METSÄHOMMISSA RIISTATIHEIKKÖ
Suojaa ja ravintoa Riistatiheikkö tukee metsän monimuotoisuutta. Pienellä vaivalla saat mieluisan elinympäristön linnuille ja nisäkkäille – ja iloisen mielen itsellesi. TEKST I J A K UVAT M A R K K U P U L K K IN E N
1
Jätä osa raivaamatta Riistatiheikkö on metsänkäsittelyssä säästettävä puuryhmä, jonka koko voi vaihdella muutaman puun ryhmästä 1–2 aariin. Se perustetaan yleensä taimikon perkauksen tai harvennushakkuun ennakkoraivauksen yhteydessä. Riistatiheikköön jätetään erikokoista ja monilajista puustoa. Mieti raivatessasi, mitkä puuryhmät voisi jättää eläinten suojapaikoiksi. Muutaman puun ryhmäkin riittää. Alikasvoskuusista muodostuu varttuneeseen metsään usein luontaisia tiheikköjä. Riistatiheikköjä voi jättää myös uudistushakkuun ennakkoraivauksessa.
2
Suosi kosteita paikkoja Riistatiheikölle löydät usein luontaisen paikan kosteasta painanteesta tai ojan reunalta. Muita sopivia paikkoja ovat esimerkiksi korvet, peltojen reunavyöhykkeet, leppä- ja haaparyhmät, kallioiden laiteet sekä kiviset tai muut hankalasti hakattavat maastokohdat. Tiheikköjä kannattaa sijoittaa myös taimikkokuvioiden reunoille.
3
Riistatiheikkö sopii kuusikkoon Kuusi on riistatiheikköjen tärkein puulaji, sillä sen maahan asti ulottuvat oksat tarjoavat hyvää suojaa monille eläimille. Erityisesti kanalinnut, kuten riekko, teeri ja pyy, etsivät suojaa tiheiköistä. Niissä viihtyvät myös jänikset ja muu pienriista. Talvisin riistatiheikköön johtavat usein peurojen ja hirvien jäljet. Tiheiköstä saattaa löytyä myös pikkulinnun pesä. 24 – METSÄN HENKI 4/21
Metsuri Timo Eronen tekee riistatiheikköä harvennushakkuun ennakkoraivauksen yhteydessä UPM:n metsään Tohmajärvellä.
