Ahvenenkalastus
POPPEREILLA Haastattelussa Jani Haavisto DROPSHOTjigauksen niksit
JIGIAHVENTA Perämeren perukasta
Tee itse omat dropshot-painot
AHVEN
◗ TEKSTI: JUHA OJAHARJU
Janin ahvenvieheiden ykköskenttää.
2
Pintavieheet maistuvat ahvenelle
Ahvenenkalastus
POPPEREILLA taitaa olla uusi suosikkilajini
3
AHVEN
Popperit olivat valttia ahvenelle.
O
limme jo pidemmän aikaa viritelleet Janin kanssa yhteistä kalareissua. Aikataulujen sovittaminen oli kuitenkin hankalaa, ja jos kummallekin sopiva päivä löytyi, muuttui kyseisen päivän sääennuste pian täysin ahvenenkalastukseen sopimattomaksi. Jani kävi kuitenkin sopivina hetkinä, töiden jälkeen tai aamulla, lyhyillä pikapistoilla ja sai hyviä kaloja. Miehen Instagramiin ilmestyi kuvia toinen toistaan hienommista ahvenista, mikä oli omiaan nosta-
4
maan kirjoittajan ahvenkuumetta. Lopulta päätimme lyödä päivämäärän lukkoon. Olisi keli sitten kalastuspäivänä mikä tahansa, niin kalaan mentäisiin. Jani kehotti ottamaan poppereita mukaan, sillä niille olisi käyttöä.
Huonoa onnea kelin kanssa Alkusyksy oli tarjonnut useita lämpimiä ja tyyniä päiviä. Juuri sellaisina päivinä Jani oli saanut parhaat kalansa. Meille ei kuitenkaan osunut lämmintä päivää. Lämpimän ja
tyynen kelin sijaan oli tiedossa sadetta, tuulta ja viileää ilmaa. Tuulen luvattiin onneksi yltyvän vasta puolen päivän jälkeen, eikä sadettakaan ollut luvassa vielä aamuksi. Meillä olisi siis muutama tunti aikaa kalastaa ennen kelin muuttumista aivan toivottomaksi.
Kohti kalapaikkoja Jani saapuu rantaan pian minun jälkeeni. Laskemme veneen trailerilta veteen ja Jani suuntaa keulan kohti ahvenpaikkoja. Veden pinta
aaltoilee hieman, mutta tuuli ei onneksi puhalla vielä kovaa. Aurinko on kuitenkin pilviverhon takana ja keli on syksyisen viileä. Jani ajaa erään kaislikkosaarekkeen lähelle. Lasken keulamoottorin ja Jani ohjaa meidät sen avulla sopivalle heittoetäisyydelle tuulen yläpuolelle. Janin viehevalintana on popperi, ei mikään yllätys. Se on ollut lyömättömän hyvä koko loppukesän ja syksyn ajan. Itse kiinnitän siimaan noin kahdeksan sentin pituisen solakanmallisen vaapun, joka on antanut hyvin
ahventa aikaisemmilla reissuilla. Popperi olisi tietenkin ollut varma valinta, mutta mielestäni on hyvä aloittaa erityyppisillä vieheillä, jotta nähdään, mikä toimii parhaiten.
Kalat ovat heti aktiivisia Jani kertoo ahventen viihtyvän kaislikon suojissa. Kannattaa siis heittää mahdollisimman lähelle kaisloja. Myötätuuleen heittäminen on helppoa, ja vieheet lentävät sinne, minne pitääkin. Pian Janin popperin takana näkyy ahvenen selkäevä, kohta toi-
nen ja saman tien on kala kiinni. Veneeseen nousee noin 300-grammainen ahven. Toinen heittto ja taas pamauttaa nätti ahven popperiin. Minä vaihdan vaapun väriä ja saan myös ahvenen. Janin popperiin lyö kuitenkin selvästi useammin. Hän saa vielä muutaman ahvenen, joista suurin lähentelee puolta kiloa. Ihan nättejä kaloja, mutta eivät lähellekään sitä kokoa, mitä Jani on aiemmilla reissuillaan saanut.
Popperin ylivoimaa Hiljalleen syönti vaimenee ja vaihdamme paikkaa seuraavan kaislikon kupeeseen. Täälläkin on yhtä matalaa kuin edellisessä paikassa, ja vettä on alla vain vähän reilu metri. Popperin parempi toimivuus on käynyt selväksi, joten irrotan vaapun viehelukosta ja kaivan laatikosta popperin siiman päähän. Jani ehti edellisessä paikassa uittaa välillä myös tavallista jigiä ja silläkin tuli muutama kala. Nyt on kuitenkin molemmilla popperit käytössä ja ne kelpaavat heti ensimmäisillä heitoilla. Huomaan nopeasti, miten hieno laji ahvenenkalastus popperilla on. Popperin taakse ilmestyvät pyörteet ja ahventen selkäevät ennakoivat tärppiä. Kun isku sitten tulee, on se usein raju ja vesi pärskähtelee. Vaikka varsinaisia suurahvenia ei tällä kertaa tule, on kalastus silti todella mukavaa. Tässä taitaa olla uusi suosikkilajini. l
Olosuhteet olivat hankalat, mutta ajoittain syönti oli kohtalaista.
5
Haastattelussa
Jani Haavisto Jani Haavisto on monille tuttu PikeMasters 2020 -ohjelmasarjasta, joka esitettiin alkuvuodesta Alfa TV -kanavalla ja joka on katsottavissa myös YouTubessa. Hän edusti kilpailussa Abu Garciaa yhdessä Antti Heinosen kanssa. Jani kalastaa runsaasti myös vapaa-ajallaan. Tutustutaanpa mieheen hieman tarkemmin. KERRO vähän itsestäsi: Millainen mies on Jani Haavisto? Olen 32-vuotias mustasaarelaistunut vaasalainen mies. Perheeseeni kuuluu avopuoliso ja kaksi tenavaa. Noin seitsemän vuotta olen työskennellyt kalastusalalla niin ruohonjuuritasolla kivijalkaliikkeessä kuin B2B-maahantuojankin roolissa. Olen aktiivinen petokalojen kalastaja, joka tätä kirjoittaessa kai jo lasketaan eräänlaiseksi ammattikalastajaksi erinäisten yhteistyösopimusten (muun muassa Abu, toimituksen tarkennus) sekä opastoiminnan myötä. Ensimmäiset kalastusmuistot ovat 1990-luvun puolen välin tienoilta, ja petokalojen kalastaminen tuli kuvioihin vahvasti armeijaiän jälkeen. Intohimo alaa ja harrastusta kohtaan on kyltymätön ja pyrin tarjoamaan uusia kiinnostavia projekteja itselle sekä muille harrastuksen kehittämiseksi. Ensisijaisesti olen toiminut paikallisesti ja sitä kautta yrittänyt tavoittaa suurempaa massaa valtakunnallisesti. Järjestän ja olen mukana autta-
6
massa monen ulkopuolisen kalastuskilpailun järjestämisessä. Sillä saralla suurimpia työvoittoja on lähes jokaisen paikallisen heittokalastuskilpailun muuttuminen pyydä ja päästä -kisaksi. Kunniaa siitä täytyy toki jakaa eniten järjestäjille, järjestöille ja kerhotoiminnalle. Kiitos, että olette kuunnelleet. OLET saanut paljon isoja, yli kilon painoisia ahvenia. Kerro hieman käyttämistäsi tekniikoista ja taktiikoista, kun tavoitteenasi on erityisesti iso ahven. Iso ahven on kiehtova, jopa hieman myyttinen olento. Se eroaa käytöstavaltaan paljonkin kaikkien ulottuvilla olevista miljoonaveljistä. Kun omassa vesistössäsi murrat sen koodin ja opit ymmärtämään sen liikkeitä ja ajatusta, on viehevalinta toissijainen asia. Olen aiheesta paljon keskustellut aktiivisten ahvenenkalastajien kanssa ja pääsääntöisesti samoja ajatuksia ja huomioita meillä on ollut. Merenkurkun saaristossa iso ahven erakoituu ikääntyessään ja
löytyy pitkälti samanlaisilta alueilta, mistä lähtisit hakemaan isoa syys- tai keväthaukea. Kuten kaikessa kalastuksessa niin poikkeuksia kuitenkin on ja välillä tuntuu, että olet kaiken työn ja vaivan jälkeen palannut lähtöruutuun. Omalla kohdallani vieheen suurentaminen ja syvyysalueen puolittaminen ovat kuitenkin olleet ratkaisevassa roolissa, jos ongelmia on ollut. Keväällä ja syksyllä, kun ahven on selkeästi liikkeellä ja sillä on tietty päämäärä, on sitä mielestäni helppo löytää. Tällöin saattaa kaiken kokoinen kala
Jani on saanut useita suuria ahvenia. Kuva: Lena Sjöberg.
7
Tämä hieno ahven nousi Arktiset Vedet -ohjelman kuvauksissa. Kuva: Mari Elal, Arktiset Vedet.
olla samalla alueella. Kannattaa etsiä selkeitä rantaviivoja, salmia ja rännejä, jotka yhdistävät syvät ja matalat vesialueet. Ahven on pääsääntöisesti liikkeellä sisään tai ulospäin riippuen veden virtauksesta ja lämpötilasta. Vasta kesäkauden tullen ahven passivoituu jollekin alueelle ja saattaa viettää kuukausia saalistamalla pelkästään paikallisesti. Tämä on yleisesti vaikein aika tavoittaa suurahventa, mutta omalla kohdallani koodin murtaminen on johtanut siihen, että juuri kesäkaudella löydän suurimmat yksilöt. Etsin silloin matalista, ravintorikkaista ruovikkolahdista ja niiden lähistöiltä kovavieheillä aktiivista kalaa. Berkley Cutter, Square-bull, Warpig ja Powerblade ovat lähtökohtaisesti aina siiman päässä.
8
Joskus on kaiken kokoinen ahven sekaisin vesipilarissa ja uteliaat sekä vikkelät pikkuveljet nappaavat jigin lähes poikkeuksetta suurempien nenän edestä. Silloin on esiin kaivettava Berkley Bullet Pop. Pienempi kala aristaa isoa pintahahmoa, joka läiskyttää vettä ja pitää paljon meteliä, mikä antaa isolle kalalle enemmän aikaa reagoida. Pintureita pidetään yleisesti kesävieheenä ja pienemmän kalan määrävieheenä, mutta kaudella 2019 sain yli puolet kiloahvenistani pintavieheillä. KÄYTÄTKÖ ahvenenkalastuksessa jotain tiettyjä vieheitä juuri tiettyyn vuodenaikaan? Pyrin kalastamaan suurahventa aina hitaasti ja keskivertokalastajaa suuremmilla vieheillä, on se sitten jigillä
kevät- ja syyskaudella, kovavieheillä kesäkaudella tai pinturilla aika ajoin. Iso ahven on lähtökohtaisesti kankeampi kala kuin pienempi lajitoverinsa ja suurhauen tavoin se puntaroi tarkasti saalistustapahtumasta saadun kalorihyödyn menetettyyn energiaan nähden. Liian pieni ja vilkas viehe tarkoittavat huonoa hyötysuhdetta, joten se jää ottamatta. Poikkeuksena ovat kalastuskilpailut, kun saalismäärä ainakin kisan alkumetreillä on kokoa tärkeämpää. Silloin käytän värinävieheitä nopealla uitolla, kuten Warpig sekä Powerblade. ENTÄ vieheet hauenkalastuksessa? Hauenkalastukseni on muuttunut paljon viime vuosien aikana. Rajallinen vapaa-aika ja perheenlisäys on
vaikeuttanut suurhauen suunnattua kalastusta, mutta olen löytänyt sitäkin isomman palon hauen kilpakalastusta kohtaan. Vuosia takaperin kalastin pääsääntöisesti suurilla kumivieheillä ja isompia vesistöalueita suurhauen toivossa. Nykyään ahvenenkalastus on vienyt aikaa siltä pois ja haukikalastus lokeroituu lähes vain kilpailuihin tai niihin harjoitteluun. Lempivieheitäni kilpakalastuksessa ovat Zazza Pike, Mcpike 21 senttiä, uusi Mcsnack sekä Mchybrid eli kalastan selkeästi pienemmillä vieheillä kuin ennen.
