kalastaja VAPAA-AJAN
NIKSIT
ahvenen, hauen ja kuhan
TALVISEEN TÄKYONGINTAAN
ONGINTA
◗ TEKSTI JA KUVAT: JUHA OJAHARJU JA OLLI SAARI
Niksit ahvenen, hauen ja kuhan
TALVISEEN TÄKYONGINTAAN E
nnen kuin tajuatkaan, juokset jo saalisvietin herättämänä pitkin lumista jään kantta. Talvisen kalastuspäiväsi seesteisyyden on rikkonut etäällä olevan tärpinilmaisimen edestakainen keinahtelu kalan tärpin merkiksi. Kun pääset avannon luo, näet jonkin vetävän siimaa vauhdilla jään alle. Teet määrätietoisen vastaiskun ja kala tarttuu. Voimakas kala ei halua antautua, vaan lähtee kovaan syöksyyn. Nyt taitaa olla todella iso. Jaloissa alkaa tuntua pientä tärinää; olisikohan kyseessä ennätyskala? Talvinen täkyonginta on viime vuosina kasvattanut kovasti suosiotaan. Eikä ihme, sillä se on mielenkiintoinen ja jännittävä kalastusmuoto. Ennen kaikkea se on erittäin tehokas menetelmä isojen petokalojen tavoitteluun. Tässä jutussa kerromme muutamia niksejä ja vinkkejä, joilla suurkalahaaveista voi tulla totta.
Kalasta hyvällä kalapaikalla Kalavälineiden hyvä laatu ja kalastustaidot eivät vielä tee saamamieheksi, mikäli paikanvalinta on mennyt päin honkia.
Haluatko siiman päähän kunnon kokoisen vonkaleen, ehkä hauen, ahvenen tai kuhan? Suosittelemme kokeilemaan täkyongintaa. Talvella siihen avautuu erinomaiset mahdollisuudet, kun jäätä pitkin pääset helposti hyville kalapaikoille. Ennätyksesi voidaan pian kirjoittaa aivan eri numeroilla.
Minne talviseen täkyongintaan hurahtaneen kalastajan sitten tulisi suunnata kaloja saadakseen? Ahven: Karikoiden reunat ja vedenalaiset matalikot keräävät lähes poikkeuksetta ahvenia. Merellä voi kaislikoiden reunasta löytyä astetta isompia raitapaitoja. Järvillä hyviksi osoittautuneet syksyiset ahvenpenkat kannattaa painaa mieleen, koska ahvenet jatkavat samoilla seuduilla saalistustaan myös tal-
vella. Kaikuluotainta voi käyttää apuna löytääkseen monttuun kerääntyneiden pikkukalaparvien reunat, joissa myös ahvenet yleensä ovat. Kevättä kohti mentäessä ahvenet siirtyvät lähemmäksi kutupaikkoja. Hauki: Alkutalvesta kannattaa hauenonkijan suunnata matalille alueille, kuten kaislikkolahtiin ja ruovikoiden reunoihin. Keskitalvella syvänteitä ympäröivät rinteet ovat hyviä alueita. Loppukaudesta hauet
◗ Täkyonginta on tehokas menetelmä isojen petokalojen tavoitteluun.
Ilmeestä näkee, että täkyongella saatu kuha ei ole ihan arkipäiväinen saalis.
◗ Täkyonginta on kasvattanut viime vuosina suosiotaan.
◗ ◗Ahvenet kerääntyvät karikoille ja matalikoille.
◗ Keväällä◗ ahvenet Kalasta siirtyvät myös lahtien syvemmät lähemmäskeskiosat. kutupaikkoja.
ONGINTA suuntaavat taas matalampiin vesiin. Tieto suurikokoisten särkikalojen olinpaikoista voi johdattaa myös suurten haukien jäljille. Kuha: Etsi tasaisia ja kovapohjaisia alueita syvänteiden läheisyydestä. Kuhat oleskelevat usein hieman ahvenia ja haukia syvemmällä, mutta kuitenkin alle kymmenen metrin syvyydellä. Suhteellisen kirkkaissakin vesissä kuhat käyvät yleensä syömässä matalammassa, joten syöttejä ei tarvitse upottaa syvänteisiin.
Kalasta oikeaan aikaan Kevättalvi ja loppuilta ovat kuhanonkijan kulta-aikaa. Naskalit on syytä pitää näillä reissuilla kaulalla.
Vaihtaako paikkaa vai ei? Jos tiedät olevasi hyvällä kalapaikalla, ei paikan vaihtaminen
SAALIS
yleensä kannata. Syöntihetki tulee ennemmin tai myöhemmin. Jos paikka on kuitenkin haussa, kannattaa porailla uusia reikiä ja etsiä kalaa. Jos saat jostain reiästä kohdekalan, on niitä samalla alueella hyvin todennäköisesti enemmänkin. Ahven: Alku- ja keskitalvella ahventapahtumia saadaan tavallisimmin valoisimpina tunteina. Päivän pidentyessä syöntihetket painottuvat aamuun ja iltaan. Kevätjäillä paras syönti voi olla juuri ennen auringon nousua, mutta pilvinen keli antaa toivoa syönnin jatkumiselle myös pitkin päivää. Hauki: Alkutalvesta, kun päivä on lyhyt, tulee haukitärppejä yleensä pitkin päivää. Kevättä
SILAAS
VARAUDU KALAN VAPAUTTAMISEEN Talvella vallitseva kylmä keli ja jäälakeuksilla usein puhaltava tuuli asettavat erityisvaatimuksia täkyongintaan. Kovalla pakkasella kalan limapinta, silmät ja kidukset jäätyvät hyvin nopeasti. Lisäksi reikien sulana pitäminen vaikeutuu. Suojasää onkin talvisen täkyonkijan toivekeli. Asiansa osaava ja kalojen vapauttamiseen etukäteen valmistautunut onkija pärjää pikkupakkasessakin, mutta kovemmilla pakkasilla kannattaa keksiä muuta tekemistä. Perusvälineistö kalan vapauttamiseen on vapautusmatto ja pihdit. Hauelle pitkävartiset, noin 20 sentin mittaiset pihdit on välttämättömyys. Kuhan ja ahvenen kanssa pärjää hieman lyhyemmilläkin pihdeillä. Pienet kalat voi vapauttaa jo reiässä, mutta ennätyskokoisista on kiva saada mitat ja pari kuvaa. Jos kala nostetaan ylös reiästä, tulee se aina laskea vapautusmaton päälle, ei ikinä paljaalle jäälle tai lumelle. Vielä parempi on käyttää vedellä täytettyä ahkiota. Ahkiossa kala säilyy veden suojissa sen aikaa, kun laitetaan kameraa ja muuta dokumentointivälineistöä valmiiksi.
Vedellä täytetyssä ahkiossa kala säilyy hetken aikaa suojassa pakkaselta ja tuulelta.
◗ Hauenonkijan kannattaa alkutalvesta suunnata matalille alueille.
◗ Kuhat oleskelevat syvemmällä, kuitenkin alle kymmenen metrin syvyydessä.
VÄLINEISTÖSTÄ Lajin harrastajilla näkee käytössä hyvin erilaista välineistöä. Suurin ero on vavoissa, sillä osa onkijoista käyttää tavallisista pilkkivavoista muokattuja onkia, jolloin väsytys tapahtuu siimasta kiinni pitämällä. Toinen koulukunta puolestaan vannoo varta vasten talvikäyttöön kehitettyjen täkyonkivapojen ja niihin kiinnitettyjen hyrräkelojen nimeen. Molemmilla vavoilla saa kalaa, joten valinnanvapaus jää onkijalle.
Tällainen määrä teräviä hampaita vaatii kestävän perukemateriaalin.
Varustaudu aina asianmukaisin koukunirroituspihdein. Jos pihdit tippuvat lumeen, helpottaa värikäs kangassuikale suuresti niiden löytämistä.
◗ ◗Vapautettavaa kalaa ei koskaan saa laskea paljaalle jäälle tai lumelle.
kohti mentäessä syönti painottuu hyvin voimakkaasti aamuja iltahämärän hetkiin keskipäivän ollessa syönnin puolesta aivan kuollutta. Kuha: Alku- ja keskitalvesta paksu lumivaippa pitää kuhat passiivisina ja syöntipäivät vähissä. Tärppitodennäköisyys kasvaa keväällä, kun lumikerros ohenee laikuittaiseksi. Hämärän hetket ovat kuhalle parhaita ja yleensä myös päivän ainoita syöntiaikoja. Ei kuitenkaan sääntöä ilman poikkeusta; etenkin hyvin tummavetisissä järvissä voi syönti olla hyvää myös keskellä päivää.
monofiilisiiman myös lahtien onsyvemmät hyvä ◗ Kalasta ◗ Täkyonkien olla vähintään keskiosat. 0,40 mm paksua.
Valitse sopiva rigi Talvisten täkyonkien pääsiimana käytetään monofiilia. Haukia ja isoja kuhia varten on paksuuden syytä olla vähintään 0,40 millimetriä, ahvenille riittää hieman ohuempikin. Riippumatta kohdelajista, on hauki useimmiten tavallisin saaliskala. Turhien välinetappioiden välttämiseksi kannattaa pääsiiman jatkeeksi liitettävien rigien perukemateriaalit ja niiden paksuudet valita aina haukivaaraa silmälläpitäen. Rigillä tarkoitetaan täkyonginnassa pe-
ONGINTA
Koukkujen terävyyden merkitys korostuu kovaluisten kuhien pyynnissä.
rukemateriaalin ja koukkujen yhdistelmää. Ahven: Ahvenrigeissä käytetään yleensä joko yhtä kolmihaarakoukkua koossa 6-8, tai yhtä laajakitaista yksihaarakoukkua koossa 1-2. Kolmihaaralla ongittaessa pujotetaan yksi haara kalan selkäevän alta. Yksihaarakoukkuun kala kiinnitetään pujottamalla koukku täkykalan sieraimesta sisään ja suusta ulos. Perukkeeksi valitaan pätkä 0,30-0,50 millin fluorocarbonia. Hauki: Perukkeeksi tulee valita vahvalankainen, puremisen kestävä perukemateriaali. Sopiva perukkeen pituus on 50 senttiä. Jos käytössä on kaksikoukkuinen rigi, valitaan koukkujen koot väliltä 2-6. Yhdellä kolmihaarakoukulla ongittaessa sopiva koko on 1/0-2, täkykalan koosta riippuen. Koukku pujotetaan selkäevän alapuolelta läpi. Kahta koukkua käytettäessä päätykoukku kiinnitetään esimerkiksi rintaevän juu-
reen. Käytä osassa rigeistä lisähoukuttimia, kuten fosforikuulia tai lippauistimia. Pidä kuitenkin aina osa rigeistä puhtaana, jotta voit nähdä kumpi toimii sinä päivänä paremmin. Kuha: Käytä perukkeena 0,40-0,50 millistä fluorocarbonia ja sen päässä ehdottoman terävää kolmihaaraista koukkua, koossa 4-8. Kokeile rohkeasti erilaisia lisähoukuttimia rigissä, etenkin fosforikuulat ovat osoittautuneet toimiviksi.
Käytä sopivaa ja hyväkuntoista syöttiä Täkyonkijan syöttien tulee olla aina tuoreita ja hyväkuntoisia, sillä tuore syötti pyytää selvästi pakasteesta otettua paremmin. Valitse syöttilaji ja -koko tavoiteltavan saalislajin mukaan. Ahven: Särki on ahvenenonginnassa huippusyötti ja sopiva kokoluokka on 8-12 senttiä. Toisinaan voi pieni ahvenen tai kiisken tirrikin olla päivän sana. Hyrräkelaa käytettäessä kannat-
Käytä aina ensiluokkaisia syöttejä. Särki toimii sekä ahvenelle, hauelle että kuhalle.
