Suomen
VAPAA-AJANKALASTAJAT
MATKAILIJAT KALASSA
Luvat kunnossa
SUOMEN KALASTUSLUPAJÄRJESTELMÄ KALOJEN PYYNTIMITAT JA RAUHOITUSAJAT
SAALIIN ILMOITUSVELVOLLISUUS USEIN KYSYTTYÄ
YHTEYSTIEDOT NEUVONTAJÄRJESTÖIHIN JA VIRANOMAISIIN
Oppaan käyttäjälle
Oppaasta löytyy tietoa Suomen kalastuslupajärjestelmästä, usein kysyttyjen kysymysten tiimoilta ja yhteystietoja. Oppaan säädöstiedot on kerätty kalastuslaista, kalastusasetuksesta ja useista muista säädöksistä, jotka ohjaavat kalastusta. Säädökset muuttuvat ja elävät hieman lähes vuosittain. Tämän oppaan tiedot ovat tammikuussa vuonna 2025 uusinta saatavissa ollutta tietoa. Oppaan tekijä ei vastaa säädöksissä tapahtuvista muutoksista tiedottamisesta tai tietojen vanhenemisesta johtuvista mahdollisista ongelmista. Oppaan käyttäjille suositellaan omatoimista päivitystä säädösten muuttuessa. Kalastuslainsäädännön ja maksujen uudistuksista saa ajantasaista tietoa maa- ja metsätalousministeriön kotisivuilta mmm.fi tai ajantasaisesta valtion säädöstietopankista finlex.fi, josta löytyvät Suomen kalastuslaki ja -asetus ja useat muut kalastukseen liittyvät säädökset.
3-7 Lupatietoa
Suomen kalastuslupajärjestelmä
Toimintaperiaate kalastuksen luvanvaraisuudessa
Kalastonhoitomaksu
Maksuttomat yleiskalastusoikeudet
Kalastusoikeuden haltijan myymät kalastusluvat
Opastetut kalastusretket, kilpailut ja järjestetyt tilaisuudet
Kalastuslupien ja -maksujen maksaminen ja tositteet
Poikkeuksia yleiseen lupakäytäntöön tai lainsäädäntöön
Ulkomaalaisten kalastajien lupaohjeet
7 Saaliin ilmoitusvelvollisuus
8-13 Usein kysyttyä
Kalojen alamittoja ja rauhoitusaikoja
Onkimisen, pilkkimisen ja läänikohtaisella viehekalastusmaksulla tapahtuvan kalastuksen välineiden määritelmiä kalastuslaissa ja -asetuksessa
Yleisiä kalalajeja, sanastoa ja vinkkejä
Mistä saa tietoa alueellisista kalastusluvista ja -rajoituksista?
Mistä saa tietoa yleisimpien kalalajien kalastuksesta, välineistä ja vinkkejä?
Mistä saa lisätietoa kalastuksenhoitomaksuista tai läänikohtaisista viehekalastusmaksuista?
Hyödyllisiä osoitteita internetin käyttäjälle
14-15 Yhteystiedot neuvontajärjestöihin ja viranomaisiin
Neuvontajärjestöt
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
Kalatalouden Keskusliitto
ELY-keskukset
Maa- ja metsätalousministeriö
15 Kalastonhoitomaksun maksaminen vuonna 2025
LUPATIETOA
KALASTUSMUODOT JA IKÄRYHMÄT
SUOMEN kalastuslupajärjestelmä
ONKIMINEN, PILKKIMINEN JA SILAKAN LITKAAMINEN
Onkiminen, pilkkiminen ja silakan litkaaminen
Ei maksua
Ei maksua (Katso poikkeukset 1 ja 2) yhdellä vavalla kalastajan iästä riippumatta (Katso poikkeukset 1 ja 2) (KL 4§ ja 7§ mukainen)
VIEHEKALASTUS
Alle 18-vuotiaat ja 70 vuotta täyttäneet viehekalastajat, Ei maksua Ei maksua (Katso poikkeukset 1 ja 2) seisovissa vesissä kalastus yhdellä vavalla ja vieheellä
18-69-vuotiaat viehekalastajat, seisovissa vesissä
Kalastonhoitomaksu Ei maksua (Katso poikkeukset 1 ja 2) kalastus yhdellä vavalla ja vieheellä
MUU KALASTUS JA RAVUN PYYNTI
Alle 18-vuotiaat ja 70 vuotta täyttäneet muuta kalastusta Ei maksua
Aina kalastusoikeuden haltijan lupa ja/tai ravun pyyntiä harjoittavat (Katso poikkeus 3)
18-69-vuotiaat muuta kalastusta ja/tai ravun pyyntiä harjoittavat
TAULUKON POIKKEUKSET
Kalastonhoitomaksu
POIKKEUS 1) Vaelluskalavesistöjen koski- ja virtapaikat. Alueelliset ELY-keskukset ovat määritelleet toimialueensa virtavedet vaelluskalavesistöiksi, jos sellaisia lajeja merkittävästi esiintyy vesistössä. Tällaisilla koski- ja virtapaikoilla ei voi kalastaa maksutta onkien tai pilkkien, eikä kalastonhoitomaksuun perustuvan viehekalastusoikeuden (18-69-vuotiaat) tai sitä vastaavan maksuttoman oikeuden (alle 18-vuotiaat ja 70 vuotta täyttäneet) perusteella.