siirtyneet ahvenen pariin. Ahven ei olekaan enää pelkästään onkilaji laiturinnokasta tai lippasaalis soutuveneestä, vaan todellinen urheilukalastajan unelmakala. Tämä uusi trendi luo rajattomasti mahdollisuuksia alalle. Käyttäjäkunta rakastaa sitä, että he saavat rakentaa viehe- ja välinearsenaalinsa täysin lähtöruudusta, puhumattakaan erikoisliikkeistä sekä maahantuojista. Suurimmat trendit ovat kovavieheet kuten ”Jerkbait”, vibraatiovieheet sekä erikoisrigit jigeille (Carolina, Texas, Tokyo, Drop Shot, Neko jne.).
OLET töissä vaasalaisessa kalastusvälineliike Kurressa, josta sinulla on näköalapaikka alueen vapakalastuksen trendeihin. Mitkä tekniikat ja välineet ovat ahvenenkalastuksessa suosituimpia juuri tällä hetkellä (syyskuu 2019)? Ahvenen suosio on räjähtänyt! Siirtymä, joka Ruotsissa koettiin muutama vuosi sitten, rantautuu nyt ruotsinkielisen rannikkoseutumme kautta myös muualle Suomeen. Monet aktiiviset hauenkalastajat ovat täysin
ENTÄ trendit hauenkalastuksessa? Kun yksi muoto tai trendi nostaa päätään, verottaa se vastaavasti toisesta päästä. Mielestäni ”haukiskene” on jämähtänyt paikalleen oikeastaan jo muutama vuosi sitten. Välineillä ja vieheillä on edelleen tasaista menekkiä, mutta pyörän keksiminen uudestaan on haastavaa. Trendinä tänä päivänä on ennemminkin kaikenlaisten spessuvärien ja ”pikabuumien” luominen kuin täysin uudenlaisten tekniikoiden ja välineiden tuominen markkinoille. Iloisena tosin tein vuoden 2020 ennakkotilauksia kivijalkaliikkeeseemme, sillä monelta taholta, esimerkkinä Pure Fishing, tulee älyttömän paljon uutuuksia haukipuolelle ja arvaukseni on, että hauenkalastus pysyy edelleen pinnalla ja aivan siinä ahvenen tasolla jatkossakin. MITKÄ ovat teillä Kurressa asioivien nuorten ja nuorten aikuisten suosituimmat kalastusmuodot. Millaisia välineitä he ostavat eniten? Heittokalastus on erikoisliikkeemme vahvuuksia. Asiakaskunta, varsinkin nuorempi sukupolvi on ällistyttävän valveutunutta porukkaa ja ”high-end”-vapojen, -kelojen ja -välineiden myyminen, joka vielä muutama vuosi takaperin tuntui täysin utopialta, on nykyään aivan arkista. Ah-
venenkalastus on kuumin laji tällä hetkellä ja se näkyy ensisijaisesti valikoimassamme. Pyrimme jatkuvasti olemaan keihäänkärkenä uusien trendien luojana, tai ainakin sanansaattajana. Kuilu maailmalle on kaventunut lähes olemattomiin sosiaalisen median myötä ja uskaltaisin sanoa, että tietotaito ja osaaminen on täällä paikoin jopa parempaa kuin esimerkiksi länsinaapurissamme. USKALLATKO ennustaa, että mikä on seuraava uusi iso juttu vapakalastuksessa? Toistan itseäni ja vastaan, että lyhyellä aikavälillä ahvenen kalastaminen. Erikoisliikkeissä ja isoissa rannikkokaupungeissa se näkyy jo, mutta saattaa kestää vielä muutama vuosi, ennen kuin se saavuttaa isossa massassa samanlaisia harrastajakuntia kuin pian kaksikymmentä vuotta nousussa olleella hauella. Pitkällä aikavälillä näen, että street-kalastus ja kaikenlainen urbaani kalastustoiminta kasvavat. Kaupunkiemme ydinkeskustojen laajeneminen rantaviivoihin ja ihmisvirtaus maalta kaupunkeihin luo uusia mahdollisuuksia sillä saralla. Täytyy lisäksi muistaa, ettei kaikilla kalastamisesta kiinnostuneilla nuorilla ole venettä käytössään. Myös mökkirakentaminen rannikkovesistöissämme alkaa olla jo äärimmillään, jolloin niitäkään ei ole perheille tarjolla. Tämä ajaa ihmiset rantaviivoihin kalastamaan. Vanha kaarti ei olisi koskaan ottanut esimerkiksi lauhdevesialtaasta tai ruopatun sillan alta syötäväkseen saaliskalaa, mutta valveutuneemman nykynuorison pyydä ja päästä -ajatusmaailman ansiosta kaikki kalat miljööstä riippumatta ovat yhtä arvokkaita. Lisään tähän, että Vaasa on Suomen kaunein ja mahdollisuuksiltaan sekä kalalajeiltaan maan paras rannikkokalastuskaupunki. l
9
JIGAUS
◗ TEKSTI JA KUVAT: JUHA OJAHARJU
DROPSHOT-jigauksen Dropshottaus ja dropshot-jigaus ovat termejä, joihin moni vapakalastaja on varmasti viime aikoina törmännyt. Ne, jotka ovat siihen kunnolla perehtyneet, tietävät sen tehon erityisesti ahvenen kalastuksessa. Monille dropshottaus on kuitenkin jäänyt oudoksi, jopa täysin tuntemattomaksi lajiksi. Siihen kannattaa tehdä muutos, sillä dropshottaus on parhaimmillaan äärimmäisen tehokas ja hauska kalastusmenetelmä. Ota siis dropshot-jigaus haltuun!
T
änä keväänä olin käymässä Vaasassa juuri, kun ahvenen kalastus oli kuumimmillaan. Saatuani päivän työt tehtyä, oli minun suorastaan pakko suunnata rantaan, kohti ahvenapajia. Tutussa kalapaikassa oli jo useampi jigaaja heittämässä ja kalantulo näytti olevan aika hurjaa. Reilunkokoisia ahvenia nousi merestä lähes joka heitolla. Miehillä oli käytössään perinteiset jigit.
10
KELAUS, PYSÄYTYS, VÄRISTYS JA PAM! Ahven on kiinni.
TEKNIIKKA
Minulla puolestaan oli mukanani dropshot-vapa, johon sidoin rannassa asianmukaiset rigaukset. Ensimmäinen heitto, väristys vavalla ja kala on kiinni. Sama kuvio toistui lähes joka heitolla. Vähän ajan kuluttua päätin vaihtaa siimaan pari numeroa isomman koukun ja astetta isomman jigin, jospa niillä saisi vielä vähän isompia kyrmyniskoja. Uutta koukkua sitoessani
◗ Dropshottaus on erityisen tehokasta ahventa kalastaessa.
MITÄ ON DROPSHOTTAUS? Dropshottauksella on turhaan hieman vaikean tekniikan maine, sillä sitä se ei ole. Toki dropshot-jigaus, kuten muutkin tekniikat, vaatii hieman opettelua. Perusideana on, että dropshottauksessa voidaan kalalle esitellä painottamatonta jigiä, joka saadaan liikkumaan hyvin houkuttelevasti. Etuna on myös, että kala ei jigiin napatessaan tunne ylimääräistä painoa. Käytettävä paino on siiman päässä ja jigiä uitettaessa se on pohjassa. Painon yläpuolelle on siimaan sidottu koukku, johon jigi kiinnitetään. Dropshottauksessa jigin liike ja samalla kalan saanti on kiinni kalastajan käsialasta.
◗ Jigiä värisytetään houkuttelevasti.
NIKSIT
◗ ◗Jigi on painottamaton, käytettävä paino on siiman päässä.
Haarapyrstöiset dropshot-jigit kuuluvat jokaisen lajin harrastajan jigiarsenaaliin
kalastajan käsialasta. ◗ Jigin liike on◗ kiinni Kalasta myös lahtien syvemmät keskiosat.
11
JIGAUS Kun värivalinta on oikea, on jigi usein syvällä kalan suussa.
panin merkille, että kalan tulo näytti vähentyneen. Takaisin rantakivelle astellessani ei kukaan paikalla olijoista enää saanut ahvenia. Äsken vielä niin hurja syönti näytti loppuneen tyystin. En antanut sen häiritä, vaan heitin dropshot-jigini samaan paikkaan kuin aikaisemmin. Tärppi tuli saman tien. Seuraavallakin heitolla sain ahvenen ja sitä seuraavalla. Nyt alkoivat muiden kalastajien päät kääntyillä. Heitin kymmenen heittoa, sain ahvenen joka heitolla ja lopetin kalastuksen siihen.
Varovaisen syönnin tehotapa Äskeisen esimerkin perusteella voisi luulla, että dropshottaus olisi ihmekeino, joka toimii aina ja kaikkialla. Näin ei kuitenkaan ole, vaan sillekin on aikansa ja paikkansa. Perinteisiä jigejä ja vapoja ei missään nimessä kannata hylätä dropshottauksen tieltä. Tietyissä tilanteissa dropshottaus on kuitenkin ylivoimainen kalastustapa. Muiden heittäessä tyhjää, voi osaava dropshotjigaaja saada samalta alueelta kalan toisensa perään. Näin ta-
Pääsiimaan sidotaan perukkeeksi noin 50–80 sentin pätkä fluorocarbon-siimaa. Koukku kiinnitetään puoleenväliin flurocarbonperuketta. Paino tulee alimmaiseksi. Painon etäisyyttä jigiin voidaan nopeasti vaihtaa syönnin mukaan.
12
pahtuu tyypillisesti ahvenen ollessa aralla syönnillä. Olen todennut dropshottauksen toimivimmaksi viileän veden aikaan, sekä kalastaessani paikoissa, joissa on samaan aikaan myös muita kalastajia.
Uittotekniikat Dropshot-jigauksessa uittotekniikka on kalan saannin kannalta ratkaiseva. Oikean ja sillä hetkellä parhaiten toimivan uittotekniikan löytää vain kokeilemalla. Mikään uittotekniikka ei ole väärin, jos sillä saa kalaa. Toimiva ja tärppejä antava tekniikka vaihtelee paikan ja vuodenajan mukaan, mutta se vaihtuu monesti myös kesken päivää. Helpoin ja usein myös hyvin toimiva tekniikkaa on hidas kelaaminen pitäen vapaa noin 45 asteen kulmassa. Notkea vavan kärki antaa jigille hieman liikettä ja kelausnopeutta vaihtelemalla voi testata sopivan nopeuden. Tätä perustekniikkaa voi monipuolistaa pysäytyksillä sekä jigin vajotuksilla. Kun annat pysäytyksen aikana siimaan hieman löysää, saat jigin vajoamaan kohti pohjaa. Pysäytykset ja jigin vajotukset saavat ahve-
Kirjoittajan omia suosikkijigejä ahvenelle. Vasenmmalla ylhäällä Lunker Fin-S Fish 2,5” ja 4”, keskellä ylhäällä Lunker Ribster 3”, oikealla ylhäällä Savage Gear V-tail Dropshot 3” ja 4” ja keskellä alhaalla Berkley Drop Shot Minnow 4,5”, 3” ja 2”.
◗ Dropshottaus toimii erityisesti viileän veden aikaan.
◗ Helpoin tekniikka on kelata hitaasti, pitäen vapaa 45 asteen kulmassa.
nen usein iskemään. Vajotukseen voi yhdistää jigin väristyksen, mikä on monesti erittäin tehokasta; kelaus, pysäytys, väristys ja pam! Kala on kiinni. Dropshottauksessa ei jigiä tarvitse välttämättä kelata lähemmäksi, vaan kalastaja voi pysäyttää sen tai heittää suoraan haluamaansa ottipaikkaan ja värisytellä jigiä yhdessä kohdassa, kunnes kalan hermot lopulta pettävät ja se iskee paikallaan värisevään tai poukkoilevaan jigiin. Hyviä esimerkkejä tällaisista paikoista ovat siltojen alustat ja ruovikon reunat sekä vedenalaiset rinteet ja montut. Erilaisia uittotyylejä vaihtelemalla ja yhdistelemällä löytyy
Yhtä koukkua käytettäessä ei koukun irrottaminen tuota ongelmia. Dropshottaus onkin suositeltavaa, jos tarkoituksena on vapauttaa osa saaliskaloista.
yleensä toimiva tekniikka kuhunkin tilanteeseen.
Ahvenelle sopivat välineet Jotta pääset kunnolla nauttimaan dropshot-jigauksesta, kannattaa hankkia siihen sopivat välineet. Kerron tässä nimenomaan ahvenen dropshot-
Oikeanlainen vapa tekee dropshot-kalastuksesta paitsi tehokkaampaa myös nautittavampaa.
◗ ◗Pysäytykset ja vajotukset saavat ahvenen usein iskemään.
taukseen sopivista välineistä, jotka olen todennut toimiviksi. Mielestäni hyvän dropshot-vavan kaksi tärkeintä ominaisuutta ovat notkea kärki ja jäykkä runko. Notkea kärki mahdollistaa jigin väristykset, jotka jäykkä runko välittää kalastajan kädestä. Jäykkyys on tarpeen myös kalojen tartuttamisessa. Vavan muita tärkeitä ominaisuuksia ovat keveys, riittävä renkaiden määrä, hyvä tasapaino sekä mukavan tuntuinen kädensija. Jos kalastat sekä veneestä, että rannalta, kannattaa hankkia kaksi eri vapaa. Itse käytän rannalta kalastaessani 240 sentin ja veneessä 210 sentin pituista vapaa. Pidemmällä vavalla saa heitettyä kauemmaksi, mistä on usein suuri etu, kun kalastetaan rannalta. Käytän dropshot-kalastuksessa ainoastaan avokeloja, mutta myös hyrräkela toimii mainiosti. Tärkeintä on valita sopivan kokoinen kela, jotta kelan ja vavan yhdistelmä on tasapainossa. Liian suuri ja painava ke-
myös lahtien syvemmät tulee olla notkea kärki ◗ Kalasta ◗ Vavassa ja jäykkäkeskiosat. runko.
la tekee yhdistelmästä etupainoisen. Sopiva kelakoko löytyy yleensä luokista 1500-2500. Selvää on, että kelassa tulee olla tasainen ja varmatoiminen jarru.
Siima, peruke ja koukut Pääsiimaksi kannattaa valita korkealaatuinen kuitusiima. Sopiva paksuus on 0,10-0,12 milliä. Pääsiiman jatkeeksi solmitaan noin 0,5-0,8 metrin pituinen fluorocarbon-peruke. Hyvä solmu perukkeen sitomiseksi on paranneltu albright (eng. improved albright knot), joka on kestävä ja pienikokoinen solmu. Käyttämäni fluorocarbon-perukeet ovat paksuudeltaan 0,25-0,35 -millisiä. Peruke estää jigin ja painon sotkeentumisen toisiinsa. Lisäksi fluorocarbon on vedessä lähes näkymätöntä ja se kestää kuitusiimaa paremmin kivien ja sattumahaukien tai -kuhien nirhaukset. Dropshottaukseen on tarjolla lukuisia eri koukkumalleja; offset, standout, spinshot ja
13
JIGAUS joukko muita erikoiskoukkuja. Käytän ahvenen dropshot-kalastuksessa kuitenkin lähes yksinomaan laajakitaisia, eli wide gape -taivutuksella olevia paksulankaisia koukkuja. Pidän siitä, että niissä ei ole mitään ylimääräistä, joka voisi aiheuttaa sotkuja kalastuksen aikana. Lisäksi laajakitaisilla koukuilla saa jigin uimaan erittäin houkuttelevasti. Uskon myös, että yksinkertainen ja pelkistetty laajakitainen koukku on kalan silmään erikoiskoukkuja huomaamattomampi.
Painot ja jigit Yhteistä kaikille dropshot-painoille, on kiilamainen leikari, johon siima kiinnitetään.
Kalastavuuden kannalta on erittäin tärkeää, että koukku pysyy oikeassa asennossa. Käytän koukun kiinnittämiseksi Palomar-solmua. Pelkkä Palomar-solmu ei kuitenkaan riitä pitämään koukkua asennossa, vaan solmu pitää viimeistellä pujottamalla painolle menevä siima koukun lenkistä läpi. Muista kostuttaa solmu ennen sen kiristämistä, jotta solmittava siima pysyy kestävänä.
Kuvassa on Stormin Pro Finesse Minnow koukutettuna kahdella eri tavalla. Ylempänä olevalla kuonokoukutuksella on hyvä aloittaa kalastus. Kun kaloja on saatu useampia, voi jigin kuono hieman kärsiä, eikä jigi tahdo enää pysyä kuonokoukutuksella oikeassa asennossa. Silloin kannattaa koukku pujottaa syvemmälle, jolloin jigin saa taas pysymään oikeassa asennossa. Koukun ja jigin oikea asento kannattaa varmistaa aina ennen heittämistä. Kuvan koukku on Kamasan B983 Wide Gape Specialist.
Ideana on, että kalastuksen aikana voidaan helposti vaihtaa painon etäisyyttä koukusta. Tarjolla olevien dropshot-painojen muoto vaihtelee; on pyöreitä, kirkonkellon muotoisia, sauvamaisia ja montaa muuta mallia. Ensiksi mainituilla on helppo säilyttää hyvä pohjatuntuma,
Markkinoilta löytyy mitä erilaisimpia dropshot-painoja. Itse olen mieltynyt pitkänomaisiin painoihin, koska ne eivät tartu kovin helposti pohjaan.
Dropshottaamalla saa myös isoja ahvenia. Kuvan kala painoi tasan 900 grammaa.
14
◗ Laajakitaisilla koukuilla saa jigin uimaan houkuttelevasti.
josta on apua kun kalastetaan pitkiä aikoja samaa kohtaa. Pitkien sauvamaisten painojen etuna on, että ne liukuvat hyvin pohjassa, eivätkä ne jää kovin helposti pohjaan kiinni. Painon pysyminen perukkeessa kannattaa varmistaa, sitomalla perukesiiman päähän yksinkertainen solmu, joka usein estää kiinnityksestä irronneen paino tippumisen. Solmusta huolimatta painonmenetyksiä kuitenkin tulee, joten kannattaa varata painoja riittävästi mukaan, etteivät ne lopu reissun aikana kesken. Tyypillinen dropshot-jigi on hyvin pehmeä sekä pitkänomaisempi ja virtaviivaisempi, kuin tavalliset jigimallit. Tällaiseen jigiin on helppo saada eloa erilaisilla vavan väristyksillä ja muilla liikkeillä. Dropshotjigillä ei usein ole itsessään mitään uintiliikettä, vaan uinnin tekee vavan varressa oleva kalastaja. Dropshottaus on käsialakalastusta parhaimmillaan. l
◗ Pitkät, sauvamaiset painot eivät jää helposti pohjaan kiinni.
Turvallinen etäisyys on nyt vavan mitta ja toisen pakille ei mennä ainakaan yhtäaikaa.
1:1 UVPINNOITETTU
Räsänen 120 mm / 50 g /BL/G/R-C
1:1
Professor 1, 115 mm / 27 g /BL/FR/S-B
Tiukkoja siimoja ja lähiruokaa! kuusamonuistin.fi
Selaa verkossa tai hae Kuusamon Kalastajan Opas hyvin varustetuista urheilu-, kalastus- ja retkeilyalan liikkeistä tai tavaratalojen vapaa-ajan osastoilta.
15 kuusamo@kuusamonuistin.fi Kuusamon Uistin Oy, Professori Räsäsentie 1–2, 93600 Kuusamo, puh. 08 860 3400
JIGIKALASTUS
◗ TEKSTI JA KUVAT: PETTER NISSÉN
JIGIAHVENTA
Perämeren perukasta Perämeren pohjoisrannikon kalavesillä uiskentelee tällä hetkellä poikkeuksellisen vahvat ahvenkannat. Kesän jigiretkillä voi helposti törmätä suurilukuisiin ahvenparviin. Perämeren jigiahventen keskikoko pyörii keskikesällä parinsadan gramman molemmin puolin.
16
◗ Jigikausi alkaa keväällä ahventen kutuajan lähestyessä.
◗ Perämeren perukasta jäät lähtevät usein toukokuun puolessavälissä.
Heinäkuun iltojen auringonlaskut värjäävät Perämeren taivaanrannan kauniilla väreillä. Ahvenen syönti on usein kiivasta alkuillasta hämärään saakka.
M
enneen talven pilkkikilpailuissakin neljän tunnin voittosaaliit olivat parhaimmillaan kymmeniä kiloja komeita raitapaitoja. Yli sadan kilometrin pituiselta rannikkokaistaleelta Lumijoen Varjakan ja Tornion Röytän välillä löytyy lukuisia huippukohteita kesäiseen ahvenen jigittelyyn. Alueen ominaispiirteisiin kuuluvat varsin matalat vedensyvyydet ja karikkoiset kalavedet. Jokisuiden pienialaisia saaristoja lukuun ottamatta meri on varsin avointa ulappaa lähes rannikosta alkaen.
Keväällä ja syksyllä ahvenet ovat rannassa Jigikausi alkaa keväällä ahventen kutuajan lähestyessä. Kylmävetisen Perämeren erityispiirteisiin kuuluu ahventen kerääntyminen kutuaikana lä-
◗ Toukokuun lopussa voi ahventa tavoitella rannasta kalastamallakin.
JIGAAJALLE
LUVAT JA OHJEET ➤ Suomessa yhdellä vavalla seisovissa vesissä kalastava 18-64-vuotias jigikalastaja tarvitsee kalastusluvaksi kalastonhoitomaksun. Erityiskohteissa, kuten kirjolohikohteissa ja vaelluskalavesistöjen virta- ja koskipaikoissa, tarvitaan lisäksi paikallinen lupa. ➤ Venetrailerin kanssa liikkuva kalastaja löytää pohjoiselta Perämereltä hyväkuntoisia laskuramppeja lähes kymmenen kilometrin välein jokaisen rannikon kylän satamasta. ➤ Kalastusoppaita toimii eniten Oulun seudulla, jossa veneetönkin pääsee pitkin kesää helposti merelle opastetulle kalaretkelle. ➤ Rannasta ahventa kalastavan kannattaa ajoittaa kalaretket alkukesään ja loppusyksyyn. ➤ Miksipä ei kokeiltaisi myös Ruotsin rannikolta. Ruotsissa Perämerellä yhdellä vavalla kalastamiseen ei tarvitse mitään kalastuslupia, eikä maassa ole myöskään pakollista kalastonhoitomaksua Suomen tapaan. Ahventa esiintyy runsaasti naapurimaassakin.
◗ Meriveden lämpötilan noustessa pitää jigikalastajankin siirtyä kauemmaksi rannasta.
helle rannikkoa ja jokisuistoihin kutemaan. Perämeren perukasta jäät lähtevät meren rannikolta usein toukokuun puolivälin kieppeillä. Kalojen parveutuminen nopeimmin lämpiäviin sisälahtien vesiin on voimakasta. Toukokuun lopun ja kesäkuun alun parhaat ottipaikat löytyvät kutualueiden läheisyydestä ja ahventa voi tavoitella rannasta kalastamallakin. Veneellä pääsee tietysti testaamaan laajempia alueita ja kalan saanti on varmempaa. Ahventa löytyy keväällä runsaasti lähes kaikkien mereen laskevien jokien ja purojen edustoilta. Meriveden lämpötilan noustessa ahvenet liikkuvat kohti ulappaa. Keskikesällä jigikalastaja siirtyy kauemmaksi rannasta. Heinä-elokuussa ahvenparvet löytyvät kivikkoisilta selkäkareilta usein aivan matalastakin vedestä pikkukalaparvien perästä. Tällöin onnistunut jigausretki vaatii veneen ja hyvää säätä tuulelle aroilla lähes saarettomilla alueilla liikkumiseen. Ilman sähköisiä apulaitteita, kuten gps-navigaattoria, liikkuva kalastaja löytää helposti veneväylien viereisille ottikarikoille väylien viitoituksen perusteella. Perämerellä ahvenenkalastajan ottipaikan vinkki onkin usein: ”Siitä reimarin vierestä”.
17
JIGIKALASTUS
Ahvenet kertyvät matalille vedenalaisille ja -päällisille karikoille syvemmän veden reuna-alueille heinäkuussa ja ovat jigillä helposti tavoitettavissa. Tuulimyllyt ovat tuttu näky pohjoisen Perämeren rannikon maisemissa.
Toinen keskikesän hyvä kalastuspaikan valinta ovat jokisuistot, joiden virta-alueilla ahvenet viihtyvät myös lämpimän veden aikaan. Esimerkiksi Simojoen suisto on houkutteleva kohde ahvenenkalastajalle. Syksyn tullen ahvenparvet siirtyvät jälleen lähelle rannikkoa ja ovat tavoitettavissa rannasta heitellenkin. Tällöin syyspyynti kerää jigikalastajia syvärantaisiin kohteisiin, kuten satamien laitureille ja aallonmurtajille. Yksi syyspyynnin suosikkikohteista on ollut Kemin kaupungin sisäsatama eli kaupungin keskustan ranta. Jigaajan syyskausi päättyy Perämeren perukassa loka-marraskuun vaihteessa, jota edeltää usein huippusyönnin jakso.
Muutama väri ja jigimalli riittää Jigivalikoimat ovat nykyisin valtavan runsaat. Erilaisia värejä, malleja, kokoja ja käyttötarkoituksia on tarjolla lähes pään sekoittava määrä. Testailin kahdella kuluneella kaudella pusseittain irtotavarana ja paketteina myytäviä erilaisia jigejä: sirppi-, latta- ja haarapyrstöjä kymmenissä eri väreissä ja koossa. Pääpaino kalastustekniikoissa oli perin-
18
Ilman merikorttia tai gps-paikanninta liikkuva löytää ottimatalikot helpoiten veneväylien viittojen viereisiltä kareilta. Siimassa KP Baits Slim Shad 3”.
teinen jigaaminen pohjan tuntumasta veneestä heitellen. Lähtökohtaisesti olin aiemmin suosinut ahvenjigeissä aika suppeaa värivalikoimaa tyyliin moottoriöljy, keltainen, keltapunainen, valkoinen ja luonnonkala. Niissä oli tietysti sopivasti monen värisiä hileitä mausteina. Näillä olin aiemmin onnistunut mielestäni jallittamaan kohtuullisia saaliita. Löytyikö kymmenistä uusista väreistä, väriyhdistelmistä ja malleista jotain vielä parempaa
Hellepäivinä ahvenet säilyvät hyvin kalastuksen ajan veneen reunaan kiinnitetyssä sumpussa, josta voi ottaa huippusyönnilläkin sopivan kohtuullisen määrän ruokakalaa mukaansa.
Tämä reilu puolikiloinen ahven nappasi Relaxin toukkajigiin varmassa heinäkuun ottivärissä hilekeltainen-punainen.
◗ Syksyn tullen ahvenparvet siirtyvät jälleen lähelle rannikkoa.
◗ Keskikesän parhaita värivalintoja ovat kirkkaan keltainen ja kelta-punainen.
ahvenen houkutinta? Pääsääntöisesti ei löytynyt. Vanhat ottivärit olivat usein parempia kuin pussillinen uusia. Sirppipyrstöiset toukkajigit, esimerkiksi Relax Twister 3” 3x3, toimivat edelleen hyvin. Lattapyrstöisistä kalajigeistä herkkäuintiset uritetulla pyrstön varrella varustetut mallit, kuten KP Baits Original Shad tai Mikado Fishunter, antoivat runsaasti saalista. Niissä huonona puolena on tavallista kalaji-
giä heikompi pyrstön kestävyys, mutta kalastavuus menee mielestäni tässä halpojen vieheiden kategoriassa edelle. Perämeren rannikon matalissa ja humusväritteisissä hieman rusehtavissa vesissä keskikesän parhaita värivalintoja olivat hyvällä syönnillä kirkkaan keltainen kalajigi ja kelta-punainen toukkajigi. Huonolla syönnillä säyseämmät luonnonvärit kirivät parhaille pisteille saalistavuudessa. Yksi viime kesän huo-
nosyöntisten jigiretkien ykkösväri oli varsin tarkasti kuoretta (norssia) jäljittelevä väritys kolmen tuuman kalajiginä.
Jigien koot Saalisahventen keskikoon pyöriessä 150-250 grammassa sopivat ottijigien pituudet löytyivät 2,5-3,5 tuuman kokoluokasta. Isommalle ahvenelle, jos sellaisia parven löytää, kannattaa tarjota myös suurempia jigejä. Yli kiloisiakin ahvenia saadaan
harvakseltaan siiman päähän erityisesti alkukesästä kutupaikkojen läheisyydestä. Pyyntisyvyyden puolesta kesäiselle Perämerelle sopivat 7 ja 10 -grammaiset jigipäät. Ahventa löytää lähes poikkeuksetta alle kuuden metrin vedestä. Koukkukoko valitaan jigin kokoon sopivaksi. Yhteenvetona testeistä voisi todeta, että älä sekoa jigikaupassa. Kaikkia malleja ja värejä ei tarvitse omistaa onnistuakseen perusjigauksessa. l
VAVAT
JIGAAJAN VAPA-ARSENAALI Jigikalastukseen suositellaan herkän viehetuntuman saavuttamiseksi 0,10-0,14 millin kuitusiimoja sekä tunnokasta, kärkitoimista, vajaan kahden metrin mittaista vapaa, joka on varustettu kammeltaan takaliikkeettömällä pienehköllä avokelalla. Kuitusiiman päähän sitaistaan tapsiksi metrin verran esimerkiksi 0,30-millistä monofiiliä tai fluorocarbonia, joilla on kuitusiimaa parempi hankauskestävyys. Tästä on ehdottomasti etua kivikkoisilla kareilla jigaillessa ja haukitärppien sattuessa kohdalle. Jigikalastus ei kuitenkaan tarvitse välttämättä erityiskalustoa. Ahventen jigaaminen onnistuu matalahkoissa vesissä kohtuullisen hyvin myös tavallisilla kevyillä avokelaseteillä ja monofiilisiimalla, kunhan vapasetti on tärppituntumaltaan herkkä ja siima noin 0,25-millistä.
◗ Ahvenen löytää lähes poikkeuksetta alle kuuden metrin vedestä.
Väritestauksien parhaimmistoa oli KP Baits Original Shad 2,5 tuumaisena kirkkaan keltaisessa asussa.
◗ Jigikalastukseen suositellaan vajaan kahden metrin mittaista ja pienehköllä avokellalla varustettua vapaa.
19
Dropshottaamiseen tarkoitettuja painoja saa hyvin varustelluista kalastusvälineliikkeistä ja tavarataloista, sekä tietenkin netin kautta tilaamalla. Painoja voi myös valmistaa itse. Näin on tehnyt myös Vaasan lähistöllä asuva Antti Kiuru, joka hurahti dropshottaukseen viime syksynä.
Tee itse omat DROPSHOT-PAINOT Antti ja dropshottaamalla noussut komea ahven. Siiman päässä roikkuu tietenkin itse tehty paino.
VÄLINE
Näin Antti Kiuru kertoo painojen valmistuksesta: ”Teen muotin kahdesta alumiinipalasta. Poraan reiät palojen kul◗ TEKSTI JA KUVAT: miin ja lukitsen palat reiJUHA OJAHARJU kien kautta vastakkain. Seuraavaksi mittaan minkä pituisia reikiä voin porata, jotta reiät eivät aivan mene läpi asti.” Poranterän paksuus ja reiän pituus määräävät syntyvän painon koon. ”Kymmenen millin levyisessä reiässä sentti lisäpituutta tuo noin kymmenen grammaa lisää painoa. Alumiini on sen puolesta hyvä muottimateriaali, että sen poraamiseen ei tarvitse olla erityisen järeitä välineitä”, kertoo Antti. ”Kun olen porannut isot reiät painon runkoja varten, poraan lopuksi pienemmällä terällä läpi. Pienemmät reiät ovat leikareita varten.”
NIKSI
Valamiseen Antti on käyttänyt romukaupasta ostamaansa lyijyä. ”Sitä saa hintaan 1,50 euroa kilolta. Materiaalikustannukset pysyvät siis pieninä. Muottien valmistamiseen käyttämälleni alumiinille tuli hintaa muutamia euroja.”
Työvaiheet valamisessa Dropshot-painojen valaminen on hyvin yksinkertaista. ”Lataan dropshot-leikarit muottiin, käännän muotin ylösalaisin, niin että leikarit ovat alaspäin, jolloin ne jäävät oikeaan asentoon. Sitten vaan kaadan sulan lyijyn muotin sisään. Ennen valamista kannattaa lämmittää muottia, jolloin valu onnistuu paremmin. Jos haluaa kevyemmän painon, voi vaikka sivuleikkureilla lyhentää painoa tarvittavan määrän.” l
Oik. Avaamaton muotti, joka on täynnä vastavalettuja dropshot-painoja. Huomaa pultit, jotka pitävät muotin kasassa.
Itse tehdyt dropshot-painot valmiina seuraavalle kalareissulle.
20