista. Mutta voitonhimoissaan he olivat unohtaneet, että Länsi-Intian saarilla ei kunnioitettu muuta kuin pääkallolla ja sääriluilla koristeitua lippua.

Hollantilaiset luottivat kuitenkin oman lippunsa turvaan ja unohtivat tykit laivastaan. Eräänä aamuna sumun seasta paljastui toinen alus, joka tervehti täysIaidallisella. Pian alukset olivat kyljittäin.

Hollantilaiset yrittivät jonkinlaista vastarintaa, mutta aseisiin tottumattomina heidät kolkattiin. Kunnes kannella piti puoliaan vain yksi merimies. Pian hänetkin nujerrettiin ja heitettiin riviin muiden joukkoon. Kuten arvata saattaa, oli viimeinen hukarinheiluttaja Mary Read.

Kapteenin saatua selon laivan lastista ja todettu aan että sen myymisestä ei olisi kuin vaivaa, antoi hän hakata reiän laivan pohjaan ja ajoi hollantilaiset aluksen isoon veneeseen kannella. Jos vene jäisi pinnalle laivan upotessa ja he olisivat vapaat purjehtimaan minne mielivät. Ellei, olisi kohtalo märkä ja kolkko. Maihin oli matkaa satoja maileja.

Yhden merimiehistä kapteeni otti kuitenkin erilleen pelästyneestä laumasta ja tarjosi Puna MarylIe paikkaa laivastaan. Mary oli taas ratkaisun edessä, liittyäkö meri miehenä merirosvojen joukkoon vai jäädäkö odottamaan kuolemaa uppoavan laivan kannelle. Kummassakin menisi henki ennemmin tai myöhemmin.

Myöhemmin, päätti Mary ja kiipesi mustanlipun laivaan ensimmäisen kerran vuon na 171 O. MERIROSVO MARY READ

Uusi kapteeni Jack Rackham, entinen englantilainen kaappari, josta oli tullut Kalikoo Jackina tunnettu ja pelätty meri rosvo.

Uuden kapteeninsa alaisena Mary kunnostautui useissa kahakoissa.

Monet vaiheet koettiin turkoosilla merellä mustan lipun alla, kunnes sitten mustan lipun veljeskunnan kapteenien välille syntyi riita hyökkäämisestä suuren ja vahvan ranskalaisen sotalaivan kimppuun. Riidan seurauksena laivat lähtivät eri suuntiin Bane ja Yates ranskalaisen kimppuun kohtaamaan loppunsa tykkitules-

sa ja Kalikoo Jack turvapaikkaansa Providencen saarelle.

Saarella oli jo ennestään suuri joukko pienempiä aluksia odottelemassa saaliita. Joukon jatkona oli myös meren pohjasakkaa ja työttömäkSi jääneitä merimiehiä, joilla oli aikaa rymistellä kapakoissa.

Kapteeneilla oli oma kantakapakkansa, jossa oli tarjoilijana Anne Bonny, erään laivurin mukaan karannut ja monien vaiheiden jälkeen saarelle kulkeutunut pormestarin tytär. Kapteeni Kalikoo Jack rakastui päätäpahkaa kauniiseen Anneen, eikä aikaakaan kun kapakka jäi ilman tarjoilijaa. Kalikoo Jackin lähtiessä merelle lähti myös Anne - ja Mary Read. Salatakseen sukupuolensa vaihtoi Annekin hameen miehen vaatteisiin.

TUOMIOITA JAETAAN

Jamaican uusi kuvernööri oli saanut ankarat ohjeet rauhoittaa Länsi-Intian saaristo.

Jonkin aikaa kului ennenkuin kuvernöörin yhdistyneet laivastovoimat pääsivät voitolle. Merirosvokapteeni toisensa jälkeen koh-

tasi loppunsa. Vihdoin tuli myös Kalikoo Jackin vuoro. Hänen maatessaan juovuksissa hytissään pääsi englantilainen kauppalaivaksi naamioitunut sotalaiva yllättämään ankkurissa olleet merirosvot ja tilanne ratkesi pian.

Tutkittaessa miehistöä paljastuivat myös Anne Bonny ja Mary Read. Hämmästys oli melkoinen, kun miehistöstä löytyi kaksi naista.

Miesten kohdalla asia oli selvä, "viisikierteinen kravatti" .

Naisten kohdalla tilanne oli ongelmallisempi. Anne väitti olevansa raskaana ja Mary oli vakavasti haavoittunut. Kuvernööri Lawes päätti odottaa ennen tuomion langettamista, että Mary Read paranisi ja Anne synnyttäisi. Kohtalo oli kuitenkin päättänyt toisin.

Mary Read menehtyi haavoihinsa keväällä 1720 ja välttyi näin maalliselta tuomioita.

Anne Bonnyn pelasti suku, joka oli kuullut hänen kohtalostaan. Vaikutusvaltaansa hyväksi käyttäen hänelle järjestettiin armahdus.

ANNA-MARIA ENGSTRÖM

Myös meidän kotoisilta vesiltämme tunnetaan naisia, jotka ovat merkittävällä tavalla vaikuttaneet tapahtumiin, eivät merirosvoina, mutta laivoilla kuitenkin.

Anna-Maria oli 28-vuotias. Hänen isäntänsä oli maJun P.H.Scharff, joka palveli Kustaa III:n laivastossa. Kaikin puolin kunnollinen merikarhu, joka eli vain laivalleen. Emäntä keksi keinon, jolla saisi edes jollain tavalla hoivattua miestään. Hän puhui ympäri rotevan piikansa pukeutumaan mieheksi ja lähtemään laivalle mukaan.

Suurehkoon saaristolaisalukseen ahdettiin Anna-Marian isäntä neljänkymmenen hernetynnyrin, kymmenen lampaan ja monenmoisen laivan huollossa tarpeellisen esineen kanssa. AnnaMaria seurasi mukana "varastonhoitajana ". Miehistönä laivalla oli viisi laivamiestä.

Viipurin kujanjuoksun aikana alus sekaantui venäläisten joukkoon ja sai tykinammuksen vesirajan alapuolelle. Laivan kyljestä repesi suuri kappale laudoitusta ja vesi alkoi tulvia laivaan. Laiva-

miehet luulivat laivan uppoavan ja hyppäsivät mereen. Anna-Maria oli toista mieltä. Haavoittunut majuri ja kallis lasti oli pelastettava. Anna-Maria siirsi lampaat ja osan hernetynnyreistä laivan toiselle laidalle saaden aluksen näin jonkin verran kallistumaan ja vahingoittuneen kyljen veden pinnan yläpuolelle.

Tykinammuksen reikään AnnaMaria kiilasi riepuja ja puutavaraa saaden vuodon kuriin. Monien vaikeuksien jälkeen hän ohjasi aluksen matalaan rantaan omien puolelle, jotka ottivat niin laivan kuin majurinkin huostaansa.

Taistelun jälkeen Anna-Marialle oli luvattu palkkio, mutta kun sitä ei kuulunut, sisuuntunut piika ki~oittu suoraan kuninkaalle ja kuvaili kirjeessään itsensä köyhäksi ja turvattomaksi. Hän kertoi istuvansa pennittömänä ja leivättömänä odottamassa paikkaansa edes meri miehenä olostaan. Anomuksen liitteenä oli majuri Leijonanckarin todistus siitä, että piika Anna-Maria Engströmin kertomus oli totuudenmukainen ja että hänelle oli urotyöstään luvattu palkkio ja mitali. Saatuaan kuulla asian oikean laidan Kustaa 111 myönsi AnnaMarialIe rinnassa kannettavan kunniamerkin ja antoi hänelle 50 riikintaalarin palkkion.

Jopa joulupukilla on kokokasvonaamari.

Miksi ei sinulla?

Urheilusukeltajat ovat jo kauan etsineet turvallista ja ennen kaikkea suhteellisen edullista kokokasvomaskia.

Nyt se on täällä, uusi Ocean ReefNeptune II. Nyt tutustumishintaanl

Eka Metsävuori

2 260

(voimassa 31.12.97 saakka).

.-

ovh2.680.-

Kuivapukuja lämpimään jouluhintaan

.. POLAR BEARS nto 4.000 ... .. Pur.. Suit nto 4.700 ... koskee vain varastossa olevia pukuja

- kaikki aluspuvut .. 20% - Xerotech .. kuivakäsineet .. 20%

Nyt sukellustietokone tasarahalla!

Benemec Classic 1.000.APEKS-sukeltajankellot 600.-

TERESIA MARIA THESLÖF

Teresia oli miehensä mukana laivalla kun laiva joutui mukaan Ruotsinsalmen taisteluun. Armida-Iaivan joutuessa tuleen kaatuivat kaikki komentavat upseerit ja Teresia otti tarmokkaasti komennon käsiinsä hoitaen laivan päällikkyyttä taistelun loppuun.

Taistelun oltua voittoisa ja laivan täytettyä tehtävänsä tekivät miehiset laivapäälliköt kuninkaalle ehdotuksen, jonka perusteella Kustaa 111 myönsi hänelle laivaston kapteenin valtaki~an, vapaana palvelusvelvollisuudesta.

Kapteeni Teresia Maria Theslöf kuoli 69-vuotiaana Tukholman Serafimen sairaalassa 2. helmikuuta 1799.

Q)

toimitus: - lasin suoja-visiiri säilytyspussi - työkalut - opetusvideo, käyttöohje ja takuutodistus

ja riisua - kaikki regut sopivat - helppo tyhjentää - ei huurru - hyvä paineentasausestelmä

-......J-".....

Hanki nyt kunnollinen regu talven ativille sukelluksille .. jouluhintaan

.. APEKS TX50D 2.180 ... .. APEKS TX40d 1.780... .. APEKS TX40 octo 670 ... .. APEKS Octo+ 880 ...

Koulutuskäyttään edullisesti

.. SEAC ZX.. 2000 .. SEAC ZX Octo

1.090...

590...

64200 Närp .

Puh. (06) 2243590.0400-563866 Fax (06)2243610

uvauksen -kilpailut 1996 sjuhlaa" Vasemmalla Per Eiden A-Iuokan voittokuva.

Alla John Butlerin C-Iuokan voittokuva.

Kilpailuun oli 12 osanottajaa lähettänyt yhteensä 125 kuvaa.

Ruotsista osallistui neljä, No~as­ ta kuusi ja Tanskasta kaksi kilpailijaa. Suomesta ei ollut yhtään osanottajaa. Tuomariston puheenjohtajana toiminut Vesa Niemi lajitteli kuvat viiteen eri sa~aan .

Tuomaristo katsoi kuvat sa~akoh­ taisesti ja valitsi jokaisesta sa~as­ ta kummenen parasta kuvaa. Kuvien tuli olla pohjoismaisista vesistöistä otettuja diakuvia.

SARJAT

Luokka A kilpaili makrokuvilla.

Sarjaan osallistui 32 korkeatasoista kuvaa joista kärkikolmikko erottui selvästi. Kuvien rajaukseen tuomaristo toivoi kiinnitettävän lisähuomiota. Kolme parasta sijaa jakautuivat seuraavasti : 1. Per Eide, Norja 2. Astrid WolI, Norja 3. Fredrik Ehrenström, Ruotsi Luokan B - normaalit laajakulmakuvat. Osallistuneen 27 kuvan taso oli korkea ja vaihteleva. Parhaat kuvat erottuivat omana kokonaisuutenaan .

1. Per Eide, No~a 2. John Butler, No~a 3. Fredrik Ehrenström, Ruotsi Luokka C - kreatiiviluokka koostui 19 kuvasta, joiden tasoerot olivat suuret, joskin näistäkin parhaat erottuivat selvästi.

Osa kuvista ei täyttänyt sarjan kriteerejä.

1. John Butler, Norja 2. Per Eide, Norja 3. Fredrik Ehrenström, Ruotsi Luokka D - vapaa luokka. Kokonaistaso oli vaatimaton ja kuvauskohteet toistivat itseään, eikä joukossa ollut yhtään puhutteievaa kuvaa. Sarjan paras kuva erottui selvästi .

1. John Butler, Norja 2. Oddmund Reite, Norja 3. Christer Knutsson, Ruotsi Kalapotretit olivat luokassa E. Kuvien taso oli mielikuvitukseton ja vaatimaton, joskin paras kuva

erottui selvästi tasapaksusta kokonaisuudesta.