POIKKEUS 2) Erityiskohteet. Erityiskohteita ovat ELY-keskusten asettamien kalastuksen rajoitusten piiriin kuuluvat vesialueet, joissa maksuton onkiminen ja pilkkiminen ja/tai kalastonhoitomaksuun perustuva viehekalastus on kielletty erityisestä syystä. Tällaisia vesialueita ovat esimerkiksi runsain pyyntikokoisten lohikalojen istutuksin hoidettavat vedet. Ennen kalastusta rajoitusten piirissä olevat alueet voi tarkistaa kalastuksen sähköisestä asiointipalvelusta kalastusrajoitus.fi, ELY-keskuksen kalatalouspalveluista ja kalastuslupien myyjiltä.
ELY-keskusten päätösten mukaiset kalastuksen rajoitusalueet (erityiskohteet) ja vaelluskalavesistöt löytyvät netistä osoitteesta: kalastusrajoitus.fi HUOM! Vaelluskalavesistöiksi luokitellut virtavedet löytyvät edellä mainitun nettisivun kartasta oranssin värisinä ja rasteroituina alueina.
POIKKEUS 3) Yleisvesialueet. Yleiselle vesialueelle meressä eli valtion omistamille vesialueille yksityisvesien ulkopuolella meren ulappaa vasten ei Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaisen tarvitse ostaa erillistä kalastuslupaa pienimuotoiseen viehe- tai verkkokalastukseen. Sama koskee kalastusta Suomen talousvyöhykkeellä meressä. Verkkokalastuksessa verkkojen määrää on rajoitettu muiden kuin kaupallisten kalastajien osalta yleisellä vesialueella meressä ja muutoinkin leveysasteen 67 N eteläpuolella korkeintaan 240 metriin pyynti- tai venekuntaa kohden. Säädökset ovat luettavissa tarkemmin kalastuslaista ja -asetuksesta.
Aina kalastusoikeuden haltijan lupa (Katso poikkeus 3)
MAKSU VALTIOLLE MAKSU KALAVEDEN OMISTAJALLE
LAHNA
TOIMINTAPERIAATE kalastuksen luvanvaraisuudessa
Kalastaja on itse velvollinen selvittämään luvanvaraisuuden ja hankkimaan tarvittavat luvat ennen kalastamista, sekä esittämään ne kysyttäessä viranomaiselle tai kalastuksenvalvojalle. Kalastuslupaa ostettaessa ja ennen kalastamisen aloittamista on aina varmistettava kohteessa voimassa olevat kalastussäännöt, pyyntimitat, rauhoitusajat sekä -alueet. Kalastonhoitomaksu on henkilökohtainen maksu. Kalastusoikeuden haltijoiden tai vesialueen omistajien myymien paikallisten kalastuslupien (kohdekohtaiset luvat) säännöksissä määritellään luvan kattavuus kohteittain. Useisiin yksittäisiin kalastuskohteisiin on saatavissa myös perhe- tai venekuntakohtaisia kalastuslupia.
KALASTONHOITOMAKSU
Kalastonhoitomaksu on valtion veroluonteinen maksu, joka on henkilökohtainen. Kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos on iältään 18-69-vuotias ja harrastaa ravustusta tai jotain muuta kalastusta kuin yhdellä vavalla tapahtuvaa pilkintää, ongintaa tai silakan litkaamista. Kalastonhoitomaksun voi maksaa päivän, viikon tai kalenterivuoden ajanjaksolle. Kalastonhoitomaksusta vapautettuja ovat kalastajat, jotka ehtivät täyttää 65 vuotta 31.12.2023 mennessä eli ovat syntyneet vuonna 1958 tai aiemmin.
Kalastonhoitomaksulla on oikeus kalastaa vaelluskalavesistöjen koski- ja virtapaikkoja 1) ja erityiskohteita 2) lukuun ottamatta lähes koko maassa seisovassa vedessä järvessä, meressä ja joidenkin virtavesien suvannoissa. Maksu on henkilökohtainen. Virtavesissä, joita ei ole luokiteltu vaelluskalavesistöiksi tai ne eivät ole erityiskohteita, voi kalastonhoitomaksulla viehekalastaa yhdellä vavalla ja onkia sekä pilkkiä maksutta yhdellä vavalla. Alle 18-vuotiaat ja 70 vuotta täyttäneet saavat kalastaa kalastonhoitomaksuun sisältyvää kalastusoikeutta vastaavalla tavalla ilmaiseksi.
LOHI
MAKSUTTOMAT yleiskalastusoikeudet
Maksuttomiin yleiskalastusoikeuksiin perustuen voi iästään riippumatta yhtä vapaa käyttäen onkia, pilkkiä tai litkata silakkaa vaelluskalavesistöjen koski- ja virtapaikkoja 1) ja erityiskohteita 2) lukuun ottamatta ilmaiseksi. Käytännössä onkimisen ja pilkkimisen salliva ilmainen kalastusoikeus on yleensä voimassa seisovassa vedessä järvessä, meressä ja joidenkin virtavesien suvannoissa.
KALASTUSOIKEUDEN haltijan myymät kalastusluvat
Useimmille vesialueille on saatavissa kalastusoikeuden haltijan myymiä kalastuslupia, jotka voivat oikeuttaa kalastamaan seisovien vesien lisäksi virtavesien koski- ja virtapaikoissa, eli sellaisissakin kohteissa, joissa kalastus yleiskalastusoikeuksin tai kalastonhoitomaksun maksamalla ei ole sallittua. Passiivisten pyydysten (kuten verkot, katiska, rysä, pitkäsiima) käyttö sisävesissä ja rannikolla yksityisvesillä vaatii lähes poikkeuksetta kalastusoikeuden haltijan myöntämän kalastusluvan. Vetouisteluun, pohjaongintaan tai täkyongintaan (kelalla varustetulla vavalla) useammalla kuin yhdellä vavalla kerrallaan henkilöä kohden tarvitaan kalastusoikeuden haltijan myöntämä kalastuslupa.
OPASTETUT kalastusretket, kilpailut ja järjestetyt tilaisuudet
Kalastusopastoimintaan tarvitaan kalastusoikeuden haltijan myöntämä kalastuslupa tai ELY-keskuksen myöntämä alueellinen lupa kalastusopastoimintaan. Kalastuskilpailuja varten tarvitaan kalastusoikeuden haltijan myöntämä kalastuslupa.
KALASTUSLUPIEN ja -maksujen maksaminen ja tositteet
VALTION VEROLUONTEISEN KALASTONHOITOMAKSUN MAKSAMINEN. Valtion kalastonhoitomaksun voi maksaa Metsähallituksen nettikaupassa osoitteessa verkkokauppa.eraluvat.fi , Eräluvat-sovelluksella, asioimalla palvelunumeroon puh. 020 692424 ja valtuutetuissa myyntipaikoissa. Tiedot valtuutetuista myyntipaikoista löytyvät Eräluvat.fi -sivuilta.
KALASTUSOIKEUDEN HALTIJOIDEN JA VESIALUEEN OMISTAJIEN LUPAMYYNTI. Kalastuslupia myyvät yleensä keskitetysti kalastuskohteiden lähistöllä sijaitsevat kalastustarvikeliikkeet, matkailu- ja majoitusyritykset, sekä huoltoasemat. Nykyisin monien kohteiden kalastuslupia saa ostettua internetissä kalastuslupien verkkokaupasta. Joissakin kohteissa lupamyynnistä vastaavat vain osakaskuntien edustajat.
YHTEISLUPA-ALUEET ovat kalastuslupien hankinnan helpottamiseksi luotuja laajempia alueellisia kokonaisuuksia, joihin riittää yksi kalastuslupa.
TOSITTEET kalastonhoitomaksun ja kalastuslupien maksamisesta on pidettävä mukana kalastettaessa ja esitettävä pyynnöstä kalastuksenvalvojalle. Iän puolesta maksuista vapautettujen on pyynnöstä todistettava ikänsä.
KUHA
POIKKEUKSIA yleiseen
lupakäytäntöön tai lainsäädäntöön
AHVENANMAALLA ON OMA KALASTUSLAKINSA. Ahvenanmaalla ei tarvita Suomen valtion kalastonhoitomaksua eli kalastuskorttia kuten Manner-Suomessa. Ahvenanmaan vesille myydään kymmeniä eri kalastuslupia, jotka oikeuttavat viehekalastukseen rajatuilla alueilla. Lisätietoja visitaland.com/fi
Muiden maiden kanssa yhteisten rajajokien, esimerkiksi Tenojoen, Näätämöjoen ja Tornionjoen kalastussäännökset poikkeavat monien säädösten osalta Suomen kalastuslaista ja -asetuksesta. Näissä kohteissa noudatetaan naapurimaan kanssa sovittuja yhteisiä kalastussääntöjä, joista tiedotetaan kalastuslupien myynnin yhteydessä.
ELY-keskukset voivat kieltää tai rajoittaa kalastusta määräajaksi rajatulla alueella, jonkin kalalajin tärkeän kutualueen tai vastaavan syyn perusteella. Tällaiset kiellot tai rajoitukset voi varmistaa ennen kalastusta kalastuksen sähköisestä asiointipalvelusta kalastusrajoitus.fi tai ELY-keskuksen kalatalouspalveluista.
Kansallis- ja luonnonpuistoissa kalastamisesta säädetään usein puiston omissa säännöissä. Yleiskalastusoikeudet ovat pääsääntöisesti voimassa myös puistojen alueilla, mutta liikkumista rajoittavat säädökset voivat estää kalastamisen osassa vesistöjä. Tarkista aina kyseisen puiston (esim. UKK-puisto) liikkumis- ja kalastussäännöt.
ULKOMAALAISTEN kalastajien lupaohjeet
Ulkomaalaisia kalastajia koskevat pääsääntöisesti samat säädökset kuin suomalaisiakin kalastajia. Kalastukseen pitää hankkia samat kalastusluvat kuin suomalaistenkin. On maksettava valtion veroluonteinen kalastonhoitomaksu ja/ tai kalastuskohteen oma alueellinen kalastuslupa riippuen kalastustavasta, kalastajan iästä tai kalastuskohteen tyypistä.
YLEISKALASTUSOIKEUDET: yhdellä vavalla tapahtuva maksuton onkiminen, pilkkiminen ja silakan litkaaminen, ovat kaikille voimassa olevia oikeuksia kotimaasta tai -paikasta riippumatta. Kalastonhoitomaksu sisältää myös ulkomaisille kalastajille oikeuden yhdellä vavalla tapahtuvaan viehekalastukseen.
Osalla ulkomaalaisista kalastajista on erityinen oikeus kalastaa Suomen merialueella valtion omistamalla yleisvesialueella. Nämä vesialueet sijaitsevat meren ulapalla, jonne harvat ulkomaalaiset suuntaavat kalastusretkillään. ”Kalastuslaki 8 §: Kalastus talousvyöhykkeellä ja yleisillä vesialueilla. Suomen talousvyöhykkeellä ja yleisillä vesialueilla meressä jokaisella kalastonhoitomaksun suorittaneella sekä jokaisella 79 §:n 1 momentissa säädettyjä ikärajoja nuoremmalla tai vanhemmalla Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaisella on oikeus harjoittaa vapaa-ajan kalastusta.”
SAALIIN ILMOITUSVELVOLLISUUS
VAPAA-AJANKALASTAJILLA ON SAALIIN ILMOITUSVELVOLLISUUS. Vapaa-ajankalastajille tuli pakolliseksi eräiden kalalajien ja -kantojen saalis- ja pyyntitietojen ilmoittaminen vuoden 2025 alusta lukien. Velvollisuus on säädetty asetuksella. Omakala-ilmoitusten avulla kerätään tärkeää tietoa kalakantojen tilasta.
ILMOITA SAALIISI SOVELLUKSELLA, LOMAKKEELLA TAI PUHELIMELLA. Saalis- ja pyyntitiedot ilmoitetaan Luonnonvarakeskukselle (Luke). Ilmoituksen voi tehdä Omakala-sovelluksen avulla, omakala.fi -verkkosivulta löytyvällä lomakkeella tai puhelimitse. Omakala-sovellus on ilmainen ja sen voi ladata sekä Android-älypuhelimeen että
Appleen. Omakala-sovelluksen voi ladata esimerkiksi omakala.fi-sivustolta. Puhelinpalvelu toimii vuoden 2025 alusta alkaen tiistaisin ja torstaisin klo 12–14. Puhelinnumero on 029 532 2800. Puhelun hinta on ilmoittajan käytämän operaattorin perimä hinta puhelusta.
SAALIS- JA PYYNTITIEDOT ILMOITETAAN
SEURAAVILTA KALALAJEILTA JA -KANNOILTA: lohi, järvilohi, taimen, ankerias, nieriä Kuolimossa ja Saimaalla sekä muualla Vuoksen vesistössä ja harjus sisävesissä leveyspiirin 65°00°N eteläpuolella sekä meressä ja kyttyrälohi. Saalisilmoitus on tehtävä viipymättä, kuitenkin viimeistään 14 vuorokauden kuluessa kalan pyydystämi-
sestä. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös vapautettuja kaloja edellä mainittujen lajien osalta. Harjuksen osalta ilmoitusvelvollisuus koskee noin Oulun korkeudelta etelään sijaitsevaa osaa Suomen sisävesistä ja koko Suomen merialuetta.
LAPISSA SIJAITSEVIA RAJAJOKIA KOSKEVAT POIKKEUKSET. Tornionjoella saalisilmoitus on tehtävä Suomen puolella maihin tuodusta saaliista tai Suomen puolella harjoitettavasta kalastuksesta saadusta saaliista. Näätämöjoella ilmoitus on tehtävä Suomen puolelta saadusta saaliista. Asetuksen säädökset eivät koske kalastusta Tenon vesistön valuma-alueella, jossa on oma saaliin ilmoitusjärjestelmänsä.
USEIN KYSYTTYÄ
KUHA
LOHI
KALOJEN alamittoja ja rauhoitusaikoja
KALASTUSASETUKSEN MUKAISET PYYNTIMITAT, RAUHOITUSAJAT JA SAALISKIINTIÖT
Kalastusviranomainen (ELY -keskus) voi määrätä alueellisesti kalastusasetuksen mitoista enintään 20 % poikkeavia pyyntimittoja. Alueelliset määräykset kannattaa tarkastaa kalatalousalueen internetsivuilta tai kalastusrajoitus.fi -palvelusta.
➽ vähintään 60 cm, leveyspiirin 63°30 N pohjoispuolella Perämeressä vähintään 50 cm
➽ rauhoitusaika joessa ja purossa 1.9.–30.11.
➽ lohen kalastuksesta ja mahdollisista rauhoitusalueista merellä säädetään tarkemmin keväällä 2025
JÄRVILOHI
➽ vähintään 60 cm
➽ rasvaevällinen järvilohi rauhoitettu kokonaan Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä
➽ rasvaeväleikattu järvilohi rauhoitettu 1.6.–31.8. kalastusasetuksen karttaliitteen mukaisissa osissa Vuoksen vesistöä.
➽ rauhoitusaika joessa ja purossa 1.8.–30.11.
TAIMEN
➽ rasvaeväleikattu taimen vähintään 50 cm
➽ rasvaevällinen taimen vähintään 60 cm leveyspiirien 64°00 N ja 67°00 N välissä sisävesissä, leveyspiirin 67°00 N pohjoispuolella sisävesissä vähintään 50 cm
➽ taimen vesissä, joihin ei vaellusyhteyttä merestä tai järvestä enintään 45 cm
➽ rasvaevällinen taimen rauhoitettu kokonaan sisävesissä leveyspiirin 64°00 N eteläpuolella ja kaikilla merialueilla
➽ rauhoitusaika joessa ja purossa 1.9.–30.11.
NIERIÄ
➽ rauhoitettu kokonaan Kuolimossa ja Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella
➽ rauhoitusaika muualla Vuoksen vesistössä 1.9.–30.11.
➽ muualla Vuoksen vesistössä vähintään 60 cm
➽ Inarinjärvessä vähintään 45 cm
HARJUS
➽ vähintään 35 cm, leveyspiirin 67°00 N pohjoispuolella vähintään 30 cm
➽ meressä rauhoitettu
➽ rauhoitusaika leveyspiirin 67°00 N eteläpuolisissa sisävesissä 1.4.–31.5.
KUHA
➽ vähintään 42 cm
SIIKA
➽ rauhoitusaika mereen laskevassa joessa ja purossa 1.9.–30.11.
NAHKIAINEN
➽ rauhoitusaika 1.4.–15.8.
ANKERIAS
➽ rauhoitusaika 1.8.–30.6.
SAALISKIINTIÖITÄ VAPAA-AJANKALASTUKSESSA
KALASTUSASETUS 4§: lohia 2 kpl/kalastaja/vrk (merellä voimassa Suomenlahdella)
KALASTUSASETUS 4§: rasvaeväleikattuja järvilohia Vuoksen vesistöalueella 1 kpl/kalastaja/vrk
HARJUS
SIIKA
JOKIKOHTAISIIN KALASTUSSÄÄNTÖIHIN PERUSTUVIA KIINTIÖITÄ JA PYYNTIMITTOJA
SIMOJOKI 1 lohi/vrk/kalastaja. TORNIONJOKI 1 lohi/vrk/kalastaja, taimen rauhoitettu. NÄÄTÄMÖJOKI 1 lohi/vrk/kalastaja. TENOJOKI lohi rauhoitettu vuonna 2025. LOHI TENOJOKI rauhoitettu, TORNIONJOKI 50 cm, SIMOJOKI 50 cm, NÄÄTÄMÖJOKI 30 cm. HARJUS TORNIONJOKI 35 cm, NÄÄTÄMÖJOKI 35 cm.
SELVENNYKSIÄ MM. KALOJEN RAUHOITUSAIKOIHIN JA PYYNTIMITTOIHIN
Kalastuslaki 3§ ja 49§, VN:n asetus kalastuksesta 1§ ja 2§
LEVEYSPIIRIN 67° POHJOISPUOLELLA
• Harjuksen pyyntimitta on 30 cm.
• Rasvaevällisen ja rasvaeväleikatun taimenen pyyntimitta on 50 cm.
Tenojoen kalastuspiiri: Kts. Tenon kalastussääntö.
Tornionjoki:
• Harjuksen pyyntimitta 35 cm ja lohen 50 cm.
• Taimen on vapautettava.
• Kts. kalastussäännöistä rauhoitusajat ja tarkista vuosittain sovittavat muutokset.
LEVEYSPIIREILLÄ 64°-67°
• Harjuksen pyyntimitta 35 cm ja se on rauhoitettu sisävesissä 1.4–31.5.
• Harjus ja rasvaevällinen taimen ovat rauhoitettuja meressä.
• Rasvaeväleikatun taimenen pyyntimitta on 50 cm ja sisävesissä rasvaevällisen 60 cm.
Tornionjoki:
• Harjuksen pyyntimitta on 35 cm ja lohen 50 cm.
• Taimen on vapautettava.
• Kts. kalastussäännöistä rauhoitusajat ja tarkista vuosittain sovittavat muutokset.
• Lohen alamitta on 60 cm, mutta 63°30' pohjoispuolella Perämeressä 50 cm.
LEVEYSPIIRIN 64° ETELÄPUOLELLA
• Harjuksen pyyntimitta on 35 cm ja se on rauhoitettu sisävesissä 1.4–31.5.
• Harjus on rauhoitettu meressä.
• Rasvaevällinen taimen on rauhoitettu sisävesissä ja meressä.
• Rasvaeväleikatun taimenen pyyntimitta on 50 cm.
Hallinnolliset rajat: Lähde Maanmittauslaitos Rantaviiva-aineisto: © Manmittauslaitos, SYKE 0
SALLA
PELKOSENNIEMI
KUOPIO
MIKKELI
TAMPERE
KOKKOLA
JOENSUU
KAJAANI
HELSINKI
JYVÄSKYLÄ
ROVANIEMI
ONKIMISEN, pilkkimisen, silakan litkaamisen ja kalastonhoitomaksulla tapahtuvan kalastuksen välineiden määritelmiä kalastuslaissa ja -asetuksessa
VIEHEKALASTUS KALASTONHOITOMAKSULLA. Maksu oikeuttaa harjoittamaan viehekalastusta, esim. heittokalastusta yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä tai vetouistelua mainituilla välineillä ja lisäksi yhdellä painovieheellä, sekä kelaongintaa. (Painoviehe = viehe joka on valmistettu painavasta materiaalista ja viehe saadaan syvemmälle uisteltaessa) Täkyonginta kelaa käyttäen luetaan viehekalastukseksi, eli maksu oikeuttaa täkyonkimaan yhdellä vavalla sekä jäältä (ismete) että avovedestä.
MAKSUTON ONKIMINEN. Maksuista ja kalastusluvista vapaa onkiminen on kalastusta, jota harjoitetaan yhdellä vavalla ja koukulla ilman heittokalastukseen soveltuvaa kelaa ja viehettä.
MAKSUTON PILKKIMINEN. Maksuista ja kalastusluvista vapaa pilkkiminen on kalastusta yhdellä lyhyehköllä vavalla ja siimaan kiinnitetyllä pystysuunnassa liikuteltavalla pilkillä.
MAKSUTON SILAKAN KALASTUS. Maksuton silakan kalastus on kalastusta yhdellä vavalla ja siimaan kiinnitetyillä pystysuunnassa liikuteltavilla koukuilla.
YLEISIÄ kalalajeja, sanastoa ja vinkkejä
SUOMI ruotsi englanti venäjä latina suositeltavia kalastusmuotoja
AHVEN abborre perch окунь Perca fluviatilis heittouistelu, onki, pilkki
HAUKI gädda pike щука Esox lucius heittouistelu, vetouistelu
KUHA gös pike-perch судак Sander lucioperca vetouistelu, heittouistelu
MADE lake burbot налим Lota lota pilkki
SÄRKI mört roach плотва Rutilus rutilus onki, pilkki
KIISKI gers ruffe ёрш Gymnocephalus cernuus onki, pilkki
LOHI lax Atlantic salmon лосось Salmo salar vetouistelu, heittouistelu, perhokalastus
TAIMEN öring trout форель Salmo trutta vetouistelu, heittouistelu, perhokalastus
SIIKA sik whitefish сиг Coregonus lavaretus perhokalastus, onki, pilkki
HARJUS harr grayling хариус Thymallus thymallus perhokalastus, heittouistelu, pilkki
KIRJOLOHI regnbåge rainbow trout радужная форель Oncorhynchus mykiss heittouistelu, perhokalastus, onki
SILAKKA strömming Baltic herring сельдь Clupea harengus membras silakan litkaus
LISÄÄ NIMITIETOA maamme kalalajeista vapaa-ajankalastaja.fi > Ympäristö > Maamme kalalajit
KALASTUSMUOTOJA ruotsi englanti venäjä
HEITTOKALASTUS spinnfiske spin fishing
VETOUISTELU trolling troll fishing
PERHOKALASTUS flugfiske fly fishing
ONKI mete pole fishing
PILKKI pimpel ice fishing
VALTION KALASTONHOITOMAKSU (vero) statens fiskevårdsavgift state fishing fee
KALASTUSLUPA fisketillstånd fishing license
MISTÄ saa tietoa alueellisista kalastusluvista ja -rajoituksista?
ELY-KESKUKSET ovat kalastuksen alueviranomaisia. Kalatalouspalvelut toimivat maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa ja vastaavat alueensa viranomaisasioista ja valvovat yleistä kalatalousetua. Alueellisesta kalatalousyksiköstä voi tiedustella toimialueen vaelluskalavesistöjen määrittelystä, kysyä tietoa erityiskohteista, joissa kalastus on jonkin säännöksen perusteella kielletty, sekä kalatalousalueiden yhteystietoja. ELY-keskusten yhteystiedot löytyvät oppaan yhteystiedot sivuilta.
INTERNET Kalastuslain nojalla ja ELY-keskusten kalastuskieltoon asettamat erityiskohteet ja vaelluskalavesistöiksi määritetyt virtavedet löytyvät internetistä maa- ja metsätalousministeriön ja ELY-keskusten yhdessä ylläpitämältä sivustolta osoitteesta kalastusrajoitus.fi . Palvelusta löytyvät myös luonnonsuojelulain mukaiset kalastuskieltoalueet, vaelluskalavesistöjen muut kalastusrajoitukset ja ELY-keskusten uuden kalastuslain mukaiset kalastusta rajoittavat päätökset.
INTERNET Kalastuskohteiden omat sivustot. Useilla suosituilla kalastuskohteilla on nykyisin myös omat internetsivustonsa tai ne ovat mukana laajemmassa yhteismarkkinoinnissa. Internetin hakukoneilla, esimerkiksi Google, voi hakea kalastuskohteen tietoja vesistön nimen ja paikkakunnan mukaan.
KALATALOUSALUEET Osassa kalastuskohteista kalatalousalueet vastaavat kalastuslupien myynnin koordinoinnista yhteislupien osalta. Kalatalousalueilta löytyy tieto toimialueen vesialueen omistajista, osakaskunnista ja yhteyshenkilöistä.
KALASTUSLUPIEN MYYJÄT Paikallisille vesialueille kalastuslupia myyvät tahot ovat hyvä tiedonlähde lupa-alueiden rajoista ja kalastuksen rajoituksista alueilla. Tyypillisiä myyntipisteitä ovat kalastus- tai urheilutarvikeliikkeet, huoltamot ja majoitusyritykset.
VALTAKUNNALLISET NEUVONTAJÄRJESTÖT Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, vapaa-ajankalastaja.fi . Kalatalouden Keskusliitto, ahven.net . Neuvontajärjestöjen tarkemmat yhteystiedot löytyvät oppaan yhteystiedot sivuilta.
METSÄHALLITUKSEN hallinnoimien vesialueiden tiedot ja kalastuslupien verkkokauppa löytyvät osoitteesta eraluvat.fi
YKSITYISEN VESIALUEEN OMISTAJA Vesialueen omistaja on yleensä kalastusoikeuden haltija ja tietää oman vesialueensa kalastuslupien myynnistä. Yksittäisen vesialueen omistajan tiedot löytyvät tarvittaessa kiinteistörekisteristä.
HAUKI
MISTÄ saa tietoa yleisimpien kalalajien kalastuksesta, välineistä ja vinkkejä?
VALTAKUNNALLISET NEUVONTAJÄRJESTÖT:
SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN KESKUSJÄRJESTÖ , tietoa kalastuksesta, kalalajeista, kalastusvälineistä, kalastusluvista, kalastuskohteista vapaa-ajankalastaja.fi
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO , tietoa kalastuksesta, kalatalousalueista ja osakaskunnista ahven.net
MISTÄ saa lisätietoa kalastonhoitomaksusta?
Kalastonhoitomaksujen keräämisestä ja myynnistä vastaa Metsähallitus. Maksuihin ja kalastuslupakäytäntöihin liittyvistä käytännön asioista saa lisätietoa myös ELY-keskusten kalatalouspalveluista ja
HYÖDYLLISIÄ osoitteita internetin käyttäjälle
➽ Maa- ja metsätalousministeriö mmm.fi
➽ Kalastonhoitomaksu ja kalastus valtion vesialueilla eraluvat.fi
➽ Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ely-keskus.fi
➽ Valtion säädöstietopankki (kalastuslaki, kalastusasetus) finlex.fi
➽ Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö vapaa-ajankalastaja.fi
➽ Kalastuspaikkoja Suomessa vapaa-ajankalastaja.fi/kalastuspaikat/
➽ Kalatalouden Keskusliitto ahven.net
➽ Luonnonvarakeskus luke.fi
➽ Ilmainen Maanmittauslaitoksen karttapalvelu karttapaikka.fi
➽ Fishing in Finland portaali fishinginfinland.fi
➽ Kalastus Ahvenanmaalla visitaland.com/fi
KIRJOLOHI SÄYNE
YHTEYSTIEDOT neuvontajärjestöihin ja viranomaisiin
AHVEN
NEUVONTAJÄRJESTÖT
SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN KESKUSJÄRJESTÖ
VAPAA-AJANKALASTAJA.FI
Toimisto: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 050 597 4933, vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi. Toimisto on avoinna ma-pe klo 9-16. Puhelinpalvelu ma-to klo 9-16.