Strategisten mittojen ottaminen käy nopeasti ja näppärästi yhteistyöllä.
◗ Hauelle tulee valita vahvalankainen perukemateriaali.
◗ Fosforikuulat ovat tehokkaita houkuttimia kuhalle.
VINKIT
ÄLÄ AIHEUTA MELUA Kalapaikalla tulee aiheuttaa mahdollisimman vähän melua. Tämä pätee kaikkeen kalastukseen, niin myös talviseen täkyongintaan. Vältä siis ylimääräistä liikkumista ja turhaa kairaamista kalapaikalla ja sen läheisyydessä. Mitä matalammassa kalastat, sen suurempi negatiivinen vaikutus häiriötekijöillä on kalojen syöntihalukkuuteen. Usein käy niin, että reissun suurin kala tulee siitä reiästä, joka on saanut olla rauhassa koko päivän. Lopuksi kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että tälläkin on kääntöpuo-
taa kytkeä räikkä pois päältä, sillä pienikin vastus voi saada aran ahvenen hylkäämään syötin. Syöttikala kannattaa virittää reilusti pohjan yläpuolelle, toisinaan jopa lähelle jääkantta. Hauki: Hyviä syöttejä hauelle ovat esimerkiksi särki, sorva, pasuri ja lahna. Myös ahven kelpaa hauelle hyvin, etenkin niissä vesissä, joissa on runsaasti ahventa. Varo kiinnittämästä syöttikalaa koukkuihin liian tukevasti. Koukkujen tulisi irrota tartutuksessa, jotta ne voivat tarttua syötin napanneen kalan suuhun. Sopiva täkykalan koko on välillä 15-30 senttiä. Kuha: Tavanomaisin ja hyväksi havaittu syötti on särki. Kokeilemisen arvoisia ovat myös salakat ja varsinkin kuoreet, mikäli niitä kohdevesistössä esiintyy ja onnistut niitä hankkimaan. Kooltaan noin 10-15 -senttinen syöttikala on hyvä tarjoiluehdotus, mutta isolle kuhalle voi kokeilla suurempaakin. Viri-
lensa. Kokemusten perusteella syvemmistä vesistä pyydettäessä syöttikalaa epäröiden tuijottavat petokalat saattavat napata kiinni vasta, kun syöttikalaa liikutetaan kalastajan toimesta. Tässä muutama käytännön vinkki, miten voit vähentää melua kalapaikalla.
➤ Pyri kairaamaan kaikki tarvittavat reiät heti, kun saavut kalapaikalle. ➤ Sijoita vavat niin, että et joudu vavan luo kiiruhtaessasi kulkemaan muiden vapojen läheltä.
tä syötti lähelle pohjaa mittaamalla tarvittava siiman pituus luotauspainon avulla. Syöttikalan nopeampaa upottamista varten kannattaa pääsiimaan pujottaa muutaman gramman liukupaino.
➤ Kiikareilla voit varmistaa vavan tilanteen ilman paikalle menoa. ➤ Vapautusmaton ja muiden oheistarvikkeiden lisäksi ota myös täkyastia mukaan, kun menet tartuttamaan kalaa. Näin sinun ei tarvitse enää erikseen lähteä hakemaan syöttiä; vähemmän vaivaa ja vähemmän melua. ➤ Kaverin kanssa kalastaessa kannattaa sopia tehtävänjako jo etukäteen. Tärpin tullessa toinen kiiruhtaa avannon luo ja toinen tuo tarvittavan irrotusvälineistön sekä tuoreet täkykalat.
Täkyonkijan kausi alkaa heti kantavan teräsjään muodostuttua.
