2 minute read
Sampaanalanlahdella minimoitiin ilmastopäästöt teollisuusalueen maarakentamisessa
Huolellinen suunnittelu ja aikataulutus mahdollistivat meriväylän ruoppausmassan ja teollisuuden sivutuotteiden hyödyntämisen teollisuusalueen maarakentamisessa Raumalla.
Tuomas Suikkanen
projektipäällikkö, Ramboll
Teksti Tarja Sinervo
Sampaanalanlahden alueen kehittämisessä osa vanhaa merenlahtea muutetaan teollisuuden varastoalueeksi. Rambollin suunnittelemassa Circwaste-osahankkeessa saatiin monia etuja hyödyntämällä meriväylän ruoppauksessa syntyneitä ruoppausmassoja ja läheisellä teollisuusalueella muodostuvia sivutuotteita alueen maarakentamisessa. – Tavoitteena on säästää neitseellistä kiviainesta, vähentää ilmastopäästöjä ja kustannuksia verrattuna perinteiseen maarakentamiseen, kertoo projektipäällikkö Tuomas Suikkanen Rambollilta.
Neitseellinen kiviaines on jalostamaton luonnon kaivannainen, joka on uusiutumaton tai hitaasti uusiutuva luonnonvara. Usein se joudutaan kuljettamaan rakennusalueille kaukaa, Sampaanalanlahdessa se olisi ollut soraa tai hiekkaa jostain hiekkamontulta. Nyt sen sijaan oli saatavilla Rauman eteläisen meriväylän ruoppausmassoja täyttömaaksi.
Lahden pohja koostui paksusta lieju- ja savikerroksesta. Se täytettiin meren pinnan yläpuolelle saakka ruoppausmassalla. Tämän jälkeen maa massastabiloitiin, eli heikkolaatuiset alueet lujitettiin sekoittamalla niihin sideainetta, jotta maapohja saatiin riittävän kantavaksi rakentamista varten. Massastabiloinnin avulla pehmeät maa-ainekset voitiin jättää paikalleen, jolloin vältyttiin laajamittaiselta massanvaihdolta.
Hankkeessa tutkittiin hyvin tuloksin myös teollisuuden sivutuotteiden hyödyntämistä stabiloinnissa sementin sijasta. Suikkasen mukaan maarakentamisessa pohjanvahvistusmenetelmänä käytettyjen stabilointitekniikoiden suurimmat CO2-päästöt, jopa yli 90 %, syntyy perinteisesti sideaineena käytettävän sementin valmistuksesta. Nyt saatiin lähellä olevien paperitehtaan ja biovoimalaitoksen sivutuotteita, kuten lentotuhkaa hyödyntämällä, sementin tarve minimoitua. – Ilmastopäästöjä ja kuluja säästyi, kun maata ja stabilointiaineita saatiin läheltä, ruoppausmassa ei tarvinnut uusia läjitysalueita eikä teollisuusjätettä tarvinnut kuljettaa kaatopaikalle, Suikkanen summaa.
Kierrätysmateriaalien käyttö maarakennuksessa on monen osatekijän summa. – Vaihtoehtoisten rakentamisratkaisujen ja teollisuusjätteen hyötykäyttö on pohdittava aina hankekohtaisesti. Kierrätysmateriaalit olisi saatava käyttöön kohtuullisen kuljetusmatkan päästä, turvallisesti ja ympäristöystävällisesti.
Kierrätysmateriaalien hyödyntämistä selvitetään myös Väyläviraston tiehankkeita koskevassa osahankkeessa. Siinä haasteet ja hyödyt ovat pitkälti samat kuin Sampaanalanlahden hankkeessa.
Circwaste-hankkeen muut rakentamisen tehokkuus ja maamassojen hyödytämisen osahankkeet:
• Karelia selvittää muovijätteiden syntymisen kokonaiskuvaa Pohjois-Karjalan alueella ja valmistelee jätemuovin hyödyntämisskenaariota. Lisäksi hankkeessa päivitetään Pohjois-Karjalan alueellinen jätehuoltojärjestelmä ja toteutetaan muovien jalostamisen juridisia sekä teknillistaloudellisia selvityksiä. Hankkeessa kerätään erilaisia maatalouden ja rakennustyömaiden muoveja, joiden soveltumista uusien tuotteiden raaka-aineina testataan. Tarkoituksena on tuottaa muovien käyttöön liittyviä uusia liiketoimintamalleja, joita voidaan tulevaisuudessa monistaa muualle.
Lisätiedot: Simo Paukkunen, projektipäällikkö, etunimi.sukunimi@karelia.fi • Porin kaupungissa edistetään resurssitehokasta rakentamista ja vahvistetaan kiertotalouteen liittyvää yhteistyötä rakennusalan toimijoiden välillä. Hankkeessa organisoidaan yhteistyöverkosto rakentajien, rakennusyhtiöiden, kiinteistönomistajien, viranomaisten ja korkeakoulujen välille. Verkosto toteuttaa onnistuneita käytäntöjä rakennusjätteiden kierrättämiseksi ja vähentämiseksi. Kaupunki tukee erityisesti rakennusosien ja purkujätteiden kiertotaloutta erilaisin käytännön toimenpitein. Hankkeeseen valittavissa rakentamisen kohteissa pyritään toteuttamaan vaadittu 70 prosentin kierrätysaste. Lisätiedot: Anu Tuovinen, projektisuunnittelija, Porin kaupunki, etunimi.sukunimi@pori.fi • Jätehuoltoyhtiö Puhas Oy kehittää rakennusjätteiden syntypaikkalajittelua yhdessä rakennusalan yritysten kanssa Joensuun, Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven alueilla. Tavoitteena on tehostaa jätekeskusten jätemateriaalien erottelun ja hyödyntämisen prosesseja, ja viestiä toimivista käytännöistä rakennusalan toimijoille. Lisätiedot: Matti Mikkelä, projektipäällikkö, Puhas Oy, etunimi.sukunimi@puhas.fi
