2 minute read

Talk Magazine 2024 | Tekoäly kehittää kriittistä ajattelua ja osoittaa ihmisen luovuuden

Espanjankielinen opiskelija palautti erinomaisia esseevastauksia suomeksi. Hän osoitti niillä syvällistä asian ymmärrystä ja analyysiä. Hän oli käyttänyt tekoälyn tuottamaa käännösohjelmaa. Sekä opiskelija että opettaja kommunikoivat äidinkielellään, ja se antoi mahdollisuuden vivahteikkaaseen analyysiin, jota ei olisi tapahtunut englanniksi. Tämä on hieno esimerkki siitä, että tulevaisuus on jo täällä.

Teksti | Johanna Ailio, media-alan lehtori

Olen SINCOE-hankkeen (Supporting Innovation Competence Development in Online Education) pilottiopintojaksolla opettanut ja rohkaissut journalismin opiskelijoita käyttämään ChatGPT-kielimallia apunaan ainakin seuraavilla tavoilla:

› Lukihäiriöinen opiskelija tarkistaa kielensä sen avulla.

› Jos ideointi takkuaa, tekoälyltä voi pyytää listan ajatuksista.

› Tekoäly auttaa myös jutun rakenteen kehittelyssä ja erilaisten haastateltavien keksimisessä.

Olen demonstroinut opiskelijoille luokan edessä kollegan kanssa haastattelun muuntamista suoraan jutuksi niin, että Wordin sanelin kirjoittaa haastattelun reaaliaikaisena tekstiksi, jonka syötän sellaisenaan tekoälylle. Annan sille sitten komennon kirjoittaa esimerkiksi 500 sanan journalistinen juttu, jossa se käyttää suoria lainauksia haastateltavalta. Juttu syntyy alle minuutissa.

Tekoäly kriittisen ajattelun ja luovuuden kehittämisessä

Kun sitten luemme ChatGPT:n reaaliaikaisesti tuottaman artikkelin, huomaamme, että kielimalli ei luo mitään uutta. Sen tekemä journalistinen juttu on lattea mutta siisti.

Tekoäly ei vie luovan toimittajan työtä, kuten ei Wikipedia vienyt tutkivien journalistien tai Google tieteentekijöiden. Ne ovat apuohjelmia.

Tekoäly myös keksii lauseita haastateltavan sanomiksi. Tämä on ehdottomasti journalismin eettisiä periaatteita vastaan. Sen osoittaminen käytännössä toivottavasti kirkastaa opiskelijoille, kuinka tärkeätä on suhtautua kriittisesti kaikkeen kielimallin tuottamaan.

SINCOE-hanke

Hanke kuuluu Käytäntölähtöinen pedagogiikka -tutkimusryhmän toimintaan

This article is from: