Oolannin sota

Oolannin sota ensimmäinen vuosik rimin sota eli Itämainen sota masinoitiin liikkeelle Venäjän ja Osmaanien valtakunnan eli Turkin välille lokakuussa 1853. Silloinkin oikeutus murhatöihin löydettiin uskonnoista: kiivailijoina roomalaiskatoliset, ortodokjoukkoon ja pitkin kesää ranskalaisia ilmaantui lisää. Heillä oli reissussa vain yksi höyrylaiva. H yökkäävän laivaston tarkoituksena oli sitoa Venäjän sotaväkeä Suomen ja Viron rannoille pois sit ja muslimit. Seuraavana keväänä kunnian kentil- Krimin niemimaalta. Mahdoton tehtävä oli tuhota le kiirehtivät Britannia ja Ranska tukemaan Turkin tsaarin laivasto. Venäläiset lymyilivät Kronstadtin sulttaania. Sota Venäjälle julistettiin 28.3.1854. Myös kivimuurien ja tykkien suojissa. Osin myös ViaporisSardinian kuningaskunta ilmoittautui saaliinjaolle. sa, eli Suomenlinnassa. Kivimuureja eli linnakkeita Napoleonin kukistamisen jälkeen nelisenkym- vastaan ei ohjeiden mukaan saanut hyökätä. Venämentä vuotta olivat sotijoiden armeijat lähes rau- jän kruunun omaisuus piti tuhota, muttei yksityiseen hassa rappeutuneet. Nyt lähdettiin liput liehuen in- omistukseen saanut koskea. Hyökkääviä maihinnounokkaasti isänmaan kunniaa puolustamaan vanho- sujoukkoja johtaneet luutnantit eivät omistussuhteijen sotapäälliköiden vanhoilla sotaopeilla. ta kyselleet, vaan kaikki tuhottiin. Poltettiin kaupunKuningatar Victorian laivasto oli seurannut teknii- keja, yrittäjien ja talonpoikien kauppalaivoja ja telakan kehitystä ja testannut ja rakentanut höyrylaivo- koita sekä ulkomaankaupan varastoja. Oulussa britit ja, kuin myös laivatykistöä. Pula oli laivaporukoista: polttivat suuria englantilaisten kauppiaiden ostamia edellisen sodan loputtua laivaston väki oli maksettu lauta-, piki ja tervavarastoja. Yksityistä omaisuutta ulos. Venäjän tsaarin veljen johtamassa Venäjän lai- ryöstettiin laivaston käyttöön. Perunoitakin kaivetvastossa riitti ukkoja. Vanhat laivat olivat lahonneet tiin pelloista. ja ruostuneet. Niin laivaston kuin vanhojen rannik- Suuret linjalaivat makailivat ankkurissa tai seilasikolinnakkeiden uudistusrahat olivat menneet uudis- vat Suomenlahdella. Ryöstöretkiä rannoille teki muutajien omiin kulukeihin. taman matalakulkuisen siipirastahöyryn osastot. Satamapaikkoja lähestyttiin väylää luotaavien venei-

Sodan suurimmat rähinät käytiin Krimin niemi- den takana. Kun oli päästy tykinkantaman päähän, maalla. Hyökkäämässä parina sotavuotena oli lähetettiin parkasseilla eli suurilla veneillä valtauslähes puoli miljoona miestä. Britannia ja Ranska laa- miehistö rannalle sytyttämään tulipaloja. Useimmijensivat väkivallan Venäjää vastaan kaikille maail- ten tuhotyöt onnistuivat ilman vastarintaa. Hyökkääman merille. jä kääntyi pakosalle, jos oli pelkoa omista tappioista. Oolannin sota alkoi, kun Brittien laivasto-osasto Venäläisten tykistö ja ruutivarastot olivat pääilmaantui Itämerelle huhtikuussa 1854. Seilaamaan asiassa Suomen sodan ajoilta vuosisadan alusta. oli lähdetty jo pari viikkoa ennen sodanjulistusta. Niinpä tykkien kantama saattoi olla puolet siitä, miArmaadaan haalitut nelisenkymmentä laivaa olivat tä hyökkäävien laivojen. Yleensä hyökkääjä ankkuenimmäkseen purjein varustettuja siipiratashöyryjä roi venäläisen tykiston kantaman ulkopuolelle ja altai ruuvi- eli potkurilaivoja. Varsin uusia, tai uusit- koi rauhassa rusikoida kohteita omilla kanuunoillaan. tuja. Pelkästään purjein kulkeviakin sinnitteli mat- Ensimmäinen ihmishenkiä vaatinut tulitaistelu kassa. Kun oli Suomenlahdella kierrelty ja kaarreltu, sodittiin kahden englantilaisen höyrylaivan tunkeulöydettiin Barösundin viereinen merenselkä ankku- tuessa Tammisaareen 20. toukokuuta. Vitsandströmripaikaksi. Jokunen ranskalainenkin purjelaiva liittyi menin salmea oli puolustamassa Turun krenatööri-

tark’ampujapataloonasta puoli plutoonaa aseistuksenaan tykkipatteri ja musketit. Hyökkääjä sai saaliikseen suolalastissa olleen kuunarin. Tappioiksi ilmoitettiin kolme kaatunutta ja kahdeksan haavoittunutta merimiestä. Venäläisten tappiot olivat kolme kuollutta. Maailmalla lehdistö kertoi venäläisten menettäneen 500 miestä kuolleina ja haavoittuneina.

Kokkolan Halkokarin kahakka oli vastarinnassaan maineikkain: tykein ja tussarein paikallinen väestö sotaväen avustamana hätysti pakosalle yhdeksän hyökkäävää laivavenettä. Brittien tappiot olivat 16 kuollutta ja 38 haavoittunutta. Yli kolmekymmentä vangittiin. Kokkolassa on edelleen nähtävillä Hänen Majesteettinsa Kuningattaren laivaston sotasaaliksi menettämä hyökkäysparkassi. On ainoa säilynyt kuninkaallisen laivaston menettämä alus koko maailmassa.

Ranskalaisten 31 aluksen pääjoukko liittyi sotaretkeen kesäkuun puolivälissä. Myöhemmin ranskalaiset laivasivat noin 10 000 miehen mahinnousuarmeijan Ahvenanmaalle vahvistamaan meriväkeä Bomarsundin linnakkeen valloituksessa. Yli kaksikymmentä vuotta olivat venäläiset puuhanneet Ahvenanmaalle linnoitusta. Edelleen työ oli kesken. Neljä päivää jatkuneella tykkitulella varuskunta antautui. Vangiksi joutui 2 236 puolustajaa, joista suomalaisia noin 400. Venäläiset sotavangit vietiin Ranskaan, suomalaiset Englantiin, Lewesin kaupunkiin. Bomarsund räjäytettiin ja raunioina se on edelleenkin..

Syksyn tullen hyökkääjien laivastot vetäytyivät talven alta Itämereltä. Viimeiset brittilaivat vasta joulukuussa. Suomalaisilla kauppaporvareilla oli kiire ennen meren jäätymistä rikata saaristoon piilotetut kauppalaivansa ulkomaankuljetuksiin. ò LÄHTEET: Raoul Johnsson, Ilkka Malmberg: Kauhia Oolannin sota. Navis Fennica I. Erkki Riimala: Suomalaisia höyrylaivoja 150 vuotta. Hannu Vartiainen: Rauman merenkulun historia. R. E. Hughes: Kaksi purjehdusta Itämerelle 1854 – 1855.

Timo Sylvänne

Entinen radiosähköttäjä, Vapaavahdin pitkäaikainen yhteistyökumppani Timo Sylvänne kirjoittaa katsauksia suomalaisen merenkulun ja merenkulkijoiden historiasta. Kuvia ja historiaa myös Sylvänteen ylläpitämällä aanimeri.fi –sivustolla.