Merilohen uistelu Suomessa vuonna 2022

MERILOHEN UISTELU Suomessa vuonna 2022

Sisällys

Lohi ITÄMEREN ALUEELLA

Merilohi lisääntyy Itämereen laskevissa jokivesistöissä, tuottoisimpien lohijokien sijaitessa Itämeren pohjoisosissa Ruotsissa ja Suomessa.

PARRI : lohen jokipoikanen

SMOLTTI : joesta mereen vaeltava lohenpoikanen

Lohi kutee nousua seuraavan syksyn aikana ja mädistä kehittyy poikasia seuraavana keväänä. Lohenpoikaset (parrit) viettävät joessa 2-3 vuotta, minkä jälkeen ne lähtevät syönnösvaellukselle (smoltti) Itämerelle noustakseen meressä vietetyn (1-5 vuotta) ajan jälkeen kutemaan takaisin synnyinjokeensa.

Itämeren alkuperäisistä, noin 100 lohijoesta, luonnontuottoa esiintyy enää noin 40 joessa. Itämeren lohijoista suuri osa on tuhottu patoamalla. Osassa nykyisiä lohijokia kannat ovat uhanalaisia tai vaarantuneita. Kohtuullisen hyvin voivia lohikantoja löytyy edelleen muun muassa Tornion-Muonionjoesta.

Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT

Lohen kalastuksen

OHJAUS M

erilohi on kalalaji, jonka kaupallista kalastusta Itämerellä säädellään kiintiöillä. Vuodesta 2022 alkaen Euroopan Unionin asetus on koskenut myös lohen vapaa-ajankalastusta.

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) on ilmaissut huolensa Itämeren jäljellä olevien luonnonlohikantojen tilasta erityisesti Baltian maiden osalta. Ongelmana on muun muassa eri lohikantojen valikoimaton sekakantakalastus, joka vaarantaa myös uhanalaisia heikkotilaisia lohikantoja. ICES:n mukaan Itämeren pääaltaalla harjoitettava lohen kaupallinen sekä vapaa-ajan sekakantakalastus olisi kokonaan lopetettava heikkojen jokikantojen suojelemiseksi. ICES katsoo kuitenkin, että nykyistä kohdennettua kalastusta, jota harjoitetaan Pohjanlahden ja Ahvenanmeren rannikkoalueilla, voitaisiin jatkaa lohen kesävaelluksen aikana.

Myös Itämeren suojelukomissio (HELCOM) on kiinnittänyt huomiota Itämeren luonnonlohikantojen osin heikkoon tilaan.

Yhtymäkohtia Itämeren loheen on myös EU:n luonto-, vesipuite- ja meristrategiadirektiiveillä. Suomeen on laadittu Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia 2020 Itämeren alueelle (Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.2014).

Euroopan komissio antaa vuosittain ehdotuksen tulevan vuoden kalastusmahdollisuuksista Itämerellä (ml. lohen kokonaiskiintiöistä). Sen perusteella EU:n neuvosto vahvistaa niitä koskevan asetuksen. Suomen kannan määrittely komission ehdotukseen tehdään valtioneuvoston kalastusjaostossa (EU 17), EU-ministerivaliokunnassa ja eduskunnassa. Itämeren alueen EU-maiden yhteenlaskettu kalastuskuolevuus/kiintiöt lohelle vuosina 2022 ja 2023 ovat Suomenlahdella 9455 ja muualla Itämerellä 63 811 lohta.

Lohen vapaa-ajankalastuksen SÄÄNNÖT

Aiemmin Euroopan komission antamat määräykset lohen kalastukseen ovat koskeneet vain kaupallista kalastusta, mutta vuodesta 2022 alkaen ne koskevat myös vapaa-ajankalastajia. Määräyksillä on vaikutuksia lohen vetouisteluun erityisesti Pohjanlahdella ja Ahvenanmaalla. Merilohen uisteluun asetettiin ajallisia ja alueellisia määräyksiä sekä aiempaa tiukempaa päiväkohtaista saaliskiintiöintiä. Kokonaiskiintiötä vapaa-ajankalastukselle ei ole asetettu.

ITÄMERELLÄ LOHEN VAPAA-AJANKALASTUKSESSA yhtä kalastajaa kohti saadaan saada ja ottaa saaliiksi enintään yksi rasvaeväleikattu lohi päivässä

Edellä mainitun lisäksi, lohen virkistyskalastus on sallittua 1 päivästä toukokuuta 31 päivään elokuuta leveyspiirin 59° 30° N pohjoispuolella alueilla, jotka sijaitsevat enintään neljän meripeninkulman etäisyydellä kartan perusviivasta (sisäisten aluevesien ulkoraja) Suomessa näille alueille on asetettu kahden lohen päiväkiintiö

SUOMENLAHDELLA LOHTA KALASTETAAN kansallisen säätelyn mukaan, jolloin saaliskiintiö on kaksi lohta päivässä kalastajaa kohden

KAIKKI SAALIIKSI OTETUT LOHET on tuotava maihin kokonaisina

LISÄKSI VUODESTA 2023 LÄHTIEN ITÄMEREN PÄÄALTAALLA , ja yli neljän merimailin etäisyydellä perusviivasta virkistyskalastajan on lopetettava lohen kalastus loppupäivän ajaksi sen jälkeen, kun hän on saanut saaliiksi ensimmäisen rasvaeväleikatun lohen .

TORNION-MUONIONJOESSA SAALISKIINTIÖ vapaa-ajankalastajalle on yksi lohi vuorokaudessa, ja lakisääteistä säätelyä tiukempia rajoituksia on asetettu muillekin lohijoille

VALMISTEILLA ON MYÖS KALASTUSLAIN UUDISTUS tiettyjen kalalajien, kuten lohisaaliin raportointivelvollisuudesta Saalisilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvat kalalajit nimetään kalastusasetuksessa, ja uusien määräysten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2024 alusta .

Lohenuistelun TILASTOINTI

Tieto merilohen uistelusta ja saaliista on nykyisin hyvin vähäistä. Ammattikalastajien saalis tiedetään kohtuullisen hyvin, mutta vapaa-ajankalastuksen osalta arviot perustuvat lähinnä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön vuonna 2019 julkaisemaan Merilohen Uistelu -selvitykseen (koskee vuoden 2017 uistelua) sekä Luonnonvarakeskuksen (Luke) vapaa-ajankalastusselvityksessä saatuihin lukuihin.

Nyt käsillä oleva selvitys tehtiin, jotta saataisiin tarkempaa tietoa vapaa-ajankalastuksen lohisaaliista Suomessa vuonna 2022, uistelun määrästä sekä uusien määräysten vaikutuksesta uisteluun. Tietoa lohisaaliista tarvitaan muun muassa lohikantojen hoitosuunnitelmia laadittaessa ja lohen kalalastus- ja kiintiöneuvotteluissa.

Selvitys on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön myöntämillä kalastonhoitomaksuvaroilla.

KYSELY

Lohta uistellaan avomerellä pääosin yleiskalastusoikeuksien turvin. Uistelijoiden yhteystietoja ei löydy esimerkiksi luvanmyynnin rekistereistä, joten suoraan merilohen uistelijoille kohdennetun kyselyn tekeminen on haasteellista.

Sosiaalisen median eri kanavat ovat koonneet erikoistuneita harrastajia yhteisiin ryhmiin, ja sitä kautta kalastuksen eri muotoihin erikoistuneita harrastajia on mahdollista tavoittaa.

KYSELYN TOTEUTTAMINEN

Tämä selvitys tehtiin pääosin hyödyntämällä sosiaalista mediaa sekä Selkämeren lohenuistelijoiden keskusteluryhmää WhatsAppissa. Pyyntö kyselyyn vastaamiseen julkaistiin Facebookin suljetussa Merilohen uistelijat- ja Kalastajat -ryhmässä sekä SVK:n omilla Facebook-sivuilla.

Kysely oli avoinna 12.9.– 30.9.2022.

Keskusteluryhmään sekä uistelijoiden WhatsApp-viestiryhmään liitettiin pyyntö jakaa kyselyä edelleen lohenuistelua harrastaville. Tavoitteena oli saada mahdollisimman moni harrastaja vastaajaksi. Kyselyä julkistettaessa mukaan liitettiin tieto, miten vastaaminen hyödyttää lohenuistelun harrastajia.

Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin Nordic Sports Finlandin lahjoittama laadukas lohen uisteluun soveltuva kela-vapayhdistelmä.

Vastaaminen tapahtui Google Formsin sähköiselle lomakkeelle.

TÄRKEÄÄ!

Toivottavasti mahdollisimman moni venekunta käy vastaamassa kyselyyn. Vastanneiden kesken arvotaan lohen uistelijan kela-vapasetti!

Suomen Vapaa-ajankalastajat toteuttaa lohenuisteluselvityksen Selvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa lohenuistelun saaliista ja uistelun sijoittumisesta rannikollamme Kyselyssä selvitetään myös uistelijoiden rahankäyttöä harrastukseensa sekä vuonna 2022 voimaan tulleiden uusien kalastusmääräysten vaikutusta merilohen uisteluun .

Tietoa tarvitaan mm lohiasetukseen sekä lainsäädäntöön liittyvissä neuvotteluissa

Vastaaminen kestää noin kymmenen minuuttia Vastauksia toivotaan venekunnittain kipparilta (tai yhdeltä venekunnan jäseneltä) .

KYSELYN JULKISTAMINEN SOSIAALISEN MEDIAN KANAVISSA:

VASTAUSLOMAKE

Merilohen uisteluselvitys vuonna 2022

Kiitos, että osallistut Suomen Vapaa-ajankalastajien toteuttamaan lohenuisteluselvitykseen. Kyselyssä selvitetään lohenuistelun saalista ja sijoittumista rannikollamme. Lomakkeella on kysymyksiä myös uistelijoiden rahankäytöstä sekä vuonna 2022 voimaan tulleiden uusien kalastusmääräysten vaikutuksesta merilohen uisteluun. Tietoa tarvitaan mm. lohiasetukseen sekä lainsäädäntöön liittyvissä

l Vastaajan nimi l Sähköposti (jos haluat osallistua palkintoarvontaan)

l Venekunnan vakituisen miehistön määrä kippari mukaan luettuna?

l Veneessä kaikkiaan kalastaneita henkilöitä kaudella 2022?

l Venekunnan uistelupäivien määrä alueittain? (Pohjanlahteen luetaan kuuluvaksi Saaristomeri, Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri).

Vastaa järjestyksessä: Pohjanlahti / Suomenlahti / Ahvenanmaa. Vastaus esim. 3 / 0 / 1

l Venekunnan saamien mitallisten lohien kappalemäärä alueittain kaudella 2022?

Vastaa järjestyksessä: Pohjanlahti / Suomenlahti /Ahvenanmaa. Esim. 3 / 1 / 0

l Montako saamistanne mitallisista lohista tuli niin sanotun neljän merimailin rajan ulkopuolelta?

Vastaa järjestyksessä: Pohjanlahti / Ahvenanmaa. Esim. 2 / 1

neuvotteluissa. Vastaaminen kestää noin kymmenen minuuttia. Vastauksia toivotaan venekunnittain kipparilta (tai yhdeltä venekunnan jäseneltä).

Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan laadukas lohenuistelijan kela/vapasetti (Rhino Power Wizard 240 cm 40-100 g vapa, Rhino TR 420 RH LC-kela sekä Rhino Trolling Cap – arvo 200 €).

l Jos venekuntanne vapautti alamitan ylittäviä lohia, niin montako lohta vapautitte?

Vastaa järjestyksessä: Pohjanlahti / Suomenlahti / Ahvenanmaa. Esim. 3 / 1 / 0

l Jos vapautitte lohia, niin mistä syystä? Voit valita useamman vaihtoehdon.

Vaihtoehtoina: Kiintiömme oli jo täynnä / Toiveissamme oli saada kiintiön puitteissa suurempi lohi / Kalaa ei saanut ottaa kyseiseltä kalastusalueelta / Vapautimme lohen vapaaehtoisesti / Muu:

l Venekunnan saamien alamitan ylittävien lohien kokonaispaino alueittain kaudella 2022? (Vastaus vain saaliiksi otettujen lohien osalta ja tasakiloille pyöristettynä).

Vastaa järjestyksessä: Pohjanlahti / Suomenlahti / Ahvenanmaa. Esim. 3 / 1 / 0

l Venekunnan saamien alamittaisten lohien kappalemäärä alueittain kaudella 2022?

Vastaa järjestyksessä: Pohjanlahti / Suomenlahti / Ahvenanmaa. Esim. 3 / 1 / 0

l Montako saamistanne lohista oli rasvaeväleikattu?

Ilmoita mukaan myös alamittaiset lohet.

Vastaa järjestyksessä: Pohjanlahti / Suomenlahti / Ahvenanmaa. Esim. 3 / 1 / 0

l Arvio venekunnan vuonna 2022 käyttämästä rahasummasta lohenuisteluun.

(Summaan mukaan luettuna matkakulut, majoituskulut, varustehankinnat sekä muut investoinnit ja suorat kulut uistelusta)

l Arvio trailerin, veneen, moottorin ja varusteiden kokonaisarvosta.

Lohen uistelun sääntelyä kiristettiin vuodelle 2022. Pohjanlahdella ja Ahvenanmerellä uisteluaika, jolloin saa ottaa saaliiksi 2 rasvaevällistä tai rasvaeväleikattua lohta, on rajattu touko-elokuulle. Yhden rasvaeväleikatun lohen päiväkiintiö on voimassa aina neljän merimailin rajan ulkopuolella sekä myös sen sisäpuolella syyskuun alusta huhtikuun loppuun. ➤

VASTAUSLOMAKE

Suomenlahdella saa kalastaa kuten ennenkin, ilman aika- ja aluerajoitusta ja kiintiö on 2 lohta vuorokaudessa.

l Vaikuttiko ajallinen rajoitus Pohjanlahdella ja Ahvenanmaalla venekunnan kalastukseen?

Vaihtoehtoina: Ei ollut vaikutusta / Vaikutti vähäisesti / Vaikutti kohtaisen paljon / Vaikutti paljon / En lähtenyt kalaan ollenkaan–erittäin suuri vaikutus / Muu:

Lohen uistelun sääntelyä kiristettiin vuodelle 2022. Niin sanotun neljän merimailin rajan ulkopuolelta Pohjanlahdella ja Ahvenanmaalla saa ottaa saaliiksi vuorokaudessa vain yhden rasvaeväleikatun lohen/ kalastaja. Lähempää rannikkoa saa ottaa saaliiksi

vuorokaudessa kaksi lohta/kalastaja touko-elokuun ajan.

l Ohjasiko tai rajoittiko niin sanottu neljän merimailin sääntö kalastustasi?

Vaihtoehtoina: Ei ollut vaikutusta / Vaikutti vähäisesti / Vaikutti kohtaisen paljon / Vaikutti paljon / En lähtenyt kalaan ollenkaan-erittäin suuri vaikutus / Muu:

l Jos uusilla säännöillä oli vaikutusta venekunnan kalastuksen määrään, niin kuinka kalastus muuttui?

(Vastaa kalastuspäivien lukumäärä ja lisääntyikö vai vähentyikö kalastus).

l Jos vaihdoitte kalastusaluetta uusien sääntöjen johdosta, niin mistä vaihdoitte ja minne kalastamaan?

l Miten uudet säännöt vaikuttivat kalastusmatkoihin, kalastusvälineisiin tai muihin lohen uistelun kuluihin käytettyyn rahamäärään?

Vaihtoehtoina: Ei ollut vaikutusta / Käytetyn raha määrä väheni / Käytetyn rahan määrä kasvoi

l Jos rahankäyttönne muuttui, niin kuinka monta euroa muutos oli?

l Miten venekuntanne koki kaikkiaan uudet määräykset?

Vaihtoehtoina: Ei ollut vaikutusta / Vähäinen vaikutus / Kohtalainen vaikutus / Suuri vaikutus / Kalastuksemme loppui-väheni erittäin paljon

l Vapaa sana. Mitä haluat kertoa lohen uisteluun liittyen?

TULOKSET

Kyselyyn vastasi 164 venekuntaa, joista muutaman vastaus oli liian puutteellinen tai sisälsi mahdot tomia lukuja. Tulosten laskentaan otettiin mu kaan pääosin 145 venekunnan vastaukset. Huomioon otettavaa on, että kyselyyn pyydettiin vastaamaan venekuntakohtaisesti.

Vastausajan päätyttyä tiedot siirrettiin Excel-lomakkeelle, jossa aineiston koostaminen tapahtui. Saalisestimaattien laskenta tehtiin OpenBUGS-ohjelmalla, jolla venekuntakohtaiset saalis- ja kalastusponnistustiedot sovitettiin todennäköisyysjakaumiin. Kyselyyn vastanneiden venekuntien keskimääräisten päiväsaalis- ja kalastusponnistusarvioiden laskennan merialueittain (todennäköisyysjakaumat fraktiileineen) sekä kyseisten arvioiden laajentamisen kattamaan myös kyselyyn vastaamattomien venekuntien saaliin tekivät Tapani Pakarinen ja Henni Pulkkinen Luonnonvarakeskuksesta.

Sanallisiin vastauksiin graafit saatiin suoraan Google Formsista.

KALASTUSPÄIVIEN MÄÄRÄ VENEKUNNITTAIN:

Kalastuksen ja saaliin määrä

Venekunnan kalastuspäivien määrä kaudella oli yleisimmin 3-12.

Estimoitu keskiarvo oli 7,4 kalastuspäivää kaudessa. Kalastuspäiviä kertyi keskimäärin Pohjanlahdella 6,6, Suomenlahdella 6,7 ja Ahvenanmerellä 7,8 uistelupäivää kauden aikana.

Uistelun määrä oli kaikilla merialueilla lisääntynyt hieman verrattaessa venekuntien uistelupäivien määrään vuoden 2017 selvityksessä (5,4 / 5,5 / 7,5).

Kaavio: Tapani Pakarinen, Luke

KALASTUSPÄIVIEN MÄÄRÄ JA PÄIVÄKOHTAINEN SAALIS:

Kalastustehokkuus on vaihdellut kalastuksen määrän mukaan. Kymmenen päivää tai sitä vähemmän uistelleet venekunnat ovat saneet suurimpia päiväkohtaisia saaliita, mutta myös lohia saamattomien osuus on ollut korkea tässä ryhmässä. Tämä on oletettavaakin, koska kalastuspäiviä on kertynyt vähän.

Yli 10 kalastuspäivää kalastaneille venekunnille saalista on tullut verraten tasaisesti, mutta myös tässä ryhmässä on saalista saamattomia venekuntia.

Oletettavaa olisi, että paljon lohta uistelevat olisivat taitavampia ja saisivat enemmän saalista. Toisaalta venekunnat, joille kertyy vähemmän kalastuspäiviä saattavat ajoittaa kalastuksensa kauden tuottoisimpaan ajankohtaan, jolloin saaliin saanti on todennäköisempää.

Venekuntien päiväkohtaiset estimoidut saaliit olivat Pohjanlahdella 0,2, Suomenlahdella 0,2 ja Ahvenanmerellä 0,3 mitan täyttävää lohta kalastuspäivän aikana.

Verrattaessa vuoden 2017 kalastukseen, saalista on tullut huonommin Pohjalahdelta (0,3) ja Ahvenanmaalta (0,51), mutta Suomenlahden (0,23) päiväkohtainen saalis on pysynyt suunnilleen samana.

Tulosten yhteenveto merialueittain

POHJANLAHTI

Vastanneista venekunnista Pohjanlahdella uisteli 82 venekuntaa. Näistä 14 venekuntaa oli käynyt kalastamassa myös Ahvenenmaalla.

Uistelupäiviä kertyi yhteensä 681 kappaletta.

Saaliiksi kokonaispyyntiponnistuksella tuli 159 mitallista lohta.

Lohien yhteispaino oli 632 kilogrammaa.

Lohien keskipaino oli 5,91 kilogrammaa (luvussa lohet, joiden paino oli ilmoitettu).

Pohjanlahdella venekunnat vapauttivat yhteensä 44 alamitan ylittävää lohta. Mitan täyttävien lohien vapautusosuus oli noin 28 prosenttia.

Alamittaisia lohia tuli saaliiksi 34 kappaletta.

Alamittaiset yksilöt mukaan laskien lohista noin 38 % oli rasvaeväleikattuja.

Alamitan ylittävistä lohista 46 % saatiin saaliiksi niin sanotun neljän merimailin rajan ulkopuolelta.

