Vapaa-ajan Kalastaja - Hauen vertikaalijigaus

kalastaja VAPAA-AJAN

HAUEN VERTIKAALIJIGAUS Vastustamaton menetelm채 siiman molemmissa p채iss채

JIGAUS

◗ TEKSTI JA KUVAT: OLLI SAARI

Hauen vertikaa Vastustamaton menetelmä siiman Saapuessaan Suomen vesille vertikaalijigausta mainostettiin uutena kuhankalastusmuotona. Silmien yläpuolelle hallitusti tarjoiltu kumiviehe kirvoittaa iskuun kuitenkin myös hauen. Kalojen koko yhdistettynä pyyntitavan piinaavaan jännitykseen voivat tehdä lähtemättömän vaikutuksen.

◗ Vertigaalijigaus sopii kuhan lisäksi myös hauelle.

◗ Jigauksella on mahdollisuus päästä kymppikerhoon.

aalijigaus molemmissa päissä

Veneen alta vertikaalijigiin napanneilla hauilla riittää virtaa.

◗ ◗Kaikuluotaimen ominaisuuksien opettelu kannattaa.

◗ Vaihtoehto myös lahtien syvemmät ◗ Kalastaselkävesien hauen kalastukseen. keskiosat.

JIGAUS Vertikaalijigin huijaama.

Hauki keskellä pikkukalaparvea.

Hauki seuraa ”pakenevaa” jigiä korkealle väliveteen ennen tärppiä.

KAIKULUOTAIMEN KÄYTTÖ

YHTEISTYÖTÄ KAIKULUOTAIMEN KANSSA Väliveteen ilmestynyt hauki ei kauaa epäröi ennen jigiin kiinni lyömistä.

Kaikuluotaimien käytön ja ominaisuuksien opetteluun kannattaa käyttää aikaa. Herkkyyden ja häiriönpoiston vaikutukset kannattaa opetella ensi kädessä. Luotaimen tulisi mieluummin piirtää liikaa kuin liian vähän informaatiota. Sen jälkeen voi kokeilujen, virheiden ja onnistumisten myötä oppia, miten oma kaikuluotain välittää tiedot veneen alle osuvasta petokalasta. Tätä tulkintaa helpottaa suuresti, kun oppii tarkastelemaan kalakaarien paksuutta höystettynä

harmaa- tai värisävyjen tuomalla lisäinformaatiolla.

Veneen nopeudella on myös keskeinen merkitys kaiun kykyyn piirtää kuvaa alla kiitävästä maailmasta.

Moni suurkala onkin epäilemättä tullut tuomittua ”alamittaiseksi” ja jäänyt kokonaan kalastamatta liian suuren etsintänopeuden takia. Syvyyden vaihtelut ja vain osittain kaiun keilaan osuvat kalat takaavat sen, ettei luotaimen ymmärtäminen ole parhaimmillaankaan idioottivarmaa.

Tämä kaiun keilaan vain osittain osunut väliveden suurhauki olisi jäänyt monelta kalastamatta.

◗ Luotaimen tulisi mieluummin piirtää liikaa informaatiota.

◗ Lyhyt kalastusaika, mutta korkea tärppivarmuus.

run remakka oli välitön, kun epäuskottava etukäteisvaroitus muuttuikin todeksi ja hienoksi väsytykseksi. Kokeneena vapamiehenä kaveri löysäsi kiireesti jarrua ja myötäili yllätetyn isomuksen laajoja liikkeitä.

Hetken kuluttua saimme kalan haaviin ja otimme siitä parit valokuvat. Yli 110 senttiä pitkän suurhauen vapautettuamme heitimme ylävitoset ja pyyntimenetelmä oli saanut lumoihinsa uuden harrastajan. Sitten kuuluikin ujo kysymys: ”Joko etsitään seuraava kala?”

Vaihtoehto uistelulle

Aloittelevan vertikaalikalastajan on oltava alusta saakka valmiina suurhauen tärppiin.

T

arjosin kaverilleni mahdollisuutta kokeilla hänelle uutta kalastusmuotoa, suurhauen vertikaalijigausta. Aiemmista reissuista oppineena hän tiesi tarjouksieni sisältävän ripauksen ylisuuria hehkutuksia, mutta olevan samalla mahdollisuus ennen kokemattomiin elämyksiin. Reissu lyötiin lukkoon seuraavalle päivälle ja lupauduin tuomaan kaiken tarvittavan mukanani eväitä ja keliin sopivia vaatteita lukuun ottamatta.

Kaikuluotain kertoo kalasta Oletetulle kala-alueelle päästyämme viritimme välineet valmiiksi. Siiman jatkeeksi kiin-

◗ ◗Pikkukalaparvien lähellä kannattaa kalastaa.

nitimme perustyökalut isojen haukien huijaamista varten, noin 20 senttimetriä pitkät kirkaskylkistä saaliskalaa muistuttavat jigit. Aloitimme määrätietoisen kaikuluotaimen tuijottamisen samalla, kun minä ohjailin venettä mutkitellen eteenpäin. Kaveri oli valmiina pudottamaan jigin veteen heti, kun luotaimen näyttö ilmoittaisi alla olevasta kohdekalasta.

Malttamaton vapamies meinasikin reagoida liki jokaiseen kaikuluotaimeen ilmestyneeseen kalaan. Minä kuitenkin tuomitsin ne tarjottavaa viehettäkin pienemmiksi silppukaloiksi.

Aikaa kului ja eväät maistuivat. Kun kaverini valppaus oli jo hivenen hiipunut, piirtyi ruu-

dulle vihdoin suuren kalan läsnäolosta kertova kalakaari. Kielsin kaveria pudottamasta jigiä, ennen kuin saisin ohjattua veneen uudelleen suoraan kalan yläpuolelle. Kalasta piirtyvä paluukaiku kasvoi kasvamistaan ja kala näyttikin olevan monta metriä pohjan yläpuolella, vain neljä metriä veneen alapuolella. Kaveri kuunteli opastustani ja laski kädet täristen jigin kiireesti veteen, metrin verran kalan yläpuolelle.

Ehdin nähdä kaiusta, että kala kiinnostui välittömästi yllättävästä tarjoilusta ja huudahdin: ”Kohta lyö!”

Sekunti tästä ja hölmistyneen kalastajan vapa tärähti rajusti ja taipui ääriään mutkalle. Nau-

Suuret myös hauetlahtien löytyvätsyvemmät ◗◗ Kalasta keskiosat. usein välivedestä.

Kun puhutaan hauen kalastamisesta aavoilla vesillä, ajatellaan uistelun olevan ainoa järkevä kalastustapa. Vertikaalijigaus on kuitenkin varteenotettava vaihtoehto selkävesien krokotiilien jahtaamiseen. Toisin kuin uistellessa, käytetään vertikaalikalastuksessa valtaosa ajasta kalojen etsimiseen kaikuluotaimen avulla. Viehe pudotetaan pyyntiin vasta kohdekalan löydyttyä.

Varsinainen kalastusaika on siten lyhyt, mutta tärppivarmuus vastaavasti korkea. Kunhan vesipatsaalla on korkeutta edes muutama metri, haastaa vertikaalijigaus tehokkuudellaan perinteisen vaapun vetämisen. Pyyntimuoto vaatii kalastajalta pitkää pinnaa, mutta voi palkita ruhtinaallisesti. Parin kolmen kilon hauet tarjoavat jo mehukkaita taisteluita, puhumattakaan niistä yli metrisistä.

Sokkona tai täsmänä Pikkukalaparvien löytäminen ja kalastaminen niiden lähellä on usein onnistuneen haukipäivän tae. Ahvenista ja kuhista poiketen hauet väijyvät monesti

JIGAUS myös keskellä saaliskalaparvia.

Varsinkin syksyllä on menestyksekästä ohjailla sähkömoottorilla venettä hitaasti valtavien särkikalaparvien päällä ja uittaa jigiä parven seassa tai sen alapuolella. Tiiviistä kalamassasta voi olla vaikea kaikuluotaimella havaita itse hauen olinpaikkaa, mutta se kyllä kertoo olemassa olostaan tukevalla tärpillä.

Pikkukalaparvien ollessa kateissa, löytää kaikuluotaimen avulla hauen usein makoilemasta lähellä pohjaa tai varsinkin suurikokoisen hauen välivedestä. Vene on saatava pysähtymään tai ohjattua takaisin kalan yläpuolelle mahdollisimman nopeasti, sillä varsinkin välivesiveijarit ovat usein liikekannalla. Jos tällaisen yksilön yläpuolelle pääsee jigin tarjoilemaan täsmäiskuna, on tärpin todennäköisyys korkea.

Yleensä luotaimen näytöltä ehtii vain hätäisesti havaitsemaan kalan äkillisen spur-

Kesäinen suurhauki matkalla omaan elementtiinsä.

VÄLINEET

HAUEN EVÄÄT Kuhan pyynnistä tutut 12-18 -senttiset jigit ovat myös hauelle taattua peruskalustoa. Suurempienkaan häntien kokeilua ei kannata arastella, sillä hauki tunnetusti kelpuuttaa ravinnoksi isokokoista evästä. Jigien pyrstömalleja tai ottavimpia värejä on tässä turha pyrkiä laittamaan paremmuusjärjestykseen, koska ne ovat vesistökohtaisia ja vaihtelevat myös haukien aktiivisuuden mukaan.

Delfiinipyrstöinen jigihäntä on kuitenkin oiva perustyökalu kokeiltuna sekä luomu- että ärsykeväreissä. Toisinaan myös voimakaspotkuiset lapiopyrstöiset hännät voivat olla päivän juttu.

30-40 gramman painoiset jigipäät ovat hyvä yleisvalinta, mutta isoimpien häntien kanssa voi joutua käyttämään kasvavan vedenvastuksen takia raskaampiakin.

Hauen kidan suuresta koosta johtuen riittää, kun isoihinkin jigeihin virittää pääkoukun lisäksi vain yhden kolmihaaraisen lisäkoukun jigin ylä- tai alapuolelle.

Kalastajan on syytä varautua haukien käsittelyyn jo etukäteen. Veneestä on löydyttävä riittävän isokoinen kumihavaksinen haavi. Se ei vaurioita kalan limapintaa, eivätkä irrallaan olevat koukut sotkeudu siihen pahasti.

Koukkujen irrottamiseksi terävien hampaiden keskeltä

Pitkät (17–25 cm), mutta matalarunkoiset jigit ovat suurhauen herkkua.

on käsien ulottuvilla syytä pitää pitkävartiset pihdit. Irrotusoperaatio on lisäksi helpompaa ja nopeampaa, mikäli käytetyt koukut ovat väkäsettömiä.

◗ Delfiinipyrstöinen jigihäntä on perustyökalu.

◗ Hyrräkelalla on helpompi hallita pyyntisyvyyttä.

tin pystysuuntaan, kun vapa jo taipuu. Suuremmat hauet ovat liikkeissään kuitenkin verkkaisempia. Aktiivisenkin kalan tärppiä edeltää usein piinallinen viive, jolloin kalastajan hermot punnitaan.

Syksyisin hauet sietävät toistensa läsnäoloa varsin hyvin.

Niitä saattaa olla useita kerääntyneenä pienelle alueelle. Niinpä saaliskalaparvien seassa kalastaessa tai yksittäisiä kalakaaria etsittäessä saattaa tärppiväli venyä, kunnes kalastaja lopulta osuu haukitihentymään ja varsinaiseen tärppi-ilotulitukseen.

Huonon syönnin aikaan tai jigin värin ollessa pahasti pielessä, ei tärppi ole itsestään selvyys.

Usein hauki kuitenkin osoittaa orastavan kiinnostuksensa lähtemällä seuraamaan jigiä. Sopi-

van varovaisella jigin nostolla ja väristyksillä tai vaihtoehtoisesti uittoliikkeen lopettamisella kokonaan voi epäilevämmänkin hauen saada viimein huijattua iskuun.

Mikäli tämäkään ei auta, kannattaa jigi kelata kiireesti ylös ja vaihtaa toiseen. Tässä vaiheessa hauki on tosin yleensä jo kadonnut pysyvästi kaikuluotaimesta ja etsintä on aloitettava alusta.

Kalusto kehukalan kestäväksi Hauen vertikaalikalastukseen soveltuvat likimain samat kalastusvälineet kuin vauraalle kuhallekin. Pyyntimuotoa ensimmäistä kertaa kokeilevat yrittävät monesti tulla toimeen haspelikelojen kanssa. Mahdo-

Uusi väri 174 glow

tonta se ei ole, mutta hyrräkelan avulla on vieheen pyyntisyvyyttä huomattavasti helpompi kontrolloida.

Mikäli käytössä ovat maxiluokan jigit ja tavoitteena suurhauet, ei hieman paksumpien kuitusiimojen (0,12-0,18 mm) ja jäykempien vapojen käyttö ole pahitteeksi. Pääsiiman jatkeeksi on ehdottomasti liitettävä jotain hauen hampaita kestävää perukemateriaalia. Metalliperukkeiden ohella myös paksu fluorocarbon (0,6-1 mm) on käypäinen vaihtoehto, mutta silloin on perukkeen kunto syytä tarkistaa jokaisen kalan jälkeen. Jarrua kannattaa löysätä heti tärpin jälkeen, sillä suoraan veneen alta tällänneellä isomuksella on taatusti menohaluja. l

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö SVK on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 530 seurassa toimii yhteensä noin 43 000 kalastuksen harrastajaa.

SVK:n JÄSENEKSI – VAIN 40 € VUOSI!

LIITY NYT! SAAT SUOMEN PARHAAN KALASTUSLEHDEN

kalastaja VAPAA-AJAN

:N ja paljon muita RAHANARVOISIA JÄSENETUJA!

JÄSENEDUT l LIITTYMISLAHJANA erikoisvärinen Jesse-vaappu l JÄSENLEHTI Vapaa-ajan Kalastaja ilmaiseksi (6 nroa vuodessa) l pääsy vain jäsenille olevalle Extranet sivustolle, josta löydät Vapaa-ajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta l Perhokalastus-lehti 5 nroa/vuosi alennettuun hintaan l Viking Lineltä alennukset ryhmä- ja vapaa-ajanmatkoista l Teboilista Teboil-maksuaikakortilla alennus bensiinistä 2,5 snt/l, dieselöljystä 2,5 snt/l, 10 % voiteluaineista ja 5 % nestekaasusta l Paljon muita etuja mm. kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen.

Lisää tietoa jäseneduista SVK:n sivuilta www.vapaa-ajankalastaja.fi

LIITYN SVK:n jäseneksi

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry maksaa postimaksun

Nimi

Tunnus 5001884

Lähiosoite

00003 VASTAUSLÄHETYS Postiosoite Puhelin Sähköposti

LIITY JÄSENEKSI NETISSÄ: www.vapaa-ajankalastaja.fi

Syntymäaika

✁ Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi.