Sukeltaja 2003 2 by Sukeltajaliitto ry

URHElLUK1RJAS]I

COMMUNICATING IN DIVING

The Most COllllllon Handsigns PART6

1. Ok? OK

2. Panic!

3. Go down.

,-.....,., I

', ' ", ,, , -"'.,

." "1..,,-, ,. - ':1

,, 4. Danger!

7. Stop. Stay there. MODEL

SUUNTO

VYT

5. Which way?

6. I'm freezing.

8. I'm running out of air. BENEFITS I FUNCTIONS

Separate AIR, NITROX AND GAUGE MODES. Possibility for GAS SWITCHING between up to three breathing mixes containing 21-99% oxygen. OptionaI WIRELESS PRESSURE TRANSMISSION gives you .......,iU"I~ the benefits of air integration and the freedom of '1i"...-:===W="--'._ a wrist-<omputer. Adjustable SUUNTO RGBM madel. Built-in DIVE PLANNER AND SIMULATOR. Reliable and easy-to-use PUSH BUTTONS. Extensive MEMORY FUNCTIONS and profile bookmarking. PC-INTERFACE allowing you to download your dives te 0 PC Also check Suuntosports.com. on extensive community for Suunto computer owners.

.... UUNTO PLACING LUCK.

PÄÄKIRJOITUS

----~--~---------------------------------

maailman

Nuori ja Vanha Suomi

2/2003

Päätoimittaja

Jouko Laitinen, joukoJaitinen@susl.(i Toimituspäällikkö

Minna Pajamies, minna.pajamies@onnion.(i Toimitussihteeri

Leena Koivumäki, leena.koivumaki@pp.inet(i Art dlrector

Y(Ö Klippi, yka@k(;ppidm.(i

.lulkalslja:

Suomen Urheilusukeltajain Uitto ry. Radiokatu 20, 00093 SLU, puh. (09) 3481 2258, fax (09) 3481 2516, email: office@susl.slu.(i www.susl.(i Toiminnanjohtaja Brita Ikävalko Toimitus:

Onnion Oy, Sateenkuja 1, 02 100 Espoo, puh. (09) 4393 250 Ilmoitusmyynti:

Veli-Matti Korppi-Tommola, puh. (09) 2751 306, gsm 0505840 156, email: vm.kt@kolumbus.(i Repro: Mediatehdas Oy, Helsinki Painopaikka: Oy ScanWeb Ab, Kouvola Ilmestyy 5 kertaa vuodessa. Vuositilaukset (EUR 33,65Ivuosi), puh. (09) 3481 2258 tai office@susl.slu.(i Sukeltaja-lehti on Suomen Urheilusukeltajain Uitto ry:n jäsenlehti, osoitteellinen jakelu 12 000 kpl, ISSN 123 7- 1688 Sukeltaja-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten tai kuvien säilyttämisestä ja palauttamisesta.

• • Nuori Suomi ry, riippumaton kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on edistää nuorten liikuntaa, esitteli tammikuussa uuden pitkän tähtäimen suunnitelmansa. Nuoren Suomen arvoperustana on lapsen paras - halu liikkua, samanarvoisuus ja jokaisen huomiointi, ystävyys ja yhdessä tekeminen, rehe llisyys ja avoimuus sekä luonnon tasapaino. Arkiliikunnan osuus elämänmuodossamme on todellakin vähentynyt Kuljemme töihin tai kouluun kulkuneuvolla ja työmme on enimmäkseen paikallaan olemista. Liikunnasta ja urheilusta on tullut viihdetuotteita, joita ostamme rahalla ja joilta vaadimme laatua. Osaamme myös pitää kuluttajan oikeuksista kiinni. Vanhassa Suomessa asiat olivat toisin: sukset veistettiin ja pelikentät raivattiin itse, samoin aurattiin luistelukentät ja perustettiin urheiluseura, varoja hankittiin talkoilla, ja kaikki mummoista pikkulapsiin asti puuhasivat taitonsa ja taipumustensa mukaan. Nuoretkin saivat vastuuta. Rahalla ostettiin korkeintaan jäätelöpuikko tai punaista limsaa. Olemme siis tulleet jo niin pitkälle, että tarvitsemme Nuoren Suomen, joka markkinoi Vanhan Suomen arvoja: yhdessä tekemistä, kaverin tukemista ja auttam ista, samanarvoisuutta ja toisten kunnioittamista, rehellisyyttä ja avoimuutta. jopa tieteellinen tutkimuskin on havainnut sen vanhan totuuden, että panostaminen nuorten liikuntaan tuottaa myöhemmin säästöjä kansanterveydessä. Nuorena opittu liikuntaharrastus jatkuu koko iän . ja päinvastoin, jos nuorena ei ole omaksuttu tervettä ja hauskaa liikunnaIIista elämänmuotoa, sairauskustannukset vanhemmalla iällä moninkertaistuvat. Siihen maallamme ei ole varaa. Entäpä jos sukellusseuroissa alettaisiin noudattaa Vanhan Suomen toimintatapoja? Mitä se käytännössä merkitsisi? Tekemistä riittää nuorille ja vanhoille yllin kyllin. Yksi paukuttelee kompuralla pullot täyteen, toinen roudaa ne aitaalIe tai veneelle. jonkun autossa on tilaa sukellusparille ja junnuille, joku toinen on vetämässä kurssia tai tulossa apukouluttajaksi. Töitä on talkoolaisille ja seuran veneen kunnostajille ... Nuoren ja Vanhan Suomen arvoilla tämä onnistuu - puoli-ilmaiseksi! PEKKA KAIKUMO

varapuheenjohtaja, SUSL Nuori Suomi ry:n strategia osoitteessa www.nuorisuomi.(i

Sukeltaja

Sisällysluettelo Nuori ja Vanha Suomi

..........3

Hangon vedet ovat muuttuneet .. 1 1 Mitä va-kamerallesi kuuluu?

... . 12

Suomen va-videokuvaus sai tunnustusta .............. . 15 Veden alla kuvaaminen on taitolaji osa 1 .............. . 16 Maailmalla luetaan ........... . 18 Isla Mujeres, Meksiko ......... .20 Räpyläuimareilla hirmuinen henki päällä ................. .22 Pullojen merkinnät kuntoon . ... .24

Kiehtovaa sukellusta kaivoksissa T arunhohtoiset kotimaamme kaivokset, kuten Haveri, O jamo ja Kaatiala nostavat mieliin kuvia kristallinkirkkaista vesistä ja suurista syvyyksistä. Kaivossukeltamisessa on aina myös vaara läsnä, siksi on syytä opetella toimimaan oikein mahdollisissa ongelmatilanteissa. Sivut 26-30.

Sukeltaminen kaivoksissa kiehtoo 26 Sukellettavia louhoksia

Räpyläuinnilla menee mukavasti Cousteaun tiimissä ............ 31 Ajankohtaista ................ 32

Räpyläuinnin tila on Suomessa vähintäänkin kohtalainen, sen osoitti jo helmikuisiin SM-kisoihin osallistuneiden uimarien määrä. Myös nuorissa uimareissa on useita lahjakkaita lupauksia. Lisää räpyläuimareiden menoa ja meininkiä sivuilla 22-23.

Norppasivut ................. 34 SUSL tiedottaa .............. . 36

Kannen kuva: Rakkolevää Korppoon Hummelskärissä, kuvaaja Heikki Ketola

Tilaukset ja osoitteenmuutokset kirjallisesti. Suomen Urheilusukeltajain Uitto ry. Radiokatu 20,00093 SLU tai office@susl.slu.fi. Sukeltaja

Mikä on totuus Itämeren tilasta? Itämeren tila on viime vuosina hiukan kohentunut. Sen sisäinen kuormitus on kuitenkin suurta, joten kuormituksen vähentäminen on edelleen tärkeää. Rantojemme levämassojen leviämistä voi to~ua itsekin. Sivut 8-10.

nedossa hyviä kuvauskelejä veden alla Neliosaisen juttusa~an ensimmäisessä osassa tarkastellaan vedenalaiskuvaamisen perusteita ja kurkistetaan tuleviin SM-kisoihin syksyllä 2003. Jos uusi, hauska harrastus kiinnostaa, kannattaa lähteä kuvailemaan, sillä kevät on vedenalaiskuvaamisen parasta aikaa. Sivu 16.

Sukeltaja 212003 kirjoittajat: Stig Gustavsson, Peik Joutsen, T etti Joutsen, Sari Häkkinen, Pekka Kaikumo, Leena Koivumäki, Petri Laine, Jouko Laitinen, Jouni Leinikki, Sikke Leinikki, Leo Männistö, Mika Rautiainen, Jyrki Sariola, Erkki Siirilä, Tuula Sipilä, Perry Suojoki, Jari Suvi lehto ja Anssi Villa Sukeltaja 2/2003 kuvaajat: Stig Gustavsson, Reino Hyppönen, Esa Häkkinen, Peik Joutsen, Pekka Kaikumo, Tapani Kallioniemi, Leena Koivumäki, Veli-Matti Korppl-Tommola, Jouko Laitinen, Leo Männistö, Hernan Patino, Jyrki Sariola, Erkki Siirilä, Anssi Villa, Mikko Vormala.

Sukeltaja

3/2003

ilmestyy kesäkuussa 2003. IImoitusaineistot tulee toimittaa viimeistään 6.5.2003. Numero

Toimituksellinen aineisto

Ilmoitusaineisto

Ilmestyy

3/2003 4/2003 5/2003

17.4.2003 22.8.2003 18.10.2003

6.5.2003 8.9.2003 4.11 .2003

Kesäkuu Lokakuu Joulukuu

sunnun alsu unelma

• • Ympäristöministerinä viimeksi toimineen Jouni Backmanin tavoitteet seuraavalle vaalikaudelle ovat ainakin yhdeltä osin selvät: nyt viimeistään on saatava eduskunnan sukelluskerhon toiminta käyntiin. - Laitesukelluksen aloittaminen on ollut jo pitkään haaveeni, tunnustaa tähän mennessä pintasukeltajana kunnostautunut Backman. - Nyt olisi jo kova into vaihtaa lajia lait esukelluksen pariin. Eduskunnasta löytyy varmasti myös muita asiasta innostuneita, ja kun opettajakin on valmiiksi katsottuna, on kerhon suosio valmiiksi taattu. Hanke on vain toistaiseksi jäänyt ministerikiireiden jalkoihin, Backman valittaa. Sukelluskerhoon on kouluttajaksi lupautunut Backmanin edellisen ministerikauden avustaja, sukellusopettajaksi kouluttautunut Mikael Jungner. Hän on käynyt sunnuntaisukeltajaksi itseään kutsuvan Backmanin kanssa harrastuksesta pitkiä ja värikkäitä keskusteluja.

Millainen isä sellaiset lapset Jouni Backmanin nuoruuden harrastuksiin on kuulunut lajeja koripallosta pu~elautai luun. Perheen perustamisen ja lasten myötä omat intohimot ovat hetkeksi saaneet väistyä - on eletty ja harrastettu lasten ehdoilla. Lapset ovat saaneet kokeilla erilaisia liikuntamuotoja ja etsiä omia vahvuuksiaan. Intoa ei olekaan puuttunut. Perhe Backmanin lajivalikoimaan kuuluu nyt ainakin jääkiekkoa, jalkapalloa, lumilautail ua, koripalloa, ratsastusta, temppurullaluistelua, golfia, sählyä ja skeittilautailua. Sukelluskin siis tekee tuloaan. - Savonlinnan kokoisessa kaupungissa kaikki tämä on mahdollista, sillä etäisyydet ovat lyhyitä ja hintataso kohtuullinen, Backman huomauttaa Nuori Suomi ry:n puheenjohtajuuden velvoittamin äänenpainoin Backman korostaa olevansa elämyksellisen liikuntaharrastuksen puolestapuhuja. - Liikkumisen on oltava hauskaa ja omaehtoista. Kannustaa pitää, mutta pakottamisen makua ei saa tulla. Myös liikunnan monipuolisuus on tärkeää, siksi Backman mieluusti otti vastaan pestin Nuoren Suomen johdossa, kun siihen pyydettiin. Muutaman lajiliiton nokkamiehen tehtä-

västä hän oli jo ehtinyt kieltäytyä. - Toimin aikoinani - jo ennen kansanedustajakautta - TUL:in nuorisojaostossa sen puheenjohtajana, koska työ lasten ja nuorten liikunnan puolesta on tärkeää ja mielekästä. En kiellä, etteikö siihen olisi myös henkilökohtaisia intressejä, hän tunnustaa.

Kotimaan vesissä ja ehkä kauempanakin Viime vuosien lämpimät kesät ovat luoneet suotuisat olosuhteet sukeltamiselle Suomen vesissä. Vesistöjähän meillä riittää ja myös kotimaan vedenalaisessa maailmassa on nähtävää ja koettavaa. Vesien laatu Backmania ku itenkin askarruttaa.

Ainutlaatuisista vesistämme on pidettävä huolta, jotta sukellusharrastus maassamme olisi tulevaisuudessakin mahdollista.

- A inutlaatuisista vesistämme on pidettävä huolta, jotta sukellusharrastus maassamme olisi tulevaisuudessakin mahdollista, hän painottaa. - Jouni Backmanin parhaat sukellusmuistot ovat kotimaisia, nuoruusvuosilta kesämökiltä, kun kirkas auringonpaiste valaisi jyrkän Suu~ärven rantoja reunustavia siirtolohkareita. Sukeltajan näköalat kalaisan sisäjärven syvyyksissä, 5-6 metriä pinnan alIa, olivat upeita ja antoivat vain aavistaa, mistä sukeltam isessa parhaimmillaan on kyse. - Sukeltaminen tarjoaa aivan uudenlaisen kokemuksen ja huikeita visuaalisia

elämyksiä, Backman hehkuttaa. Eksoottisten sukelluskohteiden kirkkaat vedet ovat toistaiseksi saaneet odottaa, mutta ehkä ei kauaa, Backman haaveilee. - Monet lapsiperheet matkailevat nykyään kaukaisiinkin lomakohteisiin, miksei sitten sukeltamaan? Sukellusharrastus voi rikastuttaa yhdessä vietettyä aikaa ja antaa lomamatkalIe sisältöä. Hintakaan ei välttämättä ole este, Backman sanoo, vaikka myöntää että laadukkaat varusteet helpottavat asiaa. Backmanin perheessä isä ja jälkikasvu polskivat saman laisi lla pintasukellusvarusteilla. Lisämaustetta asiaan antaa vedenalaisen maailman kuvaaminen, josta varsinkin lapset ovat nyt saaneet esimakua.

Selkeät pelisäännöt kasvattavat Luonnon ja ympäristön huomioon ottaminen on aina ollut Backmanille itsestään selvää, ol i laji mikä tahansa. Luoviessaan sujuvasti eri rooleissa, ministerinä, urheilujä~es tön johtajana tai perheen isänä, ei voi jatkuvasti vaihtaa mielipiteitä tai näkökulmaa. Työtehtäviin liittyvät arvot ovat Backmanilla sisäistettyjä ja aidosti omaksuttuja jo aikaa sitten. Näitä toteutetaan myös harrastustoiminnassa. Jouni Backmanin mielestä urheilulajeista muutama, mm. maan päällä pelattava golf ja vedenalaisena lajina sukellus, ohjaavat harrastajaansa, niin nuorta kuin vanhaa, esimerkillisesti kauniiseen ja toista kunnioittavaan käytökseen ja opettavat noudattamaan sääntöjä. Siksi varmaan herramiesmäinen Backman on molemmista kiinnostunut. ja kiireisenä unelmoi perheen kanssa yhdessä vietetystä ajasta harrastustensa parissa.

TEKSTI: TUULA SIPILÄ KUVAT: LEHTIKUVA JA STIG GUSTAVSSON

Sukeltaja

Rakkolevä kärsii veden rehevöitymisestä.

Rantaveden läpi kuultava sorapohja, pienet aallot ja kimmeltävä meren aava vai vihreänä vellova, haiseva mössö, joka peittää pohjan. Kumpi on totuus Itämeren tilasta? • • Itämeren nykytila on sen perusluonteen ja pitkään jatkuneen kuonrnituksen yhteisvaikutuksen tulos. Itämeri on matala murtovesiallas, jossa vesi on suolapitoisuuden ja lämpötilan mukaan kenrostunutta.

Nuori, jäätyvä ja matala murtovesiallas Itämeren vesi vaihtuu hitaasti. Merestä on vain kapea yhteys Tanskan salmien kautta Pohjanmereen. Itämerestä valuu koko ajan makeaa vettä Pohjanmereen, sieltä taas tulee silloin tällöin suolapulsseja Itämereen. Viimeisin suolapulssi alkoi tammikuussa 2003. Itämeren pohja on epätasainen, siksi

Sukeltaja

sen virtaukset ovat heikkoja. Meri myös jäätyy talvisin. Itämeri on nuori, luonnostaan varsin vähäravinteinen meri, eikä siihen ole ehtinyt kehittyä erityistä murtovesiin sopeutunutta eliöstöä. Meressä elää sekä makean veden että suolaisen veden eliöitä, kaikki sietokykynsä äärirajoilla. Itämerellä on laaja valuma-alue. Siihen laskevat joet keräävät suurelta alueelta sadevettä ja sen mukana ravinteita ja ympäristömyrkkyjä. Jokien mukana Itämereen tulee myös humusta, mistä johtuu Itämeren tyypillinen vihreä väri.

