www.boomi.fi
VB 4/2020
Teimme yrittäjäksi ryhtymisen helpoksi Aloita heti kevytyrittäjänä
Perusta toiminimi muutamalla klikkauksella
Laskuta helposti ilman omaa yritystä
Perustaminen ja rekisteröinti nyt maksutta*
Valitse tapasi: nordea.fi/ yrittäjäksi
*Nordean myöntämä etu edellyttää, että otat käyttöösi Nordea Kirjanpito Plus -palvelun (toiminimen laskutus ja kirjanpito). Etu on voimassa 31.1.2021 saakka.
Pääkir joitus
Pääkirjoitus Olen viime aikoina pohtinut paljon työelämää – sekä tämän lehden että omien urahaaveiden ja mediassa esiin nousevien työelämäaiheiden innoittamana. Työelämä tuntuu olevan niin lähellä, mutta silti niin kaukana. Työn tekeminen tulee monelle boomarille tutuksi jo opintojen aikana, ja kuuntelenkin aina suurella mielenkiinnolla, kun joku esimerkiksi Boomilaaksossa kertoo työtehtävistään. Ne kuulostavat haastavilta, vastuullisilta ja no – siisteiltä. Nuo ominaisuudet kuitenkin kaikessa inspiroivuudessaankin tuntuvat hieman pelottavilta ja kaukaisilta. Uudet ja tuntemattomat haasteet odottavat meitä niissä työtehtävissä, joihin tulemme hyppäämään. Näissä tilanteissa on kuitenkin suurimmat mahdollisuudet oppia jotain sellaista mitä ei kursseilla opeteta. Hain vähän aikaa sitten trainee-paikkaa ja kerroin haastattelussa motivaationi tulevan halustani päästä tekemään asioita ”käytännössä”. Mielestäni yliopisto-opiskelu antaa hyvät eväät kokonaisuuksien hahmottamiseen. Minulle kurssit ovat opettaneet suuria linjoja, perusteorioita ja näiden kytköksiä ajankohtaisiin asioihin. Ainakin omassa pääaineessani käytännönläheisyys jää puuttumaan, ellei kyseessä ole pienryhmämuotoinen projektityöskentelyä sisältävä kurssi. Ehkä siksi käytännönläheisyyttä lähdetään hakemaan työelämästä jo opiskeluaikana. Ainakin itse olen utelias kurkistamaan kentälle ja hakemaan sitä kautta materiaa sen perustan päälle, joka on opintojen aikana rakentunut. Lähiaikoina on puhuttu paljon siitä, miten työ tulee muuttumaan tulevaisuudessa – ehkä jo pian koronan vauhdittamana. Haluaako meidän ikäluokkamme tehdä töitä viisi päivää viikossa klo 8-16, matkustaa joka päivä työpaikalle ja lomailla muutaman viikon heinäkuussa? Voin sanoa omasta puolestani, että en ole innostunut sopeutumaan näihin annettuihin raameihin ainakaan koko työiäkseni eli parhaimmillaan 50 vuodeksi. Uskon, että työelämä alkaa muuttaa muotoaan ikäluokkamme arvojen suuntaan, vaikka se ei nopeasti tapahtuisikaan. Näen esimerkiksi todennäköisenä sen, että joustavuutta arvostavat nuoret tuovat muutoksen organisaatioiden työaikakäytäntöihin. Tämä numero tarjoaa näkökulmia yllä pohtimiini asioihin esimerkiksi inspiroivien alumnitarinoiden muodossa. Pääset myös lukemaan henkilökohtaisia kokemuksia tästä epätavallisesta kesästä sekä saat apua LinkedIn-mörön selättämiseen. Lehteä lukeville yritysyhteistyökumppaneillemme suosittelen erityisesti lehden ensimmäisiä juttuja – ne perustelevat hyvin sen, mikä meissä boomareissa on ainutlaatuista ja miten monipuolista yhteistyötä kanssamme voi tehdä.
Pinja Lampinen Päätoimittaja
3
SISÄLLYS 11. YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET BOOMIN KANSSA 12. YRPÄN KUULUMISET 16. opiskelijallakin on oikeus lomaan - vai onko? 20. LINKEDIN 22. Miksi nelipäiväinen työviikko ei välttämättä sovi tämän päivän työmaailmaan 26. Alumnien uratarinoita 32. CASe-KILPAILUT - mahdollisuus näyttää kyntesi 34. VIRHEET JA ARMOLLISUUS TYÖELÄMÄSSÄ 36. BOOMILOOKS 38. NESU
4
Boomi ry
@boomiry
VapaaBoomari VapaaBoomari on Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Boomi ry:n julkaisema poliittisesti sitoutumaton ainejärjestölehti.
@boomisnap
PÄÄTOIMITTAJA
@boomiry
Pinja Lampinen paatoimittaja@boomi.fi
ART DIRECTOR
Essi Pullinen viestinta@boomi.fi
TOIMITUS Anniina Terva, Christina Ahola, Emmi Rajala, Nelly Kivinen, Sebastian Yli-Suomu
TAITTO Alisa Hynninen, Kaisa Raittila, Pauliina Sutela, Petra Valkeinen, Selina Kangas-Hynnilä, Sini Välttilä, Veera Pätsi
Suurkiitos kaikille avustajille! PAINOS 35 KPL ILMESTYMISKERTOJA 5 VUODESSA, PAINETTU ERÄSALON KIRJAPAINOSSA. ISSN-L 1799-2257 ISSN 1799-2257-
JULKAISIJA Boomi ry Pinninkatu 57 33100 Tampere puh. 040 834 2316 hallitus@boomi.fi www.boomi.fi
Nuijapalsta
minne matka? Meistä jokainen varmasti miettii ajoittain mitä haluaa tulevaisuudeltaan ja omalta elämältään. Tässä kohtaa kehiin astuu usein myös oma työura ja näkemys omasta optimaalisesta urapolusta. Usein työpaikkaa hakiessa miettii, että miten minun tulee tuoda itseäni esille, jotta minut valittaisiin hakemaani tehtävään. Tässä jutussa haluan kuitenkin keskittyä vastakkaiseen näkökulmaan, eli siihen, että miksi minun pitäisi valita juuri kyseinen työtehtävä ja työnantaja. Työnhaku voi pahimmillaan olla päätöntä hakemusten lähettelyä minne sattuu, mutta parhaimmillaan työpaikan löytää muutamalla hakemuksella tai omien kontaktien avulla. Työnhaussa yritys voi vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen kuvan se itsestään jättää. Ainakin itselleni on syntynyt lukuisia positiivisia ja ei niin positiivisia muistijälkiä lukiessani linkkarista työnhakukokemuksista. Työnhaku on paikoitellen harvinaisen turhauttavaa, joten innolla odotan työnhaussa tapahtuvia muutoksia tulevaisuudessa. Opiskelijana arvostan tietysti opiskelijoiden huomioimista yrityksessä ja joustavuutta puolin jos toisin. Opiskelijan arki on usein kiireistä ja kalenterin täyttäminen voi tuntua tetriksen pelaamiselta tai palapelin kasaamiselta, eikä kaikkien osasten yhteen kokoaminen välttämättä ole helppoa. Omalla työpaikallani olen kuitenkin huomannut, että töiden, opintojen, ainejärjestötoiminnan ja muun vapaa-ajan yhteensovittaminen voi kuin voikin olla yllättävän yksinkertaista, eikä etätyömahdollisuuskaan ole ollut ainakaan haitaksi. Tärkeäksi osaksi työntekoa muodostuvat tietenkin myös itse työtehtävät ja työyhteisö. Kun tekeminen on mielekästä ja työtehtävät monipuolisia, kulkevat päivät jouhevammin. Kun päälle iskee vielä kultaakin kalliimpaa palautetta esimiehiltä ja työkavereilta, on oman osaamisen kehittäminen aina innostavampaa. Kannustavat työkaverit ja esimiehet auttavat myös jaksamaan välillä harmaassakin arjessa ja luomaan niitä parhaita hetkiä ja muistoja. Lopuksi haluan suuresti kiittää Boomin kaikkia nykyisiä ja entisiä yhteistyökumppaneita, jotka opiskelijalähtöisesti tuovat tulevaisuuden työpaikkamme lähemmäs opiskelijoitamme ja auttavat meitä ymmärtämään, mitä tulevaisuus voi mahdollisesti tuoda tullessaan. Monesta yhteistyöyrityksestämme boomarit ovatkin löytäneet oman urapolkunsa, ja löytävät toivottavasti jatkossakin. Vaikka hieman harmittaakin etten voi itse olla ikuisesti unelmieni duunissa Boomissa, niin olen varma, että myös minä löydän oman paikkani jostain yhtä mahtavasta organisaatiosta.
6
Puheenjohtaja, Santeri Seppälä
Kopon huutiset
Kompromisseista ja niiden oikuista Kompromissi tarkoittaa MOT Sanakirjan mukaan ristiriidan ratkaisua molemminpuolisilla myönnytyksillä. Kompromissit ovat erittäin tärkeitä niin työ- kuin siviilielämässä, sillä useimmissa tapauksissa on mahdotonta saada kaikkea, mitä haluaa. Eivät firmatkaan sanele toisilleen sopimuksia tekemättä myönnytyksiä. Muuten ei sopimuksia syntyisi koskaan. Johtopäätös: kompromissit ovat elintärkeitä. Olen kuullut myös sanottavan, että kompromissi on vain huono ratkaisu kaikille. Sanan “huono” voit halutessasi korvata muulla negatiivisella ilmauksella. Totta se on. Kompromisseja tehdessä yleensä häviää itse paljon. Ei ole koskaan kivaa, kun muita miellyttääkseen lähtee hyvältä mökkireissulta jonnekin muualle moikkailemaan tuttuja. Muitakin ärsyttää, että et ollut kunnolla missään. Johtopäätös: kompromissit vähentävät kaikkien onnellisuuden tasoa. Toisaalta mitkään suunnitelmat eivät ikinä mene helposti. Ensin on kolme viikonloppua tyhjää ja neljäntenä pitää olla kolmessa paikassa samaan aikaan. Jotain on aina valittava. Joskus voi oikeasti olla kiva käydä kaikkialla niin ei tarvitse miettiä, mitä menettää. Joskus kaikissa käyminen on väärä valinta. Ensimmäinen paikka oli kivoin, mutta muuallekin oli tullut lupauduttua. Lopulta koko viikonloppu kääntyykin huonoihin fiiliksiin. Lopputulosta ei voi tietää. Ikuinen jahkailu on kuitenkin virhe. Jos päätös on tehty, sen kanssa pitää elää. Johtopäätös: kompromissi on sekä uhka että mahdollisuus. Niin työ- kuin siviilielämässä kompromisseja tehdään. Mutta miksi kukaan tekisi niitä, jos kerran aina tuntee jäävänsä häviölle? Tietysti siksi, että on kiva, kun joku tekee myönnytyksiä sinua kohtaan. Harvoin kukaan tekee myönnytyksiä, jos ei saa jotain vastalahjaksi. Neuvottelu johtaa kompromisseihin ja kompromissit siihen, että lopputulos ei ole niin jyrkkä kuin olisi voinut olla. Yritykset lähtevät mieluummin yhteistyöhön toistensa kanssa, jos yhteistyö on joustavaa. Toki myönnytys tarkoittaa, että itse joutuu luopumaan jostakin. Sama pätee vastapuoleen. Kumpikaan ei saa haluamaansa lopputulosta. Johtopäätös: kompromissit vähentävät voittajan ja häviäjän eroa. Maailma olisi erittäin mustavalkoinen paikka, jos kukaan ei koskaan pyrkisi tekemään myönnytyksiä. Aina joku häviää ja häviää kunnolla. Kaikkea ei voi saada, mutta sentään kompromissien avulla voi saada jotain. Jos vaarana on jäädä täysin nollille tai saada edes jotakin, kannattaa mahdollisuuteen tarttua. Useimmiten lopputulos on positiivinen ja edistää toimintaa myös myöhemmin. Kyse on yksinkertaisesta vaihdannasta. Johtopäätös: kompromissi on parempi kuin ei kompromissia.
Koulutuspoliittinen vastaava, Amanda Nurminen
7 9
Vapauta potentiaalisi. Suomen Ekonomit on ainutlaatuinen yli 50 000 jäsenen vaikuttajayhteisö. Ekonomeilla on koulutuksensa, osaamisensa ja asemansa ansiosta usein mahdollisuus olla mukana muutoksen tekemisen etujoukoissa. Yhteisön voima on enemmän kuin yksittäisten jäsenten summa. Keskity merkityksellisen elämän ja tulevaisuutesi luomiseen. Me autamme.
10 ekonomit.fi
Kyllin hyvää
Kylteri tyĂśelämässä on tuttu näky Hei kylteri! Olet tutkitusti kuumaa kamaa tyĂśmarkkinoilla, sen osoittaa tyĂśmarkkinatutkimuksetkin. Voit siis hyvillä mielin luottaa osaamiseesi ja vetovoimaasi tyĂśnantajan silmissä. Vahvistuksena edelliseen väitteeseeni, esittelen kyltereiden tyĂśllisyystilannetta viime vuoden lukujen valossa. Kuten voit jo arvata, hyvinhän meillä pyyhkii! Suomen Ekonomien vuoden 2019 kesätyĂśkyselystä ilmeni, että peräti 93 % kyselyyn vastanneista 1517 kylteristä kävi kesätĂśissä. Vain 2% vastanneista jäi ilman tyĂśtä aktiivisesta tyĂśnhausta huolimatta. Kylterien kesätyĂśtienestit ovat myĂśs varsin hyvällä tasolla, sillä kyselyn mukaan kesätyĂśpalkan keskiarvo oli 2203 euroa ja mediaanipalkka 2100 euroa. Kylterit tyĂśllistyvät pääasiassa yksityiselle sektorille asiakaspalvelu- ja myyntitehtäviin (29 %), taloushallinnollisiin tehtäviin (16%) ja asiantuntijatehtäviin (12 %). Mielenkiinnolla saamme vielä jäädä odottamaan vuoden 2020 kesätyĂśkyselyn tuloksia. Millä tavoin korona vaikutti kylterien kesätyĂśkuvioihin viime kesänä? Se on varmaa, että vuoden 2020 osalta voimme odottaa ainakin synkempiä tyĂśllisyyslukuja. Onneksi nämä notkahdukset tyĂśllisyydessä johtuivat kuitenkin kyltereistä riippumattomista syistä. Mutta nyt kesätĂśistä viis, sillä kylterithän tyĂśskentelevät ympäri vuoden, myĂśs opintojen ohessa. Ja miksipäs ei, sillä tyĂśskentely opintojen rinnalla tuo tärkeää tyĂśkokemusta, verkostoja ja tietysti kilisevää lompakkoon. Välillä arki voi tuntua melkoiselta tasapainottelulta opintojen, vapaa-ajan ja tyĂśnteon välillä. Ja välillä taas noppia ja tyĂśtunteja tulee tahkottua niin, että Kelan kanssa saa opintotuen tulorajojen vuoksi pysyä tarkkana. TiesitkĂśs, että Suomen Ekonomit ajaa puolestasi opintotuen tulorajojen nostoa? Me haluamme tukea kyltereitä tässäkin asiassa. Lisää rahaa kyltereiden taskuun, se on meidänkin tavoite. đ&#x;˜‰ Kun kaipaat vinkkejä ja sparrausta tyĂśnhaussa, käänny ihmeessä kyllisi ja Suomen Ekonomien puoleen. Täällä me ollaan, sua varten. Saat meidän asiantuntijoilta parhaan avun tyĂśhakemuksen kirjoittamisessa, CV:n hiomisessa ja tyĂśhaastatteluun valmistautumisessa. Ja sitten kun lopulta nappaa ja sulle tarjotaan tĂśitä, tarkistuta tyĂśsopimuksesi lakimiehellämme ennen kuin rustaat nimesi paperiin, niin vältät hankaluudet tulevaisuudessa. Tule nykäisemään hihastani, niin kerron lisää! Hurjasti tsemppiä syksyyn, opiskeluihin ja tyĂśnhakuun!
9
EY tarjoaa uramahdollisuuksia opiskelijoille, vastavalmistuneille ja kokeneille ammattilaisille tilintarkastuksen, konsultoinnin, veropalveluiden, yritysjärjestelyiden ja liikejuridiikan parissa. Meillä saat vastuuta ja pääset käsiksi monipuolisiin tehtäviin kansainvälisessä työympäristössä. Haemme jatkuvasti eri alojen osaajia kasvavaan joukkoomme ja kahden edellisen vuoden aikana olemme työllistäneet 37 boomaria! Lisätietoja EY:n tarjoamista mahdollisuuksista voit tiedustella Campus Ambassadoriltamme, Kaarlo Jämséniltä, kaarlo.jamsen@fi.ey.com. ey.com/fi/careers
EY Careers Finland
eyficareers
© 2020 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved. ED None.
A20002fi
Haluatko olla mukana rakentamassa parempaa työ- ja liike-elämää?
TEKSTI: Annika Aurela
yhteistyömahdollisuudet
Boomin
kanssa
Miksi juuri Boomi olisi sinun yrityksellesi sopiva yhteistyökumppani? Mitä hyötyä voimme teille tarjota? Boomilla on hyvin monipuolinen ja aktiivinen rooli Tampereen opiskelijakentässä ja tämän takia voimmekin tarjota erittäin hyvän mahdollisuuden näkyä tuleville työntekijöille tai potentiaalisille asiakkaille. Poikkitieteelliset tapahtumamme pystyvät tarjoamaan laajan yleisön jopa kansallisella tasolla. Olemme keränneet tälle sivulle erilaisia yhteistyön muotoja, jotta voit katsella, mikä kuulostaisi sopivalta teille. Jos listasta ei teille sopivaa tapaa näytä löytyvän – ei hätää! Boomin yhteistyömahdollisuudet eivät tähän lopu vaan olemme aina valmiita testaamaan uusia avauksia yhdessä kumppaneidemme kanssa.
Tapahtumat
Muut näkyvyysmahdollisuudet
Boomi ry on yksi Tampereen aktiivisimmista ainejärjestöistä, ja järjestämmekin yli sata tapahtumaa vuosittain. Esimerkiksi Suomen suurimmassa opiskelijatapahtumassa Hämeenkadun Approssa on jo useampana vuotena ollut yli 10 000 tapahtumakävijää, joten myös yhteistyöyritysten näkyvyys on tapahtumassa huimaa. Massatapahtumien lisäksi järjestämme myös pienempiä, yksittäisiä tapahtumia, kuten yritysvierailuja – ja kaikkea siltä väliltä.
Tapahtumat eivät kuitenkaan ole läheskään ainoa tapa näkyä. Boomilla on aktiivisessa käytössä useita eri viestintäkanavia, joiden käyttöä voidaan jokaiselle yhteistyökumppanille räätälöidä erikseen. Esimerkiksi Boomin nettisivujen työpaikkapörssin kautta voitte löytää tulevaisuuden tekijät huippuopiskelijoiden joukosta, ja opiskelijahaalareihin mainoksen ostamalla teette opiskelijoistamme liikkuvia mainoksia. Näkyvyyden mahdollisuuksissa vain taivas on rajana!
Hämeenkadun Appro Särkän Märkä Vuosijuhlat Haalaribileet Ruotsin Excu Vappuviikot Smurffiviikot Asiaviikko Boomi Business Expo Yritysvierailut eli excut Sporttiappro Pikkujoulut
Nettisivut Työpaikkapörssi Boomin some VapaaBoomari-lehti Opiskelijahaalarit Jäsenedut Mentorointi
YRPÄN KUULUMISET TEKSTI: Annika Aurela
Mikäs tässä on hommia tehdessä, kun pääsee päivittäin työskentelemään upeiden yritysten ja ihmisten kanssa vielä upeamman ainejärjestön puolesta. Yhteistyö erilaisten yritysten kanssa on pohjana kaikelle toiminnallemme Boomissa. Vuoden aikana olen päässyt järjestömme kulissien taakse näkemään yhteistyökenttämme hienouden ja ylpeänä voinkin hehkuttaa ainejärjestömme ammattimaisuutta ja osaamista.
Muutos suunnitelmiin
S
uoraan sanottuna vuoteni ei ole ollut lähellekään sitä, mitä odotin. Tämä lausahdus voitaisiin varmasti kuulla kaikilta entisiltä yrityssuhdevastaavilta, jos lähdettäisiin kyselemään. Minä osasin odottaa yllätyksiä ja muutoksia ennakkokäsityksiini tulevasta vuodesta. Tavallaan jopa toivoin näitä yllätyksiä. Lopulta sainkin sitten vähän enemmän yllätyksiä kuin olisin kaivannut. Keväällä maaliskuun puolivälin paikkeilla pistettiin loppuvuoden suunnitelmat täysin uusiksi. Olimme kaikki tilanteessa, jossa ei oikein tiedetty, mitä olisi pitänyt tehdä. Ihan joka ikinen joutui sopeutumaan täysin uuteen tilanteeseen ja lähtemään rakentamaan elämää uudella tavalla. Näin tehtiin myös yrityssuhteiden saralla. Kriisin välittömät vaikutukset nähtiin hyvin nopeasti, kun kaikki kevään tapahtumat jouduttiin perumaan. Epävarmaa oli kuitenkin se, miten muuten tämä tulisi yrityssuhdekentällä vaikuttamaan tulevaisuuteen. Nyt kun tätä tekstiä kirjoittelen kesän lähestyessä loppua, olemme olleet tietynlaisessa poikkeustilassa melkein kaksi kertaa niin kauan kuin, mitä ehdin alkuvuodesta normaalisti hommia tekemään. En edes oikein tiedä, mitä tästä faktasta pitäisi ajatella. Kuitenkin tänä aikana olen ehtinyt oppimaan enemmän kuin olisin ikinä voinut odottaa. Yrityssuhteiden hoidossa poikkeustilanne on vielä entisestään lisännyt viestinnän tärkeyttä. Olosuhteet eivät kuitenkaan vaikuttaneet pelkästään meihin, vaan jokainen yritys ja yksittäinen henkilö sai oman osansa tästä. Viimeiset kuukau-
det ovat kuluneet tulevaisuuden suunnittelussa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Tämä on vaatinut vielä entistä parempaa kommunikaatiota, jotta kaikkien rajoitukset ja toiveet tulisi kuultua ja huomioitua. Eihän tämäkään ole lopulta muuta kuin sopeutumiskysymys. Onneksi meillä on monia erittäin upeita kumppaneita, jotka hekin ovat olleet valmiita joustamaan, jotta pystymme jatkamaan arvokasta yhteistyötä molempia hyödyttävällä tavalla myös tulevaisuudessa. Olen ennenkin ajatellut yhteistyösuhteidemme olevan toimivia ja hyviä, mutta kulunut vuosi on osoittanut sen, kuinka paljon me molemmat hyödymme toisistamme ja saamme yhteistyösuhteista irti. On tärkeää pystyä ajattelemaan näinkin negatiivisen tapahtuman positiivisia puolia. Kevät on myös varmasti muuttanut pysyvästi tapaamme ajatella yrityssuhteita. Olemme joutuneet miettimään yhä enemmän laatikon ulkopuolelta yhteistyömuotoja, jotka eivät vaadi yhteistä tapahtumaa livenä. Tulevaisuudessa voimme esimerkiksi järjestää etätapahtumia tai muuten hyödyntää enemmän digitaalisia palveluita toiminnassamme. Livetapahtumia on luonnollisesti tarkoitus järjestää aina kun mahdollista. Niiden lisäksi on kuitenkin lähdetty kehittämään uusia ideoita ja vaihtoehtoja tulevaisuuden varalle. Tämä voi itse asiassa tuoda meille paljon uusia mahdollisuuksia, joita emme olisi osanneet ajatella ennen kuin oli pakko.
13
Loputtomia mahdollisuuksia Olen ilokseni päässyt huomaamaan, että asiatapahtumat ovat suositumpia kuin koskaan ennen. Itse aloittelevana smurffina vuonna 2018 olin monien muiden tavoin kiinnostunut aivan kaikesta, mitä Boomilla oli tarjota. Juoksin tapahtumasta toiseen, jotta minulta ei varmastikaan jäisi mitään hienoa välistä. Tähän kuului luonnollisesti myös siis meidän monet asiatapahtumat. Täytyy myöntää, että aluksi menin asiatapahtumiin siltä pohjalta, että kyllähän kaikkeen on pakko osallistua. Jatkoin kuitenkin niissä käymistä, kun huomasin näistä tapahtumista saatavan hyödyn. Meillä on paljon erinomaisia yhteistyökumppaneita, jotka ovat alansa ammattilaisia - ja heillä on meille paljon annettavaa. Olemme onnekkaita, kun yhteistyökumppanimme haluavat tulla puhumaan tilaisuuksiimme ja opettamaan asioita, joita ei yliopistossa muuten oppisi. Samalla pääsemme myös oikeasti kosketuksiin työelämän kanssa ja saamme ehkä ideoita omalle urallemme. Onneksi yhä useampi on minun kanssani samaa mieltä excujen potentiaalista ja kiinnostusta niitä kohtaan löytyy koko ajan enemmän. Yksi parhaista asioista tässä hommassa onkin se, että pääsen aidosti vaikuttamaan excujen sisältöön ja valitsemaan niihin ajankohtaisia ja hyödyllisiä aiheita. Excujen jälkeen on palkitsevaa saada positiivista palautetta sekä järjestävältä yritykseltä sekä osallistujilta. Siitä saakin aivan uutta motivaatiota seuraavien tapahtumien järjestämiseen. Palautteen saaminen – positiivisen tai negatiivisen – onkin ensiarvoisen tärkeää, jotta voimme jatkuvasti parantaa toimintaamme.
Yrityssuhteiden leikkikenttä Boomin yrityssuhdekenttä on laajempi kokonaisuus kuin voisi kuvitella, ja sen kanssa toimiessa pääsee toteuttamaan toisistaan täysin erilaisia projekteja. Onnekseni pääsen myös vapaasti käyttämään mielikuvitustani ideoinnissa. Tästä erityisesti olen nauttinut vuoden aikana. Vuotta jaksottavat toisistaan eroavat, mutta yhtä lailla mielenkiintoiset ja tärkeät, tapahtumat kuten Boomi Business Expo, Helsingin Excu, Asiaviikko ja kaikki yksittäiset excut ja muut hienot tapahtumat. Kaikki nämä tarjoavat opiskelijoillemme erinomaisen mahdollisuuden päästä verkostoitumaan yritysten kanssa ja rakentamaan omaa tulevaisuuttaan. Boomi yhteistyökumppanina tarjoaa aivan mahdottoman paljon potentiaalia. Yrityssuhdevastaavana on erityisen hienoa päästä katsomaan lähietäisyydeltä sitä, kuinka paljon meidän opiskelijoitamme arvostetaan yritysmaailmassa. Hyvän yhteistyökumppanin Boomista tekee juuri kaikki opiskelijat. Pystymme rakentamaan kullekin yritykselle heidän näköisensä kokonaisuuden ja tarjoamaan heille juuri sellaista yhteistyötä, jota he kokevat tarvitsevansa. On se sitten uusien tuotteiden markkinointia laajalle opiskelijayleisölle tai tulevien työntekijöiden scouttaamista joukostamme, on kaikki mahdollisuudet auki yhteistyö-
14
kumppaneillemme. Laaja tapahtumatarjontamme tarjoaa toinen toistaan hienompia mahdollisuuksia näkyä ja jäädä mieleen. Jokaisessa yhteistyösuhteessamme on pohjalla aina molemminpuolinen hyöty. Ja tästä pidämme kiinni. Tapahtumien osalta meillä löytyy kyllä tarjottavaa. Suurimpiin opiskelijatapahtumiin kuuluvat Särkän Märkä sekä Hämeenkadun Appro antavat mahdollisuuden näkyä tuhansille opiskelijoille ympäri Suomea. Yritysten kiinnostus näitä kahta tapahtumaa kohtaan onkin kasvanut lähivuosina, kun niiden jättimäinen potentiaali opiskelijakentässä on huomattu. Järjestömme omat tapahtumat tarjoavat paraatipaikan näkyä kauppatieteiden opiskelijoille lähietäisyydeltä sekä myös poikkitieteellisesti yhteisissä tapahtumissa. Olemme aina valmiita lähteä testaamaan uusia avauksia mutta pidämme toisaalta kiinni toimivista perinteistä, kuten olemme jo vuosien ajan tehneet Ruotsin Excun kanssa.
Mihin suuntaamme? Vaikka toimintamme onkin jo nyt toimivaa ja onnistunutta, tähtäämme edelleen ylöspäin. Tavoitteena on jatkaa tulevaisuudessakin toimintamme kehittämistä ja samalla pitää kiinni toimivista yhteistyösuhteista. Tämä vuosi on ollut oppimisen paikka kaikille ja olemme saaneet vaikeuksista uutta inspiraatiota tulevaisuutta varten. Opimme, että on tärkeää pystyä sopeutumaan tarvittaessa, ja että asioiden muuttuminen voi olla myös hyvä asia. Tulevaisuudessa voimmekin siis lähteä miettimään perinteiden ulkopuolelta uusia avauksia, jolla voimme nostaa yhteistyömme uudelle tasolle. Nyt voimme henkisesti nollata tilanteen ja jatkaa toimintaamme puhtaalta pöydältä. Tästä on hyvä lähteä rakentamaan tulevaisuutta yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa. Meillä on paljon useita vuosia kestäneitä yhteistyösuhteita mutta myös lähiaikoina sidottuja uusia suhteita. Meillä on myös paljon aktiivisia tekijöitä, joiden ansiosta toimintamme pystyy kehittymään koko ajan. Olemme erittäin kiitollisia jokaisesta yhteistyökumppanista. Ilman heitä emme ikinä olisi saneet tällaista menestystä. Haluankin siis syvästi kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme yhteisestä matkastamme, ja odotan innolla, mitä tulevaisuus tuo tullessaan!
Annika Aurela Yrityssuhdevastaava 2020
15
Opiskelijallakin on oikeus lomaan,
vai onko?
TEKSTI Christina Ahola ’’Kesäaikana sinun tulisi tehdä töitä, etsiä aktiivisesti töitä tai opiskella ja hakea kesäopintotukea.’’ Tämä suora lainaus löytyy Kansaneläkelaitoksen nettisivuilta opiskelijoille suunnatun tuki-informaation yhteydessä. Kelan kanta sopii yhteen yleisen yhteyskunnallisen konsensuksen kanssa, ettei opiskelijoilla ole oikeutta kesälomaan, tai ei ainakaan Kelan tukemana. Viime vuosien aikana mediassa on kuitenkin yhä enemmän keskistytty opiskelijoiden jaksamiseen ja mielenterveysongelmiin. Vuonna 2019 Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) teki kannanoton, jossa kyseenalaistettiin, miksei opiskelijoilla ole oikeutta lepoon ja lomaan. Kannanotto keräsi mielipiteitä sekä puolesta ja vastaan. Erityisen huolestuttavaa oli lukea vahvoja negatiivisia kommentteja kannanottoa kohtaan, joissain kommenteissa miltei kiellettiin opiskelijoiden oikeus tuntea väsymystä tai tarvetta lomaan.
’’Kesäaikana sinun tulisi tehdä töitä, etsiä aktiivisesti töitä tai opiskella ja hakea kesäopintotukea.’’
O
piskelijoiden uupumus ja loppuun palaminen ovat yleisiä ongelmia korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Stressi ja väsymys vaikuttavat väistämättäkin omaan jaksamiseen ja opiskelukykyyn. Ei ihmekään, että oma jaksaminen on koetuksella, jos paiskii ensin hommia koulussa syyskuusta vappuun ja aloittaa kesätyöt ennen kuin tippaleivän murusia on ehtinyt pudistella kauluksilta. Moni opiskelija jatkaa vielä töitä opintojen ohessa osa-aikaisena. Kesälomaan monella ei ole edes mahdollisuutta taloudellisen tilanteen vuoksi pitää. Raha-asioista stressaaminen voi myös syödä mieltä rentouttavasta lomasta ja ollaankin kierteessä, missä edes lomalla ei pääse kunnolla palautumaan.
16
A
ihe tuntuu jotenkin erityisen tärkeältä itselle tänä kesänä, kun ensimmäistä kertaa sitten teinivuosien en vietä kesääni töissä. Vuosi on ollut poikkeuksellinen monella tapaa mutta erityisesti oma maailmani tuntuu olevan raiteeltaan kesätyöttömyyden vuoksi. Ennen kulunutta kesää mietin, että kesälomaa pääsee viettämään todennäköisesti vasta valmistumisen jälkeen ensimmäisen vakituisen työpaikan vuosilomilla. Kandinkirjoittamisen lomassa keväällä töidenhakeminen tuntui raskaalta ja viimeisetkin toivon rippeet murenivat, kun pandemian vuoksi sähköpostiin sateli viestejä keskeytetyistä rekrytointiprosesseista. Aloin katsoa tulevaa kesää uusin silmin ja päätin, että jos yksikään hakemus ei tuota tulosta, voin hyvin pitää kesän lomana. Kandiin oli vielä jäljellä tukikuukausia ja opintolainaakin pystyi kesälle nostamaan. Pikkuhiljaa aloinkin salaa toivomaan, ettei töitä tarjottaisi kesäksi.
V
alehtelematta kesäloma tuntui pirun hyvältä. Ensimmäistä kertaa vuosiin tuntui, että pystyi kesän aikana palautumaan todella aikaisempien vuosien uurastuksesta koulun ja töiden parissa. Lapsuudenkesien kaltainen huolettomuus ja vapaus oli juuri se mitä kaipasin kevään rutistuksen jälkeen. Vaikka itsestä kesäloma tuntuikin hyvältä, yllätyin kuitenkin tunteista, jotka minut valtasi kertoessani kesätyöttömyydestä kavereille ja tutuille. Törmätessä tuttuihin usein kyseltiin kuulumisten yhteydessä myös ’’mitä sä siis teet nyt?’’. Hikikarpalot alkoivat valua ohimoilla ja hermostuneen naurun saattelemana kerroin, etten tee töitä ja olen lomalla. Usein yritin tahtomattakin saada kesästä järkevämmän kuuloista ja kerroin kuitenkin opiskelevani. Tosiasiassa muutaman monivalintatentin tekemisestä ei voi koko kesän opiskeluksi kutsua. En ollut varautunut tuntemaan häpeää, siitä etten ollut tänä kesänä töissä ’’kuten opiskelijan kuului’’. Onnekseni kaverit ja tutut eivät antaneet laisinkaan aihetta punastua kertoessani kesätyöttömyydestä, päinvastoin. Sain kuulla, miten mukavalta kesäni kuulosti ja että loma olisi itse kullekin tarpeen. Muiden ihmisten positiiviset reaktiot työttömään kesääni sai minut itsenikin häpeilemään asiaa vähemmän siitä kertoessani jatkossa uusille ihmisille.
17
K
esän aikana tuli mietittyä opiskelijoihin ja etenkin kyltereiden keskuudessa vallitsevaa painetta työntekoon. Suomen ekonomien tekemän kyselyn mukaan 93% kyltereistä oli jonkinlaisessa työsuhteessa kesällä 2019 ja vain 2% oli hakenut kesätöitä tuloksetta. Luvut näyttävät varmasti erilaiselta tänä vuonna, mutta normaali oloissa työllisyysaste on erittäin korkealla. Välillä tuntuu myös, ettei riitä, että löytyy kesätyö vaan työn pitää vielä olla omalta alalta. Tuntuu kuin kesätyö ei olisi yhtä arvokas, jos se ei heti ensimmäisenä kesänä työllisty siistiin 8-16 toimistotyöhön. Bolassa kesätyökeskusteluita käyneen sekä kuunnelleena usein kuulee toiveita ’’oikeista töistä’’, mitä ne leikkityöt sitten ovat? Kesä vaatemyyjänä tai kahvilan työntekijänä voi olla opettavainen yhtä lailla tärkeiden työelämätaitojen osalta kuin ne niin sanotut oikeat työt. Itselleen ei pidä luoda stressiä tai paineita siitä, ettei työ näyttäydy muiden silmissä niin vaikuttavalta, pitää muistaa olla kiitollinen, että ylipäänsä on töitä! Kun miettii omaa elämää pitkällä aikajanalla, voin melkein vannoa, ettei jälkeenpäin tule muisteltua pahalla niitäkään vuosia, joina ei vielä oman alan töitä tehnytkään.