Tärppi ja sen havaitseminen Aseta vavat niin, että ne ovat poikittain leiri-/oleskelupaikkaasi nähden. Tällä tavoin näet tärpinilmaisimet eli vipat mahdollisimman hyvin. Valmisvipoissa olevan punaisen muovikiekon voi vaihtaa isompaan ja näkyvämpään esineeseen. Sellaisen saa esimerkiksi leikkaamalla ohuen siivun punaisesta tai oranssista lötköpötköuimalelusta (katso Vapaa-ajan Kalastaja 6/2014). Kiinnitä vipan kärkiosaan kulkunen, jotta kuulet, kun kala nappaa. Tärpin kuulemiseksi voi käyttää apuna myös onginnasta tuttuja elektronisia tärppihälyttimiä. Ahven: Käytä notkeaa vip-
ja kestävän siiman ◗ Vahvan kiinnitäpohjaonkivavan syöttikalaa koukkuihin ◗ Älä avulla turpa pysyy aisoissa. liian tukevasti.
vapautetaan ◗ Turvat kärkiosaan kulkunen, jotta ◗ Kiinnitä vipan punnituksen kuulet, kun kala nappaa. jälkeen.
ONGINTA
Ahven on kirkkaina kevättalven päivinä otillaan heti aamusta.
Ison kalan uittaminen reikään vaatii rauhallisuutta.
paa ja erittäin herkkää siiman kiinnitystä. Siiman tulee juuri ja juuri kestää täkykalan uinti, mutta sen pitää irrota heti ahvenen tärpistä. Jos siima ei irtoa, kävele varovasti, mutta ripeästi vavan luokse ja irrota siima käsin. Hauki: Hauen tärppi on usein hyvin selvä. Vippa painuu äkisti pohjaan ja ponnahtaa saman tien ylös siiman vapauduttua kiinnityksestään. Varmistu vapaa pyyntiin virittäessäsi, että siima pääsee vapautumaan riittävän helposti ja ettei se sotkeudu vippaan tai kulkuseen tärpin tullessa. Kuha: Käytä kuhan onginnassa notkeaa ja hieman pidempää vippaa. Kuha ei pidä vastuksesta, joten siiman tulee vapautua heti kuhan napattua syötin. Perinteisten jousiteräksisten vippojen rinnalle on kuhan onginnassa noussut Makrolonista (polykarbonaatti) tehdyt vipat, joiden etuna on materiaalin notkeus ja keveys.
Käytä isoa kairaa Täkyonkimalla voi saada yllättävän suuria kaloja. Älä siis mis-
◗ Käytä kuhalle notkeaa ja pitkää vippaa.
LUVAT Useamman vavan käyttö vaatii aina kalavedenomistajan luvan. Lupia voi tiedustella vaikka paikalliselta osakaskunnalta tai kalastusalueen isännöitsijältä. Tavallista on, että juuri täkyongintaan räätälöityä lupaa ei ole valikoimissa, mutta usein asia järjestyy tarjoutumalla ostamaan esimerkiksi koukkuluvan tai vetouisteluluvan.
sään nimessä ota riskiä käyttämällä liian pientä kairaa. Hauen ja kuhan onkimisessa oikea valinta on kahdeksan tuuman kaira. Jos odotettavissa on todella suuria haukia, kannattaa reikää suurentaa vaikka tuuralla tai kairaamalla kolme reikää yhteen apilamuodostelmaksi. Ahventa ongittaessa kuuden tuuman kaira on minimi. l
◗ Käytä vähintään kahdeksan tuuman kairaa.
”KENGÄN KOOLLA EI OLE VÄLIÄ” Finngrip Easy -retkiside
Finngrip Easy -retkiside on valmistettu Suomessa alusta loppuun.
Finngrip Easy on helppokäyttöinen retkiside, joka sopii lähes kenkään kuin kenkään koosta riippumatta. Finngrip Easy -siteessä suksi luistaa ja kilometrit taittuvat joutuisasti.
