Sukeltaja 2009 4

vedenalaisen maailman erikoislehti 4/09

6€

W W W . S U K E LTA JA . F I

Hanko on avoinna ympäri vuoden

Mystinen merimiina

Vedenalainen polku vie Perämerelle Norpat vauhdissa kesällä

6 414887 631778

763177-0904

PAL.VKO 2009-47

09 00 4

Kaunis ja kiehtova

Kroatia

Kesän kisasatoa | Onnettomuus opettaa | Mediasukeltaja Alex Nieminen

Mistä haluaisit lukea seuraavassa numerossa, tiedätkö kiinnostavia juttuaiheita?

Anna meille palautetta! toimitus@sukeltaja.fi

Sisältö 4/09 Vakiot

Julkaisija Sukeltajaliitto ry Radiokatu 20, 00093 SLU www.sukeltaja.fi Osoitteenmuutokset: puh. (09) 3481 2258 fax (09) 3481 2516 office@sukeltaja.fi Päätoimittaja Matti Anttila matti.anttila@sukeltaja.fi Toimitussihteeri Kristiina Karila kristiina.karila@sukeltaja.fi Toimitus Kumppania Oy Susanna Kallama Torikatu 7 A 38700 Kankaanpää puh. 040 587 2445 susanna.kallama@kumppania.fi

6

TYRSKYT: Sukella Hankoon, Palomieskalenteri 2010, Vaarallinen väärinymmärrys, TOP 3 Espanjan Nerjasta, Kesän kisasatoa.

24

PERSOONA: Alex Nieminen.

26

NORPAT: Kesän riemukas norppaleiri Tampereella.

32

Kuva-albumi: Vapaasukelluksen fiilis.

36

VARUSTEET: Thermalution lämpöpaita, lyijyttömät painot.

38

Päiväkirja: Markku Leinonen.

päivitykset

28

Mitä merimiinat ovat ja mitä jos sellaisen löytää?

34

Eihän kukaan vain nähnyt – onnettomuus nolottaa

Varustekuulumisia sivulla

Toimitusneuvosto Matti Anttila, Stig Gustavsson, Kristiina Karila, Veli-Matti Korppi-Tommola, Pasi Mannerkoski, Mika Rautiainen, Iida Räty Ulkoasu Kirma Visual Kannen kuva Stig Gustavsson Ilmoitusmyynti Veli-Matti Korppi-Tommola puh. 050 584 0156 vm.kt@kolumbus.fi Sukeltaja ilmestyy helmi-, huhti-, kesä-, syys- ja joulukuussa Repro ja paino Hämeen Kirjapaino Oy ISSN 1237-1688

28

Kroatian Cavtatissa, Dubrovnikin eteläpuolella, sukeltaja saa etsiä hummereita 1 800 antiikin amforasta.

36

Kouluttajapäivä

ja DAN ensiapukoulutus 7.–8.11.2009 Oulussa Lauantai 7.11. kouluttajapäivä klo 11.30–17.30 Hinta 40 euroa (sis. kahvin) Sunnuntai 8.11. ensiapukoulutus, sisältäen DAN BLS (hätäensiapu) ja DAN O2

HUOMIO: ensiapukoulutukseen mahtuu enintään 12 oppilasta, ilmoittaudu siis ajoissa!

Ilmoittautumiset 23.10.2009 mennessä mika.rautiainen@sukeltaja.fi Paikka: Cumulus Oulu Kajaaninkatu 17, 90100 OULU Majoitusvaraukset www.hotellimaailma.fi

(hapenannon peruskurssi) klo 8.00–17.00 Hinta 135 euroa (sis. ruokailun)

Lisätiedot: www.sukeltaja.fi/kalenteri

Kouluttajapäivä ja ensiapukoulutus yhteishinta 110 euroa

Sukeltajaliitto ry Sukeltajaliitto ry, Radiokatu 20, 00093 SLU puh. (09) 3481 2258, fax (09) 3481 2516, office@sukeltaja.fi | www.sukeltaja.fi

Kimmo Kallama

Sukelluskuvaajat,

herätys!

Nyt on aika lähettää sukellusvuoden hienoimmat tunnelmat kilpailemaan sukelluskuvauksen Suomen mestaruudesta. Kisassa on kahdeksan sarjaa, muun muassa elokuvasarja ja teemasarja Lapsi luonnonvesissä.

Kuvista valitaan yksi Vuoden Sukelluskuvaksi. Kuvan ottaja saa mahdollisuuden osallistua kansainväliseen kovien palkintojen Epson Red Sea -sukelluskuvakilpailuun, joka pidetään marraskuussa 2010 Eilatissa Israelissa.

Kuvat ja elokuvat toimitetaan 1.11.2009 mennessä cd:llä osoitteeseen Sukeltajaliitto ry, Radiokatu 20, 00093 SLU. Muista myös Pohjoismaiden mestaruuskilpailut, jotka tänä vuonna järjestää Norja. Kuvat tulee toimittaa 1.11. mennessä cd:llä Norjan Liiton toimistoon: Norges Dykkeforbund, Torkel Ronningen, Serviceboks 1, Ullevål station, 0840 Oslo, NORWAY

Sukeltajaliitto ry

Säännöt, sarjat ja tarkemmat osallistumisohjeet kumpaankin kilpailuun: www.sukeltaja.fi -sivuilta Tapahtumakalenterista 1.11. päivämäärän alta.

Sukeltajaliitto ry, Radiokatu 20, 00093 SLU puh. (09) 3481 2258, fax (09) 3481 2516, office@sukeltaja.fi | www.sukeltaja.fi

Pääkirjoitus matti.anttila@sukeltaja.fi

SUKELLUSKAUSI 365 PÄIVÄÄ VUODESSA Menikö kesä sinunkin mielestäsi taas nopeasti? Sukelluksen suhteen tämän ei tarvitse olla ongelma, sillä loppukesä ja syksy tarjoavat hyvät edellytykset sukeltamiselle. Kesällä sukellusharrastus yleensä aktivoituu, joten lämpimän kauden aikana hankittua hyvää rutiinia kannattaa käyttää hyödykseen viilenevissäkin vesissä. Näkyvyys kun yleensä parantuu ilmojen ja vesien viiletessä.

Loppukesä on sekä Liiton että seurojen luottamushenkilöille kiireistä aikaa. Samalla kun käynnistellään syksyn toimintoja, pitää katse olla jo tiukasti ensi vuodessa: mitä on tarkoitus tehdä, mistä varat ja vapaaehtoiset. Ennen kesälomia tapasimme Liiton hallituksen, toimiston ja valiokuntien edustajien kesken. Pidimme strategiapäivän, jonka tavoitteena oli hyvissä ajoin luoda pohja vuoden 2010 toiminnalle. Kesän aikana valiokunnat tekivät esityksen toimintasuunnitelmaksi seuraavalle kaudelle. Syyskuun alussa pidettiin suunnittelukokous, jossa koottiin yhteen toimintasuunnitelma- ja budjettiesitys.

Syksyllä, tarkemmin sanoen lokakuun 24.–25. päivä on Sukeltajaliiton syyskokousviikonloppu Joensuussa. Tuolloin tapaamme jälleen usean seuran kesken, ja agendalla on syyskokouksen tärkeitä asioita kuten hallitusvaalit. Samassa yhteydessä tulen kertomaan lisää Liiton kuulumisia ja tavoitteita ensi vuodelle.

Painotan edelleen, että meidän kaikkien panos on tervetullut yhteisen lajimme eteen, joten tervetuloa toimintaan mukaan.

Ja merkitkää jo syyskokouksen ajankohta kalentereihinne!

Liiton syyskokouksessa agendalla on tärkeitä asioita.

Jokaisen panos lajin eteen on tervetullutta.

MATTI ANTTILA, päätoimittaja

Min na Gustavss on

Sukeltaja-lehti

Avustaja: Stig Gustavsson Luoma

Jäsenlehtemme syntyy aktiivisten harrastajien voimin – sukeltajalta sukeltajalle. Tällä palstalla esittelemme kasvoja juttujen takaa.

Stig aloitti sukellusuransa 12-vuotiaana vapaasukelluksella ja harppuunakalastuksella.

– Lapsena katselin Cousteaun Merten Salaisuudet -sarjaa, kuten niin moni muukin ikäluokkani sukeltaja. Pelasin 13 vuotta vesipalloa Helsingin Uimareissa, joten vesi on minulle hyvin luontainen elementti. Vuonna 1986 kävin laitesukelluskurssin. 30-vuotiaana hurahdin uudestaan sukelluskalastukseen ja kilpailin aktiivisesti 1991–2007. Mitalikaappiin jäi kolme henkilökohtaista Suomen mestaruutta, hän kertoo.

Stig sukeltaa mieluiten rauhallisesti hyvässä porukassa valokuvauksellisessa kohteessa.

– En voi sietää sukeltamista massaturismikohteissa, joissa on useita aluksia rinnan ja kymmeniä jojoilevia turistisukeltajia sotkeutu-

massa toisiinsa.

Aktiivisen kuvaajan valokuvia ja juttuja on nähty Sukeltaja-lehdessä vuodesta 1993 lähtien.

– Sukelluskuvaajasta tuntuu hienolta nähdä ottamansa kuva lehdessä. Uskoisin myös, että aika moni intohimoinen sukeltaja haluaa jakaa upeita kokemuksiaan muiden samanhenkisten kanssa. Sukeltaja-lehti antaa tähän mahdollisuuden, toteaa hän.

Tulevaisuudessa Stig haluaa kehittyä tekniikkasukelluksessa. Tavoitteissa siintää myös se yksi täydellinen vedenalainen valokuva.

– Jatkan kuvausprojektiani Itämeren hylkyjen parissa. Olen juuri uusinut kalustoani, jotta pystyisin kuvaaman lähes pilkkopimeässä pöpperöisessä ympäristössä – eli tyypillisissä Itämeren olosuhteissa.

5

KALA

ian leiman

Rasvakala (Cyclopterus lumpus)

Maarit haapakoski

Helle houkutteli Suomen Vesille Suomi Vesille -päätapahtuma Lohjalla toukokuun lopussa kokosi jälleen yhteen vesilajit ja vesiturvallisuudesta vastaavat viranomaiset. Hyvä sää toi rantaan runsaasti vesielämästä kiinnostunutta yleisöä.

Meriturvan tarjoama nopea venekyyti järvelle oli yksi päivän suosituimmista kohteista. Veneen nopeat pysähtymiset 28 solmun nopeudesta antoivat kyytiläisille vilvoittavat vesiryöpyt. Lohjalaisen veneilevän perheen äiti Pia Kopponen tuli nauttimaan tapahtumasta poikansa Jessen ja espoolaisen Tommy Steniuksen kanssa.

– Hirmu kurvit tehtiin, oli poikien innostunut kommentti venekyydin jälkeen.

Lohjan Urheilusukeltajat ry esitteli toimintaansa ja laitteita omalla katoksellaan. Mukava huomio oli, että norppatoiminta vetää mukaan harrastamaan myös lasten vanhempia ja niin sukelluksesta tulee perheen yhteinen harrastus.

6 S U K E LTA J A

Päivän aikana yleisö pääsi toimintanäytösten lisäksi kokeilemaan eri lajeja kuten kirkkovenesoutua ja purjehdusta. Näyttävästi oli esillä myös Kisakallion melontaosasto kilpamelojineen ja näytöksineen. Melontakin oli suosittu kokeilulaji.

Turvallisuusasiat olivat monipuolisesti esillä; muun muassa Pelastuslaitos ja Poliisi olivat paikalla.

Tapahtuma tarjosi mukavaa, rentoa yhdessäoloa veden äärellä, kuitenkin tärkeitä asioita esille tuoden.

Maarit Haapakoski

Maarit haapakoski

Ulkomuodoltaan rasvakala on kuin kyhmyinen, pullistunut kampela.

Nimi viittaa sen suomuttoman ihon alla olevaan rasvakerrokseen. Vanha kansa tuntee rasvakalan vilukalana, koska käteen otettaessa kala ikään kuin hytisee viluisena.

Naaras on kooltaan isompi ja vihertävänruskea, koiras tumma. Pohjois-Atlantilla rasvakala saattaa kasvaa puolimetriseksi, mutta Suomen vesillä koko on 12–15 cm. Kalalla on vatsapuolella imukuppi, jolla se kiinnittyy pohjaan vaanimaan ateriaa, pikkukaloja ja selkärangattomia pohjaeläimiä. Sukukypsäksi rasvakala tulee vasta 6–7 vuoden iässä.

Kutuaikana toukokuussa se nousee matalaan, ja koiras muuttuu väriltään viininpunaiseksi. Koiraan lihan väitetään olevan hyvin maukasta.

Naaraskalan parasta antia on mäti.

Suomessa kalat ovat tosin liian pieniä ruokakalaksi.

Rasvakalaa esiintyy suurimassa osaa Itämerta, mutta sitä harvemmin tapaa. Kesällä kala lymyilee syvällä, 10–30 metrissä, kivi- ja kalliopohjilla, joten kalastajan saaliiksi se joutuu harvoin. Sukeltaja löytää rasvakalan varmimmin hylyltä, jossa koiras vartioi munarihmastojaan herkeämättä ja sukeltajista piittaamatta. Jos tarkenee vapaasukeltaa toukokuussa kivikkoisilla rannoilla, saattaa nähdä punaisia koiraita kutuasussaan.

Kristiina Karila

www.sukeltaja.fi

Antiikin historiaa sukeltaen

Itamar Grinberg

Kuningas Herodes rakennutti Caesarean kaupungin ja sataman vuosina 22–10 eKr. ja nimesi sen Caesar Augustuksen mukaan. Caesarean satamasta tuli yksi Rooman valtakunnan huomattavimmista. Nyt aikojen Saatossa uponneeseen satamaan pääsee tutustumaan Caesarean vedenalaisessa arkeologisessa puistossa.

Caesarean sataman rakennustekniikka oli hyvin edistyksellistä; rakennustyössä on väistämättä tarvittu myös sukeltajien työpanosta – siis pari tuhatta vuotta sitten. Rakentajat tunnistivat alueen merivirrat ja hyödynsivät luonnollista virtausta puhdistamaan satama-altaan. Kaivertamalla luonnonkiveen tunnelin ja säätelemällä puisilla porteilla veden virtausta estettiin lietteen pääsy satama-altaaseen. Ei tarvittu ruoppaajia tuolloin.

Roomalaiset pitivät kulttuurista ja erityisesti hevoskilpailuista. Alueelle rakennettiin niin hippodromi kuin amfiteatterikin, jonne mahtui enimmillään 12 000 katsojaa. Taidokkaasti rakennettu vesijohto toi kaupunkiin vettä pohjoisesta Carmelvuorelta ja kylpyläelämä kukoisti.

Alueen historia on kokenut värikkäitä vaiheita. Satama vajosi aikojen saatossa mereen ja painui unohduksiin vuosisadoiksi.

Vanhoja ruukkuja ja ankkureita.

Sari Nuotio

Vasta vuonna 1960 se löydettiin uudelleen, ja vuosikymmenten tutkimustyön jälkeen Caesarean sataman vedenalainen arkeologinen puisto avattiin vuonna 2006.

Kohde on reititetty ja poijutettu sukeltajille. Sukellussyvyys on enimmillään 10 metriä, joten päivän aikana pystyy tekemään useita sukelluksia ja saamaan hyvän kokonaiskuvan muinaisesta

satamasta.

Sukeltaessa saa nauttia sen teknisestä helppoudesta ja hypätä kaikessa rauhassa aimo askel taaksepäin ajassa piirtäen mielessä kuvaa siitä, millaista elämä alueella on ollut ajanlaskumme alussa. Sukellusoppaiden mielenkiintoiset kertomukset ja piirustukset alueesta tekevät eläytymisen helpoksi.

Vajonnut satama on kooltaan

noin 200 000 neliömetriä, ja sieltä löytyy jäänteitä muun muassa sataman perustuksista, lastauslaitureista, aallonmurtajasta, varastohuoneista ja majakasta.

Satama-altaasta löydettyjä muinaisia ankkureita on koottu yhteen paikkaan sukeltajien ihailtavaksi, ja saviruukkujen sirpaleita ei voi olla huomaamatta. Old Caesarea Diving Center toimii satama-alueella, eli löytöretkeilyn voi aloittaa suoraan rannasta.

Sukellusten lisäksi kannattaa kiertää myös alueen kansallispuisto. Vanha amfiteatteri toimii tänäkin päivänä konserttien ja tapahtumien näyttämönä, ja hippodromilta puuttuvat vain kirmaavat hevoset. Caesarean historiallinen kaupunki ja satama sijaitsevat Israelissa noin 50 kilometriä Tel Avivista pohjoiseen.

Hepreankielisiltä sivuilta http:// www.caesarea-diving.com/ löytyy kuvia alueesta.

Sari Nuotio 7

Sinnikkyys vei voittoon

Eliel ja krotti (Eliel takana).

– On kyllä tosi hienoa ja vähän hämmentävää. Paikalliset ovat kalastaneet siellä koko ikänsä ja minä neljä päivää, ja voitan, tuumaa Eliel Kilkki, 17. Eliel voitti sukelluskalastuksessa nuorten sarjan Kristiansund Cupissa, joka kisattiin Norjassa elokuussa.

– Luulen, että voitto tuli ihan sinnikkyydellä. Ekana päivänä tuli vähän kalaa, ja jotkut paikalliset luovuttivat. Minä en, Eliel toteaa.

Kilpailu oli hänen ensimmäisensä ulkomailla.

– Norjassa oli hienoa sukeltaa. Opin todella paljon syvemmälle sukeltamisesta, Suomessa kun kalastetaan aika rannassa. Pääsen kerran vielä kilpailemaan Kristiansund Cupin nuorten sarjaan; sitten olen jo ylikasvanut, nauraa Eliel.

Kristiina Karila Edgar Reppanen

Tampereen Palolaitoksen sukeltajat ovat yleisön pyynnöstä tehneet Palomieskalenterin vuodelle 2010. Kalenterin ryhmäsivut Facebookissa ovat keränneet jo 30 000 jäsentä, joten tilausta tuntuu olevan.

– Tampereella on joskus 80-luvulla tehty vastaavaa, ja kun kyselyjä alkoi tulla, niin ajattelimme, että voisihan tuon kaluston päivittää, kertoo Jussi Pöllänen kalenterityöryhmästä.

Kalenterissa palomiehet poseeraavat asemalla hieman kevyemmässä varustuksessa kuin tavallisena työpäivänä: paidat on jätetty kaappeihin.

– Kuvien ideat syntyivät, kun haluttiin mahdollisimman erilaisia ja mielenkiintoisia taustoja. Ennen kaikkea pyrimme kuvaamaan palomiehiä omassa ympäristössään. Ei tylsää perus8 S U K E LTA J A

Petri Remsu

Sukeltajat lasten asialla – ja vähän naistenkin

Palomieskalenteria 2010 voi tilata osoitteesta www.palomieskalenteri.fi pönötystä, vaan syvyyttä, monipuolisia kuvakulmia ja visuaalista kerrontaa, kertoo Petri Remsu, kuvat ottanut palomies ja valokuvaaja.

Kalenterin tuotosta puolet lahjoitetaan Tampereen yliopistollisen sairaalan tehohoitoa vaativien lasten ja nuorten osastolle ja puolet ohjataan sukellusseuran

harrastustoimintaan. Jussin mukaan lahjoituskohde valikoitui palomiesten työssä näkemän ja kokeman perusteella.

– Lapsuuden ja nuoruuden pitäisi olla sitä hienointa ja huolettominta aikaa. Ikäviä juttuja kuitenkin sattuu aina ja juuri tuo teho-osasto hoitaa lapsia, joille on käynyt todella ikävästi. Koh-

taamme näitä lapsia työssämme ja aina pyritään siihen, että potilas selviytyy mahdollisimman hyvin. Hoidot ja välineet maksavat paljon, joten päätimme yksissä tuumin lahjoittaa heille. Tämä lahjoitus on vain yksi tapa auttaa lisää, hän kertoo.

Kalenteri on tehty talkootyönä 13 miehen voimin. Varat painatukseen kerättiin sponsoreilta, ja postitukset hoidetaan yhdessä.

– Vinkkinä sanoisin, että jos joku haluaa tehdä vastaavaa, voi varautua melkoiseen määrään duunia. Pelkkä kuvien ottaminen vei reilun puoli vuotta. Aikatauluja saa sovitella, ja narujen pitää pysyä kourassa. Lisäksi vaati paljon työtä saada tässä taloudellisessa tilanteessa sponsorit kasaan, siitä kiitos jokaiselle, Jussi kiittelee.

Kristiina Karila

kimmo lahtinen

www.sukeltaja.fi Mitalisadetta ja maailmanennätys Sotkamolainen, 14-vuotias Jenna Laukkanen ui sekä kultaa että pronssia räpyläuinnin nuorten EM-kisoissa Serbian Belgradissa heinäkuussa. Mestaruus tuli 100 metrin uinnissa stereoräpylöin maailmanennätysajalla 49,55 sekuntia ja pronssi 200 metrin uinnissa stereoräpylöin.

Jennalla on ollut menestyksekäs kesä myös perinteisessä uinnissa. Viikko EMkisojen jälkeen hän nappasi hopeaa 200 metrin rintauinnissa Euroopan nuorten olympiafestivaaleilla Tampereella.

Kalle Liuski

Suomen vapaasukeltajat urakoivat Suomen ennätyksiä uusiksi allaslajien MM-kisoissa Tanskan Århusissa elokuussa.

Vapaasukeltajille pronssia ja SE:t uusiksi lus ilman räpylöitä, Jonérik Ekströmin 210 m pituussukellus ja Timo Kinnusen 8 min 8 s hengenpidätys.

Blogissaan joukkue kommentoi kisoja onnistuneiksi. Ennätykset kertovat, että lajissa mennään Suomessa eteenpäin.

Samoin kisoissa näkyi hyvin, että vapaasukelluksessa ikä ei ole määräävä tekijä: huipulta löytyy yhtä hyvin 40 + sukeltajia kuin alle parikymppisiäkin. Kisoihin osallistui yli 150 vapaasukeltajaa eri puolilta maailmaa.

Seuraavaksi kilpaillaan syvyyssukelluksen MM-mitaleista marraskuussa Bahamalla.

Kristiina Karila sari nuotio

Vapaasukeltajat urakoivat Suomen ennätyksiä uusiksi allaslajien MM-kisoissa Tanskan Århusissa elokuussa. Mikko Pöntiselle 181 m ennätyssukellus ilman räpylöitä toi hienosti pronssia. Naisista Saana Partinen yllätti uudella Suomen ennätyksellä 135 m pituussukelluksessa ilman räpylöitä. Pitkään huipulla sukeltanut Johanna Nordblad vei lukemaa finaaleissa vielä 2 metriä pitemmälle, mutta on selvää, että Johanna on saamassa Saanasta kovan vastuksen.

Uudet naisten ennätykset ovat Johanna Nordbladin 137 m pituussukellus ilman räpylöitä ja 166 m pituussukellus, sekä miehillä Mikon 181 m pituussukel-

Tapahtumakalenteri 25.10.

Syyskokous, Joensuu

Jonérik Ekströmin sukelsi pituussukelluksen Suomen ennätykseksi 210 metriä.

Lue koko kisablogi netistä: http://vapaasukellusmmkisat.blogspot.com/

7.11.

Kouluttajapäivä, Oulu Katso ajanjohtaiset tapahtumat www.sukeltaja.fi > tapahtumakalenteri

Kolumni

Vaarallinen väärinymmärrys yritin ilmeellä kysyä, että mikä hätänä. Ei mikään – he vain olivat niin innostuneita hylystä, etteivät meinanneet pukuunsa mahtua. Lisäksi heidän käsityksensä parityöskentelystä muistutti enemmän silakkalaumaa kuin parisukellusta.

Ritva Enäkoski, työyhteisövalmentaja ja viestintäkouluttaja, hupisukeltaja

Kotona siitä seuraa tuskin muuta kuin muutaman päivän mökötys; naishiljaisuus. Mies saattaa väärinymmärryksestä saada rangaistukseksi matkan Ikean tungokseen, ja kaikki pikkuesineetkin katsellaan rauhassa!

Väärinymmärrys, virhetulkinta, on niin tavallinen osa arkiviestintäämme, että emme me sitä edes aina erheeksi koodaa. Sukellettaessa tulkintavirhe saattaa johtaa vaaratilanteeseen.

Sukeltajan elekieli muistuttaa paljon viittomakieltä. Se on lähes kansainvälinen, mutta vain lähes, sillä eri kansakuntien temperamentit tulkitsevat viittomia eli signaaleja hyvin eri tavoin.

Ensimmäinen sukellukseni Trukin saarella japanilaisten kanssa paljasti sen minulle. Kun heillä oli asiaa, he uivat pukuun kiinni ja ryhtyivät tökkimään huomiota saadakseen. Silmäni tuskin mahtuivat maskin sisään, kun

Me tiedämme, mikä on OK:n ja peukun nostamisen ero. Italialaisten kanssa olimme myös helisemässä. Heille kun kaikki oli niin OK, että peukku oli pystyssä joka hylkytykin kohdalla.

Minä suomalaisena sukeltajana ajattelin, että olisikohan heillä jokin ongelma, mutta kun he italiaksi, veden alla ja maskin takaa selittivät monisanaisesti jotain, uskoin sukellusopettajaa, joka näytti, että he vain pöpöttävät. Se merkki on kotonakin käytetty: neljä sormea peukkua vasten kuin leuat ja tahti on pälä-pälä-pälä. Sen merkin minäkin tunsin.

Sovitut merkit on siis ihan oman henkensä vuoksi tunnettava ja niitä noudatettava. Sukelluksen opettajille sanoisin, että silmät ovat sukeltajalla todelliset sielun peilit. Vaikka pinnasta lähdettäessä alkeiskurssilainen vakuuttaa, ettei jännitä, kannattaa tarkkailla noviisin silmiä. Kun jännitys tai pelko yllättää, se panee haukkaamaan hengitysilmaa sillä tiheydellä, että kohta läähättävä koirakin jää toiseksi. Kerrankin Bonairilla

yösukelluksella viereeni ui tarpooni (minulla oli paras valo), joka oli yhtä suuri ja lihava kuin minä, mutta muistutti siis silakkaa enemmän kuin minä. Se ui sitkeästi ihan kyljessä kiinni, ja minä hoin mielessäni: ne eivät syö turisteja, ne eivät syö turisteja. Ei syönyt, mutta ilmeisesti muistutin sen äitiä, koska se seurasi minua koko reissun ajan. En oikein osannut rentoutua uuden sukulaisen vierellä, ja minähän imaisin hengitysilmat ensimmäisenä ryhmästä loppuun.

Jännitys tai pelko rauhoitetaan yhdessä pois. Muistan lämmöllä jokaisen kerran, kun opettaja tai sukelluspari on ottanut kädestä kiinni ja silmillään näyttänyt, ettei hätiä mitiä!

Eikä oikean ja vasemman erottaminen sekään ole sukellettaessa aina satavarmaa. Trukin saarella hylkysukelluksella ohjaaja kertoi etukäteen sukelluksen kulun. Laskeuduin viimeisenä köyttä pitkin kannelle, käännyin ryhmän jo mentyä sovitusti vasemmalle hylyn käytävälle ja etenin sovitun matkan.

Kaikkialla oli haudanhiljaista.

Käännyin sovitusti oikealle seuraavaan käytävään – umpikuja.

Hitaasti, mutta varmasti tajusin olevani eksyksissä. Paukuttelin kuminauhapompeloa pullonkyljessä, ei vastausta. Sitten alkoi paniikki hiipiä mieleen.

Tarkistin ilmat, syvyyden ja muut nippelit ja totesin, että nyt järki mieleen ja rauha kroppaan. Lähdin sukeltamaan systemaattisesti paripotkuja laskien kaikkiin niihin suuntiin, joihin risteyksestä pääsin. Kun tuli umpikuja, laskin paripotkut takaisin. Suuri puhallus pääsi, kun kuulin tovin jälkeen pulputusta lähikäytävältä. Siellä oli opas, joka ymmyrkäisin silmin kyseli, että missä olin ollut. Selitykset annoin vasta aluksella.

Oikea ja vasen riippuu siitä, mihin suuntaan nenä osoittaa lähtiessä. Minä en hylyn kannella nähnyt en keulaa enkä ahteria, joten oletin eteneväni keulaa kohti. Olin ollut nokka kohti laivan ahteria. Älkää tehkö ikinä tätä virhettä, se ei ollut hauskaa eikä edes sankarillista. Opettaja oli kyllä nolona, kun sen hänelle kerroin. Olin kuulemma hänen historiassaan ensimmäinen, joka teki näin.

Tunnustan senkin, että olen ihan nainen eli ihailen jokaista miespuolista sukeltajakollegaa, joka tulee kysymään, voinko olla avuksi ja saanko kantaa pullojasi. Apu tuntuu ihanalta.

Siksi sukellan mielelläni ulkomailla, siellä kun sitä kohtaa useammin kuin Suomessa. Olen mielihyvä-onnellisuussukeltaja, en urheilusukeltaja. Hmm, pitäisiköhän vanha nimi ”sammakkomies” ja ”-nainen” ottaa takaisin käyttöön?

Kettusen kalansaalis Kirkkonummelainen Joni Kettunen kalasti voittoon Helsingissä kesäkuun lopussa järjestetyssä sukelluskalastuskilpailussa. Kilpailu oli ensimmäinen pääkaupungissa pariinkymmeneen vuoteen. Kisan päätteeksi kalat jaettiin katsojille. Tapahtuma sai hyvin näkyvyyttä mediassa; siitä uutisoivat muun muassa YLE ja Helsingin Sanomat.

Sari Nuotio

10 S U K E LTA J A

Top 3

www.sukeltaja.fi

Yhdistä kompassi ja tietokone Tietokoneen ja kompassin yhdistäminen samaan rannekkeeseen virtaviivaistaa varustelua. Pukiessa on yksi muistettava varuste ja yksi kiinnitettävä hihna vähemmän. Tietokoneen seurannasta on helppo siirtyä kompassin näyttöön pienellä ranneliikkeellä. On tärkeä muistaa, että metallirunkoista laitetta ei saa yhdistää kompassin kanssa samaan rannekkeeseen, koska metalli saattaa vaikuttaa kompassin toimintaan.

Bueco Costa Nerja järjestää PADIkursseja myös junioreille.

Stig Gustavsson

Andalusian vesillä näkyvyys on ihanteellinen va-valokuvaukseen.

Bueco Costa Nerja

Onko sinulla hyvä kikka, jota ei sukelluskurssilla opi? Jaa tietosi ja lähetä vinkkisi Sukeltaja-lehteen kristiina.karila@sukeltaja.fi.

Urheilusukeltajille tuella seurapäällikkö Opetusministeriön myöntämää seuratoiminnan kehittämistukea oli ensimmäistä kertaa mahdollista hakea päätoimisen työntekijän palkkaamiseen seuraan. Sukellusseuroista helsinkiläinen Urheilusukeltajat ry on saanut tukea kolmeksi vuodeksi päätoimisen seurapäällikön palkkaamiseen. Seurapäälliköksi on valittu helsinkiläinen Juha Makkonen.

Muut seuratoiminnan kehittämistukea saaneet seurat ovat: – Aboa Aquanauts ry – Ahveniston Vesipedot ry – Kankaanpään Urheilusukeltajat ry – Kotka Divers ry – Sammakot ry – Urheilusukeltajat ry www.seuratuki.fi

Nerja, Espanja Bueco Costa Nerja on johtava PADI 5 Star IDC Gold Palm -sukelluskeskus Axarquíassa, Malagan itäosassa Andalusiassa.

Alue on varsinkin espanjalaisten keskuudessa suosittu, koska sää esimerkiksi Malagaan verrattuna on usein parempi ja näkyvyydet erinomaiset.

Nerja Diving sijaitsee suositun Burriana-rannan lähellä. Lento Malagaan on lyhyt ja matkaa Nerjaan on noin 30 kilometriä.

Sukelluskeskuksen PADI Master Instructor Bernabé Toledo listasi parhaat kohteet.

1

Los Tres Picos, 1–18 metriä Tres Picosin erikoisuutena ovat merenpohjasta kohoavat, jopa neljätoista metriä korkeat pilarit, jotka ovat halkaisijaltaan vain muutamia metrejä. Paikalla voi nähdä runsaasti meritursaita, wrasseja, hammasahvenia ja kelttejä. Kun valo on oikea, ovat kontrastit mahtavia.

2

La Herradura, 3–10 metriä Ihanteellinen paikka kertauskoulutussukellukseen ja vedenalaiseen valokuvaukseen. Sukelluspaikka on lähellä rantaa, joten sinne voi ottaa mukaan koko perheen snorklaamaan tai nauttimaan auringosta.

3

El Molino de Papel, 6–18 metriä Yksi parhaista sukelluskohteista. Täällä voit nähdä kaikki erityyppiset vesieliöt, joita meillä on Costa del Solissa. Sopii vain kokeneille sukeltajille, joiden tasapainotus on hyvin hallinnassa. Hyvä tasapainotus auttaa suojelemaan ympäristöä ja vedenalaista elämää.

11

Kuvat Pasi Mannerkoski, Stig Gustavsson, Timo Gaschè

Portti Itämerelle on auki ympäri vuoden Hylkyjen ja hyvien näkyvyyksien Hanko syttyy kesällä sukeltajien ykköskohteeksi ja jatkaa kautta pitkälle talveen.

Hanko on aina ollut portti Itämerelle. Satojen vuosien saatossa ovat purjealukset odottaneet sopivaa tuulta Tulliniemen Hauensuolen kupeessa. Usein Hangon kivikkoiset vedet ovat koituneet alusten kohtaloksi. Itäsataman eteläpuolella sijaitseva Gustavsvärn raunioineen kertoo Hangon sotaisasta historiasta. Sen jyrkät rannat ovat helppo sukelluskohde.

Russaröhön luvan kanssa

Gustavsvärnistä lounaaseen sijaitsee puolustusvoimien sotilastukikohta Russarö. Sen läheisyydessä on useita hylkyjä, joista useille sukeltaminen vaatii suoja-alueluvan lisäksi myös erikseen anottavan sotilasalueluvan. Lupien hankinta kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Suoja-alueen sukelluskäytäntöön voi tutustua osoitteessa www.mil.fi/merivoimat. Kun sukelletaan tarkasti määriteltävään kohteeseen, kuten hylkyyn, ei luvan saaminen yleensä tuota ongelmia. Lupa voidaan hakea seuralle vuodeksi kerrallaan siten, että se koskee kaikkia seuran jäseniä.

Hylylle tai rantaan

Syksyllä sukeltajille on tarjolla useita kohteita aivan keskellä kaupunkia, ja koska meri jäähtyy hitaasti, voi kautta jatkaa avovedessä pitkälle talveen. Itäsataman lisäksi Hangonkylän satama

12 S U K E LTA J A

Hankoniemen pohjoispuolella on kasvanut muutamassa vuodessa oikean sataman mittoihin. Sukellustukialukselle tarjolla on kylmäasema, vesi, septintyhjennys ja Ekströmin mainio kalapuoti Koukussa, På Kråken. Sekä Itäsatamassa että Hangonkylässä on mahdollista laskea kumivene vesille. Satamien sijainti vaikuttaa myös kohteen valintaan. Läntiseltä Hangonkylältä on lyhyempi matka Keulakuvahylylle tai Garpenille.

Hangon kaupungin rantakohteissa vain mielikuvitus on rajana.

Aallonmurtajien läheisyyteen pääsee helposti. Rannat ovat jyrk-

www.sukeltaja.fi

Sukella Hankoon Hanko Divingin kanssa Hanko Diving on Hangon itäsatamassa toimiva sukelluskeskus. Uudet omistajat haluavat kehittää Hankoa Suomen sukellusmekkana.

Tarkoitus on palvella kokonaisvaltaisesti sukeltajia aloittelijoista tekniikkasukeltajiin.

– Sukellusretkemme jatkuvat ympäri vuoden. Kohteita on useita ja eritasoisille sukeltajille, sekä bio- että hylkykohteita. Syksyn reissut suuntautuvat usein Eiralle. Muita suosittuja kohteita ovat esimerkiksi Osborn & Elisabeth ja Garpen. Russarön seinämä on hieno biosukelluskohde, jossa mahdollista mennä jopa 30 metrin syvyyteen ja näkyvyys on yleensä erittäin hyvä, sanoo sukelluskouluttaja Hanna Halonen.

– Hyvä rantakohde on myös Varisniemi Hangon pohjoispuolella; rinne jatkuu muutamasta metristä aina 60 metriin saakka seinäminä ja portaittain. Siellä on paljon elämää 5-6 metrin syvyydessä, pari soutuvenettä ja 12– 30 metrin syvyyksistä löytyy hienoa seinämää. Jääsukelluksille menemme Antonion hylylle Lappohjassa, jonne pääsee myös suoraan rannasta.

Sukelluskeskuksesta voi vuokrata varusteita sekä kahta pientä peltivenettä. Hanko Diving palveluihin kuuluvat myös nitrox-täytöt, koulutus sekä sukellusmatkat ulkomaille. www.hankodiving.fi, www.hanko.fi

kiä, joten jäisissä kivikoissa operoidessa avustajista on hyötyä. Aallonmurtajakohteet ovat melko samankaltaisia. Kivikkoisen rinteen jälkeen pohja tasaantuu noin viidessätoista metrissä. Satunnaista romua löytyy usein, ja myös tarttumisvaara on huomioitava. Näkyvyys on rantakohteiksi usein hyvä. Satamien läheisyydessä muu vesiliikenne on huomioitava. Rahtialuksien väylälle sukellusta ei kannata suunnata.

rantojen ja sataman puhdistustapahtumia.

– Toivomme näistä infoa meille, jotta voimme tehdä oman osamme sukeltajien hyväksi, Sissi Diwick huomauttaa. Tietoa tempauksista ja tapahtumista voi lähettää osoitteeseen info@hanko.fi.

Ympäristön säilyminen on hankolaisille kunnia-asia. Hanko on mukana WWF:n Operaatio Merenneidossa, jonka puitteissa on järjestetty sukeltajia kiinnostavia kursseja. Elokuussa järjestettiin esimerkiksi öljyntorjuntakurssi, johon kuului käytännön harjoituksia.

kaupunki huomioI sukeltajat

Pasi Mannerkoski

Hangon laguuni Länsisataman aallonmurtajalla on yksi Hangon keskustan sukelluskohteista. Hangon kaupunki kaavoittaa alueelle vapaa-ajan viettomahdollisuuksia kävelypolkuineen. Myös sukellusmahdollisuudet on tarkoitus huomioida suunnitelmissa. Puistovuoren ranta Itäsataman itäpuolella on sopiva paikka aloittelijoille.

Hangon kaupunki on huomannut sukeltajien tuomat rahavirrat, ja sukellus onkin nostettu kaupungin matkailustrategiassa yhdeksi päätavoitteeksi. Sukeltajat on huomioitu myös Hangon verkkosivuilla, josta löytyy myös lista majoituksista.

– Meillä on Suomen laajin yksityismajoitusluettelo. Lisäksi on esimerkiksi Silversand, missä on uima-allas allasharjoituksia varten, Hangon kaupungin matkailusihteeri Sissi Deiwick kertoo.

Sukeltajat ovat järjestäneet Hangossa tempauksia, kuten uima-

13

kroatia Teksti mika rautiainen kuvat mika rautiainen, stig gustavsson

Kiinnostava Kroati

Mali Losinjin satama

14

S U K E LTA J A

atia

Kroatialla on pitkä rannikko ja lähes 1200 saarta. Rannikolla ja saaristossa on useita kansallispuistoja ja luonnonsuojelualueita, sinne on uponnut sadoittain laivanhylkyjä, ja paikallinen kalkkikivi muodostaa upeita vedenalaisia seinämiä, onkaloita ja luolia. Sukeltajilla siis on valinnanvaraa!

Rannikon ja saariston monipuolisuus takaa, että kaikille sopivia sukelluskohteita löytyy varmasti; aina matalista, mutta mielenkiintoisista kohteista vaativiin, yli sadan metrin syvyydessä sijaitseviin tekniikkasukelluskohteisiin. Monilla suojelualueilla ja hylyillä sukeltaminen kuitenkin edellyttää erikoislupaa, eikä kaikilla sukelluskeskuksilla välttämättä ole lupia kaikille kohteille. Mikäli haluat siis mennä sukeltamaan erityisesti jollekin tietylle kohteelle, valitse sukelluskeskus sen mukaan.

Kroatia soveltuu myös hyvin matkakohteeksi silloin,

kroatia

Suosittu Baron Gautsh -hylky huokuu ItävaltaUnkarin keisarikunnan mennyttä loistoa.

Katedralassa eli Katedraalissa avautuu 14 metrin kapea savupiippumainen aukko, josta sukelletaan suoraan alaspäin. Luolan toisessa päässä 30 metrin syvyydessä avautuu mereen suuri aukko, josta sisään tulvii turkoosia valoa.

Dubrovnikin vanhan kaupungin kadut ovat kapeita ja jyrkkiä.

30-luvulla uponnut kreikkalainen rahtilaiva Tetti sijaitsee rinteessä. Perä on 34 metrin ja keula vain viiden metrin syvyydessä, joten turvapysähdyksenkin voi tehdä hylyssä.

kun osa matkalle lähtijöistä harrastaa sukellusta ja osa ei. Pinnan päällä riittää tekemistä; historiaa, kulttuuria ja harrastusmahdollisuuksia on uskomattoman paljon.