I
tselle ja läheisille voi tuntua haasteelliselta myöntää uupumus etenkin opiskelijayhteisössä, jossa ehkä jopa hieman ihaillaan ylisuoriutumista. Opiskelijoilta odotetaan uskomattomia voimavaroja jaksaa usein vuosia ilman kunnollista lomaa, monelle tällaiset odotukset voivat tuottaa mielettömiä paineita ja ajaa jopa loppuun palamiseen. SYL:in viimevuotinen kannanotto opiskelijoiden jaksamiseen liittyen ei saanut somessa kovinkaan hyvää vastaanottoa. Monien mielestä kiittämättömät opiskelijat vain toivoivat lisää rahaa veronmaksajien kustannuksella. Itse kesän lomaillen viettäneenä olen kokenut, miten hyvää ajan kanssa palautuminen raskaasta kouluvuodesta on tehnyt. Toivonkin, että myös opiskelijoiden keskuudessa omasta jaksamisesta tai hyvinvoinnista huolehtimisesta tulisi trendi. Jos siis tulevaisuudessa podet huonoa omatuntoa, kun valitset sohvan nurkan ja Netflixin hiljaisen lukusalin sijasta tai jäät kesällä ilman työtä, yritä muistaa, että myös meillä opiskelijoilla on oikeus rentoutua ja levätä vaikka kelan sivuilla ei niin sanottaisikaan.
18
Pinninkadulta Deloittelle
“ Neuvoni teille: opiskelkaa, tehkää omaa juttuanne ja nauttikaa boomarielämästä Tampereella. ”
Kauppatieteiden opinnot Tampereella antaa hyvät valmiudet ja mahdollisuuden uralle asiantuntijapalveluissa. Opintojen ohella oman polkuni olennaisia rakennuspalikoita oli toimiminen aktiivisesti Boomissa ja Tampereen opiskelijayhteisössä. Vastaavaa koulua vastuunkannosta, paineensietokyvystä, tiimityöstä, esiintymisestä ja neuvottelutaidoista ei kaikkialta löydy. Oli työn alla sitten edarivaalien vaalikampanja, vuosijuhlat tai yhdistyksen taloushallinnon uudistukset, pääsin opiskeluvuosieni aikana oikeasti harjoittelemaan, millaista on johtaa ihmisiä ja olla vastuussa asioista, jotka ovat ympäröivälle yhteisölle tärkeitä. Koin onnistumisia ja epäonnistumisia, jotka auttoivat minua kehittymään siinä, millainen ihminen ja asiantuntija työelämässä olen. Olen kiitollinen, että sain hankkia nämä opit ja elinikäisen ystäväpiirin Boomissa. Toisaalta, tämä ei ole ainoa tie vastaavan pääoman kerryttämiseen Tampereella. Opintoihin täysillä panostaminen tai vaikkapa start-up toiminta opintojen ohella kehittävät samoja valmiuksia. Kannustan jokaista löytämään opiskeluaikana oman juttunsa, joka tuo opintojen oheen niin ilon hetkiä kuin arvokkaita oppeja, joita hyödyntää myöhemmin myös työelämässä. Erityisen hyvin opiskeluajan järjestötoimintaa ja nykyistä työtäni Deloittella yhdistää toiminnan projektimuotoisuus. Tavoite, tiimi, rajalliset resurssit ja toistuvat syklit ovat yhtä lailla vahvasti läsnä nykyisessä roolissani tilintarkastajana kuin aikanaan opiskelijaelämässäkin. Vaikka työelämässä luonnollisesti työnteon rakenteet ovat hiotummat, kokemuksen kerryttäminen tiimityöskentelystä sekä
monimutkaisten kokonaisuuksien suunnittelusta, toteuttamisesta ja loppuarvioinnista on hyvin arvokasta. Substanssiosaaminen on työelämässä lähes kaiken toiminnan pohja ja perusta, mutta ilman projektinhallintaosaamista, mukautumiskykyä ja vahvoja ryhmätyöskentelytaitoja olisi melko paljon vaikeampi menestyä. Esimerkiksi Smurffiviikkojen tai Ulkomaan Excun suunnittelu ja toteutus ovat oikeasti vaativia tehtäviä, joissa tulee laittaa kymmenet liikkuvat palaset paikalleen, jotta asiat toimivat. Deloittella asiantuntijana toimiessa pääsee syventämään omaa ydinosaamistaan ja kehittämään laajasti erilaisia työelämätaitoja. Avoimessa työyhteisössämme on matala hierarkia ja käytössämme erinomaiset välineet laadukkaan työn toteuttamiseksi. Oli intohimosi sitten yrityskaupoissa, verotuksessa, riskienhallinnassa, tietojärjestelmissä tai henkilöstöjohtamisessa, Deloitte tarjoaa mahdollisuuden käynnistää ura mielenkiintoisten tehtävien ja ensiluokkaisen coachauksen parissa. Neuvoni teille: opiskelkaa, tehkää omaa juttuanne ja nauttikaa boomari-elämästä Tampereella. Toivottavasti nähdään joskus Deloittella! Terveisin, Janne Vikman Tilintarkastuksen asiantuntija, Deloitte Puheenjohtaja 2016, Boomi Talousvastaava 2015, Boomi Edaattori 2015-2018, Tamy Vuosijuhlavastaava, Royal Staff, taloustiimi, tutor
19 © 2020 Deloitte Oy, Group of Companies.
Linked
turha ruutuajan lisääjä vai mahdollisuus? TEKSTI Sebastian Yli-Suomu
M
onelle meistä kauppatieteiden opiskelijoista on painotettu LinkedInin tarpeellisuutta työelämän somena. Mielipiteitä kyseisestä sosiaalisesta mediasta löytyy kuitenkin puolesta ja vastaan. Mikä LinkedIn on ja miksi sen merkitystä kauppatieteiden opiskelijalle korostetaan niin paljon? Kaksi lainausta Suomen Ekonomien “LinkedIn tehokäyttöön” -ohjeesta tiivistävät hyvin vastauksen tähän kysymykseen:
”LinkedIn on CV, käyntikortti ja kontaktit samassa paketissa. Se on ammatillisen verkostoitumisen ja työnhaun tärkein Some-kanava, jonka käyttäjämäärät ovat Suomessakin voimakkaassa kasvussa.” Mia Niskanen, Research Manager, MPS Executive Search ”LinkedIn on todella monipuolinen väline työnhakijalle. Monet työnantajat ja erityisesti suorahaku- ja rekrytointikonsultit etsivät päivittäin LinkedInistä sopivia ehdokkaita mielenkiintoisiin tehtäviin.” Arja Parpala, uravalmentaja, Suomen Ekonomit
Töiden hakemisen tukeminen voi olla monelle suurin käytännön hyöty, mitä LinkedInistä saa. Suorarekrytoinnin lisäksi LinkedIn voi olla avuksi tilanteissa, joissa haet itse esimerkiksi kesätyöpaikkaa. Usein hakulomakkeissa pyydetään tietojen täyttämisen, CV:n sekä hakukirjeen lisäksi ilmoittamaan LinkedIn-profiilisi verkkosivu. Kannattaakin siis panostaa sivun ulkonäköön, jos sitä meinaat käyntikorttinasi käyttää. LinkedInin yhteydessä puhutaan usein myös verkostoitumisesta. Sana itsessään saattaa ärsyttää monia sen esiintyessä jatkuvasti eri yhteyksissä, sillä arkipäivässä voi tulla eteen verkostoitumistilaisuuksia tai -iltoja oikeastaan useammin kuin niitä omasta mielestään tarvitsisi. LinkedIn-verkostoituminen on kuitenkin hieman erityyppistä kuin perinteinen verkostoituminen.
20
Miksi verkostoituisin?
L
inkedInin perusajatus on verrattavissa Facebookiin. Laitat kontaktipyynnön jollekin toiselle henkilölle ja hän joko hyväksyy tai hylkää pyynnön. Pyynnön yhteyteen voit kirjoittaa, mistä syystä henkilölle pyynnön laitoit, etsitkö mentoria vai oletteko kenties tavanneet jossain tapahtumassa. Jokainen uusi henkilö verkostossasi tuo sinun päivityksillesi lisää näkyvyyttä ja toisaalta näet entistä useampien ihmisten päivityksiä ja esimerkiksi rekry-ilmoituksia, jotka saattavat olla vain LinkedInissä. LinkedIniin kuuluu se, että myös täysin tuntemattomat saattavat laittaa sinulle kontaktipyyntöjä. Kovin yksityisiä tietoja koulutushistoriaasi lukuun ottamatta he eivät saa tietää, joskin on ihan ok myös olla heitä hyväksymättä. Kannattaa kuitenkin pohtia tarkkaan ennen kenenkään hyväksymistä tai hylkäämistä, kaikki voivat avata uusia mahdollisuuksia, mutta todennäköisesti kukaan verkostosi henkilö ei tule mahdollisuuksia sinulta poistamaan. Joka tapauksessa on fakta, että mitä enemmän verkostoidut, sitä todennäköisemmin verkostossasi tai verkostosi verkostoissa on henkilöitä, joista voi tulevaisuudessa olla sinulle hyötyä urasi kannalta.
Mitä laitan profiiliini?
P
rofiilisi on se edellä mainittu käyntikorttisi. Profiilissa näkyviä tietoja ovat Facebookin tapaan kansi- ja profiilikuva sekä mahdollisesti joku “headline”, joka voi olla kuvaava kommentti sinusta tai esimerkiksi (kuten useimmilla) sen hetkinen työpaikkasi/opiskelupaikkasi. Sen lisäksi sivulle on mahdollista kirjoittaa myös kuvaus itsestäsi, joka voi olla esimerkiksi huippuunsa hiottu hissipuhe tai muuta tietoa sinusta. Näiden lisäksi sivultasi löytyvät myös koulutus- ja työhistoriasi sekä taidot ja tiedot mahdollisista käydyistä kursseista. Taitojen lisääminen mahdollistaa sen, että muut käyttäjät voivat endorsata eli antaa vahvistuksen sille, että taidon myös oikeasti osaat. Tämä antaa mahdolliselle profiiliasi seuraavalle lisäreferenssiä siitä, että oikeasti osaat asian, jonka olet profiilisi lisännyt. Taidot voivat olla esimerkiksi kieliä, asiakaspalvelua, johtamista tai tiimityöskentelyä. Kaiken voi käytännössä muuttaa taidoksi halutessaan, mutta kuten kaikessa muussakin, kohtuus kannattaa säilyttää. Profiili on kuin toinen CV, joten se kannattaa pitää selkeänä ja yksinkertaisena.
Onko LinkedIn muuta kuin verkostoitumisväline?
L
inkedIn on kovin paljon muutakin kuin vain väline verkostoitumiselle ja virtuaalinen käyntikortti. Sen avulla voi myös seurata haluamiaan yrityksiä tai henkilöitä. Voit asettaa päälle hakuvahdin, joka kertoo, kun tietty yritys avaa rekryjä tai kun tietyltä alueelta aukeaa harjoittelu- tai osa-aikaisia paikkoja. LinkedInin kautta voi myös kontaktoida esimerkiksi kandiin tai graduun kiinnostavia haastateltavia joko suoraan tai päivitysten kautta. Suoriin viesteihin ei aina kannata odottaa vastausta vesi kielellä, mutta joskus saattaa tärpätä. Hyödyt LinkedInin käytöstä ovat kauppatieteellisellä alalla kiistattomat ja alituiseen kasvavat. Niitä kaikkia on kuitenkin mahdotonta listata tähän, joten suosittelen jokaista profiilin luomisesta tai sen parantamisesta kiinnostunutta käymään Suomen Ekonomien Työelämän tietopankki osiossa lukemassa kohdan “LinkedIn tehokäyttöön”, jossa ammattilaiset kertovat, miten kyseistä mediaa oikeasti kannattaa käyttää.