KUUSAMO THERMAL PRO 14 HAALARI ● Kalvo/vesipilari yli 10 000 mm (vedenpitävä) ● Hengittävyys 6000 g/m2/24h ● Päällinen: Pes ● Vuori: Nylon ● Koot: S, M, L, XL, XXL, 3XL ● Vanut: alaosissa ja hihoissa 80 g, muuten 120 g
O M I N A I S U U D E T PÄ H K I N Ä N K U O R E S S A 1. Kauluksen sisäpuoli lämmintä anti-pilling fleeceä. 2. Tarroilla kiinnittyvä etulista, jossa tuplatuulilista. 3. Kaksi vetoketjullista povitaskua, joista toinen tuulilistan alla. 4. Kaksi vetoketjullista rintataskua, oikeassa taskussa joustonyöri avaimille. 5. Kaksi lämmittelytaskua. 6. Ripustuslenkit jäänaskaleita varten. 7. Vyötärön sisäpuolella nyörikiristys. 8. Vyötärön sisäpuolella lenkit henkseleitä tai vyötä varten.
9. Kaksi D-lenkkiä puukkoa tai moottorikelkan hätäkatkaisijaa varten. 10. Tarralla kiinnittyvät syvät taskut. Vasemmalla puolella taskun päällä erillinen syöttitasku. 11. Heijastimet. 12. Laskos polven taipumisen helpottamiseksi. 13. Lahkeissa lyhetämisvaraa, sekä ripustuslenkit. 14. Pitkät vetoketjut. 15. Lumilukko lahkeissa. 16. Polvissa sisäpuolella taskut, joissa solukumieriste.
17 . Hyvin tuulelta suojaava lipallinen huppu, jossa erillissäädöt. Huppu rullattavissa kauluksen sisään.
1
17
2 6 4 3 7 9
8
5 21 10
18. Nylon-vahvike hartioilla.
11 16 12 14 15
19. Selässä pussia, istumista helpottamaan.
13
20. Laskokset sisällä, ns. halaamisvara.
17
21. Hihansuissa peukaloreijällinen resori, jatkuu kämmenosaan.
18
22. Takapuolessa solukumieriste.
Pinta- ja vuorikankaan välissä hengittävä ja voimakkaasti vettähylkivä irrallinen Liner-kalvo.
11 19 20
21 22
Tuotteet saatavana hyvin varustetuista marketeista ja urheilutarvikeliikkeistä. Kysy kauppiaaltasi! Kuusamon koko mallisto osoitteessa www.kuusamonuistin.fi
Kuusamon Uistin Oy, Professori Räsäsentie 1–2, 93600 Kuusamo, puh. 08 860 3400, faksi 08 852 1514
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö SVK on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 530 seurassa toimii yhteensä noin 43 000 kalastuksen harrastajaa.
! T Y N Y T I LI JÄSENEKSI 40,VAIN
SVK:n
VUOSI
SAAT SUOMEN PARHAAN KALASTUSLEHDEN
kalastaja VAPAA-AJAN
:N ja paljon muita RAHANARVOISIA JÄSENETUJA!
JÄSENEDUT l LIITTYMISLAHJANA erikoisvärinen Jesse-vaappu l JÄSENLEHTI Vapaa-ajan Kalastaja ilmaiseksi (6 nroa vuodessa) l pääsy vain jäsenille olevalle Extranet sivustolle, josta löydät Vapaa-ajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta l Perhokalastus-lehti 5 nroa/vuosi alennettuun hintaan l Viking Lineltä alennukset ryhmä- ja vapaa-ajanmatkoista l Teboilista Teboil-maksuaikakortilla alennus bensiinistä 2,5 snt/l, dieselöljystä 2,5 snt/l, 10 % voiteluaineista ja 5 % nestekaasusta l Paljon muita etuja mm. kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen.
Lisää tietoa jäseneduista SVK:n sivuilta www.vapaa-ajankalastaja.fi
LIITYN SVK:n jäseneksi
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry maksaa postimaksun
Nimi
Tunnus 5001884
Lähiosoite
00003 VASTAUSLÄHETYS Postiosoite Puhelin Sähköposti
LIITY JÄSENEKSI NETISSÄ: www.vapaa-ajankalastaja.fi
Syntymäaika
✁ Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi.