Tradenomi 2/2020 by Tradenomit

2/2020

Armi Murto:

Tärkeää on työn merkityksellisyys 16

Teema

Korana pisti miettimään yrityksien vastuullisuutta

Pykälä

Työpaikkakiusaamiseen pitää puuttua

Opiskelijat

Opetuksen laatu ja jaksaminen kortilla

Luo tulevaisuutta opiskele Master-tutkinto!

Haluatko olla mukana vaikuttamassa työelämän tulevaisuuteen? Hae opiskelemaan Turun AMK:n Master Schooliin! turkuamk.fi/MasterSchool

Master-tutkinto avaa ovia uudenlaiseen ammatilliseen urakehitykseen Turun AMK:n Master School on tarkoitettu työelämässä pätevöityneille oman alansa asiantuntijoille. Master Schoolissa opiskeltu tradenomi (ylempi AMK) eli Master of Business Administration (MBA) -tutkinto valmentaa monipuolisiin ja vaativiin asiantuntija-, esimies- ja johtotehtäviin. Tradenomien Master-opintojen laajuus on 90 opintopistettä ja suunniteltu kesto 2 vuotta. Opinnot voit suorittaa joustavasti työn ohessa. Master Schoolin koulutustarjonta on jaettu kahteen polkuun: • Professional Excellence -polun koulutuksissa syvennät osaamistasi vaativalle asiantuntijatasolle. • Leadership Excellence -polun koulutuksissa kehityt esimiehenä ja johtajana. Turun AMK:n Master Schoolissa opiskelee yli 1000 opiskelijaa neljällä eri alalla. Opintojesi aikana verkostoidut niin oman alasi kuin muiden alojen asiantuntijoiden kanssa. Oppimistehtävien ja opinnäytetyön avulla kehität omaa osaamistasi sekä työelämää joko omassa organisaatiossasi tai Turun AMK:n tutkimus- ja kehityshankkeissa.

Hae opiskelemaan syksyn yhteishaussa 2. - 16.9.2020 Master-opintoihin voit hakea, kun sinulla on soveltuva korkeakoulututkinto ja olet kerryttänyt kaksi vuotta työkokemusta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Syksyn yhteishauissa on tarjolla olevien koulutuksien opinnot alkavat tammikuussa 2021.

Leadership Excellence -koulutukset • • •

Master of Business Administration, Business Management Master of Business Administration, Sales Management Tradenomi (ylempi AMK), projektijohtaminen

Professional Excellence -koulutukset •

Tradenomi (ylempi AMK), ohjelmistotekniikka ja ICT

Hakuohjeet ja lisätietoa koulutuksista: turkuamk.fi/MasterSchool

Tutustu myös: Master-tutkinto tutkimusryhmässä Voit opiskella ylemmän AMK-tutkinnon myös työskennellen Turun AMK:n tutkimusryhmissä. Aloita opinnot avoimessa AMK:ssa Voit aloittaa opinnot myös avoimessa AMK:ssa polkuopiskelijana, ja riittävän määrän opintopisteitä suoritettuasi hakea tutkintoopiskelijaksi.

Töitä vai etätöitä?

KUVA Sami Heiskanen

oikkeuksellinen kevät pakotti useat organisaatiot miettimään työn tekemisen tapoja. Valtaosa asiantuntijoista on työskennellyt kotoa käsin, myös niissä organisaatioissa, joissa aiemmin on suhtauduttu etätöihin nihkeästi. Monilla työpaikoilla on jo vuosia ollut käytössä erilaisia ohjelmistoja ja järjestelmiä, jotka mahdollistavat työskentelyn muualtakin kuin toimistohuoneesta käsin. Niistä huolimatta etätöitä hyödynnettiin poikkeuksellisen vähän, vaikka useille asiantuntijoille etätyömahdollisuudet ovat keskeinen kriteeri työpaikkaa valitessaan. Mikä sitten on jarruttanut etätöiden tekemistä? Tekniikan tai työaikajärjestelyjen takana ei voi piileskellä, sillä ne mahdollistavat mainiosti jo nyt etätyöskentelyn. Vastaus on yksinkertainen: asenteet ja luottamuksen puute. Keväällä sosiaalinen media oli pullollaan juttuja, joissa epäiltiin työntekijöiden lomailevan ja laiskottelevan kotonaan työnteon sijaan. Nyt pakon edessä etätöihin siirryttiin poikkeuksellisen pitkäksi ajaksi. Työt ovat tulleet ajallaan tehdyksi ja palaverit järjestyneet virtuaalisesti – siitäkin huolimatta, että monessa perheessä töiden ohella piti huolehtia myös lasten etäkouluista. Kokemuksia ja hyviä käytänteitä etätöistä on nyt kerätty vaikeassa tilanteessa. Toivon hyvien tulosten kasvattavan luottamusta ja rohkaisevan jatkamaan etätyötä niissä tehtävissä, joissa se on mahdollista. Mahdollisuus vaikuttaa työ- ja yksityiselämän balanssiin muun muassa työaikojen ja työntekopaikan avulla lisäävät tutkitusti hyvinvointia ja tehokkuutta. Etätyömahdollisuudet ovat tässä keskiössä. Seuraava askel olisikin sitten puhua pelkästään työstä, ei työstä ja etätyöstä. Samoja asioita tehdään niin konttorilla, kotona, työmatkoilla kuin vaikkapa asiakastapaamisissa, ainoastaan työntekopaikka vaihtelee.

Mahdollisuus vaikuttaa työ- ja yksityiselämän balanssiin muun muassa työaikojen ja työntekopaikan avulla lisäävät tutkitusti hyvinvointia ja tehokkuutta.

Anu Väätäjä Viestintäjohtaja, päätoimittaja Twitter: @AnuVaataja

Tradenomi 3

2/20

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tradenomi.fi

Pääkirjoitus

Numerot Intoa osaamisen kehittämiseen

Uutiset

Teema Vastuulliset yritykset menestyvät useilla mittareilla.

Kahvinurkka Harjoituksia ja kesälukemista

Profiili Armi Murto on omimmillaan, kun saa ajaa yhteiskunnallisia asioita.

Ilmiö Muutosturvan ja lisäkoulutuksen tarve kasvaa koronan varjossa.

PJ Puheenjohtajan kiitokset kaudesta

Pykälä Työnantajan pitää puuttua kiusaamiseen.

Ajassa Liitto järjestää monenlaisia koulutuksia.

Edut & palvelut Silta-palvelu otettiin innolla vastaan.

Opiskelijat Miltä opiskelu maistui etänä?

Neljä faktaa Nyt unirytmi kuntoon!

JULKAISIJA Tradenomiliitto TRAL, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tradenomi.fi, www.tradenomi.fi PÄÄTOIMITTAJA Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tradenomi.fi TOIMITUS Otavamedia Oy ASIAKASVASTAAVA TUOTTAJA Henna Tanskanen, p. 045 120 4801, henna.tanskanen@otava.fi MEDIAMYYNTI Kari Salko, p. 0400 604 133, kari@karisalko.com PAINO PunaMusta Oy TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@tradenomi.fi

Lehti postitetaan Tradenomien jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2020. Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2020. Painos 26 000 kpl. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. 18. vuosikerta. ISSN 1457-3792

4 Tradenomi

Kova into osaamisen kehittämiseen Tradenomit ovat erittäin kiinnostuneita oman osaamisensa kehittämisestä siitäkin huolimatta, että moni jäsentutkimukseen vastanneista koki osaamisensa riittävän nykyisen työtehtävän hoitamiseen. Varsin moni pystyy mielestään käyttämään osaamistaan työssään monipuolisesti. KO O N N U T Anne Penttilä

HALUAN KEHITTÄÄ OSAAMISTANI (ASTEIKKO 1 – 5)

4,8 4,72 Johto

Keskijohto

4,73 4,67

Asiantuntijat

Toimihenkilöt

4,54 4,22 Keskijohto

4,04 3,5 Asiantuntijat

4,18

ON SUORITTANUT TAI SUORITTAA PARHAILLAAN YAMK-TUTKINTOA

18 %

ON SUORITTANUT YLIOPISTON MAISTERITUTKINNON

VOIN KÄYTTÄÄ TYÖSSÄ OSAAMISTANI MONIPUOLISESTI

Johto

MINULLA ON RIITTÄVÄSTI OSAAMISTA NYKYISEEN TYÖTEHTÄVÄÄNI

TUNNEN OMAT KEHITYSTARPEENI

4,28 4,15 Johto

Keskijoho

4,04 3,95 Asiantuntijat

Toimihenkilöt

TYÖNANTAJANI HUOLEHTII OSAAMISENI KEHITTÄMISESTÄ

3,61 3,40 3,28 3,03 Johto

Keskijoho

Asiantuntijat

Toimihenkilöt

Lähde: Tradenomien jäsentutkimus 2019.

Tradenomi 5

Työmarkkinajärjestöt esittivät maan hallitukselle jatkotoimia

Akava-metsään lähes 9 000 tainta

KAVA ja sen 14 jäsenliittoa ovat

mukana Suomen 4H-liiton Taimiteko-hankkeessa. Kesäkuun alussa Kärsämäelle istutetaan 4,6 hehtaaria Akava-metsää vanhalle turvetuotantoalueelle. Taimia istuttavat 20 yhdeksäsluokkalaista ja kokonaisuudessaan Taimiteko-toimintamalli työllistää 250 nuorta. Taimiteko on konkreettinen toimenpide hiilidioksidipäästöjen kompensoimiseksi. Toimintamallin tavoitteena on lisätä hiilinieluja Suomeen ja istuttaa 10 000 hehtaaria uutta metsää vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa noin 20 miljoonaa kappaletta uusia puita. – Positiiviset työelämäkokemukset työuran alussa ovat tärkeitä ja niihin kuuluvat tietenkin mielekkään työn lisäksi asianmukainen palkka ja työehdot. On hienoa olla mukana jutussa, jossa nuoret saavat ensikosketuksen työelämään näin positiivisen ja merkityksellisen hankkeen kautta, iloitsee toiminnanjohtajamme Sari Niemi. Organisaatioiden lisäksi myös yksi-

250 6 Tradenomi

tyishenkilöt voivat tänä vuonna osallistua Taimitekoon. Kuka tahansa voi tehdä taimitekoja ja pienikin osallistuminen auttaa. Taimia istutetaan alueille, jotka eivät ole enää vuosikymmeniin olleet aktiivisen metsä- tai maatalouden tai turvetuotannon piirissä. Istutukset ovat pääasiassa metsäkuusta. Mäntyä istutetaan turvesuoalueille. Akavan liitoista Taimiteko-toimintamallissa ovat mukana Tradenomien lisäksi Ammattiliitto Ava, Agronomiliitto, Kasvatuksen ja Nuorisotyön Asiantuntijat KNT, Luonnon-, ympäristö-, ja metsätieteilijöiden liitto Loimu, Professoriliitto, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Suomen Ekonomit, Suomen Puheterapeuttiliitto, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Tekniikan akateemiset TEK, Tieteentekijät ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut YKA. à TAIMITEKO.FI

20 yhdeksäsluokkalaista istuttaa taimia, ja Taimiteko työllistää kokonaisuudessaan 250 nuorta.

EVÄÄLLÄ työmarkkinakeskusjärjestöt esittivät useita toimenpiteitä, joilla vastataan koronaviruksen aiheuttamaan tilanteeseen työmarkkinoilla. Tuolloin tehtiin väliaikaisia muutoksia lainsäädäntöön, joilla muun muassa nopeutettiin lomautusilmoitusaikaa. Toukokuussa järjestöt esittivät, että koronakriisin vuoksi tehdyt työlainsäädännön ja sosiaaliturvan muutokset jatkuisivat vuoden loppuun saakka. Lisäksi esitetään koronavirustestauksen lisäämistä huomattavasti työterveyshuollon avulla. Jos maan hallitus jatkaa väliaikaisia muutoksia vuoden loppuun saakka, lomautusneuvottelut voidaan käydä nopeimmillaan viidessä päivässä ja lomautusilmoitusaika on viisi päivää. Samalla työttömyysturvan omavastuupäivät poistetaan lomautetuilta ja irtisanotuilta, jotta palkansaajat saavat koko lomautus- tai työttömyysajalta työttömyyskorvauksia. Hallitukselle esitetään, että lomautuksen perusteella maksettavan työttömyyspäivärahan enimmäismaksuajan kuluminen on myös keskeytetty vuoden loppuun asti. Tämän lisäksi järjestöt esittävät, että myös työttömyyden perusteella maksettavan työttömyyspäivärahan enimmäismaksuajan kuluminen keskeytetään. Vuoden loppuun asti tätä keskeyttämistä sovelletaan työttömyyspäivärahaan, jota maksetaan 16.3.2020 tai sen jälkeen alkaneeseen työttömyyteen. Lisäksi järjestöt esittävät osaamisen kehittämiseen liittyviä toimia, esimerkiksi lyhyiden koulutusten lisäämistä työvoimapulasta kärsiville aloille sekä digitaitojen vahvistamista. Mukana on myös kokeiluna pitkään ajamamme tavoite työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaudesta 1 500 euroon saakka (lue lisää s. 18). à AKAVA.FI

Lisää ajankohtaisia asioita: tradenomi.fi

73 %

à Valmistuneista 73 prosenttia arvioi tutkintonsa

antaneen riittävät valmiudet työelämään, ja 82 prosenttia uskoo työnantajien arvostavan heidän tutkintoaan.

Sanna Frisk erityisasiantuntijaksi

S AMK-tutkinnon suorittaneet lähes täystyöllisyydessä

IISI vuotta sitten amk-tutkinnon

suorittaneista ainoastaan vajaat kaksi prosenttia on vailla työtä. YAMK-tutkinnon ja sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneiden on vieläkin alhaisempi. Valmistuneista kaksi kolmannesta oli työllisiä jo valmistuessaan. Tiedot käyvät ilmi uraseurantakyselystä. Vuonna 2014 ammattikorkeakouluista valmistuneista 84 prosenttia on vähintäänkin melko tyytyväinen suorittamaansa tutkintoon. Tyytyväisyys tutkintoon on erittäin vahvassa yhteydessä siihen, miten hyvin vastaaja pystyy hyödyntämään AMK:ssa hankkimaansa osaamista nykyisessä työssään ja miten työ vastaa vaativuustasoltaan ammattikorkeakoulutusta. Valmistuneista 73 prosenttia arvioi tutkintonsa antaneen riittävät valmiudet työelämään ja 82 prosenttia uskoo työnantajien arvostavan heidän suorittamaansa tutkintoa. Alakohtaiset ja tutkintojen väliset erot ovat kuitenkin merkittäviä.

Toiseen valtakunnalliseen uraseurantakyselyyn vastasi 8 535 vuonna 2014 ammattikorkeakouluista valmistunutta amk- ja yamk-tutkinnon suorittanutta. Kysely päättyi marraskuussa 2019. AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön – Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke vahvistaa ja kehittää kaikkien ammattikorkeakoulujen uraseurantatiedon keräämistä ja tiedon jakamista korkeakoulujen henkilöstölle, opiskelijoille ja ulkoisille sidosryhmille. Hanketta ovat toteuttamassa Turun ammattikorkeakoulu, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

ANNA Frisk

aloitti huhtikuussa uutena erityisasiantuntijana edunvalvontayksikössämme. Hän vastaa tehtävässään muun muassa it- ja taloushallintoalan tradenomien alakohtaisesta toiminnasta, yrityskohtaisen kenttäkierroksen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Lisäksi hän osallistuu edunvalvonta- ja vaikuttamistyöhön yhdessä muiden asiantuntijoidemme kanssa. Tehtävä on perhevapaan sijaisuus.

Kunta-alalle sopimus

OUKOKUUSSA julkisen

sektorin neuvotteluissa saavutettiin sopimukset. Kunta-alan uusi pääsopimus ja yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) ovat voimassa 1.4.2020– 28.2.2022. Vajaan kahden vuoden mittaisen sopimuksen palkankorotukset ovat yleisen linjan mukaisia ja kiky-tunnit poistuvat 31.8.2020. à JUKO.FI

Lisätietoja: à URASEURAN NAT.FI à TÖISSÄ.FI à VI PUN EN.FI

Tradenomi 7

Lisää ajankohtaisia asioita: tradenomi.fi

Sähköisellä jäsenäänestyksellä valtuustoon valittiin 30 varsinaista jäsentä sekä 30 varajäsentä.

Valtuustoon 15 uutta edustajaa

EVÄÄN valtuustovaalien

äänestysaika päättyi 8.5., minkä jälkeen vaalilautakunta vahvisti vaalin tulokset. Sähköisellä jäsenäänestyksellä valtuustoon valittiin 30 varsinaista jäsentä sekä 30 varajäsentä. Tulevalle kolmivuotiskaudelle valtuustoon nousee 15 uutta edustajaa. Vaaleihin ehdokkaita asetti yhdeksän valitsijayhdistystä ja ehdokkaita oli yhteensä 86. Lisäksi Tradenomiopiskelijat nimesivät valtuustoon viisi opiskelijaedustajaa sekä heille varajäsenet erillisen hakumenettelyn kautta.

Valtuuston jäsenet 2020–2023 Aaltonen Niko (Turun Seudun Tradenomit) Ahola Juha (Pohjois-Suomen Tradenomit, uusi) Ahonen Reetta (Edistykselliset) Alhonen Jenny (Edistykselliset, uusi) Aro Pipsa (Etelä-Suomen Tradenomit) Carlenius Jaana (Etelä-Suomen Tradenomit) Heinonen Liisa (Turun Seudun Tradenomit) Hokkanen Erno (Etelä-Suomen Tradenomit, uusi) Huhtala Kati (IT-tradenomit, uusi) Hyvönen Jaakko (Turun Seudun Tradenomit) Karvanen Ville (Turun Seudun Tradenomit) 8 Tradenomi

Koli Veera (Pääkaupunkiseudun Tradenomit, uusi) Kuokkanen Kai (Etelä-Suomen Tradenomit, uusi) Laukkanen Heikki (IT-tradenomit) Matilainen Piia (Pohjois-Suomen Tradenomit, uusi) Mikkola Iida-Maria (Pääkaupunkiseudun Tradenomit, uusi) Niinimäki Ella (Edistykselliset, uusi) Paananen Janne (Etelä-Suomen Tradenomit, uusi) Pelkonen Lauri (Turun Seudun Tradenomit) Peltola Veli-Matti (Edistykselliset) Pesu Marko (Keski-Suomen Tradenomit) Purmonen Petri (Edistykselliset) Päärnilä Arsi (Pääkaupunkiseudun Tradenomit, uusi) Retsä Heidi (IT-tradenomit) Rossi Suvi (Etelä-Suomen Tradenomit) Sajalinna Anniina (Edistykselliset, uusi) Spiik Karl-Johan (Turun Seudun Tradenomit, uusi) Virtanen Meri (Edistykselliset) Väike Satu (Pääkaupunkiseudun Tradenomit, uusi) Väisänen Jarna (Keski-Suomen Tradenomit, uusi)

Opiskelijaedustajat Hassan Amin, Vantaa Laurila Anna, Helsinki Nieminen Jere, Mäntsälä Nyfors Veera, Turku Rissanen Rosamari, Turku

Uuden valtuuston järjestäytymiskokous pidetään 22.–23.8. valtuustolle valitaan puheenjohtajisto sekä uusi hallitus. Valtuusto on yhteisömme ylin päättävä elin, joka kokoontuu pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Valtuusto vahvistaa strategiset linjauksemme, toimintasuunnitelmat, talousarviot sekä päättää jäsenmaksun määrästä. Toimikausi on kolme vuotta. JÄRJESTÄYTYMISKOKOUKSESSA

à TRADENOMI.FI/VALTUUSTOVAALIT

Tradenomi 9

Vastuulliset yritykset

menestyvät useilla mittareilla Vastuullinen yritys toimii ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Koronakriisi pakottaa yritykset pohtimaan päätöksiensä vastuullisuutta uudella tavalla. TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVAT Anna-Kaisa Jormanainen

astuullisuus on menestyvän yrityksen liiketoimintaosaamista. Se on sitä, että yritys kantaa ydintoiminnallaan vastuuta ympärillään olevasta yhteiskunnasta. Vastuullinen yritys toimii ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Vastuullisuus näyttäytyy eri yrityksissä eri tavalla. Jokaisen yrityksen on tärkeää itse määritellä, mitä vastuullisuus edellyttää sen toiminnassa. Painopisteisiin vaikuttavat yrityksen koko, sen toimiala, sidosryhmät sekä toimintaympäristö. Toteutuksessa tärkeintä on viedä vastuullisuus aidosti päätöksentekopöytiin, arvoihin ja johtamiseen.

Asiakkaat vaativat vastuullisuutta Tutkimusten mukaan kestävä liiketoiminta antaa etumatkaa suhteessa kilpailijoihin. – Vastuulliset yritykset ovat usein tuottavampia, sillä niillä on paremmat riskienhallintaprosessit, sanoo kansalaisjärjestö Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér. Liiketoiminnan vastuullisuus kasvattaa lisäksi yrityksen arvoa, brändiä ja mainetta. Finér kuiten10 Tradenomi

– Vastuulliset yritykset ovat usein tuottavampia, sanoo Sonja Finér.

Tradenomi 11

Yritysvastuun osa-alueet Taloudellinen vastuu Vastuullinen yritys pitää huolta omasta kannattavuudestaan ja kilpailukyvystään, jotta se on elinvoimainen myös pitkällä tähtäimellä. Vastuullinen veronmaksu on tärkeässä roolissa.

Sosiaalinen vastuu Sosiaalisella vastuullisuudella tarkoitetaan kaikkia niitä vaikutuksia, joita yrityksen toiminnalla on eri ihmisryhmille ja yhteisöille. Tällaisia sidosryhmiä ovat muun muassa oma henkilöstö, asiakkaat, paikalliset asukkaat, alihankkijat ja kansalaisjärjestöt.

Ympäristövastuu Vastuullinen yritys tuntee oman toimintansa ympäristövaikutukset, noudattaa lainsäädäntöä, tunnistaa muutostarpeet ja kehittää toimintaansa jatkuvasti.

12 Tradenomi

kin toivoisi, ettei vastuullisuus määräytyisi pelkästään markkinoilla, vaan siihen tulisi sitova lainsäädäntö. Kuluttajat ovat koko ajan tietoisempia ja olettavat, että yrityksen perusasiat vastuullisuuden osalta ovat kunnossa. Aiemmin saatettiin ajatella, että kuluttaja maksaa siitä enemmän, että kahvipavut ovat vastuullisesti tuotettuja ja lapsityöriskiä ei ole. – Nykyään oletetaan automaattisesti, että kahviyritys on varmistanut, ettei tuotannossa ole käytetty lapsityövoimaa, Finér kuvailee. Myös taustalla vaikuttava ilmastokriisi heijastuu yrityksiin ja niiden yhteiskuntavastuuseen. Finér uskoo, että yritykset, jotka pystyvät ensimmäisten joukossa olemaan hiilineutraaleja, tulevat menestymään ja saavat siitä kilpailuetua.

Nyt koronakriisin aikaan sidosryhmien vaatimukset yrityksille saattavat olla ristiriidassa ja yritykset joutuvat tekemään uudenlaisia päätöksiä pitkällä ja lyhyellä aikavälillä sekä pohtimaan niiden vaikutuksia ja vastuullisuutta. Julkisuudessa on puhuttu kevään aikana yritysten vuokrahelpotuksista. Perivätkö vuokranantajat vuokria entiseen tapaan, vaikka vuokralaisena oleva yritys on joutunut pienentämään liiketoimintaansa koronakriisin vuoksi. – Vuokranantaja joutuu pohtimaan, onko se vuokralaistaan kohtaan vastuullinen vai haluaako yritykselleen maksimaalisen tuoton, jotta voi palkita osakkeenomistajat, pohtii vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme.

Sidosryhmien odotukset

Pidemmän aikavälin haasteena on talouden suistuminen ja edessä häämöttävä lama, josta ei vielä tiedetä, kuinka pitkä siitä tulee ja miten

Vastuullinen yritys sovittaa yhteen yrityksen ja sen sidosryhmien tavoitteet ja odotukset.

Vastuullisuutta osakkeenomistajilta

Perheystävällinen tietoliikenneyritys

NA on sitoutunut perheystävällisyyteen ja sosiaaliseen vastuullisuuteen. Yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöstä, DNA, valittiin Suomen parhaaksi työpaikaksi vuonna 2019 Great Place To Work -instituutin tutkimuksessa suurten yritysten sarjassa. Euroopan mittapuulla yritys valittiin 13. parhaaksi. – Me haluamme olla Suomen halutuimpia työnantajia ja panostamme työhyvinvointiin, kertoo DNA:n yritysvastuupäällikkö Hanna Haapakoski. – Uskomme, että korkea työtyytyväisyys heijastuu korkeaan asiakastyytyväisyyteen, hän jatkaa. Hyvää työtyytyväisyyttä ei saavuteta taikatempuilla, vaan se perustuu hyvään johtamiseen. Henkilöstö viihtyy, kun vapaus ja vastuu omasta työstä ovat tasapainossa ja esimiehet ohjaavat työtä tavoitteita asettaen. Lisäksi DNA:lla panostetaan muun muassa toimitiloihin ja ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon.

yritykset nousevat jaloilleen. Valtion tukea tarvitaan, mutta miten se riittää kaikille. Halme peräänkuuluttaakin nyt vastuullisuutta ja vastuun kantoa yritysten osakkeenomistajilta. – Valtio tukee ja kantaa vastuuta pienistä yrityksistä, jotka eivät pysty itse selviytymään, mutta tarvitsevatko isot pörssiyritykset valtion tukea? Halme kysyy. – Voitaisiinko irtisanomisten sijaan leikata tasapuolisesti myös ylimmän johdon palkkoja ja palkkioita? Julkisuudessa käydään liian vähän keskustelua oikeudenmukaisesta palkitsemisesta ja siitä, kuinka kollektiivisesti vastuuta kannetaan yrityksissä. Halme sanoo, että Suomessakin on menty kohti hyvin korkeita ylimmän johdon palkkioita. Kuitenkaan tutkimukset eivät tue sitä, että kohtuuttoman suuret ylimmän johdon palkat ja palkkiot parantaisivat yrityksen menestystä.

Isovanhempienvapaa ja sairaan lapsen hoitoa

Minna Halme peräänkuuluttaa nyt vastuullisuutta ja vastuun kantoa yritysten osakkeenomistajilta.

DNA:lle on myönnetty myös Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -tunnus, joka kertoo yrityksen toimivan perheystävällisen työelämän puolesta. DNA on ainoa tunnuksen saanut suuryritys. DNA haluaa aidosti auttaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja tarjoaa muun muassa joustavia etätyömahdollisuuksia ja sairaan lapsen hoitoa henkilöstöetuna työntekijöilleen. Näiden lisäksi yritys on lanseerannut isovanhempienvapaan muiden perhevapaiden lisäksi. Yrityksessä työskentelevät isovanhemmat saavat vii-

– Uskomme, että korkea työtyytyväisyys heijastuu korkeaan asiakastyytyväisyyteen, Hanna Haapakoski sanoo.

kon palkallisen vapaan, kun lapsenlapsi syntyy. – Haluamme tukea eri elämänvaiheessa olevia työntekijöitämme, esimerkiksi heitä, jotka huolehtivat ikääntyneistä vanhemmistaan. Nyt pilotoimme Gubbe-sydänystäväpalvelua, Haapakoski kertoo. Työntekijä voi hankkia matkan päässä asuvalle ikääntyvälle läheiselleen Gubben, luottohenkilön, jonka kanssa voi esimerkiksi ulkoilla tai kahvitella. DNA maksaa palvelusta 70 prosenttia työntekijän puolesta.

Tärkeä tehtävä Sosiaalisen vastuun lisäksi yrityksessä panostetaan ympäristövastuuseen ja tähdätään hiilineutraalisuuteen vuoteen 2030 mennessä. – Jää nähtäväksi, kuinka sitoutuneita valtiot ovat tähän koronakriisin jälkeen, mutta me pidämme tavoitteestamme kiinni, Haapakoski sanoo. Hän kertoo, että koronapandemia herätti heidät konkreettisesti ymmärtämään tietoliikenneyhteyksien tärkeyden yhteiskuntavastuun kannalta. – Kun ympäröivä yhteiskunta on epävakaa, meidän tärkeä tehtävämme on huolehtia, että ihmisten arki pyörii tarjoamalla kattavat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet. Tämä on yhteiskuntavastuumme kulmakivi.

Tradenomi 13

Vastuullisuus laadun työkaluna

K Miten vastuullisuus näkyy liiton toiminnassa? • Vastuullisena toimijana kuuntelemme jäseniämme. Tarjoamme heidän hyvinvointiaan ja työmarkkina-asemaa parantavia palveluja. • Käymme vastuullista, jatkuvaa dialogia jäsenien ja muiden sidosryhmien kanssa. • Tutkimme ja otamme asioista selvää. Teemme, mitä lupaamme. • Kannamme yhteiskunnallista vastuuta edunvalvontatyössämme, jossa linjamme perustuvat jäsenten tahtotilaan. • Olemme mukana kehittämässä korkealaatuista suomalaista korkeakoulutusta. • Vastuullisena työnantajana huolehdimme myös oman henkilökuntamme hyvinvoinnista ja hyödynnämme etätyömahdollisuuksia. • Haluamme huolehtia ympäristöasioista niin päivittäisessä toimistotyössämme kuin jäsentapahtumissakin. Kiinnitämme huomiota kierrättämiseen, matkustamiseen, erilaisten materiaalien sekä etäyhteyksien hyödyntämiseen. • Olemme valmiita uudistumaan ja kehitämme toimintaamme jatkuvasti. • Osallistumme erilaisiin vastuullisiin hankkeisiin. Esimerkkinä Taimiteko-hanke, jonka tavoitteena on istuttaa 10 000 hehtaaria uutta metsää vuoteen 2030 mennessä. Sillä kompensoidaan hiilidioksidipäästöjä lisäämällä hiilinieluja Suomeen.

14 Tradenomi

otipizza on sitoutunut ympäristövastuuseen ja onnistunut selättämään ruokahävikkiongelman. Kotipizza aloitti vuonna 2015 brändiuudistustyön, johon yhdistettiin yritysvastuun näkökulma. Vastuullisuudesta tuli brändin ja laadun työkalu. Tapa viestiä tietoisille kuluttajille tuotteista ja raakaaineiden laadusta. – Etsimme esimerkiksi tonnikalalajin, joka kestää kalastusta ja siirsimme koko ajan enemmän hankintoja Suomeen. Kaikki lihatuotteemme ovat nyt kotimaisia, kertoo Kotipizzan viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Antti Isokangas. Kotipizza on sitoutunut vähentämään muun muassa ruokahävikin määrää. Viime vuonna lähes 190 kivijalkaravintolaa otti käyttöön ResQ Club -sovelluksen, jonka kautta ne myyvät hävikkiin meneviä pizzoja. Pizzan valmistuksessa sattuu pakostakin toisinaan virheitä. Kiireessä pizzaan voi lipsahtaa väärä täyte, tai se voi revetä tai palaa hieman uunissa. Hävikkipizzat myydään alennuksella sovelluksen kautta. – Hävikkimyynti on vähentänyt ruokahävikkiä sovellusta käyttävissä ravintoloissa jopa 75 prosenttia. Tämä on ollut yksi vastuullisuustyön onnistuneimmista hankkeista, Isokangas iloitsee. Osana ympäristövastuun kehitystyötä ketjussa on käynnistetty myös hanke pizzatuotteen hiilijalanjäljen mittaamiseksi yhteistyössä ravintoloiden, tavarantoimittajien ja muiden yhteistyökumppanien

kanssa. Tavoitteena on luoda ruokalistan pizzoille ilmastoperusteiset tuotemerkinnät.

Vastuussa yrittäjistä Franchising-ketjuna Kotipizzan tulee tarjota yrittäjilleen konsepti, joka on taloudellisesti vastuullinen eli kannattava ja kilpailukykyinen ja tuo heille taloudellisen menestyksen. – Vaikka koronapandemia tulee aiheuttamaan ravintola-alalla konkursseja, me tulemme selviämään kriisistä suhteellisen kuivin jaloin, uskoo Isokangas. Sosiaalinen vastuu ja ihmisistä huolehtiminen on yritykselle tärkeää. Tämä on korostunut nyt poikkeusaikana entisestään. – Haluamme tarjota työpaikan, jossa on hyvä ja turvallinen olla ja jossa voi tehdä merkityksellistä työtä. – Hävikkimyynti on vähentänyt ruoka hävikkiä ResQ Club sovellusta käyttävissä ravintoloissa jopa 75 prosenttia. Tämä on yksi vastuullisuustyön onnistuneimmista hankkeista, Antti Isokangas iloitsee.

TEKSTI Henna Tanskanen KUVA Jani Söderlund

Kaikki kääntyy hyväksi KIERTÄVÄTKÖ asiat kehää ja samat ongelmat tulevat eteesi

yhä uudestaan? Kaipaatko välineitä erilaisten ongelmien työstämiseen? Harjoituskirja Kaikki kääntyy hyväksi tarttuu teemoittain prosessoimaan asioita itsensä auttamiseen. Kirja toimii treenipäiväkirjan tavoin, joten harjoittelu vaatii säännöllistä tekemistä ja asioihin syventymistä. Kahdelletoista eri teemalle on tarjolla viikoittaiset tekstit ja harjoitukset. Harjoituksissa voi edetä omaan tahtiin eikä kaikkia tarvitse tehdä. Kirjan avulla voit löytää

itsestäsi uusia näkökulmia, kunhan uskallat sukeltaa eri aiheisiin. Kirja tarjoaa konkreettisia pohdinnan hetkiä, rauhoittavia mietelauseita ja opastaa eteenpäin. Uusien toimintatapojen muuttaminen ei tapahdu hetkessä, vaan vaatii kärsivällisyyttä. Kärsivällisyys kuitenkin palkitaan, ja jonkin ajan kuluttua huomaatkin, että asiat kehittyvät parempaan suuntaan. Aloita siis tunnistamalla muutoksen tarve ja hyppää kyytiin. Juuri tänään voi olla hyvä päivä tehdä toisin.

Heli Suutari Kaikki kääntyy hyväksi – Harjoituskirja Atena 2020

Jarkko Rantanen, Ira Leppänen, Heikki Kankaanpää Jos harjoittelu ei innosta, niin lukaise vaikka Johda tunneilmastoa – vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali Alma Talent 2020

tai tartu dekkariin Jane Harper Luonnonvoimat Tammi 2020

Tradenomi 15

Missä kehitettävää, siellä Armi Armi Murto on omimmillaan, kun hän saa ajaa yhteiskunnallisia asioita – laadukasta opetusta ja hyvää työelämää. TEKSTI Katja Alaja KUVA Roope Permanto

radenomiopintojensa aikana Armi Murto löysi tiensä opiskelijatoimintaan, ja se oli menoa. Ensin hän toimi Arcada-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan puheenjohtajana ja sitten jo kokopäiväisessä luottamustehtävässä Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKin puheenjohtajana. – Sain olla oma itseni ja tehdä merkityksellistä työtä. Puhuin opiskelijoiden tarpeista ja toiveista, toimin heidän sanansaattajanaan. Kun valmistauduin tähän haastatteluun ja pohdin tarinaani, esiin nousi merkityksellisyys. Se on ollut se kantava juttu, Murto sanoo. Asian huomaa, kun katsoo Murton ansioluetteloa. Hän on työskennellyt monissa järjestöissä, kuten Suomen Yrittäjissä ja luottamustehtävissä. Nyt Murto edistää SAMOKin tavoitteita hallinnollisemmassa tehtävässä toiminnanjohtajana.

Monipuoliset opinnot Arcadassa Murto opiskeli kansainvälistä liiketoimintaa englanniksi, sillä hän oli käynyt lukion englanniksi. – Opinnot antoivat hyvän generalistisen pohjan, sillä opin taloudenhoidosta, markkinoinnista, strategiasta ja yritystoiminnasta. Niiden avulla olen pystynyt kehittämään järjestötoimintaa monipuolisesti, Murto kertoo. Hänen työtehtävänsä ovat polveilleet edunvalvonnasta digitaalisten myynti- ja asiakaspalveluratkaisujen kehittämiseen. 16 Tradenomi

Murto kuvaa opiskeluaikaansa napakympiksi. Hän oppi tuntemaan erilaisia ihmisiä insinööreistä mediatuottajiin ja alkoi ymmärtää erilaisia tapoja toimia ja ajatella. Samalla hänen verkostonsa alkoi kasvaa ja ulottuu nykyään ministeritasolle. Mitä hyötyä siitä on ollut? – Olen auttanut muita löytämään mieleisiään töitä ja saanut itse työmahdollisuuksia.

Pyrin olemaan rento ja empaattinen, mutta jämäkkä pomo. Olen esimerkiksi tullut rekrytoiduksi Ompeluverkosto-työelämäyhteisön ydinryhmään, joka on kirjoittanut yhdessä työelämän uudistamista käsittelevän kirjan ja perustanut yrityksen. Ompeluseurassa naiset ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat sparraavat toisiaan työelämäasioissa sosiaalisessa mediassa. Yhteisöön kuuluu peräti 33 000 jäsentä.

”Talk the talk and walk the walk” Viime vuosina Murto on alkanut hakeutua tilanteisiin, joissa hän pääsee puhumaan ja saa lisäkokemusta esihenkilötyöstä. Ensin hän ryhtyi sparraamaan lähiesihenkilötehtävissä toimivia Tradenomien jäseniä johtajuu-

desta, ja sitten hän haki SAMOKin toiminnanjohtajaksi. Murto johtaa seitsemän hengen tiimiä ja tukee opiskelijoista koostuvaa hallitusta työssään. Työtä riittää, sillä samoklaiset tapaavat taajaan päättäjiä ja tekevät muuta vaikuttamistyötä, jotta ammattikorkeakouluopetuksen laatu pysyisi hyvänä. Rahan puute hiertää. – Olemme huolissamme siitä, miten hyvät eväät opiskelijat saavat työelämään ja miten hyviä työntekijöitä työnantajat saavat. Pienellä Suomella ei ole varaa tinkiä koulutuksesta, Murto painottaa.

Esihenkilötyö on tuntunut luontevalta – Pyrin olemaan rento ja empaattinen, mutta jämäkkä pomo, joka tarvittaessa linjaa asiat. Kun taannoin julkaisin johtamisen näkemyksiäni Instagramin stooreissa, moni kertoi huonoista kokemuksistaan ja sanoi, että haluaisi kaltaiseni pomon. Entä onko esihenkilötyö onnistunut yllättämään? – Olen alkanut löytää tasapainoa kehittämistyössä. Kun joku havaitsee tarpeen, voin sanoa, etten tiedä ratkaisua ja sitten mietitään yhdessä. Murtoa ei haittaa, jos työt joskus valtaavat iltoja ja viikonloppuja, sillä hän osaa ottaa aikaa perheelleen ja ystävilleen. Koiran kanssa on myös mukavaa kipaista lenkille ja miettiä, minne tassut joskus tulevaisuudessa vievät – suurempaan organisaatioon esihenkilöksi, paremman työelämän tekijäksi yrittäjänä vai jonnekin ihan muualle.

Armi Murron virstanpylväät Kansainvälinen tradenomitutkinto Arcadasta vuonna 2011. Toiminta SAMOKissa opiskeluaikana. Oppi vaikuttamistyön aakkoset ja otti verkostot haltuun. Ompeluseura-työelämäyhteisön ylläpitäminen ja kehittäminen vuodesta 2016. Sen myötä vahvistunut halu kehittää työelämää on tuonut mukanaan muun muassa oman sparrailuporukan, esiintymisiä, kirjaprojektin ja uuden esihenkilötyön.

Tradenomi 17

18 Tradenomi

Muutosturvan ja lisäkoulutuksen tarve kasvaa Koronakriisissä moni joutuu etsimään uuden työn ja vielä useampi ehtii miettiä, onko oma osaaminen ajan tasalla. Tradenomien ehdottama kouluttautumisseteli tarjoaa tukea näihin muutoksiin. Se voisi auttaa luomaan aivan uudet osaamisen kehittämisen markkinat. TEKSTI Heidi Hammarsten

iStockphoto

eneillään olevassa koronakriisissä on ainekset pahempaan kuin 1990luvun lamassa tai finanssikriisissä, arvioi Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. – Vuonna 2009 Suomen bruttokansantuote laski 8,5 prosenttia, nyt ollaan ennätysten murskaustahdissa. Meneillään on yhtäaikainen kysyntä- ja tarjontasokki. Paljon riippuu siitä, miten nopeasti epidemia saadaan oikenemaan ja miten oikea-aikaisilla, tehokkailla toimilla hallitus auttaa työpaikkoja yli kuilun. Vaikka hallituksen toimet onnistuisivat parhaalla mahdollisella tavalla, kaikkea ei voi Romakkaniemen mukaan pelastaa. Konkursseja tulee, yrityksiä kaatuu ja työpaikkoja menee joka tapauksessa, kyse on vain siitä, kuinka paljon. Myös Tradenomien edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula näkee edessä jyrkkiä muutoksia. Yritysten ongelmat alkavat heijastua yksityistalouteenkin, ja sitä kautta kriisi pitkittyy. – Jo nyt lomautettuna on iso joukko työntekijöitä. Kun tilanne pitkittyy, lomautuk-

set muuttuvat jossakin kohtaa irtisanomisiksi etenkin palvelusektorilla. Lomautusten ajaksi useimmille on taattu ansiosidonnainen turva, mutta onko niiden jälkeen enää koko yritystä olemassa? Tässä ovat sekä yritykset että työntekijät valtavan dramaattisessa tilanteessa, Rantamaula sanoo. Työmarkkinajärjestöt reagoivat nopeasti kriisiin sopimalla yhdessä, että muun muassa lomautukset voidaan toteuttaa normaalia lyhyemmällä ilmoitusajalla. Rantamaulan arvion mukaan muitakin vastaavia määräaikaisia muutoksia työsuhteen ehtoihin joudutaan pohtimaan kriisin pitkittyessä. – Kuitenkin kun lomautusten ilmoitusajoista annetaan joustoa, tämän vastapainona pitää ehdottomasti olla vahvistettu muutosturva. Ei ihmistä voi jättää tällaisessa tilanteessa yksin, hän painottaa. Muutosturvasta pitää tehdä joustavampaa ja valtion pitää tulla tukemaan muutosturvaa silloin, kun yrityksen kassa ei kestä, ehdottaa Rantamaula. – Tärkeää on, että muutosturvavalmennuksella tai -rahalla ihminen pystyy opiskelemaan uutta osaamista ja työllistymään uudelleen.

Tradenomi 19

Annukka Pakarinen

– Kun lomautusten ilmoitusajoista annetaan joustoa, tämän vastapainona pitää ehdottomasti olla vahvistettu muutosturva, sanoo Ville-Veikko Rantamaula.

Muutosturvalle on kysyntää Muutosturva on laaja kokonaisuus, jonka yksi osa on työnantajan velvollisuus järjestää irtisanotuille koulutusta yhden kuukauden keskipalkkaa vastaavalla summalla yli 30 työntekijän yrityksissä. Tradenomit ovat jo aiemmin esittäneet muutosturvan joustavoittamiseksi työnantajan kustantamaa kouluttautumisseteliä, joka korvaisi nykyisen kaavamaisen koulutuksen. – Nyt jos koskaan tällaiselle kouluttautumissetelille olisi kysyntää, koska se helpottaisi myös yritysten työtaakkaa muutosturvan hoitamisessa. Irtisanottujen työntekijöiden koulutusvelvollisuus olisi mahdollista toteuttaa setelin avulla, jota ihmiset voisivat käyttää esimerkiksi verkko-opiskeluun, Rantamaula esittää. Tällä hetkellä on jo olemassa seteliope20 Tradenomi

raattori sekä palveluntarjoajia, joilla tällaiset setelit käyvät: koulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut, yliopistot ja yksityiset yritykset. Jo ennen koronaa puhuttiin valtavasta muutosturvan ja osaamisen kehittämisen tarpeesta. Silloin opetusministeriö arvioi, että vähintään puoli miljoonaa työikäistä suomalaista tarvitsee lisäkoulutusta, jotta heidän osaamisensa vastaisi työelämän tarpeisiin. Koronakriisi vain kasvattaa tätä joukkoa. – Monen pitää etsiä uusi työ ja kouluttautua, hakea uutta uraa, ja siinäkin yhteiskunnan pitää olla ihmisten tukena. Maailma muuttuu joka tapauksessa niin nopeasti, että ihmisten pitää pystyä oppimaan uutta, ja tällaisessa murroskohdassa se korostuu, sanoo Keskuskauppakamarin Romakkaniemi. EK:n osaamisesta ja koulutuksesta vastaa-

Laadullinen osaajapula työmarkkinoilla vain pahenee. van johtajan Riikka Heikinheimon mukaan suomalainen työelämä sukelsi koronakriisiin valtavasta osaajapulasta. – Siinä on kaksi elementtiä: toisaalta ei ole tekijöitä, toisaalta tekijät eivät osaa niitä asioita, joita pitäisi. Tilanne, että osaaminen ei ole laadultaan sitä mitä pitäisi, ei ole yksin suomalainen, vaan se on vaivannut kaikkia

Roni Rekomaa Marjo Koivumäki, Studio Apris Oy

Juho Romakkaniemen mukaan olisi tärkeämpää saada luotua markkinat osaamisen kehittämiselle kuin kiistellä siitä, miten nämä kustannukset jaetaan.

teknologiamurroksessa olevia maita, Heikinheimo suhteuttaa. Kävi koronakriisissä miten tahansa, pitemmän aikavälin skenaario on EK:n Heikinheimon mukaan se, että laadullinen osaajapula työmarkkinoilla vain pahenee. Työntekijän kannalta nyt voisi siis olla hyvä ajankohta parantaa laadullista osaamistaan.

Kouluttautumisseteli työsuhde-eduksi Tradenomit ehdottavat, että kouluttautumissetelin voisi laajentaa muutosturvakäytön lisäksi työnantajalle verovähennyskelpoiseksi työsuhde-eduksi samaan tapaan kuin nykyiset lounas-, kulttuuri- tai liikuntasetelit. Tämä olisi yksinkertaisesti toteutettavissa vain muuttamalla tuloverolain kohtaa, jossa näiden etujen verovapaudesta säädetään. – Lähtökohta kuten muissakin seteleissä

– Moni työnanta-

ja kommunikoi jo erilaisilla koulutuseduilla ja käyttää kouluttautumissetelin tyyppisiä asioita erottautumiseen, sanoo Riikka Heikinheimo.

on, että yksi parhaista oman osaamisen ja työmarkkina-arvon ylläpitäjistä on ihminen itse. Hän osaa valita laajasta valikoimasta tarpeeseensa sopivimman, linjaa Rantamaula. Vaikka jatkuvasta oppimisesta puhutaan paljon ja kauniisti, lainsäädäntö lähtee silti siitä, että kyseessä on aina työnantajan intressistä tapahtuva koulutus. – Kuitenkin esimerkiksi liikuntaetuus lähti siitä, että työnantaja yritti aluksi tarjota kaikille samaa punttisalia ja sitten vähitellen havaittiin, että ehkä on paras, jos ihminen itse saa valita liikuntamuodon, Rantamaula muistuttaa. Kouluttautumisseteli olisi Rantamaulan mukaan yrityksille vapaaehtoisuuteen perustuva kilpailuvaltti, jonka avulla houkutella ja sitouttaa työntekijöitä. Siihen käytettävän summan voisi vapaasti valita aina 1 500

euroon vuodessa asti. – Sitä voi miettiä, tulisiko kouluttautumisseteli valinnaiseksi muiden setelien kanssa vai niiden lisäksi. Työnantaja saisi tästä myös verohyödyn, jonka voi vähentää yhteisöverotuksessa. Yhteiskunnalle ei syntyisi kouluttautumissetelistä uusia kuluja, vaan päinvastoin se edistäisi uudenlaisten koulutusmarkkinoiden syntyä.

Mahdollisuus etuun pitää olla Keskuskauppakamari tukee Tradenomien ajatusta kouluttautumissetelistä. – Olemme sitä mieltä, että pitäisi olla mahdollisuus verotuettuun etuun, jonka työnantaja tarjoaa, linjaa Romakkaniemi. Työsuhde-edun lisäksi Keskuskauppakamari ajaa myös valtion tarjoamaa, kooltaan pienempää koulutusseteliä. Näin tuettaisiin mahdollisimman tehokkaasti koulutusmarkkinoiden syntymistä. – Markkina syntyisi niin, että osa oppilaitosten, järjestöjen ja yksityiset tarjoajien rahoitusta kanavoituisi sitä kautta, että yhteiskunta tarjoaisi jatkuvan oppimisen setelin, työnantaja tarjoaisi omaa seteliään ja yksilö valitsisi itse oman koulutustarpeensa mukaiset kurssit ja koulutukset, kuvaa Romakkaniemi. EK:n Heikinheimo arvioi Tradenomien mallia varovaisen myönteisesti. Hän kertoo, että myös EK on ehdottanut verottajalle koulutusedun verottomuutta mutta ei ole saanut ajatukselle vastakaikua. – Kyllä työnantajista aika moni jo kommunikoi tällaisilla koulutuseduilla ja käyttää tämäntyyppisiä asioita erottautumiseen. Eikä siinä ole mitään pahaa, kunhan mitään tällaisia velvoitteita ei aseteta ulkopuolelta vaan kyseessä on oma valinta. Heikinheimo muistuttaa, että osaaminen tarkoittaa muutakin kuin koulutusta. Hän viittaa hr-ammattilaisten 70–20–10-malliin, jonka mukaan suurin osa osaamisesta kehittyy työssä ja vain 10 prosenttia varsinaisessa koulutuksessa. Tradenomi 21

Tärkeää on, että ihmisille on tarjolla mahdollisimman laaja osaamisen kehittämisen paletti, josta valita. – Työnantaja ajattelee tarvelähtöisesti: tarvitsen tällaisia osaajia tehdäkseni tämän ja tämän asian. Osaaminen kyllä perustuu hyvään koulutukseen, mutta työmarkkinoilla arvokas osaaminen rakentuu työtä tehdessä myös esimerkiksi siitä, mikä on henkilön kokemus, mitä on saanut aikaan, onko näkemystä tulevaisuuteen, onko kartuttanut itselleen hyviä verkostoja ja niin edelleen, Heikinheimo listaa.

Tarvitaan koulutuksen markkinat Kenelle osaamisen kehittämisen kustannukset kuuluvat, työntekijälle, yritykselle vai yhteiskunnalle? Tätä keskustelua on käyty jo pitkään ilman varsinaista tulosta. – Osaamisen kehittäminen työelämässä on kolmen kauppa, joten olisi reilua jakaa kustannuksetkin tasan yhteiskunnan, työntekijän ja työnantajan kesken, linjaa Tradenomien Rantamaula.

Korona paljasti digiosaamisen tarpeen

oronavirusepidemian hidastamiseen tähtäävät rajoitukset siirsivät valtavan joukon ihmisiä etätyöhön lähes yhdessä yössä. Tradenomien Ville-Veikko Rantamaula arvioi, että tästä syntyy pysyviä muutoksia. – Kyllä tämä tulee muuttamaan työelämää ja työn tekemisen tapaa täysin. Enää ei tule olemaan sellaista työpaikkaa, missä etätyö ei olisi mahdollista, jos työn laatu sen sallii. Myös työmatkustamiseen tällä tulee olemaan isot vaikutukset. Neuvottelut, kokoukset ja tilaisuudet näköjään hoituvat etänä aikataulussa ja tehokkaasti. Keskuskauppakamarin Juho Romakkaniemen havainnon mukaan samalla paljastui yllättäviä puutteita sellaistenkin henkilöiden taidoissa, joiden olisi olettanut osaavan käyttää moderneja työvälineitä. – Tämä kriisi on näyttänyt, että kyllä ne digitaidot ovat tärkeitä. Moni työ on muuttunut ajasta ja paikasta riippumattomaksi, digitaalisilla työvälineillä tehtäväksi. Yhä useampi ammatti muuttuu tietointensiiviseksi ajattelutyöksi. Siksi pitää kehittää analyysikykyä ja uuden tiedon hankkimisen taitoa. Myös yrittäjämäinen ajattelu ja oman työn kehittäminen tulee olemaan tulevaisuuden trendi, listaa Romakkaniemi. Koronatilanne on EK:n Riikka Heikinheimon mukaan hyvä esimerkki siitä, miten käytännön tarve ohjaa oppimista. – Kyllä esimerkiksi minulla osaamiskäyrän nousu digitaalisten työkalujen suhteen on ollut huikea, kun siihen on ollut aito tarve. Tähän vain tarvitaan hyvät perustaidot: pitää oppia oppimaan ja olla avoin uudelle.

22 Tradenomi

EK:n Heikinheimo muistuttaa, että yritysten panostus osaamisen kehittämiseen ei välttämättä näy ulospäin täysimääräisesti. Kun koulutustarve lähtee työnantajasta, on hänen mukaansa selvää, että työnantaja myös maksaa. – Tämä ei vain tule näkyviin henkilökuntapuolelle. Ei meillä ole antaa tarkkoja summia, mutta Etla on tehnyt makrotalouslukujen kautta laskelman, jonka mukaan työnantajan panokset osaamisen kehittämiseen ovat ainakin 1,5 miljardia vuositasolla. Meidän kokemuksemme mukaan se on alakanttiin. Työnantaja tekee paljon ja sen pitääkin tehdä, Heikinheimo linjaa. Hän peräänkuuluttaa silti myös, että työntekijäkin ottaisi enemmän vastuuta itsensä kehittämisestä. EK on vilauttanut tähän malliksi työttömyyskassatyyppistä osaamisturvaa. Siinä säästettäisiin rahaa kollektiiviseen kassaan vakuutuksen tapaan sellaisen tilanteen varalle, ettei ole enää työnantajaa joka maksaa koulutuksesta. Romakkaniemen mukaan kustannusjakovääntöä tärkeämpää olisi saada luotua markkinat osaamisen kehittämiselle. Suomen sinänsä kaunis maksuttoman koulutuksen ihanne on estänyt kehitystä. – Tärkeintä on luoda markkinat niin, että kysyntä ja tarjonta kohtaavat, että ihmisille on tarjolla mahdollisimman laaja paletti osaamisen kehittämistä ja he pystyvät sitä buffetista nappaamaan. Kun tarjontaa näin syntyy lisää, myös ihmisten omaa rahaa ja yritysten rahaa käytetään enemmän osaamisen kehittämiseen, hän sanoo. Tarvittaisiin siis välimalleja, joustavia osaamiskokonaisuuksia, joita voisi mahdollisesti käyttää myös tutkintojen osina. – Koulutusmarkkinat on mahdollista toteuttaa osin maksullisina myös julkisen sektorin järjestelmässä ilman, että se sotii ihannetta vastaan, uskoo Romakkaniemi. Uudenlaisten koulutusmarkkinoiden syntyminen ei myöskään Rantamaulan mukaan heikennä tavoitetta maksuttomasta tutkintokoulutuksesta. – Jo tutkinnon suorittaneita ohjattaisiin päivittämään osaamistaan tälle markkinalle, eivätkä tutkintoon johtavat koulutuspaikat olisi pois nuorilta. Esimerkiksi ammattikorkeakoulut ovat jo kehittäneet tarjontaansa moduulimuotoon, josta voi valita haluamansa kokonaisuudet. Juuri tällaisia opintoja voisi hyvin suorittaa kouluttautumissetelillä, Rantamaula arvioi.

TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA Roope Permanto

Kiitos vuosien 2017–2020 hallituskaudesta

altuustokausi lähenee loppuaan, ja nyt on kiitosten aika. Viimeisen kolmen vuoden aikana on saatu aikaan hienoja uudistuksia. Liiton brändi uudistettiin ihanan röyhkeäksi yhteisöksi, ja liitto sai uuden ytimekkään nimen Tradenomit. Lisäksi vuoden vaihteessa lanseerattiin Suomen paras oikeusturvamalli, joka on kattava turva kaikille jäsenille, mutta palkitsee korkeammalla palvelutasolla pitkäaikaisia jäseniä. Pahimman koronakriisin aikaan loimme ketterästi Siltapalvelun, joka tarjosi hädän hetkellä kahden kuukauden ajan kaikki liiton palvelut maksuttomana kaikkien tradenomien käyttöön. Lisäksi kävimme läpi laajat liittokierrokset ja uusista työehtosopimuksista neuvoteltiin kaikilla tradenomeille tärkeillä aloilla. – Viimeisen puolentoista vuoden aikana jäsenmäärämme on kasvanut valtavasti, mistä olen erityisen iloinen, sanoo Tradenomien puheenjohtaja Veli-Matti Peltola. – Kiitos tästä kuuluu koko tradenomiyhteisölle, valtuustolle, hallitukselle ja liiton asiantuntijoille. Lisäksi työvaliokunnan Jaakko Hyvönen, Suvi Rossi ja Jaana Carlenius ansaitsevat erityisen kiitoksen aktiivisesta työstään. Olen vilpittömän kiitollisena seurannut, kuinka omistautuneita ihmisiä työskentelee yhteisön hyväksi ja antaa pyyteettömästi aikaansa meille tärkeille asioille. Puheenjohtaja sanoo, että vaikka paljon hyvää on saatu aikaan, työ ei ole vielä valmis. Edelleen meidän tulee kehittää kykyämme käydä empaattista dialogia ja pyristellä irti vastakkainasettelusta työmarkkinatoiminnassa. Pitää ratkaista polarisoituvien työmarkkinoiden haasteita ja jatkaa taistelua työhyvinvoinnin puolesta ja työpaikkakiusaamista vastaan. Myös monimuotoinen koulutuskenttä ja jatkuvan oppimisen tarve tarvitsee huomiotamme ja työpanosta. – Toivomme kaikilta kehittävää ja rohkeaa otetta, emmekä vaadi sitä vain itseltämme, vaan myös sidosryhmiltämme, Peltola kertoo. Tavoitteena on maailman paras työelämä. Työ sen eteen jatkuu taas syksyllä, mutta ensin nautitaan kesästä. Puheenjohtaja toivottaa lämmintä kesää kaikille!

Tavoitteena on maailman paras työelämä.

Tradenomi 23

Työpaikkakiusaamiseen pitää puuttua Työsuhdeneuvontaamme tulee säännöllisesti työpaikkakiusaamiseen liittyviä yhteydenottoja. Työpaikkakiusaaminen voi aiheuttaa merkittävää haittaa työntekijän terveydelle ja työssä suoriutumiselle, joten työnantaja on velvollinen puuttumaan asiaan. TEKSTI Sinikka Strömmer KUVA iStock

24 Tradenomi

yöpaikkakiusaamisesta tekee juridisesti haastavan se, ettei sitä ole määritelty laissa tai lainsäädännössä. Työpaikkakiusaamisessa on itseasiassa kyse työturvallisuuslain tarkoittamasta häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta. Kiusaamistilanteisiin voi myös liittyä esimerkiksi syrjintää sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän asian perusteella. Jos työntekijään kohdistuu hänen

Kiusaamisesta on syytä erottaa työnantajan työnjohto-oikeuden puitteissa antamat määräykset, vaikka ne eivät olisi työntekijälle mieluisia. Ajoittaiset konfliktit ja eriävät mielipiteet ovat osa työelämää. Kiusaamisesta on siten syytä erottaa työnantajan työnjohto-oikeuden puitteissa antamat määräykset, vaikka ne eivät olisi työntekijän mielestä aina mieluisia. Työnantajalla on oikeus antaa työhön liittyviä määräyksiä, ohjeistuksia ja perusteltuja huomautuksia, eikä tällöin lähtökohtaisesti ole kyse kiusaamisesta. Epäasianmukaista työnjohto-oikeuden käyttöä taasen voi olla esimerkiksi perusteettomat työtehtävien poistamiset, eristäminen työyhteisöstä tai yhteisön sisäisestä tiedonkulusta. Myös muunlaiset perusteettomat valinnat työnjohto-oikeudessa voivat täyttää työpaikkakiusaamisen ”tunnusmerkit”. terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi käytettävissään olevin keinoin (Työturvallisuuslaki 28§). Lain tarkoittamaa häirintää ja epäasiallista kohtelua voi esiintyä monin eri tavoin.

Kiusaamisessa on kyse yleensä toistuvasta tilanteesta Työpaikkakiusaamistilanteet edellyttävät aina tapauskohtaista tarkastelua, mutta yleisellä tasolla kiusaamista voidaan oikeuskäytännön mukaan luonnehtia esimerkiksi toistuvasti loukkaavaksi, nöyryyttäväksi tai mitätöiväksi käyttäytymiseksi. Oikeuskäytännössä on katsottu, että yksittäiset tapahtumat eivät välttämättä vielä ole työpaikkakiusaamista. Jotta tilanne on lain tarkoittamaa, työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, toiminnalta edellytetään jossain määrin toistuvuutta.

Pidä kirjaa kiusaamistilanteista Työnantajalla on työturvallisuuslain nojalla yleinen huolehtimisvelvollisuus työntekijöiden turvallisuudesta työpaikalla. Mikäli koet työpaikallasi häirintää tai epäasiallista käytöstä toisen työntekijän tai esimiehen taholta, pyydä ensiksi kiusaajaa lopettamaan kyseinen käytös. Tilanteista on hyvä pitää kirjaa ja säilyttää esimerkiksi asiaa koskevat sähköpostit, jotta tapahtumia voidaan todentaa asian käsittelyssä. Mikäli kiusaajan kohtaaminen ei ole mahdollista tai käytös jatkuu huomautuksestasi huolimatta, vie asia esimiehesi tietoon. Jos kiusaaja on oma esimiehesi, ota asia puheeksi ylemmän esimiehen kanssa.

Työnantajan pitää ryhtyä toimiin viipymättä Kun työnantaja edustaja saa tiedon kiusaamisesta, hänen on ryhdyttävä toimiin asian selvittämiseksi. Prosessin eri vaiheissa tukea saat myös työpaikan työsuojeluvaltuutetulta tai luottamusmieheltä.

Työpaikalla saattaa olla oma sisäinen toimintamalli ja ohjeistus kiusaamistilanteisiin, jolloin näissä tilanteissa voidaan edetä sen mukaan. Tärkeintä on, että asiaan puututaan viipymättä ja työnantaja ryhtyy toimiin asian selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi. Asian ratkaisemiseksi on tärkeää, että kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi, joten myös väitetyn kiusaajan näkemys pitää selvittää. Usein asiaa ratkotaan käymällä keskustelua kiusaajan, kiusatun ja työnantajan välillä. Asiaa voidaan ratkoa myös yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Keskustelut kirjataan pöytäkirjaan ja tilanteen etenemistä seurataan. Tilanne pitäisi johtaa siihen, että kiusaamisen loppuu. Työnantajan käytettävissä oleviin keinoihin voi vakavammissa tapauksissa kuulua myös kiusaajan varoittaminen tai jopa kiusaajan työsuhteen päättäminen. Mikäli asiaa ei saada paikallisesti selvitettyä, voit olla yhteydessä työsuojeluviranomaiseen. Työsuojeluviranomainen valvoo työturvallisuuslain noudattamisesta ja voi tarvittaessa tehdä tarkastuksen työpaikalle.

Sinikka Strömmer työsuhdejuristi à Lisätiedot

Työsuhdeneuvonta jäsenille ma–to klo 9–16 ja perjantaisin 10–16, p. 020 155 8815 tai lakiasiat@tral.fi, tral.fi/tyosuhdeneuvonta. Jäsenenä saat myös maksutta neuvontaa yksityiselämän oikeudellisissa asioissa.

Tradenomi 25

Riko rajasi ja valjasta luovuutesi töissä Tradenomien valmennuspalettiin kuuluu ajan hermolla olevia valmennuskokonaisuuksia. Riko rajasi -tilaisuudessa opittiin luovuudesta alojensa johtavilta yrityksiltä.

TEKSTI Katja Alaja KUVAT Juho Kuva

oisi kuvitella, että perjantai ei ole paras ajankohta työelämä valmennuksen pitämiselle, mutta myytit on tehty rikotta viksi. Vincitin toimistolle tuli suuri joukko tradenomeja, kun Tradenomien Riko rajasi valmennuskokonaisuus keväällä alkoi. Tilaisuus pidettiin ennen koronapande mian puhkeamista. Kollegat Jyri Lehikoinen ja Marko Viuhko olivat kiinnostuneita Tradenomien tilaisuuden teemasta, luovuudesta. – Olisi kiinnostavaa kuulla, minkälaisia taitoja yksilöiltä odotetaan luovassa yrityk sessä, Viuhko pohti.

26 Tradenomi

Katja Pulkkinen-Forsström tuli puoles taan paikalle, koska hän haluaa olla luovempi työssään ja elämässään.

Oppi tulee toistamalla Kevään 2020 Riko rajasi on hyvä esimerkki Tradenomien työelämän muutoksessa luo vimiseen valmistavista valmennuskoko naisuuksista. Toteuttajana niissä oli luoviin menetelmiin erikoistunut Breaks Finland yhteistyössä liiton kanssa, ja yrityskumppa neina olivat Cuckoo Networks, Danske Bank, Dentsu Aegis Network, Innovation House, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva ja Vincit. Riko rajasi valmennuskokonaisuuteen

kuului kaksi vaihtoehtoista reittiä luovuu den, luottamuksen, mielikuvituksen ja roh keuden ruokkimiseen: neljä avointa yleisöti laisuutta, joista avajaistilaisuus oli ensimmäi nen ja kaksi intensiivistä pienryhmävalmen nussarjaa. – Kun uudet taidot halutaan osaksi arkea, ei riitä, että niitä harjoitellaan yhden kerran, vaan tarvitaan toistoa ja tukea. Pienryhmä valmennuksissa osallistujat pysyvät samoina ja tuttu valmentaja Satu koutsaa aina vaih tuvien valmentajien lisäksi, R&Djohtaja Mikko Kierikki Breaks Finlandilta kertoi avajaistilaisuudessa. Valmentaja Satu Luukkonen lupasi tuoda valmennuksiin teatterilähtöisiä osallistavia menetelmiä, joiden avulla jokainen saa kiinni kyvystään luoda uutta. Valmennuksien aiheet kumpusivat Tra denomien jäsenten toiveista. – Työntekijöiden keskinäinen luotta mus kohottaa itsetuntoa, ja rohkeus on keino tuoda merkityksellisyyttä työhön ja elämään. Mielikuvitus antaa uusia näkökulmia ja aut taa ennakoimaan tulevaa. Vaikka tulevai suutta ei voi ennustaa, sitä voi ennakoida,

Kollegat Jyri Lehikoinen ja Marko Viuhko (vas.) olivat kiinnostuneita tilaisuuden teemasta, luovuudesta. Mikko Kierikki (oik.) avasi, miten uusista taidoista tulee osa arkea. Jesse Maula painotti, että maanantaisin töihin tullessa pitää olla muutakin mielessä kuin tuloksentekokyky ja viittasi sillä työn merkitykselliseksi kokemiseen.

Tilaisuuden tauolla Cuckoo Workoutin liikunta-appi innosti osallistujat varjonyrkkeilemään ja liikkumaan viideksi minuutiksi.

Tauot käyttöön

Teemu Uotila vei kuulijat luovuuden juurille.

kuten tulevaisuuden tutkija Elina Hiltunen on sanonut. Sitten on vielä luovuus, joka auttaa tekemään asioita eri tavalla ja menestymään, toimitusjohtaja Jaana Komscha-Härkönen Breaks Finlandilta kertoi.

Jaana Komscha-Härkönen kertoi, että mielikuvitus antaa uusia näkökulmia.

Työelämässä tarvittava luovuus lähtee sielusta.

Muotoilulla tehdään rahaa Luovuuden juurille mentiin tilaisuutta isännöineen ohjelmistotalo Vincit Helsingin toimitusjohtajan Teemu Uotilan ja luovan markkinointitoimisto Avidlyn toimitusjohtaja Jesse Maulan tahdissa. Maulan esimerkeissä luovasti ajattelevat yritykset ovat jo onnistuneet tai tulevat mullistamaan markkinoita. Nämä yritykset muotoilevat asiakaskokemusta. – Carvana myy autoja netissä, ja itse auto lunastetaan helposti automaatista. Netlix on puolestaan täysin dataohjattu yritys, joka tietää, mitä katsoja haluaa, Maula kuvailee. Maula kertoo tutkineensa paljon luovuuskirjallisuutta, ja johtopäätökset ovat selkeitä. Työelämässä tarvittava luovuus lähtee sielusta eli omien vahvuuksien hyödyntämisestä sekä ihmisten erilaisuudesta ja psykologisesta turvallisuudesta.

– Pitää olla muutakin kuin tuloksentekokykyä mielessä, kun tulee maanantaina töihin, Maula painotti ja viittasi työn merkittäväksi kokemiseen. Uotilan puheenvuorossa korostuivat asiat, joita Vincit toteuttaa ollakseen luova. Hänkin korosti psykologista turvallisuutta, mikä johtaa siihen, että ihmiset uskaltavat olla avoimia. Myös tiimit pidetään pieninä, jotta viestintä pelaa, ja yhteistyö on kunniassaan, sillä luovuus ja ongelmanratkaisu ohjelmistokehityksessä ovat yleensä vaiheittain eteneviä prosesseja. Tauotkin tulee muistaa. – Tutkimusten mukaan tehokkuus laskee, jos työntekijä ei pidä taukoja. Meillä kannustetaan tekemään muuta kuin töitä jo työpäivän aikana, Uotila sanoi.

Kotiin lähtiessä osallistujat olivat hyvällä tuulella. Viuhko mietti työnteon tehokkuutta taitona. – Vaikka olen kuullut taukojen merkityksestä, en ole pohtinut, kuinka paljon tuottavuus voi laskea ilman niitä. Jo neljän tunnin jälkeen käy niin, Viuhko totesi. Lehikoinen kävi vaihtamassa ajatuksia Uotilan kanssa muotoilu- eli design-ajattelusta. – Toimintaympäristö muuttuu, ja nykyään halutaan valmista nopeammalla aikataululla. Asiakkaat kannattaa ehdottomasti ottaa mukaan palveluiden kehittämiseen, Lehikoinen kiteytti. Pulkkinen-Forsströmin mieleen jäi vahvimmin Maulan kalvo, jossa luki ”kylähulluus hyveeksi”. Hän osallistui myös pienryhmävalmennuksiin, ja sai lisää keinoja luovuuden edistämiseen. – Teimme luovuutta edistäviä harjoituksia, esimerkiksi kerran esittelimme itsemme käsien avulla, jolloin oivalsin, miten paljon näillä pienillä käsillä on saatu aikaan. Ryhmässä oli aivan mahtava henki, ja uskalsin heittäytyä.

Tradenomi 27

Silta liiton suojaan Koronaepidemian alkuvaiheessa Tradenomeissa päätettiin, ettei yhtään tradenomia jätetä yksin vaikeuksien keskelle. Silta-palvelu tarjosi maksuttoman jäsenyyden kahdeksi kuukaudeksi. TEKSTI Anne Penttilä KUVA iStock

i lta-palvelua alettiin kehittää samalla viikolla, kun korona alkoi edetä Suomessa, ja se laitettiin pystyyn muutamassa päivässä. – Idea lähti siitä, että koronan aiheuttamien vaikeuksien keskellä on paljon tradenomeja ilman liiton tuomaa turvaa, ja nyt jos koskaan he tarvitsevat sitä. Päätimme, ettemme jätä yhtään tradenomia yksin, kertoo asiakaskokemusjohtaja Tomi Kouva Tradenomeista. Maksutonta palvelua tarjottiin kaikille liittoon kuulumattomille tradenomeille. Sen kautta tradenomi sai täyden jäsenyyden kaikkine siihen liittyvine palveluineen sitoumuksetta kahdeksi kuukaudeksi. Silta oli tarjolla toukokuun loppuun. Kahden kuukauden jakson päättyessä käyttäjälle ilmoitetaan palvelun päättymisestä, ja palvelu muuttuu tavanomaiseksi maksulliseksi jäsenyydeksi. Jäsenyyden voi tietenkin irtisanoa halutessaan.

28 Tradenomi

Hyvä vastaanotto Puolentoista kuukauden aikana palveluun liittyi noin tuhat henkilöä, Kouva iloitsee. – Palvelu otettiin hyvin vastaan myös saamamme palautteen perusteella. Soitimme kaikille mukaan tulleille ja kysyimme, kuinka voisimme auttaa heitä. Pelkästään sitä arvostettiin korkealle, että otimme kaikki mukaan. Palvelutarpeet ovat hyvin yksilöllisiä, mutta liitossa on huomattu, että Silta-palvelun kautta tulleet ovat keskimääräistä aktiivisempia. – Tärkeimmiksi kiinnostuksen kohteiksi mainittiin esimerkiksi vakuutukset, pankkipalvelut, lakimiehen palvelut ja webinaarit. Jokainen löytää laajasta palvelutarjonnasta varmasti jotain itselleen sopivaa.

Kriisiaikana liitto punnitaan Silta tuo liitolle lisää jäseniä, mikä mahdollistaa toiminnan ja palveluiden kehittämisen. Tradenomit ei tuota voittoa, vaan käyttää

Uusi verkkokurssi auttaa saamaan unelmien työpaikan jäsenmaksut tradenomien etujen valvomiseen työelämässä sekä monipuolisten, jäsenten urakehitystä tukevien palvelujen tarjoamiseen. Silta-palvelu on näkynyt lisääntyneinä yhteydenottoina sekä jäsenrekisteriin että jäsenpalveluihin. – On hyvä, että palveluita käytetään, se haastaa meitä. Haluamme, että jäsenkokemus on hyvä ja pystymme voittamaan heidän luottamuksensa. Uskomme siihen vahvasti, koska jo lähes 30 000 on valinnut meidät ja luottaa, että me pidämme heidän puoliaan työelämässä. Kriisiaikana on todellakin punnittu, mistä liitto on tehty. – Tämä aika on osoittanut, että liitto on tarpeellisempi kuin se on ollut pitkään aikaan lähihistoriassa. Se tuo turvaa ja tarjoaa yhteisön, mikä toivottavasti muistettaisiin myös hyvinä aikoina. Liitto on yhtä vahva kuin sen jäsenet ovat. Liitto olemme me. Kouva vinkkaa niin Silta-palveluun liittyneille kuin muillekin jäsenille, että itsensä kehittäminen voi olla varsin hyvää kesäpuuhaa. – Miksi et opiskelisi uusia taitoja ja hyödyntäisi siinä verkkokurssejamme? Lisäksi kannattaa muistaa jäsenyyteen sisältyvät matkustaja- ja tapaturmavakuutukset. Lisätietoja: tradenomilife.fi

Teksti: Maarit Laakso

Liitto käyttää jäsenmaksut tradenomien etujen valvomiseen työelämässä sekä monipuolisten, jäsenten urakehitystä tukevien palvelujen tarjoamiseen.

TYÖNHAKU ON tekniikkalaji, jossa onnistumi

nen edellyttää ajan tasalla olevia työnhaku taitoja. Tradenomien uudella Menesty työn haussa verkkokurssilla käydään menestyksekäs työnhaku läpi askel askeleelta. – Haluamme tukea jäseniämme työn haussa kaikin mahdollisin keinoin, ja verkko kurssi on kätevä ja helppo tapa päivittää oma työnhakuosaaminen ajan tasalle. Osallistumi nen ei vaadi muuta kuin verkkoyhteyden, ker too Tradenomien ura ja työhyvinvointipalvelui den päällikkö Pilvi Nybom. Onnistunut työnhaku lähtee hyvästä itse tuntemuksesta ja kyvystä kertoa omasta osaa misesta selkeästi ja myyvästi. – Verkkokurssilla opit tunnistamaan ja sanoittamaan omat vahvuutesi sekä tekemään vaikuttavan hakemuksen, CV:n, LinkedInpro fiilin ja hakuvideon. Kurssin käytyäsi osaat käyt tää työnhaussa oikeita kanavia ja keinoja sekä olla haastatteluissa parhaimmillasi, kurssin kehittänyt Nybom jatkaa. Työnhaku on vaativa prosessi, erityisesti pit kittyessään. Konkreettisten työnhakuohjeiden lisäksi kurssilla kiinnitetään huomiota myös oman työnhaun suunnitelmalliseen johtami seen sekä innostuksen säilyttämiseen. – Kurssista hyötyvät kaikki työnhakijat opiske lijoista kokeneempiin osaajiin. Opetusvideoiden lisäksi kurssi sisältää tehtäviä ja työkirjoja sekä selkeät mallit CV:n ja hakemuksen laadintaan. Jos työnhaku on ajankohtaista, käy poimi massa kurssilta toimivat ja konkreet tiset vinkit, kehottaa Nybom. Kurssi on maksuton ja avoin kaikille Tradenomien jäsenille.

Tradenomi 29

30 Tradenomi

Opetuksen laatu ja jaksaminen ovat kortilla Koronatilanteen tuoma siirtyminen etäopiskeluun on sujunut tradenomi opiskelijoiden mielestä hyvin, mutta opetuksen laadussa on monen mielestä kehittämistä. Myös henkinen jaksaminen on koetellut suurta joukkoa. Lisäksi joidenkin opiskelijoiden opinnot ovat viivästyneet. TEKSTI Katja Alaja KUVA iStock

oronakriisi siirsi opetuksen ammattikorkeakouluista koteihin alle viikossa maaliskuussa, ja etäopetuksella mentiin lukuvuoden loppuun. Ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat ja Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK päättivät selvittää huhti-toukokuun vaihteessa, miten tämä mullistus on vaikuttanut opiskelun laatuun ja opiskelijoiden hyvinvointiin. Hallituksen jäsen Oona Löytänen SAMOKista on perehtynyt tradenomiopiskelijoiden tuloksiin. Hyviin uutisiin kuuluu, että vastaajien mukaan etäopiskeluun siirtyminen omassa korkeakoulussa sujui hyvin tai erinomaisesti reilun 65 prosentin mielestä. Kuitenkin 44 prosenttia tradenomiopiskelijoista kokee, että opetuksen laatu on muuttunut huonommaksi etäopetuksen myötä.

– Tradenomiopiskelijat arvostavat opettajien yritteliäisyyttä opetuksen siirtämisessä verkkoon. Laadussa on kuitenkin parantamisen varaa. Opiskelijoiden mukaan osalta opettajista puuttuu pedagogista ja digitaalisiin opetusvälineisiin liittyvää osaamista, Löytänen kertoo. Tradenomien opiskelija- ja nuorisoasiantuntija ja Tradenomiopiskelijoiden toiminnanjohtaja Eemeli Rajala näkee yhden syyn lisää. – Opiskelijoita on ollut etäopetuksessa paljon enemmän kuin mihin on totuttu.

Sosiaalisten suhteiden puute vaivaa Lähes puolella vastaajista henkinen jaksaminen ja motivaatio opiskella etänä verrattuna aikaan ennen poikkeusoloja on muuttunut huonommaksi tai erittäin paljon huonommaksi.

Tradenomi 31

65%

...mielestä etäopiskeluun siirtyminen omassa korkeakoulussa sujui hyvin tai erinomaisesti.

Mitä tehdä, jos harjoittelu tai kesätyö peruuntui? MONI OPISKELIJA suuntaa opintojen pariin ja ottaa opintotukea.

Ansiosidonnainen päiväraha voi auttaa työssä käyneitä. Turun ammattikorkeakoulun opinto-ohjaaja, lehtori Mikko Siitosen etävastaanotot ovat olleet suosittuja viime aikoina. Koronaepidemia on vienyt joidenkin tradenomiopiskelijoiden harjoittelupaikat ja kesätyöt. – Olen auttanut opiskelijoita pohtimaan eri vaihtoehtoja opinnoista muuhun kesätyöhön tai harjoitteluun. Uusia paikkojakin voi avautua, koska epidemiatilanne vaihtelee. Kesäopinnoista on kysytty paljon, ja moni on miettinyt niitä vakavasti, sillä valmistumista ei haluta viivästyttää, Siitonen sanoo. Hyvä paikka opiskella on ammattikorkeakoulujen yhteinen opintoportaali CampusOnline.fi, joka kokoaa yhteen yli 20 ammattikorkeakoulun verkko-opintojaksot. Siitonen kertoo, että Turun ammattikorkeakoulussa tutkitaan mahdollisuuksia siihen, voisivatko pitkällä opinnoissaan olevat opiskelijat tehdä harjoittelunsa oppilaitoksen omissa sisäisissä TKI- eli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeissa. – Ja jos tradenomiopiskelijalle on kertynyt työkokemusta, hänen kannattaa jutella opettajatuutorin kanssa, voisiko sen lukea hyväksi harjoitteluna, Siitonen muistuttaa.

44%

...kokee, että opetuksen laatu on muuttunut huonommaksi etäopetuksen myötä.

Opintotukea tai jopa ansiosidonnaista päivärahaa Kesätyön tai harjoittelun menetys tuntuu myös tradenomiopiskelijan kukkarossa. Onneksi toimeentuloasioihinkin on erilaisia ratkaisuja. – Jos opiskelija valitsee opiskelun kesän ajaksi, hän voi hakea opintotukea. Kevään aikana opiskelija sai nostaa opintotukea eikä opintosuoritusten määrää huomioitu. Kesän ajaksi olisi syytä tehdä samanlaisia joustoja, sillä tilanne työmarkkinoilla ei ole helpottamassa, puheenjohtaja Maria Jokinen Akavan opiskelijoista sanoo. Jos opiskelija on tehnyt töitä opiskelun ohella ja työt ovat loppuneet lomautukseen tai kokonaan koronaepidemian alettua, opiskelijalla voi olla oikeus ansiopäivärahaan poikkeuksellisesti 13 kalenteriviikon työskentelyn perusteella. Opiskelijan tulee olla tehnyt työssäoloehtoa kerryttävää työtä vähintään yksi kalenteriviikko 1.3.2020 jälkeen, ja ansiopäivärahan ensimmäisen maksettavan päivän on oltava viimeistään 3.7.2020. Työssäoloehdon mukaan työajan tulee olla ollut vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa. Jäsenyysehto KOKOtyöttömyyskassassa on myös poikkeuksellinen, 13 viikkoa. –TE-toimistot eivät tällä hetkellä selvitä, onko työttömäksi jäänyt opiskelija, joka on ollut työsuhteessa, Jokinen tietää. Hän lisää, että viimeinen oljenkorsi on toimeentulotuki, jonka hakemiseen myös opiskelijat on nyt poikkeuksellisesti oikeutettu.

32 Tradenomi

– Se on todella suuri määrä. Erityisesti perheelliset tradenomiopiskelijat, joilla on alle kouluikäisiä ja alakouluikäisiä lapsia, kertovat jaksamishaasteista avovastauksissa. Etäopintojen ohella on pitänyt auttaa lapsia koulunkäynnissä ja huolehtia ruuanlaitosta, Löytänen sanoo ja viittaa tilanteeseen ennen toukokuun puoliväliä. Löytänen sanoo, että suuri syy jaksamisja motivaatio-ongelmiin löytyy sosiaalisten suhteiden vähenemisestä. Tietysti myös jatkuva tietokoneella oleminen vie veronsa. – On huolestuttavaa, että peräti 30 prosentilla vastaajista sosiaaliset suhteet ovat olleet kokonaan tai suurimmaksi osaksi tauolla. Osittain tätä on hankala tulkita, sillä joillekin virtuaalitapaamiset eivät edusta

30%

...sosiaaliset suhteet ovat olleet kokonaan tai suurimmaksi osaksi tauolla.

1 569

...tradenomi opiskelijaa vastasi tehtyihin kyse lyihin.

Tradenomiopiskelijat pitävät kontaktiopetusta tärkeimpänä ja helpoimpana tapana oppia. tää sitä. Se nähdään kätevänä keinona oppia esimerkiksi kesän aikana. Seuraamme mie lenkiinnolla opiskelijoiden tarpeita ja mah dollisia muutoksia heidän mielipiteissään etäopetuksen lisäännyttyä.