Kesällä kaksin verroin kerrostunut Itämeren vesi kenrostuu kesällä lämpötilan mukaan, kun aurinko lämmittää pintakerroksen kesällä jopa 15 metrin syvyyteen asti. Pintakenroksen ja syvemmän veden välillä on harppauskerros, tenrnokliini. Harppauskenros eristää kylmän ja lämpimän veden toisistaan. Itämeressä on paikoin myös suolapitoisuuden harppauskerroksia, halokliinejä, koska suolainen vesi on makeaa painavam-

paa ja se painuu pohjalle. Ylempi halokliini on noin 15 metrin syvyydessä, alempi 60-80 metrin syvyydessä. Halokliini on laskeutunut alaspäin viime vuosina, luultavasti siksi, että nykyisin sataa enemmän. Nämä halo- ja tenrnokliinit puolestaan eristävät runsashappisen pintaveden pohjavedestä. Pohjan eliöstö kuitenkin kuluttaa happea hajottaessaan pohjaan laskeutuvaa kuollutta ainesta. Tällöin saattaa syntyä hapettomia alueita. Kun happi katoaa pohjasta, syvänteisiin syntyy rikkivetyä, pohjaeliöstö kuolee ja pohjan sedimenttiin kertyneet ravinteet, etenkin fosfori, liukenevat takaisin veteen. Hapettomat alueet ovat melko luontaisia Itämerelle, mutta niiden koko on viime vuosina kasvanut Talvisissa myrskyissä vedet sekoittuvat ja silloin pohjaan painuneet ravinteet tulevat uudelleen kiertoon. Vain talvi myrsky voi sekoittaa koko veden, sillä vesi on talvella melko tasaisen kylmää. Myös tuulten aiheuttamat kumpuamiset nostavat pintaan ravinteita. Kumpuamisessa mantereelta merelle painuvat tuulet, Suomessa etenkin pohjoistuulet, painavat rannikon pintavettä pois. Tällöin syvänteiden vesi nousee eli

Vain puhtaassa vedessä saa kauniita kuvia, tässä etualan tähkä-ärviän takana meriajokasniitty.

kumpuaa korvaamaan poistuneen pintaveden. Itämeren osat ovat erilaisia. Suomenlahti ja Perämeri ovat suolapitoisuudeltaan alhaisimpia. Suomenlahti on hyvin rehevä ja sen pohjan happikatoalueet ovat suuret. Perämeri puolestaan on verrattain puhdas. Pohjanlahdessa ei ole halokliinia, joten siellä täyskierto tapahtuu kaksi kertaa vuodessa eikä pohjan hapettomia alueita pääse syntymään. Toisaalta Itämeren altaan alueella on suuria happikatoalueita, vaikka siellä meri parhaiten pystyy toipumaan rasituksistaan.

Kasviplankton sitoo ravinteita, vettä ja hiilidioksidia ja tuottaa happea. Siksi kasvipianktonin määrä kasvaa, kun ravinteet lisääntyvät. Kun kasviplanktonia on runsaasti, myös sitä syövän eläinplanktonin määrä lisääntyy. Lopulta eläinplanktonia seuraavat ravintoketjun eliöt hyötyvät ja meren biologinen tuotanto kasvaa. Itämeren näkösyvyydet olivat heikoimmillaan kymmenkunta vuotta sitten. Nyt ne ovat jälleen hiukan parantuneet. Tämä on ilmeisesti merkki jonkinasteisesta toipumisesta.

Rehevöityminen Samentuminen Kun vesi samenee, valo kulkee siinä lyhyemmän matkan. Samentuneessa vedessä myös näkyvyys on huonompi. Samentumista tutkitaan näkösyvyyksiä mittaamalla: sitä aiheuttavat erilaiset pienet ainesosat vedessä, esimerkiksi kasviplanktonin määrä. Kun kasviplanktonin määrä on suurimmillaan, sanotaan että levä kukkii. Tällöin meri on vihreää, punaista tai sinivihreää. Joskus siitä tulee etovaa leväpuuroa.

Rehevöityminen tarkoittaa biologisen tuotannon nousua. Itämeri on rehevöitynyt, koska siihen on päässyt jatkuvasti lisää ravinteit a ja koska sen lämpötila on noussut. Typen ja fosforin vähyys on luonnonoloissa rajoittanut Itämeren rehevöitymistä. Nyt näitä ravinteita tulee mereen ilmasta, jätevesistä ja kalanviljelylaitoksista. Esimerkiksi liikenteen typpipäästöt ovat vain kasvaneet, maatalous puolestaan edelleen tuottaa fosforipäästöjä.

Kun meri rehevöityy, ruovikot t ihentyvät merenlahdissa ja sisäsaaristojen vesi kasvit lisääntyvät. eläinp lankton runsastuu ja kalasaaliit kasvavat. Samalla kuitenkin lajisto muuttuu; rehevöitymistä kestävät lajit yleistyvät ja lajimäärä laskee. Rehevöitymisen seurauksena meren pohjalle laskeutuu enemmän hajotessaan happea kuluttavaa kuo llutta eliöstöä, hapettomat alueet syvänteissä kasvavat. Vaikka Itämeren valuma-alueen ravinnekuormitus on vähentynyt viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana, meri toipuu hyvin hitaasti myös sisäisen kuormituksen takia. Pohjassa o levat ravinteet tulevat uudelleen kiertoon ja kiihdyttävät taas meren tuotantoa. Laivaliikenne kiihdyttää sekin osaltaan rehevöitymistä, sillä laivojen aiheuttamat aallot ja potkurivirtaukset nostavat ravinteita pohjasta pintaan.

Rakkolevän katoaminen ja paluu Rakkolevävyöhyke on Itämeren metsä ja rakkolevä sen yleisin kasvi. Nimensä rakkolevä on saanut pallomaisista keliuntarakoista, joiden avulla se pysyy pystyssä vedessä.

Sukeltaja

Rakkolevä on suolaisen meren laji ja se kasvaa kovilla pohjilla. Suurin osa Itämeressä esiintyvistä eläin lajeista elää rakkolevän suojissa tai käyttää sitä ravinnokseen. I 970-luvulla rakkolevä katosi. Syyksi arveltiin rehevöitymisestä johtuvaa sameuden lisääntymistä. Kun 1977 Itämereen tuli suuri suolapulssi, runsasravinteinen pohjavesi pääsi pintaan Itämeren pohjoisosissa. Pintaan tuli hyvin ravinteikasta vettä ja rantavedet rehevöityivät. Tällä hetkellä rakkolevä on palannut joillekin alueille. Käynnissä oleva suolaisen veden tulo Itämereen voi taas muuttaa tilanteen. Ajoittaisten katoamisten ohella rakkolevä on vähentynyt koko Itämeren alueella. Sameneminen on nostanut rakkolevän syvärajaa eli se ei enää selviä yhtä syvällä kuin ennen. Toisaalta lisääntyneet tuulet haittaavat rakkolevän selviämistä matalassa vedessä. Niinpä rakkolevävyöhykkeet ovat kaventuneet tai kokonaan kadonneet. Esimerkiksi Liettuan rannikolta ei kymmeneen vuoteen ole löytynyt yhtään pohjaan kiinnittynyttä rakkolevää.

Merikotka taisi pelastua I pilkkasiipi saattaa kadota Rasvaliukoiset ympäristömyrkyt kerääntyvät rasvakudoksiin. Siksi Itämeren silakassa ja vapaasti kasvaneessa lohessa on runsaasti DDT:tä ja PDB:tä. Samat aineet kertyvät myös nisäkkäisiin ja lintuihin. Viime aikoina hylkeiden ja joidenkin lintujen kannat ovat kuitenkin tulleet runsaimm iksi. Erityisesti merikotkien määrä on kasvanut vapaaehtoisen talviruokinnan ansiosta. Jotkut lajit myös hyötyvät meren rehevöitymisestä ja

muusta ihmisen toiminnasta: kyhmyjoutsen-, västäräkki-, varis- ja harmaalokkikannat ovat kasvaneet. Pilkkasiipi, karujen järvien ja saariston asukki, on kärsinyt tuulisuuden ja veneilyn lisääntymisestä sekä lokkien ja minkkien määrän kasvusta. Lisäksi Ahvenanmaalla pilkkasiipeä metsästetään voimakkaasti keväisin, vaikka linnuille pitäisi taata pesimärauha.

Öljykuljetusten riskit Öljy on nykymaailmassa jotakuinkin välttämätöntä. Vaikka öljy on luonnontuote, se on myrkyllinen joutuessaan luontoon. Siksi öljykuljetuksista aiheutuu melkoisia riskejä, etenkin karikkoisessa ja vähävetisessä Itämeressä. Kun öljy joutuu Itämereen se leviää veden pinnalle: osa öljystä haihtuu ilmaan, osa liukenee veteen, osa painuu pohjaan ja pinnalle jäävä osa muodostaa veden kanssa emulsion. Myrkylliset PAHyhdisteet painuvat nekin pohjaan. Suurimmat tuhot öljyonnettomuudesta aiheutuvat merilinnuille, pohjaeliöille ja rantojen eliöstölIe. Myös jatkuvat vähäiset öljypäästöt aiheuttavat näitä tuhoja. Esimerkiksi pilssien ja tankkien pesu merellä on periaatteessa kielletty, mutta laivoja seuraavat öljyvanat kertovat käytännön jatkumisesta. Myös laivojen ja veneiden moottoreista valuu öljyä mereen.

ympäröiviä maita palauttamaan Itämeren ennalleen. Toimiin onkin ryhdytty. Esimerkiksi Suomi on ollut aktiivisesti mukana edistämässä Pietarin uuden jätevesipuhdistamon rakentamista. On arveltu, että jopa 40 % Itämereen tulevasta happea kuluttavasta aineksesta ja puolet fosforikuormituksesta on peräisin Pietarista. Itämeren tila on viime vuosina siis hiukan kohentunut. Sen sisäinen kuormitus on kuitenkin edelleen suurta. Siksi ulkoisen kuormituksen vähentäminen on edelleen erittäin tärkeää. Sukeltajienkin on syytä muistaa, että yhden ihmisen vuorokauden pissat riittävät ravinnoksi kilolle leviä. Rantojen vellovaa levää voi torjua myös itse. TEKSTI: SIKKE LEINIKKI KUVAT: ALLECO Ky

Kirjoittaja on ympäristö tieteen maisteri, joka toimii tällä hetkellä Alleco:n Itämeri Pintaa Syvemmältä -hankkeen projektikoordinaattorina. Hanke saa rahoitusta EUn Interreg /II Aohjelmalta, Uudenmaan Ympäristökeskukselta sekä Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vaasan kaupungeilta, Metsähallitukselta ja WWF:ltä. Hanke tuottaa Itämerestä ja etenkin sen pinnanalaisesta maailmasta kertovan Intemetsivuston ja taskukirjan.

Ekologinen tasapaino takaisin Suomi on viime vuonna julkistanut Itämeriohjelman, joka tavoitteena on Itämeren ekologisen tasapainon palauttaminen. Lisäksi EU:n vesipuitedirektiivi vaatii Itämerta

•

_~PlIDIlA_

Hämeenlinna, puh.(03) 682 8115/682 8621 - www.pirttila.com Sukeltaja

Hangon vesiin tultiin takavuosina kaukaakin sukeltamaan. Kirkkaat vedet houkuttelivat sisämaasta väkeä ihastelemaan puhdasta vedenalaista luontoa. • • Tampereen Urheilusukeltajat ovat pitäneet Russön varuskuntasaaren lähellä sijaitsevaa Russon saarta jokakesäisen leirin tuki kohtana jo 80-luvulta saakka. Reino Hyppönen kertoi tuon ajan vedenalaisista maisemista, joista sisämaan sameammista vesistä tulleina oikein nautiskeltiin. Pohja oli laajoilta aloilta hiekan peittämää. Rantatörmillä kasvoi rehevää rakkolevää. Kampeloita oli paljon ja ne viihtyivät hiekkapohjissa mai-

'f'

niosti tarjoten leirimuonaan herkullista täydennystä. Kallionseinämät ja leirisaaremme rantavedessä uinuva postilaivan hylky olivat terhakoiden sinisimpukoiden peitossa. Vesi oli kirkasta. Luonnossa vallitsi terve tasapaino. Sukeltaminen oli silkkaa nautintoa. Muutos alkoi näkyä 90-luvun alkupuolella. Kaunis, kirkas hiekkapohja alkoi peittyä lietteellä. Partamainen levä alkoi levitä, ja kesä kesältä se tukehdutti rakkolevää. Kampelat aIkoivat hävitä saaren lähistöltä, sillä niille mieluista hiekkapohjaa ei enää löytynyt. Hangon kalastajatkin pahoittelivat kampelan katoamista lähivesistä, ja kyselivät olivatko sukeltajat tehneet saman havainnon. Olivat. Kalastajat harmittelivat. että kampe-

Kampela yrittää sinnitellä levän keskellä.

laa täytyy hakea koko ajan ulompaa mereltä. Sinilevä alkoi lisääntyä, eikä se enää ollut pelkästään pinnassa: vuosi vuodetta kerros esiintyi paksumpana, joskin pahimmat sinilevälautat Hyppönen muistaa tavanneensa Inkoossa. Posti laivan hylkykin oli joutunut luopumaan sinisimpukkapeitostaan. Hyppönen pahoittelee sitä muutosta, mikä Itämerelle on tapahtunut niiden parinkymmenen vuoden aikana joina hän ja seuran lukuisat muut sukeltajat

ovat alueella kolunneet. Eikä häntä enää takavuosien lailla kiinnosta Russossa sukeltaminen. On mukavampi säilyttää muistoja kampelaretkistä ja sinisimpukkakaavun peittämästä posti laivan hylystä. - Onneksi 80-luvulla ehdittiin nähdä puhdas Itämeri ja sen puhdas, tasapainoinen luonto, totesi Reino Hyppönen. TEKSTI: LEENA KOIVUMÄKI KUVA: REINO HYPPÖNEN

t ~ ~IA eet 1\ ~ ~ K..l'l.. ~"l, v.~., .11. I..v.f I,l,f,. 'l'l'df.l,.f e-I\~t~~~. ie:.,.ve-'ytt~te~etl\e-I\ ~~~\I~~ ~tl\\I~? j t~ee- C~""'M -~M.,.e-I\ (800-.... e-~.,.tl\e-1\ ~~eet~e-tl\;;. >ellll~,>~, \rI~ee 111\

e-e;;. . . y.

G"'M~ C~'''''M

;~ ~~t~~~.,.~~ ~~"';II~V~~ ,et 2~O ~\I~e\l~~~e-~~ ;~ t~\lt~~lIt~e-1\ ell .... M. C~, .... ~I\~~~.,.e-~

K.~.,.tbt~I\ .... e-.,.e-1\ ~.... e- v;;'2ft~~.,.~~.

Grand C.)'maD • C.~·mlln Brac • LUlle c.}'man

Löydä liiydcllinen lomasaari scuraavallc sukelluslomalIesi! Soita +44207491 6962, lähctä sähkiipostia osoiUcesccn info-curopc@caymanislands.ky tai käy wcb-si\'uillmlllllc www.diyccaymall.I•."y tai www.caymanislands.ky

sukeltaja

Pahoja kosteusvaurioita kärsinyt kamera. Tuleekohan tästä vielä toimiva laite?

Oletko huollattanut vedenalaiskamerasi säännöllisesti? Vai muistuuko huolto mieleen vasta silloin, kun jotain tuntuu olevan vinossa? Tai kun kameraa pakataan matkalle? • • Vedenalainen kamera on hinnaltaan arvokas ja tekniikaltaan niin herkkä laite, että sen huoltamisesta kannattaa huolehtia säännöllisesti. Työ on syytä jättää ammattilaisen tehtäväksi. Siten kamerasi pysyy hyvässä käyttökunnossa pitkään eikä petä silloin, kun olet ottamassa elämäsi unelmakuvaa.

Sukeltaja

Klassiset mokat Erkki Vikgren on vedenalaiskameroiden huoltamisen ammattilainen, joten hän tietää mistä puhuu. Hän esittelee pitkään veden varassa ollutta tai pitkään märäksi jätettyä varsin hu~an näköiseksi karstoittunutta kameraa, joka maallikon silmin näyttäisi olevan nostettu vanhasta hylystä. Kyllä siitäkin kuulemma vielä kameran saa. Kunnostaminen vain menee asian harrastamisen puolelle, ikään kuin puhdetyöksi. On päivänselvää, että kameran kotelon on oltava veden alla tiiviisti suljettu. Tästä ollaankin yleensä hyvin huolellisia. Välillä ollaan niin huolellisia, että tiivisteen pintaan laitetaan liikaa rasvaa, ja se roskiin sekoittu-

neena estää kannen tiiviin sulkeutumisen. Hyvää tarkoittanut perusteellisuus kääntyy siis käyttäjäänsä vastaan. Rasvaa kuuluu sivellä niin kevyesti, että tiivistävä pinta on juuri ja juuri märkä. Työ on tehtävä huolella roskaantumista välttäen. Hiuskin riittää päästämään veden läpi. Tyypillisin moka Nikonos-kamerassa ei ole kuitenkaan takakannen vesitiiviyden pettäminen, vaan suojatulpan unohtuminen salamapistokkeesta kuvattaessa ilman salamaa. Tuota tietä vesi pääsee salakavalasti kameraan sisälle. Ja taas laite on käyttökelvoton. Jos kameran sisällä on jo vettä, neuvoo Erkki Vikgren välttämään kameran huuhtelemista. Hän neuvoo kuivattamaan kame-

sä filmin vaihtoa varten. Kiireessä ei huomaa mitä kaikkea ympärillä tapahtuu. Vettä voi roiskua mistä vain.

Huoltaminen hanskassa ran mahdollisimman nopeasti esim. hiustenkuivaajalla. Jos kosteutta on ollut vain vähäisiä määriä kameran takaosassa, saattaa asia olla hoidettu pikaisella kuivauksella. Jos vaurio on laajempi, on syytä tarkistuttaa kameran tila ammattilaisella. Tuiki tavallinen kameran sisältä kastumisen syy on sekin, että veneessä touhutessa kameraan pääsee vettä. Kamera avataan sukellusten välillä keikkuvassa venees-

Kuinka usein vedenalaiskamera on syytä käyttää huollossa? Huoltotiheyteen vaikuttaa tietysti kameran käyttöaste, mutta Vikgren suosittelee huoltoa vähintään 2-3 vuoden välein. Huollon yhteydessä kamera avataan ja puhdistetaan. Linssien puhdistukseen käytetään rajun tuntuisia aineita, isoprobyyliä, asetonia tai puhdistettua bensiiniä. Kaikki kameran läpiviennit ja tiivisteet vaihdetaan. Kameran tekniset ominaisuudet tarkiste-

taan ja vanmistetaan, että säädöt ovat kunnossa. Ongelmaherkät kohdat käydään läpi erityisen tarkkaan. Tarkistetaan mekaniikkaa ja uusitaan sitä tarvittavin osin. Painekoteloiden huolto on yhtä tärkeää kuin varsinaisen va-kameran. Oikeastaan painekotelon huolto on miltei tärkeämpääkin, koska nykyisin käytettävät digikamerat vaurioituvat erittäin herkästi jo vähänkin kastuttuaan. Miten kauan huoltoreissulle täytyy antaa aikaa? - Huoltoajaksi riittää 1-2 viikkoa. Paniikkitapauksissa, esim. matkalle lähdössä, voidaan ajasta toki neuvotella, sanoo Vikgren. Laitesukellustaustaa Erkki Vikgrenillä ei

Sukeltaja

ole. mutta perusvälinesukellusta harrastavana hän ymmärtää hyvin vedenalaisen maiseman kiehtovuuden ja kuvauksellisuuden. Punaisen meren korallit ovat hänelle snorklaajana tulleet tutuiksi. Vikgren on huoltanut teknisiä pien laitteita ties kuinka kauan, ja vedenalaiskameroita jo lähes 30 vuoden ajan. Ura alkoi siitä, kun hänelle lykättiin va-kameran romu käteen ja annettiin työaikana lupa väkästellä raadosta kamera omaan käyttöön. Työnantajana oli lel, N ikonoksen maahantuoja 90-luvun alkupuolella. Siitä se lähti, eikä firmassa kukaan muu ole siitä lähtien va-kameroita huoltanut. Vikgren on Evep Oy:n toinen perustaja. Vuonna 1996

hän perusti oman yrityksensä Optifocus Oy:n jatkaen täysin samaa työtä Evepin alihankkijana. Reilu vuosi sitten Nikonoksen valmistus päättyi ja samaan aikaan lopetti Evep toimintansa. Nyt Vikgren jatkaa yksin samaa työtä Optifocuksessa. Pari vuotta sitten tapahtunut muutto pääkaupunkiseudulta Hämeeseen oli helppo. Vikgrenien kesänviettopaikka sijaitsee Hämeessä, ja luontoretkeilystä pitävä perhe löysi Pälkäneen paikkana, jossa on helppo yhdistää omat mieltymykset ja yritystoiminta. Erkki Vikgren huoltaa myös kaukoputkia ja kiikareita. Erityisesti kiikareiden huolto on nykyisellä asuinpaikalla lisääntynyt, lieneekö syynä Pälkäneen har-

jumaisemat, järvet ja ympäröivät suuremmat metsät, jotka vetävät puoleensa lintubongareita. Tampereen-Lahden valtatien hyvät yhteydet takaavat, että postissa ja kuriirikuljetuksena laitteet kulkevat nopeasti ja vaivattomasti. Yksittäiset kamera- tai muun laitehuollon tarvitsijatkin ovat hyvin löytäneet tiensä perille Pälkäneen keskustaan.

Muutoksia maailmalta Vikgren harmittelee, että markkinaykkösen valmistus päättyi, koska merkkiä on aina pidetty huipputason vedenalaiskamerana ja se on Suomessa alan harrastajien ylivoimainen suosikki. Nikonos ei toki ole ainoa va-ka-

Sukella turvallisesti Lisenssivakuutus korvaa tapaturmat, jotka sattuvat sukellusharjoituksissa, -näytöksissä, -kilpailussa ja niihin liittyvillä matkoilla. Vakuutus on voimassa kaikilla vesillä kotimaassa ja ulkomailla. Lisenssivakuutuksen saavat Suomen Urheilusukeltajain Liittoon kuuluvat henkilö- ja seurajäsenet. Edullinen ja kattava lisenssi koskee urheilusukelIusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukellus-kalastusta, suunnistusta ja -kuvausta. Tapaturmien hoitokulujen lisäksi lisenssiin sisältyy kertakorvaus pysyvästä haitasta ja kuolemasta. Turvaa tulevat sukelluksesi - ota lisenssi. Saat sen liittosi ja seurasi kautta. Lisenssi on voimassa missä päin maailmaa tahansa samoin edellytyksin kuin Suomessa (kork. 3 kk:n pituisilla matkoilla). Myös sukeltajantaudin vaatima painekammiohoito kuuluu korvattaviin vahinkoihin.

Sukeltaja

meramerkki, markkinoilla on muitakin ja Nikonokselle on tulossa laadukas seuraaja. Vedenalaiskameran hankintaa suunnittelevan kannattaa siis seurata markkinoita. Niistä ja vaikkapa uskollisen palvelijasi Nikonoksen pitkän työsuhteen turvaamisesta kertoo Erkki Vikgren mielellään lisää. Ja jos matka kulkee Pälkäneen suunnilla, voi vaikkapa käydä ihastelemassa Erkin nostalgisia kamera-aarteita, joita hän ylpeänä esittelee.

sähköposti: optifocus@dlc.fi TEKSTI JA KUVAT: LEENA KOIVUMÄKI

Pohjoismaiden urheilusukellusliittojen järjestämässä va-kuvauskilpailussa on myös videosarja. Viime vuoden kilpailussa No~a nappasi voiton, mutta Suomen Peik Joutsen saavutti hienosti hopeaa, Ilari Koskinen pronssia ja Tapio Huttunen neljännen sijan . • • Kilpailuvideon aihetta ei oltu määrätty. Rajana oli vain neljän minuutin kesto, josta 80 % täytyi olla kuvattuna veden alla.

Ajatuksen virtaa Peik joutsen kertoi hopealle yltäneen videon kertovan niistä mielikuvista. joita sukellusryhmä kokee ensikäynnillään 1800-luvun höyrylaivan hylylle. Pyrkimyksenä oli kuvata sitä. kuinka aika on hylyllä pysähtynyt. Historia. sen ajaton dokumentti. on siinä silm ien edessä. Kuvattu mielikuvahylky on todella olemassa Porkkalassa. avomerellä. keskellä Suomenlahtea 52 metrin syvyydessä. Video kuvattiin viime vuoden huhtikuun 1. päivänä. kun Peik ja sukeltava kuvaustiimi menivät ensi kertaa hylylle. Meri oli jäässä. Kohteelle mentiin teräsrakenteisella tukialuksella. Olosuhteet olivat hyvät.

Isä ja poika Joutsen reissuun lähdössä. tys. Peik haluaakin tuoda julki kiitoksensa valomiehelleen jussi Kaasiselle. Erinomainen sukellus- ja tasapainotustaito on tietysti aivan Aja 0. Täytyy pystyä liikkumaan pohjaa pöllyttämättä ja hylkyyn koskematta. Ryhmä. joka tekee paljon yhteistyötä Suomen merimuseon ja Sotamuseon kanssa. pitää toiminnassaan keskeisenä asiana. että hylkyihin ei kosketa eikä niitä vahingoiteta. N iihin ei mennä sisälle eikä niistä nosteta mitään.

Kiitosta on tullut Tuomaristo antoi erityisen tunnustuksen menestyneen videon kuvauksesta. Kritiikkiä tuli videon leikkaamisesta ja siitä. että videossa ei ollut lainkaan spiikkausta. Peik kertoi kuvatun materiaalin leikkaamisen olevan todella vaikeaa. Vaikka materiaalista vain 30 % käytetään. olisi pystyttävä karsimaan vieläkin rankemmin. Omat tunnesiteet kuvamateriaal iin ovat niin vahvat, että karsiminen on lähes tuskaa. Peikin mukaan sukellusta ymmärtämätön henkilö voisi olla hyvä. neutraali apu. Leikkaamiseen hän ja tiimi kaipaavatkin eniten lisäoppia. Ruotsissa Göteborgissa pidetään huhtikuussa vedenalaisfilmien festivaali. Tähän tapahtumaan Peik joutsenelta on pyydetty 4-5 vedenalaisvideota. Hän oli kovin otettu tästä pyynnöstä. sillä festivaali on maailmanlaajuinen ja siihen osallistuvat maailman huiput.

Haastava harrastus

Peik lähdössä kuvaamaan suljetunkierronsukelluslaitteella.

Ei ihan pikkujuttu Kuvaaminen 52 metrissä ei ole ihan kevyt juttu. Peikin t iimissä on kymmenkunta syviin sukelluksiin kouluttautunutta henkilöä. Hengityskaasuna he käyttävät trimix-seoskaasua. Valojen täytyy olla huipputehokkaat. Peik kertoi. että valaistukseen on uponnut rahaa yhtä paljon kuin kamerakalustoon. Valoilla luodaan kuvan näyttävyys ja visuaalinen ilme. joten kunnon valoilla ja ni iden taitavalla käytöllä on valtava merki-

Peik joutsen on harrastanut vedenalaiskuvausta intensiivisesti pari vuotta. Hauskimpana hän pitää sitä. että voi siirtää ne lyhyet hetket pinnan päälle ja voi näyttää ystäville, miltä vedenalainen maailma näyttää. Haasteita tässä harrastuksessa riittää. sillä tekniikka kehittyy ja kalusto muuttuu. Uusi kuvauskohde on aina erilainen. Koskaan ei o le valmis!

TEKSTI: LEENA KOIVUMÄKI KUVAT: MIKKO VORMALA

Sukeltaja

Miltä tuntuisi ottaa seuraavalla etelän matkalla esimerkiksi Kyproksella, muistoksi loistavia vakuvia Zenobia-hylyllä? Tai ikuistaa ahven kotoisilla vesillä? Jos nämä asiat kiinnostavat, seuraava juttusarja vedenalaisesta kuvaamisesta on sinulle! • • Sukeltaja-lehti julkaisee neljäosaisen juttusa~an vedenalaisesta kuvaamisesta. En-

simmäisessä osassa käydään lyhyesti läpi kuvaaminen ja ensi syksyn SM-kisat. Seuraavassa lehdessä on vuorossa perinteinen kinofilmikuvaaminen. Sarjan kolmannessa osassa keskitytään digikuvaamiseen ja viimeisessä tutustutaan vedenalaiseen videokuvaamiseen ja valaisemiseen sen yhteydessä.

Veden alla kuvaaminen Ennen kuvaajan urasi aloittamista on välttämätöntä hall ita tärkein eli sukeltaminen ja erityisesti tasapainotus. Jos koko sukellusaika menee tasapainotuksen ja nosteen säätämiseen, kuvaamisen voi unohtaa. Vasta kun sukellus sujuu mallikkaasti, voidaan miettiä seuraavaksi tärkeintä, eli kameraa. Onko se perinteinen kinofilmikamera, esimerkiksi Nikonos tai tavallinen jä~estelmä-

Sukeltaja

kamera kotelossa? Vai ostetaanko perheen uudelle digikameralle kotelo ja aloitetaan ura sillä? Muutaman ensimmäisen kuvausreissun jälkeen huomio kiinnittyy salamaan. Onko se irtosalama vai mahdollisesti kiinteä salama, kuten esimerkiksi monissa digikameroissa? Filmiä ostaessa ota huomioon ns. ASAmerkintä: ASA 64, ASA 100, ASA 800 jne. Filmin valinnalla saadaan paljon uusia mahdollisuuksia. Valittaessa mustavalkofilmi, saadaan mukavasti ja helposti tunnelmaa kuviin. Makro- eli lähikuvaamisessa hitaan filmin valinta on järkevää. Ensimmäisen kesän jälkeen huomataan, että syksyllä vesien viiletessä kuvausnäkyvyys paranee epämääräisen "hutun" hävitessä kuvista. Eli ajan kohdalla on myös oma merkityksensä. Va-kuvaamisessa sukeltaja suosii kuvaamista myöhään syksyllä ja lopputalvesta, kun vesi on vielä kylmää ja kirkasta. Toisaalta ensimmäiset keväiset auringon säteet antavat mukavasti vallitsevaa valoa veden alle. Vaikka kuvaaminen on kivaa ja aika tuntuu lentävän veden alla, on tärkeää, että muistat sukellussuunnitelmasi ja huomioit syvyyden sekä sukellusajan. Älä myöskään unohda seurata mitä parisi tekee. Vaikka kuvaatkin, sukellus on silti parisukeltamista harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta.

SM-kisat 13.9.2003 SUSL:n seuratoimintavaliokunta järjestää va-kuvauksen SM-kisat tänä vuonna syyskuun puolessa välissä Itä-Suomen alueella. Jä~estäjänä toimii seuratoimintavaliokunta Kouvolan Vesikoiden kanssa. Kaikki kuvaamisesta ki innostuneet ovat tervetulleita mukaan kuvauskalustosta riippumatta. Tärkeintä on, että kuvataan paljon, koska vain sillä tavoin opitaan kuvaamista erilaisissa olosuhteissa. Tarkemmin näistä kisoista ja kuvausluokista on seuraavissa Sukeltaja-lehdissä. Tarkoitus on myös jä~estää pelkästään digikuvakisat syksyn aikana, joten seuraa lehden ilmoittelua. Mutta nyt filmiä kameraan, tiivisteet puhtaiksi, luukku kiinni ja kuvaamaan. Kevät koittaa ja parhaat kuvauskelit ovat edessä! Hyviä kuvauksia ja sukelluksia!

TEKS

JA KUVAT: ANSSI V ILLA,

SUSL:n seuratoimintavaliokunta

Vettenalaiset Vehkeet Joet1suusta Sukellusvarustemyynti Kaikki sukellusvarusteet vaeta-allcaJieta ammattilaisii n ... Sukelluslaitehuolto Huollamme lähes, kailclcLvarueteet: paineli liivit, puvut ... 5äillö~enJa eukelluevarue

Finn -5UII "

:: Jetsuit TNG Technica Poseidonin ehdottomasti kehittynein kuivapuku. - Valmistettu täysin uudesta C-foam neopreenistä - Pinnoitettu kokonaan erittäin kulutuskestävällä Small Diamond tekstiilillä - Polvivahvikkeet, vulkanoidut olkapää- ja painovyösuojat - Reisitasku - Hartiavetoketju - Kiinteällä tai irtohupulla Värit: Musta I Oranssi ( SOS Technica ) Koot: XS-XXXL Puvun mukana toimitetaan syöttöletku pikaliittimellä, varustekassi ja vetoketjun hoitoaine. Saumauksilla takuu Saatavana myös mittatilauksena Toimitusaika n. 3 viikkoa

:: Matruusipipot punainen, sininen, musta, valkoinen

17€

:: Apollo Bio-fin Mullistava uutuus räpylämarkkinoilla. Sen käänteentekevä rakenne ja erinomainen hallittavuus saa kokeneenkin sukeltajan hämmästymään. Koko: M, kumiset 132 € Koko: L, kumiset 135 €

WWW.FINNSUIT.FI

Helsmki Pajalahdentie 9 Puh. 09-692 2358 e-mail: myyntl@fmnsuit.fi

Turku Lantmen pitkakatu 20 Puh: 02-251 8747 e-mail: myynti@finnsuit.fi

MAAILMALLA LUETAAN

Koonnut Stig Gustavsson

DYK ~

I( I I v

\ I I

helmikuu 2003 Marko Wramen kertoo meille suomalaisillekin tutusta ja helposti saavutettavasta sukelluskohteesta. Fuerteventura, Kanarian saarten toiseksi itäisin saari, sopii hyvin sukeltajalIe, joka haluaa ottaa eisukeltavan perheensä mukaan. Fuerteventuralta löytyvät tarvittavat turisti palvelut, mutta myös rauhallista ja alkuperäistä kanarialaista elämää. Mikä tärkeintä, saari ta~oaa hämmästyttävän rikkaan vedenalaisen maailman. Parhaat sukelluskohteet löytyvät aivan etelästä sekä itärannikolta. Kalalajien ki~o sekä yksilöiden määrä ovat hämmästyttäviä; barrakudia, mustekaloja, enkelihaita, meriahvenia, rauskuja, papukaijakaloja, murenoita... Näkyvyydet ovat 20 metrin paremmalla puolella. Sukelluskeskuksia löytyy sekä etelästä että pohjoisesta. Varsin moni suomalainen sukeltaja on käynyt Punaisella merellä. Thistlegormin hylky on usealle tuttu joko Siinailta tai

Hurghadasta käsin. Heidi Nexö kirjoittaa aiheesta, joka itsellänikin kävi mielessä sukeltaessani kohtalaisessa virrassa kyseisellä hylyllä, joka sijaitsee lähes keskellä Suezin lahtea. Sukelluksen alkaessa oli näkyvyys huono ja vi rta voimakas. Heidi ja hänen parinsa Jim Poulsen jäivät jälkeen muusta ryhmästä ja menettivät näköyhteyden laskeutumisköyteen. Yritettyään aikansa t aistella virtaa vastaan löytääkseen köyden he

päättivät nousta pintaan. He tekivät sen virheen, että pitivät kolmen minuutin dekon, vaikka eivät olleet käyneet kovinkaan syvällä. Dekon aikana he ajautuivat kauemmaksi tukialuksesta ja päästyään pintaan he eivät jaksaneet uida virtaa vastaan takaisin alukselle. 22 tunnin kellumisen jälkeen, vietettyään yön ulapalla, heidät viimein löydettiin. T arinalla oli onnellinen loppu, mutta se olisi voinut päättyä synkästi. He olivat löytämisen hetkellä hyvää vauhtia ajautumassa kohti keskistä Punaista merta. Vaikka voimakkaat virrat Itämerellä ovat harvinaisia tulee muistaa, että maailman merillä ne ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Hylkysukellukset ulapalla virtaavassa vedessä ovat varsin vaativia. Nousuköydelie on löydettävä takaisin sukelluksen lopussa.

SPORT DIVER joulukuu 2002 Bill Harrigan valottaa hylkykuvauksen niksejä. Jutusta saa vaikutelman, että herra Harrigan on kuvannut hylkyjä tyypillistä suomalaista näkyvyyttä paremmissa olosuhteissa. Ehkä seuraavista neuvoista on hyötyä meillekin: - Pyri ottamaan yleiskuva hylystä hiukan kauempaa. - Ota kuvia hylystä ulospäin käyttämällä valokuvamallia

SCUBA DIVING joulukuu 2002 John Francis kirjoittaa deko-sukelluksista otsikolla "Sukella syvemmälle, sukella pidempään". Hän korostaa koulutuksen merkitystä ennen tämän vaativan lajin aloittamista. Hyvä uutinen on, että Divers Alert Networkin (DAN) tekemien tutkim usten perusteella hyvin koulutettujen ja varustettujen deko-sukeltajien keskuudessa on sukeltajantautitapauksia tilastollisesti vähemmän kuin ns. suoranoususukeltajilla. Francis luettelee deko-sukeltamisen perusteita: huolellinen suunnittelu, enemmän varusteita, paremmat taidot ja erilainen asenne. Olennaisia taitoja ovat nosteen hallinta, nousunopeuden säätely, hengitysrytmi, itsekontrolli, itsetarkkailu ja kommuni-

Sukella Kaatialassa - yövy Aholankankaan leirintäalueella! - 11 mökkiä, osassa WC, 49 petiä - retkeilymaja, 7 huonetta, 31 petiä -'50 vaunupaikkaa sähköllä - 2 rantasaunaa, hiekkaranta - siisti WC-suihku rakennus, N / M - kysy kompressoripalvelusta lisää! Camping Aholankangas, Kirkkotie 25, 63100 Kuortane, 06-5254104 sukeltaja

mittakaavana. - Vältä laajakulmalinssien aiheuttamia perspektiivivääristymiä.

kaatiokyvyt sukelluksissa. Kappale "suoranoususukeltajille" käsittelee tilannetta, jossa tietokone ilmoittaa suoranousuajan ylittyneen. Niinhän ei pitänyt käydä, mutta kävi kui tenkin. Siinä vaiheessa on myöhäistä lukea tietokoneen käyttöohjetta. Tietokoneet toimivat eri lailla, mutta näillä menettelytavoilla tilanteesta pitäisi selvitä: 1. Aloita välittömästi nousu normaalilla nousunopeudella.

- Pyri asettamaan suorat linjat ruudun keskelle. - Koeta päästä hylylle ensimmäisenä. - Tee kuvaussuunnitelma, etene syvältä matalalle. - Vältä omien kupliesi kuvaamista. - Pyri kuvaamaan useita kertoja samaa hylkyä eri vuorokauden aikoina. - Hae kuviesi etualalle jotain värikästä. - Käytä sukeltajan valaisimia elävöittämään kuvia, vaikka valoa muuten olisi riittävästi. - Ota silhuettikuvia yläviistoon.

2. Tietokoneesi pitäisi näyttää nyt katto syvyyttä (ensimmäistä tai ainoaa). Nouse tämän syvyyden tuntumaan. 3. Alä missään tapauksessa nouse katto syvyyttä matalammalle. Oleskelu metrin verran katto syvyyttä syvemmällä ei vielä aiheuta ongelmia. Pyri pitämään syvyytesi vakiona. 4. Kellu vaaka-asennossa. Se on helpompaa ja kehosi kannalta terveelIisin asento. 5. Ota rennosti . Säästä energiaa ja ilmaa. 6. T arkkaile tietokonettasi, se kertoo sinulle seuraavan kattosyvyyden tai ilmoittaa, että voit nousta pinnalle. 7. Pidä 3-5 minuuttia koneen näyttämää pidempi turvapysähdys kolmessa metrissä, jos ilmaa riittää. Jos ilma on vähissä pidä ylimääräinen turvapysähdys kunnes painemittari näyttää I 0 baria.

'JJ~

Video Ray Mini ROV alk.12000E

'lTechnologies Oy

• IROV- tyiJlja 'kuvaukset

Scannaavat Sonarlt alk.

• "iislokaikuluotaulset • tkamu14"at lIonarit

f.15oo E

• moniJc,ihlllonam • "a karloiJukset • lI"hUuslyiJl

LoxusScan vllslokaikuluotain alk8410E

(u()'716 1318, (u()'716 131g, 1U().5509006

www.loxus.com

o leOM

IC-M601 Uutuus meri-VHF

Turvallisuutta vesille Kun valitset välineesi huolella voit lopettaa huolehtimisen siihen. Ankariin olosuhteisiin tarkoitetut Icom meri-VHF -radiopuhelimet ovat osoittaneet kyntensä maailman merillä. Uusin vesitiivis malli IC-M601 on entistä monipuolisempi. Siihen on mahdollista kytkeä kaksi HM-134B lisäkäyttöpaikkaa. Radiopuhelin toimii tällöin myös sisäpuhelimena. Lisäturvaa veneeseesi saat slsäänrakennetulla D-Iuokan DSC -laitteella, jolla voit lähettää ja vastaanottaa digitaalisia hätäkutsuja. Kysy tuotteistamme lähimmältä Icom jälleen myyjältä tai tutustu internetissä www.insalko.fi

i ~~:'k:t'"L~ PL 156 00181 HELSINKI www.insalko.fi

09-685 3860 f. 09-685 3870 insalko@insalko.fi

SUOMEN SUKELLUSLAITE- JA KOMPRESSORIHUOLTO SEEMAN KOMPRESSORIT KAIKKIEN KOMPRESSORlMERKKlEN • HUOLLOT • VARAOSAT • SUODAmMET· TÄYITÖLETKUT • TÄ YITÖUImMET AKTIIVIHIILET, KOSTEUDENKUIVAINAINEET JA KOMPRESSORlÖLjYf PIENPAKKAUKSISSA. OY D1VETECH LTD RATASKUJA 1 03100 NUMMELA

PUH. (09) 2224700 FAX (09) 222 2571 GSM 040 505 1146

[-mail: jouko.askola@divetech.fi sukeltaja

Muutama vuosi sitten vietin lomani Meksikossa, Cancunin lomaparatiisissa. Sukeltaminen jäi silloin vähiin. Reissusta muistiin on jäänyt jotain tequilalta tuoksuvaa saatuani tyhjästä pullosta päähäni ja jouduttuani tikattavaksi. No, suomalainenhan on periksi antamaton, kovapäinen, sitkeä ja lisäksi vielä Iyhytmuistinen - siispä lähdin uudelleen Meksikoon. Luotin, että juuri P3-kortin saanut tuore puolisoni Kirsti pitäisi nyt koheltajan kurissa.

Quintana Roon osavaltion ja kalastusministeriön painekammio.

Eräänä päivänä painekammiolla • • Loma-asuntomme sijaitsi pienellä rauhallisella saarella nimeltään Isla Mujeres. Saari on vain noin 20 minuutin laivamatkan päässä mantereesta Cancunin edustalla.

Elämää paratiisisaarella Saarelta on lyhyt, vain n. 15 minuutin matka läheiselle Manchones reef -riutalle. Sukelluskohteena kyseinen riutta ta~oaa hyvin monipuolisen valikoiman Karibianmeren kalalajeja. Sen syvyys vaihtelee 5-14 metriin ja riutta jakautuu neljään osaan noin parin kilometrin matkalle. Vaakanäkyvyys vaihteli 15-40 metrin välillä. Veden lämpötila on +28 ympäri vuoden. Riutta sijaitsee mantereen ja saaren välissä, joten pahat myrskyt eivät pääse täydellä voimalla tekemään tuhojaan riutalla. Luonnonsuojelualue, joka on perustettu juuri runsasta sukell usturismia silmälläpitäen rajaa alueen käytön paljolti snorklauksen suuntaan, sillä suojelualueella laitesukeltaminen on melko kallista ja tarkoin valvottua toimintaa. Sukelluksen hinta oli 30 dollaria kerralta omilla varusteilla, tietysti ilman painovyötä ja ilmaa. Teimme riutalla kuusi yli tunnin sukellusta Käytössämme oli pieni kalastajavene kuljettajineen ja opas, joka ei rajoittanut t oimintaamme millään tavoin parin ensimmäisen sukelluksen jälkeen. Rikkoutuneita koralleja ei juuri näkynyt, ei myöskään meidän jälkeemme. Kalalajeista jäivät eritoten mieleeni komeat riuttahait, jotka eivät juuri sukeltajista piitanneet. Puutteena näkisin kohteiden mataluuden; seinämiä ja hylkyjä ei ollut ja mikäli kohteelle saapui puolenpäivän jälkeen, pinta kuhisi snorklaajia. Saarella ei ollut rantasukelluskohteita eli o li turvauduttava venekyytiin.

Sukeltaja

Tutustuimme eräänä päivänä saaren nähtävyyksiin ja törmäsimme yllättäen rannalla rakennukseen, jonka seinässä oli teksti: "Quintana Roon osavaltion ja kalastusministeriön painekammio". Pieni saaremme oli siis hyvin varustautunut mahdo llista sukellusonnettomuutta ajatellen. Onneksi ei tarvinnut testata itse kammiota.

Intiaaneja ja luolia Siirryimme mantereen puolelle tutustumaan maya- ja atsteekki-intiaanien rauniokaupunkeihin. Siinä oli ihmettelemistä kyllikseen. Ajettuamme n. 170 km Cancunista etelään löytyi tien varrelta kyltti " H idden World". Vanha sukeltajan vainuni käski poikkeamaan sinne ja kuinka ollakaan, paikka ta~osi sukeltamista maan alla luolissa.

Reikä maankuoressa Sukelluskohteelle joutui ryömimään ahtaan reiän läpi tikkaita pitkin luolaan, jonka ilmankosteus oli uskomaton. Ilman lämpötila onneksi putosi muutamalla asteella, sillä tuntui melko ahdistavalta pukea ylle märkäpuku keskellä viidakkoa 40 asteen lämpötilassa.

Maanalainen joki Luolasukeltaminen on taitoa ja koulutusta vaativaa touhua ja Meksikossakin vaaditaan varsinaiseen luolasukellukseen asianmukainen koulutus. Kohde, jota paikalliset kutsuvat nimeltä "Dos Oros" on kuitenkin erikoistapaus. Kyseessä on maanalainen joki, jossa on lähes jatkuvasti mahdollista nousta pintaan hengittämään puhdasta ilmaa, vaikka pinnan ja luolan katon väliin jäävä tila onkin melko olematon.

Nä;, olle, tavaII;"" avoves;sukeltaja,k;,

mahdollista sukeltaa siellä divemasterin valvonnassa, Luolan katto oli täynnä teräviä tippukivi- ~ puikkoja ja tuhansia lepakoita, Maksimisyvyys sukelluksissamme oli n, 15 metriä, Teimme kaksi sukellusta, kestoltaan yhteensä I tunti 50 ~ minuuttia, Näkymät näillä sukelluksilla olivat vaikuttavia, Vesi oli kirkasta, mutta kaloja ei juuri ollut. Joki oli kaivertanut oman reittinsä uskomattomalIa tavalla maan sisään, Kukaan ei tiedä, kuinka valtava jokiverkosto maan alla on, mutta paikalliset uskovat sen laajuuden olevan satoja kilometrejä, Pienenä miinuksena voi kohteesta sanoa jälleen hinnan: 40 dollaria/sukellus, Sukellusoppaamme hoiti tehtävänsä kyllä koko rahan edestä ja saamamme "romurallikyyti" läpi viidakon takaisin sivistyksen pariin oli ikimuistettava, Tätä erikoiskohdetta ei todellakaan kannata jättää väliin, jos matka tänne päin käy,

(!ij

Xcaret & Xel-ha Eksoottisia paikannimiä löytyy intiaanien perintönä, Kyseiset paikat ovat turistipyydyksiä Maya Rivieralla, mutta myös erinomaisia snorklauspaikkoja, Korallien ja kalojen väriloisto on vertaansa vailla, Kirkasvetisten jokien suistot ja meren laguuni luovat loistavat edellytykset vedenalaisen maailman tutkimiseen, Palvelut kohteissa ovat erinomaiset ja siisteys loistoluokkaa,

Pesoja kuluu Polttoaineen hintaa lukuun ottamatta (0,55 € / litra) kaikki palvelut ja tuotteet olivat kalliimpia kuin Suomessa, Rikkaiden jenkkituristien läsnäolo näkyy hinnoissa, Hintojen vertailu oli helppoa, sillä peson kurssi oli I € 10 pesoa,

Soi, soi,

501 ......

Aurinkoisia säitä Karibialla riittää ja lyhyet rankkasateet vain helpottavat kuumuudessa, Nestetasapainon ylläpitämiseen on Meksikossakin keksitty lääkkeet: 501, Corona, Xx sekä muita nautintoaineita, "Maassa maan tavalla" on hyvä ohje Meksikoon lähtijälle, Kulttuurishokki voi muuten ravistella, TEKSTI JA KUVAT: JYRKI SARIOLA

Sukeltaja

ulm päällä

Räpyläuinnilla menee tällä hetkellä mukavasti Suomessakin. Sen osoitti huippujen loistokunto ja mukava osallistujamäärä SM-kisoissa.

Ireilla 4 x 100 m räpyläuintiviesti, A-Kus vaihdossa,

SM-kisat Tampereella. Ilmassa Janne Toivola . • • Räpyläuimarit pitivät kovaa kiirettä helmikuisissa SM-kisoissa Tampereella. Uusia Suomen ennätyksiä ei tosin syntynyt, mutta muuten tulokset olivat maukkaita. EM-kisarajoja alittivat Aki Helander, Marko Kolsi, Kimmo Korja, Elise Mattsson, Sami Sorri, janne Toivola ja Timo Suominen. - Koskaan ennen ei näin aikaisessa vaiheessa vuotta ole annettu näin vakuuttavia näyttöjä uintikunnosta. Mihin ehditäänkään, kun elokuussa uitavat EM-kisat Tsekissä ovat käsillä, kouvolalaisten valmentaja juha Korja puhkui intoa. ja perusteita juhalla puheelleen olikin, sillä uimareiden koko ilahduttavan leveä kärkikaarti alitti kisarajan. - jos tässä pysytään ja vielä petrataan, niin tosissaan lähdetään hakemaan EM-viestimitalia! Räpyläuinnin tila on Suomessa tällä hetkellä hyvä tai vähintäänkin kohtalainen. Sen osoittaa SM-kisoihin osallistuneiden uimarien määrä: ennätysmäiset 48 uimaria. Myös nuorissa on muutamia hyvin lahjakkaita uimareita kasvamassa lajia jatkamaan.

rikaarti. Lisää valmentajia täytyisi löytyä vastaamaan toivon mukaan lisääntyvän uimarimäärän ohjaamisesta, Sami pohtii. Tyytyväinen Sami on myös räpyläuinnin tämänhetkiseen tilaan, ainakin enimmäkseen. Nuorien mukavan laaja kiinnostus räpyläuintiin turvaa tulevaisuutta. Nuori Suomi -cupista löytyy vakavammasta valmennuksesta kiinnostuneita kilpailuhenkisiä lapsia ja nuoria. Sami on kuitenkin sitä mieltä, että enemmänkin voisi räpyläuintia ja Nuori Suomi -cupia lanseerata seuroissa, sillä kaikkien norppatoimintaan asia ei ole vielä yltänyt. Sami antaa kuitenkin täyden tunnustuksen kilpailua vierastavalle Nuori Suomi -ideologialle. Kaikille ei sovi säännöllinen treeneissä puurtaminen eikä kilpaileminen. Eikä kaikkien tarvitse siihen innostuakaan. Mutta hän on vakuuttunut, että moni tenava haluaisi kokeilla kilpailemista, vaikkei ihan tosissaan, niin kuitenkin pientä jännitystä saaden.

Sami Sorrin tyylikäs lähtö/oikka 200 metrin räpyläuintiin.

Sami ja sotilasliikunta Sami ja räpyläuinti - Räpyläuinnissa kiehtoo sen erilaisuus. ja se, että vauhtia on valtavasti, pohti lajiin hurahtamisen syitä Sami Sorri (27), moninkertainen Suomen mestari ja kansainvälisenkin tason mitalisti ja konkari. - Kotiseudullani Suolahdessa on aina ollut aktiivista räpyläuintitoimintaa, joten lajiin innostuminen ei ollut mitenkään vaikeaa. Myöhemmin urheilulukio mahdollisti täysipainoisen ha~oittelun. Into uimiseen ei missään vaiheessa ole lopahtanut, joten tässä sitä nyt ollaan. Sami on tyytyväinen omaan uintiinsa SM-kisoissa. Kisarajat paukkuivat rikki kaikilla henkilökohtaisilla matkoilla, ja 50 metrin sukelluksessa aika jäi vain kymmenyksen päähän omasta ennätyksestä. I 00 metrin räpyläuintia lukuun ottamatta hän voitti kaikki uimansa lähdöt. Satasella hänen päänahkansa otti Kouvolan 18-vuotias Kimmo Korja. Nuorukaisen kannoille jääminen ei Samia sureta, onhan heillä yhteinen tavoite EM-viesteissä. Henkilökohtaisesti Sami kuitenkin lähtee hakemaan T sekeistä mitalia ainakin lempimatkoillaan, räjähtävissä 50 metrin räpyläuinnissa ja sukelluksessa. - Tällä hetkellä tehokkain räpyläuintivalmennus sijoittuu Suolahteen Ala-Keiteleen Urheilusukeltajiin, länsirannikolle Diving Team Poriin sekä Kouvolaan Vesikoihin ja Kouvolan Uimareihin. Noilta paikkakunnilta on näkyvissä vahvin nouseva uima-

Armeijan jälkeen sotilasuralle Jaamlsen myötä Sami on perheineen ajautunut Upinniemeen. Sotilasarvoltaan hän on luutnantti, ja hän toimii koulutuskeskuksen esikunnassa opetusupseerina vastaten keskuksen liikuntatoiminnasta. Viime marraskuussa Suomen Liikunta ja Urheilu myönsi puolustusvoimille Avainvalinta-palkinnon vuoden parhaana liikunnan edistäjänä. Puolustusvoimat on panostanut varusmieskoulutuksessa liikuntatottumusten lisäämiseen. Tämän hienon Avainvalinta-palkinnon saamiseen Sami voidaan katsoa "osasyylliseksi", onhan hänen vastuualueenaan mm. alokkaiden liikuntakoulutus. Upinniemessä on hyvä uimahalli, joten mm. räpyläuintiharjoitteista huolehtiminen onnistuu hyvin. Räpyläuinnin lisäksi Samin toinen liikuntamuoto on äärimmäisen rankka, mutta monipuolinen meriviisiottelu, jonka harjoittelu huipentuu vuosittaiseen MM-tumaukseen. Ottelun lajeja ovat esterata, pelastusuinti, esteuinti, merimiestaito ja ampumajuoksu. Suomessa tuota puhdasta sotilaslajia harrastaa vakavammin kymmenkunta miestä. Samin tuomiset meriviisiottelun MM-kisoista ovat olleet varsin yksitoikkoisia: 1999 kulta, 2000 hopea, 200 I kulta. Vuonna 2002 kilpailua ei käyty, mutta tänä vuonna Samin kultajahti jatkuu Espanjassa. Hänen mieluinen velvollisuutensa on työn lomassa huolehtia siitä, että kultamitali kul-

keutuisi tänäkin vuonna Suomen puolustusvoimille - omassa kaulassa tietysti. Ykköslajissaan räpyläuinnissa Sami aikoo olla mukana vielä pitkään. - Eipä ole lopettaminen tullut edes mieleen. Niin kauan ha~oittelen ja uin kilpaa, kun se mukavalta tuntuu ja vauhdissa mukana pysyn.