Saadakseen yhden lohen vaadittiin keskimäärin 4,3 uistelupäivää. Saalis/uistelupäivä oli 0,23 lohta.

Kaavio: Tapani Pakarinen, Luke

Kalastuspäivien määrä ja päiväkohtainen saalis

SUOMENLAHTI

Vastanneista venekunnista Suomenlahdella uisteli 46 venekuntaa. Näistä 20 venekuntaa oli käynyt kalastamassa myös Ahvenanmaalla.

Uistelupäiviä kertyi yhteensä 324 kappaletta.

Saaliiksi kokonaispyyntiponnistuksella tuli 67 mitallista lohta.

Lohien yhteispaino oli 456 kilogrammaa.

Lohien keskipaino oli 7,48 kilogrammaa (luvussa lohet, joiden paino oli ilmoitettu).

Suomenlahdella venekunnat vapauttivat yhteensä 10 alamitan ylittävää lohta. Mitan täyttävien lohien vapautusosuus oli noin 15 %.

Alamittaisia lohia tuli saaliiksi 13 kappaletta.

Alamittaiset yksilöt mukaan laskien lohista noin 49 % oli rasvaeväleikattuja.

Saadakseen yhden lohen vaadittiin keskimäärin 4,8 uistelupäivää. Saalis/uistelupäivä oli 0,21 lohta.

AHVENANMERI

Vastanneista venekunnista Ahvenanmerellä uisteli 54 venekuntaa, joista 34 venekuntaa oli joko Pohjanlahdella tai Suomenlahdella enimmäkseen kalastaneita, ja todennäköisesti vierailleet Ahvenanmaalla kevätkalastussesongin aikana.

Vastanneista venekunnista 2 kpl oli kalastanut kaikilla kolmella merialueella.

Uistelupäiviä kertyi yhteensä 446 kappaletta.

Saaliiksi kokonaispyyntiponnistuksella tuli 150 mitallista lohta.

Lohien yhteispaino oli 1259 kilogrammaa.

Lohien keskipaino oli 11,46 kilogrammaa (luvussa lohet, joiden paino oli ilmoitettu).

Ahvenanmerellä venekunnat vapauttivat yhteensä 2 alamitan ylittävää lohta. Mitan täyttävien lohien vapautusosuus oli noin 1 %.

Alamittaisia lohia tuli saaliiksi 7 kappaletta.

Alamittaiset yksilöt mukaan laskien lohista noin 25 % oli rasvaeväleikattuja.

Alamitan ylittävistä lohista 27 % saatiin saaliiksi niin sanotun neljän merimailin rajan ulkopuolelta.

Saadakseen yhden lohen vaadittiin keskimäärin 2,9 uistelupäivää. Saalis/uistelupäivä oli 0,34 lohta.

Tulosten yhteenveto kaikki merialueet yhteen laskettuna

Vastauksia kyselyssä on yhteensä 145 venekunnalta, joihin kuului vakituista miehistöä 311 henkilöä (ka. 2,05). Yhteensä aluksilla kauden aikana lohta kalastaneita henkilöitä oli 641.

Vastanneille kertyi yhteensä 1451 meripäivää.

Alamitan ylittäviä lohia tuli saaliiksi 376 kappaletta.

Saatujen lohien yhteispaino oli 2347 kg (luvussa lohet, joiden paino oli ilmoitettu).

Lohien keskipaino oli 8,44 kilogrammaa.

Alamitan ylittäviä lohia venekunnat vapauttivat 56 kappaletta. Mitan täyttävien lohien vapautusosuus oli noin 15 prosenttia.

Mitallisen lohen vapautuksen syiksi venekunnat ilmoittivat vapaaehtoisen vapauttamisen (22 kpl/38 %), kalaa ei saanut ottaa uistelualueelta (8 kpl/14 %), toiveissa oli saada kiintiön puitteissa suurempi lohi (7 kpl /12 %), Kiintiö oli jo täynnä (5 kpl/9 %).

Edellä mainituille vapautuksen syille oli annettu valmis vaihtoehto kysymyslomakkeessa.

Näiden lisäksi vastauksissa korostui vapautuksen syyksi se, että lohi oli kudulta palaava laiha talvikkolohi (10 kpl/17 %).

Alamittaisia lohia venekunnat saivat saaliiksi 54 kappaletta.

Alamittaiset lohet mukaan laskettuna venekunnat saivat yhteensä 430 lohta. Lohista rasvaeväleikattuja oli 152 yksilöä eli noin 35 %.

Saadakseen yhden lohen vaadittiin keskimäärin 3,85 uistelupäivää.

Saalis kaikki alueet huomioon ottaen oli 0,26 lohta/kalastuspäivä.

JOSKUS uistimeen haksahtaa alamittainen lohi. Kalastajan tulee vapauttaa lohi päättäväisesti ja kostein käsin. Kalan turhaa käsittelyä tulee välttää.

Kokonaislohisaalis

Kaupallisen kalastuksen saaliskiintiö Suomen osalta Ahvenanmerellä ja Pohjanlahdella vuonna 2022 oli 16 488 kpl ja Suomenlahdella 8 486 kpl. Yhteensä 24 974 lohta.

Vapaa-ajankalastuksen loheen kohdentuvaa kokonaiskuolevuutta on vaikea arvioida heikon tilastoinnin vuoksi. Vuodesta 2024 alkaen on kaavailtu voimaan lainsäädäntöä, joka velvoittaa vapaa-ajankalastajat ilmoittamaan saaliksi saamansa merilohen.

Lohen vetouistelun kokonaissaalista arvioitaessa kyselyn vastauksiin ja venekuntien määrän arvioon perustuen vetouistelun kaikkien merialueidemme kokonaissaalis olisi ollut vuonna 2022 suuruusluokkaa 850 lohta.

Sekä Suomen koko merialueen että merialuekohtaiset kokonaisponnistukset ja -saaliit arvioitiin sovittamalla venekuntien vastauksissaan ilmoittamat kalastuspäivät ja saaliit todennäköisyysjakaumiin

UISTELUSAALIS:

OpenBUGS-ohjelmalla. Näin estimoidut tulokset laajennettiin kaikkeen meriuisteluun olettamalla, että kyselyyn vastanneet venekunnat edustivat puolta aktiivisesti lohta kalastavista venekunnista. Toisin sanoen merialueillamme toimivien venekuntien kokonaismääräksi oletettiin kaksikertainen määrä vastanneisiin nähden (yhteensä 2x145 venekuntaa) ja vastaamattomien venekuntien oletettiin kalastaneen keskimäärin yhtä paljon ja saaneen yhtä paljon saalista per kalastuspäivä kuin vastanneet venekunnat.

Aktiivisten lohenkalastajien lisäksi satunnaisia yhden päivän lohta kalastaneita venekuntia on arvoitu olleen saman verran (290 kpl) ja kalastustehokkuuden samaa tasoa aktiiviuistelijoiden kanssa. Satunnaisesti lohta kalastavien saalis on laskettu mukaan kokonaisarvioon.

Alla olevassa taulukossa merialuekohtaiset kokonaissaalisarviot ovat vastausaineistosta estimoitujen todennäköisyysjakaumien keskilukuja (mediaani) ja jakaumien 90 % todennäköisyysväli. Kaikkien merialueiden kokonaissaalisarvion keskiluku poikkeaa merialuekohtaisten keskilukujen summasta laskuteknisestä syystä johtuen (todennäköisyysjakaumien yhteenlaskua).

Lohivuosi 2022

Saadun palautteen mukaan, ja kirjoittajan havaintoihin perustuen voidaan sanoa, että vuosi 2022 oli keskimääräistä heikompi vuosi lohisaaliin osalta.

Monet venekunnat kyselyssä sekä muissa foorumeissa valittelivat heikkoa kalan tuloa.

Verrattaessa edellisen tuotetun kyselyn kalastusvuoteen (2017) saalista tuli heikommin.

Lohenuistelun ekonomia

Rahaa käytettiin merilohen uisteluun keskimäärin 3091 €/venekunta (yht. 432 665 €). Summaan on laskettu kauden aikana lohenuistelusta aiheutuneet kulut (matkakulut, majoituskulut, varustehankinnat sekä muut investoinnit ja suorat kulut uistelusta).

Uistelukaluston (traileri, vene, moottori ja varusteet) arvo oli keskimäärin 38 559 € (yht. 5 398 200 €).

Hinta/saatu mitallinen lohi välittömät uistelukulut huomioon ottaen oli 1150 €.

Todellisuudessa hinta/saatu lohi on paljon korkeampi, koska mukaan ei ole laskettu kalustoon tehtyjä investointeja, kuten trailereita, veneitä ja elektroniikkaa.

Verratessa rahan käyttöä ja kaluston arvoa vuoden 2017 uisteluselvitykseen on havaittavissa, että kulut ja kaluston arvo ovat suunnilleen samaa luokkaa.

Uisteluun kaudessa käytetyn rahan määrä on vähentynyt noin 11 %.

Kaluston arvo on kasvanut noin 21 prosenttia.

Uusien kalastusmääräysten vaikutus uisteluun

Vaikuttiko ajallinen rajoitus Pohjanlahdella ja Ahvenanmaalla venekunnan kalastukseen?

Lohen uistelun sääntelyä kiristettiin vuodelle 2022. Pohjanlahdella ja Ahvenanmerellä uisteluaika, jolloin

LOHENUISTELUUN käytetyn kaluston arvo on hieman noussut vuoteen 2017 verrattaessa.

saa ottaa saaliiksi 2 rasvaevällistä tai rasvaeväleikattua lohta, on rajattu touko-elokuulle. Yhden rasvaeväleikatun lohen päiväkiintiö on voimassa aina neljän merimailin rajan ulkopuolella sekä myös sen sisäpuolella syyskuun alusta huhtikuun loppuun. Suomenlahdella saa kalastaa kuten ennenkin ilman aika- ja aluerajoitusta ja kiintiö on 2 lohta vuorokaudessa.

Uistelun ajallisella sääntelyllä ei ollut vaikutusta 59 % venekunnista (HUOM. vastauksissa ovat mukana Suomenlahdella uistelevat, joihin säännöt eivät vaikuttaneet).

Ajallisella sääntelyllä oli vaikutusta noin 40 % kalastajista.

Kolme venekuntaa (2 %) ei lähtenyt kalaan ollenkaan tai säännöllä oli erittäin suuri vaikutus.

SAALIIKSI otettavien lohien tulee Pohjanlahdella ja Ahvenanmerellä olla rasvaeväleikattuja syyskuun alusta huhtikuun loppuun sekä aina kalastettaessa neljän merimailin rajan ulkopuolella.

Kuva Google Forms

VAIKUTTIKO ajallinen rajoitus Pohjanlahdella ja Ahvenanmaalla venekunnan kalastukseen? (156 vastausta)

Ohjasiko tai rajoittiko, niin sanottu neljän merimailin sääntö kalastustasi?

Lohen uistelun sääntelyä kiristettiin vuodelle 2022. Niin sanotun neljän merimailin rajan ulkopuolelta Pohjanlahdella ja Ahvenanmaalla saa ottaa saaliiksi vuorokaudessa vain yhden rasvaeväleikatun lohen/ kalastaja. Lähempää rannikkoa saa ottaa saaliiksi vuorokaudessa kaksi lohta/kalastaja touko-elokuun ajan.

Uistelun alueellisella sääntelyllä ei ollut ohjaus- tai rajoitusvaikutusta 53 % kalastajista (HUOM. vastauksissa ovat mukana Suomenlahdella uistelevat, joihin säännöt eivät vaikuttaneet).

Alueellinen sääntely ohjasi tai rajoitti kalastusta 47 % venekunnista.

Kaksi venekuntaa ei lähtenyt kalaan ollenkaan tai vaikutus oli erittäin suuri.

MERILOHEN uistelu tapahtuu avomerellä kaukana rantaviivasta. Näkyvyyttä saattaa heikentää toisinaan sankka merisumu. Kalastajan tulee tietää, missä sijaitsee neljän merimailin raja kartan perusviivasta katsottuna.

OHJASIKO tai rajoittiko, niin sanottu neljän merimailin sääntö kalastustasi?

Kuva Google Forms

Jos uusilla säännöillä oli vaikutusta venekunnan kalastuksen määrään, niin kuinka kalastus muuttui?

(Vastaa kalastuspäivien lukumäärä ja lisääntyikö vai vähentyikö kalastus).

Vastauksia 86 kpl. Kalastuspäivien määrän vastaukset olivat epäselviä, eikä niitä ole laskettu.

Kalastuksen määrä väheni 46 vastanneella venekunnalla (53 %).

Kalastuksen määrä lisääntyi kahdella venekunnalla (2 %).

Uusilla säännöillä ei ollut vaikutusta kalastuksen määrään 38 venekunnalle (44 %).

Kysymys tuotti joukon sanallisia vastauksia. Sangen moni uistelija vaihtoi uistelualuetta Pohjanlahdelta muualle tai uusilla säännöillä oli muu ohjausvaikutus.

Uudet säännöt saivat runsaasti kritiikkiä, koska uistelijat eivät saaneet kalastaa rasvaevällisiä lohia tutuilta ulapan kalastusalueilta. Säännöt koettiin usein tarpeettomiksi.

Jos vaihdoitte kalastusaluetta uusien sääntöjen johdosta, niin mistä vaihdoitte ja minne kalastamaan?

Vastauksia 58 kpl. Suuri osa vastanneista ei vaihtanut uistelualuetta. Venekunnista 12 siirtyi kalastamaan lähemmäksi rantaa, neljän merimalin linjan sisäpuolelle.

Selkämereltä/Pohjanlahdelta Ahvenanmaalle siirtyi uistelemaan viisi venekuntaa, kolme venekuntaa siirtyi uistelemaan sisävesille ja kaksi venekuntaa lopetti meriuistelun ja siirtyi kalastamaan Tornionjoelle. Siirtymisiä tapahtui myös Pohjanlahden alueen sisällä.

Miten uudet säännöt vaikuttivat kalastusmatkoihin, kalastusvälineisiin tai muihin lohen uistelun kuluihin käytettyyn rahamäärään?

Vaihtoehtoina: Ei ollut vaikutusta / Käytetyn raha määrä väheni / Käytetyn rahan määrä kasvoi

MITEN UUDET SÄÄNNÖT VAIKUTTIVAT KALASTUSMATKOIHIN, KALASTUSVÄLINEISIIN

TAI MUIHIN LOHEN UISTELUN KULUIHIN KÄYTETTYYN RAHAMÄÄRÄÄN? (155 vastausta)

Jos rahankäyttönne muuttui, niin kuinka monta euroa muutos oli?

Venekunnista 49 ilmoitti rahankäytön vähentyneen. Yhteensä vähenemä oli 72 200 €.

Rahan käytön kasvusta ilmoitti neljä venekuntaa. Muutos oli 8 500 €.

Miten venekuntanne koki kaikkiaan uudet määräykset?

Uusilla määräyksillä ei ollut vaikutusta 39 % venekunnista.

Vähäinen tai kohtalainen vaikutus oli 38 % venekunnista.

Suuri vaikutus tai uudet määräykset lopettivat kalastuksen 23 % venekunnista.

Huomioon otettavaa on, että luvuissa on mukana Suomenlahdella kalastaneiden vastaukset.

Uusilla määräyksillä ei ollut vaikutusta Suomenlahdelle.

Lohenuisteluun käytettyyn rahamäärään uudet säännöt eivät vaikuttaneet 63 % venekunnista.

Käytetyn rahan määrä väheni 34 % ja käytetyn rahan määrä kasvoi 3 % venekunnista.

MITEN VENEKUNTANNE KOKI KAIKKIAAN UUDET MÄÄRÄYKSET? (156 vastausta)

Vapaa sana. Mitä haluat kertoa lohen uisteluun liittyen?

Suuressa osaa vastauksia kritisoidaan uusia sääntöjä ja vedotaan vanhojen sääntöjen takaisin saamiseksi. Lohen uistelijat kokevat, että he eivät sanottavissa määrin ole uhkana lohikannoille. Uusi sääntely koetaan turhana.

Lohien heikko saatavuus ja huono uistelukausi harmittivat montaa venekuntaa.

Sanalliset vastaukset löytyvät seuraavilta sivuilta:

Kuva Google Forms

Kuva Google Forms

SANALLISET VASTAUKSET

Vapaa sana. Mitä haluat kertoa lohen uisteluun liittyen?

Minulla tärppiväli Selkämerellä 50 h, niin kyllä kalan vapauttaminen olisi aika vaikeaa.

Tosi huono tuo uusi laki.

Ei tämä ole koskaan helppoa. Saalis uistellen hyvin pieni tunteihin nähden. Kyllä muut tavat ovat paljon tehokkaampia.

Hieno laji, toivottavasti lohikannat saadaan pidettyä järkevällä tasolla ja uistelu on mahdollista myös tulevaisuudessa.

Vähän niitä vapavälinein saadaan varsinkin syys-huhtikuu välillä.

Uudet säännöt on aivan paskat. Ei kiinnosta lähteä vesille kyttäämään missä raja menee ja mikä kuukausi sinne voisi mennä. Lohen vetouistelu ei loppujen lopuksi vaikuta paljonkaan kuinka paljon lohta nousee jokiin. Lohenuistelijat ei merta tyhjennä lohesta. Vanhat säännöt takas kiitos!

Meikäläisistä tehdään syyllisiä lohikannan vähentymiseen, mikä on ihan täyttä valhetta. Alkuun voisivat kieltää verkkojen laskun jokisuihin, jolloin emokalat pääsisivät nousemaan kutujokiinsa.

Olemme tyypillisesti vapauttaneet useamman lohen reissussa, mutta tällä kertaa kala oli todella tiukassa.

Nämä rajoitukset ovat turhia lohenuistelijoille.

Aivan loistavaa ja tuskin tuo neljä merimailia ainakaan Pohjanlahdella paljoa vaikuttanut

Vanha 2 kalaa/kalastaja ilman evärajoitteita sääntö oli hyvä ja oikeudenmukainen. Uudessa sääntelyssä ei ole mitään järkeä ja oma venekunta lopettaa lohenkalastuksen, jos tuo jää pysyväksi.

Ei niitä uistelemalla kantoja hävitetä Jokisuupyynti vallan seis.

Ei niitä lohia pyydetä pois uistimella. Ei sitten millään. Surkeita rajoituksia muutenkin koska niitä ei voi valvoa mitenkään. Eväleikattuja taimenia saa vetää lihalaatikollisen mutta lohien määrää rajoitettu, ei logiikkaa.

Näin satunnaisena noviisina ei juurikaan vaikuttanut, lähinnä tuli luettua tarkemmin uusia muutoksia.

Se ei merta tyhjennä. Tyhjää ja taas tyhjää vedetään. Järjetön laki tuo uusi säännöstely. Rysät pois alkukaudesta ja kiintiöt kilokohtaiseksi rysiin.

Pohjanlahden rajoitus ennen toukokuun alkua hyödytön, vesille pääsee yleensä jäätilanteesta riippuen huhtikuun alusta. Syönnöskala neljän merimailia ulkopuolella, kalastuspaine vähäinen.

Tämä 4 merimailin sääntö on jokseenkin epäonnistunut muutos etenkin Selkämerellä Rauma-Pori-akselilla. Muutos näkyi selvästi omien kalastuspäiviemme vähyytenä aikaisempiin vuosiin verrattuna. Muilla kalastajilla varmaankin sama homma, koska veneiden määrä oli huomattavan alhainen ko. alueilla. Säädöksen valvontakin lienee käytännössä erittäin vaikeaa.

Uistelijoille esim. yksi kala per kalastaja/vrk -sääntö läpi koko Itämeren.

Tiukassa oli vuonna 2022.

Merilohta pitäisi saada uistella avomerellä siellä missä haluaa.

Uistelen muun kalastuksen ohessa niin vähän ettei juurikaan vaikuta.

Olisi kiva kokeilla.

Uudet rajoitukset ovat ihan turhia. Uistelun rajoituksilla ole hevonvitun merkitystä kokonaisuuteen. Niin kauan, kun rysäkalastus ym. ammattikalastus sallitaan niin asiat eivät parane. Esim. jokisuistokalastus pitäisi kieltää kokonaan. Nykyisillä säännöillä ei ole kuin negatiivisia vaikutuksia kalastusmatkailuun ja moneen muuhunkin. Itsellä jäi hankkimatta n. 30 th euron vene enkä uusi kalustoa ennen kuin nämä lapselliset säännöt palautetaan ennalleen. Enää ei puutu kuin täyskielto mitä en kyllä pitäisi mitenkään ihmeellisenä, kun näkee, ketkä näistä asioista on päättämässä ...

Nyky lohenuisteluvenekunnat ovat vastuullisia ja valistuneita kalastajia. Lohenuistelijat käyttävät suuren rahasumman vuosittain välineisiin, majoituksiin ja elämyksiin merellä. Lohenuistelun rajoitukset ja sitä kautta kalastuspäivien väheneminen vaikuttaa suoranaisesti tiettyjen alueiden majoitus, ravintola ja kalastustarvikkeiden käyttämiseen ja ostojen vähenemiseen ja loppumiseen. Venekuntamme laittoi myös uuden veneen hankinnan jäihin uusien rajoitusten takia.

On se kumma, kun merellä rajoitetaan lohenpyyntiä. Joella kuitenkin saa pyytää evällistä kudulle tulevaa kalaa. En ymmärrä tällaista. Ja rysiä saa pitää jokisuulla. Kyllä olisi kirveellä töitä.

Rajoitukset täysin väärässä paikassa merellä.

Raahe/Oulu-alueella uistelu järjetöntä näillä säännöillä. Kaikki kalastusalueet yli tuon 4 mpk, eikä täällä rasvaevättömiä juurikaan liiku.

Olisi ollut kiva, jos olisi ollut myös järviuistelusta.

Hieno laji, jota ei pitäisi yrittää lopettaa, koska en usko, että uistelijat saisivat lohta kuolemaan sukupuuttoon. Käytettyyn rahaan nähden kilohinta tulee olemaan kalastajalle huomattavan suuri. Eikä pääasia ole maksimaalinen kalasaalis, vaan elämykset kalastuksen ja ystävien parissa.

Kalojen vähyys oikeastaan koko Suomenlahden/Pohjanmeren alueella oli älytön yllätys. Käytännössä saalismäärät vähenivät noin 80 % ja itse vedin noin 100 h tyhjää sisältäen yhden tärpin.

Kalat menivät kauempaa ohi kalastusalueen.

4 meripeninkulman raja pois, kokonaismäärällä rajoitukset. esim vain yksi rasvaeväkala/ vene/vuorokausi.

Rajoitukset ja kulujen jyrkkä nousu lopettaa harrastuksen sekä vähentää osallistumisen kilpailuihin. Osanottajat vähenee kilpailuissa ja uistelukisat lopetetaan.

Vapaa-ajankalastuksella lohen elinvoimaan ei mielestäni ole suurta merkitystä, ammattimaiseen pyyntiin tulisi kiinnittää enempi huomiota. Ammattilaisella pyynnillä on mielestäni kansantaloudellisesti erittäin vähän merkitystä ja se uhkaa kalakantojen hyvinvointia. Vapaa-ajankalastuksella taas on isokin merkitys kansantaloudellisesti mm. verotulojen myötä ja tukee paikallisia palveluntarjoajia. Se on myös huomattavasti vähemmän haitallista kalakannoille.

Kyllähän tämä tässä Raahen edustalla meni huonoksi, kun lohet menee kaukaa ja rasvaeväleikattuja on vähän, niin todennäköisyys otettavaan loheen on erittäin pieni.

Neljän merimailin sääntö pitää ehdottomasti poistaa vetouistelusta. Perämerellä uistellen saatujen lohien lukumäärä on todella pieni. Sen sijaan rannikon rysämiehet pyytävät kymmeniä lohia per/rysä/vrk vaikka juuri kellään ei ole niihin oikeuttavia kiintiöitä. Tämä on kaikkien paikallisten tiedossa ja suuresti ihmettelen, ettei viranomaiset puutu asiaan.

Neljän mailin sääntö pois, alamitta 70 cm ja kiintiö 2 kalaa per kalastaja per päivä koko vuoden. Ei rasvaeväsääntöä ja kalastus lopetettava, kun kiintiö täynnä.

Surkein kausi koskaan. Olisi tärkeätä saada ammattikalastus kuriin. Sillä olisi lohikantoihin merkitystä. Ei uistelulla.

Ei mitään järkeä tällaisilla määräyksillä.

Jos lasketaan matemaattisesti kuinka paljon vapaa-ajankalastaja käyttää harrastukseen rahaa.

Kallis harrastus.

Vaikeaa hommaa.

Hyvää työtä teette lohikalojen hyväksi. Varmaan aika kallis harrastus.

Uusissa säännöissä ei ollut kyllä mitään järkeä ainakaan Selkämerellä.

Kireitä siimoja, nautitaan luonnosta ja luonnon antimista, luontoa kunnioittaen.

Harmittaa tässä Selkämeren alueella toi 4 merimailin sääntö paljon....

Saalismäärät uistelijoilla on niin vähäisiä, että vapaa-ajankalastuksen rajoittaminen on kohtalaisen turhaa.

Jos vielä yhtään tiukennetaan sääntöjä, niin harrastus on pakko lopettaa, kun ei ole mitään mieltä pitää arvokasta kalustoa 10 päivän Ahvenanmaan kalastuksen takia.

Mitään saatu.

Lohen uistelu on iso asia taloudellisesti esim. Ahvenanmaalle. Uistelijat eivät vapavälineillä pysty lohien kantaa tuhoamaan.

Se tuo paljon rahaa alueille missä pystyy lohta uistelemaan.

Mielenkiintoista.

Kiintiöt ovat hyvät.

Kukaan ei ole kiinnostunut Suomenlahden lohista eikä istutuksista. Rahat menevät hukkaan, kun ei valvota esim. Kymijoen istutuksia. Helsinki ja Espoo ei tunnu istuttavan juuri ollenkaan.

Lohenuistelijat osallistuvat usein jokitalkoisiin sekä muihin luontoarvoja parantavaan talkootoimintaan, sekä huolehtivat omalta osaltaan mahdollisimman vähän luontoa kuormittavista seikoista. Polttomoottori toki kuormittaa luontoa, mutta muutoin koen, että tavoillani pyrin huolehtimaan luonnosta ja luonnon eläimistä. Lohenuistelu tuo varoja seutukunnille. Hankin paljon tuotteita pientoimittajilta, sekä ympäristöstä, jossa kalastan. Rahallinen

päiväkulutukseni eväiden ja polttoaineen osalta on noin 350 €/kalastusviikonloppu. Tähän summaan ei kuulu mahdollista yöpymistä/laituritoimintaa.

Jokin on ainakin istutuksissa mennyt pahasti pieleen Suomenlahdella, kun sitä istaria ei vaan tänä vuonna ei toki evällistäkään löytynyt, eikä tämä ole ainoastaan minun mielipiteeni. Ei tuossa hommassa ole noilla saalismäärillä mitään järkeä, jos ei ole ollut ennenkään.

Jos rajut rajoitukset edelleen Selkämerellä niin mielestäni myös joki kaipaisi rajua rauhoitusta. Ei ole tällä hetkellä tasa-arvoista uistelijoita kohtaan.

Tosi nastaa hommaa, joskus se tulee vielä kyytiin.

Lohet hukassa.

Vaikein vuosi ikinä, lohia ei löytynyt vanhoilta tutuilta paikoilta.

Hieno harrastus, jota ei soisi hankaloitettavan turhilla säännöillä, koska uistelijoiden saaliilla ei ole minkäänlaista vaikutusta Itämeren alueen lohikantoihin. Toivottavasti lohikannat pysyvät vähintään nykytasolla; mielellään elpyisivät esim. avaamalla vaellusreittejä padottuihin jokiimme.

Olemme todella aloittelija/ aloitteleva kaveriporukka.

Mahtavaa hommaa.

Harvassa on saalis!

Lohen uistelu on pitkäveteistä ja rankkaa puuhaa mutta kalan saaminen palkitsee.

Järjen kanssa.

Todella hauskaa puuhaa.

Vetouistelu ei vähennä lohien määrää merialueilla. Enemmän niitä kuolee, kun ne törmäävät päin patoja joissa.

Yleensä joella.

Vanhat säännöt jatkossa.

Suomenlahdella kalaa tulee niin vähän, että ei tämänhetkiset rajoitukset vaikuta mitään.

A-maalla joutui tarkastaan, että miten saa pyytää. Ei sielläkään ollut muutosta entiseen. Paitsi kalantuloon. Oli hankala vuosi kaiken kaikkiaan.

HAVAINTOJA lohenuistelusta ja pyyntikuntien määrän arviointi

Lohenuistelu eroaa aika paljon monista muista kalastusmuodoista. Lohen uistelua on leimannut vapaus, koska kalastonhoitomaksun maksamalla (18-64-vuotiaat) on päässyt kalastamaan suhteellisen vapaasti. Uistelualueet ovat olleet laajoja, eikä vapamäärässä ole rajoituksia. Kalastus tapahtuu avomerellä, eikä kalapaikoilla ole ruuhkaa. Parhaista kalapaikoista, vieheistä ja menetelmistä on kerrottu melko avoimesti, koska muita venekuntia ei koeta kilpailijoina. Päinvastoin avomerellä samalla alueella olevista muista venekunnista saadaan turvaa tai turvallisuuden tuntua. Lisäksi jaettu tieto parantaa kaikkien uistelijoiden saalismahdollisuuksia.

LOHENUISTELUKAUSI

Lohenuistelu Pohjanlahdella ja Ahvenanmerellä keskittyy kevääseen sekä alkukesään. Kuumin sesonki kestää Ahvenanmerellä sekä Pohjanlahdella vain noin kuukauden. Ahvenanmerellä kausi on parhaimmillaan toukokuun puolesta välistä kesäkuun puoleen väliin. Uistelua harjoitetaan pääsosin Ahvenanmaan länsi- ja eteläpuoleisella alueella.

Pohjanlahdella uistellaan pääosin toukokuun aikana, mutta ennen vuotta 2022 kalastuksen aloituksen ajankohta siirtyi monilla venekunnilla huhtikuulle. Pohjanlahdella uistelu on suosituinta Selkämeren alueella, mutta vielä Merenkurkun korkeudella pyyntiä harjoitetaan. Perämerellä lohen syöntihalukkuus tuntuu vähenevän lohien lähestyessä nousujokea, mutta uistelua harjoitetaan myös siellä vähäisessä määrin. Suomenlahden uistelukausi on pidempi kuin muilla merialueilla jatkuen läpi kesäkauden. Suomenlahdella uistelu on suosituinta Porkkalanniemen ja Helsingin me-

rialueella. Myös idempänä, erityisesti Kotkan edustalla harrastetaan lohen uistelua.

Uistelun saalis kostuu vaelluslohien ohella Suomenlahdella, Ahvenanmerellä ja Selkämerellä osin myös syönnöksellä olevista lohista. Saaliiksi tulee sekä rasvaevällistä luonnonlohta että istutettua eväleikattua lohta.

Uistelijoiden kalastuksen määrään suuresti vaikuttavat sääolosuhteet. Erityisesti voimakas tuuli, mutta myös rajoittunut näkyvyys saattavat estää kalastuksen.

SAALIISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ

Lohisaalis jakautuu venekunnille tasaisesti. Saalis korreloi aika hyvin merellä käytettyyn aikaan.

Vuosivaihtelu lohisaaliissa on suurta. Sääolosuhteiden ohella lohisaaliiseen vaikuttavat muun muassa talvella vallinneet jääolot, alkukesän lämpötilat sekä tuulen suunta. Alkukaudesta veden lämpimän pintakerroksen sijainti ohjaa kalastusta, koska saalista tulee erityisesti lämpimän veden alueelta. Saalisvaihtelu lienee suurinta Pohjanlahdella. Joinain vuosina lohet tuntuvat vaeltavan ulkomerellä kauempana rannikosta, jolloin niiden tavoittaminen on vaikeaa. Uistelijoiden mielestä saalii-

seen vaikuttaa myös ammattimaisen pyynnin aloituksen ajankohta sekä kiintiön koko. Myös istutuksilla on havaittu olevan merkitystä erityisesti alkukauden saaliiseen. Runsaiden istutusten jälkeen saaliiksi päätyy enemmän muutaman kilon painoista rasvaeväleikattua syönnöslohta.

UISTELIJOIDEN MÄÄRÄ

Uistelijoiden kokonaismäärän arviointi ei ole helppoa. Esimerkiksi Pohjanlahden uistelijoiden määrän arvioinnissa voidaan käyttää apuna veneenlaskupaikkojen parkkipaikoilla olleiden traileriyhdistelmien määrää. Porin Reposaaren ja Rauman Petäyksen telakalta lähtee vesille hyvinkin puolet koko Selkämeren lohenuistelijoista. Lohenuistelijat pitävät melko tiiviisti yhteyttä ja aktiiviuistelijat tuntevat toiset samalla merialueella kalastavat venekunnat.

Kirjoittajan kokemuksiin sekä muilta harrastajilta saatuihin tietoihin perustuen, voidaan karkeasti arvioida aktiivisesti lohta uistelevia venekuntia olevan noin 300, ja satunnaisesti tai harvoin uistelevia on arviolta saman verran.

määrää lasketaan satamaan sijoitettujen webbikameroiden avustuksella.

Me Suomen Vapaa-ajankalastajissa edistämme vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvomme järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa Vapaa-ajankalastus tuo harrastajalleen iloa, elämyksiä, kavereita ja terveyttä Perustehtävämme on mahdollistaa tämä neuvonnan, edunvalvonnan ja kattavien palvelujen avulla sekä työskentelemällä kestävien kalakantojen ja puhtaampien vesien puolesta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti Visionamme on olla Suomen vaikuttavin kalastusperhe toimimalla yhdessä paremman kalastuksen puolesta .

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh . 050 597 4933 sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja fi vapaa-ajankalastaja .fi

TEKSTI JA KUVAT: Kalatalousasiantuntija Janne Rautanen , Suomen Vapaa-ajankalastajat

2023

Rahoitettu osittain maa- ja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroista .

"Lohta kannattaa pyytää vaikkei saisikaan".