Kesätöitä ja harjoitteluja peruuntunut

20%

...kokee, että korona tilanne on heijastunut opintojen etenemiseen.

sosiaalisia suhteita samalla tavalla kuin kas vokkaiset tapaamiset, Löytänen pohtii. Rajala sanoo, että tulos kertoo opiskelu yhteisön tärkeästä sosiaalisesta roolista tra denomiopiskelijoiden elämässä. Yhdessä tekeminen antaa voimavaroja opiskeluun ja elämiseen. – Sosiaalisen ympäristön muutos on ollut valtava, sillä opiskelu on yleensä hyvin yhtei söllistä. On kursseja, ryhmätöitä ja vapaa muotoisia tapaamisia, joissa opiskelijat tapaa vat toisiaan. Nyt ollaan vain verkossa. Rajala viittaa myös Tradenomien opiskeli jatutkimukseen. – Siinä selvisi, että tradenomiopiskelijat pitävät kontaktiopetusta tärkeimpänä ja hel poimpana tapana oppia, ja etäopetus täyden

Koronatilanne on heijastunut myös opinto jen etenemiseen reilulla 20 prosentilla opis kelijoista. – Onneksi luku ei ole suurempi. Opin tojen hidastuminen johtuu harjoittelujen ja kesätöiden peruuntumisista, Löytänen uskoo. Rajala on kuullut jäsenistöltä paljon har joitteluista ja kesätöistä. Alakohtaista vaihte lua on paljon, esimerkiksi matkailu on ihan jäissä, mutta vakuutusalan kesätyöt ovat voi neet alkaa jopa sovittua aiemmin. Kansainvä liset harjoittelut ovat järjestään peruuntuneet. Jos harjoittelu tai työrupeama on alkanut keväällä, tilanne on ollut varmempi verrat tuna kesällä alkaviksi suunniteltuihin töihin. – Olemme kuulleet useaan otteeseen yri tyksistä, jotka ovat onnistuneet muokkaa maan harjoittelua niin, että sen voi suorittaa etänä. Sitä on edeltänyt kasvokkainen pereh dytys, Rajala sanoo. Rajala ja Löytönen sanovat, että tuloksissa riittää pureskeltavaa sekä tradenomiopiskeli joille että ammattikorkeakouluille. Opit tulee viedä osaksi opiskelua nyt koronatilanteessa ja sen jälkeen koittavaan uuteen aikaan. SAMOK koosti tulokset opiskelijakuntien toteuttamista etäopiskelua ja hyvinvointia koskevista kyselyistä. Ne tavoittivat 6 % opis kelijoista 16 ammattikorkeakoulussa. Huhti toukokuun vaihteessa tehtyihin kyselyihin vastasi 1 569 tradenomiopiskelijaa, mikä on 23 % kaikista vastanneista.

Faktaa opiskelijan opintotuesta ja toimeentulotuesta poikkeusaikana

piskelija on voinut saada opintotukea keväällä, vaikka opintosuoritusmäärä ei olisi ollut riittävä koronaepidemian takia. Kesän ajalta päätöstä ei ollut vielä tehty lehden mennessä painoon. Jos opiskelija on keskeyttänyt opis keluvaihdon ulkomailla, hän ilmoittaa asiasta Kelaan ja kertoo, jos opinto tuen asumislisää on maksettu tai mak settaisiin liikaa ja mistä syystä. Kela ei peri tukea takaisin, jos opintotukea on maksettu liikaa maalis tai huhtikuulta ja liikamaksu johtuu koronatilan teesta. Ulkomaan opintoihin tarkoitet tua jo nostettua suurempaa opintolai naa ei tarvitse palauttaa. Jos opinnot eivät etene koronaepi demian takia normaalisti ja tutkinto kohtainen opintotuki uhkaa loppua, opiskelijan tutkintokohtaista tukiaikaa voidaan pidentää opintotuen koko naistukiajan puitteissa. Opiskelija hakee opintotuelle jatkoa Kelasta ja kertoo tilanteestaan. Jos opintotuen kokonaisaika täyt tyy, opiskelija voi hakea toimeentulo tukea Kelasta. Opetus ja kulttuuriministeriö arvioi poikkeusolojen vaikutuksia opintotukiajan riittävyyteen.

Lue lisää: à Ministeri Hanna Kosonen ”Opintotuki joustaa poikkeusolosuh teissa”: minedu.fi à kela.fi/opiskelijat > Koronan vaikutukset opiskelijoiden etuuksiin à kela.fi > henkilöasiakkaat > toimeentulotuki > toimeentulotuki koronatilanteessa à kokokassa.fi > Edellytykset ansiopäivärahalle à kokokassa.fi > Työttömyyskassan jäsenyys

Tradenomi 33

Unirytmi kuntoon kesällä Jokaisella on yksilöllinen, luontainen vuorokausirytmi, mutta siihen voi myös vaikuttaa. Kesällä ja lomalla voi treenata unirytmin kuntoon – tai ainakin huolehtia, ettei se nyrjähdä liikaa arkirytmistä. TEKSTI Anne Penttilä KUVA iStock

1 Ihminen on ”päiväeläin” SISÄSYNTYINEN vuorokausirytmimme

määrää, että vireystilamme on korkeim millaan päivällä ja matalimmillaan yö aikana. Sen voi huomata esimerkiksi siitä, että valvotun yön jälkeen vireystila alkaa kohota siihen aikaan, kun tavalli sesti heräisi. Vireystilaa ja elimistön mui takin sisäisiä rytmejä tahdistaa aivojen sisäinen kello. Häiriöt vuorokausiryt missä vaikuttavat haitallisesti elimistön muihinkin rytmeihin ja terveyteen.

2 Geenit ja ikä vaikuttavat: ilta- vai aamuvirkku PERIMÄ ohjailee pitkälti sitä, onko ihminen

ilta vai aamuvirkku, vai siltä väliltä. Tut kitusti suurin osa meistä menee luonnol lisen rytminsä johdattamana nukkumaan kello 22–24 ja herää aamulla kuuden ja yhdeksän välillä. Iltatyypit ovat vireim millään iltaisin ja aamutyypit puolestaan aamuisin. Ikäkin vaikuttaa, ja murrosikä siirtää yleensä vireyshuippua lähemmäs iltaa. ”Iltavirkkuus” on yleensä vahvim millaan noin 20 vuoden iässä.

3 Unirytmiä voi opetella NUKAHTAMINEN edellyttää, että päivän

aikana on kertynyt riittävästi unipai netta. Illan unipaineen taso riippuu siitä, mihin aikaan on herätty aamulla, ja pit kät päiväunet heikentävät illan unipai netta. Säännöllisyys on siis tärkeää. Jos mahdollista, heräämis ja nukkumaan menoajoissa ei saisi olla tuntia suu rempaa vaihtelua arki ja vapaapäivien välillä. Lomalla tietysti on ihana nukkua pitkään. Jos unirytmi kuitenkin siirtyy lomalla paljon, jopa yli kahdella tunnilla, sitä voi alkaa siirtää arkiasentoon viik koa ennen loman loppua varttitunnilla per päivä. Herääminen ajastetaan herä tyskellolla ja nukkumaanmenoa aikaiste taan vastaavasti.

4 Vältä nukahtamista estäviä asioita VAIKKA unipainetta tuntuisikin kertyneen

mukavasti päivän aikana, tietyt asiat häi ritsevät nukahtamista. Vaikutukset ovat yksilöllisiä, mutta useimpien kannat taa vältellä seuraavia asioita pari tun tia ennen suunniteltua nukkumaanme noaikaa: kova liikunta, kirkas valo lait teista tai muuten somen seuraaminen sekä raskas ja rasvainen ruoka. Säännölli seen ruokarytmiin kuuluva kevyt iltapala on tarpeen. Kofeiinia kannattaa välttää jo alkuiltapäivän jälkeen. Alkoholi saattaa helpottaa nukahtamista, mutta se heiken tää unen laatua ja lyhentää unen kestoa.

à Vinkit antoi erikoispsykologi Heli Järnefelt, yksi

Työterveyslaitoksen Työikäisten unettomuuden hoito -oppaan kirjoittajista.

34 Tradenomi

Tradenomit henkilöstö

Yleisjohto Sari Niemi Toiminnanjohtaja puh. 050 562 4869

Sinikka Strömmer Työsuhdejuristi puh. 020 155 8808

Suvi Kautto Johdon assistentti puh. 020 155 8805

Palvelut

Vaikuttaminen

Tomi Kouva Asiakaskokemusjohtaja puh. 020 155 8813

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tradenomi.fi

Tradenomit www.tradenomi.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä.

Ville-Veikko Rantamaula Edunvalvontajohtaja puh. 020 155 8804

Jori Karjalainen Kehityspäällikkö, aluetoiminta puh. 044 555 2638

Toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16

Elin Blomqvist-Valtonen Erityisasiantuntija perhevapaalla

Aleksi Rankka Projektipäällikkö puh. 045 651 3026

Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tradenomi.fi

Sanna Frisk Erityisasiantuntija puh. 050 532 9070

Anna Sirviö-Hautala Kehityspäällikkö perhevapaalla

Henna Hirvonen Erityisasiantuntija, koulutus- ja työllisyyspolitiikka puh. 040 768 1365

Pilvi Nybom Kehityspäällikkö Puh. 040 567 5034

Joonas Kopra Erityisasiantuntija puh. 050 407 4876

Julia Laurén Erityisasiantuntija perhevapaalla

Lakiasiat Niina Riipinen Lakiasiainjohtaja, tiiminvetäjä puh. 020 155 8801

Katriina Matinhelmi Erityisasiantuntija, palkka- ja työttömyysturva-asiat puh. 020 155 8807

Viivi Osala Työsuhdejuristi perhevapaalla

Tomàs O´Shaughnessy Työsuhdejuristi puh. 020 155 8811

Päivi Tenhunen Palvelukoordinaattori puh. 020 155 8812 Eemeli Rajala Opiskelijatoiminnan asiantuntija, Tradenomiopiskelijoiden toiminnanjohtaja puh. 040 756 5644 Sampo Riikonen Sampo Riikonen Opiskelija-asiantuntija puh. 050 5644 947

Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tradenomi.fi Työsuhdeneuvonta ja lakipalvelut: lakiasiat@tradenomi.fi Työttömyysturvaneuvonta: tyottomyysturva@tradenomi.fi Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tradenomi.fi Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13. Asiakaspalvelupiste palvelee ajanvarauksella. Ajan voi varata itse ajanvarauskalenterista. kokokassa.fi

Viestintä Anu Väätäjä Viestintäjohtaja, päätoimittaja puh. 020 155 8802

Maarit Laakso Viestintäpäällikkö puh. 040 350 5975

Helna Luoto Viestintäkoordinaattori puh. 050 476 1194

Tradenomi 35

KATI –

JOHTAMISEN TÄYDENNYSKOULUTUSOHJELMA KATI-ohjelmilla on pitkät perinteet työelämässä toimivien ja käytännön johtamis- ja esimiestyötä tekevien osaamisen kehittämisessä.

Johtajuus on määrätietoista kehittymistä

KATI 16 antaa sinulle kattavat tiedot ja taidot nykyaikaiseen johtamiseen ja liiketoiminnan uudistamiseen. Lisäksi saat uusia yhteistyömahdollisuuksia sekä ideoita organisaation ja henkilöstön kehittämiseksi. HAE NYT!

» Alkaa Helsingissä alkuvuodesta 2021 » Kesto noin 2 vuotta » Laajuus 75 op » Suoritetaan työn ohessa » Sopii osaksi KTM-tutkintoa » Haku 15.10.2020 mennessä

KATI 16 -ohjelman teemat:

» Strateginen johtaminen » Organisaation uudistuminen » Johtamistaidot ja HRM

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISET lut.fi/kati16 Nina Kykkänen, koulutuspäällikkö nina.kykkanen@lut.fi puh. 040 766 7987

LUT-täydennyskoulutus tarjoaa monipuolisia koulutuspalveluja yrityksille ja yksilöille: asiantuntijaohjelmia, moduuleja sekä yrityskohtaisesti räätälöityjä koulutuksia. Koulutukset pohjautuvat LUT-yliopiston tutkimukseen ja osaamiseen – tekniikkaa ja taloutta yhdistäen.

Tradenomi 2/2020

Articles inside

Pääkirjoitus

Missä kehitettävää, siellä Armi