TEKSTI: LEENA KOIVUMÄKI KUVAT: LEENA KOIVUMÄKI

Sukeltaja

,.;

Pullojen merkinnät A kuntoon ;J Ovathan pullosi merkinnät kun-

~ nossa? Se on hyvä varmistaa, sillä

__ J jos pullon merkinnät eivät ole ~ kunnossa, sitä ei saa täyttää,

J-

• • Uusissa paineilmalaitteissa on oltava ns. CE-merkintä, joka osoittaa, että pullo täyttää painelaitteita ja ns. henkilönsuojaimia koskevat vaatimukset. Merkintä on pakollinen 29.5.2002 jälkeen markkinoille tulleissa sukelluspulloissa. CE-merkintä on oltava pullossa näkyvästi esillä, sen on oltava helposti luettavissa eikä se saa kulua pois. Merkinnän yhteydessä on oltava myös arvioinnissa mukana olleen laitoksen tunnusnumero. CE-merkinnän lisäksi pullossa on oltava , valmistajan nimi tai tunnus, valmistusvuosi, valmistusnumero, suurin sallittu täyttöpaine bareina, koepaine bareina, vesitilavuus, venttiilin kierremerkintä ja paino tyhjänä. Pullossa on lisäksi oltava määräaikaistarkastuksen tarkastusmerkintä. Tarkastuksen tehnyt laitos merkitsee pulloon tarkastusvuoden, leimansa ja tarkastuskuukauden. Näiden lisäksi pulloihin kiinnitetään lipuke, joka kertoo, minä vuonna seuraava määräaikaistarkastus on tehtävä. Pulloissa on myös oltava kaasupulloetiketti, joka kertoo, mitä pullo sisältää. Paineilmasäiliössä on siis oltava etiketti "Ilmaa, puristettu" ja "YK-numero 1002". Varoitusruutu on paineenalainen kaasu.

lJlJ I j

Tarkastus 1 0 vuoden välein T eräs- ja alumiinipullot tarkastetaan nykyisten määräysten mukaan I 0 vuoden välein. Komposiittipullojen tarkastusväliksi on määrätty 3 vuotta. Määräaikaistarkastuksessa tarkastetaan pullon kunto sisältä ja ulkoa, venttiili, pullon ja venttiilin merkinnät sekä tehdään nestepainekoe, jossa pullo täytetään vähintään 1,5 kertaa suurimpaan sallittuun täyttöpaineeseen.

Vanhoissa pulloissa merkinnät ennallaan Vanhojen pullojen - siis ennen 29.5.2002 markkinoille tulleiden - merkinnät säilyvät ennallaan . Niissä on oltava hyväksymisnumero tai -merkintä ja Suomessa hyväksytyn tarkastuslaitoksen tarkastusmerkintä siitä, että pullon rakenne- tai käyttöönottotarkastus on tehty. Pulloventtiileissä on oltava valmistajan nimi tai tunnus, valmistusvuosi, merkintä suurimmasta sallitusta täyttöpaineesta ja

Sukeltaja

venttiilin kierremerkintä. Pullon sisältö on edelleen merkittävä maalaamalla pullon "hartia" standardien mukaisilla värimerkinnöillä. IImasäiliön "hartian" värit ovat tuttuun tapaan valkoinen ja musta, muuten pullon on edelleen oltava keltainen.

Nitroksista varoitettava Kun käytetään nitroksia eli ilmaa, joka sisältää happea enemmän kuin 21 %, on otettava huomioon, että happi ja rasvat eivät sovi yhteen. Pullon ja venttiilin on oltava hyvin puhtaita: vähäisetkin rasva- ja öljyjäämät tai muut epäpuhtaudet voivat sytyttää kaasuseoksen. Nitroksia sisältävän pullon varoitusetiketissä on luettava "Puristettu kaasu, hapettava, N.O.s" ja YK-numero 3156. Varoitusetiketissä pitää olla varoitusruutu paineenalaisesta kaasusta ja hapettavuudesta.

Myös täyttöpaikat tarkastettava määrävälein Tarkastuslaitoksen on arvioitava pullojen täyttöpaikka ennen kuin se otetaan käyttöön ja sen jälkeen vähintään joka kuudes vuosi. Täyttöpaikka voi olla sukellusseuran kerhotila. Täyttöpaikkoja arvioivat Inspecta Oy ja Polartest Oy. Tarkastuksessa arvioidaan, että täyttöpaikan laitteistolla voidaan täyttää pulloja turvallisesti ja oikein . Kompressorin on oltava sellainen, että pulloja voidaan täyttää enintään suurimpaan sallittuun täyttöpaineeseen. Pullojen letkut on voitava kiinnittää niin, että liitokset eivät irtoa kesken täytön. Myös täyttäjien pätevyyttä arvioidaan. Heidän on periaatteessa osattava varmistaa, että pullo ja venttiili ovat käyttökunnossa, niissä on vaaditut merkinnät ja että määräaikaistarkastukset on tehty. Usätietoja: Turvatekniikan keskus, puh. (09) 61671 www.tukes·fi Täyttöpaikkoja arvioivat tarkastuslaitokset Inspeaa Oy, puh. 0 I 0 521 600 www.inspecta·fi Polastest Oy, puh. 020387843 www.polartestfi

Pulloissa vaadittavat merkinnät Vanhat pullot (markkinoille ennen 29.5.2002) • hyväksymisnumero tai -merkintä • Suomessa hyväksytyn tarkastuslaitoksen merkintä siitä, että rakenne- ja käyttöönottotarkastus on tehty • valmistajan nimi tai tunnus • valmistusvuosi • valmistusnumero • suurin sallittu täyttöpaine, bar • koepaine, bar • vesitilavuus, litroja • venttiilin kierremerkintä • paino tyhjänä, kg • määräaikaistarkastuksen merkintä ja lipuke seuraavasta tarkastuksesta

Uudet pullot (markkinoille 29.5.2002 jälkeen) • CE-merkintä ja tyyppitarkastettujen laitteiden laadunvalvonnasta vastaavan laitoksen tunnusnumero • valmistajan nimi tai tunnus • valmistusvuosi • valmistusnumero • suurin sallittu täyttöpaine, bar • koepaine, bar • vesitilavuus, litroja • paino tyhjänä, kg • määräaikaistarkastuksen merkintä ja lipuke seuraavasta tarkastuksesta

Pulloventtilien merkinnät • • • •

valmistajan nimi tai tunnus valmistusvuosi suurin sallittu täyttöpaine, bar venttiilin kierremerkintä

• • Optlfocus • _II Oy Nikonos ja SEA&SEA • Kamerahuolto kaikille kameroille ja painekoteloille • Käyte1yt ja perushuolletut kamerat • Uudet tuotteet edullisesti kauttamme.

KUIVAPUKU RIKKI? - VETOKETJUN, - MANSETTIEN, - HUPPUJEN VAIHDOT YM. MUUTKORJAUKSET NOPEAT TOIMITUKSET! URHELUV ÄLINEHUOL TO KIMMO KASE YLIOPISTONKA TU 29, 20100 TURKU (02) 250 0017

Peltoniementie 4,36600 Pälkäne Puh 0208 300 030

E-Mail opllfocus«zldlc fl

www opllfocus fl

MIKSI MAKSAA LIIKAA Tilaa netistä ja säästä tähän

www.villenkello.fi KUR551TAR JOUK5ET

2 x 71/ 300 bar 2 x 15 1 / 200 bar 2 x 12 1/200 bar 101 ALU Kotimai~ia kuiva pukuja Viking Extreme -kuivapuku Blue Navy -alu~puku Suunto 10 -valai~in 4 c 6.5 - 7 mm märkäpuvut Seeman-Iaitepaketti

588e 533e 533e 216e 588e 650e 116e 20e 168e 700e

Se:eman-kompre~~ori

240 1/ min 200 / 300 bar

Tarjoukset voimassa 30.4.2003 asti

6700e

Haverin kultakaivos, Ojamo, Kaatiala, Paakkila ja monet muut jo tarunhohtoiset kaivokset Suomessa herättävät voimakkaita mielikuvia kristallinkirkkaasta vedestä, suurista syvyyksistä sekä vaaran läsnäolosta. • • Todellisuudessa sekä kaivokset että louhokset kaikkialla maailmassa tarjoavat arvokkaan mahdollisuuden sukeltamiselle ympäri vuoden. Ei liene ihme, että kaivosten sukelluskäyttö yleistyy jatkuvasti. Miksi kaivoksissa sukeltaminen houkuttaa niin monia? Sukeltaminen kaivoksissa tapahtuu pääasiassa vedellä täyttyneissä avolouhososuuksissa. Kaivoksen sijainnilla ja ympäristöllä on suuri merkitys kaivossukeltamisen suosioon. Esimerkiksi aikoinaan Haverin kultakaivoksessa käytiin kaikkialta Suomesta, koska välittömässä läheisyydessä oli vuokramökeistä muodostunut pieni kylä ja ravintola. Ainakin me vanhemman polven sukeltajat odotamme innolla Haverin täyttymistä, jotta pääsemme taas viettämään syysmyrskyjen aikaan mukavia viikonloppu-

Sukeltaja

ja sukeltamisen merkeissä. Sukeltajien pitkäaikaisen mielenkiinnon ylläpitämiseksi edellytetään sukelluskohteelta myös kasvistoa, eläimistöä tai muuten upeita vedenalaisia näkymiä. Useisiin Suomen kaivoslampiin on siirtoistutettu runsas kala- ja rapulajisto. Kaivosten veden väri voi vaihdella turkoosin sinisestä smaragdin vihreään. Värin lisäksi vesi on etenkin kylmään vuodenaikaan kirkasta ja näkyvyys jopa yli kaksikymmentä metriä. Tällaisesta Suomenlahdella sukeltavat voivat yleensä vain haaveilla. Jyrkät seinämät, suuret irtokivet ja rinteet muodostavat jylhän kokonaisuuden, josta voi aina löytää uutta katseltavaa. Jo kivien ja seinämien vuorottelu luo mielenkiintoisen valon ja va~ojen maailman - puhumattakaan louhittujen pintojen värimaailmasta, jota katselee kuin taidenäyttelyä. Kivien lisäksi vedestä löytyy useimmiten vanhoja kaivosrakennelmia sekä kasvustona puita ja pensaita.

Lentämistä ja avaruusmatkailua Osa meistä sukeltajista on mieltynyt luolasukellukseen kaivosten tunneleissa. Eräät ovat aidosti viehtyneitä tunnelien ta~oamiin elämyksiin, toiset taas innostuneita luolasu-

kellukseen liittyvästä arvostuksesta. Luolat antavat mahdollisuuden liikkua laajalla alueella ja nähdä lisää avolouhososuuden alkupalojen jälkeisistä herkuista. T unneleissa sukeltaessa ei pääse nauttimaan avolouhosten tarjoamista puista, pensaista eikä pidemmällä luolastossa enää kaloista tai ravuistakaan. Jos avo-osuudessa sukeltaminen on lentämistä parhaimmillaan, niin kaivoskäytävissä sukeltaminen on avaruusmatkailua. Luolaolosuhteissa sukeltajat jättäytyvät riippuvaisiksi varusteistaan. Jo pelkkä luolan avointen suuaukkojen olemassaolo luo uhan suoralle pintaan nousulle. Näin kaivossukellukseen liittyy aina ripaus jännitystä ja vaaran tunnetta. Kaivokset ovat hyvin rajattuja alueita, ja useimmissa on tapahtunut vakavia - jopa kuolemaan johtaneita - onnettomuuksia. Avolouhoksissa koulutetaan paljon eri tasoisia sukeltajia. Louhosten olosuhteet ovat koulutustoiminnalle usein erinomaiset sekä niiden vakaiden olosuhteiden että hyvän näkyvyyden vuoksi. Tosin kesällä lämpimien vesien aikana voivat näkyvyydet olla hyvinkin huonot kaivoskäytäviä lukuun ottamatta. Kesällä mahdollisuus eksyä käytäviin avoveden puolelta kasvaa huomatta-

vasti, sillä huonossa näkyvyydessä ei aina voi erottaa onko pintaan vielä vapaa nousumahdollisuus.

Vaatiiko kaivossukellus erityistaitoja? Loivareunaisessa avolouhoksessa sukellettaessa sukeltaja selviää samoilla perustaidoilla kuin järvissä ja meren rannoillakin. Mikäli seinämät putoavat jyrkästi hyvin syvälle, on tasapaino hallittava myös äkillisissä ja yllättävissä tilanteissa. Vesi on aina puolueetonta. Se ei vastusta eikä auta sukeltajaa, ellei tämä itse osaa toimia. Kirkas vesi ja jyrkät seinämät aiheuttavat monelle pakkomielteen sukeltaa syvemmälle kuin mihin koulutus ja kokemus riittävät Syvyyden yksikkö kaivoksissa on sama metri kuin meressäkin ja myös fysiikan lait ovat täsmälleen samoja. Syvyys vaikuttaa sukeltajaan kaivoksissa aivan samoin kuin meressäkin. Typen osapaineen noususta johtuva narkoosi ja heikentyneen kaasunvaihdon ansiosta kohonnut hiilidioksidin osapaine vaikuttavat sukeltajan harkintakykyyn ja henkiseen kapasiteettiin. Kaivoksessakin sukeltajan on pysyttävä koulutuksensa asettamissa rajoissa.

Talvisukeltamisen kirkkaus sokaisee Talvisin kaivoksia peittää jää siinä mlssa muitakin vesistöjä. Veden kirkkaus kaivoksissa talvisin ei poista jään muodostamaa estettä vapaalle nousulle pintaan. Kirkkaus saattaa luoda tunteen turvallisuudesta. T 0dellisuudessa asia voi olla jopa niin, että kirkas vesi ja jääkansi ovat sukeltajalIe vaativampi ympäristö kuin samea vesi ja jääkansi. jää ei ole sen ohuempaa tai heikompaa kaivoksissa kuin järvissä tai meressäkään. Sen sijaan kirkkaampaa se monesti on tuulen vaikutuksen puuttuessa. Pakkasyön jälkeinen kirkas jää on petollista. jää voi estää pintautumisen täydellisesti, vaikka paksuutta on vain sentti tai kaksi. Kirkkaassa vedessä helposti joustetaan todetuista tavoista ja menetelmistä jääsukeltamisen hyväksi. Vastaava toiminta ei tulisi kenellekään mieleen sameassa vedessä. Tietysti kirkas vesi auttaa sukeltajaa vedenalaisessa navigoinnissa, mutta hetkellinen keskittyminen vedenalaisiin maisemiin voi johtaa sekaannukseen suunnista. Naamarin menettäminen remmin katkeamisen johdosta, tai valon menettäminen pimeällä, johtaa jään alla vakavaan tilanteeseen, jos

jääsukeltamisen menetelmiä ei noudateta.

Opi toimimaan ongelmatilanteissa T uttukin paikka muuttuu vieraaksi stressaavassa tilanteessa. Sukeltaja menettää hyvin helposti suuntavaistonsa veden alla, erityisesti jos syntyy tilanne, jossa sukeltaja kuvittelee olevansa eri paikassa kuin missä todellisuudessa onkaan. Suomessa on tapahtunut kuolemaan johtaneita onnettomuuksia juuri tämänkaltaisissa tilanteissa. jään alla sukellettaessa on otettava huomioon, että välitön nousu pintaan hengittämään on mahdotonta. Sukeltajan on varmistettava tiensä takaisin avantoon muutenkin kuin visuaalisiin havaintoihin ja muistiin perustuen. Sopivia menetelmiä paluureitin varmistamiseksi ovat perinteiset avantosukellustekniikat pinnalta syötettävine köysineen. Mutta myös luolasukellusoppien mukaiset tekniikat, joissa sukeltaja laskee omalta kelaltaan opasnarua reittinsä varrelle, ovat luolasukelluskoulutetulle sukeltajalle mahdollisia. Köysien tai narujen lisäksi sukeltajan on syytä käyttää kompassia jään alla. Avanto- ja luolasukeltamiseen on olemassa omat koulutusohjelmansa, joiden

Sukeltaja

<.::]

merkitystä ei voi liikaa korostaa. Kaivoskäytävissä sukellus on luolasukellusta, jossa on hallittava hyvien perustaito- \ jen lisäksi luolastoissa sukeltamisen tekniikka, sopivat varusteet sekä oikea asenne. Huonon tasapainotuksen tai huolimattoman räpylöiden käytön seurauksena voi kymmenien metrien näkyvyys hyvinkin nopeasti alentua muutamiin sentteihin. Veden uudelleen kirkastuminen voi viedä tunteja, joskus jopa päiviä.

'~l -------.

<J~

Koulutus alkaa perustaidoista Kaivoskäytävissä sukeltaminen vaatii erityisen luolasukelluskoulutuksen. Avovesitaidoilla ei kokenutkaan sukeltaja selviä luolissa ongelmatilanteissa. Perusluolasukellus_ kurssilla aloitetaan perustaidoista. Sukeltajan tulee hallita hyvä tasapaino ja oikea potkutekniikka ennen kuin voidaan aloittaa luolasukellustekniikoiden hahoittelu. T eamsukellus, kelan käyttö ja valoilla kommunikointi ovat perusluolasukellustaitoja. Luolasukelluskursseilla paneudutaan perusteellisesti erilaisten ongelmatilanteiden ratkomiseen veden alla. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi opaslinjan kadottaminen ja etsintä, täydellinen näkyvyyden menetys, sukellusteamin hajoaminen ja eksyneen sukeltajan etsiminen. Ongelmatilanteita ovat myös laiteviat, joiden johdosta esimerkiksi hengityskaasun saaminen estyy sekä edellä mainittujen tilanteiden yhd istelmät. Kaivoskäytävissä sukellettaessa ongelmatilanteessa suora nouseminen pintaan ei ole mahdollista. Tästä syystä jokaisella sukeltajalla tulee olla kahdennettu sukelluslaite. Sukeltajan tulee myös olla harjaantunut laitteensa käyttöön ongelmatilanteissa. Kaasunkulutusmatematiikka ja kääntymispaineperiaatteet tulee myös hallita. Sukellukselle otetaan mukaan sukelluksen tarpeen mukainen määrä keloja, valaisimia ja muita tarvittavia välineitä. Laitekokonaisuus tulee asentaa luolasukellusoppien mukaisesti. Kaikki turha varustus jätetään pois. Luolasukellustekniikoiden mekaaninen hallitseminen ja sukelluskaupan tyhjentäminen varusteista eivät vielä tee kelvollista luolasukeltajaa. Ilman oikeaa asennetta kunnioitusta luolaympäristöä kohtaan - ei luolaympäristöön tule lähteä. Asennekoulutus muodostaa suuren osan luolasukelluskurssien sisällöstä. Teknisesti taitava sukeh:aja voidaan jättää kortittamatta luolasukelluskurssilla huonon asenteen johdosta. Mallista voisi ehkä ottaa oppia avovesikoulutukseenkin.

lflf,' <"

TEKSTI: PEIK JOUTSEN,

CMAS- ja IANTD-kou/uttaja, trimix- (seoskaasu), luola- ja CCR-sukeltaja Tml JOUTSEN,

vedenalaistutkija, CMAS-kou/uttaja, trimix-, luola- ja CCR-sukeltaja PERRY SUOJOKI,

CMAS-kou/uttaja, trimix- ja luolasukeltaja KUVAT: PEIK JOUTSEN

Sukeltaja

ITÄ-SUOMESSA

Mätäsvaaran louhos

mm. luolayhteys toiseen louhokseen, joten kartat ja perehluolasukeltamiseen tyminen ovat välttämättömät. On myös hyvä tietää, että maastossa on

kikohteena saari on oivallinen, sillä veneellä on helppo rantautua. Tarkempia tietoja voi kysyä paikallisilta sukellusseuroilta.

Lieksan ja Nurmeksen puolivälissä, Mätäsvaaran kylässä on entinen molybdeenikaivos. Syvyyttä on tiettävästi 100 metriä ja luolastoa yhteensä kuuden kilometrin verran. Pääluola lähtee 24 metrin syvyydestä. Vesi on louhoksessa suhteellisen tummaa, sillä molybdeeni imee kaiken käytettävissä olevan valon. Mätäsvaaran kylän museosta on saatavilla jonkin verran louhoksen karttoja. Lisätietoja T ero Sinkkoselta.

Otravaaran louhos Louhos sijaitsee Itä-Suomessa, Heinävaaran-Ilomantsin tien varrella. Louhoksen aukko on 10-20 metrin laajuinen, ja syvyyttä löytyy 90 metriä. Entisen rikkikiisukaivoksen vesi on rikkipitoista ja erittäin hapanta, joten sillä on hyvin syöYyttävä vaikutus. Louhoksessa on hirrestä rakennettuja välitasanteita. Sivulle lähteviä aukkoja on louhoksessa useita, siksi louhoksen kartta on välttämätön. Kohde on mielenkiintoinen, mutta vaativa ja rikin vuoksi hankalakin. Kohteelle pääsykin on hankalaa. Maasturiajon päälle on patikoitava vielä 500 metriä. Talvella meno on helpompaa. Lisätietoja T ero Sinkkoselta.

Paakkilan louhos Louhos löytyy T uusniemen ja Joensuun puolivälistä. 30-metrin syvyisessä louhoksessa on mm. moottori pyörä, betonihäkkyrä ja auto. Louhoksessa on runsaasti luolaverkostoja ja

asbestia. Lisätietoja: T ero Sinkkonen. Paakkilaan ei voi mennä vapaasti. Ilmoittautuminen on tehtävä maanomistajalle ja sukeltaminen maksaa 6- 15 euroa. T ero Sinkkonen osaa kertoa Paakkilastakin lisää.

SAARISTOMEREN RETKI SAARI Turusta Airiston selän Orhisaaren majakasta länteen, edelleen Paukut-saaren ja Rönngrundin majakan välistä KaIsaaren linjaa, ohi Mustaluodon majakan jne. Lähellä ovat Maskinnamo, Norrskata ja Iniö. Sieltä löytyy Ahvensaari ja saaressa louhos, joka ei sukelluksellisesti ole merkittävä. Montun laajuus on noin 20 x 10 metriä ja syvyyttä viitisen metriä. Paikka kerrotaan mielenkiintoiseksi. Saaren luontoa hallitsevat jyrkät kallioseinämät, vanhat kaivosrakenteet ja uunin jäänteet. Ret-

OJAMO Ojamossa voi nykyään sukeltaa muutamana päivänä viikossa. Sukelluksia järjestää helsinkiläinen HT Divesystems. Kaivoksen tärkein käyttäjäryhmä on Innofocus, joka järjestää Ojamolla ammatillisen sukeltamisen kursseja. Ojamo on sopiva monen tasoiselle sukeltajalIe, myös aloittelijalle. Avovedessä suurin syvyys on noin 40 metriä. Talvisin näkyvyys on hyvä, mutta aivan vasta-alkajille jääsukellus ei ole suositeltavaa. Kesällä näkyvyys on todella huono, 0,5-1 , 5 metrin välillä vain 0-30 metriä, syvemmällä parempi. Vedenalaiset maisemat ovat hienoja ja vaihtelevia pystysuoraa seinämää, veden valtaamaa metsää, tasaista kivipohjaa jne. Paljon erilaisia kaloja ja rapuja ja pieni huviveneen hylky I 2 metrin syvyydessä. Lisäksi Ojamolla tapahtuvaa am-

matti sukeltajien koulutusta on mielenkiintoista seurata. Koulutetulle luolasukeltajalIe Ojamon tunneliverkosto tarjoaa oivallisen ha~oitusmahdol lisuuden. Ojamo sijaitsee Lohjalla Turun-Helsingin moottoritien varrella. Ojamon kaivos löytyy muutaman kilometrin päästä Lohjan keskustasta Ojamon kaupunginosasta. HT Divesystemsillä on Ojamolla sukelluskeskus. Lisätietoja: www.divesystems.net

sukeltaja

jäksi aikomuksenaan käynnistää louhiminen uudelleen, Hanke kuitenkin raukesi, yrittäjä poistui ja louhos jäi luonnontilaan - täyttymään vähitellen takaisin, Tamperelaisen tarkkailijan tammikuisen tiedon mukaan jääpeite oli parikymmentä metriä "liian alhaalla", Varovaisen arvion mukaan kesällä 2004 Haveri saattaisi olla taas entisensä ja kaikkien sukellettavissa, Louhos on aivan Viljakkalan keskustan lähellä Kultahaverin vapaa-aikakylässä, Tampereen-Vaasan tieltä käännytään Hämeenkyröstä Viljakkalaan,

CITYSUKELTAMISTA

l ( "' d ,r)L ,

Kuopion väestösuoja siirtyi muutama vuosi sitten kaupungilta valtion omistukseen, Kuopiolaiset sukellusseurat tekivät Valtion Kiinteistölaitoksen kanssa sopimuksen, jonka mukaan he saavat sukeltaa väestösuojassa ja viedä sinne vieraita sukeltamaan seuraavin tiukoin ehdoin: Vähintään P2kortti sekä voimassa oleva lääkärintodistus, jotka myös tarkastetaan, Välinaru ja vähintään kolme lamppua per pari ovat pakollisia, Maksimisukellusaika 20 minuuttia, jonka ylityttyä lähtee turvasukeltaja perään, Ryhmän koko voi olla max, 10 henkeä, Ilman kahta paikallista valtuutettua sukeltajaa ei väestösuojaan pääse sukeltamaan, Tilaan laskeudutaan portaita, joita pitkin lähdetään sukeltamaan, Parin tiukan kurvin

N UORI SUOMI

~6TIl~~, Klubilaisen edut 2003 • Ulkkuva Lapsl--lehti 1 - 4 numeroa • Lehden klubisIvun tarjoukset • Nettltarjoukset • VR:n 20% alennus nonnaallhlntalsesta aikuisten junalIpusta, ei koske matkoja Ulhllllkenteen junissa • Oikeus Club SIIjan

Rovaniemen läheisyydessä sijaitsevat Raajärven avolouhokset ja Kaatialan louhos Kuortaneella esiteltiin Sukeltaja-lehden numerossa 1/2003, Kolarin louhos esiteltiin numerossa 3/2002,

Yhteystietoja: Tero Sinkkonen työ (013) 285 240, koti (013) 311 448, gsm 050 572 2690 Mika Lassila, Fire Divers, Kuopio, mika,lassila@kolumbus,(i

MITÄ HAVERILLE KUULUU?

TEKSTI: LEENA KOIVUMÄKI KUVAT: TAPANI KALLIONIEMI JA PEIK JOUTSEN

Sukeltajien takavuosien kestosuosikki, Haverin louhos koki uuden tulemisen 90-luvulla, Alueen haltijaksi ryhtynyt yritys pumppasi 70-metrisen louhosmontun tyh-

Lasten ja nuorten liikuttaja liity Nuori Suomi -klubiin!

Tietoa, etuja ja vin kejä

,...

'",-

E",i;!

§~-=

~-=.5

0:::

§E1n

:::>

en 0:::

:::>

= = >-' 1- = L..L.J '<:t :::I: ("o.J :::5 25 en("o.J

en --.J

L..L.J

en(/')

:::>

:::I:

::::l

(V)

~,§ en c. C:X:o > en

= = = =

'"'" '" 0

-E Q)

..:.:

,'">

., ..c::::

jäsenyyteen

• Cumuluksesta huonealennus 9 € (1 huone/korttll

MUITA LOUHOKSIA

ja suoran jälkeen on väestösuojan paineentasausonkalo, Onkalon isoissa ilmataskuissa käydään yleensä kääntymässä Paikka sijaitsee keskellä kaupunkia, Vilkkaan arkiliikenteen vuoksi sukelIusten toivotaan ajoittuvan ilta-aikaan ja viikonloppuihin, Valtuutettuja "opassukeltajia" Fire Diversissa on vain 6, joten he toivovat, että sukellusmahdollisuutia tiedustellaan vähintään kahta viikkoa ennen aiottua ajankohtaa, Kulujen peittämiseksi seura veloittaa sukelluksesta 5 euroa henkeä kohden,

~;;

.CI

== ..:.:::

:::

...J

'"> ::::0

..:.:

:.:J

c:::

Q) Q)

"" .a '0

'"'" '"~

::::0

== z:

::::0

'" >- E'"c

~ ~

-== ::c ~

';::'

:.><

-<!' '" E

-E

::::0

'"'"

..:.: ' ;::

::::0

'" ro c::::o e :~

't:)

::::0

-<!' 2 ~

:~ -='Q;'" -..

,!: ';;;

'::;

,'" 'S '" ~ ~ ';:: E >. '''' C) 'v; '" ei') == ..:.:,52.'" :e:.c..:.: 'i:: <ui 3f C)

'v;

(Y)

c::::o

""c Q)

E ::::0 c

"C 0

"'i

::::0

'"'"'" ';:: '" '"c '0'"'" 0..

...

't:)

..!! C

'E§

::::0

'''''"

'" 'E

0 "C

~ '"'" '" '"c '" > -= '''' ;(ij Ö 0

c. ..:.:

::::0 ::::0

..:.:

0 0 0 0

'åj

'"'"

.l!l ~

'E Z

V> 0

''''E

~c.

en ''''

'n;

~ ,.,

.r::;

+;'

..c::::

::::0

> 0

'n; "" ,e-

.l!l

.~ 0

''''

..J

';:

e'" E ~ ~ 0 c..

'0'

,!:

~ ::::0

c..