1. Oivid Tojen, Norja 2. Fredrik Ehrenström, Ruotsi 3. Fredrik Ehrenström, Ruotsi POHJOISMAIDEN PARAS

Parhaan kuvaajan arvonimen

jakoivat tasapistein norjalaiset Per Eide ja John Butler. Kumpikin voitti kaksi sarjaa korkeatasoisilla kuvilla, jotka tuomariston mielestä eivät tehneet eroa kilpailijoiden välille. Heidän jälkeensä sijoittuivat Fredrik Ehrenström Ruotsista, Oivind Tojen No~as­ ta ja Astrid WolI No~asta . ~

PM-kuvakilpailun tuomaristo koostui seuraavista henkilöistä: Kari Hokkanen, mainosgraafikko, sukelluskuvaaja, Kuusankoski Jari Pynnönen, sukelluskuvaaja, kouluttaja, Koria Pekka Perätalo, ammattisukelluskuvaaja, kouluttaja, Kuusankoski Tuomariston sihteerinä toimi Marjukka Metso, HSO, Kouvola.

Cl â&#x20AC;˘

SERTrRomJ LAATUJARJESTfiLMA

The automatie, low profile outlet valve is placed on the left sleeve.

The hood of the Ursuit Dry Suit is manufactured of 5 mm neoprene. The face seal is of durable smooth skin neoprene.

The neck seal as well as the wrist seals are of latex rubber.

Additional equipment: Cuff ring set, undersuits, dry gIoves (3-finger neoprene, 5-finger latexl.

The Ursuit dry suits are delivered with carrying /storage bag, service kit, and instruction manual.

The built-in suspenders are adjustable.

URSUIT 2512 STD URSUIT 2520 PRO

Suit Sizes: OllS, 02/M, 03/L, 04/XL, 05/XXL.

The zipper is gas and water proof. Model Ursuit 2520 Pro has a front zipper covered by a protective strip, which protects the zipper from dirt and af the same time prevents the BC from abrating against the zipper teeth.

0403 CE 95

URSUR

P.O.Box 15, Teollisuuskatu 34 FIN -20521 Turku, Finland Phone: int-358-2-2376 700 Fax: int-3 5 8-2-23 77 430

'"< <

<

<

o

Olemme erikoistuneet painaDlaan laadukkaita • luetteloita • mainospainotuotteita • teknisiä tuotemanuaaleja • markkinointiesitteitä • yrityslehtiä

HANSAPRINT ON JOHTAVA SUOMALAINEN GRAAFISEN ALAN PALVELUYRITYS. SINUA PALVELEMASSA ON TURUSSA JA SALOSSA KOLMESSATUOTANTOYKSIKÖSSÄ YLllSOAMMATTILAISTA.

Meiltä saat enemmän kuin perinteistä painopalvelua. Tarjoamme uusinta tietotekniikkaa mm. d tp-ohjelmistotuen ja tledonsiirron alueilla. Kanssamme on turvallista siirtyä digitaaliseen maailmaan - HANSAPRINT on hyvä paino verkossasi.

HANSAPRlNT Oy, PL 501,20101 TURKU. Puhelin (02) 2693311, telefax (02) 269 4425, ISDN (02) 234 1545 PL 11Y, 24101 SALO. Puhelin (02) 77 021 , telefax (02) 770 2444, ISDN (02) 777 9020 Helsingin myynti, Pieni Roobertinkatu H A, 00130 HElSINKI. Puhelin (09) 853 951, telefax (09) 853 9552 1M . / http://www.hansaprlnt.fl

UUSIA SEUROJA

Tervetuloa toimintaan seuraavat uudet seurat: Nekton Loviisasta ja Korpo FBK Korppoosta. Kasvu on ollut tasaista, seuroja on nyt 190, jokohan ensi vuonna tulee luku 200 täyteen. Suomen Gallupin tekemän liikuntatutkimuksen väliaikatieto kertoo, että urheiluseurat ovat säilyttäneet asemansa aikuisten liikunnan järjestäjänä.

Kansalais- ja työväenopistot, kunnat ja yksityiset yritykset ovat menettäneet markkinaosuuttaan. Ilman Gallupin tutkimustakin me tiedämme sen! Hyvä me!

Sukellus on ns. haluttujen lajien listalla 18. Taakse jäävät mm . ilmailu, jääkiekko, squash, pesäpallo, salibandy, suunnistus, autourheilu, judo, karate jne. Eniten suomalaiset 19-65-vuotiaat haluaisivat harrastaa uintia, hiihtoa, tennistä, sulkapalloa, golfia, pyöräilyä, jalkapalloa jne.

Seuraamme liikuntagallupin tuloksia ja iloitsemme sukelluksen ja seuratoiminnan menestyksestä.

NAUHormKO JOKU?

ANSIOrruNElTA jÄSENIÄMME

Kultainen ansiomitali Kalevi Turkka Tampereen Urheilusukeltajat Hopeinen ansiomitali Ilkka Kinnunen Kotka Divers ry Juha Tulimaa " Hannu Kormi Pronssinen ansiomitali Jouni Pukki Kotka Divers ry Jorma Gustafsson " Jari Karppanen Teemu Laakkonen Tommi Sahari Arto Ahokas Tiina Karppanen Pertti Ruuskanen Kainuun Urheilusukeltajat ry Osmo Puukila Helsingin Palolaitoksen sukeltajat Timo Jokinen Tampereen Urheilusukeltajat

Lokakuun puolessa välissä tuli 1V:stä mahdollisesti No~assa kuvattu "Kohti syvyyksiä" tms. Oli kuulemma ollut tosi hyvä juttu, joten sitä kaipailee muutamat sukeltajat. Jos voit auttaa, soita toimistoon. Kiitos .

MINNA PAJUNEN JÄTn MEIDÄT

Toimistosihteerimme viimeinen työpäivä oli 29.10. Nyt se on kuitenkin totta, kuten vähän arvelin jo kesäkuun lehdessä. Väliaikaisuutta jatkettiin vuoden loppuun, mutta hyville näyttää olevan kysyntää, Minna sai vakinaisen paikan kansainvälisestä yritysmaailmasta. Onneksi olkoon!

Toivomme taas kerran teiltä ymmärrystä 'jos toimisto ei toimi ".

RAUHALLISTA JOULUA JA TURVALLISTA UUTTA VUOTTAf

SUOMEN GALLUPIN VÄLlAlKATIJLOKSIA

Aikuisten mielenkiinto on selvästi lisääntynyt niin sanottuja ekstreemejä lajeja kohtaan, esimerkiksi sukellusta (55.000 - vuoden 1994 tutkimus 30.00m, ilmailua (50.000 - 30.00m ja triathlonia (75.000 1994 ei listoilla) kohtaan, tutkimusjohtaja Juhani Pehkonen Suomen Gallup Oy:stä toteaa.

Kiitos hyvästä yhteistyöstä, soitellaan, soitellaan

. TÄSSÄ TOIMITUSSIHTEERI " '~';"' "

~"

. . .jJ". .'::

,.,

:.;;J,

Taas minulle tipahteli postista OSOITTEEN MUUTOKSIA, jotka toimitin eteenpäin. Vain ja ainoastaan SUSL:n toimisto pitää jäsenrekisteriä. Tässä lehdessä on uusi tarkennettu osoitteenmuutoslomake. Käytä sitä jos muuttelet.

Lehteen on toivottu KYSYMYS- JA VASTAUSPALSTAA. Idean toteutus on kiinni vain siitä, että on kysymyksiä joihin hankin mahdollisimman asiantuntevan ja asiallisen (tai asiattoman, riippuu kysymyksestä) vastauksen. Hopusti siis raapimaan pää-

nupista visaisia kysymyksiä. Lyhyitä ja ytimekkäitä. ei novellia.

Ki~aa pulmasi paperille ja faxaa tai postita minulle. Yhteystietoni ovat juuri nyt kädessäsi olevan lehden sivulla numero kolme.

Leena Koivumäki

PUOLEN AITAA N Tällä kerralla Turkkiin meno- massa päivän sukeltajat hotelmatka kesti 12 päivää, aikaa kun leistaan ja sen jälkeen alkoi tietuntui olevan ruhtinaallisesti. tenkin normaali veteen menossaMatkustusvälineenä oli 1500 mk hässäkkä. Se on joka paikassa maksanut Warre ja reitti kulki samanlaista, täällä tosin vielä liViro, Latvia, liettua, VaIko-Venä- säksi kielisekamelska. jä, Ukraina, Romania, Bulgaria ja Paikassa sukelletaan kahdesti Turkki. Mielenkiintoista ... mut- päivässä. Välillä tullaan takaisin ta en kyllä aja sitä uudelleen, satamaan ja keskukseen syö4300 km niitä seutuja riitti. Mie- mään ja tankkaamaan pullot ja leen on kyllä jäänyt se helpotuk- vaihtamaan sukeltajia. Yösukelsen tunne, kun tuttu Kale näkyi luksia järjestetään, jos halukkaita riittää. Niissähän on omat mietaas paikallaan.

Kale sijaitsee Alanyassa, se lenkiintonsa, vaikka olen sitä korkea linnoitusniemi, jonka ym- mieltä, että Suomessa saa yösupärille kylä on rakentunut. Kale keltaa ihan tarpeeksi. on tosin minulle tullut tutummaksi pinnan alta näiden kolmen vuojOUSTAVUUITA YHTEISTYÖLLÄ den aikana, jotka olen siellä suTänä kesänä sukeltajia oli tupkeltanut.

Eihän Välimeri mikään Punai- lasti edelliskesään verrattuna. nen Meri ole, mutta aina se nämä Joinain aamuina kiroiltiin hartaaskotiolot voittaa. Tällä kertaa olin ti, että miten halavatussa me sopinut poikien kanssa, että vii- saadaan kaikki nämä ihmiset vevyn niin kauan kuin se vain on teen. Jotenkin se kuitenkin aina mahdollista, maksimissaan kui- järjestyi, kamoja lainattiin toisilta tenkin kolme kuukautta, jonka voi keskuksilta tarpeen mukaan. ilman viisumia maassa viettää. Keskuksella on kaksi venettä ja CEikun vedessä ... sukeltamaan- satamasta voi onneksi vuokrata han tänne on tultu ja töihin). lisää.

Tavallisesti ilmestyin aamulla Porukka jaettiin tason mukaikeskukseen puoli yhdeksän ai- sesti venekuntiin ja varustettiin koihin, paikkojen kohentelua ja riittävällä määrällä oppaita, joisodottelua. Pojat kävivät noukki- ta tosin osa hallitsi englantia vain

varusteiden nimien verran. Turkissa kun on sellainen laki, että veteen saa mennä vain turkkilaisen kanssa. Itse olen näköjään jo saanut 'ylennykseni' turkkilaiseksi, koska sain viedä väkeä itsenäisesti. Tänä vuonna onneksi paikalla oli käytössä muitakin eurooppalaisia oppaita ja kouluttajia. Glen, joka ulkonäkönsä puolesta meni täysin turkkilaisesta, vaikka oli pesunkestävä engelsmanni. Roar, joka kuten nimikin

sanoo, on No~asta, Mikael taasen kuullostaa ilmiselväitä ruotsalaiselta. Pojat vetivät etupäässä kursseja.

Aamupäivällä olin usein vetämässä introja. Niitä pidettiin kahdenlaisia: joko suoraan veteen max 5 metriä, perusasiat kerrotaan matkalla. Järkevämpi Ckalliimpi) intro sisältää parin tunnin koulutuksen ja allassukelluksen aamupäivällä ja iltapäivän sukellus on meressä. Ne olivat mielen-

kiintoisia, ihmiset tietenkin jännittivät sitä mitä oli tulossa, ja puolen tunnin pyrähdyksen jälkeen muistavat sinut koko ikänsä.

Iltapäiväisin oli usein paljon väkeä, luultavasti sukeltajatkin haluavat nukkua aamuisin pidempään . Pahin päivä oli se, jolloin laitettiin aloittelijat yhteen veneeseen, kokeneimmat toiseen. Kokeneimmat veteen , vene satamaan hakemaan lisää väkeä. Veneellinen sukeltaneita satamaan, vene takaisin uusien sukeltajien ja varusteiden kanssa. Ja vielä kierros. Sinä iltapäivänä vedessä kävi varmaan 50 henkeä, itse olin vedessä 4 tuntia.

JA MITÄ ME SIELLÄ KATSELTIIN

Olosuhteet ovat kutakuinkin tyydyttäviä: veden pintalämpö 28 astetta ja näkyvyyttä riittävästi.

Hylkyjä ei ole, vaikka paikka on ennen ollut merirosvojen tukikohta. Laivamadot ja turkkilaiset sukeltajat ovat tehtävänsä tehneet aikoja sitten .

Pientä ja värikästä Välimeren seudun kalaa on paljon, suuremmat eivät viihdy lämpimässä ja matalalla. Mustekalan löytää melkein joka keikalla, jos on tarkkaavainen. Muutenkin kannattaa kurkkia kalliokolojen alle, siellä on värikästä kasvustoa. Kotiloita ja simpukoita ei kannata kerätä mukaan, asuntopula on armoton veden allakin. Kaksi ja puolimetrinen paholaisrausku jäi pysyvästi mieleen, samoin yösukelluksella vahingossa bongaamani metrinen kilpikonna. Kalastajien saama 250 kiloinen valaanpoikanen puhutti kylän väkeä pitkään.

Taas kerran tuli luvattua itselleni , että talven aikana opettelen tämän kalakunnan nimet englanniksi, saksaksi, ruotsiksi, suo-

meksi sekä tu rkiksi. Pojilta jos kysyy fisun nimeä, saa turkkilaisen nimen , jonka alkuosan unohdat jo ennen kuin loppuosan kuulet.

Vetenalaisen elämän lisäksi paikkakunnan erikoisuuksiin kuuluvat ehdottomasti luolat. Niitä on monentasoisia, turistit viedään jostain syystä niihin helpompiin. Osa luolista on avoimia, joten ne ovat pinnan alta hyvin värikkäitä eikä edes lamppuja tarvitse. Lempiluolaani jouduin heti ensimmäisellä sukelluksellani Turkissa. Se ei ole avoin, sisään mennään 15 metrin syvyydestä.

Luolassa on ilmatasku, johon noustaan ja ilma on hengityskelpoista. Se avautuu isoksi tippukiviluolaksi , jossa on tietenkin onkaloita, sekä ilman kanssa että pinnan alla. Sääli vain,. että joku sukeltajien alalaji on viime vuosina katkonut monia tippukiviä matkamuistoksi. Luolaan on kaksi reittiä: turistireitti sekä hankalahko omaksi iloksi reitti.

LUOLlSSAKIN ON

Myynnissä on uusi varustekassi, johon mahtuu hyvin räpylät ja muuta tarpeellista sukellustavaraa, Kassi on n, 75 cm pitkä, 25 cm leveä ja 28 cm korkea. Kassi on jaettu pitkittäissuunnassa kahteen eri suureen osaan, joista toisen voi jakaa vielä kahtia irroitettavalla "väliseinällä" . Kassin molemmissa päädyissä on soljelliset taskut ja pitkällä sivulla yksi vetoketjuIlinen iso tasku, johon on painettu CMAS:n logo kolmivärisenä. Samalla sivulla on myös paikka nimilapulle. Kassissa on sekä olka- että käsihihnat. Kassin väri on laivastonsininen ja tereet ovat keltaiset.

Kassin hinta on 150,-.

Tilaa omasi liiton toimistosta 09-3481 2258

MAHDOLLISTA KÄYDÄ

Luolasukelluksessa on tietenkin omat riskinsä, eikä sinne kokemattomia viedä. Belgialaistyttö, joka kävi PADI Open Waterkurssinsa keskuksessa, poltti päreensä, koska emme vieneet häntä heti kurssin jälkeen luoliin.

Näin tytön pari päivää sen jälkeen Pirat's Cave:ssa kilpailevan sukelluskeskuksen porukan kanssa. Kysyin, eikö hän tajua riskejä, joita hän ottaa, sillä samaiseen luolaan menehtyi alkukesästä samalta porukalta yksi hollantilaismies. -WeII, I didn't die . . . CGrrrr .. J Norjalaismies kertoi ensin olevansa laivaston sukeltaja ja pää-

/

VIKING SÄÄTÖTILAVUUSPUKUJA alk. 2300,Uusia ja vähän käytettyjä

URSUH 09

1/

VARUSTEKASSI

Teollisuuskatu 34 PL 15 P.O.Box FIN-20521 TURKU Tel int. +358-(0)2-237 6700 Fax +358-(0)2-237 7430

Kasnäs WaterSport Kaikki Tekniikkasukelluksesta · Happihuollot · Nitrox Trimix Heliox täytöt odottaessa · Koulutus · Kouluttajakoulutus · Sekoituspaneelit · Happiyhteensopivat voiteluaineet · Suodattimet · Sekoitusjärjestelmät · Rebreather vuokraus

Kesällä vakioretket La uan tai: Utö Sunn un tai: Bengtskär Sukella turvallisesti 100 Metriin asti tule Trimix kurssille

Kasnäs Watersport Oy 25930 Kasnäs Puhelin: 0400 530 541. Fax: 02 466 2403

si kokeneitten mukaan. Mukana kaksi opasta, kun luoliin oltiin menossa (toinen vie porukkaa ja toinen pitää perää). Veneessä kaveri sanoo mulle, että tarvitsee oman oppaan, koska ei ole sukeltanut 15 vuoteen. Kiitti! mistäs sellaisen tähän hätään löydät? Lähdin kaverin kanssa veteen, ja huomasin, että se mitä ne puhuu polkupyörällä ajamisesta, ei pidä paikkaansa sukeltamisen suhteen. Kaveri oli unohtanut kaiken ja vielä luolaan halusi !! Sain tietenkin hillittömät haukut, kun pidin luolat näköetäisyytemme ulkopuolella.

Tämän kesän uutuutena oli watchdiving, jonka tarkoitus selvisi ainakin kanssamme kesän aikana sukeltaneille lukijoille. Kiitokset teille, toivottavasti näemme vielä joskus! Jätetään tämä sisäpiirin jutuksi.

SUKELLUSKESKUKSIA JOKA SORMELLE

Suomalaisia sukeltajia on vuosi vuodelta näkynyt paikalla enemmän ja enemmän, mikä on tietenkin myönteinen piirre. Turkkihan on vielä nykyään edullinen matkakohde, ja sukelluksien hin-

natkin ovat käsittääkseni kohtuullisella tasolla. Maassa löytyy sukelluskeskuksia jokaisella turistipaikalla, niitä kannattaa kysellä paikan päältä. Satama-alue on hyvä kyselypaikka. Toki minultakin voi kysyä, jos haluaa varmistaa sukeltamisen onnistumisen etukäteen. Vhteystiedot saat lehden toimituksesta. Seuramatkaoppaitten tietämykseen voi tietenkin luottaa, muistaen kuitenkin, että heillä on diilit tiettyjen keskusten kanssa ja hinta saattaa olla sen mukainen.

Turkin parhaat vedet ovat kuulemma paikkakunnalla nimeltä Kas (s :n alla koukku). Itse en ole onnistunut siellä sukeltamaan, koska olen paikan päällä käynyt aina sesongin ulkopuolella, eivätkä he ole yhtä akkaa viittineet veteen lähteä viemään. Paikka ei ole suomalaisten matkanjärjestäjien kohteena, koska se sijaitsee hankalan kaukana lähimmästä lentokentästä, joka on Antalya.

HUOMIOITAVAA ENNEN MATKAA

Jos suunnittelet (sukellus)matkaa Turkinmaalle, on syytä ottaa huomioon:

Sesongin aikana sukeltajia ja turisteja on paljon ja se voi vaikuttaa mm hintoihin. Jos voit lähtöaikasi päättää, alku kausi tai loppukausi (huhti-kesäkuu, syyslokakuu) on järkeenpäypä vaihtoehto. Silloin ei edes ole niin tolkuttoman kuuma. Varmista etukäteen veteen pääsysi. Kaikki keskukset eivät ole auki ympäri vuoden.

Vuokravarustetaso ei ehkä ole ihan sitä mitä omat varusteesi, mutta ei niitten vuokratkaan kalliita ole. Turkkilaiset eivät yleensä varasta, niinkuin eivät suomalaisetkaan, eiväthän ? Vakuuta varmuuden vuoksi kamasi, harmittaa vähemmän jos jotain häviää. Vakuuta myös itsesi, sukulaisia harmittaa vähemmän.

Maassa sukelletaan maan tavalla. Saatat hämmästyä. Maassa myös eletään maan tavalla.

Saatat hämmästyä sitäkin.

Turkissa on aivan oma käsitys ajasta. Varaudu siihen, yavas, yavas ... bekle, bekle . .. otur, otur ... are you divers ? HURRV UP! take your equipments to that wan and follow this woman ... we are going to 01VElI! ~ Jos haluat seurata tätä naista, paikan yhteystiedot ovat: Active Divers Vakamos restaurant karsisi Iskele Caddesi Alanya Turkey Puh. ja fax: +9024251288 11

Marjatta Issakainen Sulkapolku 6 C 18. 00370 Helsinki p. 09-47741718 duuniin email : marjatta .issakainen@qlobalknowledqe .net Kuvaaja : Peter de Hueber

••

ALKUPERAINEN Maglite on maailman tunnetuin käsivalaisinmerkki. Tony Maglican perustaessa yritystään vuosikymmeniä sitten, käsivalaisin oli heikkotehoinen, kertakäyttöinen Utaskulamppu" .

Maglite oli alusta alkaen erilainen. Raaka-aineina käytettiin vain parhaita saatavissa olevia eikä valmis tuote saanut olla kertakäyttöinen vaan ihmisiän kestävä.

Puhtaasta alumiinista työstettyyn runkoon suunniteltiin uudenlainen katkaisija ja muotoiluun kiinnitettiin suurta huomiota. Syntyi Maglite D-sarja.

Tänään Mag Instrument Inc. Työllistää Yhdysvalloissa yli 400 henkilöä. Mallisto on laajentunut kattamaan kaikki käsivalaisintarpeet niin ammatti- kuin harrastekäytössäkin .

Maahantuonti ja markkinointi:

~NDERNET Vandemet Oy Kirstinkatu 15 00510 Helsinki Puh. (09) 701 8484 Fax. (09) 701 8404 Sähköposti: vandemet@vandernet.com Intemet WWIN.vandernet.com

26

•

4D

MAG-LITE

JQUL - JOTA SAA SYÖD JOULUNA Moni viettää vesien äärellä kesää veneillen. sukellellen ja ahdin antimista nauttien.

Joulunakin voi ajatukset siirtää vesien äärelle nautti malla kinkun vastapainoksi kevyttä. mutta maukasta haukea aitoon saa ristolaiseen tapaan valmistettuna.

Lähde : Eka Metsävuori, Sata tapaa kalaa Kuva: Eka Metsävuori

Valmistelut 30 minuuttia.

Kypsymisaika 30 minuuttia.

~\' ~ \' \' LLU{L e ~'-' L; L; LL~. . ' ii..:; I C; l L

L

L

~

I

Co

l~l~\2 ILl~

n. 1 1/2 kg:n hauki 2 tl suolaa 6-8 perunaa 1/4 lanttua 2 pientä sipulia 8 maustepippuria vettä

Kastikkeeseen: 1/2 I kalalientä 1 dl kermaa 2 rkl voita pala piparjuurta 2 rkl vehnäjauhoja 1/2 tl suolaa

Tarjoiluun tiiliä tai ruohosipulia. 4 . 6 annosta.

I

l~

L.

T:

ivotamme kaikki syvyyden saalistajat tervetulleiksi jatkamaan sukelluskauttaan Nordic Dive In:iin (ilman dekompressiota). Syvyyshumala kyllä saattaa iskeä, kun tutustut lähemmin kokonaisedullisiin hintoihimme.

Edustamme muunmuassa Dacor® sukellusvarusteita, Citizen~ sukelluskeIloja ja Benediver- sekä Nordic-sukellustietokoneita. Tervetuloa!

Nyt Body Glove märkäpuku erikoishintaan Sukeltaja-lehden lukijoille

T

arjoamme nyt Body Glove 2/3 mm:n titanium-märkäpuvun hallikäyttöön tai etelään, erikoishintaan kaikille Sukeltaja-lehden lukijoille.

1.300 markkaa ja saat huippuluokan märkäpuvun, niin kauan kuin tavaraa riit-

tää!

Puhdista, perkaa ja fileoi kala.

Ota maksa talteen. Keitä kalan päästä, evistä ja nahasta kalaliemi kastiketta varten. Kuori perunat ja sipulit ja paloittele lantut.

Pane kattilaan kokonaiset perunat ja sipulit ja näiden päälle lantunpalat. Aseta hauki päällim· mäiseksi, samoin kalan maksa. lisää suola ja vettä sen verran, että kala peittyy.

Kiehauta, kuori liika vaahto ja lisää maustepippurit. Keitä kunnes perunat ovat kypsiä.

Valmista kalaliemeen kastike.

Sulata voi, lisää vehnäjauhot, sekoita tasaiseksi ja lisää kalalientä. Keitä 10 minuuttia. lisää valmiiseen kastikkeeseen kerma, mausta se raastetulla pipa~uurel­ la ja tarvittaessa suolalla.

Asettele kypsät perunat ja lantut tarjoiluvadille ja kaada kuuma kastike päälle. Koristele tiilillä tai ruohosipulilla.

Nauti ruuasta ja joulurauhasta!

" SEAQUEST KAULUSLIIVI mk 990,-

URSUK DH

J

,

Nordic Dive In Oy. Pohjoisranta 2, 00170 Helsinki.

Puh. (09) 622 55 44. Fax (09) 622 49 49.

l

Teollisuuskatu 34 PL 15 P.O.Box FIN-20521 TURKU Tel int. +358-(0)2-237 6700 Fax +358-(0)2-237 7430

Aika: 20.4. - 28.4.1997 Mukana: Pasi Untolahti, Reijo l'I!e'I1 ~~o"'l en Kimmo Nikkanen, Seppo M4itrtan.ar~lllk'll:' IUi__.'.lIlril~"'lI'~lIukoista

ENSIMMÄINEN PÄIVÄ - AJO POIKKI SUOMEN

Lähtö sukellusseuran pullojentäyttöpaikalta klo 12.45. Taivas pilvetön ja lämpötila +2 astetta.

Sukeltajien tankkaus Pälkäneellä klo 15.00. Auton tankkauspiste soikean markan Laihialla klo 18.40.

Vaasaan saavuimme klo 19.00 odottelemaan laivaan pääsyä.

Odotellessa Unski pistäytyi tullikamariIla kyselemässä neuvoja sukelluskamojen merkitsemiseksi ennen rajanylityksiä. Ohje oli: "Pysähtykää EU:n ulkorajalla, eli Ruotsin ja Norjan rajalla. Leimauttakaa varustelistanne Norjan tulliviranomaisilla. " Illallisen ja pakollisten ostosten jälkeen nautiskelimme laivan salongissa länkkärihenkisestä musiikki- ja tanssiesityksistä. Laiva kiinnittyi Umeån laituriin yöllä klo 1.00.

TOINEN PÄIVÄ - LÄPI RuOTSIN JA NORJAN

Laivasta pääsimme nopeasti ulos. Umeå oli öisen autio ja tyhjä. Auton nokka kääntyi kohti Örnsköldsvikiä. Tiet olivat huonokuntoisia ja peräkärry joutui kun-

_.:.... ,.. u

non rasitustestiin. Alkoi sataa lunta, joten ajaminen rasitti silmiä. Pimeässä heijastavat aurauskepit "porautuivat" pääkopan sisään. Kuljettajaa vaihdettiin jossain Sollefteån vaiheilla, joka näkyi upeana. Tuhannet valot loistivat kuin tähtitaivas. Mielenkiintoista; taloissa sisällä oli valot läpi yön . Jotain ruotsalaista taikauskoa? Östersundissa (auton) tankkaus. Ulkona täysi talvi. Åressa aamupalapaikan etsintä klo 07.00.

Tuloksetta. Kaikki nukkuivat, paitsi me, aurakuski ja lehdenjakaja, Matka jatkui vatsat tyhjinä, Lumivallit vahvenivat mitä lähemmäs No~aa tulimme - parhaimmillaan viiteen metriin. Aika paljon huhtikuun viimeiseksi viikoksi!

Tie laskeutui rajalle, Norjan tulli edessä ja vihreä linja auki. Pysähtymättä ohitse ja aina vaan alaspäin. Sukellusvarusteiden tullikeimatkin "unohtuivat" . Hegran kylässä laakson pohjalla lumipeitettä ei enää ollut. Sieltä löytyi vihdoinkin avoin kahvila ja aamupalaa, ja sitten keula kohti Trondheimia. Selvitettiin tietullit ja upeat, joskin pakokaasuiset tunnelit.

Trondheim yksinkertaisesti sivuutettiin . Lauttamatkan jälkeen ylitettiin upea riippusilta, ja - 27

tunnin ja 1400 kilometrin ajon jälkeen saavuimme Strömsholmenin sukelluskeskukseen.

Keskus näytti autiolta, mutta tovin kuluttua saapui omistaja paikalle toivotellen meidät tervetulleiksi myrskyisään Strömsholmenin Diving Centeriin. Olav Magne osoittautui tosimukavaksi norjalaiseksi. Majoittiminen punaiseen mökkiin (red house) kallioiselle saarelle avasi merinäköalan joka suuntaan. Hyvää yötä (oli nukuttava aikaero pois), Tuuli puhalsi navakasti Atlantilta ujeltaen ympärillä nurkissa.

KOLMAS PÄIVÄ - VIHDOIN SUKELTAMAAN

Aamutoimien jälkeen siirryttiin sukelluskeskukseen virittelemään sukellusvarusteita kuntoon. Ensimmäinen sukellus tehtiin keskuksen laiturilta. Veden noste yllätti jokaisen ja lyijypainoja lisättiin kilotolkulla, Muuten kaikki oli OK, Toinen sukellus suuntautui keskelle vuonon selkää, vedenalaisen vuoren huipulle, jonka keskustassa oli hiekkalaguuni.

Niukahkosta kalamäärästä tunnistimme turskan ja seitin. Painoongelmia oli vieläkin. Vasta kun

Repan vyöllä oli lyijyä 21 kiloa, hän alkoi pärjätä. Vesi oli melko sekaista - vaakanäkyvyys kymmenisen metriä. Veden lämpötila seitsemän astetta.

Päivän kolmas sukellus alkoi illalla klo 20.20., kun vuorovesi oli nousemassa vuonoon. Oli otollinen aika tehdä virtasukellus Atlantin puolelta kapean salmen läpi vuonoon. Olav vei meidät lähtöpaikalle veneellä ja "jump" -komennolla olimme virtamassojen armoilla. Vauhti oli aluksi nopeaa. Pujottelimme milloin siItajalkoja, milloin softkorallipusikoita. Se oli upea, yli 500 metrin sukellus. Noustiin pintaan, jossa Olav jo odotti poimien meidät kyytiin . Varustehuollon ja saunomisen jälkeen olikin jo puoliyö.

NELJÄS PÄIVÄ - MISSÄ OLET, OLAV?

Päivän ensimmäinen sukellus suuntautui vuonon seinämälIe, jossa syvyyttä oli 145 metriä .

Vene vei meidät kohteelle kymmenessä minuutissa, Maisemat sukelluksen aikana olivat tosi jylhät. Vesi kirkastui huomattavasti 30 metrin alapuolella ja päivänvaloa riitti vielä 40 metrin syvyydessä. Matalammalla oli siistejä

KUUDES PÄIVÄ - MATKAMUISTOJEN AIKA

korallipusikoita, kallioseinämillä sussa näimme hyljepariskunnan vuonossa uiskentelemassa - eikä meritähtiä, rapuja ym.

Toinen sukellus tehtiin Atlantin tietenkään kenelläkään ollut kapuolella makaavan laivan hylkyyn. meraa mukana.

Saunassa manasimme merenKohteelle Olav puikkelehti läheltä luotoja ja saaria taitavasti ve- käyntiä. Kuinkahan sen hyljeyhnereittejä seuraten. Aavan me- dyskunnan vierailun kanssa käy? ren auetessa huomasimme, kuin- Sijaitseehan se huomattavasti ka vesimassat jylläsivät voimak- kauempana avomerellä. Illalla kaina. Olav tarkasti paikan maa- tarvittiin lämmikettä kotipuheluimerkeistä ja heitti ankkurin me- den jälkeen. Yhden miehen "Eereen. "Laskeutukaa ankkuriköyt- riksonni" kun löysi kadotetut pitä pitkin niin löydätte hylyn." Niin larit vasta red housen viereisen tehtiin ja 20 metrin syvyydessä kallionhuipun päältä, johon tuuli hiekkapohjalla hylky makasi aivan puhalsi navakasti Kanadan ranankkurin vieressä. Hylylläkin tun- nikolta. si vielä mainingit, jotka heijasi meitä pari metriä eteen ja taak- VIIDES PÄIVÄ se, eteen ja taakse. Samaan tah- - HYLKYYN tiin heilui pari metrinen kelppimetKuudes sukellus täällä oli jälsä hylyn takana. Parikymmenmetrinen rautahylky oli kivilastis- leen hylkysukellus. Syvyyttä on sao Sen vierellä oli puinen pahoin 30 metriä, kohde on iso, noin 80rikkoutunut veneen hylky. Nou- metrinen höyrylaivan hylky. Anksun aika lähestyi ja siirryimme kuri osui jälleen tarkasti hylyn siankkuripaikalle. "Mitä!" Ankkuria säpuolelle, joten hylky löytyi helei näkynytkään, vaan pitkä juova posti. Höyrypannu sekä valtava pohjahiekassa häviten lopulta. potkuri olivat ryhdissä, muuten Oliko Olav Magne Strömholm laivan kansi oli painunut kasaan. jättänyt meidät hylylle tulevien 1905 rakennettu alus oli aikanaan ollut majakkalaiva nimeltään sukeltajien ihmeteltäväksi?

Emme tyytyneet kohtaloom- S/S Beaconfied. Sukellus onnisme, vaan suunnitellusti nousi lie tui suunnitellusti.

Päivän toinen sukellus tehtiin pareittain kohti pintaa. Turvapysähdys vielä kolmessa metrissä. rannalta käsin tietullikopin takaPinnalla Olav keikkui veneineen na olevaan matalaan lahteen. Etkuin pieni kaarnalaiva noukkien simme hyviä kuvauskohteita meidät kyytiin. Illalla saunareis- "softkorallien" seasta.

Matkamuistojen etsintä aloitettiin vuonon puolelta. Sukelsimme keskuksen lähivesien pohjia tonkimassa. Löysimme monenmoisia simpukan kuoria ja näimme meritähtiä ja rapuja sekä omituisen näköisiä pikkukaloja.

Reissun yhdeksäs sukellus tehtiin Fransosnesetin niemen seinämälIe. Suora vuorenseinä ulottui 50 metrin syvyyteen. Seinämässä oli pieniä luolia ja halkaisijaltaan noin 1,5 metrinen "hiidenkirnu". Parinkymmenen metrin syvyydessä vesi muuttui kristallinkirkkaaksi paljastaen upean, pintaan saakka ulottuvan vuoren seinämän halkeaman, josta päivänvalo peilasi kauniisti.

Meille illan TV-ohjelmien suosikki oli säätiedotus. Huomiseksi, retken viimeiseksi sukelluspäiväksi toivottiin meren tyyntymistä, jotta päästään avomerelle hyljeyhdyskunnan vesiin.

SEITSEMÄS - VIIMEINEN SUKELLUSPÄIVÄ

Aamuinen meri näkyi melko tyynenä red housen ikkunasta.

Sukelluskeskuksessa päätimme lähteä ulkomerelle hyljeyhdyskuntaa katsomaan ..

Aavan meren auettua voimakkaat mainingit vyöryivät vastaan, joten oli hätäistunnon aika. Olav selvitti, että veneellä kyllä paikalle päästään, mutta sukeltaminen olisi vaarallista. Hyljeyhdyskunnalie menosta luovuttiin. Vähän harmitti!

Niinpä viimeinen, kymmenes sukellus tehtiin salmesta vuonon puolelle mahtavaa merivirtaa "laskien". Virta veti syvemmälle pohjaa myöten. Noin kilometrin

pituinen sukelluskyyti kruunasi sukelluspäivämme. Sepe ja Kimmo tapasivat matkalla puolitoistametrisen kalan, joka oli ihan kesy!

Retkiohjelmassa olivat jäljellä enää pakolliset kuviot: Varustehuollot, maksut, siivoukset, pakkaaminen, jäähyväiset... Tunnelma oli haikea. Turnausväsymys vaivasi - vai koti-ikävä? Pojat laittoivat iltapalaa ... ja savun hälvettyä syötiin. Bon appetit!

KAHDEKSAS PÄIVÄ - KOTIMATKALLE

Herätys 4.30. Strömsholmenin edustalla meri pauhasi jäähyväisiksi. Hylkeet hakkasivat räpylöitään ja Vevangin kylässä valkohäntäpeura seurasi turistien muuttoa.

Valitsimme vuoristoreitin Oppdalin kautta Trondheimiin - sieltä tutusti Ruotsiin. Neljäntoista tunnin ajon jälkeen saavuimme Umeån kaupunkiin, ja hotelli Vasan lrish pubiin. Suomen ja Tsekin jääkiekkopeli oli lopuillaan.

Totesimme tappion tulleen.

YHDEKSÄS PÄIVÄ - ON IHMEEN HYVÄ •••

Silja Fennia odotti satamassa.

Länkkärisoittajat viihdyttivät edelleen matkustajia. Turnausväsymys vaivasi selvästi myös soittajia. Puoli kuudelta Vaasassa ja vain 430 kilometrin jälkeen ollaan kotona. Kuinka tasaista tietä.

Peräkärry ei pomppinut lainkaan.

Jalasjärven Simpukassa mehevät pihvit. Saavuimme sukellusseuran pullojentäyttöpaikalle tasan 24.00.

Q.j

R. P. kuvat matkalaisten albumista

Sukelluspukuien ia -tarvikkeiden ~';'

POISTOMYYNTI

~

Märkä- 'Ia kuivapukuja runsaasti eri malleja, myös junioreil e. Sukkia, käsineitä, liivejä, räpylöitä, maskeja ym!

Finn-SUlI"

Timo Suominen - Vuoden Norppa Sukellusseura Vesikoilla taitaa olla mahtava norppameininki. sillä mukavat kaverit ja hyvä meininki olivat valttiässät Tiinankin selittäessä norpissa viihtymisen. 9-vuotiaana norppiin lähtenyt. nyt 17vuotias nuori nainen alkoi isän kannustuksesta kokeilla norppaohjaamista nelisen vuotta sitten.

Pienten kanssa touhuaminen joita Vesikoissa on 70-80 junnua - ja auttaminen on tuntunut niin mieluiselta. että Tiina toivoo tulevansa .. isona" nuoriso-ohjaajaksi. Erityisen hatunnoston arvoinen on hänen haaveensa auttaa vammaisia nuoria; järjestää heille toimintaa. opettaa uimaan jne.

Nimityksestään ikionnellinen Tiina lähettää Suomen muille norppaohjaajille terveisiä ja tsemppiä!

VUODEN

N UORI SUOMI ~ THE

S/IJAL/NEit

-VALINNAT Onnea vuoden norpalle ja norppaohjaajalle!

Hauskaa, virkistävää joululomaa ja hyvää uutta vuotta kaikille Suomen norpille!

KASVITIETEEN TOINEN KERTAUS ELI

K'AII<KI VESIKASVIT EIVÄT OLE LEVIÄ Olen useamman kerran kuullut vesikasveja sanottavan leviksi jopa silloin. kun suurin osa niistä on siemen kasveja. Siemenkasveja kutsuttiin ennen kukkakasveiksi. Kukassa kehittyivät siitepöly ja siemenet. joiden välityksellä nämä kasvit lisääntyvät.

Monien vedessä elävien siemenkasvien kukka on hyvin huomaamaton. Se saattaakin olla eräs syy. miksi niitä ei .. kukkakasveiksi" mielletä. Levät puolestaan ovat itiökasveja. Itiöillä on niiden lisääntymisessä keskeinen osuus. Sen enempää kukkaa ~ kuin siemeniä ei itiökasveilla ole. hlögsåran Sandvikenin rantaveoessä aina muutaman metrin s~een saakk~ siemen kasvit ovat paljon näkyvämpiä kuin le-

vät. Kivi- ja erityisesti kalliorannoilla tilanne on päinvastainen.

Näitäkin rantoja Högsårassa on paljon. Hiekkarannan tutkijoina aloitamme siis siemen kasveista.

AHVENVITA - POTAMOGETOS PERFOLlA7US

Ahvenvita. ahvenruoho on koko Suomessa yleinen. Siihen kaikki veden elämää vähänkin seuranneet törmäävät. ja sen myös helposti tunnistavat. Ahvenvita kasvaa pehmeillä pohjilla yli kahden metrin syvyyteen saakka jo keski kesällä niin tihein kasvustoin. että uistinkalastajat siihen täysin tuskaantuvat. Sen pintaan kohoava kukka on perin vaatimattoman näköinen tähkä.

14-vuotiasta Timoa ei tarvitse altaaseen yllyttää. Delfiinin lailla hän solahtaa altaaseen monoräpylöineen ja - antaa mennä. Räpyläuinnin nuorten PM-tittelin 50 metrin sukelluksessa ajalla 20.14 saavuttanut poika muutti samalla SM-tulosta. Upea saavutus vasta keväällä räpyläuinnin aloittaneelta norpalta.

Nelisen vuotta Sukellusseura Vesikoiden Timo viihtyy myös norppien porukassa. Hauskaa on. hyvä meininki ja kivat kaverit. Monipuolista toimintaa ja mukavat ohjaajat. Siinä syitä miksi Timo on norpissa viihtynyt hyvin.

Timo touhuaa nykyään myös norppaohjaajana.

Milloin Timo ei ole norppatouhuissa tai räpyläuintiha~oituksis­ sa hän huristelee carting-autolla peräti yhdeksän vuoden kokemuksella. Ei siis ole ihme. että tulevaisuuden suunnitelmissa siintää ammattikoulun automekaanikon linja. Tietää ainakin millaisella autolla ajaa!

Viime kesän valtakunnallisen norppaleirin Viikinki -97 -meribiologiarastin kasvilöytöjen muisteleminen jatkuu

josta siitepöly leviää tuulen avulla. Hapsivita Potamogeton pectinatus lienee Sandvikenissä ahvenvitaa yleisempi. Sen lehdet ovat pitkät ja kapeat. päinvastoin kuin ahvenvidan lehdet. Laji on yleinen koko merenrannikollamme. mutta sisävesissä hyvin harvinainen.

HAURAT

_ ZANNlCHELLlA Haurat ovat hyvin hentoja. korkeintaan puolen metrin pituisiksi kasvavia meri- ja murtovesikasveja. Suomesta tunnetaan kolme lajia. joista merihaura Z. palustris on yleisin. Sandvikenistä löydettiin ainakin toista. ehkä molempia muita hauralajeja.

MERIAJOKAS - ZOSTERA MARiNA

Heinäkasveja hieman muistuttava meriajokas on ainoa siemenkasvimme. joka on peräisin valtamerestä. Sitä tavataan nykyään jopa alle kahden metrin syvyydestä usean metrin syvyyteen. erityisesti hiekka- tai hiekkapitoisilla pohjilla. meillä vain etelärannikolla. Hedelmiä se ei täällä tee. vaan lisääntyy maavarsien avulla. "Zosteraniitty" on ehdottomasti kauneimpia sukeltajan eteen avautuvia näkymiä koko Itämeressä. Esimakua tähän saivat eräät norpatkin Sandvikenissä.

OLLI-PEKKA HEINONEN NUOREN SUOMEN KIPPARIKSI Olli-Pekka Heinonen kävi 1996 tutustumassa SUSLn Nuori Suomitoimintaan Rauman Pölläkarissa valtakunnallisella norppaleirillä.

Kuvan meribiologiarasti kiinnosti ministeriä kovasti.

Kuva Leena Koivumäki.

Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen valittiin vuosiksi 19971999 Nuori Suomi Ry:n puheenjohtajaksi.

- Olin kovin imarreltu siitä, että minua pyydettiin puheenjohtajaksi. Vastauksen antaminen oli siinä mielessä helppoa, että Nuoren Suomen periaate on todella lähellä omia ajatuksiani.

Olli-Pekka Heinonen on 6- ja 2vuotiaan lapsen isä. Näin Nuoren Suomen työn onnistuminen on hänelle henkilökohtaisesti tärkeää.

- Olen aina pohtinut, minkälaiseen liikuntatoimintaan haluan oman lapsen saada mukaan. Tärkeää on, että urheiluseuroissa toimivat pitävät vahvasti mielessä sen, että jokainen lapsi on tärRAKKOLEVÄ - Fucus VESICULOSUS

Ruskean rakkolevän tuntevat kaikki merellä liikkujat. Nimensä tämä iso ruskolevä on saanut sekovarressa olevista kaasurakkuloista. Rannalle ajautuneen jo

keä ja arvokas ja tarvitsee yhtä paljon kannustusta ja huomiota., hän pohtii.

Olli-Pekka Heinonen muistuttaa, että riittävä liikunta on hyvin olennainen tekijä lapsen kokonaispersoonallisuuden kehityksessä. Nyky-yhteiskunnassa on paljon tekijöitä, jotka rajoittavat lasten mahdollisuutta liikkua. kuivuneen rakkolevän rakkuloita on moni paukutellut! Rakkolevää tavataan koko merialueellamme idästä aina Merenkurkkuun saakka pohjoisessa. Kasvualustaksi rakkolevä tarvitsee kiinteän pohjan, koska sillä, kuten ei muillakaan levillä, ole juuria. Missä rakkolevä on runsas, se muodostaa tiheän vyöhykkeen noin puolen metrin syvyydestä muutaman metrin syvyyteen. Vuosikymmeniä sitten vyöhyke ulottui syvemmälle. Rakkolevän suojassa elää hyvin monia vesieläimiä. Liereää kengän nauhaa muistuttavaa jouhilevää Chorda filum oli Sandvikenissä, kuten koko Itämeressä yleisesti.

AHDIN PARTA - CLADOPHORA GLOMERATA

Alkukesästä vesirajaan kauniin vihreän vyöhykkeen muodostava

LAPSILÄHTÖISTÄ LIIKUNTAA

Nuori Suomi on lasten ja nuorten liikunnan kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on lapsilähtöisen liikunnan edistäminen. Nuori Suomi -yhdistykseen kuuluu 49 urheilun lajiliittoa, joiden kautta ohjelma tavoittaa lähes 400.000 urheiluseuroissa liikkuvaa lasta ja nuorta. makean veden viherlevä - ahdinparta - on yleinen koko Itämeressä. Se on useiden veden pikkueläinten "lastenkamari" . Yksivuotinen ahdinparta on hyötynyt vesien ravinnerunsaudesta siinä määrin, että sen uskotaan tukahduttaneen mm. monivuotista rakkolevää. Rannalle ajautuu keskikesän jälkeen massoittain ahdinpartaa, joka alkaa mädäntyessään haista, kuten Sandvikenissäkin totesimme. Monilla uimarannoilla sitä joudutaan keräämään pois. Korkeasta ravinnetasosta viestittää myös runsas suolilevä Enteromorpha intestinalis - esiintymä. Näitä vihreitä putkia löysi Sandvikenissä moni norppa.

PUNAHELMILEVÄ MIUM TENU/CORNE

Hyvin hento ja kaunis punahelmilevä on koko merenrannikkomme yleisin punalevä. Syksyisin se Nuoria ahvenvitoja parin metrin tuo etenkin ulkosaariston kalliosyvyydessä liejupohjalla. Kesän . rannoille punaisen värin ollesedetessä nämä versot kasvavat saan nyt ahdinpartaa runsaampi. ylös pintaan saakka.

Pohjasta irronneita helmileviä ta-

Nuori Suomi täytti 18.11.

1997 kymmenen vuotta ja valmistautuu viettämään juhlavuotta 1998. Juhlavuoden teemoina on lasten oikeus päivittäiseen liikuntaan sekä lasten oikeus tasavertaiseen kohteluun urheiluseuroissa.

vattiin Sandvikenin rantavedestäkin useita. Monet toivat Petri Vahterin tunnistettavaksi myös haarukkaleviä Furcellaria lumbricalis. Helmilevää paljonkin tukevampia "haarukoita" voi yhdessä kimpussa olla isohkoIle pöytäseurueelle riittävä määrä.

NÄKINPARRAT - CHAROPHYCEAE

Vihreät näkinpartaiset poikkeavat paljon edellä mainituista kasveista. Mm. ne ovat karheita ja pahanhajuisia. Avoimessa Sandvikenissä löydettiin hentoa otanäkinpartaa Chara aspera. Se onkin merenrannikollamme varsin yleinen, joskin pienikokoisena jää usein huomaamatta. Suojaisten lahtien perukoissa näkinparrat muodostavat mattomaisia kasvustoja, joilla niiden karheuden vuoksi ei ole lainkaan mukava astua paljain jaloin! Monille vesi linnuille ja kaloille ne ovaftärkeää ravintoa.

Q) Ilpo Haahtela

SAVOLAISSU RI SUUN IIN VANL teksti ja kuva Heli Holopainen Pieksämäen Urheilusukeltajat ry

merkki, jossa luki: "Yksityisalue.

Asiaton liikkuminen kielletty."

Mutta mehän liikuttiin asiallisesti ... Altaita yhdisti tunneli, jota myöten jotkut sukelsivat lävitse.

Näkyvyys altaissa oli sakkakerroksen yläpuolella verrattain hyvä, alapuolella tietysti olematon. Pienemmän altaan sakkakerros oli noin kahdessatoista metrissä, isommassa altaassa se oli lähes kymmenen metriä syvemmällä.

••• Srm:N HUVI

Savolaisten piirin sukellusleiri pidettiin Paakkilan louhoksella elokuun lopulla. Piirin seurojen yhteistoiminta on muutenkin vilkasta. Yhteisiä kokouksia pidetään kahdesti vuodessa, ja muuta yhteydenottoa tapahtuu seurojen välillä tiheään. Yhteisiä leirejä on järjestetty aiemminkin, esim. P3-sukeltajille Saimaalla.

