Vapaa-ajan Kalastaja 5/2021 (myyntilehti)

KALASTUKSEN

PUOLESTA

5•2021 9,90 €

Heinäveden PALOKIN lohilammet Kalapaikkana LÄNGELMÄVESI Vältä näitä SOME-MOKIA Miksi kala tulee syksyllä matalaan?

MM-perhosta

TÄYSPOTTI SUOMEEN Hauenuistelua ISOILLA PEHMOVIEHEILLÄ

LOKAKUU 2021

Sisällys

Pääkirjoitus 5 Pärskeitä 7

8

Hauenkalastusta isoilla pehmovieheillä

22

Haukitehtailla tapahtuu

14 Kalapaikkana Längelmävesi 18 Tutkimus: Kalavesille läheltä ja kauempaa

23 Henkilöuutiset

24

Vältä näitä somemokia

32 Tutkittua Miksi kala tulee syksyllä matalaan?

35 Historian havinaa 36 Uutuudet 38 Lääkärin määräyksestä Hauen uistelijan värisuora

40 Vavan varressa Henrik Kovanen 44 Perhonurkka Puronieriä 56 Kalapaikkana Palokin lohilammet 60 Nuorten tärpit

30 Kalaherkut

Maukkaat kalamurekepihvit

66 Seurat esittelyssä

Loviisan Seudun Eränkävijät

46

MM-perhossa täyspotti Suomeen 68 Vapaa-ajankalastajien aikuistoiminta 70 SM-onki Saimaan kanavalla 72 Kilpailutuloksia

VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

3

KUVA: ANNA-MAIJA

AIK AK AUSM EDIA RY :n JÄSEN

AHOKAS

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation

Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT

TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi

TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16.

www.vapaa-ajankalastajalehti.fi

Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi

TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama.

Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi

PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi

TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT

JAKELU NOIN 34 000 K APPALETTA

TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi

TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. 050 525 7806

KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki

JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. 0500 440 923

OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi

Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. 0400 946 968.

ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi

Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. 045 630 4280

Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta.

TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. 050 597 4933

Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen.

JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. 050 576 3302

TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 577 4656

KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. 050 573 9332

www.vapaa-ajankalastajalehti.fi

ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO PunaMusta Oy

Kuva: Olli Saari

ILM EST YY 6 NUM EROA VU ODESS A

4

TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. 050 577 4656

vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja.

KALASTUSOHJAAJA/HANKETYÖNTEKIJÄ Mauri Suojanen Kristineborgintie 73, 07740 Gammelby, puh. 040 589 6692

Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi

ISSN 1795-5033 Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutus- ja jakelutavoista. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista paino- tai muista virheistä. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. lakko tai tuotannolliset häiriöt).

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttamisen ja käyttämisen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. 050 576 3302.

LOKAKUU 2021 JAANA VETIKKO

Pääkirjoitus

SUOMI on perhokalastuksen maailmanmestari.

Kuva: Janne Rautanen.

J

LOHISOPPAA JA MITALISADETTA

oka syksyinen poliittinen lohisoppa kiehuu parhaillaan, ehkä entistäkin kovempaa. Itämeren lohen kalastuskiintiöstä ensi vuodelle esitettävää Suomen kantaa on käsitelty juuri sekä ympäristö- että maa- ja metsätalousvaliokunnissa. SVK:n mielestä Suomen ei tule EU:n kiintiökeskusteluissa ajaa muutoksia lohen vapaa-ajankalastukseen merellä Suomessa. Sen saaliit on otettu huomioon ICES:n tieteellisessä neuvonannossa, jossa on ehdotettu lohikantojen kestävän hyödyntämisen enimmäismäärät.

Tätä kirjoittaessa esitykseen Suomen kannaksi kuitenkin sisältyy lohen kalastuksen salliminen vain enintään neljän merimailin päässä rannikosta sekä sen salliminen vain touko-elokuussa. Kudulle vaeltavat lohet eivät rajaa kuitenkaan tunne, ja tieteellisen neuvon keskeinen viesti on ohjata pyynti kutuvaeltaviin lohiin. SVK:n mielestä em. säädökset on tarkoitettu vain kaupallisen kalastuksen ohjaamiseen, jossa vastaavia on jo käytössä.

SVK arvioi, että jopa 70 prosenttia nykyisestä kutuvaelluksella oleviin lohiin kohdistuvan uistelun saalista saadaan esitetyn rajan ulkopuolella. Toteutuessaan muutoksen arvioidaan aiheuttavan kahden miljoonan euron taloudellisten vaikutusten menettämisen sekä lisäävän eri kalastajaryhmien välisten konfliktien riskiä sallitulla pyyntialueella. SVK esitti tieteelliseen neuvoon nojaten, että Suomen kannassa määritellään em. rajoitusten koskevan vain kaupallista kalastusta. Suomella on hyvä mahdollisuus selvittää hallitusohjelmaan kirjatun Oma

kala -tietojärjestelmän kautta itse lohen vapaa-ajankalastuksen kehittymistä sekä tehdä tarvittavia säätelytoimenpiteitä. Tällöin myös säilytetään kaikkien osapuolien tasapuolinen kuuleminen.

Lohi on puhuttanut ja puhuttaa myös Tenolla, missä on eletty historiallinen kesä lohen kalastuksen ollessa kiellettyä. Kielto oli tarpeellinen, koska rajoitettukin kalastus verottaisi lohikantoja liikaa ja hidastaisi niiden elpymistä merkittävästi. Tenon lohikannan toipuessa vieraslaji Tyynenmeren kyttyrälohi valtasi joen, samoin monet muut Pohjois-Norjan joet.

Kyttyrälohen näin massiivinen nousu Tenon lohen kutupaikoille on ensimmäinen kerta, joten sen seurauksia voimme vain arvailla. Onneksi se sentään kutee paria kuukautta Atlantin lohta aikaisemmin, eikä elä kahta vuotta kauempaa. Kuolevat ja rannoilla mätänevät kyttyrälohetkin vaikuttanevat silti Tenon ekosysteemiin.

Lohisoppien lisäksi viime aikoina on puhuttanut Suomen perhokalastusmaajoukkueen huikea suoritus elokuussa perhokalastuksen MM-kilpailuissa Kuusamossa. Kivenkova joukkueemme putsasi mitalipöydältä niin korkeimmalle arvostetun joukkuekullan kuin henkilökohtaisen kulta- ja hopeamitalinkin muiden perhokalastuksen huippumaiden nenän edestä. Mitalisateen lisäksi myös kilpailun järjestelyt sujuivat erinomaisesti ja kaikki työssä mukana olleet ansaitsevat isot kiitokset. Onnittelut koko Suomen joukkueelle!

VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

5

OLLI SAARI toiminnanjohtaja

V

Pärskeitä

PIKAPASSI KALOJEN JÄLJILLE

uoden puheenaihe kalastusrintamalla on vauhdilla kehittyvän kaikuteknologian mahdollisuudet ja uhat. Ristivetoisten äänekkäiden mielipiteiden takana suuri kalastajien enemmistö on vasta hiljalleen kuulemassa uutuuksista ja muodostaa mielipiteensä harkiten.

Ilahduttavaa on se, että keskustelu on käynnistynyt harrastajien itsensä, eikä ulkopuolisten toimesta.

Kalastusta on pidetty elämän mittaisena kouluna. Tihkuen saatavan kokemuksen myötä kasvaa saalisvarmuus, ehkä ennätyskalatkin, mutta aina riittää syytä lähteä opiskelemaan vesille lisää. Livekaikuluotain on pikapassi kalojen jäljille, mutta virran loppuessa jättää sen käyttöön ehdollistuneen kalastajan tyhjän päälle.

Uusimpaa luotainteknologiaa hyödyntämällä voidaan sekä kalaparvet että yksittäiset kalat paikantaa tehokkaasti ja kalojen koonkin voi arvioida muutamien senttien tarkkuudella. Kalastus, pyyntimenetelmästä riippumatta, on mahdollista kohdentaa tarkasti kalojen olinpaikalle ja aiotun kokoisiin kalayksilöihin. Kestävän kalastuksen näkökulmasta mahdollisuudet ovat huimat, esimerkiksi suuntaamalla kalastus pois pyyntimitan vastaisista kaloista. Kääntöpuolella on tunnistettavissa kasvaneet riskit ylikalastukselle ja tahalliselle väärinkäytölle. Ilmaan onkin heitetty ehdotuksia kalastuksen lisäsäätelystä sen välttämiseksi, ettei vääriin käsiin joutuneiden laitteiden avulla tyhjennetä vesistöjä.

Viimeisimmillä ja tulevaisuuden luotaimilla myös ”oikeissa käsissä” niiden hyödyntäminen voi vaarantaa kestävän kalastuksen toteutumisen. Esimerkiksi suurkalakeskeisessä vapapyynnissä ovat kalastajien saaliit olleet hurjassa kasvussa.

Vapauttamisaikeista huolimatta se kasvattaa riskiä ei-toivotuille kohtaloille, jollei hallita elävän kalan käsittelyä sekä ennalta tunneta olosuhteita (lämpötila, syvyys), joissa pyyntirasitus voi koitua kalan kohtaloksi.

Kuinka oppisimme nykyistä enemmän arvostamaan suuria kaloja ilman, että niistä jokaista tarvitsee siiman päässä käyttää? Kenties olisi aika päivittää kuvausta vastuullisesta kalastuksesta. Esimerkiksi viehettä ei enää tarjota (jokaiselle) sen kokoluokan tai lajin kalalle, jonka tietäisi vapautta-

vansa. Eikä sellaisen kalan perässä kuljeta minuutti- saati tuntitolkulla, joka ei syömäpäällä ole.

Osaammeko itse säädellä riittävästi toimintaamme, vai tarvitaanko ohjausta ja valvontaa? Esimerkiksi metsästyslaissa on lähtökohtaisesti kielletty keinotekoiset valonlähteet ja yötähtäimet. Liveluotaimen tuoma apu kalastajalle ei ole näihin verrattuna kovin erilainen. Entä yritysvastuu? Jos kehittyvän teknologian vuoksi kalastusta tai laitteiden käyttöä rajoitettaisiin, tulisi se näkymään myös myyntituloksessa.

Pikaisia johtopäätöksiä ei pidä tehdä, eikä se ole maan tapakaan. Teknologian kehitys ja mukaan tulo kalastajan avuksi ovat jatkumoa kaikenlaiselle kehitystyölle, jolla pyritään kasvattamaan saaliita ja keinoja saavuttaa mahdollisimman suuren saalisyksilön päänahka (nykyään usein kuvainnollisesti). Aina kun pyyntivälineiden kehitystyössä otetaan isoja askelia, herää keskustelu kestävyyden turvaamisesta. Esimerkiksi nykymuotoisen verkkokalastuksen, joka lienee yksi kiistellyimmistä pyyntimuodoista, kestävän toteuttamisen keinoista on puhuttu jo suomalaisen keskimääräisen eliniän verran. Puheista on päätynyt lakiin ja ohjeisiin saakka joitain rajauksia ei-toivottujen saaliiden estämiseksi, mutta pääsääntöisesti verkoilla saa kalastaa tänäkin päivänä hyvin vapaasti. Asianmukaisia lupia unohtamatta.

Moninaisista ajatuksista huolimatta taidan kuulua harkiten mielipiteen muodostavien joukkoon. Lapsesta saakka olen toistuvasti nähnyt unta, jossa jokiuomasta katoaa vesi vain siksi aikaa, että ymmärtäisin enemmän kalojen sijoittumisesta. Ja saisin poimia kiviin jääneet uistimet takaisin rasiaan. Tiedonjanoisena en siis voi väittää, etteikö veden alle näkeminen kiinnostaisi.

Toisaalta kavereiden laitteiden mahdollisuuksia nähtyäni osaan varoittaa itseäni, ettei kalastus muutu nykyistäkin intensiivisemmäksi ruudun tuijottamiseksi ja saaliiltaan liialti ennakoitavaksi. Miten siis oppia vielä hieman lisää pinnan alaisesta maailmasta säilyttäen samalla kalastuksen mystisyydestä polveutuva suuri jännityksen tunne, tärpin odottaminen ja suuri ilon tunne jokaisesta saadusta kalasta?

VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

7

VETOUISTELU

TEKSTI JYRI KUUSISALO KUVAT KALASTAJAN KANAVA

HAUENUISTELUA isoilla pehmovieheillä Tehon salaisuutena vieheiden eloon herääminen jo hiljaisessa vauhdissa

I

soilla pehmovieheillä on pääsääntöisesti totuttu heittokalastamaan. Nämä ”lötköt tai kumit” ovat tarjonneet viimeisten vuosien aikana kalastajille aivan uusia mahdollisuuksia napata elämänsä kala. Isojen shadien myötä on myös ymmärretty tosiasia, että puolimetrinenkään kumiviehe ei ole liian iso, kun oikeat olosuhteet ja isot haukimammat ovat sopivasti tavoitettavissa.

Eivätkä isot pehmovieheet ole ainoastaan heittokalastajien juttu, vaan viime vuosina yleistynyt shadiuistelu avaa uusia mahdollisuuksia myös perinteiseen hauenuisteluun.

Tosin on huomattava, että shadiuistelussa täytyy hienosäätää niin uistelutekniikkaa kuin välineitäkin.

KUN paikka löytyy, voi tällaisia olla useita kappaleita tenniskentän kokoisella alueella.

VAVAT JA KELAT Ensimmäinen isompi ero perinteiseen kovavieheuisteluun tulee itse vieheen kautta.

Pehmovieheen tartuttavuus kovavieheeseen verrattuna on huomattavasti huonompi. Kalan iskiessä kumiin sen hampaat uppoavat vieheeseen, eikä viehe pääse liukumaan kalan suussa lainkaan. Kun tähän yhdistetään joustava vapa, monofiilisiima ja mahdollisesti vielä plaanarin kautta tuleva veto, on tartuttamisen yhtälö lähes ”toivoton”. Eli ihan ensimmäiseksi pitää laittaa välinepuoli kuntoon.

Vapoina kannattaa käyttää 8-9-jalkaisia jämäkkäkärkisiä uisteluvapoja. Kalan tar-

8

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

PUOLIMETRINENKÄÄN kumiviehe ei ole liian iso.

VAPOINA kannattaa käyttää 8-9-jalkaisia uisteluvapoja.

TAKILA on pehmovieheuistelijan parhaita kavereita. Se tuo tarkkuutta syvyydenhallintaan ja tehoa pyyntiin.

KELOISSA on jarrujen oltava riittävän vahvat.

SIIMANA kannattaa käyttää vahvaa 0,35-0,40-millistä kuitusiimaa.

VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

9

tutus vaatii välitöntä voimaa, joten vavoissa ei saa olla liikaa alkujoustoa. Kun käytettävien vieheiden painot saattavat olla jopa puoli kiloa ja edessä on vielä iso etäpaino, on vavassa pakko olla ryhtiä.

Käytettävissä keloissa on jarrujen oltava riittävän vahvat ja nopeasti säädettävät. Vapojen ollessa telineessä jarrut asetetaan napakalle, mutta kun iso kala on saatu tartutettua ja kala alkaa temuta, pitää jarrua voida säätää helposti. Muuten on suuri todennäköisyys, että kala repii itsensä irti.

Sitten kolmas tärkeä asia: shadiuistelussa keloille kannattaa puolata vahvaa ja hyvän hankauskeston omaavaa 0,35-0,40-millistä kuitusiimaa. Monofiilin ”venyvä kuminauhaefekti” on myrkkyä kalan tartuttamiselle.

SATSAA MYÖS PERUKKEESEEN Koska shadiuistelussa lähes poikkeuksetta puhumme normaaliin hauen uisteluun verrattuna isommista kaloista sekä isoista vieheistä, on syytä satsata myös perukkeeseen. Järeät leikarit ja viehelukot, yhdistettynä vahvaan muovipinnoitettuun teräsvaijeriperukkeeseen, tuovat riittävää varmuutta kalojen kanssa.

Perukkeessa saa olla myös pituutta. Isojen kumivieheiden kanssa peruke saa olla noin kaksi kertaa käytettävän vieheen mittainen etenkin, kun järeällä perukkeella ei ole mitään vaikutusta pehmovieheen uintiin.

Pehmovieheiden vahvuus perustuukin niiden materiaaleihin ja muotoihin. Materiaali on paljon lähempänä luontaista saaliskalaa kuin missään muussa uisteluvieheessä. Tämä on konkretisoitunut useita kertoja siten, että vaikka kala ei ensimmäisessä tärpissä vieheeseen kiinni jäisikään, on se lyönyt välittömästi uudelleen ja vieläkin uudelleen.

Luontainen olemus ei tarjoa siis välttämättä ensimmäisellä tärpillä hylkäystä. Usein on myös kaikuluotaimen kautta päästy seuraamaan hyvinkin pitkiä ”seurioita” – iso kala on seurannut takilassa vedettyä pehmoviehettä jopa yli kaksisataa metriä.

SAATAVILLA LUKUISIA ERILAISIA PEHMOVIEHEITÄ Pehmovieheitä on saatavilla lukuisia erilaisia. Autenttisista kalajäljitelmistä räikeisiin yliärsykkeisiin. Löytyy valmiiksi rigattuja ”swimbait”-tyylisiä kumeja sekä heittokäyttöön tarkoitettuja koukuttomia kumivieheitä.

10

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

HIDASVAUHTINEN uistelu isoilla pehmovieheillä on todella tehokas kalastusmuoto. Tässä esimerkkiä yli 11 kilon voimin.

ISOILLE kumivieheille on kovin vähän valmiita rigejä uisteluun.

Ne kannattaa opiskella tekemään itse.

KALASTAJAN KANAVALTA LÖYTYVÄT OHJEET: youtu.be/1TlgTPva2gk (muista puristaa väkäset pois).

PERUKE saa olla noin kaksi kertaa vieheen mittainen.

KOOKKAISIIN shadeihin kannattaa rigi tehdä itse.

Vauhti JOS haluaa uistella useammalla vavalla, plaanarikela ja hyvin vetävät isot kelkat tekevät sen mahdolliseksi.

Alun perin heittokalastukseen suunniteltuihin kookkaisiin shadeihin on hieman hankalaa löytää kaupallisia uisteluun soveltuvia rigejä. Jos halutaan 35-40-senttinen kumi rigata uisteluun mahdollisimman pyytävästi, kannattaa rigi tehdä itse.

Rigit rakennetaan vahvasta teräsvaijerista holkittamalla sopivan mittaisia pätkiä yhteen. Pätkien väliin lisätään vahvat uistinrenkaat, joiden yläpuolelle lisätään stingerpiikki ja alapuolelle vahva kolmihaarakoukku vielä toisella uistinrenkaalla.

Koukkujen määrä on osin mielipidekysymys, toki vieheen pituudella on vaikutusta

VALMIIKSI rigattu kumi.

SOUTUVENEEN hidas vauhti on valttia shadiuistelussa.

Uisteluvauhti alas Mutta millä ihmeellä sen venepaketin saa kulkemaan alle 2 km/h -vauhtia? Mikäli veneestä löytyy keulasähkömoottori, kannattaa sitä hyödyntää uistelun voimanlähteenä. Toinen vaihtoehto on riittävän järeät jarrupussit, joilla saadaan vetovauhti alas.

Lisäksi yksi kätevä tapa saada shadit uimaan tarpeeksi hitaasti on soutu-uistelu. Soutuveneen hidas vauhti on valttia nimenomaan juuri shadiuistelussa. Soutu-uistelu vie uistelemisen takaisin juurilleen ja on todella matalan kynnyksen kalastusta.

siihen. 30-senttiselle kumille riittää hyvin kaksi koukkua, mutta kun vieheen mitta alkaa olla luokkaa 40 senttiä, voi kolmas koukku olla jo perusteltua. Koukuista kannattaa puristaa myös väkäset pois heti rigin rakennusvaiheessa. Tämä auttaa valtavasti kalojen käsittelyssä sekä niiden irrottamisessa.

UISTELUTEKNIIKKA JA -VAUHTI Useimmat pehmovieheet heräävät eloon jo hyvin hitaassa vauhdissa, ja se on yksi shadiuistelun tehon salaisuuksista. Vieheestä riippuen vetovauhtina on hyvä pitää 1,02,5 kilometrin tuntivauhtia.

Näissä vauhdeissa vapamäärän kasvattaminen on haaste. Neljällä suoravetovavalla homma toimii vielä hienosti, mutta painavien vieheiden levittäminen isommaksi haravaksi tuottaa ongelmia. Pikkuplaanarit ovat täysin poissuljettuja jo vetokykynsä ja heikon kalan tarttumisen takia. Isoja kelkkoja voi käyttää, mutta hidas vauhti, painavat vieheet ja etäpainot tuovat tässäkin tapauksessa kulmakerrointa.

Isojen kelkkojen vetokyky pitää olla todella hyvä, että pystytään lisäämään kelkkavedossa esimerkiksi kaksikin viehettä puolelleen. Selkäsiiman on pysyttävä hyvin tiukkana ja laukureiden on oltava järeitä, jotta kalalle saadaan edes vähän alkuvastusta tar-

tutuksen tueksi. Itse olemme shadeja isoilla kelkoilla vetäneet, mutta tartutusprosentti on kyllä olennaisesti heikompi kuin suoravedossa ja etenkin syvätakiloihin verrattuna.

Shadiuistelijan paras kaveri on syvätakila. Raskaalla kuulalla saadaan viehe vietyä helposti haluttuun syvyyteen. Vapautuspituudet voidaan pitää todella lyhyinä, luokkaa 2-5 metriä, ja kun tähän on yhdistetty järeä takilalaukuri, auttaa yhdistelmä jo olennaisesti kalan tartutusta. Järeä laukuri ja painava kuula tarjoavat yhdistelmänä jo hieman vastaiskua muistuttavan reaktion.

ISOT ETÄPAINOT TOIMIVAT Toinen toimiva vaihtoehto on isot etäpainot, tyyliin 300-500-grammaiset täsmäkuulat.

Näillä saadaan viehe nopeasti haluttuun syvyyteen, eikä siiman pituutta tarvitse kasvattaa tarpeettomasti. Etäpaino voidaan asentaa vain noin 3-5 metrin päähän vieheestä, joten tuntuma on erinomainen.

Itse olemme käyttäneet etäpainoissa noin 50 sentin tapsia ja tappilaukuria, joka pitää pallon hyvin paikoillaan myös kuitusiimassa. Kun setti lasketaan pyyntiin, hyvä tapa on laskea viehe, asentaa paino ja antaa sen tippua vapaasti pohjaan. Sen jälkeen kelan kammenpyöräytys, puola lukkoon ja vapa järeään vapatelineeseen.

SHADIUISTELIJAN paras kaveri on syvätakila.

VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

11

SUORAVETOKEPEILLE on syytä olla jämerät vapatelineet. Tärpit ovat rajuja.

RIITTÄVÄN suuri haavi on shadiuistelussa melkein välttämättömyys.

UPEITA hetkiä vesillä marraskuun kauneudessa.

12

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

Tässä jos käytetään heppoisia vapatelineitä, voi pahimmillaan ison hauen tärpin jälkeinen tulos olla se, että ei ole telinettä, eikä vapaa enää veneessä. Isoon vieheeseen tärpit ovat usein hyvinkin väkivaltaisia – kala suorastaan lyö tappaakseen. Täsmäkuulan sijaan voi myös käyttää painouistimia.

Niissä haasteena on se, että markkinoilla on vain vähän riittävän painoisia painouistimia.

Tosin on sanottava, että kaikkein paras shadiuistelumuoto on vapa kädessä uistelu. Mikään ei korvaa omaa reaktiokykyä ja itse tehtyä räväkkää vastaiskua. Vaan jos uistellaan useammalla vavalla, tämä tekniikka ei luonnollisestikaan ole mahdollinen. Siirtymille ja luotaustilanteisiin se on kuitenkin varsin hyvä vaihtoehto myös heittokalastajalle.

ELEKTRONIIKKA TUO LISÄEDUN Vuosien varrella vene-elektroniikka on noussut jatkuvasti suurempaan rooliin. Tämä tietenkin herättää mielipiteitä, mutta kiistaton fakta on, että kaikuluotain auttaa kalaparvien löytämisessä. Ja etenkin juuri hidasvauhtisessä shadiuistelussa on asialla suuri merkitys. Karttaplotteri taas auttaa reittien ja kalapaikkojen merkitsemisessä.

ISOILLA etäpainoilla saadaan viehe nopeasti haluttuun syvyyteen.

Tässä lajissa ei kuitenkaan tarvitse investoida kalliimman pään laitteisiin, vaan jo aivan perusvarustus riittää mainiosti. 2D-luotaimella löydetään syöttikalakeskittymät ja sen jälkeen keskitytään tarkkaan alueen haravointiin. Uistelu kannattaa keskittää saaliskalaparvien ulkoreunoille noin 20-50 metriä parvesta, parvien alapuolelle noin 1-2 metrin päähän sekä parven yläpuolelle noin metri sen päälle.

Omaksi shadiuistelun muodokseni voidaan määritellä täsmäuistelu. Siinä etsitään petokalat ja uistellaan tarkasti niiden ohi tai yli.

Tämäkin kalastusmuoto onnistuu viistokaikuluotaimen ja 2D-luotaimen yhdistelmällä, mutta kiistaton fakta on, että nykypäivän liveluotaimet tuovat tähän lajiin lisäedun.

Tavoitteena on haravoida hyvin tarkkaan saaliskala-alueet, löytää niistä petokalakeskittymät ja jopa tarkemmin sanottuna ne isoimmat kohdekalat. Sen jälkeen keskittää uistelu juuri tarkkoihin spotteihin ja ajaa vieheet tarkasti oikealla korolla kalojen näkökentässä.

Täsmäuistelu on erittäin tehokas tapa erityisesti aivan loppukaudesta päivinä, jolloin heittokalastus ei tunnu toimivan passiivisille kaloille. Täsmäuistelussa olemme usein

UISTELU kannattaa keskittää saaliskalaparvien ulkoreunoille.

Sesongit Shadiuistelun sesongit Shadiuistelussa on oikeastaan kaksi pääsesonkia.

Alkusyksyn ”hauen hullusyönti” sekä avovesikauden viimeiset viikot.

Alkusyksy on shadiuistelijalle hyvää aikaa. Pimenevät ja viilenevät yöt aktivoivat hauen tankkaamaan.

Tällöin kumit toimivat hyvin välivedessä, selkien rinteissä, monttujen päällä sekä karikoiden liepeillä. Aktiivisuus on tällöin huipussaan ja 4-6 vavalla uistelijat voivat saada aivan huippusaaliita.

Paikkoja joutuu hieman hakemaan, mutta kun ruutu löytyy voi loppu olla historiaa. Pitkän linjan isojen haukien uistelija Mika Koivula totesi tähän elokuun lopun, syyskuun alun ”hullusyönti-ikkunaan” hyvän nyrkkisäännön: ”Vettä alla noin kymmenen metriä ja vieheet kuuteen metriin.”

Loppukaudesta taas hauen ravintokala eli täky pakkautuu monin paikoin merialueilla ja sisävesillä isoiksi massoiksi hyvin tiiviille alueelle, joiden ympäriltä petokalat löytyvät. Yleensä täkyparvet tavoittaa selkeistä pohjanmuodoista, sisäselkien/-lahtien syvänteistä tai salmipaikoista, ja niiden havainnointi on helppoa.

Usein täkykalaa on paikassa niin paljon, että 2D-luotain saattaa piirtää pohjan tyyliin 2-3 metriin, vaikka vettä on alla kymmenen metriä. Nämä ovat usein juuri tämän lajin eldoradoja. Muistan itsekin upeita reissuja, jolloin tällaisesta alle jalkapallokentän kokoisesta alueesta on pyydetty useita metrikaloja lyhyessä ajassa.

Näissä paikoissa on tärkeää, ettei karkota täkyä, joten vieheitä ei kannata missään nimessä ajaa täkyparven läpi, vaan nimenomaan alapuolella, yläpuolella ja reunoilla.

4/2021 LEHTIPISTEISSÄ

AHVENEN

JIGI-UISTELU

JUNNUT KALAAN

KUHA ON SUOSIKKI

H Uusi tapa käyttää syväintä H Risteytyslohet kasvaneet jo monikiloisiksi HUnohdetun läkkärän vahva paluu H Isoja kuhia kannattaa säästää H Lohia nousi paljon Tornionjokeen H Inarijärven hohto säilyy H Lohimiehen Beason-vene esittelyssä H Uistelemaan lasten ehdoilla H Erilainen Teno-kesä H Ahven Openissa pärjää vetämälläkin H Keltanokkana Oolannissa H Jäämeri on loputon kala-aitta... ym.

www.vetouistelulehti.fi H puh. 03-7625 775

Vapaa-ajankalastajan

KAUPPA Kalankäsittelyn perusvälineistöä

FILEOINTIVEITSI

joustavalla suoralla 20 cm terällä

pudottaneet vapamäärän kahteen takilavapaan – lyhyillä vapautuspituuksilla, tämä mahdollistaa kääntymisen jopa aivan paikallaan ja nopeasti reagoimisen kalojen liikkeisiin.

24€

HIENOUS ON LAJIN YKSINKERTAISUUDESSA Shadiuistelun hienous on ennen kaikkea lajin yksinkertaisuudessa, mutta yhtä lailla myös sen monitahoisuudessa. Sitä on mahdollista harrastaa niin monella eri tavalla ja tyylillä, että se tarjoaa hyviä mahdollisuuksia monenlaisille kalastajille.

Voi uistella heittokalastuksen välissä siirtymillä, evästauolla, yhdellä tai useammalla vavalla, soutuveneellä tai viimeisen päälle -kalustolla, oman maun ja mieltymysten mukaan. Parhaimmillaan shadiuistelu on todella jännittävää ja saalisvarmaa puuhaa.

FILEOINTIVEITSI

ALKUSYKSY on shadiuistelijallekin huippusaaliiden aikaa.

joustavalla suoralla 16 cm terällä:

22€

www.vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa Hintoihin lisätään toimituskulut.

SHADIUISTELUN hienous on sen yksinkertaisuudessa.

VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

13

KALAPAIKKA

TEKSTI JA KUVAT JANNE RAUTANEN

Kalapaikkana monimuotoinen

LÄNGELMÄVESI Tunnettu erityisesti komeista kuhista Pirkanmaan pohjoisosissa sijaitseva Längelmävesi on kalapaikkana maamme ehdotonta eliittiä. Kutsumanimeltään ”Länkkynä” tunnettu järvi on eritysesti tunnettu komeista kuhistaan, mutta myös ahvenen ja hauen kalastajat saavat sieltä hyvin saalista. Järvessä taimenet päätyvät saaliiksi lähinnä muun kalastuksen sivuosumina.

14

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

L

ängelmäveteen istutetaan taimenta, mutta niiden lisäksi vedessä ui luonnonkaloja. Erityisesti Pääskylänjoen reitti tuottaa Länkkyyn täpläkylkiä. Kannattaa siis varmistaa, että saaliiksi ottaa vain eväleikatun mitallisen taimenen, jos sellaisen onnistuu nappaamaan.

Längelmäveden arvostuksesta kalapaikkana kertoo myös se, että vetouistelun Suomen mestaruudet ratkotaan siellä vuonna 2023.

MONIMUOTOINEN JÄRVI Längelmävesi on varsin kookas järvi, joka muodostuu lukuisista eri selistä. Se sijoittuu pääosin Oriveden ja Kangasalan taajamien välimaastoon ollen vajaa kolmekymmentä kilometriä pitkä ja kaksikymmentä kilometriä leveä.

Salmien erottamat selkävedet poikkeavat hieman toisistaan, mutta tunnusomaisina piirteinä voidaan pitää suhteellisen kirkasta vettä ja järven selkiä uurtavia syvänteitä, jotka ovat useita kymmeniä metriä syviä.

Syvimmillään vettä löytyy kuudenkymmenen metrin verran. Järven rannat ovat pääosin karuhkoa kallioiden ja kivikoiden päälle kasavanutta mäntykangasta.

Koillisessa erillisenä järven osana sijaitsee Koljonselkä, jonka Rönni erottaa muusta järvestä. Orivedeltä etelään päin lähdettäessä järven suurimpia selkiä ovat Pappilanselkä, Enonselkä, Ponsanselkä, Pispalanselkä, Saksalonselkä ja Isoniemenselkä. Pelisalmi erottaa etelässä sijaitsevan Villikanselän pohjoisemmista järven osista.

AHVENEN heittokalastus keväällä ja syksyllä on Ville Kuoppun mieleen.

Järvi tarjoaa hyvän kokoista ahventa kalastettavaksi. Kuva: Ville Kuoppu.

 LÄNKYN ympärillä on kym-

menkunta hyvää veneenlaskupaikkaa parkkipaikkoineen. Mobilian ramppi on betonia ja veneen saa otettua vastaan rampin laiturilta.

 TYYNI syyskesän ilta tarjoaa kalastajan kotimatkalle kauniin auringonlaskun. Kuva: Ville Kuoppu.

 PELISALMI on sangen kapea ve-

sistönkohta, jossa moottoriveneen nopeutta on syytä laskea havereilta välttymiseksi.

Selkävedet jakautuvat vielä useisiin pienselkiin ja lahtivesiin, joiden nimiä ei tässä listata. Kalapaikkoja järvessä riittää siis koluttavaksi vaikka kuinka paljon.

Länkylle on myynnissä lähes kaikki vesialueet kattava uistelun yhtenäislupa, mutta Koljonselkä ei kuulu lupa-alueeseen. Kohtuuhintaisen uisteluluvan voi ostaa myös lyhytaikaisena, jos pikaisempi visiitti järvelle kiinnostaa.

KALAMIEHEN TÄRPPIVINKIT Längelmäveden alueella toimii Suomen Vapaa-ajankalastajiin kuuluva aktiivinen kalaseura Längelmäveden Uistelijat, joka järjes-

tää kalastustapahtumia nuorille sekä kokeneemmille kalastuksen harrastajille. Seuran omat kilpailut etenkin Länkyllä kuuluvat jokavuotiseen ohjemaan.

Sain haastateltavakseni järven hyvin tuntevan kalastajan, ja seuran puheenjohtajana toimivan Ville Kuoppun. ”Längelmäveden Uistelijoiden puheenjohtajana olen toiminut seitsemän vuotta, ja seuran jäsen olen ollut noin kymmenen vuotta. Täytin tänä vuonna neljäkymmentä ja perheeseen kuuluu vaimo sekä monipäinen lapsikatras. Ja kalaruoka kelpaa kaikille”, Ville kertoo.

SM-TASON KALAPAIKKA ”Saimme kunnian järjestää Vetouistelun SM-kisat vuonna 2023. Kilpailukeskus tulee automuseo Mobilian alueelle. Kalastajille on tarjolla todella hieno vesistö. Selät ovat erittäin monimuotoisia ja syvääkin vettä löytyy.

Rehevintä aluetta on Kuhmalahden suunnalla Enonselällä sekä eteläosassa Kaivannosta Pelisalmelle. Enonselkä on muuhun alueeseen verrattuna kivikkoinen. Pelisalmesta pohjoiseen järvi muuttuu karummaksi.

VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

15

TAKILA on suureksi avuksi Länkyn selkävesien syvänteiden uistelussa.

Kalastuksen Länkyllä aloitin aikanaan Pappilanselältä, mutta nyt erityisesti Ponsanselkä ja Ristiselkä ovat kalapaikkoina mieleeni. Seuramme jäsenistä aika moni tykkää kalastaa Enonselällä. Kaikilla on hieman omat mieltymyksensä ja kalapaikkansa.

Kuhan ja ahvenen kalastukseen kalapaikkoja riittää aivan uskomattoman paljon. Pispalanselkä on tunnettu suurista hauistaan”, hän kertoo.

KALATALOUSALUEELLE KIITOSTA ”Längelmävedellä on aika vähän passiivisia pyydyksiä ja tilaa on kaikille uistella ja kalastaa. Längelmäveden kalatalousalue ansaitsee lupajärjestelmästä ja muistakin toimenpiteistä kiitosta! Kalan annetaan kasvaa ja sitä riittää. Kuhan alamitta on 45 senttiä, ja muutoin ovat voimassa kalastusasetuksen mukaiset alamitat”, kiittelee Ville.

IKIMUISTOINEN TAPAHTUMA LÄNGELMÄVEDELTÄ ”Hienoja muistoja ja tapahtumia olisi paljon. Ikimuistoisin on kuitenkin perheen kalareissu viiden lapsen kera. Saimme uisteltua kaikille lapsille mittakuhan siiman päähän, ja kaikki pääsivät väsyttämään oman kuhan.

Kalat perattiin yhdessä ja syötiin myöhemmin hyvällä ruokahalulla. Oma tarinansa olisi myös seuramme kalakisasta, jossa voitimme erinäisten kommellusten jälkeen venetrailerin”, kertoo Ville.

16

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

ELOKUISENA iltana auringon laskiessa ahventen tärpit jigiin muuttuivat harvemmiksi. Kaiku kertoi kalojen nousseen veden pintakerrokseen.

Sesongit Kalastussesongit ja vieheet ”Talvella pilkkivetenä Länkky toimii hyvänä ahvenpaikkana. Pilkkivät jotkut kuhaakin. Avovesikausi käynnistyy kevään ahvenkalastuksella, mutta heinäkuun lämpöiset ilmat ovat ehdottomasti suosituinta kalastusaikaa. Erityisesti kuha on tavoiteltu ja varma saaliskala kesällä. Kesällä kalastetaan myös kivikoista haukea ja ahventa. Kausi jatkuu syyskesällä ahvenen ja kuhan jigaamisella. Syyskesällä ahven menee aika syväänkin veteen, ja niiden reunoille. Syksyllä hakkuut paljastavat ahvenparvet. Haukea heitetään ja vedetään. Syksyllä lahtien suualueet ja penkan reunat antavat hyvin haukea”, Ville Kuoppu kertoo. ”Käytettävä viehekirjo on samantyyppinen kuin muuallakin. Hauelle tarjotaan yleisimmin 15-18 sentin mittaisia vaappuja tai jopa professoria koossa 00. Kuhavaaput ovat pykälää pienempiä. Kesäaikaan niissä saa olla reilusti potkua ja hakua. Rapala Scatter Rap värissä CLN on ollut erinomainen keskikesän pintauistelussa. Ahvenelle tarjoillaan yleisimmin Salmo Hornettia koossa 4,5 ja 6 senttimetriä. Jigeistä ahvenen suurta herkkua ovat Relax Super Banjo 3” värissä suklaabanaani. Myös K.P Baitsin Orginal Shad 2,5” pinkkinä tai vihreänä toimii hyvin. Luomuväreinä tarjotut K.P Baitsin Skeleton Shadit sekä aivan perinteiset valkoiset matojogit kuuluvat myös heitettävään viehekirjoon”, avaa Ville viehevalintojaan.

KALASTONHOITOMAKSU

TUNNUSTUS

KALASTUKSEN suosio on jatkunut suurena tänäkin vuonna Kuluvan vuoden kalastonhoitomaksuja lunastettiin yli 250 000 kappaletta elokuun loppuun mennessä, mikä merkitsi noin 9,5 miljoonan euron tuottoa. Tahti oli verkkaisempi kuin viime vuonna, jolloin tuotto samaan aikaan oli jo 10 miljoonaa euroa. Kalastusinto on kuitenkin jatkunut edelleen kovempana kuin vuonna 2019, jolloin kalastonhoitomaksujen koko vuoden tuotto oli 8,9 miljoonaa euroa.

Vuoden 2021 kalastonhoitomaksujen myynti alkoi ensimmäisinä kuukausina hieman edellisvuoden aloitusta vilkkaammin. Huhti-kesäkuun myynti jäi pienemmäksi kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona, jolloin kalastuksen suosiota kasvatti osaltaan koronapandemian myötä lisääntynyt vapaa-aika.

Heinä-elokuun myynnissä päästiin pitkästä sadejaksosta huolimatta viime vuoden vastaavien kuukausien lukemiin. Lämmin syyskuun alku on pitänyt kysynnän korkeana edelleen, ja loppukesän myynneissä näkyy jo ulkomaalaisten kalastajien lisääntynyt määrä.

Metsähallituksen verkkopalvelujen käyttäjätietojen perusteella maksuvelvollisen ikäryhmän nuorimpien kiinnostus kalastonhoitomaksua kohtaan on laskenut viime vuodesta eniten, kun taas iäkkäimpien kiinnostus on pysynyt lähes viime vuoden tasolla. Viime vuonna suhteellisesti eniten kasvoi juuri 55 vuotta täyttäneiden ja 18−25-vuotiaiden kiinnostus kalastonhoitomaksua kohtaan.

Kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos on 18−64-vuotias ja ravustaa tai kalastaa muuten kuin pilkkimällä, onkimalla tai silakkaa litkaamalla. Pelkkä kalastonhoitomaksu oikeuttaa kalastamaan yhdellä vavalla ja vieheellä.

Pyydyksillä tai usealla vavalla kalastamiseen tarvitaan lisäksi vesialueen omistajan lupa.

Kalastonhoitomaksun voi ostaa Metsähallituksen verkkokaupasta osoitteesta www.eraluvat.fi, Eräluvat-sovelluksella, palvelunumerosta 020 69 2424, R-kioskeista sekä Metsähallituksen luontokeskuksista.

Kalastonhoitomaksun voi lunastaa koko kalenterivuodeksi (45 €), seitsemäksi vuorokaudeksi (15 €) tai yhdeksi vuorokaudeksi (6 €).

Maksusta tulee olla tarkastusta varten kalastaessa mukana joko paperinen tai sähköinen todiste, esimerkiksi Eräluvat-sovellus. Myös henkilöllisyys tulee varautua todistamaan kysyttäessä.

s ltau ä iss in ku e h t Vie araa k 24

KALAKERHO Salarista vuoden urheiluseura Kristiinankaupungissa Kristiinankaupungissa toimiva Kalakerho Salar sai merkittävän tunnustuksen, kun se valittiin paikkakunnallaan vuoden urheiluseuraksi. Päätöstä perusteltiin seuran ansiokkaalla toiminnalla lasten, nuorten ja aikuisten kannustamisessa kalastamaan.

Kiitosta sai myös sen merkittävä panos tiedon ja perinteiden eteenpäin viemisessä. ”Kalastusseuran valinta vuoden urheilukalastusseuraksi on käsittääkseni melko harvinainen kunnia”, Salarin sihteeri Heleena Vattulainen iloitsee.

Kalakerho Salar on Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenseura ja se on toiminut jo yli kolmekymmentä vuotta. Se on tunnettu monipuolisesta toiminnastaan. ”Aikuisille järjestämme esimerkiksi pilkki-, onkija heittokalastuskisoja ja kalamiesillan vuosittain.

Olemme olleet lisäksi näkyvässä roolissa myös Kristiinankaupungin perinteisillä Mikkelin markkinoilla”, Vattulainen kertoo.

Salarin toiminnassa myös nuoret ovat aina olleet merkittävässä osassa. ”Heille järjestetään omia onki- ja pilkkikilpailuja sekä kalastuspäiviä eri teemoilla. Esimerkiksi tänä vuonna veimme nuoria heittokalastamaan merelle ja mukaan saatiin viitisentoista nuorta”, Vattulainen mainitsee. ”Teemme lisäksi paljon yhteistyötä koulujen kanssa esimerkiksi iltapäivätoiminnan muodossa, mutta myös eri yhteisöjen ja yhdistysten, kuten 4H-kerhon kanssa. Yksi uusi toimintamuoto voisi olla opastaa lapset ja nuoret laittamaan kalasta myös ruokaa, kun kaikki vanhemmatkaan eivät sitä osaa”, Vattulainen pohtii.

Vuosiuistin® 2022

Taimen Super on valmistettu erikoisella suomukuviolla, jolla saadaan ainutlaatuinen valon taittuminen ympäristöön. Keskellä oleva irtolippa muuttaa tavanomaisen uinnin saaden näin kalat ärsyyntymään ja iskemään uistimeen.

Kuusamon Uistin Oy Professori Räsäsentie 1–2, 93600 Kuusamo 08 860 3400 | www.kuusamonuistin.fi

@kuusamonuistin

TAIMEN SUPER

TUTKIMUS

TEKSTI HEIDI POKKI JA JANI PELLIKKA

Meistä suomalaisista vapaa-ajankalastajista harvat asuvat aivan kalavesiensä äärellä, ja kalareissut alkavat tyypillisesti matkustamisella lähikohteelle tai kauemmas kohdealueelle. Tuoreessa Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa kuvattiin matkoista kertyviä maakuntien välisiä matkustusvirtoja viime vuosikymmeninä. Samalla selvitettiin, millaista alueellista rahankäyttöä tähän liittyi.

Kalavesille LÄHELTÄ JA KAUEMPAA

S

uomalaiset vapaa-ajankalastajat asuvat pääosin taajamissa ja maakuntien kasvukeskuksissa kuten muukin osa väestöä, ja eniten heitä asuu Uudellamaalla.

Ei ole siksi yllättävää, että myös maakuntien välisten matkustusvirtojen lähtöpiste on useimmiten siellä.

Asuinpaikalla on väliä – sekä kalastonhoitomaksun maksaneet että yleiskalastusoikeuksien varassa kalastavat suuntaavat useimmiten kotimaakunnan ja niiden sisävesien apajille. Ainoastaan uusmaalaisista enemmistö kalastaa vain muualla kuin kotimaakunnassaan, ja vain Varsinais-Suomessa asuvien vapaa-ajankalastajien enemmistö suuntaa sisävesikohteiden sijaan merelle.

LAPPI LISÄNNYT SUOSIOTAAN KOHTEENA PITKIN 2010-LUKUA Lappi on ylitse muiden, kun maakuntien vetovoimaisuutta mitataan sinne matkustaneiden vapaa-ajankalastajien lukumäärillä. Tutkimuksessa keskityttiin ajanjaksoon 2006-2018 eli tilanteeseen ennen korona-aikaa.

Vuonna 2018 Lappiin ’virtasi’ noin 118 500 henkilöä muista maakunnista. Heistä kalastonhoitomaksun maksaneita oli noin 47 300 eli alle puolet. Yksittäisistä maakunnista eniten vapaa-ajankalastajia virtasi tutkimuksen ajanjaksolla Lappiin Pohjois-Pohjanmaalta (yht. 25 800 henkilöä), Uudeltamaalta (noin 14 500) ja Pirkanmaalta.

Lapin suosio kalareissujen kohteena on kasvanut pitkin 2010-lukua. Sen sijaan eteläisempien suosittujen kohdemaakuntien kehitys on ollut ajanjaksolla laskeva tai epävakaampi.

Lapin suosion kasvun suhteellista merkitystä lisää se, että saman ajanjakson kan-

18

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

KALASTONHOITOMAKSUN maksaneiden ja yleiskalastusoikeuksien varassa kalastaneiden henkilöiden kalastuskohteet merellä ja maakuntien sisävesikohteilla vuonna 2018.

Mitä paksumpi nuoli, sitä enemmän matkustavia vapaa-ajankalastajia.

ENEMMISTÖ uusmaalaisista kalastaa muualla kuin kotimaakunnassaan.

LAPPIIN virtaa eniten vapaa-ajankalastajia muista maakunnista.

KALASTONHOITOMAKSUN maksaneiden kokonaisrahankäyttö vuonna 2018.

salliset – ja muiden suosittujen kohdemaakuntien, kuten Etelä-Savon – kalastajamäärät pienentyivät.

VAPAA-AJANKALASTAJIEN ALUEELLINEN RAHANKÄYTTÖ MERKITTÄVÄÄ Kalastajien määrät, liikkuminen ja kalastuskohteiden valinta sekä vierailujen kestot heijastuvat rahankäytön alueelliseen kohdentumiseen. Matkustusvirtoja itsessään selittävät myös olennaisesti loma-asuntojen ja runsaiden sisävesialueiden esiintymisen painopisteet Suomessa.

Vetovoimaisissa maakunnissa vapaa-ajankalastuksen ja kalastusmatkailun merkitys paikallistaloudelle on ilmeisen merkittävä. Jo aiemmista tutkimuksista tiedetään, että esimerkiksi Tornionjoen kalastusmatkailun aluetalousvaikutus oli 10,8 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja Tenolla seuraavana vuonna yli neljä miljoonaa euroa kerrannaisvaikutuksineen.

Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin vuonna 2018 kalastaneiden rahankäyttöä

KALASTAJIEN suurin yksittäinen kuluerä on kalastusluvat.

maakunta- ja merialuekohtaisesti. Tuolloin kalastonhoitomaksun maksaneet käyttivät keskimäärin 1 579 euroa kalastajaa kohden pelkästään ns. juokseviin kuluihin. Näihin sisältyivät polttoaineet, matkustaminen, majoitukset, päivittäistavarat, ravintolapalvelut, kalastusluvat, jäsenmaksut, ohjelmapalvelut ja muut kulut.

Suurin yksittäinen kuluerä olivat kalastusluvat, joihin käytettiin keskimäärin 449 euroa.

Seuraavaksi suurimmat kuluerät olivat päivittäistavarat (315 euroa) ja polttoaineet (312 euroa). Useassa kohdemaakunnassa ja/ tai merialueella kalastavien rahankäyttö oli selvästi suurempaa kuin kalastonhoitomaksurekisterin kaikkien kalastajien rahankäyttö keskimäärin. Eniten rahaa käytettiin kalastuslupiin ja majoittumiseen.

Kansallisesti vapaa-ajankalastajien rahankäytöstä kertyy merkittäviä summia. Jo pelkästään kalastonhoitomaksun maksaneet vapaa-ajankalastajat käyttivät vuonna 2018 yhteensä 301,6 miljoonaa euroa kalastusharrastukseen (pois lukien vene- ja muut hankinnat). Eniten rahaa kului kalastuslupiin 85,8 miljoonaa euroa, päivittäistavaroihin 60,2 miljoonaa euroa, ja polttoaineisiin 59,7 miljoonaa euroa.

TALOUDELLINEN ARVO KALARESURSSIN VIRKISTYSKÄYTTÖNÄ

Kalavesien hyvän hallinnan ja kalastusmatkailun edistämisen näkökulmasta kiinnostavia ovat virkistyskalastuskohteiden kysyntään ja vapaa-ajankalastuksen taloudelliseen arvoon vaikuttavat tekijät. Kysymystä voidaan lähestyä tarkastelemalla toteutuneen rahan- ja ajankäytön ilmentämää kohdekysyntää.

Tutkimuksessa arvioitiin erilliset kalastuspäivien kysyntäkäyrät kullekin maakunnalle, koko Suomen merialueelle ja koko Suomelle sisä- ja merialueineen. Kalastuspäivien kysyntä määrittyi tulosten mukaan muun muassa matkakustannusten, kalastajan iän, sukupuolen, tulojen, kalastajaprofiilin, paikallisuuden ja pääkohdelajin mukaan eri tavoin riippuen kohdemaakunnasta tai -merialueesta.

Yksityiskohtaisemmin tutkimuksessa tarkasteltiin kalastajaprofiilin ja kohdelajin vaikutusta kalastuspäivien määrään eri alueilla. Ennakoidusti aktiivisten vapakalastajien lohen tavoittelu kerrytti heille enemmän päiviä Lapissa kuin muiden profiilien kalastajille. Monipuolista pyyntiä harjoittavien

VAPAKALASTAJIEN lohen tavoittelu kerryttää kalastuspäiviä Lapin maakunnassa.

VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

19

Kokonaisvirkistysarvo

Kokonaisvirkistysarvo

Matka-aika huomioitu (koko Suomi: 527,97 milj. euroa)

Kokonaisvirkistysarvo Kokonaisvirkistysarvo yli puoli miljardia euroa Koko Suomea koskevan vapaa-ajankalastuksen kokonaisvirkistysarvo vuonna 2018 oli 527,97 miljoonaa euroa matka-ajan vaihtoehtoiskustannus huomioon ottaen. Tämä kertoo siitä, kuinka paljon kalastonhoitomaksun maksaneet suomalaiset ovat joukkona vähintään valmiita maksamaan vapaa-ajankalastuksestaan.

Suomen merialue on kalastuskohteena selkeästi Manner-Suomen yksittäisten maakuntien sisävesiä arvokkaampi kalastuskohde 89 miljoonan euron kokonaisvirkistysarvolla. Manner-Suomen kohteista Lappi on puolestaan huomattavasti muita maakuntia arvokkaampi kohde (50 miljoonaa euroa).

20

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

Matka-aikaa ei huomioitu (koko Suomi: 392,8 milj. euroa)

aktiivisten generalistien profiilissa pyyntipäiviä kertyi runsaimmin Etelä-Savossa ja merialueilla kuin muilla.

PÄÄKOHDELAJEILLA VAIKUTUSTA KALASTUSPÄIVIEN MÄÄRÄÄN Lohen ohella muillakin pääkohdelajilla oli vaikutusta keskimääräiseen kalastuspäivien lukumäärään. Esimerkiksi Etelä-Savossa pääasiallisesti muikkua pyytäneiden vapaa-ajankalastajien pyyntipäivien määrä oli suurempaa kuin muita lajia tavoittelevilla kalastajilla.

Merellä haukea kohdelajina tavoittelevat kalastivat vähemmän kuin muita lajeja pääasiassa tavoittelevat merialueen kalastajat. Tämä vaikutus kalastuspäivien määrään/kysyntään selittyy pitkälti lajin

pääasiallisella pyyntitavalla, sillä ns. seisovilla pyydyksillä kalastetaan keskimäärin pidempään kuin aktiivipyydyksillä.

Tutkimuksessa havaittiin, että kalastuspäivien kysynnän avulla päätelty kalastuspäivän rahallinen arvo on erilainen eri alueilla. Arvoa määrittää paljolti se, kuinka etäältä kalastamaan matkustetaan, ja millaisen profiilin kalastajat suosivat maakuntaa ja sen kalastuskohteita.

Tulosten mukaan matkan aikakustannus huomioon ottaen kalastuspäivän arvo on suurin merialueella, 140 euroa. Koko Suomea koskien vastaava arvo on 104 euroa. Kalastajamääriltään Suomen vetovoimaisimmissa maakunnissa Lapissa ja Etelä-Savossa kalastuspäivän arvo on 78 euroa ja 42 euroa.

LISÄTIETOA: Pellikka, J., Pokki, H. & Moilanen, P. 2021. Vapaa-ajankalastuksen virkistysarvo ja vetovoimatekijät.

Tutkimus. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 60/2021. Luonnonvarakeskus. Helsinki.

SUOMEN merialue on sisävesiä arvokkaampi kalastuskohde.

SEISOVILLA pyydyksillä kalastetaan keskimäärin pidempään kuin aktiivipyydyksillä.

MERCURY-TIIMI TUKENASI Asiantuntemusta parhaalla tasolla.

Kun Mercury-perämoottorisi tarvitsee huoltoa, taitavat teknikkomme hoitavat työn. Otamme koulutuksen vakavasti: olemme luoneet Mercury Universityn, tehtaan ohjaaman teknikoiden koulutusohjelman, johon kuuluu verkko- ja lähiopetusta kaikista Mercuryperämoottoreista, ohjaimista, mittareista, potkureista, osista ja lisävarusteista. Valtuutetuksi teknikoksi pääsee vain vaaditut kurssit käymällä, ja valtuutuksen jatkumisen vaatimuksena on jatkuva koulutus. Joka vuosi useat tuhannet valtuutetut teknikot terästävät taitojaan ja pitävät asiantuntemuksensa ajan tasalla.

VALTUUTETUT MERCURY EDUSTAJAT AHVENANMAA Mitec Marine ............................... 018 321 11 ESPOO MRC Boat Service ....................045 123 9527 Nautic Trading..........................020 155 0050 Venepalvelu Johnsson .............0400 574 444 HAMINA Southeast Boat Service............040 772 9895 HANKO Hangon Auto ja Venetalo ..........019 267 6700 HAUHO Matti Rantti ................................03 675 1190 HEINOLA KK Pienkonehuolto Siekkinen .........03 715 4671 HELSINKI AK-Marin ..................................040 515 4646 B-Sea Boat ...............................040 533 9706 Flipper Market .........................020 781 2250 Iisiveneily..................................040 747 4712 Jollaksen moottori ja Venehuolto .............................09 698 8127 Waltic-boatcenter ....................020 755 8920 HÄMEENLINNA JPK Marine...............................045 800 8480 IISALMI Savon Pro Service ......................017 825 444 IMATRA Vene-Hietsu .............................020 743 3050 INIÖ Björklund Båtslip .......................02 463 5343 INKOO MainServ ..................................020 730 0910 Mekaniska Marin .......................09 221 1014 IVALO Ivalon Auto .................................016 662 346 JOENSUU Jokikone ....................................010 3878100 JYVÄSKYLÄ Marine ......................................010 820 0800 JÄRVENPÄÄ Konehuolto Sami Ruoni .............09 271 2522 KAJAANI Tokmanni..................................020 728 7621 KEMIÖ BFF Marin Oy ...........................044 987 5125 VS Venekauppa.........................040 595 6794 KOKKOLA Akku-Teho Marine ......................06 831 2970 KORPO Korpo Marin Service ................0400 844 426 KORSNÄS Mr. Motors ..................................06 364 1102 KOTKA Extra Marine ..............................05 225 0079

KOUVOLA Kymenseudun Osuuskauppa ...010 762 4190 Motoworks Finland ..................040 584 9797 KUOPIO Konesolmu ...............................017 363 1511 Kuopion Venevälitys .................017 262 4898 KUSTAVI Pienkonekeskus Kustavi ............. 02 877 957 KUUSAMO Pienkonehuolto Liimatainen ....040 505 9073 LAPPEENRANTA Boatex ......................................050 464 0060 LARSMO Ocean Dealers ..........................050 542 4620 LEPPÄVESI Hietikon Korjaamo ...................050 550 0102 LOHJA Konehuolto Kairenius ................019 342 612 LOVIISA Loviisa Boat Service ..................040 4114050 Telakointi ja huolto Tuomo Lempinen .....................0400 714 049 MIKKELI Rantakone ................................020 730 7661 Saimaan Konepiste ..................044 981 1427 MUURAME Päijätmoto / Serviplan .............014 362 0511 ORIVESI Pirkanmaan VenePiste ............050 408 8918 OULU Euro Motor Center Oy ................08 534 6500 PALTAMO Motorec ....................................050 555 2780 PARAINEN Mälö Marin .................................02 458 6697 PAROLA Hattulan Pienkone ja Venehuolto ...............................0400 484 448 PELLINKI Pellinge Maskinservice ............0400 540 285 PELLOSNIEMI AVPK Huolto .............................0500 753 522 PIRKKALA Venemyynti Kymäläinen / KX-Center ................................03 359 9200 POHJANKURU W&W Marine Pohja .................. 019 2453330 PORI Top-Motor.................................044 010 3771 PORVOO E3-Marin ....................................019 633 206 Sea Service Haikkoo ................0400 714 378 Techman Huolto-Service .........0400 504 092

RAISIO Venemaailma ...........................044 049 8290 RAUMA Petäjäksen Telakka ..................0400 626 266 ROVANIEMI Koneliike Korteniemi ...............020 743 3570 SAVONLINNA VS-Marin ..................................0500 257 709 SEINÄJOKI Moto-Seinäjoki .........................020 783 9855 SIDEBY Sideby Motor ..............................09 222 5541 SODANKYLÄ Konevasara ..............................040 529 6712 SÄYNÄTSALO Säynätsatama ..........................040 837 0767 SIPOO Sipoon Vene ja Moottori ...........0400 502 545 W&W Marine Sipoo ....................09 272 8615 TAALINTEHDAS D-Marin ....................................020 763 9610 TAIVASSALO Taivassalon Auto- ja Venetalo ....02 848 1100 TAMMISAARI Eke-Marin ................................019 241 2670 Premarin ..................................0400 840 985 Sjölyckan ..................................040 729 8204 Hydrolink ..................................050 378 6071 TAMPERE Wavemotor ...............................010 325 7900 TORNIO Keinänen ..................................010 396 4101 TURKU Botski .........................................02 239 0811 Jalo Marine ..............................040 900 8886 TUUSULA Ruoto ........................................020 779 0971 VAASA Hydrolink ....................................06 357 5070 VARKAUS Akkusolmu ...............................017 552 7601 Jussi Ihalainen Service ............0400 883 400 VELKUA FSD-Group ...............................0400 777 181 VIRRAT Virtain Moottorisaha ..................03 475 8300 VÄÄKSY Vääksyn Konepiste ...................010 271 7410 ÄÄNEKOSKI R-Skid ......................................040 149 3549

Etsi lähin jälleenmyyjäsi verkko-osoitteesta

mercurymarine.com/find-a-dealer

TEKSTI JANNE ANTILA KUVA JUHA OJAHARJU

HAUKITEHTAILLA tapahtuu – tule mukaan!

Nettisivut Haukitehdas.fi – uudet sivut avattu Haukitehdas-asioista on juuri avattu uudet nettisivut, jotka tarjoavat ison pumpsin tietoa kaikille hauki-ihmisille. Sivuilta selviää esimerkiksi, miksi hauet tarvitsevat apua, mitä kaikkea me teemme niiden eteen ja miten sinäkin voit halutessasi auttaa. Esittelyssä on myös jo kunnostetut sekä tulevat kunnostuskohteet. Auttamishaluiset löytävät sivuilta myös tiedot tulevista kunnostustalkoista. Jos taas olet kiinnostunut erilaisista haukiin liittyvistä nyansseista ja tutkimusfaktoista, kannattaa vilkaista myös sivuilta löytyvä jokaisen haukihullun faktapankki.

P

akko mainita heti lyhyesti, että saimme viime syksyn ja talven aikana kunnostetuista haukikosteikoistamme mukavia poikasuutisia, kun Luonnonvarakeskus keväällä kävi Kristiinankaupungin sekä Kotkan kohteillamme tarkistamassa poikastuottoa. Iloksemme molemmissa kohteissa homma rokkaa ja poikasia tulee!

HAUKIKOSTEIKKOJA KUNNOSTETAAN SYKSYN AIKANA Haukitehtaita tehdään tänä syksynä lisää. Esimerkiksi Kustavin Kaurissalossa kunnostetaan muinoin mainiona lisääntymisalueena toiminut flada. Alue on kasvanut täyteen ruovikkoa ja osin tästä syystä myös mataloitunut kuivaksi, keskimääräisen meriveden tason yläpuolelle. Alueen kalanpoikastuotto on nykyään käytännössä nolla.

Kunnostuksen yhteydessä pohja kaivetaan syvemmälle ja fladan joskus auki kaivettu suuaukko kynnystetään uu-

delleen, jotta vesi myös pysyy fladassa meriveden laskiessa alas, kuten se keväisin yleensä tekee.

TESTIIN UUSI KUNNOSTUSMENETELMÄ Kustavin kohteen kunnostettavasta noin 3000 neliömetrin pinta-alasta kolmasosa toimii testialueena uudelle kunnostustekniikalle – ”kasvillisuuden tiputtamiselle”. Testialalla kasvillisuuskerroksen alta poistetaan savea, mutta itse kasvillisuuskerros lasketaan takaisin. Ajatuksena on saada alue palvelemaan kasvillisuutta lisääntymiseensä tarvitsevien kalojen kutua jo heti ensimmäisenä keväänä, eikä vasta vuosien kuluttua vesikasvillisuuden hitaasti vallatessa alaansa takaisin.

Jos kokemukset osoittautuvat hyviksi, on menetelmällä soveltamismahdollisuuksia monissa erilaisissa kosteikkojen ja muiden pienvesien ympäristökunnostuksissa tulevaisuudessa. Pidetään peukkuja.

TAKA-ALALLA siintää kunnostettu Kristiinankaupungin haukikosteikko, joka tuotti koehaavintojen mukaan jo heti ensimmäisenä keväänä hyviä hauenpoikastiheyksiä.

22

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

HENKILÖUUTISET

Kerro mielipiteesi Vapaa-ajan Kalastaja -lehdestä ja lähde lukijamatkalle!

PEKKA Lehdes.

MIKÄ ÄRSYTTÄÄ TAI MISTÄ PIDÄT VAPAA-AJAN KALASTAJA -LEHDESSÄ?

Kerro meille, mistä pidät tai mikä ärsyttää Vapaa-ajan Kalastaja -lehdessä.

Näin voimme tehdä yhä paremmin Sinua palvelevaa lehteä!

PEKKA Lehdes aloitti SVK:n järjestöasiantuntijana Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) hallitus on valinnut Pekka Lehdeksen (56 v.) järjestöön järjestöasiantuntijaksi. Hän aloitti työnsä elokuun lopussa. Pekan tehtäviin kuuluvat muun muassa järjestön koulutukset, jäsenpalveluiden kehittäminen laaja-alaisesti ja sitä kautta SVK:n ja sen jäsenyhdistysten jäsenmäärien kasvattaminen. ”Kalastuksen harrastajia on maassamme huomattavasti enemmän kuin SVK:ssa jäseniä, joten potentiaalia jäsenmäärän kasvuun on. Jäsenhankinnassa uusien toimintamuotojen, kohderyhmien ja osallistumistapojen kehittäminen on avainasemassa. Oma toimintafilosofiani on aina pohjautunut yhteistyöverkostojen rakentamiseen. Omia muskeleitaan voi helpoiten kasvattaa ottamalla yhteistyökumppanin muskelit tehokkaaseen käyttöön”, Pekka toteaa uudesta tehtävästään.

Pekka on työskennellyt lähes koko työuransa järjestöissä, joten häntä voi pitää järjestötoiminnan ammattilaisena. Hänen viimeisin työpaikkansa oli Suomen Judoliitto, jota hän veti toiminnanjohtajana reilut kaksikymmentä vuotta.

Koulutukseltaan Pekka on yhteiskuntatieteiden kandidaatti, joten koulutustaustakin palvelee järjestötoiminnan kehittämistä.

Kalastajana Pekka kertoo olevansa harrastelija, jonka lämpimimmät kalastusmuistot ovat jo lapsuudesta, kun hän kävi edesmenneen isänsä kanssa kalassa kotikaupunkinsa Tampereen seudun vesillä. ”SVK on erinomaisesti hoidettu yhdistys. Järjestön aktiivinen ja laadukas viestintä on tehnyt minuun vaikutuksen. SVK:n tuore toimintastrategia on erinomaisesti kiinni nykypäivän ilmiöissä. Järjestö jäsenyhdistyksineen tekee arvokasta työtä sekä luonnon että ihmisten hyvinvoinnin hyväksi. Jokainen harrastus, joka vahvistaa ihmisen luontosuhdetta, on nykypäivänä yhä tärkeämpi”, Pekka tuumii uudesta työpaikastaan.

Vapaa-ajallaan Pekka harrastaa musiikkia sekä kuunnellen että soittaen.

Kitaransoittotaito on kuulemma nuotiokitaristin tasoa. Nuoruudessaan hän harrasti judoa, jossa on saavuttanut mustan vyön arvon. Ohjaajana hän on toiminut sekä judossa että voimistelussa. Pekka käy myös salilla tai lenkillä. Uusin hänen harrastuksistaan on vieraslajitalkoot, johon hän hurahti tänä kesänä.

Vastaamalla voit myös voittaa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden lukijamatkan tai yhden viidestä viehesetistä.

Vastaamaan pääset internet-osoitteessa: mediatum.fi/vapaa-ajankalastaja

sestasi!

uk Kiitos vasta

JAANA VETIKKO

VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

23

TEKSTI JA KUVAT JARI TUISKUNEN

Vältä näitä SOME-MOKIA Kova kalamies vai kalakantojen vihollinen?

M

onilla riemu on kuitenkin vaihtunut pettymykseksi ja ahdistukseksi, kun saalis onkin kirvoittanut toisenlaisia kommentteja kuin oli kuvitellut. Kehujen joukosta saattaa löytyä jopa vihamielisiä postauksia, jotka kumpuavat asioista, joita saamamies ei osannut etukäteen aavistaakaan.

Seuraavassa kerromme muutamia tapoja, joilla somen ärsytyskynnys helposti (ja osin aiheellisesti) ylitetään.

TAPA SUURHAUKI Isokokoiset petokalat ovat kalastuksen suola, mutta ne myös tuottavat laadukkaimpia jälkeläisiä ja toimivat särkikalakannan kurissa pitäjinä. Puhumattakaan niiden arvosta kalastusmatkailulle.

24

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

Kymppihauki on monen kalastajan unelmasaalis, ja ellei saaja ole vielä sisäistänyt niin sanotun vastuullisen kalastuksen arvoja, kalikka kalahtaa herkästi. Hienoahan sellaisesta vonkaleesta on ottaa kuvia ja käyttää sitä vaa´alla tarkan painon selvittämiseksi. Ja sitten päivityksiä Facebookiin tai jopa paikallislehteen kaverien kateuden herättämiseksi.

Vilpittömien ”ohhoh”, ”komea saalis” ja ”onnea” -huudahdusten lisäksi melko varmaa on, että keskusteluketjuun ilmestyy myös ”pitikö tämäkin kala tappaa” -tyylisiä kommentteja. Osaksi ne saattavat kummu-

Sosiaalinen media on avannut kalastajille uusia kanavia jakaa saaliinsaamisen riemua reaaliaikaisesti kavereille tai vaikka koko maailmalle.  KYMPPIHAUEN vapauttaminen on hyvin perusteltua, mutta kuvan siitä voi toki nopeasti ottaa. Varo kannattelemasta kalaa silmäkuoppaotteella! Myös pystyroikotus saattaa vahingoittaa kalaa.

Tammukka Retostele tammukkasaaliillasi Taimen on nykyään yksi kuumimmista kalalajeistamme. Uhanalaisuutensa vuoksi se lämmittää tunteita niin kalastajissa kuin tutkijoissa.

Tuoreimpaan kalastuslakiin on kirjattu rasvaeväleikatun eli istutetun taimenen alamitaksi 50 senttiä leveyspiirin 64 eteläpuolella, ja rasvaevälliset eli luomutaimenet pitää vapauttaa kokoon katsomatta. Kun mennään tuon leveyspiirin pohjoispuolelle, rasvaevällisen taimenen saa ottaa vasta yli 60-senttisenä. Leveyspiirin 67 pohjoispuolella rasvaevällisen taimenen alamitaksi riittää 50 senttiä.

Perinteinen purotaimen eli tammukkakin tunnustetaan yhä, sillä jos taimen pyydetään purosta tai lammesta vailla vaellusyhteyttä isompiin vesistöihin, sen pyyntimitaksi on laissa määrätty enintään 45 senttiä. Tuon kokoiset tai sitä pienemmät saa siis ottaa. Tosin kannattaa muistaa, että vaikka vaellus ylävirtaan estyisikin, alaspäin kalat kyllä pääsevät kulkemaan, joten aito tammukkapurokin saattaa tuottaa järvi- tai meritaimenia.

Vaikka pieniä taimenia tapaa varsin yleisesti puroissa kautta koko Suomen, ainakin eteläsuomalaisen kalastajan on syytä aina lähteä siitä, että kysymyksessä on pois päästettävä taimenen poikanen. Tammukaksi sen pystyy varmuudella määrittämään vasta sukurauhasten kypsyysasTAMMUKKASAALIIN esitteletetta tutkimalla, eikä se onnistu kalaa tappamatta. minen netissä sisältää ison Siis varmaa on, että ylvästellessäsi netissä hiemielensäpahoitusriskin. nolla tammukkasaaliilla saat roppakaupalla lokaa Nämä pyydettiin pohjoisnorjalaisesta tunturilammesta, niskaan. Ainakin pitäisi pystyä osoittamaan, että jossa alamittarajoja ei ole ja kalat ovat kotoisin esimerkiksi Pohjois-Norjasta, tiheän kannan harventamismissä ylitiheiden tammukkakantojen harvennusta ta jopa suositellaan. pidetään jopa hoitokalastuksena.

ta silkasta kateudesta, mutta osaksi aidosta kalastomme tilaan liittyvästä huolesta.

Koska kymppihauki ei ole kotikeittiönkään raaka-aineena paras mahdollinen, sellainen kannattaisi aina mahdollisuuksien mukaan vapauttaa. Hauenkalastajalle vapauttamisen ei luulisi olevan ongelma, koska ruoaksi paljon sopivampia pikkuhaukia saa yleensä aivan riittävästi. Ja jos kamera on hollilla ja kaveri matkassa, ei kuvan saaminenkaan tuota vaikeuksia.

TAPA KUTUASUINEN LOHI Yksi varmimmista tavoista saada somekansa täpinöihin on ison kutuasuisen lohen, erityisesti naaraan, tappaminen.

Lohella ei mene esimerkiksi Tenossa kovinkaan hyvin, joten laadukkaita jälkeläisiä tuottavia naaraita ei moraalinvartijoiden mukaan saisi ottaa eräksi, vaikkei sille kalastussäännössä varsinaista estettä olisikaan.

Koukkuleukaisen kojamon tappo hyväksytään hiukan paremmin, vaikka herkästi alkaa somemylly sitäkin tapausta jauhamaan.

TALVIKKOLOHIEN pyynti on suosittua puuhaa esimerkiksi Kymijoella. Vaikka kalastus tapahtuu pelkästään pyydä ja päästä -periaatteella, moni näkee punaista kun tällaisten ”raatojen” kanssa poseerataan.

719.

Talvikkolohien pyynti on suosittua puuhaa esimerkiksi Kymijoella.

Vaikka kalastus tapahtuu pelkästään pyydä ja päästä -periaatteella, moni näkee punaista kun tällaisten ”raatojen” kanssa poseerataan.

VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

25

Voidaan tietysti puolustellen kysyä, mitä väliä sillä on kalan lisääntymisen kannalta, tapetaanko se heti jokeen nousseena tai vasta kutunsa kynnyksellä.

Ainakin syksyyn saakka selvinneen kalan ”itsesuojelugeenit” lienevät paremmat kuin ensimmäiseen houkutukseen langenneen lajitoverin, joten sen voisi olettaa tuottavan keskimäärin viehekammoisempia ja muutenkin paremmin jokiluonnossa selviäviä jälkeläisiä.

Eikä kutuasuisen kalan lihakaan ole enää yhtä laadukasta kuin kirkkaan, joten vapauttamisella on hyvät perusteet myös keittiöpoliittisesti. Monissa joissamme kutuasuisen lohen ja varsinkin niin sanotun talvikon vapauttamispakko on kirjoitettu ihan paikallisiin sääntöihinkin, jotka jokaisen kalastamaan aikovan pitäisi selvittää jo etukäteen.

26

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

KIRJOLOHISAALISTA voi esitellä negatiivista palautevyöryä pelkäämättä, sillä istukkaat on pyydettäväksi tarkoitettukin. Toki kala on hyvä putsata ennen kameran eteen menoa.

ESITTELE VERISTÄ RAATOA

Kala voi olla vaikka kuinka komea, mutta jos se on kuvattu verisenä ja kuraisena epäesteettisellä alustalla kaljatölkin toimiessa mittatikkuna, pisteet katsojan silmissä laskevat romahdusmaisesti.

Eikä tilannetta paljon paranna, jos kuvaus on tehty keittiössä juuri ennen perkuupuuhiin ryhtymistä ja kalastajan nyrpeä ilme kavaltaa, ettei mannekiinina toimiminen voisi vähempää kiinnostaa.

Avainsana on saaliin kunnioittaminen. Veret ja muut epäpuhtaudet pestään pois en-

nen kalan esittelyä, ja mikäli mahdollista, myös kuvauspaikka valitaan hyvän maun mukaisesti.

Kalamiehen ei toki tarvitse juhlatamineisiin sonnustautua, mutta jonkinlaisen hymynkareen soisi suupielistä irtoavan, onhan etualalla kuitenkin elämän saalis.

KEHUSKELE RÖKÄLESAALIILLA Vielä 1900-luvun loppupuolellakin oli sangen normaalia, että kalaa kiskottiin ylös niin paljon kuin sitä oli tullakseen.

Alan lehdissä näkyi kuvia, joissa ahkiot pursuilivat isoista ahvenista, rantakalliot peittyivät hauenruhoista ja Tenon lohia roikkui kahden koivun väliin viritetyssä orressa kuin pyykkejä narulla. Sitä kovempi kalamies, mitä enemmän raatoja kuvaruudussa.

Monikaan ei vielä silloin kyseenalaistanut tolkuttoman tappamisen mielekkyyt-

tä, mutta viime aikoina siihen on onneksi herätty laajalla rintamalla. Rökälesaaliin esitteleminen verkossa synnyttää melkoisen varmasti ja aiheellisesti kritiikkiä kalastajalta puuttuvaa itsehillintää kohtaan, varsinkin jos pyyntikohteena on jokin uhanalainen kalalaji.

Fiksu toimintastrategia on, että harrastaja ottaa kalaa vain sen verran, mitä oma ruokakunta pystyy kohtuuajassa kuluttamaan. Sataa ahvenkiloa on vaikea perustella edes sillä, että kysymyksessä on Suomen yleisin kalalaji, joka kyllä kestää ankarankin verottamisen.

ELVISTELE VERKKOSAALIILLA Kohtalaiseen somehalooseen kannattaa varautua, jos rökälesaalis nousee verkolla.

Verkkoja pidetään yleisesti pääsyyllisenä esimerkiksi monen järven/merialueen huo-

noon tai pienikokoiseen kuhakantaan, joten niistä saaliista ei kannattaisi paljon sosiaalisessa mediassa huudella, ainakaan julkisesti. Paitsi jos saalis on maltillinen tai koostuu lahnoista, sulkavista ja muista vähempiarvoisista kaloista, joita yleensä pitäisikin järvistä vähentää.

Verkkokalastajat puolustautuvat sillä, että varsinkin talviverkkojen pitäminen on todellista urheilukalastusta, joutuuhan niiden kokemisessa tekemään töitä ihan reippaasti ja välillä ankarissakin olosuhteissa.

Tosiasia kuitenkin on, että niin sanotun taidon osuus tässä lajissa rajoittuu hyvän paikan ja tarpeeksi tehokkaan verkon valintaan. Siksi ei ole ihme, jos esimerkiksi pilkkijät tarttuvat herkästi kymmenien kuhien verkkosaaliisiin, heille kun yksikin mitan täyttävä on yleensä kovan työn takana.

KOLKKAA KARPPI Vaikka karppi luetaan maailman tärkeimpiin viljely- ja ruokakaloihin, karpinonkijapiireissä ei tappokapulaa yleensä heilutella.

 AHVEN on maamme yleisin kala eikä ollenkaan uhanalainen, mutta tällainen saalis saattaa jo nostaa tunteet pintaan – negatiivisetkin.

 VERKKOKALASTUS jakaa nykyi-

sin mielipiteitä rajusti. Isolla arvokalasaaliilla retostelua kannattaakin julkisuudessa välttää.

VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

27

 NORJAN vesillä jopa satojen kilojen päiväsaaliit ovat tavallisia. Itselle hieno kuvamuisto saattaa kuitenkin ulkopuolisten silmissä muuttua urotyöstä häpeälliseksi lahtaamiseksi.

Punnitseminen Väärin punnittu Esimerkiksi iltapäivälehdissä törmää varsinkin kesäaikaan uutisiin ”valtavista” kalanvonkaleista, joista kokenut harrastaja heti näkee, että väärin punnittu.

Valitettavan monissa vaaoissa on jenkkimarkkinoiden vuoksi rinnakkain kilo- ja pauna-asteikko. Koska pauna on suuruudeltaan 0,45 kiloa, jo viisikiloisesta hauesta tulee yli kymppikiloinen (11,1 kg) väärää asteikkoa luettaessa.

Kymppihauki lähenteleekin sitten jo maailmanennätystä.

Kannattaa siis olla tarkkana punnituksen kanssa, ennen kuin julkaisee ennätyskalansa somessa. Palautevyöry on valtava, eikä välttämättä sävyltään kovin positiivinen.

KALAN punnituksessa kannattaa olla tarkkana, ettei tule levittäneeksi valeuutista ennätyskalasta. Tässä punnitaan komean kokoista toutainta.

28

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

Saalis kuvataan, punnitaan ja lasketaan sitten vapaaksi. Jos toisin menetellään, kielteistä huomiota saa osakseen varmasti.

Varsinkin Keski-Euroopassa karppi on lähestulkoon pyhä kala, jonka onkimiseen käytetään paljon aikaa ja rahaa. Muutamissa kohteissa karpit tunnetaan suurin piirtein nimeltä, ja jos joku nuijii 20-kiloisen ”Kallen” hengiltä, saattaa hengenlähtö olla lähellä nuijasankariltakin. Ainakin porttikielto kohteeseen.

Meillä ei karppikulttuuri ole vielä läheskään yhtä pitkällä johtuen siitä, että pyyntipaikkoja on vain vähän ja harrastus pienen piirin touhua. Silti vapauttamista suositaan, eikä vähiten siksi, että liha maistuu melko todennäköisesti kehnolle. Karppilammet kun ovat yleensä rehevöityneitä, vedenlaadultaan huonohkoja altaita.

Jos karpista halutaan ruokaa, pitäisi sen saada olla elävänä puhtaassa vedessä viikon verran mudanmaun hälventämiseksi.

JÄTÄ KALAT JÄÄLLE LOJUMAAN Tämä aihe nousee säännöllisesti keskusteluihin niin somessa kuin paperimediassakin.

On kieltämättä varsin kurja näky, kun kalat sätkivät jäällä tai maalla itsensä kuoliaiksi, ja varsinkin jos ne vielä jätetään siihen lojumaan. Ihan yhtä tyhmää on tukehduttaa saalis muovikassissa hengiltä.

Jäälle jättämistä voi perustella, jos ympärillä odottaa parvi lokkeja tai jopa merikotkia, jotka hoitavat kalat parempiin suihin heti pilkkijän poistuttua. Muussa tapauksessa ylijäämäsaalis on syytä toimittaa rannalla biojätteisiin, mieluiten toki omaksi tai kotieläinten ruoaksi.

Fiksuinta ja nykyisin ihan eläinsuojelulain mukaistakin on tappaa ja verestää kalat heti ylös nostamisen jälkeen. Ne ylimääräiset, joita ei mukaan huolita, päästetään viipymättä takaisin. Siitäkin huolimatta, että avantoon vapautettu ahven saattaa viedä parven mennessään.

PATSASTELE JATKUVASTI ISOILLA KALOILLA

Suuri kala voi olla oikeaoppisesti kuvattu ja taiten vapautettu, silti kalastaja saattaa joutua arvostelun kohteeksi. Näin esimerkiksi silloin, jos patsastelee somessa jatkuvasti isojen vonkaleiden kanssa, kaikki taustamaisemat sutattuna paikan mahdollisen paljastumisen varalta. Jos joku erehtyy utelemaan pyyntipaikasta, vastaus on luokkaa ”merestä” tai ”vedestä”.

Herkästi nousee mieleen, haetaanko tuollaisella mitään muuta kuin nostetta omalle kalamiesmaineelle. On totta kai ihan luonnollista ja hyväksyttävää, ettei omia parhaita apajia haluta paljastaa, mutta miksi sitten pitäisi kaikkia kalojakaan julkisesti esitellä?

Suomalaiset ovat luontaisesti vaatimatonta mutta kateuteen taipuvaista kansaa, jota tällainen herkästi ärsyttää. Vaikkei tietysti pitäisi.

Samalla voi saada kimppuunsa erilaiset eläinaktivistit, joiden mielestä pyydä ja päästä -kalastus on pelkkää kalojen rääkkäämistä oman nautinnon kustannuksella. Ei ole helppoa olla kaikille mieliksi, joten jos pelkää kielteisiä kommentteja, kannattaa somepäivitykset jättää vähemmälle tai jakaa niitä vain rajatulle ystäväjoukolle.

Suojeluarvo Rauhoitettu kala voi tulla kalliiksi Ehkä pahimman virheensä kalastaja tekee tappamalla rauhoitetun kalan. Esimerkiksi rasvaeväleikkaamattoman eli luonnossa syntyneen Saimaan järvilohen tappaminen voi tuoda 7510 euron korvauksen ja sakot päälle, jos siitä jää kiinni. Ja varmasti jää, jos saalis on kaikkien arvosteltavana somessa.

Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistön järvilohi on rankattu arvokkaimmaksi kalaksemme, mutta kovin halvalla ei selviä rasvaevällisen meritaimenen (3260 €), rauhoitusaikana pyydetyn ankeriaan (3510 €) ja esimerkiksi leveyspiirin 64 eteläpuolelta napatun rasvaevällisen järvitaimenen (2440 €) tappajakaan. Myös monille muille uhanalaisille kaloille on kolme- tai nelinumeroisia suojeluarvoja asetettu.

Kalastajan on siis syytä opetella, mitä kaloja saa milloinkin ottaa ja mitkä pitää päästää ehdottomasti takaisin. Jos olet yhtään epävarma, laske kala pois. Rauhoitettu tai alamittainen kala pitää nykylain mukaan vapauttaa, vaikka se olisi pyynnin yhteydessä vahingoittunut tai jopa kuollut.

 TAPETUN taimenen on nykyi-

sin syytä olla yli 50-senttinen ja rasvaevätön, jos se on pyydetty Etelä-Suomesta, muuten nousee haloo ja seuraa ehkä jopa oikeuskäsittely.

 ISO pilkkiahven on verraten harvinainen saalis, josta kelpaa kuvia ottaa ja jakaa vaikka somessa. Joku saattaa kuitenkin närkästyneenä esittää, miksei näitä arvokkaita suvunjatkajia vapautettu.

VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

29

L

MIN KALA PIH TRÖ

VI

T

DS IN

Sekoita kerma ja kananmuna.

Lisää joukkoon kaurahiutaleet ja perunajauhot. Anna turvota hetki.

Raasta sipuli ja silppua punajuuret pieneksi. Lisää joukkoon. Mausta suolalla ja pippurilla.

Lisää joukkoon jauhettu kala ja sekoita hyvin. Muotoile taikina kosteilla käsillä pihveiksi, ja paista ne voissa tai öljyssä tai niiden seoksessa pannulla kauniin ruskeiksi ja kypsiksi. Tee ensin pieni koepihvi, josta tarkistat maun.

Tarjoile vaikkapa keitettyjen perunoiden, etikkapunajuurien ja Tabasco-kastikkeella terästetyn rakuunakastikeen kera.

TABASCOLLA TERÄSTETTY RAKUUNAKASTIKE

1 prk kermaviili 2 tl kuivattua rakuunaa 1 rkl etikkaa 4 tl juoksevaa hunajaa ½ tl Tabasco-kastiketta Sekoita kaikki ainekset keskenään ja jäähdytä kastike ennen tarjoilua hetki jääkaapissa.

TEKSTI JA KUVA KARI NYBERG JA JAANA VETIKKO

400 g jauhettua vaaleaa kalaa (hauki, särkikalat) 1 dl kermaa 1 kananmuna ½ dl kaurahiutaleita 3 rkl perunajauhoja 1 sipuli 3 etikkapunajuurta 2 tl suolaa ½ tl mustapippuria voita ja/tai ruokaöljyä paistamiseen

KALAHERKUT

LINDSTRÖMIN kalapihvit tarjoillaan keitettyjen perunoiden, etikkapunajuuren ja tabascolla terästetyn rakuunakastikkeen kera.

Vähempiarvoisista kaloista

maukkaita kalamurekepihvejä

V

ähäarvoinen kala (mm. useimmat särkikalat) on perinneruokaa, vaikka sitä ei usein perinneruokakirjoituksissa mainita. Tämä johtunee siitä, että kala on ollut monessa taloudessa niin itsestäänselvyys, ettei sitä katsottu edes maininnan arvoiseksi. Särkikin oli aikanaan yleinen perheissä syöty talouskala, jota käytettiin arkisen ruoanlaiton lisäksi muun muassa kuivattuna ja suolakalana.

Särkikalat tarjoavat mahtavan ruoanvalmistusainesten lähteen. Ne ovat myös terveellistä, kotimaista ja edullista raaka-ainetta. Harmittavan usein kalaruoka toimii synonyymina ainoastaan lohikaloille, vaikka vesistöissä uiskentelee monia muita maukkaita, joskin maineeltaan vähemmän kokeilemaan houkuttelevia kalalajeja.

LIHAMYLLY TEKEE RUODOISTA SELVÄÄ Kotimaista luonnonkalaa arvostetaan, vaikka sitä käytetään tuontikalaa vähemmän. Kotimaiseen luonnonkalaan kuluttajilla on

30

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

KIRJOITTAJIEN mielestä perinteinen lihamylly on paras väline kalan jauhamiseen. Kala kannattaa jauhaa aina 2-3 kertaa, jotta kaikki ruodonpätkät häviävät kalamassan sekaan.

yleensä myönteinen asenne. Ekologisuus, kotimaisuus ja hinta ovat kalatarjonnan haasteita.

Monen kalanystävän kalan käyttöä rajoittavat eniten ruodot. Se on harmillista, sillä makunsa puolesta vajaasti hyödynnetty kala kykenee korvaamaan tunnetumpia ja käytetympiä kalalajeja. Ruodot eivät ole ylitsepääsemätön ongelma. Niistä pääsee eroon esimerkiksi jauhamalla kalat lihamyllyssä monikäyttöiseksi kalamassaksi, jota voi käyttää tavallisen jauhelihan tapaan.

Ota seuraavalla kalaretkellä onkikalat ja sintit talteen. Prosessoi ne lihamyllyn läpi kalamurekepihvien aineiksi muiden sopivien raaka-aineiden, kuten tällä kerralla punajuuri, kanssa ja paista pannulla maukkaat pihvit koko perheelle.

JÄTÄ PYSYVÄ MUISTIJÄLKI BRÄNDISTÄSI

HIILINEUTRAALISTI Laadukas esite tai vastuullisuusraportti jää vastaanottajan mieleen, kun se on painettu ympäristövastuullisesti. Siksi saat meiltä lähes kaikki mainospainotuotteet ja viestinnän materiaalit 100-prosenttisesti hiilineutraaleina

RAALI PAIN UT

E UOT OT

100-prosenttisesti hiilineutraalit painotuotteet syntyvät vähentäessämme ympäristön kuormitusta tuotannon jokaisessa vaiheessa. Jäljelle jäävät vähäiset päästöt kompensoimme lyhentämättöminä sertifioitujen metsänsuojelu- ja metsityshankkeiden kautta.

HIILIN E

Valitse vastuullisesti – paina hiilineutraalisti.

ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine

Yritysnäkyvyytesi vastuullinen kumppani www.punamusta.com

MIKSI kala tulee syksyllä matalaan?

IK K

TE

K

ST

A

Tutkittua IJ AK

UVAT

IN VA I S A NS

Maailmalla tehdään runsaasti vapaa-ajankalastusta koskevaa tutkimusta, jossa paljastuu paljon tavallista vapaa-ajankalastajaakin kiinnostavia seikkoja. Tällä palstalla esitellään lyhyesti ajankohtaisia kalatutkimuksia, ja taustoitetaan niitä tarpeen mukaan hieman vanhemmillakin töillä.

32

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

M

yöhäissyksyllä ison hauen voi tavoittaa matalasta varsinkin rannikolla, ja taimenten sanotaan tulevan katsomaan ensilunta. Miksi kalat tekevät näin?

Asiaa ei suoraan ole tutkittu, mutta jotakin kalojen liikkeistä tiedetään. Sopivia alueita ja syvyyksiä hakiessaan kalat tasapainottelevat suotuisan lämpötilan, hyvän happipitoisuuden, saalistusriskin ja ravinnon saatavuuden välillä.

TAIMEN tulee syksyllä matalaan myös järvillä.

MERITAIMENEN LIIKKEITÄ ON SEURATTU ENITEN Luonnonvalokuvaajanakin tunnettu Audun Rikardsen tutki kollegoineen vuonna 2002 meritaimenten ja merirautujen kesäisiä liikkeitä Norjan Altavuonossa. Taimenet viettivät yli puolet ajastaan 1-2 metrin syvyydessä, mutta sukelsivat toisinaan jopa 28 metrin syvyyteen.

Raudut puolestaan viettivät yli puolet ajastaan alle metrin syvyydellä ja ulompana vuonolla kuin taimenet. Molemmat lajit uiskentelivat yli 90 prosenttia ajasta alle kolmen metrin syvyisillä alueilla kyseenalaisten ajatuksen, että taimen tulisi matalaan vain syksyllä.

Thorbjørnsen ym. (2021) tutkivat meritaimenten liikkeitä Norjan etelärannikolla käyttäen pitkätoimisia akustisia lähettimiä.

Isot meritaimenet uivat keskimäärin syvem-

mällä kuin pienet, mutta syksyinen matalaan hakeutuminen oli ilmeistä.

Yöksi kalat nousivat keskimäärin metrin lähemmäs pintaa kuin päivällä, ja öinen matalahakuisuus oli voimakkaampaa keväällä ja kesällä kuin syksyllä ja talvella. Erityisesti isokokoiset taimenet nousivat keväisin öisin matalaan.

TAIMEN LIIKKUU LÄMPÖTILAN MUKAAN Kristensenin ym. (2018) Tanskassa tekemän joessa kuteneiden ja merelle lähteneiden taimenten seuranta paljasti, että taimenet hakivat noin 12-13 asteen lämpötilaa.

Kalat etsivät kesällä lämpimän (yli 17˚C) veden aikaan viileää vettä ja pysyivät keskimäärin noin kymmenen metrin syvyydellä.

Viileässä 5-7 asteen vedessäkin kalat tekivät käyntejä yli viiden metrin syvyyteen varsinkin päiväaikaan, mutta keskimääräinen oleskelusyvyys oli kahden metrin luokkaa. Öisin taimenet hakeutuivat lämpimämpään veteen kuin päivisin. Kylmässä vedessä taimenet etsivät keskimääräistä lämpi-

mämpää vettä ja lämpimässä keskimääräistä viileämpää vettä. Myös Tanskassa taimenet viettivät kaksi kolmasosaa ajastaan alle kolmen metrin syvyydessä.

Tutkimusten perusteella taimenen tavoittaa rantojen läheltä alle 12-asteisessa vedessä ja varsinkin hämärään aikaan. Välttämättä ensilunta ei siis tarvita taimenta houkuttamaan: Pohjois-Norjan viileistä vesistä taimenen tavoittaa rannalta kesälläkin.

KARUILLA järvillä iso hauki tulee harvoin rantamatalaan edes syksyisin.

HAUKI PITÄÄ VIILEÄSTÄ JA SAALISTAA HÄMÄRÄSSÄ Hauki on viileän veden kala, jonka tiedetään yli 20 asteen pintavesien aikaan etsivän viileämpää vettä syvemmistä vesikerroksista.

Saksassa tehdyssä Koblerin ym. (2008) radioseurantatutkimuksessa hauet hakeutuivat kesällä selvästi syvempään veteen kuin talvella. Isot hauet liikkuivat enemmän ja pysyivät kauempana rannasta kuin pienet.

Kesällä liikkuminen oli aktiivisinta aamuja iltahämärässä, kun taas talvisin selvät aktiivisuuspiikit katosivat.

MYÖS ahvenen voi tavoittaa joskus varsin läheltä rantaa.

MERITAIMEN on tunnettu esimerkki kylmän veden aikaan matalaan tulevasta kalasta.

VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

33

Ruotsalaiset Nordahl ym.

(2019) seurasivat haukia KalTutkittua marinsalmella Itämerellä. He havaitsivat, että hauet hakeutuivat keväällä ja vielä alkukesästä lähelle pintaa, jossa auringonvalo lämmitti ne ympäröivää vettä lämpimämmiksi.

Päiväksi hauet hakeutuivat syvempään veteen varsinkin kesäisin, mutta hauet tekivät vuorokauden aikaisia vertikaalivaelluksia ympäri vuoden. Loka-marraskuussa hauet välttelivät aktiivisesti lämmintä vettä. Aktiivisimpia hauet olivat myös merellä aamu- ja iltahämärän aikaan.

HAUELLA VAIKUTTAVAT LÄMPÖTILA JA HAPPIPITOISUUS Piercen ym. (2013) Minnesotassa tekemä tutkimus antaa haukien liikkeistä kenties parhaan kuvan. Tutkijat pystyivät osoittamaan, että hauet välttelivät sekä yli 20-asteista vettä että liian alhaista (alle 3 mg/L) happipitoisuutta.

Alhaisen happipitoisuuden välttely oli merkitsevää erityisesti kesällä ja talvella, jolloin syvänteiden happipitoisuus putoaa helposti vähääkään rehevissä järvissä.

Isot yli 70 sentin hauet hakivat lämpimän veden aikaan elokuussa 16-21 asteen lämpötilaa, ja kesäisin pienet hauet viettivät isoja enemmän aikaa matalilla kasvillisuusvyöhykkeillä. Viileä vesi vaikutti olevan tärkeämpää isoille hauille kuin pienille, jotka hakivat ensisijaisesti suojaa vesikasveista.

TULEEKO HAUKI SYKSYLLÄ MATALAAN? Kalastuskokemus on opettanut, että ison hauen voi loppusyksystä ja vielä keväälläkin tavoittaa merellä hyvin matalasta. Kylmässä vedessä kalojen suolatasapainon säätelykyky heikkenee.

Thomsen ym. (2007) osoittivat kokeellisesti, että osa meritaimenista hakee kylmään vuodenaikaan makeaa vettä välttääkseen suolasta johtuvat ongelmat. Muilla lajeilla asiaa ei tiettävästi ole suoraan tutkittu, mutta koska suolainen vesi on makeaa

Lue lisää: https://doi.org/10.1111/j.1365-2419.2007.00445.x https://doi.org/10.1111/eva.13242 https://doi.org/10.3354/meps12618 https://doi.org/10.1007/s10750-007-9263-2 https://doi.org/10.1080/00028487.2013.822422 https://doi.org/10.3389/feart.2019.00174

34

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

Kasvu Siirtyminen talveksi matalaan voi haitata kasvua Itämeren pintakerroksen keskimäärin tasainen suolaisuus on vähentynyt ja lämpötilakerrostuneisuus voimistunut viimeisen 35 vuoden aikana. Monien kalalajien epäillään siirtyneen lähemmäs rannikkoa, mutta syistä ei ole varmaa tietoa.

Itämeren syvänteiden hapettomuus on pahentunut ja monilla järvillä rehevöityminen on heikentänyt syvien alueiden happitilannetta vastaavasti.

Vesi on tiheintä neliasteisena, minkä vuoksi kylmin vesi on kesällä pohjalla ja talvella pinnassa. Kun pohjanläheisen veden happipitoisuus on kesän jäljiltä alhainen, eivät kalat viihdy syvällä syksylläkään.

Jos happipitoisuus syvänteissä talven mittaan edelleen laskee, kalat joutuvat etsimään hapekasta vettä sekä ruokaa matalammalta ja usein samalla kylmemmistä vesistä. Tämä ei voi olla vaikuttamatta kalojen aktiivisuuteen ja jopa kasvuun. Hyvistä kalajärvistä löytyy useimmiten talvisinkin hapekasta neliasteista vettä.

raskaampaa, voinee suolan välttely ainakin paikoitellen ja ajoittain selittää makean veden kalojen hakeutumista matalaan tai jokivaikutteisiin lahtiin varsinkin kylmän veden aikaan.

Kun järvivesi on täyskierron aikaan kaikilla syvyyksillä yhtä kylmää, määrääväksi tulee ravinnon saatavuus. Petokalojen saaliskalat painuvat yleensä syksyn myötä syvänteisiin, eivätkä hauet useinkaan rantaudu järvillä samassa mitassa kuin rannikolla.

Järvillä matalaan houkuttelevaa ravintoa voi olla esimerkiksi kuteva muikku, ja rantavesissä yleisesti on kaikenlaista ravintoa pikkukaloille. Hämärään vuorokauden- ja vuodenaikaan hauet voivat yksinkertaisesti kesää paremmin uskaltautua matalaan saalistamaan.

SYKSYINEN hauenkalastus on rannikolla usein tuloksellista matalassa.

Historian

havinaa

Välineuutuuksia kalamiehille Artikkeleita, uutisia ja tarinoita menneiltä ajoilta kerännyt PERTTI KANERVA.

GALION

Mitchellin hintakilpailumalli

J

apanin kalastusvälineiden halpatuonti iski 1960-70 lukujen taitteessa Pohjolan markkinoille ja Euroopan kelavalmistajien oli lähdettävä puolustamaan markkinaosuuksiaan tuomalla markkinoille huokeampia keloja.

Mitchelliin ”halpamerkki” oli Galion, jota mainostettiin alkuun mahtipontisesti alan lehdissä. Mm. Urheilukalastus -lehden numerossa 1/1970 oli kaksi kokosivun hämmentävää Galion-mainosta.

Alkusivun huilua soittavan ”käärmeenlumoojan” edessä oli kaksipäinen nuoli, joka sivun kahdessa piirroksessa käyristyi ja siinä oli vain sanat luotettava ja kevyttoiminen. Lehden lopussa toisella mainossivulla huilunsoittajan nuoli oli jo kelautunut kieppiin, eikä sielläkään lukenut muuta kuin sanat voimakas ja kilpailukykyinen. Pienellä oli sitten maininta jostain kelasta. Mainos ihmetytti sekä ärsytti, mikä ihmeen kela tuo nyt on? Huomion herättäminen oli kai tarkoituskin.

Lehden kakkosnumerossa ”pillipiipari” sitten paljastui aukeaman kokoisena Galion -kelamainoksena. Siinä mainostettiin mm. Galionia edistykselliseksi tulevaisuuden kelaksi. Galion tuli markkinoille 1969 ja Suomeen tuotiin kolmea mallia, joiden hinnat olivat vähintään puolta halvempia verrattuna laatumerkkien keloihin. Kela näkyi pienemmissä kyläkaupoissa vasta 1970 luvulla. Galionia valmistettiin vuosikymmenen alkupuoliskolla ja kelat myytiin tämän jälkeen pian loppuun.

Seuraavassa on Urheilukalastus 2/1970 -lehden uutisosiosta poimittuja taustatietoja Galion-kelalle.

Viime vuosina on kelamarkkinoilla tapahtunut liikehdintää. Aikaisemmin hallitsivat Abu, Mitchell ja Arjon lähes täydellisesti markkinoitamme, kunnes Japanista aikoi tulla halpoja keloja kauppoihin. Aluksi suhtauduttiin melko ylimielisesti näihin uusiin tulokkaisiin, jotka kyllä hintansa puolesta olivat kilpailukykyisiä, mutta laadullisesti heikkoja.

Vähitellen tuotiin maahamme yhä parempia japanilaisia keloja, jotka myös hinnoiltaan olivat hieman kalliimpia. Lopullisen läpimurron kalamiesten suosioon tekivät japanilaiset tuotteet pari vuotta sitten Daiwan ilmestyttyä markkinoille.

Ranskalainen Mitchell on myös saanut tuntea halpojen japanilaisten kelojen valtaavan markkinaosuuttaan. Vastapainoksi on nyt tullut tehtaalta kiintokelasarja nimeltä Galion.

Näitä keloja valmistetaan kolmea eri kokoa Galion 12, Galion 14 ja Galion 18. Väriltään kelat ovat miellyttävän siniharmaita. Hintaluokkansa muihin keloihin verrattuna Galion kelat ovat erinomaisia.

VASEMMALLA UK 1/1970 lehden alussa ollut mainossivu ja oikealla lehden loppusivu – hämmentävä pillipiipari.

UK 2/1970 lehden mainos avasi mainoksen ja Galion antoi kelasarjalle nimen.

VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

35

uutta TEK S

LIN TI ISMO MA

Kalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat!

Jos haluatte uutuustuotteillenne näkyvyyttä, lähettäkää niistä tietoa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitukseen kuvien kera sähköpostiosoitteella jaana.vetikko@ vapaa-ajankalastaja.fi. Voitte myös postittaa aineiston ja näytekappaleet tuotteista osoitteella Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö/Jaana Vetikko, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. Julkaisemme tuoteuutisia mahdollisuuksien mukaan joka numerossamme, joten Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen 6/2021 (ilmestyy 2.12.) tarkoitetun aineiston on oltava toimituksen käytössä viimeistään 18.10.

Lisätiedot: • Jaana Vetikko puh. 050 525 7806 • Ismo Malin puh. 050 577 4656 • ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi

Kalastin – uusi sähköinen kalastuspäiväkirja Jarno Koskela on innokas harrastuskalastaja, joka mökkijärvellä kalastaessaan sai idean kehitellä omaksi huvikseen ja hyödykseen mobiilisovelluksen, jolla voisi seurata, millaisilla vieheillä hän onnistuu kaloja narraamaan. Puolentoista vuoden työrupeaman jälkeen valmistui Kalastin-niminen kalastajan muistikirja, joka on julkaistu myös Google Play -kaupassa.

Kalastin on sähköinen kalastuspäiväkirja, johon käyttäjä voi kirjata kalansaaliinsa ja luetteloida vieheensä. Kirjausten perusteella hän voi hakea määrittämiinsä olosuhteisiin parhaiten soveltuvia vieheitä ja viehevärejä.

Sovellus hakee kalapaikan sijainnin ja säätiedot automaattisesti, jos niin halutaan.

Sijainnin tarkka määritys vaatii laitteessa GPS-ominaisuuden käyttöä. Karttaruutujen sekä säätietojen lataaminen vaatii verkkoyhteyden ja kuluttaa mahdollista datasiirtokiintiötä. Sovellus ei jaa tietojasi muille.

Kirjatut kalasaaliit esitetään luettelona, josta saa yleiskäsityksen kirjausten pääkohdista, kuten vuodenajasta, säätilasta, vesistön nimestä ja veden laadusta. Lisäksi nähtävissä ovat vieheen päävärit, jolloin voi yhdellä vilkaisulla nähdä, mikä voisi olla päivän tärppiväri. Käytetyt vieheet kannattaa luetteloida, jotta oikean vieheen voi tarpeen tullen linkittää oikeaan kalasaaliiseen. Vieheluettelossa esitetään vieheen kuva ja päätiedot.

Kuvan voi ottaa kameralla viehetietoja tallentaessa tai hakea sen laitteen kuvagal-

KALASTIN on sähköinen kalastuspäiväkirja.

leriasta. Kuvan tulee olla jpg- tai png-muodossa ja se kannattaa ottaa kuvasuhteessa 1:1, jolloin se sopii parhaiten sille varattuun tilaan. Yksityiskohtaisemmat tiedot kattavat yhteenvedon vieheellä saatujen kalojen lukumäärästä, yleisimmistä saaliskaloista sekä kirjausten perusteella vieheelle parhaasta vuodenajasta, veden lämpötilasta ja sikäli kuin se soveltuu, uistelunopeudesta.

Lisäksi on lista vieheellä pyydetyistä kaloista, jota klikkaamalla näkee saaliin yksityiskohtaiset tiedot.

Ohjelman saa käyttöön maksutta, mutta siinä on myös pari sovelluksen sisäistä ostosta: saaliskartta näyttää kirjatut kalapaikat hakuehtojen perusteella ja uistelutila helpottaa reitin seuraamista ja tärppipaikan merkitsemistä. Sovellukseen voi sisäisenä ostoksena hankkia myös uistelutilan, joka näyttää suuremman karttanäkymän lisäksi veneen kulkureitin.

LISÄTIETOJA: play.google.com/store/apps/ details?id=com.kalastin.app.basic.

KUUSINKI

KUUSINKIJOEN Myllykosken voimalaitoksen kaupan esisopimus on solmittu Kuusinkijoki kuntoon ry ja Koskienergia Koskivoima Oy ovat solmineet esisopimuksen Myllykosken voimalaitoksen kaupasta. Lopullisesti kauppa viimeistellään 31.12.2022, jonka jälkeen Myllykosken voimalaitos ympäröivine vesi- ja maa-alueineen tulee siirtymään Kuusinkijoki kuntoon ry:n omistukseen.

Koskienergia Oy voi jatkaa voimalalaitoksen käyttöä 31.5.2023 saakka, jonka jälkeen sen toiminta tullaan pysäyttämään ja Myllykosken alueen ennallistaminen luonnonmukaiseksi aloitetaan. Voimalaitosalueen entisöimissuunnitelmaa on parhaillaan laatimassa AFRY Finland Oy. Entisöimissuunnitelman laatiminen maksetaan Suomen luonnonsuojeluliitolta saadulla avustuksella.

Kaupan esisopimuksen allekirjoittamista on edeltänyt varainkeräys, joka on tähän mennessä tuottanut noin 400 000 euroa. Sen turvin kaupan

36

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

esisopimus, arvoltaan 250 000 euroa, voitiin allekirjoittaa. Loput noin neljän miljoonan euron kauppasummasta maksetaan myyjäosapuolelle kaupan lopullisen vahvistamisen yhteydessä.

Varainkeruu jatkuu edelleen ja sitä jatketaan siihen saakka, kunnes kauppasumma on saatu kerättyä. Maa- ja metsätalousministeriö on lupautunut tukemaan hanketta 50 prosentilla kauppasummasta vaelluskalakantojen elvyttämisohjelma NOUSU:n varoista.

Kuusinkijoki kuntoon ry haluaa kiittää lämpimästi kaikkia lahjoittajia.

Useat yksityishenkilöt ovat tukeneet hanketta jopa useiden tuhansien eurojen suuruisilla lahjoituksilla. Myös yhteisöiltä ja yrityksiltä on saatu useiden kymmenien tuhansien eurojen suuruisia lahjoituksia, suurimpana näistä LähiTapiola Kainuu-Koillismaan lahjoittamat 50 000 euroa.

Lisää hankkeesta: kuusinkijoki.fi/.

OTTIPAIKKA Monipuolinen

VAPAA-AJAN ASUNTOJA vaativille kalastajille

KALASTUSTARVIKELIIKE

https://www.huvilarannalla.fi/ ruotsi/majoitus/kalastus/jockfall

Avattu verkkokauppa:

https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/hiittinen/

Avoinna ark. 8–17, la 9–13

www.jessevaaput.fi

https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/pernaja/ Vuokraus- ja palvelutiedustelut,

Tehtaankatu 2, Riihimäki, 040 614 8186

www.korkiakoskenuistin.fi

Joel Lingman +358 (0) 50 5629250 joel.lingman@eerolehti.fi

Perhopenkkejä taas varastossa !!!

- suurennuslasit - luuppilasit

- ja tietenkin suuri

määrä värijauheita

Uusi iso myymälä Yli 1000 uutta tuotetta Auki Ti - Penetissä 10-18

(muut ajat sopim. mukaan) Onkitukku ROD Oy Tiilipojanlenkki 4, Puh. 045Vantaa 138 8888 (Petikko)

JIG, Just Gross puh.in045 138(Onkitukku) 8888 Tiilipojanlenkki 2, Vantaa (Petikossa St1:n pihalla)

Sikamaisen laaja valikoima kuulapäitä

www.spelektroniikka.fi Laaja-alaista kokemusta ja asiantuntemusta kaikilta juridiikan osa-alueilta.

Uusi osoite Launeella: Mustamäenkatu 72, Lahti, p. (03) 752 5696 Tervetuloa!

HALI- JA LINDROOS-TUOTTEIDEN TEHTAANMYYMÄLÄ n Nettikauppa: www.era-lindroos.fi n

Ota Ottipaikka onkeesi! p. 044 534 9878

lakimajakka.fi toimisto@lakimajakka.fi Puh. 040 849 6665

KALASTAJAT & METSÄSTÄJÄT! helppo, nopea ja siisti kalansuomustus.

Katso ja tilaa

www.skrapa.fi

puh. 040 504 7492

3,-

timo.lepisto@saarsalo.fi

Filetit ja sakset TERÄVIKSI!

/kpl

+ POSTIMAKSU

ELÄVÄT SYÖTIT Madot ja toukat

Kuusamon Syötti ja Teroituspalvelut T:mi

ttu

Supersuosi

TOIVELAHJA

e kalamiehell ...) v.

70 v., 60 ., 0v (5

Ari Paatajan opastuksella

KALAAN SUOMENLAHDELLE KUHAA • HAUKEA • AHVENTA • MERITAIMENTA Kalatakuu!!!

Ari Ronkainen p. 040 591 4116

p. 040 505 2225

www.apajamatkat.fi

Tutustu lehtemme nettisivuihin osoitteessa:

www.vapaa-ajankalastajalehti.fi

VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

37

HAUEN uistelijan värisuora

lääkärin TE

AN EN

määräyksestä KS

TI

JA K

AU UVAT JANNE R

T

L

ääkäriltä tiedusteltiin rohtoja vakavaan hauen uistelukuumeeseen. Lääkäri määrää vaivaan reseptivapaan uistinten värisuoran, jolla pahin kuume saadaan taltutettua.

Muistathan, että suuret hauet ovat voimakkaasti viileää vettä suosivia kaloja, ja ne saalistavat kookasta ravintoa. Uistimet saavat olla suhteellisen kookkaita. Kesällä vauraampi hauki löytyy karikoiden pielestä syvemmästä ja viileästä vedestä, tai välivedestä saalistamasta.

Keväällä, ja etenkin syksyllä matalammat karikot, kaislikon reunat ja lahtivedet ovat haukien suosimia ruoka-aittoja. Pienemmät hauet löytyvät rantavesistä ympäri vuoden.

Jesse 14 cm Korkiakosken uistimet Jesset ovat tunnettuja kuhan pyynnistä, mutta ne kalastavat myös haukia hyvin. Pykälää vauraampi letkeäuintinen 14-senttinen Jesse tartuttaa liukaspintaisena kalat hyvin. Värikartta on laaja ja kuulat sisällä lisäävät vieheen houkuttavuutta.

Lääkäri määrää matalaan veteen satulalevyisen mallin ja syvään veteen syvännemallin, joka toimii tarvittaessa myös tuplilla uisteltaessa veturivaappuna.

Mata lahtiv lien e uistelu sien un

Letke ää uintia

Snack Baits, 23 cm Kumit ovat tulleet hauen kalastukseen ryminällä. Kalastavien kumimallien valmistajia löytyy, vaikka kuinka monia ja jokainen voi valita kalastukseen mieluisensa. Raskaat kumit vaativat heittämiseen omat välineensä, mutta perusuisteluvapa hoitaa homman mallikkaasti, eikä yli 100 gramman painoisen kumin uitto tuota ongelmia.

Snack Baits sopii hyvin erityisesti syksyn matalien lahtivesien uisteluun tai kesällä takilassa vedettäväksi.

38

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

 Tomic, Multi

Viileä n veden hauel le

Osataan sitä Pohjois-Amerikassakin! Kanadalainen Tomic on niittänyt mainetta lohikalojen uistelussa muun muassa naapurimaassamme Vänernillä. Ovelimmat kalastajat tietävät, että sen kookkaammat mallit ovat mitä tehokkaimpia haukivieheitä.

Heität tai vedät, niin laajaa uintiliikettä potkiva viehe hurmaa hauen.

Parhaimmillaan Tomic on viileän veden hauen kalastuksessa. Kovapintainen uistin kestää kovaa käyttöä!

Super Shad Rap, 14 cm Kalastajien keskuudessa tuttavallisemmin ”Possuksi” ristitty Rapalan valmistama klassikko toimii edelleen. Korkearunkoinen ja suuria särkikaloja muistuttava viehe on parhaimmillaan syksyn matalan veden uistelussa.

Possu on erittäin suosittu viehe myös heittokalastajien keskuudessa, ja niistä on tuunattu jerkkien aikakauden alkuvaiheessa mitä erilaisempia käsialavieheitä. Uistelijan ei tarvitse Possua tuunata, vaan laittaa vain suoraan siiman päähän.

Klass ik Possu ko

 Proffa – tee se itse Mitä on kalastus ilman kotisepän itse valmistamaa uistinta! Näppärä kalastaja valmistaa itse kookkaan Proffan, jonka historia ulottuu aina 1920-luvun Saksaan. Mikäli pajavasara ei pysy kädessä, niin ei hätää. Kaupasta voi ostaa Kuusamon valmistaman Professorin.

Suurelle hauelle kannattaa valita koko 00 (18 cm). Lääkäri itse uittaa Proffaa leveä pää koukutettuna ja lukko kiinnitetään vieheen kapeaan päähän.

Parhaimmillaan viehe toimii matalan veden syyspyynnissä. Soutu-uistelussa proffa suorastaan pakottaa hauet iskemään kiinni. Nostalgiaa havitteleva kalastaja pyytää hauet paksulla käsisiimalla, joka on kierretty airon kahvan ympärille.

Syksy matal n ill vesille e

VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

39

ARKISTO

varressa

M

AL

IN

OV AS EN

O TEKSTI ISM

Vavan • KU

RIK VAT HEN

K

Keittiömestari HENRIK KOVASEN johdolla

kotimaisesta lahnasta kehitettiin uusi ekologinen kalatuote Leikkalan syöminen vähentää rehevöitymistä ja auttaa ilmastoa

HENRIK Kovanen työkaverinsa Helena Puolakan kanssa Savoyn kattoterassilla.

40

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

S

uomalainen menestysresepti -ohjel- sen kotimaisen kalan, tässä tapauksessa lahmassa kilpaili elokuussa päättyneellä nan elintarvikekäyttöä”, Kovanen korostaa. tuotantokaudella myös Savoyn keittiömestari Henrik Kovanen, joka ainoana KALA HENKILÖKOHTAISESTIKIN finalistina toi esille uutta suomalaista kala- TÄRKEÄ RAAKA-AINE tuotetta. Hän osallistui kilpailuun kotimai- Kala on Kovaselle myös henkilökohtaisesti sesta savustetusta lahnasta valmistettavalla tärkeä raaka-aine ja muutenkin sydäntä läleikkeleellä, Leikkalalla. hellä, sillä esimerkiksi savustettu lahna on Henrik Kovanen on rautainen ravinto- hänelle jo lapsuuden mökkireissuilta tuttu. la-alan ammattilainen ja hallitsee suvereenis- Lisäksi kotimaisia tuotteita ja siis myös kati reseptit ja gastronomian, mutta tutustui laa tarjotaan runsaasti Savoyssa, jonka suosiensimmäistä kertaa elintuimpiin ruokalista-annoktarvikkeiden tuotekehisiin kuuluu gourmet-tason savulahna-annos. tyksen saloihin MTV3:lla SÄRKIKALAT OVAT esitetyssä ohjelmassa. Suo”Kala on hyvin suomalaisKUITENKIN KAUPALLISESTI malainen menestysresepti ta ja monipuolista, eikä siiYHÄ ALIARVOSTETUSSA -kilpailussa häntä kiehtoihen voi kyllästyä. Särkikalat vat erityisesti ammatilliovat kuitenkin kaupallisesti ASEMASSA. set haasteet ja mahdolliyhä aliarvostetussa asemassuus vaikuttaa vastuullisa, vaikka ne ovat terveelsesti suomalaiseen ruokakulttuuriin. linen, edullinen ja ekologinen vaihtoehto ”Lähdimme monen alan huippuosaajista suositummille kalalajeille”, toteaa Kovanen. koostuvan tiimimme kanssa ohjelmaan mukaan, koska sen avulla saatoimme osallistua MAISTUU MYÖS LAPSILLE kotimaisen elintarviketuotannon muuttami- Leikkalaa kehittää ja myy Kamaboko Finseen ekologisempaan ja ilmastoystävällisem- land Oy, jonka tuotepäällikkönä Kovanen pään suuntaan. Olemme sen vuoksi innok- toimii. Vaikka yrityksen kotipaikka on kaasti mukana edistämässä ns. vähäarvoi- Helsingissä, niin Leikkalaa valmistetaan

”

Oulujärvestä ja Itämerestä kalastetusta lahnasta, joka savustetaan ja työstetään kalamassaksi yhtiön tuotantolaitoksella Paltamon Kontiomäessä. Sieltä tuote kuljetetaan leikkeleeksi jalostettuna ympäri Suomen kauppoihin myytäväksi. ”Olemme koemaistattaneet leikkelettä lukuisia kertoja ja monet ovat luulleet sitä esimerkiksi kalkkunaksi. Sen kalan maku on mieto, joten se maistuu myös niille, jotka eivät muuten erityisesti piittaa kalasta. Miedon makunsa ja ruodottomuutensa ansiosta myös lapset näyttävät pitävän siitä”, Kovanen kertoo.

Leppäsavustetusta lahnasta valmistetusta Leikkalasta on saatavana kolme eri makua, jotka ovat roseepippuri, yrtit ja savu. ”Uskomme vakaasti tuotteeseemme ja siihen, että saamme kehitettyä sen huippuunsa ja samalla suomalaiset syömään entistä enemmän särkikaloja”, Kovanen vakuuttaa.

Hänen uskoaan menestysmahdollisuuksiin kilpailussa kuluttajien suosiosta lisää myös trendi vähentää punaisen lihan syömistä. ”Kotimaisesta villikalasta valmistettu Leikkala on terveellinen vaihtoehto lihaleikkeleille”, Kovanen sanoo.

Harrastus Harppuunakalastus oma lempilaji Kovanen työskentelee tällä hetkellä keittiömestarina huippuravintolassa, mutta taustalta löytyy monipuolinen elämänura ja hän on käynyt esimerkiksi merimies- ja kotitalousopettajakoulutuksen. Lisäksi hän on opiskellut yliopistossa biologiaa.

Harrastuksista hänelle rakkain on harppuunakalastus, johon marokkolaissuomalainen ystävä tutustutti hänet noin kaksikymmentä vuotta sitten. ”Verkkojakin olen joskus mökillä pitänyt, mutta siinä on ongelmana, että joskus voi tulla liikaa saalista”, Kovanen sanoo.

Harppuunakalastuksessa tätä ongelmaa ei hänen mukaansa ole, vaan siinä on ihminen yksin kalaa vastaan. ”Kalat pitää tietenkin myös etsiä, ja on hienoa, kun saa sukellella vedessä tai vaania kaislikon keskellä”, Kovanen kertoo.

”Eniten olen harppuunalla saanut haukia, ja niitä onnistuu ainakin näkemään melkein joka kerralla. Suurin harppuunahaukeni oli 96 sentin mittainen. Toistaiseksi olen onnistunut harppunoimaan vain yhden ahvenen, joka oli 38-senttinen. Jonkin verran on tullut myös lahnoja.”

Kovanen ei käytä harppuunalla kalastaessaan sukelluslaitteita, vaan ainoastaan märkäpukua, jossa pärjää hyvin myös kylmässä vedessä, joka on lämmintä vettä kirkkaampaa. ”Varsinkin merellä paras aika harppuunakalastukselle on kevät tai syksy. Sinilevä haittaa ja on ikävä kesällä. Järvillä sen sijaan harppunointi onnistuu keskikesälläkin”, Kovanen selvittää.  HARPPUUNAKALASTUS on Hen-

rik Kovasen oma ”leipälaji”.

VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

41

LAHNAN SAATAVUUDESSA ON HAASTEENSA

Vavan

varressa

Kun haastattelua tehdään hieman ennen elokuun puoliväliä, on kaksi viikkoa aikaa siihen, kun ensimmäiset 35 000 pakettia Leikkalaa on jo kaupoissa myynnissä. Samanaikaisesti yrityksen tehdas on valmistumassa Paltamon Kontiomäelle. Myös omaa kalan massaamoa suunnitellaan, mutta toistaiseksi turvaudutaan yhteistyökumppaneiden, kuten Brännskata Fiskare Oy:n ja Paltamon Kalatalon laitoksiin. ”Tarvitsemme kymmeniä tonneja massaa, mikä tarkoittaa jopa 100 tuhatta kiloa pyöreää kalaa. Tällaisen kalamäärän saatavuus hieman mietityttää. Vaikka vesistöissämme on miljoonia kiloja lahnaa, niin sitä ei niin vain saada kalastettua ja massattua. Lisäksi ei myöskään ole välttämättä riittävästi kalastajia kalaa pyytämässä”, Kovanen sanoo.

PALTAMON KALATALOSTA LÖYTYY NUORIA KALASTAJIA Brännskata Fiskaren tuotantolaitos pystyy tuottamaan kymmeniä tonneja lahnamassaa ja Paltamon Kalatalon nuoret kalastajat Antti Kyllönen ja Santeri Toivonen kalastavat Kamabokolle lahnaa, niin paljon kuin ennättävät. ”Näiden nuorten kalastajien työskentelyä on ollut ilo ja kunnia päästä seuraamaan. Ensin nämä kaksi parikymppistä nuorta miestä pyytävät kalat, mutta se ei jää siihen, vaan he jatkavat vielä tehtaalle käsittelemään saaliinsa”, Kovanen kehuu.

Yksi ratkaisu raaka-aineen saatavuusongelmaan on yhteistyö hoitokalastajien kanssa. Se on myös sopusoinnussa sen tavoitteen kanssa, että särkikalojen syönnin edistämisellä pyritään vähentämään vesistöjen ravinnekuormitusta. ”Esimerkiksi Salon Hirvijärven kalanhoitokunta on ottanut yhteyttä ja ilmoittanut olevansa kiinnostunut toimittamaan meille kalaa”, Kovanen mainitsee.

JOUTUI POIS MUKAVUUSALUEELTAAN Kovanen myöntää joutuneensa teollisen tuotteen kehittämisessä pois mukavuusalueeltaan. Se oli hänen mukaansa kuitenkin hyvin mielenkiintoista ja opettavaista.

Hänelle ennestään outoja ovat muun muassa olleet tehtaan rakentamiseen ja tuotteen skaalattavuuteen liittyvät kuviot.

42

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

” TARVITSEMME KYMMENIÄ TONNEJA MASSAA, MIKÄ TARKOITTAA JOPA 100 TUHATTA KILOA PYÖREÄÄ KALAA.

Ohjelma Uusia innovaatiota S-kauppojen hyllyille Suomalainen menestysresepti on vuonna 2018 käynnistetty kilpailu ja televisio-ohjelma, jossa etsitään uusia kotimaisia ekologisia ruokainnovaatioita S-ryhmän kauppojen hyllyille. Ensimmäisenä vuonna kilpailun voitti Leivon leipomon Boltsi-pyörykkä ja viime vuonna Rostenin leipomon Rostis-piirakka. Vuoden 2021 kilpailussa voiton vei ravintoloitsija Marjaana Pohjola härkäpavuista valmistetuilla Fallero-falafeleillaan.

 HENRIK Kovanen ajamassa kohti harppuunakalastusapajia.

”En toki ole ollut yksin, vaan mukana on ollut laaja ammattitaitoinen tiimi. Kamaboko Finland Oy sai myös avustusta valtioneuvoston myöntämästä miljoonan euron tuesta uusille hankkeille, joilla edistetään alihyödynnettyjen kotimaisten kalojen elintarvikekäyttöä”, Kovanen korostaa.

JAPANILAISESTA KALAKAKUSTA KAMABOKOSTA IDEA LEIKKALAAN Elokuvaohjaaja Sami Laitinen oli Japanissa noin kymmenen vuotta sitten ja pyysi saada syötäväksi kalaa. Silloin hänen eteensä tuotiin kumimainen möhkäle, jossa oli siniset reunat.

Se oli perinteistä japanilaista kalakakkua kamabokoa, joka valmistetaan samantyyppisestä vaaleasta kalasta kuin esimerkiksi meillä lahna. Laitinen ihastui japanilaiseen perinneherkkuun ja alkoi valmistaa sitä itse kotimaisista särkikaloista.

Myöhemmin Laitinen ja Kovanen kohtasivat sattumalta Ismo Alangon ja Kimmo Pohjosen videon kuvauksissa, ja kun Laitinen kuuli Kovasen olevan Savoyn keittiömestari, hän pyysi tätä mukaan Kamabokon toimintaan. Ja loppu onkin historiaa…

HIITOLANJOKI

HIITOLANJOELLA juhlittiin Kangaskosken padon purkamista Etelä-Karjalassa sijaitsevalla Hiitolanjoella on purettu iso vesivoimapato. Kangaskosken padon purkaminen auttaa uhanalaisia vaelluskaloja, kuten Laatokan lohta ja taimenta. Laaja joukko toimijoita on tehnyt vuosikymmeniä töitä Hiitolanjoen vapauttamiseksi.

Kangaskosken voimalan toiminta päättyi heinäkuun lopulla, ja urakka koskella käynnistyi välittömästi Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän luvan ehtojen mukaisesti. Kangaskosken voimalan säätöpato purettiin ja Kangaskoski on auki vaelluskaloille.

Hiitolanjoella ennallistettaviin kolmeen koskeen muodostuu runsaasti uutta lisääntymisalaa Laatokan lohelle ja taimenelle. Ennallistusprojektia toteuttaa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, joka hankki omistukseensa voimalat Lahnasenkoskella 2017, Ritakoskella ja Kangaskoskella 2019. Reitti on auki vaelluskalojen kulkureitiksi latvavesille syksyyn 2023 mennessä.

Kalojen lisäksi Kangaskoski, Lahnasenkoski ja Ritakoski tulevat tuottamaan paljon iloa ja myös taloudellista hyötyä alueelle – kokonaisuudesta muodostuu eteläisen Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen upea koskireitti, jon-

HIITOLANJOEN Kangaskosken padon purkujuhlaan osallistuivat muun muassa Jasper Pääkkönen ja maaja metsätalousministeri Jari Leppä sekä kansanedustajia paikallisten vaikuttajien ja jokiaktiivien ohella. Kuva: Sini Javanainen.

ka yhteenlaskettu pudotuskorkeus on kahdeksantoista metriä.

Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY) kuuluvat voimalarakennukset kunnostetaan ja niihin suunnitellaan museo- ja matkailutoimintaa. Lisäksi projektiin kuuluu myös koskien ympäristön maisemointi ja retkeilypalvelujen parantaminen.

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö toteuttaa Hiitolanjoen koskien ennallistamisen eri lähteistä

kootulla rahoituksella. Voimaloiden hankinnan päärahoittaja oli maa- ja metsätalousministeriö, lisäksi lahjoituksia saatiin yksityisiltä säätiöiltä, yrityksiltä ja henkilöiltä, ja varoja on riittänyt myös Kangaskosken ennallistuksen toteutukseen, johon lisäksi on saatu EU-ohjelmarahoitusta CBC-ohjelmasta (RivTimes-hanke).

Hankkeiden edistymistä voi seurata osoitteessa hiitolanjoki.fi.

KALASTAJAN TASKUTIETO Vuoden 2022 kalenterista löydät tietoa mm.

• heittokalastajan paikkavalinnasta • kalalajien fongauksesta • särkikalojen tunnistuksesta • ennätyskaloista • siimoista ja solmuista • kalojen ottipäivistä • kalastuslaista Oman Vapaa-ajankalastajan kalenterisi voit tilata hintaan 12 euroa.

Tilatessasi niitä myyntiin vähintään 10 kappaletta, laskutamme vain 10 euroa/kalenteri.

Kalenteri ilmestyy lokakuussa.

12€ + toimituskulut.

TILAUKSET jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi , puh. 050 597 4933

VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

43

PERHOT puronieriälle. Vasemmalla perhot Klinkki, Pinkkimurkku ja OrangeTag hyvälle syönnille. Oikealla varovaisille kaloille hennot cdc-siipiset pinturit ja ruskea kuulapäänymfi.

TI

NE

TE

KS

N

perhonurkka JA

O OIV KUVAT OLLI T

PURONIERIÄ Herkullinen vieraslaji

44

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

Perhot Perhot puronieriälle Itse kalastan eniten erilaisilla kuulapäänymfeillä ja pintaperhoilla. Puronieriä on erittäin aggressiivinen kala ja tätä kannattaa käyttää hyväksi, jos kalastetaan pienen kalastuspaineen alaisia paikkoja. Ärsykkeenä voi käyttää nymfeissä erilaisia kirkkaita iskupisteitä ja pintaperhot voivat olla reilun kokoisia.

Perhojen kokoa ja väritystä tulee muuttaa, jos kirkkaat ja kookkaat perhot eivät tuota tulosta. Silloin on luonnollista pienentää perhoja ja siirtyä värimaailmassa luonnollisempaan suuntaan, esimerkiksi ruskean, oliivin ja harmaan sävyihin.

Kuulapäänymfeistä hyvin on toiminut muun muassa Vapaa-ajan Kalastaja -lehdessäkin esitelty OrangeTag koossa 14 ja pintaperhoista Klinkki koossa 12-14. Kovemman kalastuspaineen puroilla ovat toimineet hieman erilaiset ja vaatimattomammat perhot, ja kuulapäänymfit ovat pienentyneet esimerkiksi kokoon 16. Pintaperhoista erilaiset cdc-sidokset ovat toimineet hyvin.  NYMFI kelpaa hyvin puronieriälle.

M

eillä Suomessa on mielenkiintoiset ja monipuoliset kalakannat, jos asiaa ajatellaan vaikka kalastuksellisessa mielessä. Kuitenkin virtavesiemme kalakannat ovat monin paikoin kärsineet ihmisen toiminnan seurauksena.

Virtavesiä on padottu, perattu ja valuma-alueita ojitettu. Kunnallisia jätevesien ylivuotoja johdetaan pumppaamoiden kautta suoraan vesistöihin. Muun muassa näiden toimien takia myös kalakannat virtaavissa pienvesissä ovat monin paikoin taantuneet, kun sopivat lisääntymis- ja elinympäristöt ovat tuhoutuneet ja vedenlaatu heikentynyt.

MITÄ KALALAJEJA VOITAISIIN ISTUTTAA Kalavesien hoidossa mietittiin pitkään paljon sitä, mitä mielenkiintoisia kalalajeja voitaisiin istuttaa, kun samaan aikaan meidän omat alkuperäiset arvostetut kalakantamme taantuivat. Tästä toimintatavasta lohikaloihin kuuluva Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva puronieriä on ikävä esimerkki.

Tänä päivänä Suomesta löytyy kymmeniä puronieriäpitoisia pienvesiä, jotka ennen ovat olleet taimenen lisääntymispuroja.

Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry:llä onkin käynnissä hanke, jossa purosta poistetaan yhteistyönä kalaveden omistajan kanssa puronieriöitä ja vesistöä kunnostetaan paremmaksi taimenen elinympäristöksi.

Hankkeen tavoitteena on kääntää lajien väliset voimasuhteet taimenen hyväksi.

Vastaavaa toimintaa tulisi olla pitkin Suo-

mea, jos uskotaan, että puronieriän valtaamassa purossa on potentiaalia taimenen lisääntymispuroksi.

PURONIERIÄN KALASTUS ON SUOSITELTAVAA Vieraslaji puronieriän valtaamilla puroilla ja lammilla kalastus on suositeltavaa, jopa toivottavaa. Kalastuksen säännöt kuitenkin määrittää paikallinen osakaskunta eli kalaveden omistaja. Lajina puronieriä on erittäin mielenkiintoinen kohde perhokalastajalle ja kevyellä virvelikalustolla kalastavalle.

Pienissä virtavesissä puronieriät kerääntyvät erityisesti uomassa oleviin syvempiin kohtiin. Tällaisia potentiaalisia kohtia ovat puroissa olevat lampareet, suvantojen syvemmät kohdat ja koskien kuopat. Aivan pienimmissä puroissa puroon muodostuneet tai kaivetut lampareet vetävät puronieriöitä erityisesti puoleensa. Näitä alueita on myös helpompi kalastaa, kuin nilkkasyvyisiä kivi- ja sorapohjia.

PINTAPERHO- JA NYMFIKALASTUS ERITYISEN TOIMIVIA Perhokalastustekniikoista pintaperho- ja nymfikalastus ovat olleet erityisen toimivia.

Jos vesistön kalastuspaine on pieni, kuulapäänymfeistä toimivat erilaiset kirkkaan iskupisteen omaavat perhot kokoluokissa 12-16.

Pienen kalastuspaineen puroissa pintaperhot voivat olla kookkaitakin ja hyvin kelluvia.

Kalastuspaineen lisääntyessä puronieriä oppii kuitenkin nopeasti erittäin varovaiseksi,

jolloin perhoihin ja kalastustekniikoihin joutuu oikeasti paneutumaan, ja herkkyys sekä hyvä tuntuma tärppeihin nousevat isoon rooliin.

Erityisen toimiva tekniikka on ollut ns. ranskalaisnymfitekniikka, jossa kevyen nymfiperhosiiman kärkeen kiinnitetään vaikkapa puolentoista vavan mittainen värikäs 0,25 millin monofiilisiima, jota jatketaan noin metrin pituisella tapsilla. Tapsin päähän sidotaan kuulapäänymfi. Tällaisella välineistöllä saavutetaan äärimmäisen hyvä tuntuma perhoon ja sen uittamiseen, lisäksi tärpit välittyvät kalastajalle hyvin.

JOUSIPYSSYHEITTO ON TÄRKEÄ TAITO Ahtaissa purouomissa perhon heittäminen perhosiiman avulla voi olla hyvin vaikeaa, joten tarkka ns. jousipyssyheitto, jossa perho asetetaan peukalon ja etusormen väliin ja perho lingotaan vavan joustoa hyväksi käyttäen tarkasti haluttuun paikkaan, on erityisen tärkeä taito purokalastajalle. Jousipyssyheiton avulla pystyy perhon linkoamaan vielä noin 7-9 metrin päähän aikaisemmin mainitulla setillä.

Pienien perhojen kanssa tulisi myös käyttää ohuita siimoja varsinkin, jos kyseinen puro on kovan kalastuspaineen alla. Nykyaikaisilla nymfivavoilla esimerkiksi 0,14 millin perukepaksuudet ovat jo arkipäivää ja kestävät hyvin, kun kalastetaan pääosin alle 40 sentin mittaisia kaloja. Jos kalastajan taidot riittävät, voi värikästä monofiiliperuketta ja tapsia ohentaa lisää.

VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

45

KILPAILUT

TEKSTI PETTER NISSÉN

Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT

Vihdoinkin kultaa

Suomi voittoon MM-PERHOSSA P

erhokalastuksen MM-kilpailuja on järjestetty neljäkymmentä kertaa eri puolilla maailmaa. Muutaman kerran suomalaisten kauloja ovat koristaneet mitalit, mutta kultaan ei aiemmin koskaan ylletty. Rukankylän torilla todistettiin sunnuntaina 15. elokuuta historiallista hetkeä Suomen lipun noustessa palkintojenjaossa kahdesti korkeimmalle salkoon Maamme laulun soidessa taustalla.

SUOMEN JOUKKUEELLE KULTA- JA HOPEAMITALEJA Perhokalastuksen maailmanmestaruudet ratkottiin Kuusamossa ja Taivalkoskella 12.-16. elokuuta. Tapahtumaan osallistui 13 maajoukkuetta 5-8-henkisin joukkuein.

46

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

Suomen maajoukkue voitti historiallisen kultamitalin ensimmäistä kertaa neljäkymmentä vuotta järjestetyn MM-perhon aikana. Joukkueen jäsenet olivat kapteeni Jarkko Suominen, manageri Esa Pölkki ja kilpailijat Heikki Kurtti (sija 1.), Jari Heikkinen (2.), Santeri Kinnunen (4.), Mikko Räsänen (5.), Jyrki Hiltunen (15.) ja Pietari Sipponen (varalla).

Henkilökohtaisen sarjan voittaja Heikki Kurtti saavutti Suomelle historian ensimmäisen kultamitalin ja toiseksi sijoittunut Jari Heikkinen maamme toisen hopeamitalin. Pronssimitalikin oli erittäin lähellä tulla Suomeen, kun Santeri Kinnunen oli sijoituspisteissä (15) tasoissa espanjalaisen David Arcayn kanssa häviten lopulta saaliskaloista saaduilla pisteillä.

KUUSAMO

SUOMEN joukkueen Jyrki Hiltunen väsyttää harjusta joella.

Kuva: Anna-Maija Ahokas.

VIDEOITA JA KUVIA MM-perho 2021 tapahtumasta vapaa-ajankalastaja.fi/perhokalastuksen-mm-2021/

VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

47

PERHOKALASTUKSEN maailmanmestari 2021 Suomi: Eturivissä Jyrki Hiltunen (vas.), Jari Heikkinen, Heikki Kurtti ja Santeri Kinnunen. Takarivissä Esa Pölkki (vas.), Mikko Räsänen, Pietari Sipponen ja Jarkko Suominen. Kuva: Petter Nissén.

Kaikki maajoukkueemme kilpailijat suoriutuivat kalastuksessa erinomaisesti ja joukkueen voitokas yhteispistemäärä 80 oli ylivoimainen. Toiseksi sijoittui Ranska (127 pistettä) ja kolmanneksi Espanja (141).

Aiemmin Suomi on sijoittunut parhaimmillaan joukkueena kahdesti hopealle Ruotsissa 2001 ja 2005. Suomessa aiemmin järjestetyissä MM-kilpailuissa saaliiksi on saatu pronssimitalit Kuusamossa 1989 ja Kemi-Simojoki kilpailussa 2007. Historian parhaat henkilökohtaiset sijoitukset olivat aiemmin Jyrki Lämsän pronssi Kuusamossa 1989 ja Jyrki Hiltusen hopea Italiassa 2019.

HENKILÖKOHTAISEN kilpailun kolme parasta: Hopeaa Jari Heikkinen (vas.), kultaa Heikki Kurtti ja pronssia David Arcay (ESP). Kuva: Juha Ojaharju.

48

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

KILPAILUISSA KÄYTETÄÄN HERKKIÄ VÄLINEITÄ Kultamitalijoukkueen kapteeni Jarkko Suominen valotti hieman menestystä tuonutta kalastustaktiikkaa. Joukkueen perhokalastusvälineet ovat hioutuneet huippuunsa satojen tai tuhansien tuntien harjoittelun tuloksena. Käytettävät välineet ovat herkem-

Pisteet Vähiten pisteitä saanut voittoon Kilpailuun osallistui jokaisesta maajoukkueesta yhtäaikaisesti viisi kilpailijaa, jotka kalastivat kolmen kalastuspäivän aikana yhteensä viisi osakilpailua eli viisi kolme tuntia kestävää jaksoa. Koko kilpailun paremmuus ratkaistiin viiden jakson yhteenlasketun pistemäärän avulla.

Pisteitä jaettiin jakson sijoituksen mukaan juoksevassa järjestyksessä voittajalle yksi, toiseksi sijoittuneelle kaksi ja niin edelleen. Henkilökohtaisessa kilpailussa paras teoreettinen pistemäärä koko kilpailussa oli viisi ja joukkueiden kilpailussa 25.

Sijoituspisteiden summan jälkeen paremmuuden ratkaisi kaloista saatavat pisteet.

Kaloista sai pisteitä 100 pistettä jokaisesta saadusta kalasta ja lisäksi 20 pistettä jokaisesta kalan pituuden senttimetristä.

piä kuin perusperhostelijan AFTM 4-6 -varusteet.

Perhovapojen ja -siimojen luokitukset ovat harjuksen jokikalastuksessa pääosin AFTM 2-3 -luokkia. Perukkeiden kärjen paksuudet ovat myös mattimeikäläisten 0,16-0,20 millimetrin siimoja ohuemmat. Käytössä on usein jopa 0,10-0,12 millimetrin siimoja.

Herkemmillä välineillä perhot uppoavat nopeammin haluttuun kalastussyvyyteen, saaliit ovat parempia ja pienetkin kalat pysyvät paremmin kiinni perhoissa. Tyypillinen tapa on pienentää perhojen kokoa kalojen häiriinnyttyä kilpailun edetessä. Väkäsettömät koukut ovat pääosin kokoja 18-14.

DRY-DROPPER YKSI MENESTYSTEKIJÖISTÄ Tämän vuoden kilpailussa yksi menestystekijöistä oli pintaperhon ja uppoperhon yhdistelmä dry-dropper, jolla uppoava perho pyysi pinnan alta ruokailevia kaloja ja kelluva perho pinnasta. Pintaperhona voi olla esimerkiksi hyvin kelluva vesiperhosjäljitelmä ja uppoperhona kuulapäinen pieni nymfi. Varsinkin viimeisillä kalastusjaksoilla pintaperho antoi mukavasti saalista.

YKSI kilpailijoiden suosikkiperhoista harjuksen pyyntiin joella oli matojäljitelmä Chenille Squirmy Worm. Kuva: Petter Nissén.

VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

49

Taimen Taimen ei ollut kilpailukala Oulangan taimenen kilpailujoissa esiintyvä populaatio on taantunut, joten sitä ei pyydetty tai hyväksytty kilpailukalaksi lainkaan. Venäjän puoleisille järville alavirtaan syönnösvaellukselle laskeutuva taimen on harvinainen monikiloiseksi kasvava pilkkukylki, joka nousee takaisin Suomen puoleisiin jokiin Oulankaan, Kitkaan ja Kuusinkiin kutemaan. Taimen viettää poikasvaiheensa näissä joissa.

Venäjän järvillä ja jokisuissa voimistuneen kalastuksen takia taimenkanta on taantunut parhaista vuosistaan ja Kuusamon jokiin nousee yhteensä enää noin tuhat taimenta kutemaan.

Osansa asiaan on tietysti myös suomalaisten kalastuksella, jota on kuitenkin nykyisin rajoitettu hyvin vahvasti.

SE on siellä! Suomen Santeri Kinnunen sai Koverrusjärvellä haaviin harjuksen. Toinen kalastaja samassa veneessä on Liettuan Ernestas Keturka (oikealla). Kuva: Juha Ojaharju.

Joella sai käyttää maksimissaan kahta perhoa yhtä aikaa.

Yksi kilpailijoiden suosikkiperhoista nymfitekniikalla kalastettaessa on matojäljitelmä, joka valmistetaan koukkuun pujotettavasta painotetusta kuulasta ja pörröisestä lankamaisesta chenillestä, josta jätetään koukun taakse roikkumaan pitkä matomainen pätkä kaloja houkuttelemaan. Luonnonvärien lisäksi perhoissa käytetään myös ärsykevärejä, kuten pinkkiä ja oranssia.

Järvillä saa käyttää kolmea perhoa yhtä aikaa ja siellä kalastettiin enimmäkseen erilaisilla pienillä kuulapääperhoilla.

Järvikalastuksen välineet ovat hieman jokivapoja raskaammat.

Fyysisen kunnon merkitys korostui Kuusamon joilla kalastettaessa. Kovassa virrassa kahlaaminen vyötäröön ja paikoin rintaan ulottuvassa vedessä kolme tuntia kerrallaan on kovaa urheilua. Jokainen saaliskala oli vietävä välittömästi rantaan toimitsijalle mitattavaksi ja vapautettavaksi. Joukkueen harjoituksiin onkin kuulunut kalastuksen lisäksi vuosia myös hyvän fyysisen kunnon ylläpito urheillen.

KISAVEDET VALITTIIN TARKASTI Kuusamon alueella kilpailuvesinä olivat Kitkajoki, Kuusinkijoki ja Koverrusjärvi.

50

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

Taivalkoskella kalastettiin Kylmäluomanjärvellä. Kaikki kilpailuvesistöt ovat vedenlaadultaan hyviä ja kirkasvetisiä.

Kitkajoen Päähkänän seudulla sijainneet kilpailualueet ja Kuusinkijoen ylä- ja keskiosan kosket olivat tarkasti koekalastusten perusteella valittuja kalavesiä. Kuusamossa järjestettiin useita SM-tason perhokalastuskilpailuja edeltävinä vuosina. Niiden perusteella pystyttiin hienosäätämään kilpailijoille tasalaatuiset ja kalaisat poolit. Yhden kilpailijan kalastusalueen eli poolin pituus oli jokialueilla sadasta metristä useisiin satoihin metreihin. Suomen perhomaajoukkueiden jäsenten apu oli korvaamaton kilpailualueiden valmistelussa.

KOILLISMAAN KALAVEDET SAIVAT KIITOSTA Ulkomaiset joukkueet saapuivat harjoittelemaan paikkakunnalle sopivia kalastustekniikoita jo viikon tai kaksikin ennen varsinaisen kilpailun alkua. Saaliit olivat hyviä ja vieraamme erittäin tyytyväisiä vesistöihin, kalastukseen, maisemiin, erämaisuuteen ja palveluihin.

Jokialueilla tärkein saaliskala oli harjus, joita saatiin varsinaisen kilpailun aikana mykistävästi lähes 3000 yksilöä. Suurimmat harjukset olivat 45 sentin pituisia. Parhaimmillaan kilpailun alussa yksi kilpailija saattoi saada joelta yli viisikymmentä

harjusta kolmen tunnin kalastuksen aikana, eli kalan noin joka kolmas minuutti. Kalojen häiriinnyttyä saaliit pienenivät kilpailun edetessä.

Järvillä perhoihin nappasi enimmäkseen siikoja. Järvikalastuksessa esille nousi haastavuus, sillä siiat olivat kilpailun aikana huonolla syönnillä ja tuloskorttien merkinnät jäivät alle puoleen ennakoidusta. Hurjat saaliit eivät tehneet pysyvää lovea alueen kalakantoihin, koska kalat vapautettiin nopean pituuden mittauksen jälkeen.

Kilpailussa sallittiin vain kalaystävällisten välineiden käyttö, esimerkiksi väkäsettömät perhokoukut ja solmuttomasta havaksesta valmistetut haavit. Kuusamon joet ja Taivalkosken kalavedet osoittautuivat kansainväliselläkin tasolla mitaten erinomaisiksi kalastuskohteiksi.

KILPAILUN LÄPIVIENTI OLI YHTÄ HYMYILEMISTÄ Kansainvälisen kilpaperhokalastuksen kattojärjestön FIPS-Mouchen presidentti slovakialainen Mario Podmanik esitti jokaisena kilpailupäivänä Rukan kokouskeskuksen toimistossamme saman kysymyksen: ”Well Petter, how are things going today?”.

Iloksemme kaikki järjestelyt ja kalastuskin sujui niin hyvin, että hän totesi viimeisenä päivänä tämän kilpailun läpiviennin olevan yhtä hymyilemistä. Tähän meidän oli kilpailun johtaja Ilkka Pirisen kanssa helppo yhtyä, vaikka pitkiksi venyneet päivät ja valmistelut ennen tapahtumaa olivat puristaneet meistä jo parhaat mehut. Lähes satapäinen toimitsijatiimimme sai paljon kiitoksia. Jokaisella kilpailijalla oli aina yksi valvoja seuraamassa kalastusta ja kirjaamassa saaliin.

RUKA OLI OIVALLINEN KILPAILUKESKUS Majoitus, ruoka, kuljetuspalvelut ja näyttävä ympäristö ovat tapahtuman onnistumiselle kokonaisuutena yhtä tärkeitä kuin hyvät kalavedet. Rukalla kilpailukeskuksena toimi Scandic Rukahovi, jonka henkilökunta palveli rutiinilla ulkomaisia vieraita ja keittiön väki sai kiitoksia maukkaista ruoista, arvatenkin myös poronkäristystä ja perunamuusia oli tarjolla.

Avajaisten ja palkintojenjaon järjestelyissä merkittävä apuvoima olivat Ruka-Kuu-

SUOMEN joukkueen kilpailija Heikki Kurtti on tuonut komean harjuksen poolivalvoja Vesa Vaaraman mitattavaksi. Kuva: Janne Rautanen.

HARJUS taistelee vastaan eikä tahdo antautua kilpailijan haavittavaksi. Kuva: Anna-Maija Ahokas.

VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

51

samo Matkailun monenlaisissa liemissä keitetyt ammattilaiset tapahtumatuottaja Harri Niskasen johdolla. Rukankylällä kaikki tarvittavat yleispalvelut, kaupat ja kuppilat, olivat kävelymatkan päässä ja kilpailijoiden helposti saavutettavissa.

Muutaman kymmenen kilometrin säteellä sijainneille kalastuskohteille matkat taittuivat linja-autoilla. Ruka onkin myös kesällä varsin oivallinen kohde matkailijoille.

Lähiympäristöstä löytyvät hyvien kalapaikkojen lisäksi loistavat retkeilyreitit, kauniit kansallispuistot mäntymetsineen ja jylhine jokilaaksoineen.

KORONA VARJOSTI VALMISTELUJA Tapahtumaa valmisteltiin vuosia etukäteen Suomen Vapaa-ajankalastajien saatua oikeudet sen järjestämiseen kansainväliseltä kilpaperhokalastuksen kattojärjestöltä FIPS-Mouchelta. Kilpailu siirrettiin alkuperäisestä aikataulustaan (2020) vuodelle 2021 koronapandemian takia.

Varmuus kilpailun järjestämisestä vuonna 2021 saatiin vasta toukokuussa muutamaa kuukautta ennen tapahtumaa. Korona vaikutti edelleen tapahtuman järjestelyihin monella tavalla ja esti useiden maajoukkueiden matkustamisen valtamerten takaa Suomeen. Taso oli kilpailussa kuitenkin kivenkova, sillä mukana olivat eurooppalaiset huippujoukkueet, jotka useimmiten miehittävät mitalisijoja MM-perhossa.

KIITOKSET Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö onnittelee maajoukkuetta huippusuorituksesta ja kiittää tapahtuman järjestelyyn etukäteen, sekä paikan päällä osallistuneita toimitsijoita. Mukana oli lähes sata toimitsijaa eri puolilta Suomea. MM-perhon suojelijana toimi ministeri Jari Leppä. Kilpailun johtajana toimi Ilkka Pirinen ja pääsihteerinä Petter Nissén.

Lämpimät kiitokset isäntäkaupunki Kuusamolle ja Taivalkosken kunnalle, Ruka-Kuusamo Matkailulle, vesialueen omistajille Kuusamon yhteisten vesialueiden osakaskunnalle ja Vuotungin osakaskunnalle, Metsähallitukselle, Pro Trout hankkeelle, Scandic Rukahoville, Nevakivi Oy:lle, Ruka Charter Oy:lle, Päijän veneille ja muille lukuisille kumppaneille.

52

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

Kuusinkijoki kuntoon

PUHEENJOHTAJA Matti Aikio Kuusinkijoki Kuntoon ry:stä vastaanotti kalatalousasiantuntija Petter Nisséniltä SVK:n 5000 euron lahjoituksen Myllykosken vesivoimalan ostoon. Kuva: Juha Ojaharju.

SVK:lta 5000 euroa taimenkantojen elvyttämiseen Oulangan taimenkantojen kohentamiseksi on käynnissä suomalais-venäläinen yhteistyöhanke Pro Trout, joka muun muassa valistaa kalastajia vastuulliseen kalastukseen taimenkannat huomioon ottaen.

Kuusinkijoella on käynnissä myös historiallinen hanke taimenen elinolosuhteiden pysyväksi parantamiseksi. Kuusinkijoki Kuntoon ry kerää lahjoituksia, joiden turvin sekä valtion osuuksin tullaan ostamaan Myllykosken vesivoimala pois käytöstä ja kunnostamaan taimenen elinympäristöjä.

Tavoitteena on saada taimenten vaellusreitti avattua voimalaitoksen yläpuolisille alueille vuoden 2023 aikana. SVK lahjoitti MM-perhon palkintojenjaossa 5000 euroa Kuusinkijoki Kuntoon ry:lle. Lahjoitussummasta noin puolet oli kerätty jäsenmaksuaan vastuulliseen kalastukseen ja vesistökunnostustoimiin kohdistaneilta SVK:n jäseniltä.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä lähetti tilaisuuteen videotervehdyksensä: ”On hienoa kertoa, että taimenen tulevaisuus Kuusamossa näyttää nyt valoisalta”. Tervehdyksessään hän kertoi käynnissä olevista taimenkantojen tilaa parantavista hankkeista ja toivotti kilpailijoille kireitä siimoja.

TULOKSIA: Joukkueet: 1) Suomi 80 pistettä, 2) Ranska 127, 3) Espanja 141, 4) Slovakia 153, 5) Italia 161, 6) Tsekki 184, 7) Puola 186, 8) Englanti 205, 9) Ruotsi 217, 10) Belgia 218, 11) Liettua 220, 12) Unkari 288, 13) Montenegro 292.

Henkilökohtainen: 1) Heikki Kurtti 8 pistettä, 2) Jari Heikkinen 13, 3) David Arcay 15 (ESP), 4) Santeri Kinnunen 15, 5) Mikko Räsänen 18, 6) Grzegorz Golofit 18 (POL), 7) Federico Santi 21 (ITA), 8) Vladimir Ligda 21 (SVK), 9) Pablo Castro 21 (ESP), 10) Pierre Kuntz 21 (FRA)…15) Jyrki Hiltunen 26.

LOPPUTULOKSET KOKONAAN TULOSPALVELUSSA vapaa-ajankalastaja.fi/tulokset/ ja MM-perhon 2021 kotisivuilla wffc2021.com, joilta löytyy myös esittelyt kilpailualueista ja maajoukkueista.

TEKSTI ISMO MALIN

Tuplakullan HEIKKI KURTTI "Saavutuksen merkitys kirkastuu vähitellen – kilpakaverit tietävät, mitä onnistuminen vaatii."

K

un kultamitali sekä henkilökohtaisessa että joukkuekilpailussa oli varmistunut perhokalastuksen MM-kilpailussa, Heikki Kurtti oli hämmentynyt, eikä täysin tajunnut, mitä oli tullut tehdyksi. Saavutuksen merkitys on hänelle kuitenkin alkanut kirkastua vähitellen. ”Nyt on tullut tutuilta ja vanhoilta kilpakavereilta paljon hienoa palautetta. Se on tuntunut hyvältä, koska he jos ketkä, tietävät, mitä tällainen onnistuminen vaatii. Kaiken kaikkiaan olen ollut myös hämmästynyt siitä, kuinka paljon näitä kisoja yleensäkin seurattiin”, tuplamestari toteaa.

Kurtin mielestä henkilökohtaista menestystä vieläkin tärkeämpää oli joukkueen onnistuminen. Koko kilpailun ykkösenä hän tietysti oli merkittävin tekijä menestyksen takana, mutta ilman kaikkien tasaisen varmaa kalastamista tavoitteeseen ei olisi päästy. ”Olemme olleet tässä kokoonpanossa jo useita vuosia ja joukkueessa on hyvä henki.

Mukana on erittäin tasokkaita kalastajia, jotka tietävät, mitä menestyminen vaatii.

Kaikki pystyvät myös nopeasti reagoimaan olosuhteisiin ja niiden muutoksiin sekä vaihtamaan tarvittaessa joustavasti kalastustekniikkaa ja -taktiikkaa”, hän kiittelee.

KOTIVEDET EIVÄT TAKAA MENESTYSTÄ Kurtin kotivesiä ovat mökkipaikan lähistöllä virtaavan Kitkajoen kosket, joilla hän on kuluttanut lukemattoman määrän kalastustunteja harjuksia kalastaen. Tuttuja hänelle, kuten koko Suomen joukkueelle, ovat myös muut Kuusamon ja Taivalkosken MM-kilpailujen kisavedet.

MAAILMANMESTARI Heikki Kurtti kiirehtii mittauttamaan kalaa. Kuva: Juha Ojaharju.

Hänen mukaansa Kitkajoen ja muiden kisavesien tuntemuksesta oli erittäin suuri hyöty. ”Olimme myös joukkueena paljon siellä etukäteen harjoittelemassa. Täytyy kuitenkin muistaa, että on pitkä aika, kun kotijoukkue on MM-kilpailuissa voittanut. Esimerkiksi Tasmaniassa 2019 olimme neljänsiä ja löimme Australian. Me sen sijaan onnistuimme hyödyntämään kotikenttäedun ja voittamaan”, Kurtti korostaa.

TAKKI TYHJÄNÄ Kurtti kertoo, että huippumenestyksen jälkeen takki oli ns. tyhjä, mutta se ei hänen

mukaansa liittynyt pelkästään saavutettuihin mitaleihin, vaan myös siihen, että kotikisoihin oli valmistauduttu vuosikausia. ”Jo joukkueeseen pääsy vaati ja vaatii jatkossakin paljon. Sen olen kuitenkin päättänyt, että lähden ensi vuonna Espanjan MM-kisoihin, kun minut on sinne valittu”, hän ilmoittaa.

Kurtti korostaa, että kilpaperhokalastukseen huipputasolla pitää pystyä panostamaan täysillä, muuten se ei tunnu mielekkäältä. Kaiken pitää hänen mukaansa olla välineitä myöden täydessä iskussa. ”Jyrki Hiltunen on osuvasti sanonut, että menestyminen vaatii vähintään sata perhokalastuspäivää vuodessa. Toki koko päivää ei tarvitse kalastaa, mutta 1-2 tuntia heitVAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

53

telyä vähintään pitää olla. Ajatelkaa, mitä se täällä Suomen olosuhteissa vaatikaan verrattuna esimerkiksi Keski-Euroopan tilanteeseen”, Kurtti sanoo.

KOKENUT KILPAPERHOKALASTAJA Heikki Kurtti on vain 33 vuoden iästään huolimatta sangen kokenut kilpaperhokalastaja yli viidentoista vuoden kokemuksellaan. Hän on kotoisin Isostakyröstä, josta muutti aikanaan opiskelujen perässä Ouluun. Nykyään hän asuu Jyväskylässä. Perhokalastuksen Heikki aloitti parikymmentä vuotta sitten ja erityisesti hän nauttii harjusten pintaperhokalastuksesta. ”Nykyisin kalastan avovesiaikaan lähes pelkästään perholla. Pari virvelireissua saattaa kesään sentään mahtua. Lisäksi talvella pilkin jonkin verran”, hän mainitsee.

Kurtti kertoo varsinkin nuorempana kiertäneensä ahkerasti erilaisia perhokalastuskilpailuja kehittääkseen itseään. ”Aiemmin kilpailuissa kalastettiin lähinnä virtavedestä kirjolohta, mutta nyt on kisoja, joissa kohdekalana ovat ahven ja särki. Lampikisoja on myös mukavasti. Sen sijaan venekisoja saisi olla enemmän. Kaikilla mahdollisilla tavoilla kannattaa joka tapauksessa kalastaa, sillä siten oppii reagoimaan monipuolisesti erilaisiin kalastustilatilanteisiin”, hän painottaa.

HYVÄ KUNTO PITÄÄ AJATUKSEN KIRKKAANA Kurtti työskentelee Keski-Suomen ELY-keskuksessa vesitalousasiantuntijana. Hänen vastuualueeseensa kuuluvat vesilakiin liittyvät asiat ja hän muun muassa antaa lausuntoja vesistökunnostuksiin liittyen. ”Harrastuksiini kuuluu lenkkeily, sillä kovissa olosuhteissa kilpaillessa ajatus pysyy kirkkaana, kun on hyvässä kunnossa, eikä hengästy helposti”, Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa kilpaperhokalastuksen maailmanmestari korostaa.

Saavutukset

Heikki Kurtin kilpailu-ura numeroina  K ILPAILLUT VUODESTA: 2003  S M-FINAALISSA: vuodesta 2006 yhteensä 14 kertaa (2010 lähtien joka vuosi)  PARAS SIJOITUS FINAALEISSA: 2. (2019)  E M-JOUKKUEESSA: vuodesta 2008 lähtien 7 kertaa  M M-JOUKKUEESSA: vuodesta 2016 lähtien 5 kertaa  S M-MITALIT: Henkilökohtainen SM-pronssi 2011 ja SM-hopea 2019, Nuorten SM-kulta 2005 ja hopea 2004, SM-joukkuekulta 2018  M M-MITALIT: Henkilökohtainen MM-kulta (2021), MM-joukkuekulta (2021)

54

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

TEKSTI ISMO MALIN

Hopeamitalisti JARI HEIKKINEN ”On tunne, että teimme jotain merkittävää perhokalastuksen hyväksi.”

H

enkilökohtaisessa kilpailussa toiseksi sijoittuneessa Jari Heikkisessä heräsi usko tulevien MM-kotikisojen mitalimahdollisuuksiin jo vuonna 2019 Tasmaniassa. Siellä Suomi oli neljäs ja sangen lähellä jopa voittoa. ”Kun sitten joukkuekulta ja henkilökohtainen hopea varmistuivat, tuli tyhjä olo ja tippa linssiin. Oli saavutettu se, mistä nuoresta asti olin unelmoinut”, 33-vuotias monipuolinen kalamies paljastaa.

Hopea tuntui Heikkisen mukaan voitolta heti kilpailun päätyttyä ja on tuntunut sen jälkeenkin. ”Heikki (Kurtti) ansaitsi olla ykkönen. Meillä on sitä paitsi joukkueessa hyvä henki ja toisen puolesta toivotaan vain hyvää”, Heikkinen korostaa.

TEIMME JOTAIN MERKITTÄVÄÄ Hänen mukaansa tärkeä on nimenomaan ollut joukkue, joka on käytännössä ollut sama monta vuotta. ”Sen jäsenten kesken on syntynyt syvä luottamus ja jopa ystävyys. Toiselle voi soittaa milloin vain, jos tulee tarvetta. Yhdessä olemme myös harjoitelleet paljon kisavesillä, ja onhan Heikillä mökki Kitkajoen varrella, mistä oli meille suuri etu”, Heikkinen selvittää.

Erittäin positiivista hänestä on myös ollut, ettei kisojen jälkeenkään ole tullut vastaan mitään negatiivista, vaan aidosti ihmiset ovat olleet iloisia joukkueen puolesta. ”On vahvistunut tunne, että teimme jotain merkittävää suomalaisen perhokalastuksen hyväksi ja teimme lajia tunnetuksi. Toki jo ennen kisoja saimme paljon tsemppiviestejä”, Heikkinen iloitsee.

POIKKEUKSELLINEN KESÄ 2021 Kesä 2021 oli Heikkisen mukaan poikkeuksellinen, kun monet kalastuskohteet menivät kiinni jo kesäkuussa liiaksi lämmenneiden vesien takia. ”Harjuksen kalastuksen makuun pääsin onneksi Ruotsissa, jossa minulla oli kolmen viikon tiivis kalastusjakso. Lisäksi Iijoen SM-kisat toimivat hyvänä pohjana MM-kilpailuja varten”, hän kertoo. ”Kuntoharjoittelu kuului myös oleellisena osana kisoihin valmistautumiseen ja poljin esimerkiksi kuntopyörää 45 minuuttia joka päivä kahden kuukauden

HOPEAMITALISTI Jari Heikkinen tavoittelee joelta siiman päähän harjusta. Kuva: Juha Ojaharju.

ajan. Muutenkin hyvä kunto on tärkeä asia kilpakalastajalle”, Heikkinen korostaa. ”Itse kisapaikalla kalastimme ennen kilpailujen alkua kuitenkin vain kaksi kolmen tunnin jaksoa. Muuten nukuimme ja söimme hyvin ja pelasimme minigolfia. Pyrimme siis lähinnä rentoutumaan”, hän jatkaa.

ESIMERKKI ENNAKKOLUULOTTOMUUDESTA Kalakaverit pitävät Jari Heikkistä ennakkoluulottomana kilpakalastajana. Tästä luonteenpiirteestä hän kertoo itse esimerkkitapauksen koti-MM-kisoista. ”Tavallisesti emme kalasta pintaperholla Kitkajoella, koska kalaa tulee paremmin uppoperholla. Nyt kalastuspaineen takia uppoperho ei toiminutkaan ja vaihdoin jossain vaiheessa pintaperhoon. Sainkin molemmilla jaksoilla puolet kaloista pinturilla, minkä kerroin muille ja joukkuekaverit voittivat sitten pintaperholla kalastaen kumpikin oman jaksonsa. Tämä kertoo myös, miten hyvin joukkueen jäsenet toimivat yhdessä”, Heikkinen toteaa.

MONIPUOLINEN KALAMIES

Vaikka perhokalastus antaakin kovimmat kiksit, kalastaa Heikkinen paljon muillakin tavoin. Hän myös kilpailee perhokalastuksen lisäksi niin pilkkimisessä, heittokalastuksessa kuin vetouistelussakin, ja pärjää niissäkin. ”Jos perhokalastus alkaa kyllästyttää, niin vaihdan vaikkapa heittokalastukseen. Mielestäni eri kalastustavat myös hyödyttävät toisiaan. Kalastan esimerkiksi paljon järvillä ja samat asiat pelaavat siellä eri kalastustavoilla. Sama pätee myös virtaavan veden kalastuksessa”, taksiyrittäjänä Mikkelissä toimiva Heikkinen korostaa.

Vuonna 2000 perhokalastuksen aloittanut Heikkinen edustaa kilpailuissa FFC Flyfishing Club Jyväskylää, mutta miehen juuret ovat Mikkelin Koskikalastajissa. ”Siellä on treenattu ja opit saatu. Puuskankoski on seuran oma koski, jossa on myös harjusta, jota ei juuri muualta Etelä-Suomessa löydy”, hän kehuu.

Saavutukset Jari Heikkisen kilpailu-ura numeroina  K ILPAILLUT VUODESTA: 2006  S M-FINAALIT: 2006 eteenpäin lähes joka vuosi  PARAS SIJOITUS FINAALEISSA: 2. (2014)  E M-JOUKKUEESSA: 2018  M M-JOUKKUEESSA: 2019, 2021, 2022  S M-MITALIT: • Henkilökohtainen SM-hopea (2014) ja 2 pronssia (2017 ja 2018)  M M-MITALIT: • MM-joukkuekulta (2021), • Henkilökohtainen MM-hopea (2021)

VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

55

KALAPAIKKA

TEKSTI JA KUVAT HARRI MATIKAINEN

PALOKIN lohilammilla oli helppo opettaa Seelalle ja Untolle heittokalastusta.

O

ma kalastusurani alkoi mustavalkoisella 1960-luvulla. Mato-onki olalla käppäilin Joensuun katuja viisivuotiaana Pielisjoen rantaan onkimaan ahvenia, jotka kuitenkin usein muuttuivat korpiaisiksi eli seipeiksi.

Nyt 2020-luvulla olen kalastusuralla kokenut lähes kaiken ja vuosia olen jakanut kalastustietouttani useiden kirjojen ja satojen lehtiartikkeleiden myötä lukijoilleni.

Nuorison kalastusharrastuksen tukeminen on aina ollut lähellä sydäntäni, vaikka omat poikani eivät pieninä innostuneet kalastuksesta. He syttyivät siihen hieman vanhempina pikkuhiljaa. Silti perhepiirissä on innokkaita kalastajanalkuja. Vanhemman poikani Jaakon lapset, 10-vuotias Unto ja 8-vuotias Seela, ovat ukkinsa tapaan intohimoisia kalastajia.

Kun katson heidän intoaan heittää lippoja ja lusikoita kalastuspaikoissa, palaan ajatuksissani takaisin omaan lapsuuteeni 1960-luvulle. Välineet ovat vain kehittyneet, mutta innokkuus ja silmien loiste ovat aivan samanlaisia. Tiedän, että näistä lapsukaisista

56

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

Lasten kanssa kalassa

PALOKISSA ukki saa innokkaita kavereita monelle kalareissulle. Ja niitähän järjestetään.

HEINÄVEDEN PALOKIN LOHILAMMET Heinävedellä, Savon sydänmailla, sijaitsevat Palokin lohilammet – Saunalampi ja Hapatoslampi, jotka on rakennettu kahdeksan koskijakson väliin kirjolohen kalastusta varten.

Ne on jätetty varsin luonnontilaisiksi pienillä patotoimenpiteillä. Näin lampiin on saatu riittävästi syvyyttä jopa talvella pilkkikalastusta ajatellen. Suurin syvyys on jopa kahdeksan metriä, joten vettä riittää kalojen uida.

Lisäksi entinen koskijakso virtaa läpi lampien ja happea riittää kaloille ympäri vuoden.

Saunalampi on isompi. Sitä sanotaan kalastajien keskuudessa ylälammeksi. Hapatoslampi on suhteellisen pieni. Siihen on rakennettu uusi heittolaituri ja pari muuta laituria on sen rannalla tulipaikkoineen.

Hapatos- eli alalampi on mielenkiintoinen kalastaa. Aikoinaan uponnut ruuhi koristaa lammen alapäätä. Lisäksi alalammessa on rannoilla kiviä, joiden lähistöllä kirjolohet piileksivät. Samalla kivet verottavat jonkin verran kalastajien vieheitä.

Palokin lohilammet Palokin lohilammet tavoittaa helposti

LOTTO-LIPPA kelpasi kirjolohelle.

Luvat

Kalastusluvat  L upamaksut: Palokin kalastuskerhon tili FI03 5048 4720 0032 71  Vuorokausilupa: 2 vapaa ja kolme lohikalaa, 20 €  Tuntilupa: 1 vapa ja yksi lohikala, kalastusaika 6 h, 12 €  Perhelupa: max. 6 vapaa ja 4 kalaa, vuorokausi, 25 €. Perheluvalla saavat kalastaa vanhemmat ja kaikki saman perheen alle 15-vuotiaat lapset. Lupa edellyttää lasten mukanaoloa.  P alokin kalastuskerho: Ossi Piironen, puh. 0400 377 701  S epäntupa, varaukset Mari Koistinen, puh. 050 303 1534 Sähköpaikat asuntoautoille ja -vaunuille 6 €/vrk. Perjantai-illasta sunnuntai-iltaan 10 €.

Palokin lohilammet ovat helposti tavoitettavissa, sillä isoista kaupungeista Kuopio, Varkaus ja Joensuu sijaitsevat kohteen lähellä. Lammet ovat kalastuskäytössä läpi vuoden sääolot huomioon ottaen.

Lammet ovat varsin kalavarmoja paikkoja. Istutuksia on samassa suhteessa, mitä lupatuloja kauden aikana tulee. Istukkaiden keskikoko on myös melkoisen hulppea, joten siimanpäähän voi sattua melkoisia möykkyjä niin kesällä kuin talvella.

Alalampi on varsinkin lapsille todella hieno kohde usean laiturinsa ansiosta. Heittokalastukseen rannat ovat sopivia kokeneille kalastajille, joten jokaiseen makuun löytyy paikat.

Loppukaudesta lammet tarjoavat todella kookkaita kirjolohia, joiden keskipaino kieppuu yli kahdessa kilossa.

Voin kymmenien vuosien kalastuskokemusten pohjalta suositella Palokin lohilampia todella vahvasti sekä lapsille että kokeneimmillekin kalastajille.

Kaikesta huolimatta tykästyin alalammen kalastamiseen ja samoin tekivät Unto ja Seela. Laiturit helpottavat lasten heittoharjoituksia, eivätkä rantapusikot ole nappailemassa hieman heittosektorista ohi lipsahtaneita vieheitä omikseen.

Aloitimme kalastuksen sopivasti istutuksen jälkeen. Lapsille kalanistutus oli uutta ja jos joku paheksuu, että heti tankkiauton lähdettyä mennään kalaan, niin lapsille se suotakoon. Aikuisetkin sitä harrastavat, ja siihen voisi vaikka puuttuakin.

SEPÄNMAJASTA REISSUN TUKIKOHTA Lokakuun puolivälissä sain kutsun Ossi Piiroselta tulla tutustumaan Palokin lohilampiin. Kun sain vielä mukaani innokkaat lapsukaiset isänsä kanssa, niin mehän varasimme alalammen läheisyydestä Sepänmajan pariksi yöksi tukikohdaksi. Idyllinen rakennus henki vanhaa arvokkaasti ja tilava talo sopii useamman hengen kalastustukikohdaksi.

Lapset tykkäsivät perinteisestä uuninpankosta todella paljon. Aikoinaanhan talon isäntä otti nokkaunet uuninpankolla, ja mietin itsekin nukkumista siellä. Koeistunta lasten kanssa kuitenkin kertoi takapuolelle uunin hohkaavan lämmintä sen verran reilusti, että edessä olisi hikinen yö. Siirryinkin suosiolla kamarin puolelle oikeaan sänkyyn.

UNTON LIPPAAN ISKI VAURAS KIRJOLOHI Meillä oli tarkoitus opettaa lapsille heittotekniikkaa, väsytystekniikkaa kalan tartuttua, kalankäsittelyä ja oikeastaan kaikkea mikä liittyy oikeisiin kalastustapoihin. En siis pidä pahana, että saimme kalastaa ylälammella lähellä paikkaa, johon kookkaita lohia oli aiemmin laskettu. Kalahan se kuitenkin päättää, ottaako se vieheen suuhunsa vai ei.

Aina ei istutuskaan takaa saalista, vaan kirjolohi matkustettuaan ja jouduttuaan erilaiseen veteen voi laittaa useammaksi päiväksi suunsa kiinni. Opetus kalanväsytykseen käy parhaiten, kun kala on kiinni. Nyt kävi kuitenkin tuuri, ja Unton heittämään Lotto-lippaan nappasi vauras kirjolohi kiinni.

VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

57

Kovin paljoa en tarvinnut edes opastaa, tuntui että se "vapa pystyssä, anna löysiä" -tyyli löytyi perintötekijöistä ja kohta kirjolohi olikin rannan tuntumassa. Unton ennätyslohi onkin tällä hetkellä sitten 2,670 kiloa. Mutta mitä pojan puheisiin tulee, niin ei tule jäämään viimeiseksi loheksi ja ensi kesänä istutaan ukin lohiveneessä lohijoella.

EI POLTETA NUOREN INNOSTUSTA HETI LOPPUUN Heittoharjoitukset jatkuivat vuorotahtiin, ja myös Seela pääsi varsin hyvin heittorytmiin kiinni. Unto puolestaan nakkeli Lottoa lampeen tunnista toiseen kuin aikamiehet. Mitään kyllästymistä en havainnut edes vielä viimeisenä aamuna, vaikka pakkanen nipisteli sormenpäitä.

Lasten kanssa kalassa ollessa pitää muistaa, ettei polteta nuoren innostusta loppuun heti alkuun. Kalasaalis on nuorelle kuitenkin tärkein tekijä. Lapset eivät arvosta maisemia, vaan heille tärpit ovat tärkeitä pitäen mielenkiintoa yllä.

Välissä on hyvä pitää ruokataukoja vaikkapa nuotiolla makkaroita paistellen ja vaahtokarkkeja paahtaen. Lisäksi Palokissa on Ronttopuisto, jossa riittää virikkeitä lapsille pitkäksikin aikaa.

MYÖS OOTTO-ONGINTA ON SALLITTUA Kalastimme kolmena päivänä ja pääsin itsekin hieman heittelemään lasten touhutessa Ronttopuistossa ja uuninpankolla leikkien. Aika

58

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

UNTON ja Seelan mielestä Palokin lohilammet olivat kiva kalastuspaikka.

Unto ja Seela suosittelevat

 U NTO: ”Paikka oli kiva ja sain myös ensimmäisen virvelikalani. Tykkään kalastuksesta paljon. Kalastus oli helppoa laiturilta ja opin heittämään virvelillä paljon paremmin. Tänne voisi tulla uudestaan. Majoituskin oli kiva ja uuninpankolla oli kiva lueskella.”  S EELA: ”Kiva paikka ja kalastus oli kivaa. Mökissä oli kiva nukkua. Saunassakin käytiin pimeällä. Se oli mukavaa. En saanut nyt kalaa, mutta saan sitten seuraavalla kerralla ison lohen.”

kului kuin siivillä ja yhden reilun kaksikiloisen kirjolohen väsyttelin alalammesta uudelta heittolaiturilta.

Samalla sain seurata muita kalastajia, joita kolmen päivän aikana näkyi muutamia Palokissa. Lammilla on sallittu kalastaa ootto-ongilla, sillä veneitä ei ole kalastuskäytössä. Osa kalastajista käyttikin tahnasyöttejä vaihtelevalla menestyksellä. Yleinen käytäntö näytti olevan, että kalastaja viritti ootto-ongen ja toisella vavalla (päivälupaan sisältyy kaksi vapaa) nakellaan vieheitä kalojen näkökenttään eväkkäiden mieltä järkyttävään iskurefleksiin asti.

Vieheistä näkyivät toimivan pienet Räsäset kirkkaissa väreissä ja Lotto-lipat niin ikään.

Perhoja en kokeillut, sillä painopiste vierailulle oli lasten opastaminen kalastuksen riemuihin. Kunhan lapset oppivat heittämään tasaisen varmasti vieheitä virvelivehkeillä, niin sitten siirrytään perhokalastuksen saloihin.

PAIKKAA KEHITETÄÄN KOKO AJAN Palokin lohilampien ympäristöä kehitetään koko ajan. Liikuntarajoitteisille kalastajille rakennetaan lisää heittopaikkoja ja nykyiset sillat ja laiturit ovat jo nyt todella toimivat pyörätuolilla liikkuville. Tämä mahdollistaa myös lapsille paremmat heittokalastusmahdollisuudet.

Ylälammelle lahdenpohjukkaan ja muihin vaikeakulkuisiin paikkoihin aloitetaan pitkospuiden rakentaminen. Kehitystä kalastajien viihtymiseksi siis tapahtuu koko ajan.

RETKEILY Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT

SUOMEEN ja Viroon Euroopan ensimmäinen kansainvälinen retkeilyalueverkosto Metsähallitus ja Viron vastaava organisaatio, Riigimetsa Majandamise Keskus (RMK), ovat perustaneet Euroopan ensimmäisen retkeilyalueverkoston. Verkoston tarkoituksena on edistää suomalais-virolaista retkeilyä, ulkoilua ja retkeilyalueisiin perustuvaa matkailua.

Uuteen Metsähallituksen verkkosivuilla julkaistuun verkostoon, kuuluu alkuvaiheessa kahdeksan aluetta. Virosta verkostoon kuuluvat: Aegviidu-Korvemaan, Kiidjärve-Koorasten, Nõvan ja Räpinä-Värskan retkeilyalueet. Suomesta verkostoon puolestaan kuuluvat Ruunaan, Kylmäluoman, Oulujärven ja Evon retkeilyalueet.

Suomen ja Viron retkeilyalueet muistuttavat hyvin paljon toisiaan. Niillä voi ulkoilla, retkeillä ja matkailla monipuolisesti sekä harjoittaa metsätaloutta ja metsästää ja kalastaa. Kaikilla kohteilla on laajat retkeilypalvelut merkittyine reitteineen, tulipaikkoineen ja käymälöineen. Kaikki verkostoon valitut kohteet ovat omalla persoonallisella tavallaan näyttäviä luontomatkailukohteita.

Suomesta esimerkiksi Oulujärvellä on upeat hiekkarannat ja kauniit kangasmetsät helppoon ulkoiluun. Virosta Nõvan retkeilyalueella on valtavat ja näyttävät dyynit sekä upeat meren hiekkarannat Suomenlahden rannalla. ”Luontomatkailu on toden teolla lyönyt läpi koronapandemian aikana ja pandemian jälkeen lähialuematkailu on varmasti mielenkiintoinen vaihtoehto kaukomatkailun rinnalla”, Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelä sanoo. ”Suomalaisilla retkeilyalueilla on jo valmiiksi vetovoimaa Virossa ja virolaiset arvostavat etenkin kalastus- ja metsästysmahdollisuuksiamme”, Niemelä jatkaa. ”Yhteistyössämme virolaisten kanssa on tavoitteena lisätä hallitusti kestävää lähialuematkailua myös digitaalisin keinoin, parantaa retkeilyalueiden tunnettuutta ja sitä kautta retkeilyalueidemme palveluista vastaavien yrittäjien toimintaedellytyksiä ja alueiden positiivisia taloudellisia vaikutuksia”, Niemelä summaa.

Uudet sivustot löytyvät osoitteista loodusegakoos.ee ja metsa.fi/retkeilyalueverkosto.

Suomen Vapaa-ajankalastajien rahankeräyksen kautta voit tukea tärkeää toimintaa vapaa-ajankalastuksen edistämiseksi.

TUELLASI ON MERKITYSTÄ nyt ja tulevaisuudessa AUTA NUORIA oppimaan myönteinen luontosuhde.

PIDÄ HUOLTA YMPÄRISTÖSTÄ ja niistä vesistä, joissa kalastamme.

AUTA HAUKEA sen erityisen tärkeässä tehtävässä vesistöjen hyvinvoinnin kannalta.

Valittavissasi olevat lahjoituskohteet:

LAPSI- JA NUORISOTOIMINTA

Tukemalla lasten ja nuorten harrastekerhojen ja leirien kustannuksia olet auttamassa uutta sukupolvea kalastusharrastuksen pariin.

VASTUULLINEN VAPAA-AJANKALASTUS Tue järjestömme vastuullisen vapaa-ajankalastuksen tiedotusta ja valistustyötä ja olet kanssamme rakentamassa kestävämpää tulevaisuutta.

HAUKITEHTAAT

Tue haukien lisääntymisalueiden ennallistamista.

Lahjoita osoitteessa:

lahjoitus.vapaa-ajankalastaja.fi SUOMEN ja Viron retkeilyalueet muistuttavat hyvin paljon toisiaan. Niillä voi ulkoilla, retkeillä ja matkailla monipuolisesti sekä harjoittaa metsätaloutta ja metsästää ja kalastaa. Kuva: Jari Salonen.

Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT

Heräsikö kysyttävää? Vastaamme mielellämme!

Jaana Vetikko, p. 050 525 7806, jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi

Rahankeräysluvan saaja: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry. Luvan numero RA/2021/711

VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

59

Ei yhtään retkeä ILMAN KALANSAALISTA

nuorten tärpit LÄHETÄ

kuvia, piirustuksia ja tarinoita hauskoista kalareissuista tai -kokemuksista. vapaa-ajankalastaja@ vapaa-ajankalastaja.fi Julkaistusta materiaalista saat kalastusaiheisen yllätyspalkinnon.

Liitä mukaan nimesi, ikäsi ja yhteystietosi.

Yli 40 nuorta osallistui Kontiolahden vetouistelijoiden ja Pohjois-Karjalan Osuuspankin järjestämille kalastusretkille

K

eskikesän helteillä liikkui Höytiäisellä Pohjois-Karjalassa tavallista enemmän ensikertalaisia vetouistelijoita. Ja mikä parasta, he olivat nuoria hakemassa tuntumaa ja mahdollisesti elinikäistä kipinää kalastusharrastukseen!

Kyse oli Kontiolahden Vetouistelijoiden nuorille suuntaamista uisteluretkistä, joita oli heinäkuun puoliväliin mennessä järjestetty kolmenatoista päivänä. ”Ainakin kolme retkeä pitää vielä järjestää, jotta kaikki ilmoittautuneet pääsevät vesille”, sanoi vetouistelijoiden sihteeri Sami Vanninen.

Siellä kerrottiin kaksi kertaa vuodessa avattavasta avoimesta kumppanuushausta, jossa yhtenä keskeisenä kohderyhmänä ovat nuoret. ”Yhdistyksen hallitus käsitteli asian ja päätti, että teemme hakemuksen, Mononen kertoo.

Pankin päätös oli myönteinen. ”Jalostimme asiaa vielä niin, että päätimme käyttää koko tukirahan kalanistutuksiin ja toteuttaa kalastusretket talkooperiaatteella”, Mononen jatkaa.

Niinpä seura pystyi istuttamaan Höytiäiseen kaksituhatta parivuotiasta lohenpoikasta.

PANKIN YHTEISTYÖKUMPPANIKSI Ajatus nuorille suunnatuista uisteluretkistä syntyi, kun Kontiolahden Vetouistelijoiden jäsen ja aktiivinen uistelija Esko Mononen selasi Pohjois-Karjalan Osuuspankin nettisivuja.

RETKET OLIVAT NUORILLE MAKSUTTOMIA Retket järjestettiin kahdeksalla veneellä ja ne olivat nuorille maksuttomia. ”Retkipäivien isohko määrä johtuu siitä, että kerralla voitiin veneisiin ottaa vain 2-3 nuorta, jotta jokaiselle olisi mielekästä te-

Kumppanit Myös Siun sote, koulut ja kunnat yhteistyökumppaneina Yhteistyökumppaneina tempauksessa olivat Pohjois-Karjalan Osuuspankin lisäksi maakunnallinen Siun sote, koulut ja kuntien nuorisotoimi. ”Halusimme heidän kauttaan jakaa tietoa retkistä mahdollisimman laajalle Pohjois-Karjalaan”, toteaa Esko Mononen. ”Alun perin tarkoitus oli, että olisimme menneet veneinemme myös vaikka Pieliselle tai Puruvedelle, mutta niiden vaikutusalueelta tuli vain muutama ilmoittautuminen. Siksi päädyimme järjestämään kaikki retket Höytiäisellä”, Sami Vanninen kertoo.

RONI Tuppurainen.

60

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

JUUSO Jääskeläinen.

JOPI Savolainen.

VAINÖ Hyvärinen.

ANTON Hiltunen ja Laura Martikainen.

VEERA Liukka, Ville Juvonen ja Suvi Liukka.

JOONA Leppänen.

VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

61

kemistä”, seuran puheenjohtaja Veli-Pekka Muje kertoo.

Kaikilta nuorilta vaadittiin huoltajan osallistumis- ja kuvauslupa kirjallisena. Kontiolahden Vetouistelijoilla oli retkiä varten tapaturmavakuutus ja luonnollisesti pelastusliivit jokaiselle osallistujalle. Ravintola Tuhti tarjosi nuorille maittavat pitsat retkievääksi.

KAIKKI VENEKUNNAT SAIVAT KALAA Vannisen mukaan osalla nuorista oli jo valmiiksi jotain tuntumaa kalastukseen kuten pilkkimiseen ja soutuveneuisteluun. ”Kaikki olivat innoissaan retkistä ja monelle jo monipuolisesti varusteltu uisteluvene oli mieleen jäävä kokemus.”

”

PÄIVÄ OLI HUIPPU JA POJILLA RIITTÄÄ TARINAA JA MUISTELEMISTA PITKÄKSI AIKAA. Kalaa saatiin kaikilla retkillä jokaisessa venekunnassa. Eikä ihme, kun kyse on Höytiäisestä. ”Kunhan on joitakin koukkuja veneen perässä, niin aina saa saalista”, Sami Vanninen kuvaa järven hyvin runsasta kuhakantaa.

Tempaus kiinnosti myös sanomalehti Karjalaista, jonka seuraamassa veneessä saivat kuhaa sekä alamittaisina että mittakalana Semi Koskinen 11 v. ja Joel Honkonen 14 v. ja olivat saaliista innoissaan. Kalaa sai, kaksi kuhaa ja ahvenen, myös Laura Martikainen 15 v.

SAANA Pajunen.

JARKKO Huhtilainen.

62

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

VEIKKA Kärki.

OLI HUIPPUPÄIVÄ Sähköpostitse palautetta antoi järjestäjille Mika Pirinen itsensä ja poikansa Tenhon ja tämän kavereiden puolesta. ”Päivä oli huippu ja pojilla riittää tarinaa ja muistelemista pitkäksi aikaa. Hienoa, että tällaista järjestetään, Pirinen kiittää.”

Sami Vanninen jakaa vahvasti retkeläisten tunnot. ”Retket kestivät neljästä tunnista ylöspäin, jotkut olisivat halunneet jatkaa iltaan saakka.”

Ja muutaman kerran saatiin lohiakin, jotka kaikki vapautettiin. Isoltakin ne näyttivät, sillä lohikalan alamitta on Höytiäisellä 60 senttiä. ”Pari kertaa pojat sanoivat, että olisi kyllä pitänyt mitata”, Sami Vanninen naurahtaa.

TEKSTI PÄIVI ORAVA

HARJUS-KALAKERHO

sytytti lastenkodissa kalastuskipinän

P

arikanniemen lastenkoti tarjoaa huostaanotetuille tai avohuollon tukitoimiin sijoitetuille lapsille ja nuorille sekä lyhyt- että pitkäaikaista hoitoa. Kodissa on 21 hoitopaikkaa.

Parikannemen lastenkoti sijaitsee luonnonkauniissa eteläsavolaisessa maisemassa Saimaan rannalla. Ikkunasta avautuu Pähkeenselkä, joka tarjoaa kalastajalle ahventa, haukea ja kohtalaisesti kuhaa. Myös erilaiset särkikalat ja jopa järvitaimen voivat uida pöytäherkuksi!

Syksyllä 2020 suunniteltiin lastenkodin omaehtoista harrastustoimintaa. Lasten osallisuus ja heidän toiveidensa huomioonottaminen on tärkeää. Muutama poika ehdottikin, että olisi kiva vaikka kalastella yhdessä. Hyvä idea!

MITTAVAT TAVOITTEET Lastenkodilta vastaava ohjaaja Päivi Orava ja Suomen Vapaa-ajankalastajien kalastusohjaaja Aki Hirvonen laativat projektin, jonka lapset nimesivät Harjus-kalakerhoksi.

Projektille laadittiin mittavat tavoitteet. Sijoitetuilla lapsilla on usein monimuotoista pulmallisuutta. Kerhossa oli tilaisuus harjoitella sitoutumista, kärsivällisyyttä ja noudattaa sääntöjä. Toisten huomioon ottaminen ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen olivat ryhmätyösken-

telyssä tärkeää. Ohjeistuksen vastaanottaminen ja noudattaminen sekä onnistumisien ja pettymyksien kokeminen ja niiden hallinta olivat myös tärkeitä tavoitteita.

Toiminnalla edistettiin lasten kalastusharrastusta ja opeteltiin eri kalastusmenetelmiä, opittiin tuntemaan eri kaloja sekä huollettiin ja tuunattiin välineitä. Lisäksi tutustuttiin kalastuksen eettisiin arvoihin ja opeteltiin toimimaan niiden mukaisesti uhanalaiset lajit, kalojen alamitat jne. mielessä pitäen. Emmekä tietenkään unohtaneet saaliin käsittelyä ja hyödyntämistä eli syömistä!

KALASTUSKIPINÄ SYTTYI Projekti toteutettiin 1.11.2020-30.1.2021 välisenä aikana ja Harjus-kerho kokoontui kerran viikossa. Osallistujia oli vaihtelevasti 2-6 kerrallaan. Loppupalaverissa todettiin, että kalastuskipinä oli syttynyt! Lasten toive oli, että kerho jatkuisi.

Loistava yhteistyö kalastusohjaaja Akin kanssa mahdollistaa sen, että lastenkodilla voimme jatkaa projektia kerhomuotoisena toimintana.

Luonnon kunnioitus ja sen oikeanlainen hyödyntäminen on tärkeä arvo ja taito, joka meidän kaikkien tulee ymmärtää ja oppia!

HARJUS-KERHO kokoontui kerran viikossa.

Karjalan Kalamiehet muistelee Julkaisemme muutaman muistelosarjan näistä kohokohdista, joita nuorten kerhojen vetäjät ovat mielenkiintoisella ja antoisella matkallaan kohdanneet.

Nuorten kalakerhon vetäjän muistoja matkan varrelta: ”Kiteellä järjestettiin lasten onkitapahtuma. Kisaan osallistui myös alle kouluikäinen tyttö, jolle tuli kesken kisan kylmä ja häntä paleli. Hän kääntyi meidän kalakerhomme vetäjän puoleen ja pyysi päästä syliin lämmittelemään. Sylistä käsin hän jatkoi onkimista. Lämpimän turvasataman tarjonnut kalakerhon vetäjä muistelee vieläkin lämmöllä tätä hetkeä, pienen luottamusta aikuiseen.

Kuva: Business Finland.

”Näin pienen kalastajan, joka kiukutteli. Hän halusi lähteä pois, kun kala söi, muttei noussut ylös. Vanhemmat kannustivat jatkamaan. Lahjoitin pienelle kalastajan alulle oman, itse rakennetun onkeni. Toivotin kireitä siimoja ja jatkoin matkaani. Paluumatkalla poikkesin katsomaan tilannetta.

Pikkukaveri kalasteli innoissaan, nosti saalista järvestä ja vanhemmat kiukuttelivat, että pitäisi päästä lähtemään.” Kuva: Business Finland.

VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

63

TEKSTI JA KUVAT JANNE TARKIAINEN

HAUEN Tärppi -leirillä helle helli kalastajia.

KELISTÄ huolimatta Vesijärvi tarjosi saalista Kuhan puraisu -leirillä.

Kuva: Jukka Vetikko.

Nuorten leireillä kalastus on pääasia

J

uupas eipäs -leikki koronan takia jatkui nuorisotoiminnassa myös tänä kesänä. Kesäkuulla tilanne näytti vielä hyvältä, mutta kesän edetessä tilanne muuttui alueellisten rajoitusten seuraamiseksi. Onneksi kuitenkin valtakunnalliset nuorten leirit päästiin pitämään suunnitellusti, koronarajoituksia ja suosituksia noudattaen. Perheleirit sen sijaan jäivät tältä kesältä pitämättä.

HAUEN TÄRPPI Helle oli kaverina Hauen tärppi -valtakunnallisella nuorten kesäleirillä 2.– 4. heinäkuuta. Ilma liki kolmekymmentä, pintavesi +28, tuulta ei nimeksikään. Osallistujien intoa kalastusta kohtaan ei helle kuitenkaan lannistanut, sillä veneet olivat vesillä aamusta iltamyöhään. Leiriläiset narrasivat haukea, ahventa ja kuhaa Synsiönjärvestä heittämällä ja uistelemalla. Välillä pulahdus veteen, aurinkorasvaa, ruokailu, saaliin käsittely ja taas kalalle.

Perjantai-ilta ja lauantai kalastettiin ahkerasti ja leiriltä kotiin lähdettäessä, monella oli mukana valmiiksi käsitellyt kalat kotiin viemisinä. Suurkaloja

64

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

ei tällä kertaa leirillä saatu, mutta pienempiä sitäkin enemmän. Sunnuntaina leiri päätettiin vauhdikkaasti kisaillen parikilpailuna erilaisissa taitokilpailuissa. Koko viikonlopun ajan nuorilla riitti virtaa kovasta helteestä huolimatta.

Kalastusintoa ei haitannut helle tai lyhyet yöunet, ohjaajien akut sen sijaan olivat jo täydennystä vailla leirin loppuessa. Leirin järjestämisestä vastasi Etelä-Savon vapaa-ajankalastajapiiri yhdessä SVK:n kanssa.

KUHAN PURAISU Kuukausi eteenpäin ja helle oli lämmin muisto vain.

Upilassa perjantai-iltana leiriläisiä odotti kova tuuli, joka sai lauantaina kaverikseen vesisateen. Jos keli ei haitannut Synsiön leiriläisiä, voi samaa sanoa Upilaan osallistuneistakin, sillä osallistujien kalastusintoa ei keli vähentänyt pätkääkään. Venekuskeille kova tuuli sen sijaan tuotti rannasta lähdössä ongelmia leiripaikan rannan sijaitessa suoraan tuulen alla. Vesijärvessä on onneksi hyviä kalapaikkoja paljon, joten tuulensuojaisia rantoja päästiin kalastamaan kovasta tuulesta huolimatta.

Sunnuntaina keli parani ja tuuli laski kolmeen metriin. Leirien ohjelmassa on yleensä kotiinlähtöpäivänä erilaisia kilpailuja. Leiriläisiltä sunnuntaiaamuna tiedusteltaessa, aloitetaanko leiriolympialaiset vai mennäänkö kalalle, vastaus oli selvä, kalalle. Aamupala nassuun ja kohti kalapaikkoja. Vaikka tuuli asetti omat rajoituksensa kalastukselle leiriviikonloppuna, ei saaliitta jääty Vesijärvelläkään. Ahventa nousi veneisiin tasaisesti ja muutama kuha ja haukikin veneessä käytettiin. Leirin järjestämisestä vastasi Kaakkois-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri yhdessä SVK:n kanssa.

KALASTUS ON LEIRIEN YKKÖSJUTTU Leirien vetovoima piilee kalastuksessa. Satoi tai paistoi, leirille osallistujat haluavat kalastaa, sen osoittivat kesän leirit ja monta muuta aikaisemmin järjestettyä leiriä. Leirit ovat monelle nuorelle kalastajalle paikka, jossa varmasti pääsee kalastamaan samalla, kun voi tutustua muihin samasta harrastuksesta kiinnostuneisiin.

Kalastus on tuotteena jopa niin hyvä, että kiinnostavampaa leiriohjelmaa on vaikea keksiä. Tämä on hyvä muistaa myös tulevia leiriohjelmia suunniteltaessa.

VÄRIÄ vieheeseen!

Vuosiviehe 2020.

Oletko mestarivärittäjä tai tiedätkö muuten, mikä on ottavin vieheen väri? Nyt kokemus ja taito kannattaa yhdistää, sillä Suomen Vapaa-ajankalastajat yhteistyössä Tmi Grosari -vaapun kanssa julistaa avoimen viehevärityskilpailun kaikille alle 18-vuotiaille.

Inspiraatiota kilpailutyölle voit hakea omista suosikkivieheistä, luonnon värimaailmasta tai mistä vain, mikä saa värikynän liikkeelle.

Kilpailutöitä voidaan tehdä kotona tai koulussa, yksin tai porukalla.

Voittajavärityksestä teetetään oikea viehe 12 cm Grosari-vaapun runkoon. Kilpailu alkaa 1.10.2021 ja päättyy 31.1.2022.

Kilpailun voittaja palkitaan Grosari-vaappujen tuotepaketilla sekä voittajasta tehdään juttu nuorten omille kalastussivuille fisuun.fi sekä Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen. Kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan Grosari-vaappujen viehesarja.

KUINKA PÄÄSET MUKAAN? Tulosta ja leikkaa ohessa olevat vaapun kuvat päältä, kyljeltä ja alapuolelta, ja väritä ne. Voit myös itse tulostaa netistä värityspohjan www.fisuun.fi-nettisivuilta. Lähetä kilpailutyö osoitteeseen: • Janne Tarkiainen, Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli tai • janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi.

SYNSIÖNJÄRVESTÄ nousi kuhia, haukia ja ahvenia.

KYLKI

SELKÄ

Uusi kausi Leiritoiminta laajenee Leirit innostavat ja koukuttavat nuoria syvemmälle mukaan toimintaan. Kalastamisen lisäksi leirit ovat nuorille tärkeä kohtaamispaikka, jossa saa uusia kavereita ja oppia monesta tärkeästä kalastusharrastukseen liittyvästä asiasta.

SVK:n tavoitteena on laajentaa leiritarjontaa tulevalle kaudelle, kun pilkki-, perhe- sekä nuorten kesäleirien tarjontaan mukaan otetaan perho- sekä vaellusleirit.

VATSA

Viime vuonna kilpailutöitä palautettiin ennätykselliset reilut kuusisataa.

Vuosivieheen 2021 väritti Valtteri Korhonen Etelä-Savosta.

Oikeudet vaapun väriin jäävät Vapaa-ajankalastajille. Kilpailutöitä ei palauteta. Kilpailun voittajan valitsee Vapaa-ajankalastajien nuoriso- ja perhetoimikunta kilpailuajan päätyttyä. Jos haluat, kilpailuvärityksen mukana voit lähettää myös tarinan siitä, mistä olet väritysideasi vieheeseen saanut.

O IS M

M

esittelyssä

AL IN

KUVAT MAR

HO NK AN

TEKSTI

seurat

EN

L U KK

LOVIISAN SEUDUN ERÄNKÄVIJÄT satsaa vahvasti nuoriin kalastajan alkuihin KEVÄINEN siian onginta on mieluisaa puuhaa Loviisan Seudun Eränkävijöiden nuorille jäsenille.

Kuva: Mauri Suojanen.

oviisan Seudun Eränkävijät ry (LSE) perustettiin vuonna 1945 eli se on perinteikäs ja monipuolisesti toimiva seura, jonka lajivalikoimaan kuului alun perin myös metsästys. Nyt metsästäjiä ei enää juurikaan ole, ja seuratoiminnan keskiössä ovat kalastus, kalavesien hoito ja vesiluonnon vaaliminen.

Merkittävää LSE:n puheenjohtajan Vesa Peltoluhdan mukaan on erityisesti se, että toiminnan painopiste on muutettu selkeästi nuorison suuntaan. ”Aiemmin järjestimme myös kilpailuja, mutta siitä olemme luopuneet käytännössä kokonaan. Lisäksi pyrimme pitämään jäsenmaksut mahdollisimman pieninä, jotta turvattaisiin mahdollisimman monen mahdollisuus osallistua toimintaamme”, hän kertoo.

Erityisesti LSE pyrkii saamaan seuraan nuoria kalastajan alkuja. ”Järjestämiimme kalakerhon kokoontumisiin sekä leireihin ovat tervetulleita myös lasten vanhemmat”, Peltoluhta korostaa.

Tällä hetkellä jäseniä Loviisan Seudun Eränkävijöissä on 120. Heistä nuorten osuus on noin 30.

KALAKERHOSSA AJANKOHTAISTA OHJELMAA Kalakerho kokoontuu Valkossa noin kahden viikon välein ja keskittyy aina ajankohtaan sopivaan ohjelmaan, kuten esimerkiksi keväisin siian ongintaan ja talvella eri kalalajien pilkkimiseen. ”Koronan kanssa koetetaan pärjätä siten, että kerho-ohjelmaa painotetaan nyt selkeästi ulkona tekemiseen”, Peltoluhta mainitsee.

Hän korostaa, että kuka tahansa nuori voi ilmoittautua mukaan kalakerhoon, jossa esimerkiksi askarrellaan kalastusvälineitä. ”Käymme nuorten kanssa myös yhdessä kalastamassa ja kokoontumisissa pyrimme aina lisäksi antamaan nuorille uutta tietoa kalastuksesta, kalavesien hoidosta ja ylipäänsä vesiluonnosta”, Peltoluhta selvittää.

LSE:n vinkki muille seuroille: Satsaus nuoriin kannattaa, sillä trendi ihan valtakunnallisestikin on, että kalastusseurojen jäsenmäärät vähenevät.

Nuorissa on siis myös tässä suhteessa tulevaisuus.

66

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

Peltoluhdan mukaan kalakerho vetää hyvin puoleensa kalastuksesta kiinnostuneita nuoria. ”Osasyy on varmaankin se, että vuosimaksu on vain kymmenen euroa ja se sisältää myös Vapaa-ajan Kalastaja -lehden ja kalastukseen liittyvä askartelumateriaalikin on ilmaista kerholaisille”, hän sanoo.

KALASTUSLEIRITKIN ILMAISIA LSE järjestää myös kerran vuodessa kaikille avoimen kalastusleirin, jonka pitopaikaksi on viime vuosina vakiintunut meren äärellä sijaitseva Loviisan kaupungin leirialue Källa. Siellä leiriläisten käytössä on keittiökatos ja leirille osallistujat yöpyvät teltoissa. ”Leirit on haluttu pitää ilmaisina erityisesti siksi, että jokainen toiminnastamme kiinnostunut lapsi voi osallistua niihin riippumatta siitä, millainen lasten vanhempien taloudellinen tilanne on”, Peltoluhta kertoo.

Loviisan kaupungin suopea suhtautuminen kalastusharrastukseen ja myös seuraan on Peltoluhdan mukaan helpottanut suuresti LSE:n toimintaa ja tavoitteisiin pääsyä. ”Olemme esimerkiksi saaneet Valkossa lukittujen venelaitureiden avaimia käyttöömme, joten olemme voineet viedä lapsia ja nuoria laitureille ongelle ja virvelöimään. Kaikkiaankin yhteistyö Loviisan kaupungin kanssa on ollut toimivaa”, hän kiittelee.

TAVOITTEENA HALLITUSPAIKKA KALATALOUSALUEEN HALLITUKSESSA Peltoluhta kertoo, että LSE:n tavoitteena on ollut saada aina vähintään yksi edustaja kalatalousalueen ja aiemmin kalastusalueen

LOVIISAN Seudun Eränkävijöiden kalastusleiriä vietettiin taas kerran iloisissa tunnelmissa Källassa kesällä 2021.

LEIRILLÄ kalansaalis fileoidaan ja laitetaan ruoaksi.

hallitukseen tuomaan esille vapaa-ajankalastajien intressejä. Pyrkimyksessä myös onnistuttiin pitkään, ja parhaimmillaan vapaa-ajankalastajilla oli hallituksessa useampikin edustaja. ”Kun kalatalousalueet tulivat, meidät pullautettiin äänestyksissä pois, joten vapaa-ajankalastajilla ei ole tällä hetkellä edustusta Loviisan saariston kalatalousalueen hallituksessa. ”En oikein sitä vieläkään ymmärrä, sillä olimme mielestäni mukana hyvässä hengessä, mutta toki on niin, että ammatti- ja vapaa-ajankalastajilla on erilaiset näkemykset ja intressit”, Peltoluhta toteaa.

Tällä hetkellä ei hänen mukaansa ole muuta mahdollisuutta pysyä jyvällä kalatalousalueen asioista ja vaikuttaa niihin kuin henkilökohtaisten suhteiden kautta. ”Toiveissa toki on, että saisimme taas jossain vaiheessa oman edustuksen hallitukseen”, Peltoluhta korostaa.

Mökki Seuran mökin suosio nousussa LSE:llä on myös tarjota jäsenistölleen seuran oma hirsimökki ja puulämmitteinen sauna Ratholman saaren länsirannalla. Matkaa saareen on Valkon uimarannalta kolme ja Loviisan Sahaniemestä noin kymmenen kilometriä. Sijaintinsa ansiosta se on hieno tukikohta myös kalareissuille.

Mökkiä, saunaa ja laituria on viime aikoina Peltoluhdan mukaan kovasti kunnostettu ja lisäksi on muun muassa hankittu käänteisosmoosilaite, joka tekee merivedestä puhdasta juomavettä. ”Myös aurinkopaneeleja on hankittu, koska saareen ei ole vedetty sähkökaapeleita. Nyt valaistuskin toimii 12 voltin akkuvirralla”, hän selvittää.

Mökki oli aiemmin seuran oman ja suhteellisen pienen porukan käytössä. Käytäntöä on nyt Peltoluhdan mukaan muutettu niin, että mökkiä vuokrataan ulkopuolisillekin, mutta vuokra on heiltä hieman korkeampi kuin jäseniltä. ”Nyt varauslistat ovat aika täynnä ja käyttäjistä edelleen pääosa on omaa väkeä, mutta on myös ulkopuolisia vuokraajia. Tähän oli mentävä, koska seuralla ei enää ollut pelkästään omin voimin varaa mökin ylläpitämiseen, vaikka omat mökki-isäntämme ja suuremmissa rakennustöissä sekä remonteissa talkoolaiset ovat kiitettävästi paikkaa hoitaneet ja sitä kunnostaneet”, Peltoluhta korostaa.

VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

67

TEKSTI JA KUVA JOHANNA ANTILA

HANKE Koordinointia ja koulutusta aikuisten kalastusharrastuksen edistämiseksi Seurapilotit ovat osa Koordinointia ja koulutusta aikuisten kalastusharrastuksen edistämiseksi -hanketta, jonka tavoitteena on kannustaa aikuisia kalastusharrastuksen pariin, luoda uusia kalastusharrastukseen kannustavia tuotteita ja palveluja sekä toimintamalleja, kehittää kalastusseurojen osaamista sekä lisätä aikuisväestöön kohdennettua kalastusharrastusviestintää. Hankkeen osana on muun muassa kesällä 2021 toteutettu laaja aikuisille suunnattu viestintäkampanja kalastusharrastuksen edistämiseksi. Tulossa on lisäksi muun muassa tapahtumaviestintäkoulutusta vapaa-ajankalastajapiireille. Toimintaa tuetaan MMM:n kalastonhoitomaksuvaroista.

VAPAA-AJANKALASTAJAT opastavat yhdessä kalastusseurojen kanssa aikuisia kalastusharrastukseen

S

uomen Vapaa-ajankalastajat on vuoden 2021 ajan kehittänyt yhdessä valittujen jäsenseurojensa kanssa aikuisille suunnattua matalan kynnyksen kalastustoimintaa. Yhteistyössä seurojen kanssa on luotu uusia tuotteita, palveluita ja toimintatapoja, joiden avulla on voitu kannustaa aikuisia kalastusharrastuksen pariin, houkuteltu uusia aikuisia mukaan seuratoimintaan ja joiden avulla seurat ovat voineet kehittää jäsen- ja varainhankintaansa.

”Kalastusoppi siirtyy perintönä yhä harvemmalle. Moni aikuinenkin kaipaa apua harrastuksen aloittamiseen tai kalastustaitojen päivitykseen. Kalastusseurat voivatkin tarjota tärkeää matalan kynnyksen käytännön opastusta kalastusoppia kaipaaville.

Usein tukea ja oppia kaivataan aivan perusasioihin, josta omatoiminen harrastus sitten voi lähteä lentoon. Parhaimmassa tapauksessa osa aikuisista innostuu myös seuratoiminnasta ja liittyy vapaaehtoiseksi. Näin

tärkeää työtä tekeviin kalastusseuroihin saadaan uutta verta ja tekijöitä”, toteaa aikuistoiminnan koordinaattori Johanna Antila.

HÄMEENLINNASSA, VAASASSA JA KAJAANISSA ALOITETTU Tämän on osoittanut toteen esimerkiksi Hämeenlinnan Urheilukalastajat, joka houkutteli mukaan ensin kymmenittäin aikuisia oppimaan madepilkinnän saloja ja siitä eteenpäin eri kalastusmuotoja uusien jäsen-

TUTUSTU SEURAPILOTTEIHIN ja ota parhaat käytännöt käyttöön omaan kalastusseuraasi: vapaa-ajankalastaja.fi/aikuistoiminta

68

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

Vapaa-ajankalastajan

KAUPPA EUMERIN laadukkaat HEITTOPERHOT Tällä värityksellä on tilillään useita suurhaukia!

TARJOUS!

8€

(15,-)

SPINTUBE PIKE SVK

Haukiperho SVK:n väreissä l Paino 23 g

TARJOUS!

8€

(15,-)

SPINTUBE PIKE

ten toiveidenkin mukaan. Uudet aktiivit ovat perustaneet seuraan muun muassa uuden kulttuurijaoston ja uudistaneet seuran visuaalista ilmettä.

Vaasassa puolestaan Pilk Kings ja Vaasan Urheilukalastajat järjestivät yhdessä polkupyörillä tehdyn Kaupungin parhaat kalapaikat -kierroksen, jonka ansiosta seuroihin liittyi kaksikymmentä uutta jäsentä yhden illan aikana.

Kajaanin Kalastuskerhon maksullinen ja jäsenyyden sisältämä aikuiskurssitoiminta puolestaan on elävöittänyt seuran toimintaa ja kurssista onkin tarkoitus tehdä uusi perinne.

KALASTUSHARRASTUSVIESTINTÄÄ ON MYÖS KEHITETTY Osana kokonaisuutta on kehitetty myös kalastusharrastusviestintää.

Toimii erityisen hyvin tummissa humuksen värjäämissä vesissä l Paino 23 g

PILK Kings ja Vaasan Urheilukalastajat järjestivät yhdessä polkupyörillä tehdyn Kaupungin parhaat kalapaikat -kierroksen, jonka aikana tutustuttiin myös eri kalastustapoihin.

”Mitä monipuolisemmin viestimme kalastusharrastuksen myös hyvinvointia tuovan merkityksen puolesta, sitä useampi löytää harrastuksen pariin jatkossakin ja sen arvostus kasvaa. Kerrotaan siis yhdessä ylpeinä tämän päivän kalastustarinaa eteenpäin” kannustaa Antila.

Edellä mainittujen seurojen lisäksi pilottihankkeessa toimintaa ovat kehittämässä muun muassa Saarenkiertäjät Raumalta, Rantakylän Kalakaverit Mikkelistä, Tapiolan Kalakerho Espoosta, Puijon Pilkki Kuopiosta ja Veitsiluodon Kalamiehet Kemistä.

Tätä väritystä et mistään muualta saa!

12€ NORTHTUBE FAST SINK Ainutlaatuinen väritys kuhalle ja ahvenelle. l Paino 8 g

www.vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa Hintoihin lisätään toimituskulut.

KILPAILUT

TEKSTI JA KUVAT MARCUS WIKSTRÖM

 NUORTEN sarjat oli yhdessä perhesarjalaisten kanssa sijoitettu vanhalle kanavalle…  …JA keskittyminen oli huipputasoa.

SM-ONKI Saimaan kanavalla Onkijat todellisessa grammamittelössä

SM

-onki järjestettiin Saimaan kanavalla vuoden koronatauon jälkeen. Kilpailu piti alun perin järjestää Pohjanmaalla, mutta epävarman pandemiatilanteen takia järjestäjät päättivät siirtää sitä vuodella eteenpäin. Aktiivionkijat yhdessä VaPa Varkauden ja Lappeenrannan Urheilukalastajien kanssa reagoivat kuitenkin nopeasti ja järjestivät kilpailun Lappeenrannan tutuilla kisapaikoilla.

Elokuun 8. päivä alkoi monessa paikassa sateisena, mutta Kansolan kilpailukeskuksessa saatiin nauttia poutakeleistä. Ennakkoilmoittautuneita oli peräti 330 henkilöä, mitä voidaan pitää vallitsevassa tilanteessa erittäin hienona saavutuksena. Kutsussa ilmoitettu maskipakko näytti tavoitta-

70

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

neen kisaporukan erittäin hyvin ja kilpakeskuksessa vallitsi rento ”naamiaismeininki”. Äänimerkin saattelemana koukut laskettiin kanavan sameaan veteen tasan kello kymmenen. Ensimmäiset salakat ja särjet kiskottiin kuiville miltei saman tien, mutta sen jälkeen näytti syönti hyytyvän.

KITSAS SYÖNTI PISTI ONKIJAT GRAMMAMITTELÖÖN Perhesarjalaiset ja nuoret oli sijoitettu vanhan kanavan laitaan, josta ainakin teoriassa piti nousta paremmin saalista. Olettamus jäikin teoriaksi, kun kitsas syönti pisti onkijat todelliseen grammamittelöön ja erityisesti kaikkein nuorimmassa sarjassa.

Perinteikäs kilpavesistö haastoi kaikkia kilpailijoita muutenkin ylittämään itsen-

sä. Kaikki kanavalla joskus onkineet tiesivät pelin hengen ja pienintäkin salakkaa pidettiin kovassa arvossa.

JOONA KUKKO ALLE 12-VUOTIAIDEN YKKÖNEN Nuorten alle 12-vuotiaiden sarjassa kullan arvoisesti onki Koukun ja Paukun Joona Kukko. Hopea meni Senni Niskaselle Viitasaaren Kalakavereista ja kolmanneksi tuli Joutsenon Kalaveikkojen Tuukka Smal.

Nuorten alle 15-vuotiaiden kultamitalin nappasi Eero Kähkönen Lappeenrannan Pilkkijöistä. Hopea meni Nummi-Pusulan Kalaseuran Lauri Åmanille ja pronssi vuorostaan Sanni Niskaselle. Alle 19-vuotiaiden sarjan kultamitalin arvoisesti onki Leevi Pippuri Rääkkylän Kalakerhosta.

TULOKSET (grammaa): Miehet 1) Teemu Etelä-aho, Lapuan Seudun Kk 1501, 2) Teemu Etelä-Aho, Lapuan Seudun Kk 1189, 3) Ari Rientonen, Lentokala 1176, 4) Markku Vanhanen, Toijalan Seudun Km 949, 5) Samppa Ylönen, Iisalmen Pilkkijät 826, 6) Raine Kortet, Pohjois-Karjalan Uk 761.

Miesveteraanit 1) Pekka Lampinen, Saarijärven Kaira 2099, 2) Asko Pulli, Lappeenrannan Pilkkijät 1886, 3) Heikki Matikainen, Pohjois-Karjalan Uk 1304, 4) Reijo Laurikainen, Vuosaaren Uk 1186, 5) Arvo Oinonen, Porvoon Talvionkijat 1180, 6) Antero Sundell, Vihdin Ks 1105.

Naiset 1) Heidi Pernu, Lakeuden Uk 594, 2) Anneli Haaraoja, Iitin Km 447, 3) Tarja Huhtala, Lakeuden Uk 308, 4) Saara Silvenoinen, Kiteen Kk 256, 5) Paula Saarinen, Pohjois-Karjalan Uk 242, 6) Jenni Helin, Toijalan Seudun Km 236.

PEKKA LAMPISELLE SUURIN YLI KAHDEN KILON SAALIS

Miesten sarjan voitto meni tällä kertaa Lapuan Seudun Kalakerhoa edustaneelle Teemu Etelä-Aholle. Miesveteraaneissa kirkkaimman mitalin arvoisesti onki Saarijärven Kairan Pekka Lampinen. Hän nosti myös kilpailun suurimman saaliin, joka painoi 2099 grammaa.

Naisten sarjan kultamitalin voitti Heidi Pernu Lakeuden Urheilukalastajista. Naisveteraanisarjan kulta meni vuorostaan Eija Saarinen-Mäkyselle, hänkin Lakeuden Urheilukalastajista. Perhesarjassa kultamitalit saivat kaulaansa Team Sensas Finland 1:stä edustaneet Vili, Venla ja Henri Lillman.

Mainioista järjestelyistä vastasivat SVK:n aktiivionkijat yhdessä VaPa Varkauden ja Lappeenrannan Urheilukalastajien kanssa.

Ensi vuonna SM-onki kilpaillaan Pohjanmaalla, Kalajärvellä.

Naisveteraanit 1) Eija Saarela-Mäkynen, Lakeuden Uk 1090, 2) Tuula Arila, Vuosaaren Uk 544, 3) Kaija Vainio, Laukaan Ahvenpojat 540, 4) Kaisa Huovinen, Pohjois-Karjalan Uk 389, 5) Terttu Huhtiniemi, Lappeenrannan Uk 382, 6) Maija Gren, Tampellan Kk 380.

Nuoret 19 v. 1) Leevi Pippuri, Rääkkylän Kk 1515, 2) Matias Hartikainen, Kurikan Uk 852, 3) Jesse Niskanen, Viitasaaren Kk 762, 4) Artturi Kiili, Kurikan Uk, 436.

Joukkueet Nuoret 12 v. 1) Keski-Suomi 1 (Senni Niskanen, Joona Kukko) 256.

Nuoret 15-19 v. 1) Kurikan Uk 1 (Artturi Kiili, Matias Hartikainen) 1288 2) Viitasaaren Kk 1 (Jesse Niskanen, Sanni Niskanen) 1167, 3) Nummi-Pusulan Ks (Lauri Åman, Anna Åman) 863, 4) MB-Eräkerho 1 (Oskari Haapala, Valtteri Haapala) 742.

Naiset 1) Lakeuden Uk 1 (Tarja Huhtala, Heidi Pernu) 902, 2) Myyrmäen Km (Beshar Rahile, Ros-Mari Forsbacka) 270.

Naisveteraanit 1) Lakeuden Uk 1 (Eija Saarela-Mäkynen, Raija Pekonniemi) 1320, 2) Lappeenrannan Uk (Terttu Huhtiniemi, Laila Hellsten) 701, 3) Kivijärven Kv (Arja Villanen, Pirjo Huopainen) 700, 4) Vuosaaren Uk (Tuula Kalliomaa, Tuula Arila) 670, 5) Ruokolahden Uk 1 (Mirja Huotilainen, Salli Härkönen) 661, 5) Laukaan Ahvenpojat 1 (Laila Laitiolampi, Kaija Vainio) 661.

Miehet 1) Lapuan Seudun Kk 1 (Matti Viita, Teemu Etelä-Aho, Tomi Etelä-Aho) 3065, 2) Iisalmen Pilkkijät (Pekka Taavitsainen, Samppa Ylönen, Pauli Saastamoinen), 2095, 3) Toijalan Seudun Km (Kimmo Laaksonen, Pasi Ahonen, Markku Vanhanen), 1659, 4) Onki-86 Turku 1 (Petri Luoma-Keturi, Juha Kalin, Toni Laiho) 1441, 5) Pohjois-Karjalan Uk 1 (Antti Lampinen, Raine Kortet, Jarkko Japola), 1191, 6) Kaukasten Kk 2 (Heikki Kukkamaa, Pekka Koskinen, Pasi Åman), 1177.

Nuoret 15 v. 1) Eero Kähkönen, Lappeenrannan Pilkkijät 651, 2) Lauri Åman, Nummi-Pusulan Ks 548, 3) Sanni Niskanen, Viitasaaren Kk 405, 4) Valtteri Haapala, MB-Eräkerho 403, 5) Oskari Haapala, MB-Eräkerho 339, 6) Sasu Saarinen, Kurikan Uk, 336.

Miesveteraanit 1) Saarijärven Kaira (Pekka Lampinen, Heikki Rutanen, Antero Tolppila) 3120, 2) Vuosaaren Uk 2 (Raimo Vallittu, Reijo Laurikainen, Mauno Lepistö) 2238, 3) Pohjois-Karjalan Uk 1 (Otto Huovinen, Heikki Matikainen, Pertti Myyry) 2215, 4) Iitin Km 1 (Eero Markkanen, Raimo Kammonen, Raimo Tarkkonen) 1886, 5) Elimäen Km 1 (Veijo Kuittinen, Risto Pesäkivi, Pentti Lindqvist) 1690, 6) Lappeenrannan Uk (Pekka Turunen, Kari Autio, Hannu Pöntinen) 1447.

Nuoret 12 v. 1) Joona Kukko, Koukku ja Paukku 178, 2) Senni Niskanen, Viitasaaren Kalakaverit 78, 3) Tuukka Smal, Joutsenon Kalaveikot 40.

Perheet 1) Team Sensas Finland 1 (Venla, Vili ja Henri Lillman) 2051, 2) Lahden Kv 1 (Kauko Jääskeläinen, Sini, Rasmus ja Ronja Tuominen) 1094, 3) Ruokolahden Uk 1 (Senja, Jani ja Leevi Arminen), 767.

LISÄÄ TULOKSIA OSOITTEESSA vapaa-ajankalastaja.fi > Kilpailut > Tulokset VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

71

KILPAILUT

LISÄÄ TULOKSIA OSOITTEESTA vapaa-ajankalastaja.fi > Kilpailut > Tulokset

Naisten MM-kilpaonki 2021 • Hollanti 21.– 22.8.

Maiden välinen kisa (p): 1) Puola, 35,2) Belgia, 35, 3) Italia, 36, 4) Hollanti, 37, 5) Unkari, 41,5, 6) Espanja, 51,5, 7) Suomi, 60, 8) Kroatia, 64.

Henkilökohtainen: 1) Floor Verhoeven, Hollanti, 3, 2) Jurek Anna Roguska, Puola, 3, 3) Federica Brilli, Italia, 4..., 8) Heidi Pernu, 5, Suomi, 5, 26) Sarianne Snellman, Suomi, 12, 31) Eija Saarela-Mäkynen, Suomi, 14, 33) Anne Isokorpi, Suomi, 15, 39) Riitta Isokorpi, Suomi, 15, 42) Stina Koivisto, Suomi, 15.

 STINA Koivisto

treenin jälkeen. Kuva: Minna Löfdahl.

SM-perhot SM-perho kelluntarengas 24.7. Kangasjärvi, Isojoki Järjestäjä Lounaissaariston Urheilukalastajat.

1) Kai Kallio 3 p, 2) Maria Tuominen 11, 3) Mikko Räsänen 12.

SM-perho loppukilpailu (finaali) 31.7.-1.8. Iijoki, Taivalkoski Järjestäjä Espoon Kilpaperhokalastajat ja Fly Fishing Club Jyväskylä.

1) Santeri Kinnunen 15 p, 2) Jyrki Hiltunen 22, 3) Mikko Räsänen 24.

SM-perho nuoret 7.8.

Muuramenjoki, Muurame Järjestäjä Keski-Suomen Perhokalastajat.

1) Patrik Von Bonsdorff 3 p, 2) Joel Pieniluoma 4, 3) Anton Harjunpää 6.

Kuvat: Heidi Pernu.

SM-perho naiset 28.-29.8.

Ahven- ja Risulampi, Kouvola Järjestäjä Kouvolan Varuskunnan Metsästäjät.

1) Camilla Mäkinen 32 p, 2) Kanerva Kilpelä 33, 3) Aino Hynnä 33.

 ANNE Isokorven

treenisaalista.

 SUOMEN joukkue kapteeninaan

Alessandro Carrus.

SM-heittouistelu ja SVK:n vetouistelumestaruus 3.– 4.7. • Oravainen Heittouistelun SM, venekunnat (g): 1) Jouni ja Toni Neuvonen (I-PK) 25200, 2) Lasse Koski ja Olavi Mäki (Pilk Kings) 24320, 3) Antus Kjell ja Ralf Dahlin (Pilk Kings) 18720.

Joukkueet: 1) Pilk Kings 60040, 2) I-PK 38,820, 3) Salar 19940.

SM-perho masters 28.-29.8.

Ahven- ja Risulampi, Kouvola Järjestäjä Kouvolan Varuskunnan Metsästäjät.

Aki Tikkanen 34 p, 2) Jouko Ijäs 36, 3) Markku Ilves 40.

IIJOEN keskiosalla Taivalkoskella järjestetyssä SM-perhon loppukilpailussa saatiin saaliiksi ennätysmäiset 2307 harjusta.

Kuva: Petter Nissén.

SVK:n vetouistelumestaruus, venekunnat (g): 1) Antus Kjell ja Ralf Dahlin (Pilk Kings) 11380, 2) Lasse Koski ja Olavi Mäki (Pilk Kings) 7440, 3) Jouni ja Toni Neuvonen (I-PK) 4360.

Joukkueet: 1) Pilk Kings 18,820, 2) I-PK 4360.

Vuoden vetouistelija: Lasse Koski ja Olavi Mäki.

SM-veneonki • Piipsjärvi Oulainen 14.8.

KELI oli helteinen koko kilpailuviikonlopun ajan.

Kuva: Minna Löfdahl.

72

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

1) Tarja Huhtala ja Tomi Etelä-Aho (Lapuan Seudun KK) 27622 g, 2) Teemu Etelä-Aho ja Matti Viita (Lapuan Seudun KK) 16274, 3) Juha Piippo ja Matti Autiola (Oulaisten Onkijat) 14011, 4) Marjatta Tapio ja Petri Polvi (Vieskan Vapakalastajat) 13680, 5) Lars Koski ja Ilkka Kiemola (Teerijärven UK) 13605, 6) Ensi Aikio ja Rauno Leppänen (Saarijärven Kaira) 12858.

KALAKANNAT

KALARUOKA

KALAKANTARAPORTTI: Silakkakanta heikentynyt Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella

SUOMALAISTEN lautasille luvassa lisää särkeä, silakkaa ja muikkua

Suomen merkittävimmän saaliskalan silakan kanta heikentyi Itämeren pääaltaalla, vaikka se pysyi Suomen lähialueilla runsaana vuonna 2020. Selkämerellä nuoria silakoita oli runsaasti. Kuhakanta on lähtenyt kasvuun vuoden 2014 notkahduksen jälkeen, ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke) kalakantaraportista.

Itämeren silakkasaalis vuonna 2020 pienentyi edellisestä vuodesta ja oli 254 000 tonnia. Myös Suomen silakkakiintiöt ja -saaliit pienenivät. Suomen silakkasaalis oli 92 000 tonnia, ja 64 prosenttia siitä saatiin Selkämereltä.

Pääaltaan ja Suomenlahden silakkakanta on heikentynyt lähelle vuosituhannen vaihteen aallonpohjaansa. Syksyn 2020 kaikuluotauksissa Selkämerellä silakan yksilömäärä kuitenkin arvioitiin runsaiden pienten yksilöiden vuoksi ennätyssuureksi jaksolla 2007–2020.

Itämeren kilohailisaalis vuonna 2020 oli 271 532 tonnia, josta Suomen osuus kattoi 12 500 tonnia. Kilohailikanta on pienentynyt 1990-luvun huipustaan, mutta pysynyt silti runsaana. Itäinen turskakanta on edelleen heikossa kunnossa, vaikka pohjoisilla alueilla, kuten Ahvenanmerellä, turskaa on tavattu enemmän kuin vuosiin.

Saaristomeren kuhakannan koko näyttää kanta-arvion perusteella lähteneen kasvuun vuoden 2014 aallonpohjan jälkeen ja lähestyy nyt vuosituhannen alkuvuosien tasoa. Arviota tukee myös kaupallisten kalastajien yksikkösaaliin kasvu.

Merialueen kaupallinen kuhasaalis vuonna 2020 oli 193 tonnia, ja se saatiin pääosin verkoilla, siitä yli puolet Saaristomereltä. Kuhan pyynti jatkaa vähenemistään, ja merialueen kaupallinen saalis oli tämän vuoksi pienempi kuin kertaakaan 1980-luvun lopun jälkeen.

Vuonna 2020 Itämeren tilastoitu lohisaalis oli 912 tonnia. Suomalaisten 365 tonnin lohisaaliista kaupalliset kalastajat saivat rannikoilta 187 tonnia ja vapaa-ajankalastajat pääosin Tornionjoesta 178 tonnia. Ammattikalastajien saalis pieneni ja vapaa-ajankalastajien saalis kasvoi. Tenojoen lohisaalis oli tilastoidun ajanjakson pienin, ja samoin lohikantojen määräarviot eri sivujoissa olivat lähes poikkeuksetta seurantajakson pienimmät.

Suomalaisten lautasille on tulossa tarjolle entistä enemmän särkeä, silakkaa, muikkua ja muita vajaasti hyödynnettyjä kaloja. Taustalla on kalatalouden yrityksille suunnattu miljoonan euron kehittämisrahoitus, jonka turvin kuusi yritystä pääsee toteuttamaan ideoitaan kotimaisen kalan käytön lisäämiseksi.

Rahoitettavissa hankkeissa kehitetään uusia tuotteita muun muassa silakasta ja särkikaloista sekä kotimaan markkinoille että vientiin, luodaan vajaasti hyödynnetyistä kaloista uudenlaisia välipala- ja kuivatuotteita, sovelletaan uutta teknologiaa pienen kalan ja kasvispohjaisten raaka-aineiden yhdistämiseen sekä kehitetään pienen kalan pakkaamista suurkeittiöille sopivaan muotoon. Yhteensä hankkeiden arvioidaan lisäävän silakan, särkikalojen ja muikun elintarvikekäyttöä yli kuudella miljoonalla kilolla vuodessa. ”Vajaasti hyödynnetyt kotimaiset kalat ovat paitsi terveellistä myös ilmasto- ja ympäristöystävällistä ruokaa. Luonnonkalan hiilijalanjälki on pieni ja kalastus vähentää vesistöjen rehevöitymistä. Lisäksi kotimaisen kalan käyttö luo työpaikkoja. Tehtävää on vielä, koska suomalaisten ostamasta kalasta yli kahdeksankymmentä prosenttia tuodaan ulkomailta ja silakkasaaliista valtaosa käytetään eläinten rehuna”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Avustusta saaneiden joukossa oli sekä alan suuria toimijoita että uudempia yrityksiä. Avustusta saivat Hätälä Oy, Kamaboko Finland Oy, Martin Kala Oy, Pielisen Kalajaloste Oy, Saarioinen Oy sekä Small Fish Foods Oy, jotka saivat hakemuksia arvioineilta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta eniten pisteitä hankkeiden uutuusarvosta ja vaikuttavuudesta. Yhteensä hakemuksia tuli kolmekymmentä.

 LUONNONVARAKESKUS (Luke) on julkaissut kalakantaraportin, johon on koottu tiedot mereisten kalakantojen eli silakan, kilohailin, turskan, lohen, meritaimenen, siian, kuhan, ahvenen ja hauen tilasta vuonna 2020.

VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021

73

6/2021 ilmestyy 2.12.

Pilkkimisen evoluutio Perhonsidonnan ABC

Kilpapilkkijän päiväkirja Kairat vertailussa Kuva: Jari Tuiskunen

LEHDET 2021 1 28.1.

2 25.3.

3 3.6.

4 12.8.

5 7.10.

6 2.12.

2.12. ILMESTYVÄÄN LEHTEEN toimituksellinen aineisto ja järjestöilmoitukset 18.10. MENNESSÄ toimitukseen: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI: Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi

KALASTONHOITOMAKSU 2021 l 45 €/vuosi l 15 €/viikko l 6 €/päivä Kalastonhoitomaksurekisteriä varten tulee ilmoittaa nimi, osoite, syntymäaika ja yhteystiedot. Tositteen saa maksutavasta riippumatta paperisena tai sähköisenä, ja kumpikin kelpaa tarkastustilanteessa.

74

5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA

MAKSAMINEN 1. VERKKOKAUPPA ERÄLUVAT.FI Verkkokaupassa kalastonhoitomaksun voi maksaa kirjautuneena tai kirjautumattomana ympäri vuorokauden.

2. PUHELINPALVELU 020 69 2424 Puhelinpalveluun voi soittaa arkisin kello 9-16. Soittaminen on maksutonta ja kalastonhoitomaksua varten saa laskulomakkeen.

3. PALVELUTISKIT Kalastonhoitomaksun voi maksaa eräissä Metsähallituksen luontokeskuksissa sekä kaikilla R-kioskeilla.

KALASTUSLUVISTA LISÄÄ TIETOA: l vapaa-ajankalastaja.fi l eraluvat.fi l kalat.fi KALASTUSRAJOITUKSISTA TIETOA: l kalastusrajoitus.fi

Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT

LIITY SVK:n jäseneksi

SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN KESKUSJÄRJESTÖ SVK on

maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000 kalastuksen harrastajaa.

LIITTYMISLAHJANA l erikoisvärinen viehe l jäsenlehti Vapaa-ajan Kalastaja (6 nroa vuodessa) l pääsy vain jäsenille olevalle Extranet-sivustolle, josta löydät Vapaa-ajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta l Viking Lineltä alennukset ryhmä- ja vapaa-ajanmatkoista l paljon muita etuja mm. kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen.

VAIN

40 € :N VK

JÄSENE N Ä

S

VUOSI

Kuva: Janne Rautanen

Saat Suomen parhaan kalastuslehden ja paljon muita rahanarvoisia jäsenetuja!

LIITYN SVK:N JÄSENEKSI

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry maksaa postimaksun

Nimi Osoite

Syntymäaika

Puhelin Sähköposti

Haluan kohdentaa jäsenmaksustani 10 euroa (voit valita korkeintaan kaksi):

Lisätietoa: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Nuorisotoiminta

Haukitehtaat

Vastuullinen kalastus

Hyväksyn, että tietoni saa tallentaa vain jäsentietojen käsittelemiseksi.

Haluan, että SVK voi lähettää minulle markkinointi- ja myyntiviestejä.

✁

Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi.

Tutustu: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys

Tunnus 5001884 00003 VASTAUSLÄHETYS

PAL. VKO.

2021 – 48

6 414886 500440

6 50044 – 21 05

21005