ALUEELLISET YHTEYSHENKILÖT:
TIEDOTTAJA JAANA VETIKKO
(Vapaa-ajan Kalastaja -lehti, viestintä ja tiedottaminen, suurkalat)
os. Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 525 7806, jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi
KALATALOUSASIANTUNTIJA JANNE RAUTANEN (Häme)
os. Käenpolku 3, 37830 Akaa puh. 0400 946 968, janne.rautanen@vapaa-ajankalastaja.fi
KALATALOUSASIANTUNTIJA MARCUS WIKSTRÖM
(Etelä-Suomi ja Kaakkois-Suomi)
os. Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 045 110 2126, marcus.wikstrom@vapaa-ajankalastaja.fi
KALATALOUSASIANTUNTIJA PETTER NISSÉN
(Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu)
os. Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa puh. 0500 440 923, petter.nissen@vapaa-ajankalastaja.fi
Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa rannikon kalataloustehtävistä Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Puhelinvaihde 0295 022 500.
KALATALOUSASIANTUNTIJA JUHA OJAHARJU (Pohjanmaa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi) os. Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane puh. 045 113 3050, juha.ojaharju@vapaa-ajankalastaja.fi
KALATALOUSASIANTUNTIJA JANNE TARKIAINEN (Etelä- ja Pohjois-Karjala, Etelä- ja Pohjois-Savo) os. Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli puh. 044 547 9116, janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi
KALATALOUSASIANTUNTIJA JANNE ANTILA (Lounais-Suomi) os. Sauniementie 25, 21195 Velkua puh. 045 630 4280, janne.antila@vapaa-ajankalastaja.fi
KALATALOUDEN KESKUSLIITTO
AHVEN.NET
Toimisto: Kalatalouden Keskusliitto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Puh. (09) 6844 590 tai 044 491 5024 arkisin klo 8-15, kalastus@ahven.net
ELY-KESKUKSET
ELY-KESKUS.FI
Pohjois-Savon ELY-keskus vastaa Järvi-Suomen kalataloustehtävistä Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakunnissa. Puhelinvaihde 0295 026 500.
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ
Lapin ELY-keskus vastaa Pohjois-Suomen kalataloustehtävistä Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. Puhelinvaihde 0295 037 000.
MMM.FI
Maa- ja metsätalousministeriö, Hallituskatu 3 A, Helsinki. PL 30, 00023 Valtioneuvosto. Puh. 0295 16 001. etunimi.sukunimi@gov.fi
KALASTONHOITOMAKSUN MAKSAMINEN VUONNA 2025
ERALUVAT.FI
MAKSUT ➽ 47 euroa/kalenterivuosi ➽ 16 euroa/viikko (7 vrk) ➽ 6 euroa/vuorokausi. Maksu on henkilökohtainen. Kalastonhoitomaksussa on aina kyse kalenterivuorokausista (alkaa ja päättyy kello 00.00) ja kalenterivuosista (1. tammikuuta – 31. joulukuuta), mutta viikkomaksun voimassaolon voi aloittaa haluamastaan viikonpäivästä (tällöinkin alkaa ja päättyy klo 00.00).
Kalastonhoitomaksun voi maksaa Metsähallituksen nettikaupassa osoitteessa verkkokauppa.eraluvat.fi , Eräluvat-sovelluksella, asioimalla palvelunumeroon puh. 020 692424 ja valtuutetuissa myyntipaikoissa. Tiedot valtuutetuista myyntipaikoista löytyvät Eräluvat.fi - sivuilta.
Suomen
VAPAA-AJANKALASTAJAT vapaa-ajankalastaja.fi
SEURAA MEITÄ:
Me Suomen Vapaa-ajankalastajissa edistämme vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvomme järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa.
Vapaa-ajankalastus tuo harrastajalleen iloa, elämyksiä, kavereita ja terveyttä.
Perustehtävämme on mahdollistaa tämä neuvonnan, edunvalvonnan ja kattavien palvelujen avulla sekä työskentelemällä kestävien kalakantojen ja puhtaampien vesien puolesta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.
Visionamme on olla Suomen vaikuttavin kalastusperhe toimimalla yhdessä paremman kalastuksen puolesta.
2025
Rahoitettu osittain maa- ja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroista.
TEKSTI Petter Nissén • KUVAT Janne Rautanen, Petter Nissén, Juha Ojaharju, Janne Antila, Johanna Antila
TOIMITTANUT Jaana Vetikko • TAITTO Heidi Niemi