Nyt Paakkilan leirillä ei ollut "Iuokkarajoja " , vaan se oli avoin kaikille alueen sukeltajille.

ILMAN TYÖTÄ EI HYVÄÄ SYNNY

Tämänvuotisen leirin järjestäjänä oli Sukellusseura Vesihiisi Varkaudesta, puuhamiehenä Jorma Onjukka. Mukaan kutsuttuja seuroja oli Savonlinnasta, Mikkelistä, Leppävirralta, Pieksämäeltä ja Suonenjoelta.

Järjestävän seuran ihmiset tuntien leirin ennakko-odotukset olivat korkealla. Suunnitteluun ja toteuttamiseen oli taatusti käytetty kymmeniä työtunteja ja vuodatettu monta hikipisaraa.

ENSIN TYÖ •••

Lauantaiaamuna alkoi väkeä virrata Paakkilan entisille asbestikaivosmaille. Järjestäjäseuran väkeä oli tulijoita vastassa ohjailemaila seuroja omille sukelluspaikoilleen. Kaivosalueen kahdessa montussa kävi aikamoinen kuhina, kun lähemmäs 70 sukeltajaa haki uusia kokemuksia ja elämyksiä.

Sukeltajat jaettiin seuroittain kahdelle aitaalIe, joihin kumpaankin valittiin venemies ja turvasukeltaja. Joka seurasta yksi henkilö toimi sukellusvanhimpana.

Vesihiiden porukka oli hankkinut LA-kalustoa yhteydenpidon helpottamiseksi ja asioiden toimittamisen nopeuttamiseksi.

Paljon oli louhokseen kertynyt "luonnon nähtävyyksiä" . Isommassa altaassa oli kymmenen metrin syvyydessä moottoripyörä ja suunnilleen samassa syvyydessä toisella puolella allasta työmaakoppi. Huvittavinta minusta oli, kun pohjassa lojui liikenne-

Hyvin suoritettujen sukelIusten jälkeen ajoimme leirintäalueelle.

Meitä sukellusleiriläisiä majoittui sinne 64 hengen porukka. Majoittumisen jälkeen otimme hieman palasta, jonka jälkeen alkoi jännittävä iltaohjelma.

Varkautelaiset olivat järjestäneet leikkimielisen kisailun. Viisihenkiset joukkueet kiersivät neljä hankalaa tehtävärastia kannustusjoukkojen raivokkaiden huutojen säestämänä. Kaikkien joukkueitten käytyä rata läpi seurasi mahdoton taisto: Köydenveto seurat toisiaan vastaan. Kisa oli kova ja armoton. Kädet nahattomina ja selät venähtäneinä jokainen varmasti antoi kaikkensa joukkueensa hyväksi.

Ohjelmaan antoi arvokkuutta ansiomerkkien jakoa. Neljä pitkään sukelluksen parissa toiminutta, merkittävää työtä tehnyttä palkittiin Suomen Urheilusukeltajain liiton myöntämän ansiomerkin. Hopeisen ansiomerkin saivat Hannu Nousiainen Pieksämäen Urheilusukeltajista sekä Markku

Lukkarinen, Jouko Nykänen ja Matti Vilhunen Sukellusseura Vesihiisistä. Pronssisen ansiomerkin sai Kauko Frilander, hänkin Sukellusseura Vesihiisistä. Joukkuekilpailun palkinnot olivat todella upeita: oli kompassia, reppua, risteilyä, lahjakorttia ja kaikkea todella käyttökelpoista ja laadukasta tavaraa. Jä~estävä seura möi myös arpoja, joiden voitoissakaan ei ollut valittamista: oli nimittäin kunnollisia sukelluskelloja, vedenalainen kamera, reppuja, risteilyjä, lahjakortteja, vaikka mitä hienoa, joten onnellisia voittajia oli roppakaupalla. Arpajaisten jälkeen, syysillan pimettyä alkoi saunominen, joka kestikin sitten aamutunneille saakka.

VIELÄ KERRAN

Sunnuntaiaamun valjettua oli porukka taas kaivoksen laidalla valmiina sukeltamaan. Heitettiin vain yksi sukelluskeikka, koska monilla alkoi jo olla kiire kotiin.

Kuitenkin lähtö lopulta venyi pitkälle iltapäivään, lähemmäs iltaa.

Leiristä jäi varmasti kaikille mukana olleille hyvä maku suuhun. Järjestelyt oli hoidettu erinomaisella tavalla. Kaikki meni nappiin, joten vielä kerran: Kiitos Varkauden porukka, teitte valtavan suuren ja loistavan työn leirin eteen. Seuraavan leirin järjestäjällä on painava odotusten viitta harteilla. Jäädään odottamaan.

Järjestäjät ja kaikki leirillä mukana olleet kiittävät myös tahoja, jotka lahjoituksillaan mahdollistivat upeat palkinnot kilpailuihin ja arpajaisiin. ~

Sunnuntaiaamuna saavumme kaivokselle vähän jälkeen kymmenen aamulla. Kun kompura om otettu autosta, tarkastettu ja saatettu käyttövalmiiksi, alkaa säiliöiden täyttö. Samalla sukeltajat pukevat varusteita päälle.

Yhteisissä varusteissa on yksi huono puoli. Meikäläisen isä tuumaa heti alkuun, että hän sukeltaa ensin "pappaoikeudella " .

Minä saan kuulemma mennä veteen märällä puvulla iltapäivällä niin monta kertaa kuin haluan.

Aamu on kaunis ja keli kaikin puolin hyvä. Se ei kuitenkaan ole nyt päällimmäisenä mielessä.

Katse seuraa koko ajan pintapoijua, jota isä ja hänen parinsa vetävät perässä. Välillä vilkaisen kelloon ja odotan sukellusajan loppumista. Vilkaisukin veteen, nostaa mieleen suunnattoman himon sukeltaa. Vesi on sinivihreää, paljon kirkkaampaa kuin Varkauden lähistöllä. Ensimmäiset parit ovat pöllyttäneet pohjasta jo jonkin verran kaikenlaista "höystettä" . Parini ehdottaakin, että lähtisimme kiertämään allasta vastapäivään. Matkalta tunneliIle tulisi jonkin verran pidempi, mutta sillä reitillä voimme sukeltaa koko ajan kirkkaassa vedessä. Suunnitelma kuullostaa hyvältä.

"LEVITÄN KÄDET SIVULLE JA USKON LENTÄVÄNl ••• "

Lopulta" ukon" sukellus päättyy. Otan varusteet hänen päältään pikapikaa. En edes huomaa kuinka märkä ja nihkeä puku on.

Puen varusteet ennätysvauhtia ja

kompuroin veteen. Sukeltajaa ei todellakaan ole tarkoitettu toimimaan maalla. Parini odottaa jo malttamattomana. Rantavedessä suoritamme paritarkastuksen.

Kaikki OK, näytämme sukellusvanhimmalle, joka antaa luvan sukeltaa. Peukalot alas, osoitamme toisillemme ja aloitamme laskeutumisen. Pudottelemme kallioseinämää pitkin suoraan 15 metriin. Parini näyttää että pidetään tämä syvyys. Lisää vielä liiviin ilmaa neutraalin kelluvuuden aikaansaamiseksi.

Levitän kädet sivuille ja uskon lentäväni. Tunne on uskomaton.

Pyörähdän vaaka-akselin ympäri ja katson pinnalle, siellä vesi välkehtii auringon paisteessa. Las-

suuta kohta. Pimeys suorastaan kutsuu aavemaisella äänellä: "Tule sisälle, tule sisälle!!! " Kiusaus on liian suuri, siirrymme suuaukolle ja menen sisälle. Näköpiirini hämärtyy ja lopulta voin erottaa ainoastaan mittareiden vihreän fosforiloisteen. Samassa väliköysi kiristyy, pidemmälle ei ole menemistä tällä kertaa. Sukellamme takaisin rannalle matalammassa vedessä luiskaa myöten. Mielessäni päätän, että tänne vielä palataan paremmalla ajalla, enemmällä ilmalla ja tehokkailla valoilla varustautuneina. Silloin mikään ei voi estää minua sukeltamasta tunnelin lävitse. Nousemme vedestä onnellisina - jälleen yksi hieno sukellus takana.

JÄLKIKUPLIA

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, kiitämme toisiamme avusta, seurasta, kallesta ja jallusta. Kotimatkalla keskustelemme leiristä ja leirijärjestelyistä. Nuorempi sukupolvi on näyttänyt osaavansa niin sukeltamisen kuin leirijärjestelytkin. Wanhat parrat toteavatkin voivansa siirtyä hyvillä mielin eläkkeelle ja "nitro" -sukeltamisen pariin. Kohta 30-vuotiaan sukellusseura Vesihiisin tulevaisuus on turvattu ja sukupolvi vaihtumassa. ~ Kimmo Frilander Sukellusseura Vesihiisi

NUOREN VEslHlIslLÄlsEN HIENO SUKELLUS ELÄMYS

"VESI ON SINIVIHREÄÄ, PALJON KIRI(I<AAMPAA I(UIN VARI<AUDEN LÄHISTÖLLÄ • • • " ken katseeni poijunarua myöten takaisin alas ja pyörähdän mahalleni normaaliin uintiasentoon.

Alaspäin näkyvyyttä on lähes yhtä paljon , tosin syvemmällä noin 30 metrin syvyydessä leijuu läpinäkymätön "maitopilvi ". Vielä hetki sitten maalla niin kömpelöt sukeltajat ovat muuttuneet osaksi vesi elementtiä.

"PIMEYS SUORASTAAN KUTSUU AAVEMAISELLA ÄÄNELLÄ ••• "

Vieressä, noin 10 metrin etäisyydellä, on vanha ajoluiska.

Seuraamme sitä, sillä se johtaa "luolan" suulle. Luola on itseasiassa auton mentävä tunneli, joka yhdistää kaksi allasta. Väliin joudun ottamaan pari rivakampaa potkuparia, puolustusvoimien sukeltajakurssin käynyt parini liikkuu vedessä kuin paraskin pyöriäinen . Luola tulee näköpiiriin.

Laskeudumme pohjaan suuaukon eteen, tarkastamme jäljellä olevan ajan sekä ilman. Molemmat on käytetty melkein puoleen väliin, joten kohta täytyy lähteä takaisin. Käännän katseeni luolan

TURKEY IDEAL FOR CLUBS/GROUPS/COLLEGES Live-Aboard and Blue Voyage M.S. FLORA * 37 .20 m x 7.80 m - 2 x 280 HP CAT. Comfortable & Safety. New compressors and diving equipments. * 22 Guests in 11 Double cabins all with own Port-Holes.

Show.. /WC, Sink (warm-cold waU. 220 V A.Current.

Cent.Heating. * Large and airy lounge (32 guests) with DISCO-Bar, WC, VideoITV. Cent.Heating, Large Sun-DECK (Mattresses for 24 guests) & Large Veranda-Deck with NIGHT-BAR. CHARTER PRICE (upto 22 Guests) - per WEEKlUS Dol. April, May. Oct.. Nov.: 9.870,- • June, Sep.: 10.550.- • July, Aug.: 11 .800,INCL.: Full B. (delicious Turkish Meals), + Non-limit Turkish Spirits. Beverages, Softdrinks, + Turkish VATax. + Diving Instruction & Guiding. CMAS Training 1-3* Instruetor 1-2* & PADI (jf required) + 12 lit.Tank 10 Daytime plus 1 Night Dives p.p. + WSki, Sea-horse activities for nondivers. + Full sets of diving equipments.

RESERVATION OF: LORA DIVING CENTER. Atatiirk Str 346/A IZMIR 35220, TURKEY http://www.floradive.com

Barracudat ovat normaalisti uteliaita, sukeltajalIe melko harmittomia kaloja. Niiden kyky liikkua varsin kovalla nopeudella antaa sen vaikutelman, että ne ilmestyvät tyhjästä. Tämä voi olla kokemattomalle sukeltajalie varsin pelottavakin kokemus. Ensin ei ole mitään muuta kun aavaa vettä silmän kantamattomiin, ja seuraavassa hetkessä edessäsi on barracuda tuijottaen intensiivisesti jokaista liikettäsi.

Kuitenkin, kun barracudaa yrittää koskettaa, se liukuu hitaasti pois pitäen kunnioittavan välimatkan ihmisen ja itsensä välillä. Jos sukeltaja painostaa kalaa lähestymällä sitä toistuvasti, barracuda yleensä kääntyy ja ui pois.

Tämä on siis barracudan yleinen käyttäytymismalli. Aina silloin tällöin sukeltajat kuitenkin kohtaavat mallista poikkeavaa, äkkinäistä ja agressiivista käyttäytymistä. Joissakin harvoissa tapauksissa on sukeltaja jopa joutunut barracudan hyökkäyksen kohteeksi ilman järkevää tai näkyvää syytä.

Onneksi barracudan hyökkäykset eivät kuitenkaan ole ihmiselle kohtalokkaita, vaikka haava voikin olla ikävä ja vaatia esim.

tikkausta. Moiset hyökkäykset ovat yleensä täydellisiä yllätyksiä. Koska kalan tarkoituksena ei ole hankkia syötävää, on vika jossain muualla. Mikä sitten muuttaa yleensä rauhallisen barracudan psykopaatiksi? Mikä tekee kalasta hullun?

ERI TYYPPISIÄ HYÖKKÄYKSIÄ Olen jo vuosia keräillyt lehtileikkeitä ja ki~eitä sukeltajilta, jotka ovat kuvanneet barracudan hyökkäyksiä. Eräässä tapauksessa minulla oli kyseenalainen onni seurata barracudan hyökkäystä lähietäisyydeltä. Kokemus oli todella karvoja nostattava, sillä tämä kala voi liikkua valon nopeudella.

Barracudan sukeltajia ja muita ihmisiä kohtaan tekemät hyökkäykset näyttävät jakautuvan kolmeen ryhmään: 1. Ärsytetyt kalat, 2. Vahinkopuremat, 3. Arsyttämättä hyökänneet kalat.

On lukemattomia määriä tapauksia joissa barracuda on vahingoittanut sukeltajaa jouduttuaan harppuunakalastuksen uhriksi.

Jos osuma on vain pintahaava tai menee kokonaan ohi, barracuda kääntyy usein ja hyökkää - aihe-

uttaen huomattavaa vahinkoa.

Tällainen hyökkäys on puhdasta itsepuolustusta.

Vahinkopuremat tapahtuvat usein kalansyöttösessioiden aikana. Yleensä barracuda on lempeä syötettävä, mutta käytös muuttuu helposti, jos kala joutuu kilpailutilanteeseen. Silloin kala liikkuu nopeammin ja kiihkeämmin. Joskus kala ui ruoan ohi vahingossa ja puraiseekin tällöin ruokkijan kättä. Törmäyksestä voi olla tuloksena ikävä haava sukeltajan kädessä.

Viimeisenä, vielä selvittämättömänä mysteerinä ovat ärsyttämättä hyökänneet barracudat.

Omissa oloissaan sukeltavat ihmiset ovat yhtäkkiä joutuneet barracudan hyökkäämäksi ilman mitään näkyvää syytä. Toisinaan kala on käyttäytynyt oikuttelevasti ennen hyökkäystä, joskus taas ei. Mikä aiheuttaa tämän odottamattoman epäsosiaalisen käytöksen?

Hämmennyksen välttämiseksi haluan painottaa, että barracudan hyökkäykset ovat varsin harvinaisia. Barracuda-asiantuntija Donald de Sylvan mukaan tapauksia, joissa barracuda on hyökännyt ihmisen kimppuun, on re-

kisteröity alle 25 kappaletta sadan viime vuoden aikana. Hyökkäysten lukumäärä on äärimmäisen pieni verrattuna haiden hyökkäyksiin ottaen huomioon sen, että sukeltaja kohtaa vedessä huomattavasti useammin barracudan kun hain.

Eniten barracudan hyökkäyksissä kummastuttaa kuitenkin tapausten outo malli. Hyvä esimerkki tästä on kesältä 1993.

Heinäkuun aikana oli neljässä viikossa neljä erillistä barracudahyökkäystä. Kaikissa tapauksissa barracuda oli raketin lailla ampaissut vedestä kalastusveneeseen aiheuttaen vahinkoa sekä veneelle että matkustajille. Heinäkuun 8. päivänä mies loukkasi kätensä, kun barracuda loikkasi hänen veneeseensä. Saman kuun 9. päivänä kala loikkasi 15 jalan ilmahypyn laskeutuen asuntoveneen hytin katolle ja 30. päivä toinen barracuda hyppäsi charter-veneen virtalukon päälle säikäyttäen miehistön. Saman vuoden elokuussa floridalainen sukellustukialuksen kapteeni ilmoitti psykopaattisen barracudan hyökkäyksestä. Kapteeni oli kalastanut harppuunalla aikaisemmin päivällä, mutta tapahtuma-

hetkellä ei vedessä ollut kalaa eikä verta. Kapteenin kertomuksen mukaan hullu barracuda hyökkäsi häntä kohden suu ammollaan heiluttaen raivokkaasti päätään. Viime hetkellä kala kuitenkin muutti suuntaansa ja iski häntä jalkaan.

Yleensä barracuda ei osoita mitään ärsyyntymisen merkkejä ennen hyökkäystä. Useimmissa kirjatuissa tapauksissa barracuda tekee yhden nopean iskun kohti sukeltajaa ja häviää yhtä nopeasti kun on ilmestynytkin. Miksi ne toimivat näin, sitä ei kukaan osaa sanoa.

Tieteelliset tutkimukset barracudan osalta ovat varsin vähäisiä ja suurelta osaltaan keskittyneet ciguateran (eräs ruokamyrkytyksen muoto) tutkimukseen, joka ilmenee ihmisellä syötyään barracudaa. Tämä kalalajike kehittää toksiinia kehossaan, minkä saa aikaan pienempien levää syön eiden kalojen syöminen. Koska tämä ruokamyrkytyksen aiheuttava toksiini on vielä varsin määrit-

telemätön ja vaikuttaa satojen kalaa syövien etelän saaristoissa elävien ihmisten elämään, on helppo ymmärtää miksi sen tutkimiseen on panostettu niin paljon.

Uteliaisuuteni johti minut vanhan Donald de Sylvan kirjoittaman kirjan luo jonka nimi on Systematics and Life History of the Great Barracuda. Kirjan on julkaissut Miamin Yliopiston Merentutkimuslaitos lokakuussa 1963. Tämä englanninkielinen 180 sivua käsittävä kirja sisältää oikeastaan kaiken mahdollisen mitä kukaan voi haluta suuresta barracudasta eli Sphyraena barracudasta Tässä valtavassa opuksessa mielenkiintoni kiinnittyi erityisesti erääseen taulukkoon, jossa vertailtiin barracudan kutuaikaa veden lämpötilaan ja vuodenaikaan. Kutuaika tuntuu olevan suoraan verrannollinen veden lämpötilaan. Barracuda lopettaa kutemisen kun veden lämpötila putoaa alle 78 F asteen ja suu-

-

.

..,

-'- :.:

.. ....~"'!i: ......

1!'""'

- ...- .;I't-: - .

Kerran vielä kesäleiriItä.

Norppaleiriläiset leirin päättäjäisissä.

•

: .~~.

-_

... _ .... Jl_

~~

PALJON KYSYMYKSIÄ, VÄHÄN VASTAUKSIA

Vaikka olemmekin todenneet ja dokumentoineet tapauksia joissa barracuda hyökkää ihmisten päälle, emme tiedä miksi.

Voisiko olla, että barracuda erehtyi hyökkäyksen kohteesta? Jospa sukeltajan kellon lasin väläh-

-- ... ...

- ~ ':lI .--: ...:-..,- - . . ....

•

-.-

rin osa kutemisesta tapahtuu veden ollessa 86 F astetta.

Myöhemmin kirjassaan de Silva on dokumentoinut 1950- ja 1960-luvuilla tapahtuneita barracudien hyökkäyksiä. Päivät näyttivät sopivan malliin alkaen toukokuun alussa ja loppuen lokakuussa. Useimmat hyökkäykset tapahtuivat heinä- ja elokuussa, jolloin myös veden lämpötila saavuttaa huippunsa.

Jo 1959 barracudan on raportoitu hypänneen veneeseen purren matkustajia. 1993 vuoden tapahtumat eivät olleet sittenkään sattumia, vaan tätä on jatkunut jo vuosikymmeniä.

_

_

......

" · r..--~"';'

#>

~r .

~';

--

.

..

~~ ~

...

.' "--..;~# &, . ~;.:.-

...

.:

dys tai räpylöiden liike sytytti barracudassa jonkin alkukantaisen reaktion, joka laukaisi moisen käytöksen. Vai olisiko tämä käytös jotain vielä monimutkaisempaa? Voisiko olla, että lämmennyt vesi saa aikaan kutuinnon, joka taas laukaisee halun suojella reviiriä? Suojeleeko barracuda käytöksellään poikasiaan? Agressiivinen käytöshän on tuttua paritteluaikana useilla eläimillä sekä maalla että vedessä.

Meri on täynnä arvoituksia jotka jäänevät selvittämättä, ja barracudan arvoitus on yksi niistä.

Tämä on kuinkin alue, jonka tutkimiseen voisi varmuudella panostaa enemmänkin. Tällä hetkellä meillä ei ole varmoja vastauksia. Jos joku kysyisi miten parhaiten voisi välttyä barracudan hyökkäykseltä, olisi varsin vaikeaa antaa siihen luotettavaa vastausta.

Ainoa varma tieto on se, että barracudan hyökkäys on erittäin harvinainen - mahdollisuus on yksi monesta miljoonasta. ~

RaumanMeren Sukellus kerho ry:n erittäin merkittävä toimihenkilö ja "työmyyrä", kipparimme ja sukelluskouluttajamme, Kai Eino Juhani Tuominen, syntyi Laitilassa 16.10.1947.

Kaitsu aloitti sukellusharrastuksen tosimielellä vuonna 1973 ja jatkaa sitä joillakin osa-alueilla edelleen. Kaitsu on kerhomme historiassa vaikuttanut alueilla: Sukellusturvallisuus, kerhon varainhankinta ja tukialustoiminnan "kipparina" yli 15 vuotta, sekä käynnisti aikoinaan sukelluskoulutuksen ja uppopallotoiminnan seurassamme.

Kaitsu Tuominen on toiminut seuramme hallituksessa miltei 20 vuotta joko puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana. Sadat sukellus- ja vapaa-ajan retket tukialuksellamme m/s Santanalla ovat päättyneet turvallisesti kotisatamaan Kaitsun kipparoimana. Hän on myös Suomen Sukelluksen Opettajat ry:n yksi perustajajäsen.

Muita Kaitsulle läheisiä harrastuksia ovat reserviläistoiminta, VaPePa-toiminta, puhaliinmusiikki monipuolinen liikuntaharrastus.

Onnittelu- ja juhlaterveisiä koko RaumanMeren puolesta Jorma Viitaniemi kuva Marjo Parkkila Lahden Urheilusukeltajat ry:n perustivat Jorma Valo ja Kari Heikkilä 6.5.1967. Seuramme jäsenmäärä on vakiintunut yli 100 jäseneen, jotka ylläpitävät sukellusaktiivisuutta Suomenlahden hylyistä sisämaan järviin ja kaivoksiin, Punaisen meren eksoottisista näkymistä Pohjois-Norjan arktisiin vesiin.

Kuluneeseen 30 vuoteen mahtuu paljon sukellustapahtumia ja -retkiä, joista juhlamme kunniaksi koottiin 30-vuotisjuhlajulkaisu.

Julkaisussa on kattava läpileikkaus seuramme alkutaipaleesta, kasvamisesta, kehittymisestä ja nykytilasta.

Juhlat pidettiin lauantaina 27.9. ravintola Fellmanissa. Pai-

LAHDEN URHEILUSUKELTAJAT 30VUOlTA

kalle oli seuralaisten lisäksi kutsuttu sukelluksen saralta henkilöitä ja tahoja, jotka ovat olleet kanssamme vuosien varrella yhteistyössä. Onnitteluiden vastaanottamisen ja ruokailun jälkeen juhlapuheita pitivät Jorma Valo, Markku Saarikoski ja Mauno Kaivo.

Kolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu paljon työtä ja vaivannäköä. Juhla ta~osikin hyvät puitteet kiittää seuran hyväksi yli kymmenen vuotta aktiivisesti toimineita ihmisiä. Tunnustuksena myönnettiin 31 . toiminta kauttaan puheenjohtajana toimivalle Jor-

ma Valolle CMAS****-kortti ja entiselle pääkouluttajalIe Jorma Aholinille SUSL:n hopeinen ansiomerkki. Lahden Urheilusukeltajat ry:n oman ansioplakaatin saivat kymmenen seuramme pitkäaikaista kouluttajaa tai toimihenkilöä.

Juhlallisuuksia jatkettiin orkesterin tahdittamana ja vapaan ohjelman muodossa, jonka jälkeen osa reippaista ja osa väsyneemmistäkin juhlijoista siirtyi yhdessä jatkoille.

Lämpimät kiitokset kaikille ikimuistoiseen juhlaan osallistuneille ja seuraamme muistaneille.

Lahden Urheilusukeltajat ry :n puolesta Marjo Parkkila

Iloisia juhlijoita. Vas. Jorma Hännikäinen, Pekka Mujunen, Juha Asikainen, Jorma Valo, Matti Tuominen, Kauko Kojonen, Jari Lojander (edessä), Kari Rikkonen, Petri Härmä ja Jorma AhoIin.

" enne II

e ominaisUUt 81hAviA, vaa kAtkemAan 1.. koeHuJ8 tarpaltL

• osa JAA meiItA itse,. (torjunta)

• piiIoosaoleYatominaisuuc> kuitenkin vahvasti aikuis• .... emme aina tajua miksi (e&., • persoonallisuus on kerroksittl. (vietit ja tunteet 8b

~ sisArakenne

.. ~~~aS:e~(~:r~.Sia':~i: lr:to\,

Paineenalennin • matalapainetta voidaan muuttaa jousen kireyttä siiiitåmällä

• ~~~:a~~~U~~~~~,(it;~~ftt1n, kUlvapuvun, pintailman ja octopuksen hittämiseen

Vakuutustodistus

Vakuutuslomake postitetaan viikolla 1 niille joilla on ollut vakuutus vuonna 1997 t

Lisenssivakuutus 2 3 4 5

6

lisenssi on sääntöjen mukaan pakollinen kaikille, jotka osallistuvat oman seuransa ulkopuolisiin kilpailuihin lisenssivakuutuksessa on kilpailuviraston vaatimusten mukaan merkitty erikseen vakuutuksen osuus.

Tapaturmavakuutus on kilpailijoille pakollinen, mutta sen voi ottaa mistä vakuutusyhtiöstä tahansa.

Suosittelemme Pohjola-yhtiön lisenssivakuutusta kilpailijoille ja urheilusukeltajille sen edullisuuden vuoksi.

Muista, että kaikki lisenssivakuutuksesta poikkeavat tapaturmavakuutukset eivät välttämättä korvaa sukelluksessa tapahtunutta tapaturmaa tai mahdollista painekammiohoitoa ja ole voimassa myöskin ulkomailla.

Kilpailijat huomio! Jos valitsette jonkin muun yhtiön vakuutuksen lisenssin seuraksi, siitä tulee ilmoittaa kirjallisesti liittoon oheisella 10makkeella.

Pyynnöstä vahvistamme, että yhtiössämme on voimassa tapaturmavakuutus, joka kattaa alla mainitun henkilön urheilusukelluksen kilpailulajien kilpailutoiminnan, harjoittelun ja niihin liittyvien matkojen yhteydessä sattuneet tapaturmat kotimaassa ja ulkomailla. lisäksi vakuutus kattaa painekammiohoidon.

Vakuutetun nimi

seura

henkilötunnus._ _ _ _ _ _ _ __ vakuutusnumero _ _ _ _ _ _ __ vakuutus voimassa _ _ _ _ _ _ _ _ saakka Aika ja paikka Vakuutusyhtiön alleki~oitus ja leima

t\UON\\O

HUOMIO

LISENSSIVAI<UUTUI<SEN OMAAVATI Seuraavilla henkilöillä on puutteita vakuutustiedoissa, henkilötietokaavake jäänyt palauttamatta tms. Nimet on poimittu tiliotteista, jos löydätte itsenne listalta, olkaa ystävällisiä ja palauttakaa henkilötieto-osa.

Kenen vakuutus on TS-Visio nimellä? Tai kenen vakuutukset <12 kpD on maksanut Sukellusseura?

Alanen Kirsi, Ari Hietanen, Ari Nesteoja, Maj Autioniemi, Anna-Ca Bjårs, Paul Eskelinen, Fallström, Fredriksson, Kari Hietikko, Riikka Hokkanen, Heikki Ikonen, IIlikainen, Immonen Petri, Juha Jouppi, Ari Juujärvi, Päivi Järvinen, Honkala Marko, Kaitapuro, Kankkunen P, Kari Petri, Kilpeläinen, Kirjavainae J, Pia Klemetti, Kolehmainen Kimmo, Eini Kosonen, Sari Kukkonen, Kuningas M, Kimmo Lankinen, Lahtinen Jukka, Lapinoja Reijo, Mika Lehtinen, Urpo Mattila, Mielonen Ritva, Mäkeläinen Mi, Määttä Taisto, Anu Nurkka, Veli Nurminen, Oikkonen Hannu, Ulla Palmu, Pekkarinen Merja, Pirjo

Peltola, Pietarinen Tu , Pitkänen Ari, Polkko Jouni, Purhonen Pieta, Rajamäki Mika, Rautanen Anu, Rekonen Petri, Rinkinen Timo, Rinnekangas M, Rintala Mia, Saari Pasi, Saarela Timo, Sanklala Juha, Savolainen Juk, Seppälä Pekka, Siltanen Jukka, Silvola Juho, Suomen UrheiI., Suni Janne, Syrenius Jar, Tarvainen Juha, Toivola Janne, Toivonen Timo, Vaasvainio T, Varmola E, Virtanen Anu, Venetmäki Mi, Vänttinen Kir. Noin 100 henkilön joukko, joilta ei löydy muuta tietoa kuin viitenumero, ja nimi on näin ollen ÖÖÖ. Kiva nimi?! Jos tunnet kuuluvasi joukkoon, niin etsi henkilötietolomakkeesi. Kiitos.

Kuka maksoi 140 mk? 160 mk, 196 mk, seitsemän maksoi 150 mk!

Janne Korpela, kaksi samalla viitteellä, kuka se toinen on? Samoin Kasurinen Kimmo?

Olkaa uusien lomakkeiden kanssa tarkkoja, henkilötieto-osa tulee ehdottomasti palauttaa liiton toimistoon. Viitenumero on HENKILÖKOHTAINEN! ~

JOS VAKUUTUSLOMAKETTA EI KUULU VUODENVAIHTEESSA, ON HENKILÖTIEDOISSA VIRHE. VAKUUTUKSEN OSOITTEENMUUTOS ON JÄÄNYT TEKEMÄTTÄ TAI HENKILÖTIETOJA EI OLE TOIMITETTU ASIANMUKAISESTI. Uusia vakuutuslomakkeita saa liiton toimistosta, ei vakuutusyhtiön konttoreista.

MYYDÄÄN Hyväkuntoiset kuivapuvun täyttöja tyhjennysventtiilit kohtuuhintaan (yht. 500,-). Soittele 040-545 6306/Tatu. PS. "kuiva"puku ja täyttöletku kaupan päälle.

Sukellusvideokamerat Sony 40 M Handcam Matine Pack ja Sony Handycam Video 8. Hinta 12.000 mk. 3 v vanha. Puh. 040-584 5122, (018) 16683 Kuopion palolaitos myy tarjouksen perusteel~a 16 kpl AGA Airi 324, 3 kpl DRAGER PA 37/200 bar ja 3 kpl DRAGER PA 54/300 bar paineilmalaitteet sekä ~.8 kpl AGA 4 1/300 bar, 26 kpl DRAGER 4 1/200 bar ja 19 kpl "vanha" Dräger 411 200 bar paineilmasäiliöitä. Myytävät laitteet ja pullot ovat käytöstä

poistettuja ja huoltamattomia. Tarjoukset tulee toimittaa 16.12.1997 klo 12.00 mennessä osoitteella: Kuopion palolaitos, Voittikatu 1 A 70150 Kuopio. Tiedusteluihin vastaa palomestari Osmo Turunen 017-182742 Nikos-V runo. 35 mm Nikkor.

S81 03-salama. Orjasalama. Laukku. Käyttämättömät. HP 7.000 mk.

Puh. 050-557 8571.

Nikonos 15 mm 2.8 + etsin DF11 . Vuoden takuu. Uusia. Hinta 14.500 mk. Pasi 0400-755 205, työ (015) 211 540.

Sukellusvarusteet: Kuivapuku Polar-bears DS4X, liivi Seac 1000, regu Apex TX50D+Octo TX40D + Seac 3 mit konsoli, pullo 200 barl 15 1, haulivyö 12 kg, räpylät ym.

Tied. 0400-866842 miel ilt.

Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry

~

~ §y~~"~"Q CMAS

TAPAHTUMAKALENTERI JOULUKUU 13.-14.

UP Felix-Cup

TAMMIKUU - 1998 03.-04.

Uppopallo - Riksu-cup 17.- 18.

Uppopallo - SM ja Div 24.-25.

Uppopallo - Mj-Ieirit (m+n) 31 .1.-1.2.

Uppopallo - SM ja div HELMIKUU 06.-15.

07 .-08.

14.-15.

21 .-22.

27.2.-1.3.

Venemessut Uppopallo - Mj-Ieirit (m+n) Uppopallo - Mj-Ieirit (m+n) Uppopallo - PM-kisat CMAS*-kouluttajakurssi. I osa

MAALISKUU 06.-08.

07.-08.

21 .-22.

28.-29.

28.-29.

CMAS*-kouluttajakurssi. II osa Uppopallo - SM ja Div Uppopallo - SM-semifinaali Uppopallö - Div-karsintaottelut SM Räpyläuinti

HUHTIKUU 04.-05.

18.-1 9.

18.- 19.

25.-26.

Uppopallo - SM-loppuottelut Vuosikokous Uppopallo - SM-nuoret. I kierros Uppopallo - Vesikko-cup

TUKIALUS DEKOI

VAL.TUUTETTU HUOL.TO

* Perusvälineet

Riihimäki

* Ursuit kuiva- ja Helsinki. Messukeskus

pelastuspuvut

* Laitepaketit Tanska Vierumäki Vierumäki

Tampere

* Suunto sukellustietokoneet * CMAS ja PADI koulutus * Introsukellukset * Säiliöiden täytöt

Riihimäki Tampere Kouvola

MYYTÄVÄNÄ

ARCTlC D,',NI CENTER

AD-Cenfer Oy Sammonkafu 14- 16 33540 Tampere Tel. : 03 21 35 41 5 Fax.: 032135416

WAN'TED, WANTED Uppopallon miesten maajoukkueelle etsitään valmentajaa/valmentajia.

Pituus 18 m, keittiö, sauna, 15 makuupaikkaa Hp. 100.000,-. Hanna Eskolin p. 09-8044648

Soita Timo Ruohomäki (03) 766 5219.

OSOITTEENMUUTOSKAAVAKE Hyvä SUKELTAJA-Iehden saaja! Jos osoitteesi muuttuu. muista ilmoittaa siitä myös liiton toimistoon. Näin saat lehtesi aina oikeaan osoitteeseen. Seurat ovat velvol lisia tekemään jäsenko~aukset vain kaksi kertaa vuodessa.

Tällä lomakkeella saat helposti osoitteenmuutoksesi tehtyä! Merkitse lomakkeeseen myös. oletko jäsen. seuran yhdyshenkilö vai koulutusvastaava. Näin saamme eri rekisterimme ajan tasalle. sillä jäsenrekisteriin ko~atut tiedot eivät ko~aa seuran yhteyshenkilön eikä koulutusvastaavan tietoja!

Muuttajan nimi _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ Vanha osoite _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ Seura _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Syntymäaika,_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ Jäsen/Yhteyshenkilö/Koulutusvastaava/Lisenssi/NS-ohjaaja

(merkitse oikeat)

Uusi osoite _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ Puhelin kotiin _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ Puhelin työhön (koskee koulutusvastaavia ja seurojen yhteyshenkilöitä) _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ Muutos astuu voimaan _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ Postita osoitteen muutos osoitteella: SUSL. Radiokatu 20. 00093 SLU, voit myös faxata ilmoituksen numeroon (09) 3481 2516.

Polarsukellus Oy Polar Diving Systems AVS-Vhtiöt SUOMEN URHEILUKIRJOJEN KIRJAST STADION 00250 HELSINKI

DACOR La ite pa ketti 200bar

DACOR: -

Enduro regu XP-octo Quantum liivi Compo 2 mitt.

200bar säiliö

Kysy myös muita tarjouksia: Miesten märkäpuvut 1200:- Perusvälineet -20% Dräger regut 1700,- liivit alk. 750,-

polarsukellus oy RUSTHOLLARINKATU 802270 ESPOO, p. 09-613316 f. 6133 1800 FABIANINKATU 1300130 HELSINKI, p. 09-622 1180 f. 622 1119