3 minute read
Reijo Karhinen: ”Yritysten on tehtävä jopa dramaattisia muutoksia
– Ilmaston- muutoksen torjuminen tulee olemaan tärkein talouskasvun lähde seuraavat kaksi-kolmekym- mentä vuotta, sanoo Reijo Karhinen.
KUVAT: KAI WIDELL
Reijo Karhinen (65):
Vuorineuvos Työelämäprofessori Itä-Suomen yliopistossa OP-finanssiryhmän pääjohtaja vuosina 2007–2018 Valtion kehitysyhtiö VAKE OY:n hallituksen puheenjohtaja 2017-kevät 2020 Kansallista kiertotalouden edistämisohjelmaa valmistelevan ohjausryhmän puheenjohtaja Kestävä elvytys -työryhmän jäsen Yhteinen ruokapöytä -ohjelman puheenjohtaja Keskuskauppakamarin osaamisvaliokunnan puheenjohtaja
Yritykset ovat valtavan muutoksen edessä
– Kun Suomi siirtyy hiilineutraaliin kiertotalouteen, yrityksillä on edessään dramaattisen suuri ja nopea muutos. Pakon edessä luovuus on onneksi parhaimmillaan, arvioi Reijo Karhinen.
On juhannusta edeltävä viikko. Eläkkeellä oleva entinen OP-konsernin pääjohtaja ei kuitenkaan ole metsätilallaan Saimaan rannalla, vaan sukkuloi Helsingin keskustassa. Määränpäänä on ympäristöministeriö. Siellä on alkamassa Kansallisen kiertotalouden edistämisohjelman kokous. Reijo Karhinen on ohjelmaa valmistelevan ohjausryhmän puheenjohtaja.
Suomen tavoitteena on hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. – Siirtymä fossiilisesta taloudesta eifossiiliseen edellyttää yrityksiltä ja koko yhteiskunnalta rohkeaa ja nopeaa uudistumista. Pakon edessä luovuus on onneksi parhaimmillaan, arvioi Karhinen. – Luonnonvarojen käyttö on saatava kestävälle pohjalle. Kiertotalous on perimmältään teollisuuspolitiikkaa. Kiertotalous tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuotteiden käyttöikää pidennetään ja materiaalit palautetaan uudelleenkäyttöön. Lisäksi omistamisesta siirrytään enenevässä määrin palvelujen käyttöön.
Tulee kokonaan uusia liiketoimintaalueita
Iso osa yrityksistä tulee Reijo Karhisen mukaan kokemaan liiketoiminta-alueensa muutoksen. – Tulee kokonaan uusia liiketoimintaalueita ja nykyisiä kuihtuu pois. Yritysten on tehtävä jopa dramaattisia muutoksia.
Hän suuntaa sanansa yritysten johdolle: – Katsokaa tulevaisuuteen. Ennakoikaa tulevaa kuuntelemalla asiantuntijoita ja kuuntelemalla nuoria. Näin voitte saada käsityksen siitä, mikä tulee olemaan yrityksenne uusi toimintaympäristö ja miten yrityksenne voisi tässä ympäristössä toimia. Ymmärtäkää, että ilmastonmuutoksen torjuminen tulee olemaan tärkein talouskasvun lähde seuraavat kaksi-kolmekymmentä vuotta.
Hän patistaa yritysjohtajia myös osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ennakoivalla otteella. – Sosiaalinen media on nykyään tähän helppo kanava. Siellä kannattaa kertoa esimerkiksi minkälaista osaamista Suomeen tarvitaan, jotta yritykset voisivat menestyä tulevaisuudessa. Yhteiskunnan tulisi reagoida yritysten tarpeisiin.
Karhinen painottaa, että hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta on todellisuutta jo kymmenen vuoden päästä. – Olen erittäin huolissani esimerkiksi siitä, koulutetaanko insinöörejä toimimaan hiilineutraalissa kiertotalousyhteiskunnassa. Vanhaan, lineaariseen talouteen ei pitäisi kouluttaa enää ainoatakaan tekniikan alan osaajaa.
