Virtuaalimaailma on pian opiskelun arkea Uudet oppimismenetelmät vievät opiskelijat pelien, lisätyn todellisuuden ja videoiden maailmaan. Teksti: Riikka Hopiavaara Kuvitus: Parvati Pillai
Pelit ja pelillistäminen
Opiskelijoille voidaan rakentaa mielekäs oppimiskokemus pelin keinoin. Interaktiiviset harjoitustehtävät voidaan pelillistää pisteiden, tehtävien tai vihjeiden avulla. Peleissä hyödynnetään samoja elementtejä, joita useimmat tietokone-, konsoli- ja mobiilipelejä pelanneet tuntevat. ”Melkein kaikki haluavat pelata pelejä. Samalla he unohtavat, että ovat sillä hetkellä oppimassa”, sanoo yliopisto-opettaja Maurice Forget.
KLIKKAUS VAIN ja silmien eteen ilmes-
tyy kolmiulotteinen vesimolekyyli. Virtuaalimaailmassa yksi kemian tärkeimmistä perusasioista tallentuu suoraan opiskelijan verkkokalvoille: molekyylit ovat kolmiulotteisia ja niiden rakenteella on väliä. Rakenne määrittää esimerkiksi, onko joku molekyyli lääke vai myrkky. ”Virtuaalimaailmassa opiskelija voi kokeilla molekyylien välisiä reaktioita ja tehdä kokeita, jotka oikeassa laboratoriossa olisivat vaarallisia”, sanoo professori Antti Karttunen. Tekniikan hankkimisen lisäksi virtuaalikurssin perustaminen vaatii käyttöliittymäosaamista ja opetettavan sisällön paketoimista virtuaalimaailmaan sopivaksi. Menetelmä sopii erityisesti aiheisiin, joissa kolmiulotteisuudella ja vuorovaikuttamisella on suuri rooli, kuten kemiassa. Virtuaalitodellisuus on esimerkki uusista oppimismenetelmistä. Millaisia muita menetelmiä Aalto-yliopistossa käytetään?
Videotuotanto
Sulautuva oppiminen
Sulautuvassa oppimisessa yhdistetään digitaalisia menetelmiä kasvokkain tapahtuviin oppimistapoihin tarkoituksena luoda oppimistilanteita myös luokkahuoneen ulkopuolella. Tällöin opiskelijat voivat perehtyä aiheeseen missä ja milloin tahansa ennen luokkahuonetapaamista. Kursseilla voidaan hyödyntää eri verkko-oppimismenetelmiä, kuten videota, pelejä tai podcasteja. ”Sulautuvan oppimisen yksi selkeä hyöty on se, että yhteinen hetki luokkatilassa on vuorovaikutteista ja merkityk28 / AALTO UNIVERSITY MAGAZINE 24
sellistä. Yksisuuntaisen luennon sijasta opettaja ja opiskelijat luovat yhdessä uutta tietoa ja ymmärrystä. Opiskelijat tutustuvat kurssimateriaaliin ennen luokkatilakohtaamista myös kampuksen ulkopuolella. Näin yliopisto on läsnä opiskelijan arjessa”, sanoo vieraileva apulaisprofessori Miikka J. Lehtonen, joka on hyödyntänyt sulautuvan oppimisen menetelmiä International Design Business Management -maisteriohjelman kurssilla.
Videot eroavat täysin luokkatilassa luennoinnista eikä perinteistä luentoa kannata suoraan siirtää videomuotoon. Jokaisella videotuotantoprojektilla on kolme vaihetta: suunnittelu/esituotanto, kuvaus ja jälkituotanto. On tärkeää ymmärtää, mitä jokaisessa vaiheessa tapahtuu ja että suurin osa työstä tapahtuu videostudion ulkopuolella. Videon sisällön huolellisen suunnittelun lisäksi esiintymistaitoihin, visualisointeihin sekä kuvan ja äänen laatuun on kiinnitettävä huomiota. ”Puhujan asento, katsekontakti, hyvä äänenkäyttö ja tarinankerronta ovat tärkeitä myös luentojen pitämisessä. Videota varten niitä on kuitenkin muokattava kameran eteen sopiviksi”, sanoo Aalto Online Learning -hankkeen vetäjä Tomi Kauppinen.