11>

!'0 V>

'0 'co

:.>< ~

~~~ . ~~~ DIVE STORE

Cousteaun tiimissä

Sukelluskurssit PADln kurssit joka viikko

Varustemyynti

70-luvulla Cousteaun töissä olisi halunnut olla joka toinen suomalainen. Niin suosittu oli ranskalaisen sukelluspioneerin tv-sarja Merten salaisuudet.

Suunto, Bare, Heavy Light ...

Sukelluskirjat Kohdeoppaat, kalaoppaat ...

• • Vuoden verran tätä unelmaa on Pariisissa elänyt Jessica Haapkylä, Cousteau-säätiön ainoa suomalainen.

Haaveena Alcyone Cousteau-säätiöllä on eniten jäseniä Ranskassa ja Yhdysvalloissa, näissä maissa säätiöllä on myös omat toimistot. Vaikka jäsenmäärä onkin suosion huippuvuosista tippunut, löytyy listoilta edelleen noin 50 000 nimeä. Seura elelee kuitenkin säästöliekillä. Jessican kertoman mukaan Calypso odottaa taannoisen haaksirikkonsa jäljiltä edelleen ko~austa La Rochellessa länsi-Ranskassa. Korjauksen jälkeen Calypsosta tulee museoalus. Toinen alus, Alcyone, on yli puoli vuotta ollut New Yorkissa odottelemassa seuraavaa suurta haastetta, joka on maailmanlaajuinen filmisarja maailman koralliriuttojen nykyisestä tilasta ja riuttojen suojelusta. Mukaan tähdeksi saadaan mahdollisesti vapaasukeltaja Umberto Pelizzari. - Alcyonelle tekisi mieli, mutta saa nähdä löytyykö tilaa, Jessica pohtii Stockmannin kahvilassa Helsingissä. - Esimerkiksi kuvaukset Alcyonella tekee Cousteaun vakioporukka, Jessica kertoo. Taustaltaan Jessica olisi kuitenkin Alcyonelle mitä sopivin. Isoisä on kontra-amiraali, isä kansainvälinen liikemies. Jessica puolestaan on maailmaa nähnyt sukeltaja ja biologi, vaikka ikää on vasta vajaat 30 vuotta. Kotivedet ovat kuitenkin edelleen lapsuuden Valkeakoskella.

Jessica Haapkylä teki sen, mistä useimmat muut suomalaiset vain uneksivat, vaikka opettajat Jyväskylän yliopistossa varoittivatkin tyttöä maailmalle lähtemisen vaaroista.

Pariisi ja

P~lmyra

Jessica on toiminut Equipe Cousteaun Pariisin toimistossa tieteellisenä avustajana Jacques Cousteaun toisen vaimon Francinen alaisuudessa tammikuusta 2002 alkaen. - Tosi kiinnostavaa, sanoo Jessica työkokemuksistaan, takanaan lento Pariisista ja edessään talviloma Suomessa. Pariisissa Jessica tekee osana toimiston muutaman hengen tiimiä juttuja tiedotteisiin, nettisivuille sekä toimii meriasiantuntijana. - Mieli tekee kuitenkin "kenttätöihin", Jessica jatkaa. Eikä ihme, sillä suomalainen on jo päässyt maailman hienoimpien koralliriuttojen makuun. Ja Pariisi on suurkaupunki, meri kaukana. - Jyväskylän yliopistossa suoritin biologitutkinnon, pääaineena hydrobiologia. Kävin myös sukelluskurssin, ensimmäinen sukellus oli Muuratjär-

vessä. Sitten vain etsin netistä työpaikkoja. Ja päädyin kuin ihmeen kautta Havaijille ja Palmyran atollille menevään tutkimusalukseen. Siellä teimme riuttatutkimusta kovissa virroissa. Haitakin näkyi usein. Jessican muita meriittejä ovat mm. sujuva ranskan kieli Perpignanin ja Bretagnen yliopistoissa Ranskassa suoritettujen opintojen ansiosta, valasturistien oppaana toimiminen No~assa ja kasviplanktontutkimukset Merentutkimuslaitoksella Helsingissä. Sukeltajana Jessica on U.S. Scientific Diver sekä NAUI Master Diver. Tehkää perässä! TEKSTI JA KUVA: ERKKI SIIRILÄ

Fredrikinkatu 38, 00100 Helsinki 09-6949864. info!lgoodfellows. fi

www.goodfellows.fi

sukeltaja

• • Kanadalais-suomalaisena yhteistuotantona tehty elokuva "Maitovalaat ajan virrassa" on runollinen kertomus ihmisen ja viisaan mereneläimen suhteesta ja sukellus nykyaikaiseen valastutkimukseen sekä valaiden merkitykseen eri kulttuureissa. Dokumentti kuvaa maitovalasta omassa ympäristössään. Se on kuvattu Vienan Ka~alas sa, Venäjällä, Suomessa ja Pohjois-Kanadassa. Näiden alueiden alkuperäiskansat, eskimot ja suomensukuiset karjalaiset, metsästivät maitovalaita tuhansia vuosia samalla kun osoittivat suurta kunnioitusta niitä kohtaan. Nykyaikaisessa valastutkimuksessa kiinnostavaksi on noussut valaiden kielen selvittäminen; tutkijat yrittävät rakentaa valaiden aakkostoa sekä tulkita eläinten monimutkaista sosiaalista käyttäytymistä. Elokuvan ovat tuottaneet MRP Matila Röhr Productions Oy:n sekä kanadalainen Canaz Corporation . Sen on ohjannut Patricia Sims. TV I esitti elokuvan Avara

Luonto-sarjassa maaliskuussa. Uusintaesitys on luvassa myöhemmin. KUVA: YLE KUVAPALVELU / HERNAN PATINO

A~eks-tuottteiden

ellustus Arctic Diving Ab:lle

• • Divepoint Oy ja Arctic Diving Ab Ruotsista ovat sopineet, että Arctic Diving Ab toimii Apeks Marine Equipment Ltd:n edustajana Suomessa. Apeksin monivuotinen maahantuoja Divepoint Oy jatkaa Apeks-tuotteiden jälleenmyyjänä ja huoltopisteenä. Myös takuu- ja vastaavissa asioissa Divepoint palvelee edelleen. Usätietoja: Divepoint Oy, Kaj Ojala, puh (06) 224 3590.

/L Ahvenanmaata näpäytettiin sukelluskiellosta • • Eduskunnan apulaisoikeusmies on huomauttanut Ahvenanmaan maakuntahallitusta Skiftet-hylyn sukelluskiellosta. Apulaisoikeusmies Petri Jääskeläisen mukaan maakuntahallituksen vuonna 1995 julistama sukelluskielto on laiton, koska hylky on alle sata vuotta vanha. Maarianhaminasta Turkuun matkalla ollut matkustajalaiva Skiftet upposi vuonna 1916 ajettuaan saksalaisten miinakenttään. Onnettomuudessa menehtyi satakunta ihmistä: siviilejä, sotilaita ja merimiehiä. Hylky makaa noin 23 metrin syvyydessä ja sitä pidetään helppona sukelluskohteena. Ahvenanmaa päätti kuitenkin kieltää sukellukset Skiftet-hylkyyn ja sen ympäristöön vuonna 1995. Kieltoa perusteltiin sillä, että hylystä löytyy yhä luurankoja. Keskustelu edellisenä vuonna uponneen Estonian uhrien kunnioittamisesta lienee vaikuttanut Ahvenanmaan päätökseen. Tukholmalainen sukeltaja valitti kuitenkin maakuntahallituksen määräämästä sukelluskiellosta eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka antoi päätöksensä viime vuoden lopulla. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan kielto on lainvastainen, koska muinaismuistolain 100 vuoden aikaraja ei Skiftetin osalta täyty.

WATIRS'BRTS sukeltaja

Samainen tukholmalaissukeltaja valitti myös sukellusrajoituksista Hindenburgin ja Gävlen hylyille. Vuonna 1918 uponneeseen Hindenburgiin saa sukeltaa vain 50 kertaa vuodessa ja 1974 uponneeseen Gävle-hylkyyn taas vaaditaan omistajan lupa. Valittajan mukaan käytäntö suosii paikallisia sukellusyrittäjiä yksityisten sukeltajien kustannuksella. Apulaisoikeusasiamies ei kuitenkaan puutu näihin rajoituksiin, koska rajoitukset eivät ole suoraan ristiriidassa hylkyjen rauhoittamista koskevien pykälien kans-

sao Laitesukeltaminen Ahvenanmaalla on periaatteessa aina luvanvaraista, vaikka Suomen perustuslaki takaakin kansalaisilleen vapaan liikkumisen myös vesialueilla. EU-jäsenyyden myötä vapauksien piti lisääntyä myös koko Euroopassa, mutta toisin on käynyt. Vuonna 2000 säädetty aluevalvontalaki kiristi urheilusukeltajien valvontaa kaikilla Suomen merialueilla. Eikä Ahvenanmaailakaan olla vapaampaan suuntaan menossa; merivartioston kerrotaan takavarikoineen sukeltajien varusteitakin. Apulaisoikeusasiamies pitääkin Ahvenanmaan tilannetta ongelmallisena ja vaatii maakunnalta selvitystä siitä, pitääkö sen lainsäädäntöä sukeltamisen ja lupakäytäntöjen osalta muuttaa. TEKSTI: PETRI LAINE

Itämerelle vaaditaan PSSA-statusta • • WWF ja Östersjöfonden esittävät, että Itämeri tai ainakin Suomenlahti, Saaristo meri ja Merenkurl<ku saavat erityisen herkän merialueen aseman. Tämän PSSA-aseman lisäksi näille merialueille on annettava erityissuojelumääräyksiä, kuten yksirunkotankkerien kielto ja yhteinen jääluokitus. Tämä edellyttää aktiivisuutta Suomelta, jotta muut alueiden ympärysvaltiot saadaan mukaan yhteiseen anomukseen Kansainväliselle merenkulkujä~estölle IMO:lle. Alueiden erityisasemalie on sekä luonnonsuojelullisia, merenkulkuun liittyviä että sosioekonomisia perusteita. Näiden alueiden luonto on ainutlaatuista. Niillä on runsaasti mm. hylkeiden suojelualueita, lintujen suojeluohjelmaan kuuluvia alueita sekä kansallispuistoja. Kaikki alueet ovat vaikeasti navigoitavia kapeikkojen ja mataluuden takia. Saaristo merellä on poikkeuksellisen paljon rantaviivaa, mikä tekee öljynto~unnan erittäin vaikeaksi. Suomenlahdella liikennemäärät ovat kasvaneet huomattavasti: kun siellä nykyään kuljetetaan noin 40 miljoonaa tonnia öljyä vuodessa, määrän ennustetaan kasvavan ainakin 160 miljoonaan tonniin vuonna 20 I O. Usätietoja: www.wwf.(i

Keuhkojen röntgenkuvauksen tarpeellisuudesta Suomen Sukellus- ja Ylipainelääketieteellinen Yhdistys SSLY on selvittänyt harrastussukeltajan lääkärintarkastuksen yhteydessä otettavan keuhkojen röntgenkuvauksen tarkoituksenmukaisuutta. • • Keuhkojen röntgentutkimus (thorax-röntgen) on muihin nykyään käytössä oleviin keuhkojen kuvantamismenetelmiin verrattuna epäherkkä ilmaisemaan sellaisia keuhkomuutoksia, joilla olisi merkitystä sukeltamisen aikana. Toisaalta uudistunut ohjeisto säteilyn lääketieteellisestä käytöstä edellyttää, että on olemassa näyttöä tutkimuksen hyödystä (Säteilyturvalaki, asetus ja niitä täydentävät ohjeet). Keuhkorepeämään altistavat keuhkojen rakennemuutokset ovat harvinaisia (0,1-0,2 % harrastussukeltajien lääkärintarkastuksen vuoksi tehdyissä tutkimuksissa). Osa keuhkorepeämien yhteydessä tietokonekerroskuvauksella (CT-kuvaus) todetuista keuhkojen rakkulamaisista muutoksista ei näy tavallisissa keuhkokuvissa Uopa n. 1/3 ilmenneistä keuhkorepämistä).

SSLY suosittelee, että vastaisuudessa keuhkojen röntgentutkimus (thorax-röntgen) tehdään harrastussukeltajan lääkärintarkastuksen yhteydessä vain tutkivan lääkärin harkinnan jälkeen mahdollisen epäillyn sairauden toteamiseksi. Tällöin voidaan tutkimusmenetelmäksi tilanteen mukaan valita myös muu radiologinen tutkimus, esimerkiksi keuhkojen tarkkapiirtotietokonekerroskuvaus (Thorax-HRCT). Tämä uusi suositus korostaa sukeltajan lääkärille antamien esitietojen tarkkuutta ja luotettavuutta sekä itse lääkärintarkastuksen huolellisuutta ja kriittisyyttä erityisesti keuhkojen osalta. Mikäli on hiukankin epäselvyyttä sukeltajan sukelluskelpoisuudesta on suositeltavaa, että konsultoidaan sukelluslääketieteeseen perehtynyttä lääkäriä tai alan erikoislääkäriä. TEKSTI: JARI SUVI LEHTO,

korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, sukellus- ja ylipainelääketieteen erityispätevyys; Suomen Sukellus- ja Ylipainelääketieteellinen Yhdistys (SSL Y), puheenjohtaja jari.suvilehto@kolumbus.(i

51-lECH iso kassi PlIÖrlll)

G\i\\\\~

(98.-)

Waterproof Antarctic Std

4mm kompressoilU neopreenlpuku ~~~ - saatolU9duvWo5~!

N UORI SUOMI

Junnut kullan perässä

L,wJlAMl_~" Vuoden ensimmäisen norpparallin jä~esti Längelmäveden sukeltajat Orivedellä 8.-9.2. Oriveden opiston tiloihin tuli tasaisena virtana junnuja ja ohjaajia ympäri Suomea, joukossa niin tuttuja kuin uusiakin kasvoja. Ensimmäinen etappi oli ensiapurasti, jossa mitattiin junnujen ensiaputaitoa kuivalla maalIa. Seuraavaksi eteen annettiin kahden minuutin ajaksi kuva radasta sekä suoritusohjeet. Tuossa ajassa oli iskostettava mieleen radan rastit ja suoritusjärjestys. Rata oli rakennettu I 6,5 m pitkään altaaseen, joka oli myös varsin matala. Rata oli suunniteltu haastavaksi. Uimalla ei tätä rallia voittanut, oikealla tekniikalla kylläkin. Tehtävänä oli kuljettaa paria hartioista työntäen, golfpallon kuljetusta sählymailalla, avaimien etsimistä

Lupa välittää - lupa puuttua Suomen Liikunta ja Urheilun julkaisusarjassa on ilmestynyt uusi opas urheilussa toimiville aikuisille sukupuolisesta ja seksuaalisesta häirinnästä liikunnassa ja urheilussa. Opas on maksuton ja sitä voi tiedustella SUSL:n toimistosta, puh. (09) 3481 3 190 tai sari.hakkinen @susl.fi tai sen voi tulostaa vapaasti internetistä www.slu.fi /materiaalisalkku. Opas kertoo sukupuolisesta ja seksuaalisesta häirinnästä liikunnassa ja urheilussa toimiville aikuisille, vanhemmille, valmentajille, ohjaajille, seurajohtajille, opettajille, jä~estötyönteki jöille, liikuntapaikkahoitajille ja muille lasten ja nuorten liikuntatoiminnasta vastaaville. Oppaasta löytyy menettelyohjeita näiden tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi liikuntaelämässä. Melkeinpä kaikissa lajeissa ohjaajan tai valmentajan on ohjattava lasta käsin koskettamalla, esimerkiksi oikeiden asentojen löytämiseksi. Lisäksi koskettelu,

vaskooleista ja aarrearkun avaaminen löytyneillä avaimilla. Virhepisteiden kanssa sai olla tarkkana ja ohjeita tuli noudattaa tarkasti. Yksikään pari ei selvinnyt rallista virhepisteittä. Rataa pidettiin vaativana, mutta silti onnistuneena ja mukavana. Kun tuloksia laskettiin tietokoneet savuten, suunnistivat junnut majoitustilaan kuivattelemaan varusteita ja sitten siirryttiin iltapalalle. Ohjelmassa oli vielä disko.

halailu ja taputtelu kuuluvat oleellisena osana urheilutoimintaan. Mukaan kuuluu paljon tunteita, joita täytyy uskaltaa kohdata ja näyttää. Tunteiden kohtaaminen on osa kasvamista, sitä tarvitsevat sekä nuoret että aikuiset. Aikuisen kasvattajan rooli nyky-yhteiskunnassa on tärkeä, hänen tulee olla eettisesti valveutunut ja hänen tulee pystyä tunnistamaan epäasialliset menettelytavat ja uskaltaa sekä osata puuttua näihin tilanteisiin.

Lähde: SLU julkaisusarja: Lupa välittää - lupa puuttua. Sukupuolinen ja seksuaalinen häirintä Iiikunnassa ja urheilussa.

Längelmäveden Sukeltajat muistivat ohjaajiaan Pro Nuori Suomi -kannustein ja sen jälkeen Oriveden kaupunginjohtaja Juha Kuusisto ja Maare Siukola jakoivat palkinnot. Saivatpa monet ohjaajatkin pienen muiston kotiin viemisiksi. Kiitokset Längelmäveden sukeltajille onnistuneista jä~estelyistä! TEKSTI JA KUVA: LEO MÄNNISTÖ

Peruutusehdot Nuorisovaliokunnan jä~es tämien koulutusten, tapahtumien ja leirien yleiset peruutusehdot: - Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitetaan 30 % kurssin hinnasta. - Peruutuksista tulee aina ilmoittaa. Ilman peruutusta kurssilta poisjääneiltä veloitetaan koko kurssin hinta. - Sairastapauksissa palautamme kurssi maksun lääkärintodistusta vastaan vähennettynä toirnistokulut (8,5 euroa). - Kurssi voidaan peruuttaa jä~estäjien taholta, mikäli il-

moittautuneita ei ole riittävästi. - SUSL pidättää oikeudet muutoksiin.

N UORI SUOMI

.•

WORPPA Norpparalli on mahdollisuus kehittää parityöskentelyä Norpparalli on lapsille ja nuorille yhteinen kilpailumuoto, jossa leikkimielisyys korostuu. Ralli on lapsille ja nuorille mieleenpainuva , hauska ja myös juhlava tapahtuma. Valtakunnallisella tasolla norpparalleja järjestetään vuosittain keväällä ja syksyllä. Myös sukellusseurat jä~es tävät omia alueellisia norpparalleja, joihin osallistuu yleensä lähialueen sukellusseurojen lapsia ja nuoria. Kilpailijat eivät tiedä rataa tai tehtäviä etukäteen. Radalla on yleensä 4-5 tehtävää ja yksittäisen suorituksen kesto vaihtelee tehtävien vaikeusasteesta riippuen. Norpparalli kehittää erityisesti parityöskentelyä ja sitä voidaan käyttää myös taitojen kehittämiseen ja testaamiseen. Rallin tehtäviä laadittaessa otetaan huomioon seuraavia asioita: tieto ja taito, esim. sukellusaiheiset tai vesillä liikkumiseen liittyvät kysymykset, solmut; nokkeluus, esim. palapelin kokoaminen veden alla; tekniikka, esim. liikesa~at, joissa yhdis-

tyy samanaikainen tekemisen ketteryys ja koordinaatiokyky; nopeus ja voima, esim. uintiosuus tai potkut ja käsivedot vastuksia käyttäen. Rallin alkuun sijoitetaan hitaat, taitoa vaativat ja loppuun voimaa vaativat ja nopeat tehtävät. Parityöskentelyn kehittämiseen perustuva norpparalli voidaan toteuttaa esim. merirosvotarinalIa maustettuna. Yksilösuoritukseen perustuvan norpparallin voi toteuttaa myös joukkuekilpailuna. Norpparallissa ei korosteta kilpailijoiden sijoittumista vaan tarkoitus on, että tapahtuma on hauska ja leikkimielinen. Kilpailijoiden palkitseminen vaihtelee rallikohtaisesti. Norpparallin järjestävä seura saattaa palkita kolme parhaiten sijoittunutta tai muistaa kaikkia osallistujia esim. suklaalevyllä tai t-paidalla. TEKSTI: SARI HÄKKINEN JA MIKA RAUTIAINEN KUVA: VElI-MATII KORPPI-

KLNA:VEU-MATTI KORPPI-TOMMOLA

Osallistu vinkkikilpailuun! SUSL:n nuorisovaliokunta julistaa vinkkikilpailun. Tarkoituksena on koota uusia ideoita lasten ja nuorten erilaisia altaassa tapahtuvia ha~oitteita ohjaajien käyttöön. Tervetulleita vinkkejä ovat erilaiset pelit, leikit ja ha~oitteet. Kilpailu alkaa 1.5. ja vinkkien on oltava perillä liiton toimistossa 30.6.2003 mennessä joko sari.hakkinen@susl.fi, fax (09) 3481 25 16 tai Suomen Urheilusukeltajain Liitto "Vinkkikilpailu", Radiokatu 20, 00093 SLU. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan hauskoja palkintoja, mm. välineitä allasha~oituksiin! Osallistumalla kilpailuun autat myös itseäsi.

TOMMOLA

Nyt kaikki valokuvaamaan! KLNA: MILLA KORPPI-ToMMOLA. 12 V.

Nuorten laitesukellusleiri 23.-27.6.2003, Kuortane, Kaatiala

Lisätietoja: Maare Siukola, 050 554 9081 tai maare.siukola@susl.fi

IImoittautumiset: Sinä 15-19-vuotias laitesukeltaja, koe Kaatialan ihmeellinen sukellusmaailma nuorten laitesukellusleirillä. Leiri tarjoaa mahdollisuudet kaiken tasoisille sukeltajille. SukelIusten välillä on luvassa mukavaa ja rentoa yhdessäoloa. Hinta: 280 euroa, sisältäen ohjelman, majoituksen ja ruokailun.

ki~allisesti seuroittain 20.5.2003

mennessä SUSL:n toimistoon sari.hakkinen@susl.fi tai fax (09) 3481 2516. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä nimi, syntymäaika, yhteystiedot, seura sekä mahdolliset ruokaallergiat ja/tai lääkitys.

SUSL:n nuorisovaliokunta jä~estää valokuvauskilpailun kaikille alle 15-vuotiaille norpille. Kilpailuun voi osallistua kuvalla, joka on otettu joko pinnalta tai pinnan alta. Kuvien digitaalinen jälki käsittely on sallittua ja niiden on oltava paperi kopioita. Kolme parasta palkitaan. Kilpailuaika alkaa 1.5. Lähetä kuvasi 30.9.2003 mennessä SUSL:n toimistoon osoitteella: Suomen Urheilusukeltajain Liitto "Valokuvauskilpailu", Radiokatu 20, 00093 SLU. Kuvia ei palauteta. Halutessasi kuvat takaisin liitä mukaan palautuskuori osoitteella ja postimerkillä vanustettuna. SUSL:lla on oikeus käyttää kilpailukuvia Sukeltaja-lehden kuvituksena.

Anna mielikuvituksesi lentää! Suomen Urheilusukeltajain Liitto

sukeltaja

~ ':)

;ö

tie ottaa

Luontotietoa helposti vesiluontokurssilta Tiedevaliokunnan järjestämät vesiluontokurssit ovat oivallinen tapa aloittaa tarkempi tutustuminen vedenalaiseen luontoon. Aiheesta ei tarvitse tietää ennestään - ja vaikka tietäisitkin, saa silti kurssilta jotain uutta. Tapasimme tiedevaliokunnan ruotsalais-norjalaisen vieraan Harald Fosshagenin viime marraskuussa tarkoituksenamme vaihtaa kokemuksia ja ideoita sukellusharrastajan luontokurssien tiimoilta. Harald valitteli, ettei oikein tiedä, mitä tekisi kaikkien halukkaiden kanssa, jotka miltei väkisin tunkevat kursseille. Meitä suomalaisia moinen hämmensi. SUSL:n meribiologia-aiheiset tiedesukeltajakurssit ovat kumisseet tyhjyyttään. Vain muutamalle kerholle pidetyt kurssit ovat olleet täynnä. SUSL:n toimistosta kantautui viesti: tiedesukeltajakurssit ovat liian ammattimaisia! Heiltä oli kyselty, pitääkö olla biologi voidakseen osallistua. Päätimme samantien lopettaa puheet tiedesukeltamisesta ja muuttaa kurssit vesiluontokursseiksi. Näin nimi vastaa paremmin sisältöä eikä kurssille lähtemistä tarvitse pelätä. Päätimme myös aloittaa kansainvälisen vesiluontokurssin suunnittelemisen yhdessä ruotsalaisten ja/tai no~a laisten kanssa.

Valiokuntamme ta~oaa siis vuodesta 2003 alkaen ryhmille vesiluontokursseja. Kursseilla sukeltajat oppivat tuntemaan vedessä vastaan tulevia eläimiä, leviä ja vesikasveja. Lisäksi kurssi auttaa ymmärtämään, mitä vesiluonnossa tapahtuu: mikä syö mitäkin ja kuka minnekin kutee? Miksi rakkolevä kasvaa täällä, muttei tuolla?

Seurat! Tilatkaa nyt oma vesiluontokurssinne ensi kesäksi tai syksyksi. Kyselyihin vastaa pj. Kirsi Kostamo puh. 040 7272797 tai kirsi.kostamo@susl.fi.

Vesiluontokurssilla oppii ehkä tuntemaan tämänkin veijarin ...

Vuoden Ekosukeltaja 2003 -kilpailu Tiedevaliokunta julistaa kilpailun yksittäisille sukeltajille ja seuroille. Kilpailussa etsitään tekoja, jotka ovat edistäneet ympäristönsuojelua. Lähettäkää ehdotuksenne perusteluineen SUSL:n toimistoon osoitteella Radiokatu 20, 00093 SLU.

Vuoden Ekosukeltaja valittu Tiedevaliokunta valitsi tammikuun kokouksessaan Vuoden Ekosukeltaja 2002 -ympäristönsuojelukisan voittajan. Palkinnon voitti T omion urheilusukeltajat ry. Seura on mm. osallistunut vuosien ajan AWAREohjelman puitteissa T omiojoen puhdistustalkoisiin, auttanut viranomaisia pommien ja muun rojun raivaustöissä sekä kiinnittämällä viranomaisten huomiota uppotukkien aiheuttamiin ympäristövahinkoihin. Voittajaseura palkitaan ympäristö- ja luontoaiheisella ki~allisuudella. Onnea voittajalle!

TEKSTI: JOUNI LEINIKKI KUVA: STIG G USTAVSSON

Laitetekniikan ja sukellussuunnistuksen SM-kilpailut Laitetekniikan ja sukellussuunnistuksen SM-kilpailut järjestetään lauantaina 16. elokuuta Kesälahdella. Kilpailu käydään kirkkaassa Puruvedessä, Karjalan Kievarin rannassa, josta voi myös varata tasokkaan mökkimajoituksen. Matkaa Helsingistä on 350 km. Järjestävä seura on Kesälahden Urheilusukeltajat ry. Laitetekniikka ja suunnistus ovat erilliset kilpailut. Samat kilpailijat voivat osallistua molempiin kilpailuihin. Kilpailuihin voi osallistua turvaohjeiden mukaisilla sukellusvarusteilla, eikä erillisiä kilpailuvarusteita tarvita. Laitetekniikkakilpailu sisältää sukellustietämystä, taitoa ja nokkeluutta testaavia rasteja. Kilpai-

lu suoritetaan parisukelluksena. Sukellussuunnistus suoritetaan kolmioradalla, kyseessä on yksilölaji. Kilpailussa käytetään normaalia sukellusvarustusta. Kilpailuissa noudatetaan SUSL:n turvaohjeita, yleisiä kilpailusääntöjä sekä lajikohtaisesti laitesukelluksen ja suunnistuksen kilpailusääntöjä. Säännöt ovat tilattavissa osoitteesta: emo.olkkonen@susl.fi Kilpailijoilla tulee olla vähintään - CMAS P I tai vastaava luokitus - SUSL:n kilpailulisenssi - Voimassa oleva lääkärintodistus - Osallistumismaksu maksettuna

IImoittautumiset 30.6.2003 mennessä osoitteeseen: office@susl.fi Hinnat: Laitetekniikka 50 e/pari Suunnistus 30 e/sukeltaja

Lisää kilpailuista: Keijo Pöllänen, Kesälahden Urheilusukeltajat ry. 040 724 0383 ja Sukeltaja-lehdessä 3/2003 Tervetuloa kilpailemaan ja viihtymään Ka~alaan hyvien sukellusvesien äärelle!

SUSL:n sääntömääräinen kevätkokous lauantaina 26.4.2003 klo 11.00

Tule mukaan Yöttömän yön seikkailuun

Helsingin Liiketalouden Ammattikorkeakoululla (HEllA) Rautatieläisenkatu 5, Helsinki (Helsingin Messukeskuksen vieressä, lähellä Rasilan asemaa). Kokouksessa Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä joht0kunnan esitys ehdollepanotoirJ;'likunnan perustamisesta vuoden 20013 syyskokouksessa valittavilIe johtokunnan jäsenille Valtaki~ojen tarkistus klo 10.00-10.45

T ervett:.Jloa! Johtokunta

Nuori Suomi -ol!jaajakoulutus 2.-4.5.20031 Varalan Urheiluopisto. Kurssi on tarkoitettu kaikille yli 15-vuotiaille, jotka ovat kiinnostuneita 7-15 -vuotiaiden ohjaamisesta ja norppatoiminnasta. Kurssi antaa tietoa lasten urheilun lähtökohdista, ohjaajan roolista lapsiryhmän kanssa toimittaessa sekä harjoituskertojen suunnittelusta ja toteutuksesta. Sukellustaitojen opettaminen, uintitekniikat sekä pelit ja leikit vedessä ovat myös osa koulutusta. Kurssilta saat valmiudet toimia seurassasi S I-snorkkelisukellusluokan teoria- ja aliasohjaajana.

Nuori Suomi -ohjaajien leiriviikonloJlJlu 23.-25.5.2003, Kuortane, Kaatiala Koe sinäkin jotain uutta ja tule vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia muiden Nuori Suomi -ohjaajien kanssa. Leirin sukellukset toteutetaan Kaatialan kaivoksessa. Mukaan tarvitset omat varusteet. Ohjelmaa on sekä snorkkeli- että laitesukeltajille.

VALTAKUNNALLINEN NORPPAIElRI 24.-21.1.2003 Sodankvlässä

Hinta: 152 euroa, sisältäen opetuksen, materiaalin, majoituksen ja nuokailun. Lisätietoja: Maare Siukola, puh. 050 554 9081 maare.siukola@susl.fi IImoittautumiset: kirjallisesti seuroittain I I .4.2003 mennessä SUSL:n toimistoon: sari.hakkinen@susl.fi, fax (09) 3481 2561. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä nimi, syntymäaika, yhteystiedot, seura sekä mahdolliset nuoka-allergiat ja/tai lääkitys.

Hinta: 170 euroa, sisältäen ohjelman, majoituksen ja nuokailun. Lisätietoja: Maare Siukola, 0505549081 maare.siukola@susl.fi IImoittautumiset: kirjallisesti seuroittain I 7.4.2003 mennessä SUSL:n toimistoon sari.hakkinen@susl.fi, fax (09) 3481 2516. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä nimi, syntymäaika, yhteystiedot, seura sekä mahdolliset nuoka-allergiat ja/tai lääkitys.

Uusia sukellusseuroja liiton jäseniksi Kauhajoen Sukeltajat ry Munkkaanojan Sammakkomiehet ry

Jäsenyydestä eronneet seurat: Herttoniemen Sukeltajat ry Kalmari club ry

TUNTURINORPPA Leiri järjestetään Sodankylässä Kommatin Rantapirtillä (n.6 km Sodankylän keskustasta). Leiri alkaa torstaina 24.7. klo 12 ja päättyy sunnuntaina 27.7. n. klo 12. Leirin hinta on 75 euroaJhenkilö. IImoittautumiset kirjallisena SUSL:n toimistoon seuroittain 20.6. 2003 mennessä joko sari.hakkinen@susl.fi tai fax (09) 3481 2516. IImoittautumisten yhteydessä tulee ilmoittaa nimi, syntymäaika, yhteystiedot, seura,norppa vai ohjaaja, mahdolliset allergiat jaJ tai lääkitys, ruokavalio.

IImoittaudu Sinäkinl Leirin järjestää:

SODANKYLÄN URHEILUSUKELTAJAT SOURS ry Lisätietoja:

aira.hietala@ppJnet.fi puh. 0400 366 434

Uusia tuulia koulutuksessa Löytyykö seurastasi toimintaa 4-6-vuotiaille? Kiinnostaako sinua tämän ikäisten lasten ohjaaminen? Kuuttitoiminta on monipuolista toimintaa vedessä, se on tutustumista sukellusmaailmaan iloisesti ja turvallisesti leikin maailmassa. Kuuttiohjaajakoulutuksesta saat hyvän pohjan 4-6-vuotiaiden toiminnan aloittamiselle. Koulutus on tarkoitettu kaikille 18 vuotta t äyttäneille Nuori Suomi -ohjaajille, jotka ovat kiinnostuneita kuuttien ohjaamisesta. Kurssilla tullaan perehtymään 4-6-vuotiaiden lasten kehitykseen sekä lasten liikunnan lähtökohtiin, 4-6 -vuotiaiden ohjaamiseen sekä monipuoliseen aliastoimintaan. Kurssilta saat nunsaasti leikki-ideoita, ha~oitus malleja ja valmiita ohjelmia. Kurssi on mahdollisuus kehittää omia ohjaajantaitoja astetta korkeammalle ja lisätä seuran toimintamahdollisuuksia. Kuuttiohjaajakurssi jä~estetään Varalan Urheiluopistolla 28.-30.1 1.2003. Lisätietoja kurssista saat Sari Häkkiseltä, sari.hakkinen@susl.fi tai (09) 3481 3190.

sukeltaja

SUSlliedollaa Tapahlumallalenleri

Huhtikuu

5.4. 5.4. 5.-6.4. tai 12.- 13.4. 11 .-13.4. 12.4. 26.4. 26.-27.4.

Kesäkuu

Uppopallon SM-välierät, ylemmän loppusarjan voittajan kotikentällä Vapaasukelluksen allas-SM, Nastola Räpyläuinnin PM-kisat, Tanska Ml-kurssi II-osa, Eerikkilän Urheiluopisto Uppopallon SM-loppuottelut, RiihimäkilTurku SUSL:n vuosikokous, Helsinki Räpyläuinnin Euro-Party, Hajdujzuboszlo, Unkari

Keväällä vapaasukelluskurssi, Helsinki

LI U

7.6. 14.6. 14.6. 23.-27.6. 28.6. Heinäkuu

12.7. 24.-27.7. 26.-27.7. 27.7. Elokuu

3.--4.5. 10.5. 23.5.-1 .6. 25.-31.5.

Nuori Suomi ohjaajakoulutus, Varalan Urheiluopisto, Tampere Räpyläuinnin Dodo-Cup, Eger, Unkari Räpyläuinnin Nuori Suomi Cup, Pori Freediver Open, Kypros Uppopallon MM-kisat, Fredericia, Tanska Uppopallon 1. nuorten ja naisten SM-sarja

10.8. 11.-17.8. 14.7. 16.8. 30.8. 30.8.

Kesäkuu

30.8.-7.9.

Sukelluskalastuksen Jaskan Muistokisa Valtakunnallinen Norppaleiri, Sodankylä Sukelluskalastuksen SM-kilpailut, Rauma Räpyläuinnin Kaukajärven yliuinti, Tampere

Toukol<uu

2.--4.5.

Sukelluskalastuksen Dödörens Cup, Hanko Uppopallon Susiraja-Cup, Joensuu Sukelluskalastuksen Viron mestaruuskilpailut Nuorison laitesukellusleiri, Kaatiala, Kuortane Sukelluskalastuksen Porkkala Cup, Porkkala

4.-8.6.

Sukelluskalastuksen Rauma Open, Rauma Räpyläuinnin EM-kisat, Liberec, Tsekki Räpyläuinnin Töölönlahden yliuinti, Helsinki Laitetekniikan- ja sukellussuunnistuksen SM-kilpailut, Kesälahti Sukelluskalastuksen Hanko Cup, Hanko Räpyläuinnin nuorten MM-kisat, Jeju-do-saari, Etelä-Korea Vapaasukelluskilpailu avovedessä

M3-kurssi, Eerikkilän urheiluopisto

) !

M1-kurssi 19.-21.9. (I-osa) ja 3.-5.10. (II-osa) Liikuntakeskus Pajulahdessa, hinta 625 euroa Antaa valmiudet CMAS:n vanhan M1-luokituksen mukaisiin tehtäviin.

NAUI-kouluttaja crossover-kurssi Eerikkilän Urheiluopistossa 4.-8.6., hinta 625 euroa* M2-kurssi 17.-19.10. (I-osa), 7.-9.11. (II-osa) ja 21.-23.11. (III-osa) Liikuntakeskus Pajulahdessa, hinta 935 euroa* *Kurssit hyväksytysti läpäisseillä henkilöillä on mahdollisuus hakea itselleen luokitusta NAUI-kouluttajaksi. Tähän liittyvät rekisteröinti- ja kortitusmaksut eivät sisälly kurssin hintaan. Kurssit antavat valmiudet myös CMAS:n uuden kouluttajaluokituksen mukaisiin M2-kouluttajan tehtäviin.

.--

IImoittautumiset kirjallisesti SUSL:n toimistoon. Kurssille osallistumisen voi peruuttaa viimeistään 30 päivää ennen kurssin alkua. Tämän jälkeen tapahtuvista peruutuksista osallistumismaksu palautetaan vain lääkärintodistuksella vahvistettavassa sairastapauksessa. Palautuksista vähennetään aina toimistokulujen (8,50 euroa) osuus.

sukeltaja

.........................................................................

Terve uloa Puruve "f~eepoisille laineille Monella Saimaan tuntijalla on edelleen kokematta se parhain - Suomen kirkasvetisin suurjärvi. Punkaharjun kiinteän sillan alittaneet sanovat vihdoinkin olevansa harjun oikealla puolella. Vesistön kirkkaus ja puhtaus, upeat hiekkarannat sekä vaihteleva luonto vievät mukanaan.

Urftl

@J @J

rnJ~ ~U~$~U

Puruveden alueen luonto itsessään on

Yli 700 saaren lisäksi Puruvedeltä

jo nähtävyys. Petri-, Eevan- ja Linnasaari

löydät myös suuria selkiä,

hurmaavat rannoillaan ja Mantsin

hiekkamatalikkoja ja yllättäviä

matala yllättää ainutlaatuisuudellaan.

syvyyseroja. Veden kirkkaus avaa

Punkaharjun harjualueen, Kerimäen kirkon, Taidekeskus Retretin ja Luston

veneilyynkin uusia ulottuvuuksia. Järven syvin kohta 60 metriä, näkösyvyys veden alla on 10 metriä. Jos sukeltaminen on vasta

metsämuseon lisäksi alueella on useita mielenkiintoisia

haaveissasi, käy sukelluskurssi Puruvedellä.

historiallisia kohteita.

Jos aiot viettää vesillä aikaa

Puruveden rannoilla koko perhe

kauemmin, laske vene vesille

voi turvallisesti polskutella ja

suoraan Puruvedelle. Lukuisat

kokeilla kalamiehen taitojaan.

veneluiskat ympäri järven

Maissa etäisyydet suosivat pyöräilyä ja rullaluistelua. Paikalliset

helpottavat veneiden siirtoa.

tapahtumat, näytj:elyt ~ a kolmen kuntakeskuksen palvelut

Säilytyspaikan löydät satamista. Puruvedellä , riitt~ä tekemistä

tuovat vaihtelua päiviin. Kesämaassa r.iiffää J;luuhaa ja Kiteen

ja näkemistä koko perheelle.

Eläinpuistossa ihastett~v:aa.

Sukella niin näet! • Sukellusretket ja leirit • Avantosukellukset • Kalastusretket • Saaristoristeilyt • Runsaasti jääkauden muovaamia kohteita

PURUUEDEN RETKEILY www.puruvedenretkeily.com timo.tynkkynen@puruvedenretkeily.inetfi • puh. 0400-778439

Nopein reitti Puruvedelle

Puruvesi

www.guruvesLfi

Matkailuneuvonta Kerimäki puh. 015 - 575 4211 Kesälahti puh. 013 - 686 200 Punkaharju puh. 015 -734 1233

............................................................................................................................................

SUOMEN URHEILUKIRJOJEN STRDION

00250-HELSINKI

Dive Rite 905 HITSATTU KESTÄMÄÄN! Suuren suosion myös USA:ssa saanut Dive Rite 905 Tech -puku. Oive Rite 905 Tech on 100%:sen kaasu ja vesitiivis puku, jonka patentoitu saumausmenetelmä tekee reikiä aiheuttavat ompeleet tarpeetomiksi.

PATENTTISAUMALLE KOLMEN VUODEN TAKUU! Tavallinen ommeltu sauma.

Patenttisauma

••••••• • Korkeataajushitsattu vedenpitävä sauma.

• Vahva Parmasoft materiaali. • Neopreenihuppu 6 mm, joka sopii myös kokokasvomaskille. • Oive Rite -säätötilavuusventtiili. • Kestävä Oynat-vetoketju. • Puvuissa lisäksi kaksi reisitaskua, toinen irrotettavissa. • Kestävät lateks mansetit. • Melco vahvikkeet hartioissa, kyynärpäissä, polvissa ja haaru"i:I,;::,i:la. • Tukevat saappaat.