Suomi on paalupaikalla
Talouden kasvun pitää Reijo Karhisen mukaan tulla tulevaisuudessa muusta kuin luonnonvarojen liiallisesta käytöstä. Vähemmällä on saatava enemmän. Suomen mahdollisuudet menestyä tässä muutoksessa hän näkee hyvänä. – Edessä on suuri murros, mutta Suomi lähtee siihen paalupaikalta. 1950-luvulla Suomi oli hiilineutraali, mutta nyt elämme yli varojemme. Pystymme kyllä sopeutumaan, olemmehan korkean teknologian maa. – Olen luottavainen siitä, että digitalisaatio ja datatalous tuovat uutta kasvua. Meillä on sekä hyvää liiketoimintaosaamista että digiosaamista. Nämä taidot pitää vain pystyä yhdistämään nykyistä paremmin. On rakennettava määrätietoisesti polkua kohti digihyvinvointitaloutta, jossa data korvaa materiaalivirtoja.
Murrokseen ei Karhisen mukaan saa mennä pelkällä sääntelyllä ja rajoituksilla, vaan liiketoimintalähtöisesti. –Uutta ei voida luoda, ellei yrityksellä ole jatkuvaa kassavirtaa. Tarvitaan ensin porkkanaa, ei keppiä.
Slush-tapahtuma herätti
Karhinen jäi eläkkeelle pari vuotta sitten. Sen jälkeen hän on ollut monessa mukana. – Arvot ovat aina olleet minulle tärkeitä. Työ kestävän elämäntavan ja kestävän elinkeinorakenteen eteen on mielestäni työtä tulevien sukupolvien hyväksi.
Hiilineutraaliin kiertotalouteen siirtymisen haasteesta hän vaikuttaa todella innostuneelta. Hän kuvaa innostuksensa avainkokemukseksi vuoden 2014 Slushtapahtumaa. – Koin Suomen toimintaympäristön siihen aikaan synkkänä. Yhteiskunnallisessa keskustelussa uudet asiat eivät menneet läpi. Kaikkeen uuteen sanottiin, että ei käy, asiat tehdään kuten ennenkin.
Slush-tapahtuman Karhinen koki valon pilkahduksena: – Tapahtumassa oli paljon nuoria ja siellä nähtiin kaikessa vain mahdollisuuksia.
Hänen mieleensä nousi kysymys, mihin porukkaan hän haluaa kuulua. – Siihen, joka innostuu ja lähtee mukaan vai siihen, joka käpristelee vanhasta kiinni pitäen.
Niinpä hän suuntaa nyt ympäristöministeriöön. Hallitusohjelmassa linjattiin, että Suomelle valmistellaan kiertotalouden
strateginen edistämisohjelma. – Valmistelemme ohjelmaehdotuksen tämän vuoden aikana valtioneuvoston hyväksyttäväksi.
Valmistelussa on mukana ministeriöitä, tutkimuslaitoksia, Sitra, Business Finland ja iso joukko yrityksiä ja kuntia.
Hirsitaloa kokoamaan
Ympäristöministeriön kokouksen jälkeen suuntana on Saimaan Pihlajaveden rannat. – Kokoamme perheen kanssa tänä kesänä, kiertotalouden hengessä, talomme pihapiiriin jälleen yhden vanhan hirsirakennuksen. Se on kymmenes. Uudelleen pystytettävä tulokas on oikea helmi. Se on kaksikerroksinen vilja-aitta 1820-luvulta. Varmaan pidämme sen kunniaksi 200- vuotisjuhlatkin, kuvailee Karhinen.
Myös metsien hoitaminen on hänelle mieluista. Karhiset ovatkin merkittäviä metsänomistajia. Reijo Karhinen tituleeraakin itseään nykyään mielellään metsätalousyrittäjäksi.
Ohjelmaa vetävät ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö. Ohjelman tavoitteet vuoteen 2035 mennessä: • Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta on menestyvän taloutemme perusta. Valintamme ovat tulevaisuuskestäviä ja vahvistavat reilua hyvinvointiyhteiskuntaa. • Vähemmällä enemmän: luonnonvarojen käyttö on kestävää ja materiaalit pysyvät kierrossa pidempään ja turvallisesti. Kestävät tuotteet ja palvelut ovat talouden valtavirtaa ja jakamistalous arkipäivää. • Kiertotalouden läpimurto on tehty innovaatioiden, digitaalisten ratkaisujen, fiksun sääntelyn sekä vastuullisten sijoittajien, yritysten ja kuluttajien avulla. Kiertotalous-Suomi on vahva vaikuttaja maailmalla ja kestävien ratkaisujen tarjoaja kansainvälisillä markkinoilla. ym.fi/kiertotalousohjelma
