KESTÄVÄN VERKKOKALASTUKSEN PERUSTEET TUOTTAVA PYYNTIKOKO SUUREMMAT SAALISKALAT KALAKANTOJEN VAHVISTUMINEN UHANALAISTEN LAJIEN SÄILYMINEN VERKKOKALASTUKSEN KÄYTÄNNÖN TAIDOT Verkoilla saadaan huomattava osa talouskalojemme saaliista. Verkon osuus lajeittain vapaa-ajankalastussaaliista 1998. (RKTL) SIIKA MUIKKU LAHNA MADE KUHA JÄRVILOHI TAIMEN SÄRKI HAUKI AHVEN %
0
10
20
Verkko on tehokas pyydys Verkko on perinteinen pyydys, jonka suosiota on ylläpitänyt verkolla pyydettävien kalalajien runsaus, lupien kohtuullinen saatavuus ja verkkokalastajaa suosiva kalavesien hoito, kuten mittavat siikaistutukset. Verkkokalastus on vapaa-ajankalastajan suosituinpia kalastustapoja. Sen sijaan ammattikalastus on viime vuosikymmeninä suuntautunut sulkupyydyksiin ja tehokkaaseen, lajikohtaiseen kalastukseen (silakka ja muikku). Verkon suosiota on ylläpitänyt myös sen saalismäärät. Vaikka verkko perusmitoiltaan on pysynyt yli 10 000 vuotta hämmästyttävän samanlaisena, on verkkomateriaalien kehitys ollut viimeisen 50 vuoden aikana nopeaa. Edeltäjiinsä verrattuna nykyverkkojen pyyntiteho on moninkertainen. Verkkokalastuksen tehoa ovat kasvattaneet myös verkkokalastajan paremmat mahdollisuudet liikkua ja kalastaa erilaisilla pyyntipaikoilla ympäri vuoden.Verkkojen hyvä saatavuus ja loma-asutuksen kasvu ovat viime aikoihin saakka lisänneet kalastajien ja verkkojen määrää sekä pyyntimuodon kokonaissaalista.
30
40
50
60
Verkko valikoi saaliskoon, ei saalislajia Verkko pyytää silmillään. Tiheäsilmäisestä verkosta saatu muikku, 35 mm:n verkon pikkusiika tai harvasta verkosta saatu parikiloinen kuha ovat oikein valikoituneita saaliskaloja. Verkkokalastuksen ongelmana on, että verkko ei valikoi saalislajeja. Siksi verkkokalastaja pyytää tahtomattaan myös sellaisia kaloja, joiden kuuluisi vielä kasvaa tai lisääntyä. Vuoksen vesistöalueen järvitaimen ja –lohi-istukkaista 70 % jää saaliiksi jo istutusvuonna, pääasiassa tiheäsilmäisiin verkkoihin. Etelä-Saimaan kuhasaaliista yli 80 % pyydetään verkoilla ennen kuhien sukukypsyyttä. Liian pienen kalan vapauttaminen ei paljon asiaa paranna, sillä verkosta päästetyt kalat selviytyvät harvoin hengissä.
70
80
90
100
Hyvä renki, huono isäntä Verkot korjaavat tehokkaasti talteen kalavesien tuottoa. Ilman verkkopyyntiä suuri osa kalalajeista jäisi hyödyntämättä. Toisaalta tehokkaan pyyntimuodon haitat ovat tuntuvia. Istutuksista ei saada oletettua tuottoa, koska suuri osa istukkaista pyydetään verkoilla keskenkasvuisina, ennen tuottavaa pyyntikokoa. Sama ongelma koskee myös luontaisesti lisääntyviä kalalajeja, joista osa on uhanalaisia. Uhanalaisten kalalajien säätelemätön pyynti saattaa johtaa paikallisen kannan tuhoon. Verkkopyynti voi kohdistua liian tehokkaasti myös suurikokoisiin yksilöihin, jolloin se karsii luontaisesti lisääntyvien kalakantojen parhaat yksilöt ja heikentää lisääntymismahdollisuuksia. Säätelemätön verkkokalastus mitätöi istutukset, on uhka luontaisesti lisääntyville kalakannoille ja alentaa verkkokalastajan saaliin määrää ja arvoa. Harkiten säädelty verkkopyynti sen sijaan luo edellytyksiä kalavarojen monipuoliselle hyödyntämiselle, uhanalaisten kalalajien ja -kantojen suojelulle sekä hyville verkkosaaliille.