2 minute read
Jätelainsäädännön uudistus vauhdittaa yritysten siirtymistä kiertotalouteen
KUVA: KAI WIDELL
Kiertotaloudesta uusi normaali
Yritysten kiertotalouteen siirtymistä pyritään vauhdittamaan sekä jätelainsäädäntöä uudistamalla että vapaaehtoisin sopimuksin.
Teksti Leena Rantajärvi
– Jätelain uudistamisessa ollaan kiertotalouden ytimessä, arvioi ympäristöneuvos Riitta Levinen ympäristöministeriöstä.
Jätteiden kierrätysasteen tavoitteet tulevat tiukkenemaan asteittain viiden vuoden välein. Esimerkiksi yhdyskuntajätteen kierrätystavoite nousee vuoteen 2025 mennessä 55 prosenttiin ja vuoteen 2035 mennessä 65 prosenttiin. Nykyisin Suomessa yhdyskuntajätteen kierrätysaste on noin 40 prosenttia. Myös pakkausjätteiden kierrätystavoitteet tiukkenevat.
Jätelainsäädännön uudistuksen taustalla on EU:n jätesäädöspaketti. – Nyt tarkastelemme mitä ohjauskeinoja ja säädösmuutoksia Suomessa tarvitaan, jotta tavoitteisiin päästään. Haemme keinoja myös esimerkiksi siihen, että tuotteet suunniteltaisiin jo alun alkaen kierrätyskelpoisiksi.
Pakkausten tuottajien, kuten elintarviketeollisuuden ja kaupan, tuottajavastuu laajenee. Niille tulee laajempia velvoitteita kierrätyksen ja erilliskeräyksen järjestämisestä ja kustantamisesta. Myös tuottajavastuumaksut nousevat. Bio- ja pakkausjätteiden erilliskeräyksen velvoitteita tiukennetaan sekä kotitalouksien että elinkeino-, palvelu- ja hallintotoiminnan osalta. – Jätteiden lajittelu pitäisi saada kattavammin osaksi yritysten normaalikäytäntöjä. Yrityksissä tulee myös miettiä keinoja tuotantojätteen vähentämiselle ja järkevälle kierrättämiselle, painottaa Levinen.
Yritykset vapautuvat paperirumbasta
Osana uudistusta Suomeen tullaan perustamaan nykyistä laajempi ja kattavampi digitaalinen jätetietojärjestelmä. Ensimmäiseksi kehitetään järjestelmää, joka perustuu sähköisiin siirtoasiakirjoihin. Esimerkiksi vaarallisten jätteiden ja purkujätteiden tiedot löytyvät jatkossa sieltä. – Näin yritykset pääsevät eroon paperirumbasta ja jätteiden seuranta tehostuu, kertoo Riitta Levinen.
Jätelainsäädännön uudistus pyritään saamaan eduskunnan käsittelyyn syys
KUVA: OLLI HÄKÄMIES
Riitta Levinen
ympäristöneu- vos, ympäristö- ministeriö
KUVA: SUSANNA KEKKONEN
Green deal on otettu hyvin vastaan.
lokakuun vaihteessa.
Levisen mukaan yritykset pitävät epäselvänä ja hankalana nykyistä menettelyä sille, milloin jätteen luokittelu jätteeksi loppuu. – Tästä on tullut meille paljon kriittistä palautetta. Lakiuudistus osin selventää menettelyä. Lisäksi perustamme ensi vuoden puolella työryhmän miettimään sujuvia käytäntöjä. Työryhmään kutsutaan myös sidosryhmiä.
Yritykset mukaan Green dealiin
Vapaaehtoiset Green deal -sopimukset vauhdittavat yritysten siirtymistä kiertotalouteen ja vähähiilisyyteen. – Green deal on otettu hyvin vastaan. Viimeksi teimme sopimuksen kiinteistöalan liitto Raklin kanssa purkumateriaalien uudelleenkäytöstä ja kierrätyksen lisäämisestä, kertoo erityisasiantuntija Leena-Kaisa Piekkari ympäristöministeriöstä.
Hän vastaa Green deal -sopimusten valmistelusta ja kehittämisestä. – Sopimuksissa määritellään toimet, joilla yritys edistää kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä ja määritellään, miten vaikutuksia vuosittain seurataan. Seuraamme yritysten tekemiä toimia ja esimerkiksi toimialakohtaisia jätemääriä, kuvaa Piekkari.
Sopimuksia on tehty myös esimerkiksi Autoalan keskusliiton ja Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n kanssa. Kukin yritys tekee sopimukseen oman sitoumuksensa. Yrityksen ei tarvitse olla liiton jäsen. – Pian allekirjoitamme sopimukset siitä, miten julkisilla hankinnoilla vähennetään työmaiden päästöjä ja päiväkotien ympäristön haitallisia aineita. Neuvotteluvaiheessa on myös sopimus rakennusalan pakkausmuovien erilliskeräyksestä ja kierrätyksestä, kertoo Piekkari.
Ravintola- ja kaupan alan kanssa valmistellaan Take away -green dealiä, minkä tavoitteena on vähentää muovisten kertakäyttöpakkausten kulutusta.
Sopimuksissa päästään konkretian tasolle
– Pyrimme sopimuksilla yleensä nopeisiin muutoksiin, aikajänne on 5–10 vuotta, kertoo Leena-Kaisa Piekkari.
Esimerkiksi Raklin kestävän purkamisen sopimuksen tavoitteena on, että rakennusten materiaalien ja haitallisten aineiden kartoitus, eli purkukartoitus, olisi sopimukseen sitoutuneilla tahoilla laajasti käytössä vuonna 2025.
Yritykset pääsevät vaikuttamaan toimiin, joita niiden tulee tehdä. – Sopimusten valmistelu on auttanut meitä ymmärtämään yrityksiä ja toisinpäin. On pyritty löytämään uusia toimintatapoja ja kaikkia mahdollisimman paljon tyydyttäviä ratkaisuja. Yritykset ovat kiittäneet, että sopimuksissa päästään konkretian tasolle.