Pohjoisesta etelään Matkustettaessa Kroatian rannikkoa pohjoisesta etelään huomaa eri alueiden välillä selviä eroja. Pohjoisrannikolla, Istriassa ja Pohjois-Dalmatiassa alueen vanhan hallitsijan, Itävalta-Unkarin keisarikunnan, perintö näkyy sekä arkkitehtuurissa että ruokaperinteessä, ja myös italialaisvaikutteet tuntuvat selvästi. Etelämmäksi mennessä vaikutteet muuttuvat ”välimerellisemmiksi”, ja saaristossa Venetsian tasavallan satoja vuosia kestänyt aika on jättänyt muistomerkkejä joka puolelle. Muinaisten roomalaisten ja kreikkalaisten jälkiin törmää kaikkialla.

Istrian alueen suosituin sukelluskohde on Baron Gautsh -aluksen hylky. Baron Gautsh oli itävaltalainen 89 metriä pitkä 16

S U K E LTA J A

Dubrovnikilaisen pylväskäytävän jokainen pylväänpää on veistetty erilaiseksi.

matkustajalaiva, joka upposi ajettuaan miinaan vuonna 1914.

Hylky alkaa 28 metrin syvyydestä ja suurin syvyys on 39 metriä.

Hylky on suorassa pohjalla. Kaksi ensimmäistä kantta ovat avoimia ja valoisia, joten niiden läpi sukeltaminen ja ItävaltaUnkarin keisarikunnan menneen loistokkuuden aistiminen onnistuvat hyvin. Näkyvyys vaihtelee hyvästä heikkoon virtauksista riippuen.

Turvapysähdys hylyllä Kvarnerin alueella sijaitsevan Premudan saaren edustalla pääsee

Hvarin saari on suomalaisten suosituin matkakohde Kroatiassa.

kokeilemaan luolasukellusta ilman lamppua Katedrala eli Katedraali -nimisessä paikassa. Noin 14 metrin syvyydessä tasaisella kivipohjalla on kapea savupiippumainen aukko, josta sukelletaan suoraan alaspäin. Kapea käytävä kääntyy sivulle ja avautuu nopeasti suureksi onkaloksi, jossa on hohtavan valkoinen hiekkapohja. Luolan toisessa päässä avautuu mereen suuri aukko, josta sisään tulvii turkoosia valoa. Aukosta ulos tultaessa ollaan noin 30 metrin syvyydessä. Jos aukosta kääntyy oikealle voi lähteä seuraamaan jylhää kallionseinämää, joka tuntuu jatkuvan loputtomiin.

Visin saaren lähellä, Mali Barjakissa sijaitsee 30-luvulla uponneen kreikkalaisen rahtilaivan Tettin hylky. Tetti sijaitsee rinteessä aavistuksen vasemmalle kyljelleen kallistuneena, keula on vain viiden metrin ja perä 34 metrin syvyydessä. Mukava kohde siis, kun turvapysähdyksenkin voi tehdä vielä hylyssä sukeltaen. Perän alla asuu meriankeriaita, jotka eivät lainkaan ujostele ihmisiä. Muutenkin Tettillä vilisee kalaa, ja siellä on toisinaan mahdollista nähdä myös normaalisti avomerellä viihtyviä lajeja.

Amforat häkissä Hvarin saarelle järjestetään lomamatkoja Suomestakin. Läheisten Pakleni-saarten tuntumassa sukelluskohteena on mielenkiintoinen pylväsmuodostuma. Vene ankkuroituu pieneen 15 metrin syvyydessä olevaan tasanteeseen, josta pylväs laskeutuu jyrkästi yli 40 metrin syvyyteen, jossa viihtyvät myös suuret meriahvenet. Seinämällä kasvaa upeita viuhkakoralleja, gorgonioita, joiden henkeäsalpaavan purppurainen väri saa epäilemään, onko enää Välimerellä ollenkaan, vai onko vahingossa uinut jonnekin huomattavasti eksoottisempaan paikkaan.

Erikoinen sukelluskokemus on amfora- eli ruukkusukellus Cavtatissa, Dubrovnikin eteläpuolella. Tasaisella pohjalla 27 metrin

syvyydessä on jättiläiskokoisia ruukkuja, ja vähän matkan päässä noin 1800 amforaa. Amforat on suljettu teräksiseen häkkiin, jonka saa auki ainoastaan paikallinen Epidaurium-sukelluskeskus. Häkin sisällä on hieman klaustrofobista, mutta mielenkiintoista sukeltaa.

Ruukkujen sisällä ja alla asustelee hummereita. Kalatkin viihtyvät häkin sisällä, turvassa kalastajilta.

Roomalaisten ja Marco Polon jäljillä Roomalaiset eivät suinkaan olleet ensimmäisiä, jotka asuttivat Pulan kaupunkia. Pula oli jo muinaisille illyrialaisille tärkeä kaupunki. Roomalaisten muistomerkit, portit, riemukaaret, pylväät ja temppelit hallitsevat kuitenkin kaupunkikuvaa. Pulan colosseum on kuudenneksi suurin maailmassa. Kaupunkikuva tuntuu huomattavasti keskieurooppalaisemmalta kuin eteläisemmässä Kroatiassa, eikä ihmekään, olihan Pula Triesten ohella Itävalta-Unkarin keisarikunnan tärkein satamakaupunki.

Korculan saaren pääkaupunki on myös nimeltään Korcula.

Kuuluisin sieltä kotoisin oleva julkkis on Marco Polo, jonka kotitalo on paikallinen nähtävyys. Useimmitenhan Marco Poloa on totuttu ajattelemaan venetsialaisena, mutta tämä johtuu siitä, että Korcula oli satojen vuosien ajan osa Venetsian tasavaltaa.

Korculan muurien sisäpuolelle rakennetun vanhan kaupungin kujat ovat kapeita; vastapäiselle naapurille voi varmaankin lainata sokeria kadun yli ojentamalla. Kaupungin pohjapiirros on mielenkiintoinen: pääkadusta haarautuvat sivukujat on rakennettu niin, että ne jotka menevät kesällä vallitsevien tuulten suuntaan ovat suoria merelle asti. Näin vilvoittavat tuulet ovat päässeet sisään kaupunkiin. Ne kadut puolestaan, jotka menevät talvella vallitsevien tuulten suuntaan on rakennettu kaareutuviksi siten, että kylmä viima on pysynyt poissa.

17

kroatia

Pinnan päällä riittää historiaa ja kulttuuria.

Dubrovnikin kaupungin muurit rakennettiin keskiajalla puolustamaan kaupunkia turkkilaisten hyökkäyksiä vastaan. Vanhan kaupungin kapeat kujat vievätkin ajatukset helposti menneeseen aikaan. Dubrovnik on Splitin ja Hvarin saaren ohella Kroatian vilkkain turistikaupunki, mutta vanhojen muurien sisäpuolella ei ole kuin yksi hotelli. Kaikki muut hotellit on rakennettu vanhankaupungin ulkopuolelle.

Sukeltamisen historiaa Punaisen korallin sukeltaminen on nykyään Kroatiassa tarkoin säädeltyä. Siihen tarvitaan viranomaisten lupa, eikä lisensoituja korallinsukeltajia ole kuin muutama. Zlarinin saarella toimii useita korallikorujen valmistajia, joiden työpajoissa pääsee näkemään perinteisiä työmenetelmiä.

Läheisellä Krapanjin saarella toimii hotellin alakerrassa sienensukellusmuseo. Mikäli museon oppaaseen on luottamista, maailman korkealaatuisimmat pesusienet tulevat Krapanjista, ja krapanjilaisia pesusieniä on lennätetty Apollo-avaruusalusten mukana Kuuhun saakka! Opas myös korostaa, että krapanjilaiset pesusienensukeltajat ovat huomattavasti taitavampia kuin zlarinilaiset, punaisen korallin parissa puuhastelevat virkaveljensä. kuvateksti loremipsum kfskdjl Kalat ja hummerit viihtyät vedenalaisessa ruukkumeressä.

Mahtavat nähtävyydet kertovat muinaisista ajoista.

18

S U K E LTA J A

Sukelluskohde keväästä syksyyn Suomesta järjestetään suoria lomalentoja ainakin Splitiin ja Dubrovnikiin. Suoria reittilentoja ei Suomesta tällä hetkellä ole Kroatiaan, vaan omatoimisella matkaajalla on pakollinen koneenvaihto edessä. Zagrebista on hyvät kotimaan lentoyhteydet rannikkokaupunkeihin.

Saarille pääseminen on helppoa yhteysalusten, autolauttojen ja nopeiden katamaraanien kattavan verkon ansiosta. Joillekin saarille, kuten esimerkiksi suomalaisten sukeltajien suosimalle Murterin saarellekin, on siltayhteys mantereelta.

Suurimmissa kaupungeissa ja suurimmilla saarilla hotellitarjontaa on tietysti enemmän, mutta pienemmilläkin paikkakunnilla on yleensä ainakin yksi hotelli. Bed and breakfast -tyyppistä majoitusta on runsaasti tarjolla. Ja jos telttailu kiinnostaa, leirintäalueitakin löytyy.

Sukelluskausi kestää Kroatiassa toukokuun alusta syys–­ loka­kuulle. Kesäkuukausina ja varsinkin pahimpaan ruuhkaaikaan elokuussa hinnat ovat korkeammat, turisteja on paljon ja pienemmillä paikkakunnilla hotellit ja sukelluskeskukset saattavat olla täyteen varattuja. Toukokuussa on rauhallisempaa ja edullisempaa, mutta veden lämpötila on yleensä enintään 18oC paikkeilla eikä näkyvyyskään ole parhaimmillaan. Syyskuussa vesi on lämmintä, hinnat ovat laskeneet ja näkyvyys on paras mahdollinen. Lokakuulle mentäessä syysmyrskyjen riski kasvaa.

Monet pitävätkin syyskuuta parhaana mahdollisena ajankohtana Kroatian sukellusmatkalle.

Hyvä tietää Kroatiassa sukeltaminen edellyttää kroatialaisen sukellusluvan lunastamista.

Sen ottaminen on edullisinta sukelluskeskuksen kautta, jolloin se maksaa 100 kunaa, eli noin 14 euroa. Omatoimisen sukeltajan on mahdollista lunastaa lupa myös henkilökohtaisesti satamakapteenilta,

mutta silloin sen hinta on 2400 kunaa, eli noin 335 euroa. Lupa on voimassa vuoden ajan sen myöntämishetkestä.

Nitroksia on yleisesti saatavilla ja useat sukelluskeskukset tarjoavat jo trimiksiäkin.

Paineilmalla suurin sallittu sukellussyvyys on Kroatiassa 40 metriä.

Lisätietoja Kroatiassa sukeltamisesta, muun muassa kroatialaisten sukelluskeskusten yhteystietoja: www.croprodive.info

Polun varsinainen rakennusvaihe kesti neljä päivää – betonilaatat vietiin paikoilleen, sakkelit kiristettiin, poijut kiinnitettiin ja naru vedettiin.

uusi luontopolku kertoo perämerestä Metsähallitus avasi Perämeren ensimmäisen ja Suomen toisen vedenalaisen luontopolun Perämeren kansallispuistoon lauantaina 1.8.2009. Tie valmiiksi poluksi oli pitkä muttei silti kivinen. teksti essi keskinen KUVAt metsähallitus

20 S U K E LTA J A

Saaristomeren kansallispuistossa Stora Hästö -saaren kupeessa

on Metsähallituksen pystyttämä Suomen ensimmäinen vedenalainen luontopolku. Polku on saanut hyvän vastaanoton ja on parina viime kesänä palvellut jo lukuisia sukeltajia.

Saaristomeri on vedenalaiselta luonnoltaan upeaa maisemaa, mutta edustaa kuitenkin vain pientä osaa Itämeren pinnanalaisesta maailmasta. Perämeri tummine humuspitoisine vesineen ja äärimmäisen karuine lajistoineen on hyvin erinäköinen. Syntyi ajatus siitä, että Itämeren erilaisia vedenalaisia maisemia voitaisiin esitellä ympäri Suomen rannikkoa sijoitetuilla luontopoluilla. Samaan projektiin päätettiin yhdistää myös vedenalainen kulttuuriperintö.

Vuoden mittaisen pohjoismaisen pilottihankkeen tarkoituksena on etsiä sopivia alueita vedenalaisille poluille, joilla voidaan esitellä

Siniset puistot kertovat Itämeren luontoja kulttuuriperinnöstä. luonto-ja kulttuuriperintöä. Alueen luontoon ja kulttuuriin pitäisi päästä tutustumaan kätevästi saman reissun, esimerkiksi yhden päivän, aikana. Tällaista aluetta kutsuttaisiin Siniseksi Puistoksi.

Polun vieraskirja on saanut jo toisen merkinnän!

Suunnittelu käyntiin

Perämeren omaa vedenalaista luontopolkua alettiin suunnitella pari vuotta sitten. Kesällä 2008 mietittiin polulle sopivia paikkoja. Lisäksi polku haluttiin sijoittaa niin, että sen huolto ja ylläpito ei kävisi liian raskaaksi. Sopiva alue löytyi Perämeren kansallispuiston ainoan suojasataman, Selkä-Sarven kupeesta, Maasarven pohjoiskärjen rannalta.

Seuraavaksi piti päättää, minkälaisia informaatiokylttejä polulle laitetaan. Alueella piti siis vain sukeltaa, sukeltaa vielä hiukan lisää, katsella sen erityispiirteitä ja miettiä, mitä alueesta halutaan kertoa satunnaiselle sukeltajalle.

Kolmas vaihe hoitui lähes itsestään, kun Oulun Ammattikorkeakoulun media-alan opiskelijoille etsittiin lopputyöprojekteja. Kävin koululla esittelemässä aiheeni eli vedenalaisen luontopolun kylttien

NDI70TI

IPOEB!QFUSPM!FOHJOF 211!M!0!njo! ifjhiu!46-!xjeui!89-!efqui!43!dn ESZ!XFJHIU!!48!Lh

Polun varrelta löytyy kymmenen informaatiokylttiä.

NDI47!TJMFOU

DIBSHJOH!SBUF 711!M!0njo!.!47!n40i!!.!32!DGN GJMMJOH!UJNF!DZMJOEFS! 21!M!.!10311!Cbs!!;!!4-4!njo

DPNQSFTTPST!GPS!QVSF!CSFBUIJOH!BJS!BOE!UFDIOJDBM!HBTFT

jogpAdcn/tf!!!!!xxx/dpmusjopsejd/dpn

NDI70FN

TJOHMF.QIBTF!FMFDUSJD!NPUPS 91!M!0!njo! ifjhiu!46-!xjeui!76-!efqui!4:!dn ESZ!XFJHIU!!4:-6!Lh

NDI270FU!DPNQBDU DIBSHJOH!SBUF 376!M!0njo!.!27!n40i!!.!:!DGN GJMMJOH!UJNF!DZMJOEFS! 21!M!.!10311!Cbs!!;!!9!njo

21

Luontopolku tutustuttaa Perämeren erityispiirteisiin. suunnittelun, enkä ehtinyt edes takaisin toimistolle, kun minulle soitti innostunut opiskelija, joka oli valmis ottamaan projektin omakseen.

Talven aikana Meri Salonen katseli valokuvia Perämeren vedenalaisesta luonnosta, selasi lajintunnistusoppaita ja tutustui kylttien teksteihin. Keväällä kymmenen kylttiä teksteineen ja kuvineen oli taitettu valmiiksi ja menossa painettavaksi alumiinilevyille.

Kevään aikana valettiin betonilaattoja kiinnityssilmukoineen ja askarreltiin tutkimussukeltajan välineistöä kylttien höysteeksi.

Jäiden ollessa paksuimmillaan käytiin polun alkuun pudottamassa jään läpi monen sadan kilon painoinen betonijärkäle veneiden kiinnittymispoijun painoksi.

Laatat paikoilleen

Kesäkuussa valettiin vielä viimeinen laatta. Sukeltaja pääsee kokeilemaan eri pohjanlaatujen peittävyyden arviointia laatalla, johon on valettu erikokoisia kiviä ja lemmikkieläinliikkeestä hankittuja akvaarioihin tarkoitettuja muovikasveja, jotka erehdyttävästi näyttävät ärviöiltä.

Heinäkuussa kyltit ruuvattiin paikoilleen laattoihin, joka laattaan kiinnitettiin punainen muovipoiju havaitsemisen helpottamiseksi ja lopulta laattojen vienti paikoilleen alkoi. Maasarven kupeessa piti jälleen sukeltaa ja etsiä joka informaatiokyltille sopivin paikka.

Laatat kuljetettiin paikoilleen nostosäkin avulla, lukuisia erikokoisia sakkeleita ruuvailtiin paikoilleen ja varmistettiin nippusiteellä. Lopuksi yhtenäinen köysi vedettiin jokaisen laatan kautta polun alusta sen loppuun eli starttipoijulle saakka. Polku viimeisteltiin viemällä vieraskirja ja kynät paikoilleen neljän metrin syvyyteen Tervetuloa-kyltin viereen.

Alusta loppuun

Polulle päästäkseen täytyy hakeutua veneellä Perämeren kansallispuistossa sijaitsevan Maasarven pohjoiskärkeen. Neljän metrin syvyydestä löytyy veneille tarkoitettu kiinnittymispoiju. Alueella ei luonnollisesti saa ankkuroida siltä varalta, että sukeltajia sattuu olemaan vedessä.

Kiinnittymispoijulta sukeltajat uivat turvallisuuden vuoksi 22 S U K E LTA J A

Näkyvyys polun varrella on yleensä Perämerelle tyypillistä 3–4 metrin luokkaa. Polun kasvillisuus vaihtelee pitkistä ahvenvidoista matalaan näkinpartaisniittyyn.

pinnassa starttipoijulle, josta polku alkaa. Heti alas laskeuduttuaan sukeltaja löytää vieraskirjan.

Polku kulkee starttipoijulta vastapäivään, ensin pehmeän pikkujärvisimpukkavaltaisen pohjan yli, kääntyy sitten kohti rantaa, löytää tiensä kivikkoon ja lopulta rantamatalikossa sijaitsevalle vesikasviniitylle.

Ainakin biologi erottaa helposti puoli tusinaa putkilokasvia ja näkin- tai silopartaista. Kasvien lehdillä ja kivillä seikkailee kotiloita ja kilkkejä ja pohjalla pyörii touhukkaita vesipunkkeja. Aurinkoisella ilmalla putkilokasviniitty näyttää Perämeren vedenalaisen luonnon parhaat puolet, kun auringon kilo leikkii kasvien vihreillä lehdillä ja hyvinvoivat ahvenvidat yltävät pintaan asti.

Seuraavaksi sukeltaja törmää isompiin lohkareisiin ja vesisammaliin. Kiviltä löytyy ainakin isonäkinsammalta runsaina tuppoina. Kivikon lopuksi esitellään vielä murtovesisieni, joka on hyvin tyypillinen Perämeren suodattajalaji.

Polun viimeisellä laatalla kerrotaan vielä, miksi Perämeren lajisto on niin karua. Meribiologi ja Metsähallituksen erikoissuunnittelija Jan Ekebom vertasi joskus Perämeren vedenalaista luontoa Lapin karuun, mutta silti hienovaraisen kauniiseen luontoon. Perämeren vedenalaisella luontopolulla alueen biologiaan ja erityispiirteisiin pääsee tutustumaan, vaikka ei olisikaan koulutettu biologi.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Loppukesästä polulle saatiin myös oma hylky, Saaristomeren kansallispuiston luontopolun esimerkkiä seuraillen. Syksyllä matalimmalla sijaitsevat laatat korjataan syvemmälle pois ahtojäiden alta ja keväällä toivotaan, että kaikki kyltit löytyvät uudelleen.

Informaatiokylttejä voidaan tarpeen vaatiessa lisätä polun varrelle ja polun muotoa muuttaa, jos lähiympäristöstä löytyy jotain vielä mielenkiintoisempaa.

Ja nyt odotellaan enää sukeltajien saapumista…

Perämeren vedenalaisesta luontopolusta saa lisätietoa osoitteesta www.luontoon.fi/perameri

Lähes parikymmentä toimittajaa saapui Vaasan saaristossa pidettyy n vedenalaiseen lehdistötilaisuuteen.

Pressi pintaa syvemmällä Metsähallitus piti toukokuun lopussa tiedotustilaisuuden veden alla. Paikalle saapui lähes 20 toimittajaa, joista kolme sukelsi ja loput seurasivat tilaisuuden kulkua monitoreista ja kaiuttimista. teksti essi keskinen KUVAt metsähallitus

Vedenalaista lehdistötilaisuutta suunniteltiin maaliskuusta lähtien. Varusteita ja strategiaa hiottiin ja mitä kummallisimpia AV-laitteita vuokrattiin ja hankittiin. Kuljetuksia ja pitopalvelu varattiin.

Tapahtumapaikkaa mietittiin ja toimittajille ilmoitettiin.

Suunnitelma oli lähes täydellinen: maanantaina ja tiistaina etsitään Vaasan saaristosta sopiva paikka ja kuljetetaan varusteet paikalle, keskiviikkona harjoitellaan ja videoidaan koko tilaisuus jo etukäteen varmuuden vuoksi.

Sattuma ja suomalainen merisää puuttuivat kuitenkin peliin. Keskiviikoksi tuuli yltyi 23 m/s raivoavaksi kevätmyrskyksi. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi siis vain lähteä torstaiaamuna edelleen kovalla tuulella etsimään vaihtoehtoista paikkaa. Paikka löytyi, valtava tavaravuori saatiin siirrettyä veneestä saareen ja saaresta mereen, tapahtuman tarkka paikka määriteltyä pinnan alta ja laitteet kokeiltua pikimmiten. Toimittajia kuljettava vene saapui juuri kun viimeiset välineet saatiin paikoilleen.

Harjoitteluun ei jäänyt aikaa.

Aurinko paistoi, tuuli tyyntyi, saari oli kaunis ja toimittajien keskuudessa vallitsi innostunut

luokkaretkitunnelma. Näillä eväillä lehdistötilaisuus oli hyvä aloittaa, vaikka kenraaliharjoitus puuttuikin täysin.

Kuinka veden alla pidetään esitelmä?

Vajaan kolmen metrin syvyyteen parinkymmenen metrin päähän pohjasta oli viritetty pystyyn fläppitaulu ja kaksi metallipenkkiä. Penkit rakennettiin lainaamalla Oulun yliopiston eläintarhalta hirvieläinten ruokintakaukaloita, joihin viritettiin puulevy kanneksi.

Penkit osoittautuivat hyödyllisiksi, kun kuvaavat toimittajat makasivat niillä vatsallaan ja tähtäsivät kohti fläppitaulua.

Muovitetun fläppitaulun avulla esiteltiin kaksi tämän vuoden uutta maastohanketta, Life+ -rahoitteinen kansallinen vedenalaiskartoitus FINMARINET ja Merenkurkussa sekä Suomen että Ruotsin puolella toimiva ULTRA-hanke, jossa on tarkoitus kartoittaa hankalia ja matalia vesialueita laserkeilaamalla lentokoneesta.

Minulla oli puhelimella varustettu kokokasvomaski, ja puhe kuului rantaan sijoitetuista kaiuttimista. Fläppitaulua kuvattiin koko ajan videokameralla, joten tilaisuutta pystyi seuraamaan rannalta käsin.

Toimittajat seuraavat monitorien avulla vedenalaista lehdistötilaisuutta.

Tai näin oli tarkoitus, mutta tekniikka ei toiminut niin hyvin kuin piti.

Tilaisuus kuitenkin onnistui, toimittajat saivat haastattelunsa ja kuvaajat kuvansa.

Tilaisuus näkyi illan Kymppiuutisissa ja siitä uutisoitiin monessa seuraavan päivän sanomalehdessä.

Miksi?

Halusin viedä lehdistötilaisuuden sinne, missä tutkimusta tehdään ja mitä yleisö ei yleensä näe. Vaikka Itämerestä

on viime vuosina puhuttu paljon, monille vedenalainen luonto on yhä täysin vieras ympäristö. Veden alla tehtävää kartoitusta pidetään eksoottisena sekä vaarallisena, ja elementtinä vesi koetaan usein vieraaksi. Meribiologien työpaikka sijaitsee kuitenkin veden alla, ja koska sinne on hankala nähdä pinnalta käsin, paikan päälle on mentävä itse.

Viemällä lehdistötilaisuuden veden alle halusin näyttää oman työpaikkani suurelle yleisölle.

23

Alex nieminen, helsinki KU V AT : h e l i l a u k k a r i n e n

Mediamies merillä Vedenalainen maailma on markkinoinnin monitoimimiehelle paikka rauhoittua ja unohtaa kiireet sekä jatkuvasti soiva kännykkä. Alex Nieminen on ansioitunut sukellusurallaan muun muassa kouluttajana, matkailulehti Mondon julkaiseman Sukelluskirjan yhtenä kirjoittajana sekä sukellus.fi-verkkosivuston perustajana. teksti susanna alanen KUVA jari salo

Milloin innostuit sukeltamisesta ja miksi?

Olimme Grand Caymanilla lomalla 90-luvun puolivälissä avovaimoni kanssa ja kävimme melkein päivittäin snorklaamassa.

Eräänä päivänä näimme veden alla sukeltajia ja tuumimme, että “tuota ei ainakaan sitten kokeilla”. Homma jäi kuitenkin kytemään ja kiinnostus sukeltamista kohtaan kasvoi pikkuhiljaa. Seuraavana syntymäpäivänäni sain häneltä lahjaksi OWD-sukelluskurssin.

Kostin tietysti samalla mitalla, ja seuraavan puolen vuoden aikana perehdyimme yhdessä harrastukseen. Myös avovaimoni on nykyään aktiivinen sukeltaja ja PADI Assistant Instructor. miksi innostuit ryhtymään kouluttajaksi?

Minulla oli monta kouluttajatuttua, jotka toimivat hyvinä roolimalleina. Halusin pian itse kehittyä paitsi sukeltajana, myös muiden innostajana ja ohjaajana rakkaassa harrastuksessa. Käyn edelleen säännöllisen epäsäännöllisesti vetämässä itse kursseja. kuinka voi kehittyä parhaiten sukeltajana?

Sukeltamaan ei voi oppia kuin sukeltamalla, vaikka kurssit ovat tietysti tärkeä osa oman tiedon kerryttämistä. Kursseilta voi hankkia perus- ja erikoistaitoja, mutta niillä saa myös uusia ystäviä. Uudet taidot antavat aina lisäarvoa harrastukseen ja mahdollistavat uusia elämyksiä pinnan alla. Se, että pitää omaa mielenkiintoaan yllä löytämällä uusia näkökulmia – videokuvaus, tekniikkasukellus, hylkybongaus – aktivoi ja monipuolistaa harrastusta.

Mikä on mieluisinta nähtävää veden alla?

Suurin innostuksen aiheeni ovat isot eläimet, kuten hait ja rauskut.

Toisaalta joskus rentouttava, matala sukellus värikkäiden pikkukalojen ja korallien keskellä on vähintään toiseksi paras tapa viettää tunti vaaka-asennossa. Myös uusien oppilaiden jännityksen muuttuminen innostukseksi sukelluskurssin ensimmäisellä allaskäynnillä on aina hieno kokemus. Pahinta on nähdä tuhoutunutta vedenlaista luontoa, oli kyse sitten järvestä tai valtamerestä.

nostalgisista syistä myös pakko mainita. Siellä on tullut kahlattua sekä itse oppilaana että kouluttajanakin. Ei näitä tarvitse kauaa miettiä, kun tekee heti mieli taas lähteä reissuun.

Erikoisin kokemuksesi sukeltajana?

Ensimmäinen sukellus on varmaan kaikille unohtumaton. Erikoisin kokemus lienee Belizen Great Blue Hole eli vedenalainen romahtanut luolasto, jonka Jacques Cousteau löysi 70-luvun alussa.

Mitä sukeltaminen merkitsee sinulle?

Se on elämäntapa, rakas harrastus ja vahva side ystäviin. Tapa nauttia luonnosta ja rauhoittua.

Olet kiinnostunut va-videokuvauksesta, miksi?

Videokuvaten saa tallennettua sukelluskokemuksen niin, että siihen voi vielä uudelleen palata. Toisaalta harrastus tarjoaa mahdollisuuden jakaa hienot kokemukset muiden kanssa. Eläimet ovat veden alla enemmän minun juttuni kuin esimerkiksi hylyt, joten niitä on mukava kuvata. Jotkut väittävät, että kuvatessa ilmaa kuluisi enemmän, mutta itse olen huomannut täysin päinvastaisen vaikutuksen. Kuvatessani veden alla huomaan monesti keskittyväni sukellukseen paremmin ja olen rauhallisempi.

Mitä haaveita sinulla on sukeltamiseen liittyen?

Haaveenani on päästä sukeltamaan niissä monissa paikoissa, joista olen lukenut, mutta jotka ovat vielä kokematta: Islannissa mannerlaattojen välinen vedenalainen ympäristö, Palau, Korallimeri sekä Bonaire. Toinen haave on päästä sukeltamaan jonakin päivänä yhdessä nyt vielä pienen tyttäreni kanssa. Hän on kova vesipeto ja tuntee ulkonäöltä enemmän hailajeja, kuin moni muu kolmivuotias. Käytän sukellusvideoita välillä nukutuskeinona, mutta nykyään rauhoittava vaikutus on aika pieni, kun niin moni asia videossa kiinnostaa.

Mitä haluaisit viestittää Suomen sukeltajille?

Mikä on suosikkikohteesi ja miksi?

Tähän on vaikea vastata, sillä upeita kohteita on monia. Grand Cayman-saaren North Wall on aina hieno. Punainenmeri on paras ulkomaankohde, joka on vielä kohtuullisen lähellä; siellä erityisesti Etelä-Egyptin kohteet ovat erinomaisia. Tampereen Kaukajärvi on

24 S U K E LTA J A

Innostakaa ystäviännekin sukeltamaan, ja muistakaa pitää myös omista sukelluskohteista hyvää huolta. Järviä ja meriä ei tehdä lisää.

Uusien ihmisten innostaminen harrastukseen on oleellista, sillä vesistöjen suojelun tärkeyttä on vaikea sisäistää, ellei ole nähnyt niiden tilannetta omin silmin.

JOKO tai...

Kouluttajana vai koulutettavana?

Kouluttajana.

Verkossa vai veden alla?

Veden alla.

Märkäpuku vai kuivapuku?

Riippuu tilanteesta.

Mutta märkäpuku, koska se tarkoittaa, että ollaan jossakin lämpimässä paikassa.

Itämeri vai Välimeri?

Punainenmeri.

25

norpat Todellisia

Supernorppia Vaikka loma olikin, ei kesän norppaleirille Tampereelle tultu löysäilemään. Norpat pistivät tossua toisen eteen siinä missä räpylääkin, kun monet siirtymiset tapahtumapaikalta toiselle hoidettiin jalan.

Kangasalan upouudessa uimahallissa Kuohussa ei kuohulta voinut välttyä rastitehtäviä sukellettaessa.

Ulkopelit vetivät hien pintaan viimeistään, kun sai pinkoa pakoon karhua tai vielä pahempaa – prinsessaa! Ja niitä delfiinejäkin nähtiin – vetten päällä Kristiina Karila

Heli Laukkarinen

kävelystä puhumattakaan.

Uppopallon pompotuksen ennätys – sukelluksissa – oli 50 tienoilla.

Vesiraketti piti saada kulkemaan tukkiuinnilla. Haloo!

Kuuleeko sisunautti!?

Litsislätsispallo ämpäriin – tämä vaatii tarkkuutta ja roiskeensietokykyä.

Taidokasta taitouintia täydellisessä synkassa.

26 S U K E LTA J A

Pallot liikkumaan puhaltamalla. Mun pallo ohittaa sun pallon!

Jäätävä Norpparalli Helsingissä 24.–25.10.

Mukana kummaa porukkaa kuten juro mammutti, pähkinänhimoinen orava ja hömelö laiskiainen. Varo kieroa sapelihammastiikeriä!

Leikki-idea: Pötkyläpallo Peliin tarvitaan uimapötkylät, rantapallo ja maaleiksi esimerkiksi pystyyn nostetut patjat.

Peliä pelataan altaassa niin,

Pinkki rentoutuu. Ohjaajat tunnisti pinkistä nauhasta.

että jalat ylettyvät pohjaan.

Tarkoitus on saada lennätettyä rantapallo vastustajan maaliin.

Paikka: Itäkeskuksen uimahalli Lisätiedot ja ilmoittautuminen kootusti seuroittain heli.laukkarinen@ sukeltaja.fi 25.9. mennessä.

Järjestäjänä Urheilusukeltajat ja Sukeltajaliitto

Vesipedot viihtyivät avovedessäkin.

Jippii!!

Wanted

Eipäs ollutkaan ihan helppoa!

Norppatoimittaja!

Tule tekemään Sukeltaja-lehteä kanssamme. Jos olet reipas, idearikas nuori ja pystyt osallistumaan toimitusneuvoston kokoukseen noin 5 kertaa vuodessa, ota yhteyttä! Kerro meilissä itsestäsi ja ideoistasi kristiina.karila@sukeltaja.fi

Palloon saa koskea ainoastaan pötkylöillä. Pötkylän päädyistä pidetään kiinni ja ne taivutetaan haavin muotoon, jotta pallon kuljettaminen ja syöttäminen olisi mahdollista. Pallon syöttäminen voi aloittelijalle olla vaikeaa, sillä syöttäessä tulee löysätä haavia oikeaan aikaan, jotta pallon saa lentämään irti haavista. Lisäksi palloa tulee osata saattaa oikeaan suuntaan. Tähän saa helpotusta kääntymällä selkä vastustajan päätyä kohti ja syöttämällä pallo olan yli taaksepäin.

Jos pallo lentää omalta joukkueelta yli rajojen, saa vastustaja sivurajasyötön.

Kun pallon käsittely onnistuu, voi ottaa maalivahdit mukaan torjumaan.

Hauskaksi pelin tekee se, että pötkylät ja pallo ovat pehmeitä, joten ei tarvitse olla turhan tiukka siinä, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Tärkeintä on, että vesi roiskuu ja kaikilla on hauskaa. Ja liekö tuolla sitten niin väliä, jos joskus pelin tiimellyksessä sitoo ”vahingossa” vastustajankin pelaajan haaviinsa.

Seuraavaksi haasteen saa Riihimäen Urheilusukeltajat.

Elina Salmela, Rauman Laitesukeltajat

27

miina meressä Joka vuosi moni urheilusukeltaja löytää kosketusmiinan.

Poliisille tehdään vuosittain ilmoituksia havainnoista yhdestä kymmeneen.

Merimiina on räjähde aluksia vastaan eikä sitä pidä mennä koskettamaan. teksti leena roskala kuva merivoimat

Vielä 70-luvun lopulla Suomenlahdella on tehty havaintoja pintaan nousseista ajelehtivista kosketusmiinoista.

Enää niitä ei tule pintaan, sillä aika on jo tehnyt tehtävänsä ja ruostuttanut viimeisetkin puhki. Aikanaan merimiinoja raivattiin katkaisemalla niiden ankkurointiketjut, jonka jälkeen pintaan nousseet miinat joko ammuttiin pohjaan, räjäytettiin pinnassa tai purettiin paikalla.

28 S U K E LTA J A

Miinarikas Itämeri

Itämeri oli toisessa maailmansodassa maailman miinarikkain meri. Pelkästään Suomenlahdessa oli yli 50 000 miinaa, joita suojasi noin 20 000 raivausestettä. Määrä on valtava, kun otetaan huomioon, että koko toisessa maailmansodassa oli käytössä noin 700 000 merimiinaa.

Merimiinan kohtaaminen merenpohjassa on melko harvi-

naista. Jos sellaisen onnistuu kuitenkin näkemään, niin silloin on syytä olla tarkkana.

– Tieto asiasta on toimitettava poliisille, jotta miina voidaan paikantaa ja raivata pois, kertoo merivoimien sukeltajakoulun johtaja, kapteeniluutnantti Leo Vehmola.

Kosketusmerimiinan tunnistaa helposti. Se on tyypillisesti pyöreä, halkaisijaltaan noin metrin luokkaa. Toki on olemassa isoja ja pieniä miinoja, mutta toisen maailmansodan aikaisen miinan tuntee selvistä ”sarvista”. Miinoista on löydettävissä alaosassa kiinnityskohtia sekä erilaisia käsittelyaukkoja ja -renkaita.

– Joskus miina on voitu sekoittaa poijuun. Miinat pitää kiertää kaukaa, mutta kannattaa tehdä tarkkoja havaintoja. Jos mahdollista, epäillystä merimiinasta kannattaa ottaa kuva. Se on tunnistamista varten erinomainen apu. Tarpeen on myös katsoa

Toisen maailmansodan aikaisen merimiinan tunnistaa selvistä ”sarvista”. pohjan maastoa, kuvailla syvyys ja pohjan laatu. Kaikki tiedot auttavat miinan uudelleen löytämistä ja raivaamista. Pinnan päällä kannattaa ottaa ylös mahdollisimman tarkat paikan koordinaatit tai ainakin maastokuvaukset, Leo Vehmola listaa.

Melko suurella todennäköisyydellä miinat ovat muuttuneet vaarattomiksi, mutta varmuudella sitä ei voida sanoa. Vaikka merimiinat eivät itsestään räjähtele, ne voivat sisältää esimerkiksi lasinsisäisiä paristojärjestelmiä, jotka voivat pahimmillaan laukaista miinan lasin murruttua.

- Miinoihin liittyy aina riskejä, joten niihin ei pidä koskea, painottaa Leo Vehmola.

Raivaajasukeltajat pinnan alla

Suomen merivoimissa on edelleen käytössä malliltaan samanlaisia merimiinoja kuin sota-aikanakin. Meressä olevat merimiinat ovat kaikki sota-aikaisia, sillä harjoitusmiinat saadaan kaikki nostettua ylös eikä niitä jää mereen.

Merivoimissa koulutetaan raivaajasukeltajia, joilla on kyky raivata miinoja aina 80 metriin asti. Raivaajasukeltajat ovat taitavia merimiinojen etsijöitä, joilla on taito tunnistaa ja tuhota löytyneet räjähteet.

– Koulutus pitää sisällään myös tunnistamiseen liittyvien taitojen koulutuksen. Tarvittavia taitoja ovat esimerkiksi valokuvaus ja piirtäminen pinnan alla Leo Vehmola luettelee.

Raivaajasukeltajat koulutetaan sukeltamaan vähäherätteisillä seoskaasulaitteilla. Nykyaikainen seoskaasulaite on hiljainen ja antimagneettinen, mikä mahdollistaa työskentelyn miinojen läheisyydessä. Seoskaasulaite on puolisuljetunkierron sukelluslaite, jossa hengityskaasuna käytetään vakioituja typestä ja hapesta koostuvia kaasuseoksia. Osa jo kertaalleen hengitetystä kaasusta palautuu suodatettuna takaisin hengitysilmankiertoon. Tämä

Tule ohjaamaan ihania kuutteja!

Kuuttiohjaajakoulutus

27.–29.11. Jyväskylässä Kuutit ovat 3–6-vuotiaita vesipetoja, joiden kanssa ei aika altaassa tule pitkäksi. Kuuttitoiminta on perheuintia, eli lasten ohella opit ohjaamaan myös heidän vanhempiaan.

Ilmoittautuminen heli.laukkarinen@sukeltaja.fi 23.10. mennessä. Koulutuksen järjestää Sukeltajaliiton nuorisovaliokunta.

Sukeltajaliitto ry Sukeltajaliitto ry, Radiokatu 20, 00093 SLU puh. (09) 3481 2258, fax (09) 3481 2516, office@sukeltaja.fi | www.sukeltaja.fi

Barbolight SUKELLUSVALAISIMET R

LIGHTING SYSTEMS

Huippulaatua ammattilaiselle ja vaativalle harrastajalle!

- erinomainen valoteho - vedenpitävä 200m - pitkä paloaika - ladattava - 24kk takuu Maahantuonti:

Kuvan valaisin U-15 ovh. 429,00€

Prosella Scandinavian Oy Kettulanlahdentie 10 70400 Kuopio Puh. 050-3688518 www.prosella.com

www.sukelluspukuloitokari.fi

Merimiinaan ei pidä mennä koskemaan vaan löydyöstä on ilmoitettava viranomaisille.

Merimiinat Merimiina on asejärjestelmä aluksia vastaan. Meren vapaata käyttöä estämään tarkoitetut miinat voivat sijaita juuri ja juuri pinnan alla tai meren pohjassa. Pinnan alla sijaitsevat kosketusmiinat. Pohjassa makaavat miinat tai välivesimiinat ovat herätetoimivia.

Ne aistivat ympäristöään ja aktivoituvat esimerkiksi äänestä, paineesta tai magnetisimista.

30 S U K E LTA J A

antaa sukeltajalle lisää sukellusaikaa, laitteen kaasuvarastojen koon pysyessä edelleen pieninä.

– Raivaajasukeltajat ovat vapaaehtoisesti hakeutuneet koulutukseen valintakokeiden kautta ja läpäisseet sekä fyysisesti että henkisesti tiukan seulan. Valintakokeet kestävät kolme päivää, Leo Vehmola kertoo.

Sukellus ammattiin

Merivoimien Sukeltajakoulun aloittaa vuosittain parikymmentä henkilöä. Hakijoita on noin 60–80 joka vuosi. Koulutukseen voi hakeutua joko varusmieheksi tai sopimussotilaaksi. Myös muu puolustusvoimien henkilöstö voi hakea koulutukseen puolustushaarasta riippumatta. Sukeltajia koulutetaan taistelu-, raivaaja- ja työsukeltajiksi. Raivaajasukeltajakoulutusta järjestetään Upinniemessä joka toinen vuosi.

– Valituista 2–4 on harrastanut sukellusta aiemmin. Se ei ole edellytys kurssille pääsemiselle. Edellytyksiä ovat, että hakija on perusterve, näkökyky ja värinäkö ovat kunnossa, on oltava haasteita haluava ja ryhmätyökykyinen. Lisäksi pitää olla sujut niin veden kuin itsensäkin kanssa. Hakijalta vaaditaan periksiantamatonta luonnetta, Leo Vehmola korostaa.

Raivaajasukeltajakoulutuksen yhteydessä varusmiehillä on

Merivoimien Sukeltajakoulu kouluttaa taistelu-, raivaaja- ja työsukeltajiksi.





koulutuksen loppuvaiheessa mahdollisuus suorittaa kevytsukeltajan tutkinto, joka on osa ammattisukeltajan tutkintoa.

– Moni hakija ilmoittaakin pyrkivänsä ammattisukeltajan uralle. Koulutus on erinomainen ponnahduslauta ammattisukeltajaksi. Koulutus kertoo hakijasta paljon, kun rekrytoidaan esimerkiksi puolustusvoimissa. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Sukeltajakoulun käyneet ovat yksiä parhaista, arvioi Leo Vehmola.

Merivoimien yliluutnantti, raivaajasukeltaja Kimmo Raanti on tehnyt tutkimuksen sukeltajien merimiinahavainnoista osana täydennyskoulutustaan Merisotakoulussa. Tutkimus toteutettiin alkuvuodesta, ja se oli erityisesti suunnattu Sukeltajaliiton jäsenistölle. Tutkimus julkaistaan syksyn aikana, ja siitä uutisoidaan Liiton nettisivuilla.

Fun Dive Oy www.dive.fi 0400-740436 Maariankatu 8 Turku, avoinna ti - pe 14-18 la 10-14

Raivaajasukeltajan kalusto Raivaajasukeltajan kalusto voidaan eritellä etsintä-, tunnistus- ja tuhoamisvälineistöön.

Etsintäkalusto koostuu erilaisista poijupari-, kehä- ja ruutukalustoista. Lisäksi etsintätehtävissä käytetään viistokaikumittaimia ja kauko-ohjattavia vedenalaisia laitteita (ROV).

Tunnistuskalusto sisältää muun muassa mittoja, erilaisia stillja videokameroita sekä dokumentointilevyjä, joihin taltioidaan kohteen tiedot. Varsinainen kohteen tunnistaminen tapahtuu kerätyn aineiston perusteella vasta pinnalla.

Vaarallisiksi todettujen kohteiden tuhoamisesta päätetään aina tapauskohtaisesti erikseen.

Lähde: www.mil.fi

Aina hyviä tarjouksia!

Esim. 7 mm märkäpuku 220,00, kumiräpylät teräsjousella 85,00, ...

Soita ja kysy... teemme sinulle hyvän tarjouksen!

www.divepoint.fi 06-2243590

divepoint@co.inet.fi

EW Dive maahantuo nyt Ikeliten sukellusvalaisimia sekä kamerakoteloita ja -varusteita Lisätietoja tuotteista: www.ewdive.com Puh. 0207 280 490 info@ewdive.com

kuva-albumi Tanska, århus kimmo lahtinen

”Vapaasukellus merkitsee minulle uskallusta elää. Se on antanut minulle itseluottamusta, keskittymiskykyä ja kehonhallintaa. Se on myös tapa viettää aikaa perheen kanssa. Mieheni Sami valmentaa minua ja lapsetkin käyvät sukellusvuoroilla.

Fiilistelysukelluksissa tuntuu, kuin lentäisin.

Vapaudentunne, se on se juttu.”

– Saana Partinen, vapaasukeltaja

32 UKEKELTA ELTA LTA JJAA J A2 / 0 8 3232SSUSUK

Vapaasukelluksen allaslajien MM-kilpailut k채ytiin elokuussa Tanskassa.

3333

sukellusonne t tomuus

Eihän kukaan vaan nähnyt?

Keväinen päivä. Kaksi kohtuullisen kokenutta ja koulutettua sukeltajaa, joista molemmat sattuvat olemaan ensihoidon ammattilaisia. Sukeltaminen on hauskaa, ja näillä spekseillä se lienee turvallistakin. Vaan onko suutarin lapsilla kenkiä? teksti kati martinson kuva Pekka tuuri

Jotain menee pieleen

Suunnitelmana oli tehdä parisukellus rannalta. Sitä ennen tarkistin painotuksen. Tasan samoilla seteillä olin jokusen sukelluksen jo tehnytkin tälle kaudelle. Suunnittelimme helppoa sukellusta, koska kausi oli aluillaan ja vesikin kohtuullisen kylmää. Näkyvyys osoittautui melko huonoksi, mutta tällaisissa olosuhteissa olimme tottuneet toimimaan.

Pinnan alle pääseminen vaati keskittymistä. Olin hiljattain vähentänyt painoja kunnianhimoisesti, mutta arvioin niiden riittävän. Sukellus sujui hienosti. 12 minuutin jälkeen pari ilmoitti palelevansa. Olimme 22 metrissä ja jo lähellä käännöspistettä, joten päätimme lähteä palaamaan. Kääntymisen aikana näkyvyys huononi entisestään ja näköyhteys pohjaan katosi. Pyrin korjaamaan nosteen negatiiviseksi. Sen paremmin puvun kuin liivinkään tyhjentäminen ei onnistunut, joten korjasin asentoa.

Seuraavalla yrityksellä sain molemmat tyhjäksi. Pariin nähden olin kuitenkin noussut.

Yritin uida takaisin alas, mutta nousu jatkui edelleen. 22:sta 14 metriin kului vajaa minuutti. Ilmatilat olivat tyhjät, alaspäin ei tällä painotuksella päässyt ja nousuvauhti kiihtyi. Alaspäin pyrkiminen alkoi aiheuttaa liiallista hengästymistä. Totesin nousun väistämättömäksi ja päätin keskittyä vain kahteen asiaan: regulaattorin suussa pitämiseen ja kontrolloituun hengittämiseen. Viimeiset 14 metriä vilahtivat 28 sekunnissa.

Sekavuutta, kipuja, häpeää

Pinnalla olin sekava, aivot toimivat hitaasti. Ellei regu olisi ollut suussa, en olisi sitä osannut ottaakaan. Liivin täyttäminen tuntui haastavalta. Olin voimaton. Päällimmäisenä tunteena oli kuitenkin suunnaton häpeä. Eihän minulle nyt tämmöistä voi käydä!

Pääsin rantaan. Vedestä nouseminen oli raskasta. Parikin tuli normaalien turvapysähdysten jälkeen pintaan ja kyseli vointia.

Purettiin kamat ja tarkkailtiin oireita. Sekavuuden ja väsymyk34 S U K E LTA J A

sen lisäksi ilmaantui pientä iho-oireilua. Pari ehdotti puhelua sukelluslääkärille, mutta minusta se kuulosti hätiköinniltä.

Kompromissina päätettiin mennä syömään ja katsoa tilanne vielä uudestaan. Noin tunnin kuluttua alkoivat nivelkivut, eivätkä aiemmat oireet olleet yhtään helpottaneet. Homma alkoi tuntua selvältä. Medioxygenin lääkäri kuunteli huolemme puhelimessa ja toivotteli lämpimästi tervetulleeksi. DAN käynnisti oman prosessinsa, joka eteni kitkattomasti ensimmäisestä puhelusta aina toipumiseen asti.

Pitkäperjantain ilta kului painekammiossa. Ensimmäisen seitsemän tunnin jälkeen tarvittiin vielä kaksi 90 minuutin kammiokertaa. Viimeisenä oireena ilmaantui vielä hengitysvaikeuksia, joista olin jo kohtuullisen huolestunut. Mitään pysyviä vaurioita ei kuitenkaan tullut ja toipuminen eteni hitaasti mutta varmasti.

Kammiossa aikaa pohtia

Kun viettää seitsemän tuntia yksin paineistetussa putkessa, ehtii lukea ammattilehden vuosikerran, Jari Tervon romaanin ja vielä vähän ajatellakin. Paljon meni hyvin. Etukäteen suunnitellusti sukelluspari yritti nykäistä takaisin alas. Kun tämä ei onnistunut, hän päästi sovitusti irti ja alkoi suunnitelmallisesti pintautua.

Näin oli haluttu varmistaa, että ainakin toinen on auttamiskuntoinen, kun pintaorganisaatiota ei ole.

Sen sijaan niitä kenkiä ei suutari ole lapsilleen saanut aikaiseksi. Olemme rakentaneet tälle kaudelle ammattitasoista ensihoitolaukkua. Se ei kuitenkaan ollut muka täysin valmis, eikä siis mukana. Lääkehappi oli kaikessa kiireessä jäänyt toimittamaan joulukuusen virkaa olohuoneen nurkkaan. Sukeltajantaudin oireet tunnistimme, mutta kieltämisreaktio osoittautui voimakkaaksi. Ymmärrän hyvin, miksi moni sukeltaja hakeutuu kammioon viiveellä. Oikean diagnoosin ja johtopäätösten tekeminen on ammattilaisellekin haastavaa, kun kysymys on itsestä

Tervetuloa viettämään kanssamme

JOENSUUN URHEILUSUKELTAJIEN 40- VUOTISJUHLAA

tai omasta parista.

Hankalin asia on häpeä. Jos kaadun mutkamäessä ja murran ranteeni, menen ilman muuta lääkäriin. Mutta kun korkkaan dyykatessa, olen jotenkin epäonnistunut ja huono. Hävettää niin paljon, että tekisi mieli käpertyä peiton alle haavoja nuolemaan. Eihän kukaan vaan nähnyt?

Hotelli Kimmelissä Lauantaina 24.10.2009 klo 18.00

Joensuun Urheilusukeltajat ry Tiedustelut Kari Savolainen puh. 0500-760 858 Ilmoittautumiset 30.9.2009 mennessä office @ joensuunurheilusukeltajat.fi Illalliskortti 40 €/henkilö

Mitä tästä opimme

Koulutuksemme perusteella osaamme arvioida potilaan neurologisen statuksen, mutta myös DANin happi- ja neurokursseista on apua. Vastaisuudessa sovimme jo etukäteen, että porukan pätevin tutkii, kirjaa havaintonsa ja päättää jatkotoimista.

Potilas siis yksiselitteisesti jäävätään päätöksenteosta, koska omassa asiassaan kukaan ei ole ammattilainen. Päinvastoin, ammattilainen voi sotkea asioita ”ammattimaisemmin”, ehkä uskottavamminkin.

Toinen opetus on, että hyvästäkään ensihoitovalmiudesta ei ole hyötyä, ellei välineitä oteta mukaan kohteeseen. Oman

Hankalin asia on häpeä. Tunnistimme sukeltajantaudin oireet, mutta kieltämisreaktio oli voimakas. avun merkitys korostuu mitä kauempana auttajista ollaan.

Kolmas opetus voisi olla, ettei potilas itse kerää tai kanna tavaroitaan onnettomuuden jälkeen, vaan muut huolehtivat niistä.

Tässä tapauksessa kamojen roudaaminen saattoi pahentaa oireita.

Soitto päivystävälle sukelluslääkärille ei ole missään poikkeamatilanteessa virhe. Lääkäri voi arvioida puhelimessa jatkotutkimuksen tarpeen, ja vasta hänen tutkimuksensa jälkeen päätetään mahdollisesta hoidosta. Oma ylpeys kannattaa kämmäysten jälkeen ainakin tilapäisesti niellä, sillä monesti hoito on sitä tuloksellisempaa mitä aikaisemmin se päästään aloittamaan. Mieluiten se pitäisi tietysti aloittaa jo kohteessa.

Hoito auttaa sukeltajantautiin, ja sen jälkeen harrastuksen tai sukeltajan ammatin jatkaminen on vielä mahdollista. Hoitamattomana asia ei välttämättä ole näin. Ja varmaan se itsetunto ja ylpeyskin siitä aikanaan ehjätään − entistä ehommaksi ja vain vähän nöyremmäksi.

Kirjoittaja on helsinkiläinen sukelluskouluttaja ja DAN-kouluttaja, joka myös kouluttaa meripelastajia ensiapu- ja ensivastetoimintaan. Siviiliammatiltaan hän on ensiapupoliklinikan sairaanhoitaja.

Tervetuloa juhlavaan syyskokousviikonloppuun Joensuuhun 24.–25.10.

Lauantain juhlaohjelma (Kimmeli) klo 10–12 luentoja, puhujana

mm. Matti Anttila klo 13.00 räpylämarssi torilta koskelle, jossa

uimaretki perusvälineillä (saunat

varattuna klo 16 asti) klo 17.30 onnittelujen vastaanotto klo 18.00 iltajuhla alkaa Yksityiskohtaisempi ohjelma www.sukeltaja.fi > Kalenteri

Sunnuntaina Sukeltajaliiton syyskokous (Kimmeli) klo 10.15–10.30 klo 11.00

valtakirjojen tarkastus kokous alkaa

Kokouksessa esitellään toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2010, valitaan jäseniä Liiton hallitukseen sekä palkitaan Vuoden Parhaita.

Tervetuloa vaikuttamaan!

Sukeltajaliitto ry Sukeltajaliitto ry, Radiokatu 20, 00093 SLU puh. (09) 3481 2258, fax (09) 3481 2516, office@sukeltaja.fi | www.sukeltaja.fi

Työkalupakista lainattua Vedenpitävä valkoinen tussi on kätevä varusteiden merkkaamiseen. Edding 8050 -tussi on tarkoitettu autonrenkaiden merkitsemiseen, ja valmistajan mukaan sillä tehdyt merkinnät eivät takuulla häviä. Tussi sopii myös muille kumipinnoille, joten mikä estää merkkaamasta sillä esimerkiksi omat räpylänsä? Enää ei tarvitse arvailla, kuka edellä sukeltaa. Tussia myy esimerkiksi Farnell Suomi verkkokaupassaan. Suositushinta noin 5 euroa.

Pysy lämpimänä Thermalution akkulämmitteinen aluspaita on suunniteltu vesiurheiluun. Paidan selkäpuolella olevista lämpöelementeistä lämpö leviää koko kehoon vaatekerroksen alla.

Paitaa voi käyttää maksimissaan 15 metrin syvyydessä.

Suositushinta 349 euroa. www.varuste.net Suomalaista huippulaatua Tyylikäs ja monipuolinen kaupunkikello opastaa myös veden alla. Suunto Elementum Aquassa yhdistyvät valmistajan osaaminen tarkkuuslaitteiden kehittämisessä, perinteinen kellonrakennustaito ja uusin digitaaliteknologia. Kello tunnistaa, milloin käyttäjä menee veteen ja käynnistää automaattisesti sukeltamiseen liittyvät mittaukset ja toiminnot. Valmistettu kokonaan Suomessa. Myynnissä kello- ja kultasepänliikkeissä.

Suositushinnat alkaen 625 euroa.

Mares Nemo Air -sukellustietokoneessa laatuongelma Sukellustietokoneen pikaliittimen O-renkaassa on havaittu laatuongelma. Joissakin olosuhteissa O-rengas saattaa pettää ja liitin alkaa vuotaa sillä seurauksella, että hengitysilmaa menee hukkaan jatkuvasti, vaikkakin hitaasti.

Turvallisuussyistä Mares vetää tuotteen markkinoilta. Laitteella, jossa on viallinen O-rengas, ei saa sukeltaa ennen kuin osa on vaihdettu uuteen. Vaihdon voi suorittaa ottamalla yhteyttä lähimpään Mares jälleenmyyjään.

Tuotteet ja tuotekoodit, joita markkinoiltaveto koskee:

Aqualung-snorklaussetit Reppu niille, jotka haluavat snorklaamaan lähdön olevan helppoa. Pakkaukseen kuuluvat repun lisäksi laadukas maski, snorkkeli tyhjennysventtiilillä ja paljaalle jalalle mitoitettu avokantaräpylä. Lapsille, naisille ja miehille löytyy omat erikokoiset ja -väriset settinsä. Suositushinta men/lady 55 euroa. Suositushinta kid 50 euroa.

36 S U K E LTA J A

414158 – NEMO AIR sukellustietokone 414159 – NEMO AIR W/COMPASS NO sukellustietokone Vara-osat 44200771 – HP HOSE W/QUICK CONNECTOR NEMO AIR 44200770 – QUICK CONNECTOR ASSY. FEMALE NEMO AIR

e for kids, Throw in the er and catch the higher score

nomically designed board

size

usive graphic design with NA name

73 blue - primula

Vesipeleihin Arena Dive Shapes -sukelluskiekot ovat omiaan lasten sukellusharjoituksiin. Jokaisessa kiekossa on eri pistemäärä ja merieläimen kuva. Kiekot voi heittää veteen, ja sukelluksen aikana eniten pisteitä kerännyt voittaa. Pakkauksessa on kuusi kiekkoa. Suositushinta 16,90 euroa. www.varuste.net

Titaaninen toimintasankari Oris kellovalmistajan uutuus ProDiver Chronograph on kevyttä, timantinkaltaisella hiiliseoksella päällystettyä titaania. Kellon kaksiosainen näyttö takaa turvallisuuden varmistamalla, etteivät näytön viisarit pääse vahingossakaan siirtymään. Syvyysmitat on kaiverrettu kellotaulun taakse, ja näytön valkoiset emalinumerot näkyvät selvästi syvissäkin vesissä. Kelloa on saatavilla myös naisten mallina. Suositushinnat alkaen 3 840 euroa.

1979-2009

Kuva: Snuuba©

Ympäristön ystävät Sublest-vyöpainot on valmistettu valuraudasta, ja ne on pinnoitettu joustavalla, paksulla muovilla. Valmistaja lupaa pinnoitteelle 100-prosenttisen vedenpitävyyden, joten hapettumisvaaraa ei pitäisi olla.

Painoja on saatavilla 0,5 kilosta 3 kiloon. Sublestit ovat mainio valinta ympäristöä ajatellen, sillä ne eivät sisällä lyijyä. Suositushinta 13 euroa/kilo.

Maahantuoja CBM Produkter Ab.

Vettenalaiset vehkeet Joensuusta On aika huollattaa sukelluslaitteet ennen seuraavaa kautta, ettei jää viime tinkaan...

Lähes kaikkien sukellusvälineiden huollot: • regulaattorihuollot • happipuhdistukset • säiliöiden pesut ja puhdistukset • kuivapukuhuollot • vetoketjujen ja mansettien huollot/vaihdot

• kompressorien happipuhdistukset • kaasunsekoituslaitteiden suunnittelu ja valmistus

EräraatE

proudly designed & made in carelia, Finland Ukkolantie 4, 80130 Joensuu, puh. 013 285 240, 050 572 2690 IANTD SukelluSkouluTuS

Untitled-2 1

9.5.2008 10:50:17

Voimassa vuoden 2009 loppuun

Tech Dry Boot Tech Dry Boot on valinta sukeltajalle, joka haluaa perinteisen kuivapuvun neopreenikengän sijasta käyttää sukkamaista kiinteästi asennettua neopreenitossua, jossa pohja on vahvistettu kevyesti kumilla. Tämä mahdollistaa kävelyn esimerkiksi kallioilla. Tech Dry Bootsin tarkoituksena on olla niin elastinen ja joustava kuin mahdollista maksimoidakseen räpyläuinnin mukavuuden erityisesti ahtaissa ja vaikeakulkuisissa oloissa. Kenkä onkin erityisen suosittu vaativien tekniikka- ja luolasukeltajien keskuudessa. Nilkan alueella on kiristysmahdollisuus, jolla estetään ilman turha vaeltaminen jalkaosan ja puvun välillä.

Suositushinta 105 euroa.

Tällä ilmoituksella ilmantäyttö veloituksetta Oxygène Helsinki | Itämerenkatu 3 | 00180 Helsinki

www.oxygenediving.com/helsinki 37

sukelluspäiväkirja markku leinonen Päivämäärä, Date

Kerrat/vuosi, Dives/Year

13.11.2005

74/05

Aika/vuosi, Time/Year

Yhteensä kerrat, Total Dives

Yhteensä aika, Total Time

Alttiinaoloaika, Bottom Time

Sukellusaika, Dive Time

Sukelluspaikka, Diving Place

Suurin syvyys, Maximum Depth

Elphinstone reef, RED SEA, Egypti

14.7 m

53 min

Pinta-aika, Surface Time

Suoritetut etapit, Deco Stops

6.58 Ylös klo, Up Time ________

9 m

Ryhmä, Group

Ryhmä, Group Paine ennen Pressure Before Paine jälkeen Pressure After

________ ________

195 bar

________

55________ bar

Alas klo, 6.05 Down Time Ilmankulutus 1/min.

Air Consumption

6 m

Näkyvyys m, Visibility m

yli 25 m

3–5 m Veden lämpö °C Water Temperature °C

24

________

Ilman lämpö °C Air Temperature °C 22

Sukellusvanhin, Divemaster

Sukelluspari, Dive Buddy

Alus

Ali (Alus Sea Dancer)

Niko

Sweet Dream

Havainnot, Observations: Isänpäivän aamu, sukellussafarimme kuudes ja viimeinen päivä. Voiko Isänpäivää paremmin enää juhlistaa, kuin hypätä veteen auringon nousun aikaan Punaisellamerellä oman pojan kanssa? Ja paikka on vielä yksi Punaisenmeren parhaista sukelluskohteista.

Sukellussuunnitelma oli oppaamme Alin mukaan ehtiä ensimmäisenä riutan pohjoispäähän ja ehkä nähdä ruokailemassa oleva haiparvi, ennen kuin muut alukset ja sukeltajat pelottelevat ne pois. Sen jälkeen sukelletaan riutan reunan tuntumassa riutan etäpäähän, missä alus meitä sitten odottaa.

Alus pysähtyi hetkeksi lähellä riutan pohjoispäätä. Kamera mukaan ja loikka veteen omalla vuorolla.

Veden alla oli hämärää, koska aurinko oli vasta nousemassa. Lähdimme sukeltamaan kohti riuttaa oppaan johdolla. Riutan tuntumassa käänsimme suunnan kohti riutan pohjoispäätä, jossa haiden piti olla. Virtaus oli heikohko, mutta lähestyttäessä riutan päätä se voimistui.

Katselimme ympärille, mutta haita ei näkynyt. Hetken kuluttua totesimme, ettei niillä sitten tänä aamuna ollutkaan nälkä. Käänsimme suunnan kohti riutan eteläpäätä. Myötävirtaan oli helppo sukeltaa.

Valokuvaamisen kannalta parhaat hetket ovat ulkoisen salaman kanssa kuvatessa aikainen aamu tai sitten myöhäinen ilta ennen pimeää. Tällöin ei ole vedessä liikaa auringon valoa

ja hyvä salama pääsee oikeuksiinsa. Ei nytkään tarvinnut pettyä; todella hyviä kuvia! Riutan seinämässä oli paljon erivärisiä pehmytkoralleja, joista sai hienoja ja värikkäitä kuvia. Korallien seassa oli sopivasti myös ”kultakaloja”, jotka täydensivät otokset. Myös alla olevien sukeltajien päästämät ilmakuplat näyttivät kuvissa hienoilta.

Sukellus sujui hyvin, ja alus oli meitä odottamassa sovitussa paikassa. ”Täällähän niitä haita näyttääkin olevan”. Pari White Tippiä eli valkoevähaita pyöri aluksen ympärillä. Ei isoja, mutta haita kuitenkin. Ilmeisesti aluksen miehistö oli viskannut niille jotakin syötävää.

Sain niistä pari hyvää kuvaa. Myös sukellus oli päättymässä. Lopussa vielä suunnitellut dekot ja alukselle, jossa aamupala meitä jo odotti.

Oli todella hieno paikka. Vaikka haiparvea ei nähty, kannatti herätä aikaisin ja nähdä Elphinstone. Ja muutenkin hieno muisto erilaisesti vietetystä Isänpäiväaamusta. Elphinstonelle ehdottomasti uudestaan.

Markku Leinonen Turvallisuusvaliokunnan puheenjohtaja Naui Instructor Trainer CMAS M3 FIN 116 CMAS Nx-kouluttaja DAN-ensiapukouluttaja

Sukeltajaliitto ry HERÄSIKÖ KYSYMYKSIÄ, HALUATKO LISÄTIETOA JÄSENYYDESTÄ, ILMOITUSMYYNNISTÄ TAIKKA YLEENSÄ LIITON TOIMINNASTA? YHTEYSTIEDOT, TAPAHTUMAT JA SEURAT KAUTTA MAAN LÖYDÄT MYÖS INTERNETISTÄ OSOITTEESTA WWW.SUKELTAJA.FI Onko sinulla kiinnostavaa kerrottavaa sukelluksen maailmasta? Etsimme uusia avustajia tekemään kanssamme Sukeltaja-lehteä. Ilmoittaudu kirjoittajarekisteriin ja

Sari Nuotio toiminnanjohtaja puh. (09) 3481 2257 sari.nuotio@sukeltaja.fi

Kristiina Karila toimitussihteeri puh. 0400 163 262 kristiina.karila@sukeltaja.fi

kerro, mistä aiheista haluaisit kirjoittaa. Lähetä sähköpostia osoitteeseen toimitus@sukeltaja.fi ja kerro kuka olet, mistä haluaisit kirjoittaa sekä yhteystietosi.

Mika Rautiainen koulutuspäällikkö puh. (09) 3481 2569 mika.rautiainen@sukeltaja.fi

Riku Verkkomäki jäsensihteeri puh. (09) 3481 2258 riku.verkkomaki@sukeltaja.fi

Heli Laukkarinen nuorisopäällikkö puh. (09) 3481 3190 heli.laukkarinen@sukeltaja.fi

Veli-Matti Korppi-Tommola ilmoitusmyynti puh. 050 5840 156 vm.kt@kolumbus.fi

Sukeltajaliitto ry, Radiokatu 20, 00093 SLU puh. (09) 3481 2258 fax (09) 3481 2516, office@sukeltaja.fi | www.sukeltaja.fi

Kevytsukeltajantutkintoon valmistava tarkastussukelluskurssi!

Esitteet hakulomakkeet ja ilmoittautumiset INNOFOCUS PALVELUNUMEROSTA

010 800 990 info@innofocus.fi www.innofocus.fi

Innofocuksen tarkastussukeltajakoulutus Lohjalla 11.01. – 28.05.2010 Hakuaika päättyy 06.11.2009 Tarkastussukeltaja (21 ov) on ammattisukeltajan ammattitutkinnon osatutkinto. Tarkastussukeltaja suorittaa koulutuksensa mukaisia työ sukelluksia 0-30 metriin kesä- ja talviolosuhteissa. Tarkastussukeltajan työnkuva koostuu vedenalaisten rakenteiden tarkastamisesta ja kunnonseurannasta.

Tarkastussukeltajan koulutukseen hakeutuville eduksi luetaan rakennusja metallialan peruskoulutus ja/tai alan työkokemus. Koulutuksen läpiviennissä edesauttaa myös hyvä peruskunto.

Kuva: Jan Nybonn

000000_affichette_A4_36_FMISM:_ 11/06/09 15:14 Page1

36 FESTIVAL MONDIAL e

Renata LUKMANOVA, 13 ans, Russie

DE L’IMAGE SOUS-MARINE PALAIS DU PHARO

MARSEILLE SOUS LE PATRONAGE DE LA FÉDÉRATION FRANÇAISE D’ÉTUDES ET DE SPORTS SOUS-MARINS

Festival : 1157, chemin de la Plaine - BP 1307 - 06255 Mougins Cedex. France. Tél +33 (0)4 93 61 45 45 - Fax +33 (0)4 93 67 34 93 info@underwater-festival.com - http://www.underwater-festival.com

Espace imprimerie, Marseille.

29 octobre - 1er novembre 2009