SÄRKI l SÄYNE l TURPA l SEIPI l SORVA l LAHNA l PASURI l VIMPA l SULKAVA l TOUTAIN l SALAKKA l HOPEARUUTANA l RUUTANA l KARPPI l SUUTARI l MUTU l MIEKKASÄRKI
SÄRKIKALOJEN
tunnistaminen
Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT Rahoitettu osittain maa- ja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroista.
Särkikalojen heimo on osa karppikalojen lahkoa ja siihen kuuluu yli 2 000 lajia. Maamme vesissä elää 19 eri särkikalaa, joista karppi on istutusten varassa. Uusimmat tulokkaat ovat hopearuutana ja valkoevätörö, jotka kumpikin lisääntyvät vesissämme. Lisäksi Ahvenanmaalle on istutettu ruohokarppia, viimeksi vuonna 2017. Yhteistä kaikille maamme särkikalojen ulkomuodolle on, että niillä on yksi peräevä ja yksi selkäevä sekä hampaaton suu.
Osa särkikalalajeista voi, varsinkin tottumattoman silmään, olla hyvin samannäköisiä ja niitä voi olla vaikea tunnistaa. Kalan väri ja ulkomuoto ovat lajintunnistuksessa huonoja tunnusmerkkejä, sillä ne vaihtelevat eri vesistöjen välillä. Jopa varmana särjen merkkinä usein pidetty punainen silmä on epäluotettava tuntomerkki, sillä joissain vesistöissä särjen silmissä ei ole juuri lainkaan punaista.
Värin ja ruumiinmuodon sijaan kannattaa kiinnittää huomio suomujen ja eväruotojen lukumääriin. Suomujen määrä kylkiviivalla ja peräevän ruotojen lukumäärä ovat erinomaisia ja usein käytettyjä ominaisuuksia. Myös evien sijainti toisiinsa nähden on hyvä tuntomerkki, jota käytetään usein särjen ja sorvan erottamisessa toisistaan.
Oman ongelmansa särkikalojen tunnistamiseen tuovat niiden risteymät eli hybridit. Risteymät näyttävät sananmukaisesti kahden eri lajin risteymältä, tuntomerkkien ollessa jotain alkuperäislajien väliltä.
Yleisin risteymä on särkilahna, joka näyttää hieman vimpalta. Sillä on kuitenkin hieman vähemmän suomuja kylkiviivalla (45-54) ja lyhyempi peräevä (15-18 eväruotoa) kuin vimpalla. Muita maassamme tavattuja särkikalaristeymiä ovat ainakin turpasalakka, sorvalahna, sorvapasuri, särkisalakka, lahnapasuri, salakkapasuri ja särkisulkava.
Lajinmääritystä tehdessä on hyvä tietää, mitä särkikaloja kyseisessä vesistössä elää. Tämä rajaa usein mahdollisten lajien määrää ja helpottaa määrittämistä.
Kuvan kalasta voi myös lähettää netin kautta SVK:lle tunnistettavaksi. Osoite on fisuun.fi/kalantunnistus.
54-61 suomua
Kärki kovera 7-10 eväruotoa
48-53 suomua
Pieni suu 7-10 eväruotoa
SÄRKI
42-45 suomua 12-13 eväruotoa
44-46 suomua
kupera 9-10 eväruotoa
40-45 suomua
Pieni suu, lievä alapurenta
7-9 eväruotoa
SORVA
Silmä pienempi kuin kuonon pituus
50-60 suomua
Suu alaspäin suuntautunut
26-32 eväruotoa
Rintaevän kärki ulottuu vatsaevän juureen
57-63 suomua
Pehmeä, kulmikas ylähuuli
20-23 eväruotoa
Suuri suu, alapurenta 66-75 suomua
15-17 eväruotoa
PASURI
Silmä suurempi kuin kuonon pituus
Suu alaspäin suuntautunut
43-50 suomua
22-26 eväruotoa
Rintaevän kärki ei ulotu vatsaevän juureen
Suu ylöspäin suuntautunut
SULKAVA
67-75 suomua
Kapea ja korkea
37-46 eväruotoa
46-53 suomua
pitkä peräevä 18-23 eväruotoa
Ei viiksisäikeitä
27-32 suomua
HOPEARUUTANA
KARPPI
4 viiksisäiettä
33-40 suomua
Kovera
Tylppä, pyöreä pää 8-9 eväruotoa
SUUTARI
2 viiksisäiettä
Pyöreäreunaiset evät
95-120 suomua
31-35 suomua
Ei viiksisäikeitä
MIEKKASÄRKI
Suu ylöspäin suuntautunut 25-29 eväruotoa