Lopuksi
V
erkostoitumista ei tässä kohtaa kannata pelätä tai sanana vihata, mutta jos sinusta tuntuu kuitenkin siltä, ettei LinkedIn ole sinulle, älä käytä liikaa energiaasi profiilistasi stressaamiseen. Myös perinteisemmillä tavoilla rekrytoidaan edelleen, eikä “linkkaria” ole mikään pakko tehdä tai aktiivisesti päivittää. Se on kuitenkin todennäköisesti ennemmin hyödyksi kuin haitaksi, joten kannattaa antaa sille mahdollisuus.
21
TEKSTI Anniina Terva
Miksi nelipäiväinen viikko ei välttämättä sovi tämän päivän työmaailmaan
K
ukapa ei joskus raskaan työpäivän jälkeen tuntisi itseään väsyneeksi ja kaikkensa antaneeksi. Jos työasiat pyörivät jatkuvasti mielessä, eikä työltä saa lainkaan rauhaa, saattaa olla aika huolestua. Jos töitä tehtäisiin vain neljänä päivänä viikossa, vapaa-ajalle varmasti olisi enemmän aikaa, mutta miten kävisi muulle yhteiskunnalle ja kansantaloudelle?
22
K
olmen päivän viikonloppu joka viikko – kuulostaa melkein liian hyvältä ollakseen totta. Ja sitähän se tavallaan onkin, jos on uskominen ekonomisteja. Taloustieteilijöiden mukaan normaalin viiden päivän työviikon muuttuminen nelipäiväiseksi seuraavien 25 vuoden aikana ei ole mahdollista ilman, että sillä olisi merkittäviä vaikutuksia kansantalouteen. Työajan lyhentämisestä keskusteltaessa luonnollisesti nousee huoli siitä, voisiko lyhennetty työviikko heikentää Suomen kilpailukykyä markkinoilla. Suomessa keskimääräinen työaika on 37 tuntia viikossa, eli seitsemän ja puoli tuntia päivässä, mikä on eurooppalaisen keskitason alapuolella. Yhteiskunta tuskin pyörisi ainakaan heti yhtä mallikkaasti, jos yhtäkkiä kaikki työntekijät hyppäisivät perinteisen viiden päivän työviikosta nelipäiväiseen. On varmasti olemassa työntekijöitä, jotka saisivat saman verran tuotosta aikaan, jos viettäisivät vaikkapa kahdeksan tuntia vähemmän viikostaan työpaikoillaan. Aihe työajan lyhentämisestä on herättänyt suurta keskustelua, ja lieneekin perusteltua pohtia, miksi ja miten nelipäiväisestä työviikosta saatettaisiin hyötyä, jos ja kun se sopisi aikamme taloudellisiin näkökulmiin paremmin.
Hyvinvointi ja sen tärkeys työn kannalta Jos jokaiselle tarjottaisiin enemmän mahdollisuuksia tehdä työtä omien mahdollisuuksiensa mukaan, ilman että työntekijät pakotettaisiin aina tekemään työtä tietyn kaavan tai tietyn kellonajan mukaan, suhtautuminen tehtyyn työhön ja sen kuormittavuuteen saattaisi muuttua. Työntekijän kannalta optimaalisinta olisi varmaankin työskennellä juuri siihen aikaan päivästä kuin hänelle itselle parhaiten sopii. Täten paras mahdollinen työaika ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta varmaankin olisi mahdollisimman joustava. On tutkittu, että kun työaika lyhenee, sairauspoissaolojen määrä vähenee, mistä luonnollisesti on hyötyä sekä hyvinvoinnille että taloudelle. On kuitenkin vaikeaa arvioida, voisivatko sairauspoissaolojen vähentymiset lopulta täysin tai edes jollakin tasolla kompensoida työajan lyhentämisestä aiheutuvia kustannuksia. Tietyillä aloilla, kuten esimerkiksi julkisen puolen sosiaali- ja terveysalalla, työntekijät ovat keskimääräistä enemmän sairauslomalla vuositasolla. Jos työaika lyhenisi esimerkiksi nimenomaan sosiaali- ja terveysalalla, jolla on jo paikoittain tällä hetkellä työvoimapulaa osaavista työntekijöistä, vähentäisikö yksi vapaapäivä viikossa sairauslomien tarvetta niin paljon, ettei työvoimapula paisuisi vieläkin suuremmaksi? Todellisuus voisi hyvinkin olla se, että alalla tunnettu jatkuva kiire vain lisääntyisi, ja että asiakkaiden ja potilaiden hoitotaso saattaisi huonontua jopa merkittävästi nykyisestä. Jos osaavaa työvoimaa ei ole, jonkunhan on työt kuitenkin hoidettava, vaikkapa sitten 30 tunnissa perinteisen vajaan 40 tunnin sijaan. Työhyvinvointiin luonnollisesti vaikuttaa myös moni muukin asia kuin vain työajan pituus, kuten työyhteisön johtaminen, työilmapiiri ja työkuvan ja -tavoitteiden selkeys. Työ voi uuvuttaa lyhyelläkin aikavälillä, jos työolot eivät ole otollisia hyvälle työnteolle. Työajan lyhentämisellä tosin todennäköisesti olisi varsin positiivisia vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin, sillä työstä palautumiseen jäisi nykyistä enemmän aikaa. Työn tuottavuus luonnollisesti nousee, kun ihminen voi hyvin ja tuntee itsensä tärkeäksi ja arvostetuksi. Lepo lisää tehokkuutta. Jos työ ei ole itselle täyttä herkkua, kukapa ei haaveilisi keskellä työviikkoa viikonlopusta ja vapaa-ajasta. Jos työaikaa lyhennettäisiin nykyisestä, työn tuottavuus voisi kasvaa, sillä työntekijät saattaisivat olla virkeämpiä, kun työstä palautumiseen voitaisiin varata enemmän aikaa. Lisäksi kun työnantajalla olisi enemmän mahdollisuuksia antaa vähemmän työtunteja viikossa, eri elämäntilanteissa olevia voitaisiin mahdollisesti työllistää paremmin, kun ihmisten omat tarpeet voitaisiin huomioida. Niin sanottu tylsäkin työ voisi alkaa vaikuttaa viehättävältä. Jos työaikaa taas pidennettäisiin 12 tuntiin, työteho alkaisi laskea. Jos työtä tehtäisiin vähemmän, vapaa-ajalle, perheelle ja muille elämässä merkityksille asioille jäisi enemmän aikaa, mikä saattaisi parantaa useiden ihmisten elämänlaatua jopa merkittävästi, mikä taas voisi pitkällä tähtäimellä lisätä työn tuottavuutta.
23
Työajan merkitys yhteiskunnan kannalta 1930-luvulla J.M. Keynes ennusti, että työn tuottavuus kasvaisi tulevaisuudessa niin paljon, että työaikaa voitaisiin vähentää merkittävästi. Jos vapaa-aikaa olisi enemmän, hyvinvointi lisääntyisi. Tämä toteutui 1900-luvulla, mutta nyttemmin 2000-luvulle tultaessa kehitys on lähestulkoon pysähtynyt. Väestön ikääntymistä voidaan pitää merkittävänä uhkana tulevaisuuden työaikakehitykselle, sillä kun ikääntynyt väestö poistuu työmarkkinoilta, entistä pienempien ikäluokkien täytyy pitää yllä entistä suurempaa huoltosuhdetta. Taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti uusien ja parempien ratkaisujen keksiminen ikääntymistilanteeseen ei kuitenkaan ole välttämättä kovin helppoa, sillä vaikka työelämän eri käytännöt yleensä pikkuhiljaa muuttuvat muun yhteiskunnallisen muutoksen myötä, koko yhteiskuntaa koskevat rakenteelliset muutokset tulevat yleensä näkyvästi esille vasta pitkän ajan kuluttua. Todellisuus huonosti toteutetussa työaikauudistuksessa voi kääntyä siihen, että työntekijät uupuvat työhönsä entistä enemmän, jos työt täytyisi hoitaa entistä pienemmällä työajalla. Jos palkkataso ei pysyisi samana sekä neli- että viisipäiväisessä työviikossa, ihmisten elintaso tuskin pysyisi ennallaan. Harva työntekijä haluaa saada nykyistä pienempää palkkaa, sillä pienikin palkanalennus voi tuntua suurelta esimerkiksi pienituloisten lapsiperheiden kukkaroissa. Laajamittaisilla koko väestöä koskevilla palkanalennuksilla voisi sitä paitsi olla merkittäviä vaikutuksia niin ihmisten kulutukseen kuin verotukseenkin ja täten tietysti myös koko kansantalouteen.
Työ muuttuu muun yhteiskunnan mukana Työaika on viimeisen sadan vuoden aikana vähentynyt merkittävästi läntisessä Euroopassa – vielä 1900-luvun alussa suuri osa työntekijöistä teki jopa kahdentoista tunnin mittaisia päiviä kuutena päivänä viikossa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen työaikaa lyhennettiin lakisääteisesti kahdeksan tunnin mittaiseksi per päivä, ja viikoittaiseksi enimmäistuntimääräksi määrättiin esimerkiksi Suomessa 47 tuntia. Ranskassa työviikko lyhennettiin 35 tuntiin vuonna 2000, ja Ranska on ainoa Euroopan valtio, jossa työajan lyhentämisestä on tehty merkittävää sääntelyä. Voidaan ajatella, että jos yleinen työaika lyhenee, työnantajille nousee tarve palkata uusia työntekijöitä, mikä taas nostaa työllisyysastetta. Tämä tietysti saattaisi toimia joillakin aloilla, mutta on vaikea kuvitella, että työajan lyhentämisen vaikutukset kokonaistyöllisyyteen olisivat loppupeleissä kovin merkittäviä. Sitä paitsi vaikka asiasta tehtäisiin sääntelyä, osa työvoimasta ei välttämättä edes voisi tai haluaisi tehdä uutta säännönmukaista lyhennettyä työviikkoa. Esimerkiksi Ranskassakin harva työntekijä todellisuudessa tekee vain 35 tunnin työviikkoja vajaan 40 tunnin viikkojen sijaan. Teknologian kehityksen myötä työ muuttaa muotoaan ja sen tuottavuus paranee. Tärkeää onkin varmistaa, että tuottavuuden kehityksestä hyötyy koko yhteiskunta. Tavoitteena muutoksessa onkin pitää tuottavuus kasvussa ja parantaa ihmisten hyvinvointia. Vaikka jotkin kokeilut ovat osoittaneet, että lyhennetty työaika lisäisi tuottavuutta, tuskin on realistista odottaa, että neljän päivän työviikosta tulisi todellisuutta läheskään kaikilla aloilla vielä lähivuosikymmeninä. Aikoinaan viiden päivän työviikosta ajateltiin pitkälti samoin kuin nyt neljän päivän työviikosta. Uskottiin, ettei aiempaa pienempi palkka riittäisi elämiseen, tai että tehty työmäärä ei riittäisi kilpailukyvyn ylläpitämiseen. Tänä päivänä harva voisi edes kuvitella tekevänsä työtä ilman oikeutta lakisääteiseen kahden päivän vapaaseen viikossa, joten on mahdollista, että suhtautuminen neljän päivän työviikkoon voi muuttua merkittävästi tulevaisuudessa. Neljän päivän työviikko saattaa olla useimmilla aloilla utopiaa vielä vuosikymmeniä, mutta ehkä se jonain päivänä saattaa olla todellisuutta.
24
25
Alumnien uratarinoita TEKSTI: Emmi Rajala ja Nelly Kivinen KUVAT: Riitta Supperi, Taru Salo ja Niko Karhapää
A
lumnien uratarinat ovat itselleni aina sellaisia, jotka innostavat ja luovat positiivista kuvaa työelämästä. Liian usein huomaan ajattelevani työelämää pelottavana ja paineita täynnä olevana epämääräisenä tulevaisuutena. Kun luen mihin työelämä on kuljettanut henkilöitä, jotka ovat aiemmin opiskelleet tässä samaisessa opinahjossa, koen usein pienen helpotuksen tunteen. Työelämä voi oikeastikin olla kiinnostavaa ja elämä jatkuu opintojen jälkeenkin. Tähän lehteen saimme haastateltaviksemme kaksi oman alansa asiantuntijaa ja kuulimme heidän poluistaan opiskeluajoista nykyisiin työtehtäviin. Toivottavasti tämä juttu herättää myös sinussa innostusta ja kiinnostusta tulevaa työelämää kohtaan.
26
Taru Salo Henkilöstöjohtaja, Destia Oy Työtehtävä perinteisen teollisuusyhtiön henkilöstöjohtajana kuulostaa samaan aikaan kiinnostavalta ja haastavalta. Pääsin haastattelemaan henkilöä suoraan henkilöstöjohtamisen ytimestä, suuren yhtiön palveluksesta. Taru Salo on Tampereen yliopiston alumni ja toimii nykyisin Destia Oy:n henkilöstöjohtajana.
Mikä on tämänhetkinen työnimikkeesi ja mitä työtehtäviisi kuuluu Taru Salo? ”Olen Destialla henkilöstöjohtajana. Tällä hetkellä tuen henkilöstöämme koronan aiheuttamaan epävarmuuteen sopeutumisessa ja keskityn vahvasti yrityskulttuurin kehittämiseen. Destiassa rakennamme menestystä ihmisten ja kulttuurin varaan.” Salo kiinnostui nykyisestä tehtävästään erityisesti sen tärkeyden vuoksi. Henkilöstöjohtamisen osa-alueella onnistuminen on hänen mukaansa Destian toimialalla yksi tärkeimmistä edellytyksistä liiketoimintatavoitteisiin pääsemiseksi. Yhtiö on tekemässä uudistumista, jossa keskeisessä asemassa on henkilöstö, ja sen hyödyntäminen ja huomioiminen voimavarana. Osaamista ja Destiaa työpaikkana tulee tulevaisuudessa kehittää. Aiemmat työkokemukset ovat myös Salon kohdalla vaikuttaneet hänen päätymiseensä nykyisiin tehtäviinsä sekä etenemiseen työelämässä. Salon kohdalla työelämää on takana kaksikymmentä vuotta, joista ensimmäiset kymmenen hän vietti asiakaspalvelu-, myynti- ja henkilöstöhallintotehtävissä vähittäiskaupan alalla. Toiset kymmenen vuotta Salo on toiminut henkilöstöjohtamisen tehtävissä perinteisissä teollisuusyhtiöissä, joihin myös Destia Oy voidaan laskea kuuluvaksi. Hän kuvaa itseään sekä kehittäjäksi että uudistajaksi: ” Kaikissa yhtiöissä on ollut käynnissä uudistuminen, joka on edellyttänyt muutosta sekä yrityskulttuurissa että henkilöstön osaamisessa. Laitan työssäni ihmiset keskiöön liiketoiminnan tavoitteita unohtamatta.” Työssään ja työyhteisössään Salo arvostaa mahdollisuutta tehdä työtä, joka on merkityksellistä. Mahdollisuus auttaa työllään sekä henkilöstöä että koko yhtiötä menestymään on arvokasta Salolle. ”Saan energiaa meidän osaavista ihmisistä, upeista projekteista, joita toteutamme ja siitä, että huolehdimme osaltamme toimivan yhteiskunnan kannalta kriittisestä infraomaisuudesta.” Haastavimmaksi nykyisessä työssään Salo mainitsee kasvun ja uudistuksen tekemisen. Ne eivät koskaan etene suoraviivaisesti, eivätkä täysin etukäteen laaditun suunnitelman mukaisesti. Muutosta tehdessä on oltava aina ajan tasalla sekä valmiina sopeutumaan ja hyödyntämään avautuvat mahdollisuudet. Tällä hetkellä Salo kokee haastavaksi myös itselleen tärkeän läsnäolon, jota vaikeuttavat etätyöt ja kiire.
27
Salo opiskeli yrityksen hallintoa Tampereen yliopistossa vuosina 2002-2006. Hän sanoo käyttäneensä opiskeluaikansa viisaasti, vaikkakin harmittelee edelleen sitä, ettei lähtenyt vaihtoon ulkomaille. Töitä Salo teki koko opiskelujensa ajan koulun ohessa: ”Se sopi hyvin itselleni. sillä työ toi hyvää vastapainoa opinnoille ja mahdollisti opitun reflektoinnin yritysmaailmassa.” Salo kokee hyötyneensä opinnoistaan todella paljon työelämää ajatellen. ”Rakkaimmat opiskelumuistot liittyvät Kari Lohiveden vetämiin strategisen johtamisen syventäviin opintoihin. Näillä kursseilla kasvatetut siivet ovat kantaneet strategiatyössä eri yhtiöissä.” Jos Salo olisi tehnyt opiskeluaikoinaan jotain toisin, olisi hän opiskellut psykologiaa pidemmälle. Vaikka henkilöstöjohtamisen tuleekin olla liiketoimintalähtöistä, toimivat henkilöstöammattilaiset yhtiöissä myös inhimillisyyden puolestapuhujina. Salo toivoo tulevaisuuden työuraltaan mahdollisuuksia sellaisen työelämän kehittämiseen, joka luo onnellisuutta. ” Haaveilen siitä, että urallani saan auttaa potentiaaleja löytämään omaa arvomaailmaansa ja unelmiaan vastaavia työtehtäviä. Makrotasolla haluan olla kehittämässä työmarkkinoita niin, että työ on Suomessa kannattavaa ja osaaminen kilpailukykyistä.” Nykyisille boomareille Salon terveiset kuuluvat: ” Hyville ihmisille tapahtuu hyviä asioita. Luota itseesi ja omaan intuitioon. Elämä kantaa.”
Niko Karhapää Strategy and Operations Lead, MobilePay Finland Oy
Millaista on työskennellä lähes kaikkien tunteman sovellusyrityksen strategisissa tehtävissä? VapaaBoomarin toimitus otti selvää asiasta haastattelemalla Boomin alumnia Niko Karhapäätä, joka työskentelee Strategy and Operations Lead-tehtävässä MobilePay Finlandilla. MobilePay on erityisesti ilman käteistä tapahtuviin mobiilimaksuratkaisuihin erikoistunut yhtiö, jonka sovellus MobilePay löytyy myös sinun älypuhelimestasi. Alunperin Danske Bankin Tanskassa kehittämää sovellusta käyttää Suomessakin jo 1,5 miljoonaa ihmistä. Niko Karhapää on työskennellyt vuodesta 2018 MobilePay Finlandin strategisen ja operatiivisen toiminnan kehityksen parissa. Karhapää jakaa työtehtävänsä kahteen pääosaan: johtoryhmän päätöksenteon tukeminen MobilePayn Suomen maastrategian laatimisessa ja yhtiön organisaation sekä liiketoiminnan operatiivisen toiminnan kehittäminen. Työtehtävät vaihtelevat päivittäin, ja työpöydältä voikin löytyä tehtäviä niin hallintoon, talouteen kuin riskienhallintaankin liittyen. MobilePay Finland on henkilöstömäärältään suhteellisen pieni firma, joten toimenkuvat ovat joustavia ja kaikki työntekijät pääsevät tekemään monenlaisia tehtäviä. Karhapää aloitti kauppatieteiden opinnot Tampereen yliopistossa vuonna 2012 ja valmistui vuonna 2017 kauppatieteiden maisteriksi vakuutuksen ja riskienhallinnan opintosuunnasta. Sivuaineina Karhapää opiskeli yritysjuridiikka ja rahoitusta. Rahoituksen opintoihin hän keskittyi myös opiskelijavaihdossa Mannheimin yliopistossa Saksassa. Valmistumisen jälkeen Karhapää on täydentänyt osaamistaan opiskelemalla avoimia ohjelmoinnin kursseja Helsingin yliopistossa. Työelämässä hän kiinnostui yhä enemmän juridiikasta, ja päätti siksi hakea opiskelemaan oikeustiedettä. Opinnot Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa alkavat tänä syksynä.
28
“Tehkää yliopistossa niitä asioita, jotka kiinnostavat, niin teidän on mahdollista päästä tekemään sellaisia myös työelämässä.”
Työ MobilePaylla aukesi Karhapäälle aiemman työn kautta. Ennen kyseistä työtä hän työskenteli PwC:llä eli PricewaterhouseCoopersilla liikkeenjohdon konsulttina. Erityisesti Karhapäätä kiinnosti vastaperustetussa MobilePayn tiimissä mahdollisuus päästä tekemään laajasti eri asioita pienemmässä yrityksessä. MobilePay tunnettuna ja suomalaisille tuttuna brändinä kiinnosti, minkä lisäksi yrityksen mahdollisuudet tuntuivat mielenkiintoisilta. Mobiilimaksaminen oli Suomessa vielä huomattavasti nykyistä pienempi ja uudempi juttu, mikä tarjosi mahdollisuuden osallistua kehitysvaiheessa olevan toimialan muovaamiseen. Karhapään työuraan on kuulunut erilaisia vakuutus- ja finanssialaan liittyviä tehtäviä. Ennen PwC:tä hän työskenteli OP:lla vahinkovakuutustuotteiden kehityksessä. Sekä liikkeenjohdon konsultointi että kehitystehtävät antoivat paljon kokemusta projektityöskentelystä ja finanssialasta sekä sisäisen työntekijän että ulkoisen konsultin rooleista. Vaikka työn vastaanottaminen MobilePaylta on osoittautunut Karhapään mukaan oikeaksi päätökseksi, päätös ei ollut siinä hetkessä helppo. “PwC:ltä oli vaikea lähteä, koska siellä sain jatkuvasti oppia kokeneemmilta ja tehdä haastavia asioita hyvin organisoidussa ympäristössä. Päätös oli vaikea, mutta oikea. Voisi sanoa, että kukin työpaikoistani on avannut oven seuraavaan paikkaan”, Karhapää toteaa. Tärkeimmiksi asioiksi työssä Karhapää nimeää mahdollisuudet kehittyä, tehtävien monipuolisuuden ja työnteon joustavuuden. Työyhteisössä hän pitää erityisen tärkeänä sitä, että työtä tehdään yhteisen päämäärän eteen motivoituneesti. Vaikka työnteon päätavoite Karhapään mukaan on luonnollisesti tulosten aikaansaaminen, sen vastapainoksi on töissä oltava myös kivaa. Työkavereiden kanssa vietetään niin paljon aikaa, että työnteon on oltava hauskaa. Karhapää toimi opiskeluaikana aktiivisesti monissa vastuutehtävissä ja keskittyi niihin asioihin, jotka silloin kiinnostivat. Opiskeluajoilta onkin jäänyt paljon mieleen: “Ajattelen nyt, että käytin ajan järkevästi. Vakuutuksen ja riskienhallinnan kautta kiinnostuin finanssialan erityispiirteistä ja ajankohtaisista haasteista, mikä on johtanut minut alan töiden pariin. Ja tietty ”riskienhallinnallinen mindset” on jäänyt sieltä käteen. Boomin ja Tariffin hallituspesteistä sain paljon kokemusta esiintymisestä, projektityöstä ja ajanhallinnasta, joista kaikista on varmasti ollut hyötyä myös töissä.” Jos yksittäinen asia pitäisi valita, minkä tekisi toisin, Karhapää kirjoittaisi nyt gradunsa englannin kielellä. Epäonnistumiset ja vähintäänkin tiukat tilanteet kuuluvat työelämään. Niistä kuitenkin voi usein oppia, ja ne auttavat kehittymään työuran aikana. Karhapää kertoo, että tilanteita ja tapaamisia, joihin ei ole valmistautunut itse riittävän hyvin tai joissa on olettanut muilta osallistujilta liian paljon, on jäänyt mieleen. Erityisesti tällaisista tilanteista on oppinut, kuinka tärkeää selkeä viestintä, tavoite ja roolit ovat. Jos olettaa kaikkien osallistujien lähtökohtien olevan samat eikä valmistaudu riittävän hyvin tapaamiseen, päätyy helposti vain tuhlaamaan kaikkien osallistujien aikaa. Tulevaisuudessa Karhapää näkee itsensä työskentelemässä finanssialan ja strategisten pohdintojen parissa. Myös juridisemmin painottuvat tehtävät kiinnostavat, kunhan oikeustieteen opinnot etenevät. Karhapää kokee, että vastavalmistuneena työuran alussa tärkeintä oli löytää suunta, jota kohti haluaa ja on realistista päästä. Kun suunta on selvillä, on mahdollista määritellä sitä tukevia tavoitteita ja tehdä sitä edistäviä valintoja. Vaikka kauaskantoisista tavoitteista ja tarkemmista urasuunnitelmista tuskin on haittaa, Karhapää uskoo, että mielekkäälle urapolulle löytää tekemällä niitä asioita, jotka itseä kiinnostavat. Kannattaa myös olla avoin odottamattomillekin mahdollisuuksille, sillä kaikkea ei voi suunnitella etukäteen. Erityisesti Karhapää kannustaa keskittymään opintojen aikana niihin asioihin, jotka aidosti itseä kiinnostavat: “Tehkää yliopistossa niitä asioita, jotka kiinnostavat, niin teidän on mahdollista päästä tekemään sellaisia myös työelämässä.” Kahdesta asiasta hänelle on ollut aina työuransa aikana hyötyä: tavasta kysyä paljon kysymyksiä ja pyrkimyksestä tehdä asiat huolellisesti.
29
Boomin jäsenedut Boomi ry:n tarralla opiskelijakortissa hanatuotteet, Laku-shotti , Fisu-shotti, ja Salmari-shotti 4 €. Sisäänpääsy 1+3 ennen klo 24 veloituksetta (poislukien erikoisillat ja iltakohtaiset ikärajat)
Bolan vieressä sijaitseisevasta Pizzeria Basilikòsta 15% alennus Boomin jäsentarraa näyttämällä.
Huljuttelu vaatii kunnolliset fasiliteettinsa eli paljun, jonka voit vuokrata -10 prosentin alennuksella (pl. juhlapyhät) boomareille koodilla BOOMI10.
Rata- ja kenkävuokra tunniksi hintaan 18€ tiistaisin. Huonepakopeli ma-to -25% . Rata- ja kenkävuokra tunnik- Ilmoita varauksen yhteydessä lisätietoja-kenttään ”Boomi”. si hintaan 25€ su- to. Kaikkien osallistujien tulee -1€ kaikista hanajuomien olla boomareita. normaalihinnoista su-to
SU-TO klo 12-18 Sinulle ja Avecille -10% Sorin omista oluista ja Taproomin ruuista. LA-SU Boomaribrunssit pöytävarauksella 25 € (norm. 29€) Lisätietokenttään: Boomariale
Boomi ry:n jäsenenä saat 10 %:n Ravintola Mylläreiden laadukkaasta à la carte -ruokalistasta jäsenalennuksen kotivakuutuksee-10 prosentin alennus sinulle ja si arvioidun valmistumisvuoden yhdelle seuralaisellesi Boomin loppuun saakka. Jätä yhteydenottopyyntösi lyyti.in/Boomiry ja kerro jäsentarralla. meille mistä muistakin palveluistamme olet kiinnostunut. Lähi-idän herkullisia makuja Tuomiokirkonkadulta 10 prosentin alennuksella näyttäessäsi Boomin jäsentarraa.
30
Bolan vierestä hiustenleikkaus miehille ja naisille -25 prosenttia arkisin klo 11-14 Boomin jäsentarralla.
TECH SAVVY CREATIVE STRATEGIC YES! YES! YES! From leading-edge technologies to people skills and creativity, we believe that innovation for our clients is fueled by the unique talents of our truly diverse community. Learn how to start your career at accenture.com NEW APPLIED NOW
31
Case-kilpailut
– mahdollisuus näyttää kyntesi! TEKSTI Sebastian Yli-Suomu
Opiskeluaikana opiskelijalle tulee vastaan monia mahdollisuuksia näyttää ja kartuttaa osaamistaan myös yliopiston ulkopuolella. Seuraava teksti käsittelee hieman tarkemmin yhtä tällaista mahdollisuutta, jonka tarjoavat erilaiset case-kilpailut.
Mikä case-kilpailu? Erilaisia case-tilaisuuksia tulee vastaan läpi vuoden erilaisissa yhteyksissä. Niitä saatetaan järjestää excursioilla yritysten toimesta, NESUn toimesta ainakin kerran vuosittain case-competitionina sekä NESU-seminaarien yhteydessä, asiaviikoilla, Tariffi ry:n vakuutuscasena sekä monissa muissa tapahtumissa. Case-kilpailu on konkreettinen mahdollisuus päästä soveltamaan yliopistolta saatua teoriapainotteista osaamista. Jos case-kilpailu on konseptina tuntematon, seuraa tässä pieni tiivistelmä siitä, mitä sellainen yleensä pitää sisällään. Tapahtumasta riippuen casen ratkonta alkaa usein puheenvuoroilla, joissa toivotetaan kilpailijat tervetulleiksi. Tässä yhteydessä saatetaan esitellä järjestävä taho tai mahdollisesti kertoa osallistujille caseen liittyvästä polttavasta puheenaiheesta maailmalla. Jo tässä vaiheessa annetusta tiedosta voi olla hyötyä myöhempää casen ratkomista varten. Alkupuheenvuorojen jälkeen esitellään case tai caset sekä tarjotaan kilpailijoille jotain purtavaa. Casejen esittely saattaa olla monivaiheinen ja pitkäkin prosessi, jonka aikana ei kannata herpaantua. Kilpailun voitto voi ratketa mitä pienimpään yksityiskohtaan. Kun caset on esitelty, osoitetaan ryhmille omat työskentelypisteet, joissa saatuja tehtäviä voidaan lähteä ratkomaan. Kilpailussa saattaa olla tentin tyylinen kirjallinen osuus sekä suullinen esitys tai ainoastaan suullinen esitys. Kirjallisessa osuudessa voidaan testata joukkueen ymmärrystä tehtävää ympäröivästä aihepiiristä, kun taas esitys on yleensä suora vastaus annettuun case-tehtävään. Tehtävää ratkotaan ennalta määrätyn ajan verran, joka on yleensä muutamien tuntien mittainen. Tämän jälkeen vastaus palautetaan ennalta määrätyllä tavalla järjestäjille ja joukkue siirtyy tauon kautta kuuntelemaan muiden esityksiä ja valmistautuu esittämään oman ratkaisunsa. Tuomaristo, joka yleensä koostuu järjestäjän henkilöstöstä, sekä usein myös yhdestä alaa tuntevasta yliopisto-opettajasta, pisteyttää esitykset, jonka jälkeen ne yhdistetään kirjallisen osion pisteisiin ja joukkueiden keskinäinen järjestys saadaan selville.
32
Näytä osaamisesi työnantajille Case-kilpailuissa kilpaileminen on loistava mahdollisuus testata omaa osaamistaan ja näyttää omia kykyjään. Kilpailuiden järjestävän tahon ollessa usein yritys, voi kilpailu toimia myös tietynlaisena käyntikorttina sen edustajille. Case-kilpailujen tehtävät ovat usein sellaisia ongelmia, joiden kanssa yritys painii myös oikeasti. Voit kuvitella millaisen kuvan jätät, jos pystyt tiimisi kanssa ratkaisemaan ongelman, jota yrityksen pitkän uran tehneet asiantuntijat eivät edes itse ole onnistuneet ratkomaan. Hyvin onnistuneet ja kaikkensa antaneet tyypit muistetaan varmasti myös rekrytointeja tehtäessä, eikä ole mitenkään epätavallista, että joku olisi itselleen case-kilpailun kautta naulannut työpaikan. Kokeilemalla voit selvittää, olisiko tässä jopa harrastus sinulle. Tampereella toimii harrastuspohjalta esimerkiksi Tampere University Case Club, joka löytyy ainakin Facebookista. Vähitellen toimintaansa käynnistellyt organisaatio pyrkii tulevaisuudessa järjestämään case-kilpailuita aina silloin tällöin, mistä tarkempaa tietoa on mahdollista saada heiltä.
Suosio kasvaa myös Suomessa Case-kilpailuiden kulttuuri on suomalaisissa kauppakorkeakouluissa ollut toistaiseksi suhteellisen vähäistä ja jopa vähäteltyä, vaikka kursseilla caseja usein ratkotaankin. Muualla maailmassa suosio on kiistatonta. Käy vaikka kurkkaamassa minkä tahansa Big4 -yrityksen verkkosivuja. Kaikilla on jonkinlainen case-kilpailu opiskelijoille. Pikkuhiljaa asenteet Suomessakin ovat muuttumassa ja teeman ympärillä pyöriviä uusia tapahtumia kehitellään jatkuvasti. Suomen Ekonomit järjestivät syksyllä 2019 ensimmäistä kertaa kansallisen case-kilpailun, joka toimi alkukarsintana pohjoismaiseen finaalitapahtumaan, joka oli määrä järjestää syksyllä 2020. Covid-19 -epidemian vuoksi finaalia jouduttiin siirtämään, mutta tapahtuman olisi tarkoitus muovaantua vuosittaiseksi perinteeksi ja finaalien järjestämisen vastuun olisi tarkoitus kiertää osallistujamaiden kesken. Mikä olisikaan sen parempaa kuin nöyryyttää ruotsalaisia 6-1 nyt myös bisnesosaamisessa? Vanhemman tieteenharjoittajan mandaatilla suosittelen osallistumista jokaiselle lukijalle, jota case-kilpailut vähänkään kiinnostavat. Vakuutuscase on erinomainen matalan kynnyksen tapahtuma, johon voi lähteä kokeilemaan kilpailemista ja casejen ratkomista muun tavoitteen kuin hyvän kurssiarvosanan vuoksi. Sama pätee NESUn case-iltoihin sekä kaikkiin muiden ainekerhojen ja ainejärjestöjen vastaaviin tapahtumiin. Tässä on loistava vaihtoehto asialliseksi ajanvietteeksi, joten käy kokeilemassa ja jää koukkuun ongelmanratkaisuun.
VIRHEET JA ARMOLLISUUS TYÖELÄMÄSSÄ TEKSTI Christina Ahola
J
okainen meistä on tehnyt virheitä ja jokainen, joka yrittää väittää toisin, tekee virheen valehdellessaan itselleen. Virheitä ei pidä pelätä, päinvastoin ne pitäisi nähdä loistavana tilaisuutena oppia ja kehittyä. Keväällä aloin kuitenkin miettiä armollisuutta ja anteeksiantoa työelämässä sekä koulumaailmassa. Keväällä paljon julkisuutta saanut Katri Kulmunin ero valtionvarainministerin tehtävistä viestintäkoulutukseen liittyvän kohun seurauksena herätti minussa paljon ristiriitaisia tunteita. Yhtäkkiä aloin löytää mediasta ja yleisesti yhteiskunnastamme paljon esimerkkejä virheiden tekemisestä työelämässä ja niiden seurauksia. Kulmunin kohussa eniten jäin pohtimaan sitä, miten nopeasti kaikki tapahtui. Tiedot viestintäkoulutusten hinnoista tulivat ilmi medialle kesäkuun ensimmäisen viikon tiistaina ja jo saman viikon perjantaina oli selvää, ettei Kulmuni jatka tehtävissään. Ottamatta sen suuremmin kantaa oliko päätös oikea vai ei, ajattelin miten armottomalta voi tuntua tehdä virheitä työelämässä ja miten hätiköidyt päätökset niiden korjaamiseksi voivat tuntua hetkessä hyvältä mutta kaduttaa jälkeen päin. Jokainen meistä varmasti voi samaistua häpeän ja ahdistuksen tunteisiin virheitä tehdessä. Yleensä ensimmäinen impulssi on kuitenkin pyytää anteeksi tahoilta, jotka ovat virheestä saattaneet kärsiä ja luottaa siihen, että anteeksi myös saadaan. Mielenkiintoisena vastapainona Kulmunin kohulle on toinen kotimaan politiikkaa puhuttanut Pekka Haavistoa ja al-Holin leiriä koskeva kiista. Tässäkin media on jo miltei tuominnut Haaviston ennen virallisten syytteiden asettamista, mutta Haavisto ei kuitenkaan ole vielä luopunut tehtävistään ja on kertonut medialle rauhallisin elkein jatkavansa tehtävissään normaalisti. Kaksi todella erilaista suhtautumista virheiden tekemiseen, mutta ehkä meillä on yhteiskuntana paikka oppia molemmista.
34
Voin puhua vain omasta puolestani, mutta ehkä joku voi samaistua kanssani. Virheiden tekeminen etenkin koulussa tai töissä pelottaa. Tämä liittynee varmasti myös suomalaisessa kulttuurissa syvällä asuvaan häpeän ja kasvojen menettämisen pelkoon. Välillä voi tuntua, että koko maailma loppuu, jos nyt teen virheen ja muut huomaavat sen. Virheistä palautumiseen voi myös liittyä vahvasti miellyttämisen tarve ja halu olla tuottamatta muille epämiellyttäviä tilanteita. Kuitenkin kun tarkemmin asiaa miettii, virheiden tekeminen ja varsinkin niistä oppiminen kertovat myös paljon myös hyvää ihmisestä. Esimerkiksi töissä tai vaikkapa ryhmätehtävässä arvostan ihmisiä, jotka suoraselkäisesti kertovat, että nyt tuli mokattua ja kaiken lisäksi kertovat miten he aikovat tilanteen korjata. Virheiltä kun ei voi välttyä, niin on paljon mielekkäämpää arvioida palautumista tehdystä virheestä kuin itse virhettä. Haluan uskoa, että me pystymme yhteiskuntana oppimaan olemaan armollisempia sekä omille että muiden virheille. Vahva reagoiminen virheiden tekemiseen ei sinänsä ole mikään ihme sillä ihmiskunnan kehityksen alussa mokaaminen saattoi olla jopa fataalia. Tätä primääriä tunnetilaa pitäisi kuitenkin pystyä ajattelemaan järjellä ja muistutella itselleen, että harva asia tässä maailmassa on todella niin vakavaa kuin ehkä omassa päässä luomat mielikuvat antavat olettaa. Sen sijaan, että pyörii illat pitkät sängyssä miettien jokaista elämänsä aikana tehtyä mokaa, voi ajatella, että ihmiset ympärillä tuskin analysoivat asiaa yhtä pitkälle. Monella voi olla pitkä matka kuljettavana ennen kuin todella osaa käsitellä negatiivisia tunteita liittyen mokailuun. Niin kliseeltä kuin se kuulostaakin, niin virheistä kuuluu oppia. Harmittavan monella työpaikalla Suomessa kuitenkin tuntuu vallitsevan ilmapiiri, jossa virheiden tekeminen tuntuu maailman lopulta, vaikka todellisuudessa asia ei edes olisi niin. Hyvä ja luotettava työntekijä on juuri se henkilö kuka uskaltaa myöntää mokanneensa ja rohkenee tuomaan asia esille niin, että tilanteen voi korjata. Työnantajat arvostavat varmasti myös enemmän suoraselkäisyyttä turhan täydellisuuden tavoittelun sijasta. On sitten tulevaisuudessasi valtionvarainministerin salkku tai korvausneuvojan paikka, yritetään muistaa, että virheiltä ei voi välttyä, mutta niistä jokainen on loistava tilaisuus oppia uutta.
35
BOOMI LOOKS LOOKS
TEKSTI Emmi Rajala KUVAT Nella Leppä ja Emmi Rajala
TEEMU VIITASALO Millaisia vaatteita tykkäät käyttää? Tykkään käyttää hyvin päälleni istuvia vaatteita. Istuva vaate ei kuitenkaan tarkoita puristavia vaatteita ja vaatteideni onkin oltava sellaisia, että ne päällä pystyy myös liikkumaan mukavasti. Pidän myös, että päälläni olevat vaatteet ovat edes jollain tapaa laadukkaan tuntuisia. Näiden seikkojen puitteissa olen vaatteideni suhteen kuitenkin aika kaikkiruokainen. Mistä ostat yleensä vaatteesi? Ostan vaatteeni milloin mistäkin. Yleensä kuitenkin kivijalkaliikkeestä, sillä pidän siitä, että pääsen ennen ostopäätöstä sovittamaan, onko vaate oikean kokoinen ja muutenkin sopiva. Kivijalkaliikkeestä ostaessa välttyy verkkokauppaostamiseen mahdollisesti liittyvältä palautussählingiltä. Välillä kuitenkin ostan vaatteita verkkokaupastakin, sillä joitain tiettyjä vaatteita on helpompi löytää sitä kautta. Mikä inspiroi sinua pukeutumisessa? En ole juurikaan miettinyt, mistä saan inspiraation pukeutumiseen. Varmasti ainakin ympäristö ja se, millaista pukeutumista näkee muilla ihmisillä, vaikuttaa. Mikä on lempi vaatteesi? Omat golfhousuni. Ne ovat vaaleanharmaat, joustavat ja todella kevyet päällä. Merkiltään Adidakset. Mikä/mitkä ovat viimeisimmät vaatehankintasi? Viimeisimpänä olen ostanut uudet uimashortsit sekä vakosamettihousut. Mitä on seuraavaksi hankinta/tarvelistalla? Tällä hetkellä ei ole mielessä mitään erityisempiä tarpeita. Uudet harmaat housut voisin seuraavaksi hankkia edellisten tilalle. Kuinka paljon arvioisit omistavasi vaatteita? Arvioisin itseltäni löytyvän hieman keskivertoa enemmän vaatteita kaapeistani. Suuripiirteinen määräarvio olkoon kuusi vaatekaapin hyllyllistä ja yksi lyhyt rekillinen.
TEEMUN LOOK Kengät: Calvin Klein Sukat: Happy Socks Housut: Filippa K Paita: Topman Takki: vaarin vanha eli vintagea
NELLA LEPPÄ Millaisia vaatteita tykkäät käyttää? Minulle tärkeää vaatteissa on erityisesti mukavuus. Sen takia jalassa on melkein aina luottokengiksi todetut Nike Air Maxit, ja vaatteet ovat yleensä mieluummin hieman väljempää kuin kapeampaa mallia. Tämän lisäksi mitään muuta vakiota on vaikea nimetä ja koenkin, että tyylini saattaa vaihdella merkittävästi päivästä toiseen. Jonain päivänä kallistun enemmän street stylen suuntaan ja toisena olen huolitellumman näköinen. Aiemmin otin stressiä siitä, kun en ollut varma, mikä on ”mun tyyli”. Nykyään kuitenkin mielestäni on mahtavaa, ettei ole vain yhtä vakiintunutta tyyliä, vaan voi ilmaista itseään vaatetuksella niin monella tavalla kuin haluaa. Mistä ostat yleensä vaatteesi? Pyrin yleensä ostamaan vaatteita, jotka kestävät aikaa niin ilmeeltään kuin materiaaleiltaan. Olen huomannut, että on edullisempaa ja ympäristöystävällisempää suosia vaatteita, jotka kestävät vuosia. Jonkun verran kaapista löytyy myös 2nd hand -tuotteita, osa perittyjä ja osa kirppareilta ostettuja. Joskus on myös tullut tehtyä vaatteita itse, jos on tuntunut, ettei kaupasta löydy sopivaa. Näiden lisäksi perusvaatteita ja ajankohtaisempaa/pinnalla olevaa muotia tulee ostettua kaupoista kuten Zarasta ja Mangosta. Mikä inspiroi sinua pukeutumisessa?
NELLAN LOOK Kengät: Nike Air Max 90
Vaatteet ja muoti ovat melko suuri osa identiteettiäni ja siksi on tärkeää, että vaatteet tuntuvat oman näköisiltä. Seuraan melko tarkkaan ajankohtaista muotia ja otan mediasta vaikutteita, mutta välillä käytän myös perinteisempiä klassikoita.
Joggersit: Piruetti Bodysuit: Zara Korvakorut: Kalevala Koru Aurinkolasit: Mango
Mikä on lempi vaatteesi? Tällä hetkellä lempivaatteeni on varmaan vanhat Leviksen farkut, jotka löysin mökiltä kaapin perukoilta. Ne ovat isäni vanhat, 80-luvulla ostetut miesten farkut, joten ne ovat melko väljät, mutta sopivat tämänhetkiseen muotiin. Takalappu taitaa hieman jo repsottaa, mutta muuten ne ovat laadukasta ja kestävää farkkua. Mitä on seuraavaksi hankinta/tarvelistalla? Syksyä varten voisin ostaa uuden poolopaidan. Ilman viilentyessä niissä pysyy kaula hyvin lämpimänä, ne on helppo yhdistää moniin asukokonaisuuksiin ja näyttävät muutenkin siisteiltä ja tyylikkäiltä.
Ulkkarisitsit = ulkopaikkakuntasitsit = NESU-sitsit muualla kuin Tampereella NESU:n suurin yhteistyö tapahtuu toisten NESU-järjestöjen kanssa. NESU-Boomin lisäksi on olemassa 13 eri järjestöä ympäri Suomen, sekä aktiivista toimintaa löytyy myös Islannista sekä Virosta. Parhaiten tämä ainutlaatuinen järjestöjen välinen yhteistyö näkyy siinä, että NESU-Boomin jäsenenä olet oikeutettu käymään kaikissa NESU:n tapahtumissa kaupungista ja järjestöstä riippuen ympäri Pohjoismaita. Kaikki nämä tapahtumat löytyvät osoitteesta nesu.net/calendar, ja esimerkiksi sitsejä järjestetään noin 50 vuodessa!
Miten lähteä ulkkarisitseille? Kaikki kutsut ulkkarisitseille löytyvät Facebookista NESU-Boomin inforyhmästä. Tulevista sitseistä tehdään ryhmään aina julkaisu, josta löytyy mm. linkki tapahtumaan sekä linkki ilmoittautumiseen. Ilmoittautumislinkistä pääset täyttämään tietosi Google Formsiin, jossa kysytään perustietojen lisäksi majoitustarve. Voit halutessasi keksiä oman majoituksen, kuten mennä kaverin luokse yöksi, mutta ilman majoitusta ei tarvitse ikinä jäädä! Mikäli vastaat ilmoittautumisessa majoitustarve-kohtaan “kyllä”, pääset majoittumaan jonkun kyseisen ulkkarikaupungin nesulaisen luona. Kun sitsit pikkuhiljaa lähestyvät, pidä silmällä sähköpostiasti, sillä saat sinne viestin sitsien järjestäjiltä. Sähköpostissa kerrotaan mm. maksuohjeet, joiden avulla sitsit maksetaan sekä mahdollisia muita ohjeita. Valitettavasti aina kaikki ilmoittautuneet eivät mahdu sitseille, mutta näissäkin tilanteissa saat sähköposti-ilmoituksen asiasta. Mitä nopeammin ilmoittaudut, sitä varmemmin myös pääset sitseille! NESU-Boomin sitsaajille tehdään aina oma Whatsapp-ryhmä, jossa voi sopia mm. yhteisestä proggiksesta ja toustilahjasta, nimittäin ulkkarisitseillä kaikki boomarit pääsevät lavalle pitämään proggista. Lopuksi hankitaan vielä kuljetus toiseen kaupunkiin, ja esimerkiksi perille.fi on erinomainen paikka löytää paras matkustustapa. Sitsipaikka löytyy joko helposti keskustasta, tai sitten järjestetty bussikuljetus lähtee keskeiseltä paikalta.
38
In a nutshell: 1. Bongaa sitsit 2. Ilmoittaudu NESU-Boomin inforyhmästä löytyvän linkin kautta 3. Hanki kuljetus sitsikaupunkiin 4. Lähde sitsaamaan, pidä hauskaa & verkostoidu! Ulkkarisitsireissut ovat aina hauskempia porukassa, joten pyydä kavereita mukaan! Myös vanhempia nesulaisia tai NESU-Boomin hallitusta kannattaa kysyä mukaan, ja usein joku onkin jo suunnitellut sitsimatkaa.
Se alkuperäinen toinen lonkero. Brandyn ja Pommacin makuinen klassikkolonkero vuodelta 1952 tekee paluun uudistuneen olympiastadionin kunniaksi. Saatavilla hyvin varustelluista päivittäistavarakaupoista vuoden loppuun asti.
Aito lonkero vuodesta 1952.
39
