Aksa 300

RAKENNUSKUIVAIN

havaitsee liikkeen 3 metrin etäisyydeltä ja lamppu palaa 30 sekunniksi. Pakkaus sisältää kaksipuolista teippiä. Valaisin on tarkoitettu sisäkäyttöön. Teho: 0,5

lumenia.

(ei sis).

PLASMALEIKKURI

Toimittajalta

ÄKS ilmestyy 12.10.2022

Asiat tulevat eteen ja niiden kanssa on päjättävä.

Risto Kinnunen12

Yli 8000 sivua paperista ÄKSää on vaati nut tuhansia juttukeikkoja, valokuvia ja kilometrejä, satoja lehtiöitä ja musteky niä - ja lähes 12 vuotta!

Kun ÄKS perustettiin, ei silloin osan nut ajatella, miten paljon matkaan tulee mahtumaan. Tähän asti on tapahtunut yhtä ja toista, valtuustokin vaihtunut jo kolmesti! Printti-ÄKSän suola ja sokeri on ollut alusta saakka elämänmakuinen X-henkilöhaastattelu, jonka kautta olem me saaneet tutustua pintaa syvemmältä ihan tavallisiin äänekoskelaisiin ihmi siin. Tämä muistuttaa siitä, että meillä jokaisella on oma tarina kerrottavana.

On ollut ilo päästä seuraamaan näkö alapaikalta kaupungin kehitystä nykyi seen muotoonsa, on nimittäin tapahtu nut paljon: tehdasinvestoinnit ovat oma lukunsa, mutta niin on myös kaupun gin omat rakennushankkeet, uudet upe at koulu, lukio ja päiväkotirakennukset, jäähalli, Pankkari, ja ylipainehalli. Nelos tiekin on muuttanut paikkaa!

On seurattu SM-hiihtoja ja kohta pääs tään taas niihin hommiin. On iloittu ur heilumenestyksestä, surtu KeiteleJazzin ja Keski-Suomen Opiston loppumista ja nautittu Ääniä Festivaalin tarjonnasta. Mikko Niskanen on tuotu jutuilla, Mi kon Matkassa kirjalla ja näyttelyillä ta kaisin hänelle rakkaalle kotiseudulleen.

Olen aistinut, että ÄKSällä on vahva paikka Äänekosken mediakentällä. Yksi tyinen lehti on pitänyt nenänsä pinnalla vaikka korona kuritti ja kilpailu alalla on kovaa. ÄKSän teko vaatii todellista yrit täjäasennetta ja -henkeä – uskokaa pois!

Haluan kiittää jokaista ilmoittaja-asi akastamme. Heidän mainoseuroilla te, rakkaat lukijat, saatte lukea tätäkin ÄKSää. Ja kiitos lukijoille mukavasta ja kannustavasta palautteesta, se auttaa jak samaan ja jatkamaan.

300 kertaa KIITOS!

Kultaakin kalliimpaa kotiseututyötä

Ihmisen on tärkeää tietää missä hänen juurensa on. Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistys, Väksy, on tärkeässä roolissa perinteen säilyttämisessä ja siitä kertomisessa.

lee karttojen ja valokuvien lisäksi myös esineitä.

Vanhan Äänekosken Kotiseu tuyhdistys, Väksy, on uuden edessä. Vanha museotila Ase makadun koulun kellarissa on jäänyt historiaan ja toimii nyt lähinnä varasto tilana. Uudet, kaupungin omistamat ti lat löytyvät osoitteesta Katvelankatu 11.  Vanhaa museota on pistetty talkoo voimin pakettiin jo vuoden päivät, ja tä hän uuteen päästiin keväällä. Nyt on sei nät maalattu, sähkötyöt tehty ja valaistus uusittu. Suurin työ on tehty talkoilla, niin vanhan museon paketointi kuin tämän uuden remonttikin, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Satu Auvinen.

Uuden museon kehittämishankkee seen ja investointeihin saatiin EU-ra hoitusta Leader-Viisarilta. Hankkeet mahdollistivat museosuunnittelija Lassi Lintusen palkkaamisen museon uudis tukseen. Lintunen aloitti työnsä maalis kuussa ja työ kestää tammikuun puoli väliin asti.

– Tämä on minulle ensimmäinen oman alan työpaikka, joten kyllä tämä ykköseksi menee, Lintunen naurahtaa.

MUSEOLTA LÖYTYY kolme huonet ta, ja jokaisesta iso näyttö. Perimmäisen huoneen seinältä löytyy jättimäinen, 49 tuuman kosketusnäyttö. Huoneet on ni metty teeman mukaan. Ensimmäinen huone on Paadentaipale. Huoneeseen tu

– Paadentaipale -huoneessa kuvataan pitkän ajan historiaa siitä kun aluetta alettiin asuttaa aina junan tuloon saakka, vuoteen 1898. Huoneeseen tulee karttoja ja valokuvia ja näytölle tarinaa siitä, mil lainen Suolahti oli ennen rautatien tuloa, Lintunen kertoo.

Hän kiittelee kotiseutumuseon ak tiiveja. Kiitosta tulee myös valtavan suuresta valokuvakokoelmasta. 30 000 valokuvaa kertoo paikallishistorias ta vahvasti. Esineistöä on kokoelmissa noin 3000. Toinen huone kantaa nimeä Rautakanava.

– Kun rautatie ylsi Suolahteen, se toi tullessaan teollisuutta ja liike-elämää ja tietenkin asukkaita. Tähän ajanjaksoon löytyy paljon esineistöä ja tarinoita, Lin tunen tietää.

Lintunen muistuttaa, ettei museon tehtävänä ole toimia varastona, eli van hojen tavaroiden säilytyspaikkana. Esi neestä tulee mielenkiintoinen heti kun sille löytyy tarina. Juuri lahjoituksena saatu Suolahden Kolikkoinmäellä sijain neen Nordlundin matkalaukkutehtaan uudenkarhean näköinen musta laukku kertoo oman tarinansa, yhden Suomen sotahistoriaan liittyvän luvun.

– Tämä laukku oli ilmeisesti sotalap seksi lähteneen pikkupojan matkassa. Kun hän palasi takaisin, säilytettiin lau kussa perheen tärkeitä papereita, Lintu nen kertoo.

Kolmas huone toimii myös kokous- ja luentotilana. Se on nimetty Kukkulaksi. Kukkula kertoo tarinaa kuinka koululai tos, kulttuuri, järjestöt ja kirkko muok kasivat elämänpiiriä vanhan Äänekosken alueella.

– Tämä museo ei kerro vain Suolah den historiaa, vaan koko vanhan Ää nekosken alueen eli Suolahden, Ääne kosken ja Äänekosken maalaiskunnan historiaa. Konginkankaalla Kömin Kil ta hoitaa omaa tonttiaan ja kaupungin museo omaansa. Me teemme toistemme työtä näkyväksi ja samalla täydennämme toinen toistamme, Satu Auvinen sanoo.

PAIKALLISEN PERINTEEN tallen taminen ja siitä kertominen on Väksyn ydintehtävä. Näkyvää on museotyön li säksi kerran vuodessa ilmestyvä kotiseu tulehti Pässinrata, jonka tuorein nume ro alkaa olla painokoneita vailla valmis. Museo on tarkoitus avata vielä tämän syksyn aikana. Tarkkaa päivämäärää ei ole allakkaan laitettu, mutta yksi tärkeä päivä siellä jo on.

– Kotiseutuyhdistys täyttää 60 vuot ta, ja juhlat järjestetään Äänekosken valtuustosalissa 16. lokakuuta, Auvinen vinkkaa.

Kiitosta tulee kaupungin teknisel le toimelle, museolle ja Keski-Suomen museolle.

– Yhteistyön merkitys on suuri, siitä kiitos jokaiselle talkoolaiselle ja taholle, Satu Auvinen sanoo.

sähkökatkoon

Marjo Steffansson

Museosuunnittelija Lassi Lintunen kurkistaa, mitä Suolahdessa valmis tetun matkalaukun sisältä löytyy.

Piti silmiä hieraista, se on nimittäin 300. ÄKS tämä tässä, kädessäsi oleva.

Varaudu sähkökatkoihin

Marjo Steffansson

Suomessa jouduttiin säännöstele mään sähköä toisen maailman sodan aikana. Tapahtunutta ei voida verrata nykypäivän sähkökatkoon, sillä tänä päivänä lähes kaikki toimii säh köllä: hissit, kaupan kassajärjestelmät, ovet, pankkiautomaatit ja bensapumput. Kun sähkö katkeaa, katkeaa myös net ti. Tietoa tilanteesta antaa silloin vanha kunnon patteriradio! Sähkökatkosta on helpompi selvitä, jos asiat on mietitty etukäteen.

KANTAVERKKOYHTIÖ Fingridin si vuilta voi seurata reaaliaikaista Suomen sähkökulutusta. Tätä kirjoittaessa, viime sunnuntaina klo 12.33, kulutus oli 7579 MW ja oma tuotantomme on 6058 MWostaa tarvitsee siis 1542 MW. Paukkupak kasilla ollaan pahasti pakkasen puolella, kun tarpeemme on 15 500 MW luokkaa eikä tuotantomme yllä lukemaan lähi mainkaan. Äänekosken Energian toi mitusjohtaja Maarit Herrasen mukaan äänekoskelaistenkin on syytä varautua sähköpulan aiheuttamiin sähkökatkoi hin. Voi syntyä tilanne, että talven kovil la pakkasilla koko Suomen sähköverkko kaatuu juuri suuren kulutuksen aikana. Pahimmassa tapauksessa koko Suomi pi menee jopa vuorokausien ajaksi.

– Sähköpula syntyy, kun kotimainen sähköntuotanto ja tuontisähkö eivät riitä kattamaan kysyntää. Silloin sähkön ku lutusta pitää rajoittaa, Herranen sanoo.

SÄHKÖPULAN mahdollisuus ja uhka on vakava paikka, onneksi siihen on suunniteltu selkeät toimintamallit.

– Koska suomalaiset sähkö- ja poltto

ainemarkkinat ovat kytköksissä Euroop paan, on ison kuvan hahmottaminen vai keaa, Herranen sanoo.

Äänekosken Energia tekee uusia säh kösopimuksia vain Äänekosken alueel le. Herranen sanoo, ettei voimassa ole via sähkösopimuksia ole tarvetta purkaa.

– Olemme panostaneet jo pitkään uusiutuviin ja päästöttömiin energia lähteisiin kuten myös vesivoimaan ja tuulienergiaan. Olkiluodon osakkuus on yksi hyvä lisä tuotantokentässämme. Osa tuotteistamme ovat sääriippuvaisia, joten ennustaminenkin on vaikeaa, Her ranen sanoo.

Tuulivoima on siinä mielessä epäkii tollista, kun joskus sitä on paljon ja jos kus ei ollenkaan.

– Meillä voi olla viikkojakin kestäviä tuulettomia ajanjaksoja eli sähköpulaa ei voida korvata tuulivoimalla. Pakkaspäivä on yleensä tyyni, joten tuulivoima ei pe lasta meidän tarvettamme, Äänekosken Energian myynti- ja asiakkuuspäällikkö Niko Nevalainen kertoo.

Sähkön säästäminen varastoon olisi yksi ratkaisu, siinä tapauksessa, jos meil lä olisi liikatuotantoa.

– Ikävä kyllä varastointiin ei ole ak kutekniikkaa olemassa. Kaikkinainen sähkönkulutuksen pienentäminen aut taa toki, Herranen sanoo.

MONET YRITYKSET ovat jo uutisoi neet laskevansa toimitilojensa lämpöti loja. Viime viikolla uutisoitiin kauppi aasta, joka ei myy enää kylmiä juomia. Sähkönsäästötalkoisiin olisi nyt jokaisen hyvä lähteä mukaan. Kaamosajan lähes tyessä tulisi jokaisen tykönään miettiä, laittaako tunnelmaa tuovia ulkovaloket juja talon jokaiselle nurkalle tai ottaako vartin mittaisia lämpimiä suihkuja. Pie

nillä asioilla on suuri merkitys, tieten kin silloin, jos jokainen osallistuu. Myös meille tärkeää saunakulttuuriakin on hyvä muuttaa. Sähkösaunaa ei kannat taisi napsauttaa päälle lauantai-iltana, jos on mahdollisuus saunoa vaikkapa sun nuntaiaamuna!

– Valtiovalta ja teollisuus ovat jo mukana sähkönsäästökampanjanssa ja yritykset tulevat kovaa kyytiä perässä. Yksittäisellä kuluttajalla on käsissään korkeat sähkökustannukset, mutta sa malla kannattaa pohtia koko valtakun nan tason sähkön riittävyyttä, Nevalai nen vinkkaa.

ÄÄNEKOSKEN kaupunki käyttää kau kolämpöenergiaa noin 24 000 MWh, ra kennusten sähköenergian kulutus on 11 500 MWh ja katuvalaistuksen sähkö energian kulutus 1 800 MWh. Sähkön hinnan nousun vuoksi jo tälle vuodelle on jouduttu hakemaan lisämäärärahaa ja ensi vuoden talousarviovalmistelussa sähkön korkea hinta on jouduttu ottaa huomioon.

– Energiansäästö on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Venäjän hyökkäyssodan johdosta sähkön hinta nousee reippaas ti koko Euroopassa. Sähkön saatavuuden turvaamiseksi, sähköä pitää nyt meistä jokaisen mahdollisuuksien mukaan sääs tää, Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen sanoo.

Kotitaloudet ovat tässä kärsijöitä, mutta niin on kaupunkikin. Kaupungin osalta korotuksissa puhutaan miljoona luokan kustannuksista. Kaupungin joh toryhmän linjauksesta kaupunki aloittaa energiansäästötoimet alentamalla yhdel lä asteella pääsääntöisesti kaikkien kiin teistöjen lämpötiloja.

– Pelkästään huonelämpötilaa yh

dellä asteella alentamiselle saavutetaan jo viiden prosentin energiansäästö, jo ten myös kotitalouksien kannattaa tart tua haasteeseen, Äänekosken kaupungin energiainsinööri Juha Saari sanoo.

Saari muistuttaa, että vaikka kotita loudella olisi nyt edullinen sähkösopi mus, sähköä tulisi silti säästää.

– Kansalaisten sähkönkulutuksesta ja tulevan talven kovuudesta riippuu, riit tääkö meillä sähköntuotanto vai tuleeko valtakunnallista vajetta. Huonoltahan se näyttää, sillä pari viikkoa sitten Suo messa piti käynnistää kaksi varavoima laitosta ja nyt eletään vasta syksyä, Saa ri sanoo.

KIINTEÄHINTAINEN sähkösopimus on kuluttajan kukkarolle turvallinen. Se ei kuitenkaan oikeuta kuluttamaan säh köä mielin määrin, varsinkaan tässä ti lanteessa.

– Sähkön hinta on sillon sama, riip pumatta päivästä tai kellonajasta, mut ta kaikki sähkön säästö on kotiinpäin ja kannatettavaa. Pörssisähköä kannattaa säästää silloin, kun hinta on korkeimmil laan. Hinta määrittyy kulutuksen mu kaan tai sähkön riittävyys on tiukimil laan. Sähkön säästäminen on siis tarpeen näissä tapauksissa, eli arkisin klo 7-10 ja 17-18, Nevalainen laskee.

Nyt pitäisi opetella energianlukutai toa, jolloin jokainen toimenpide tarvi taan energian säästämiseksi.

– Meidän on hyvä varustautua jo nyt tulevaan talveen, ja jokaisen kannattaisi tehdä omat varautumissuunnitelmansa, Maarit Herranen vinkkaa.

Olennainen sivusto sähkön riittävyy den seuraamisesta löytyy verkkosivulta fingrid.fi ja sähköjärjestelmän tila, joka päivittyy koko ajan.

Elämme sähköriippuvaisessa maailmassa. Sähkökatkon tullen lähes kaikki yhteiskunnan ja kodin toiminnot pysähtyvät. Nyt on tullut aika opetella energianlukutaitoa.

Näin sähkökatko vaikuttaa

Heti: Sähköllä toimiva julkinen liikenne pysähtyy. Pankkiautomaatit ja pankit me nevät kiinni. Vedentulo lakkaa osalla ihmisistä. Huoltoasemalta ei saa polttoainetta. Lämmitys katkeaa puulämmitystä lukuun ottamatta.

15 minuutin päästä: Useimmat ruokakaupat ja pienet liikkeet sulkevat ovensa.

2 tuntia: Isot ruokamarketit ja kauppakeskukset alkavat sulkeutua. Ensimmäiset tukiasemat mykistyvät, jolloin ei voi soittaa eikä pääse nettiin.

6 tuntia: Puhelin- ja nettiyhteydet ovat suurimmalta osalta suomalaisia poikki.

18 tuntia: Puisten pientalojen sisäilman lämpötila on laskenut +10 asteeseen, jos ulkona on –20 astetta.

36 tuntia: Elementtikerrostalojen sisäilman lämpötila on laskenut +10 asteeseen, jos ulkona on –20 astetta.

Sähkökatkon aikana:

– Etsi Radio Suomen tai paikallisradion kanava. Kuuntele uutisia ja ohjeita radiosta. Jos pääset internetiin, löydät tietoa uutissivuilta ja viran- omaisten sivuilta. Katso myös sähköyhtiön ja Äänekosken kaupungin verkkosivut ja paikalliset uutiset löy tyvät esimerkiksi ÄKSän verkkosivulta.

– Älä usko huhuihin äläkä levitä niitä itsekään.

– Jos puhelimesi ei toimi soita silti hätänumeroon 112. Puhelu ohjautuu alueella mah dollisesti vielä toimivaan matkapuhelinverkkoon. Jos olet liikkeellä, yritä soittaa hä tänumeroon ajoittain uudelleen. Jos hätänumero on ruuhkautunut, älä sulje puhe linta. Odota linjalla. Puheluihin vastataan soittojärjestyksessä. Varustaudu:

– hommaa patteriradio ja pattereita.

– hanki kotivaraan ruokia, jotka säilyvät huoneen lämmössä, maistuvat myös kyl minä ja kypsyvät nopeasti retkikeittimessä tai kaasugrillissä.

– muista kosteuspyyhkeet ja desinfiointigeeli käsien puhdistamista varten.

– pidä kotona tai kukkarossa aina hieman käteistä.

– pidä jemmassa juomavettä 2 litraa ihmistä kohti vuorokaudessa vähintään kolmen vuorokauden ajaksi. Jos hanasta tulee vettä, ota vettä talteen puhtaaseen, kannelli seen astiaan. Vesi säilyy juomakelpoisena useita päiviä, mikäli otat vettä astiasta aina puhtaalla astialla.

W– vessan voi vetää vain kerran, jos vettä ei tule. Siksi pönttöön ei kannata katkon aikana tehdä isoja tai pieniäkään tarpeita. Viritä muovikassi WC-istuimeen, sankoon tai pottaan. Käytä reilusti vessa- tai sanomalehtipaperia kuivikkeena. Tee tarpeesi siihen, sulje pussi tiiviisti ja vie jätekatokseen sekajäteastiaan.

Lähde: Näin varaudut pitkiin sähkökatkoihin. Puolustusministeriö.

sinut kartalla suusi tilanteesta, ja orastavat ongelmat

pysäytettyä alkuunsa.

aika

käy

• Uudisrakentaminen

Pienten taloyhtiöiden isännöinnit edullisesti. Kun taloyhtiö on pieni, pitää kulujenkin olla. Ota yhteyttä, katsotaan taloyhtiöllenne sopiva ratkaisu!

ISÄNNÖINTI JAANA HIRSJÄRVI p. 045 134 8518, jaana.hirsjarvi@korpipaatsama.net www.korpipaatsama.net

Talotekniikkapalvelu Huutonen Oy

Talotekniikkapalvelu Huutonen Oy

Talotekniikkapalvelu Huutonen Oy

-Putkityöt - Lämpöpumput

-Putkityöt - Lämpöpumput

-Ilmanvaihtojärjestelmien huollot ja korjaukset -Viemäreiden avaukset ja kuvaukset Petri Huutonen puh. 050 303 2259

-Ilmanvaihtojärjestelmien huollot ja korjaukset -Viemäreiden avaukset ja kuvaukset Petri Huutonen puh. 050 303 2259

-Putkityöt - Lämpöpumput

-Ilmanvaihtojärjestelmien huollot ja korjaukset -Viemäreiden avaukset ja kuvaukset Petri Huutonen puh. 050 303 2259

Talotekniikkapalvelu Huutonen Oy

Aurinkosähköjärjestelmät puh. 040 841 9542

Aurinkosähköjärjestelmät puh. 040 841 9542

-Putkityöt - Lämpöpumput

Aurinkosähköjärjestelmät puh. 040 841 9542

-Ilmanvaihtojärjestelmien huollot ja korjaukset -Viemäreiden avaukset ja kuvaukset Petri Huutonen puh. 050 303 2259

Aurinkosähköjärjestelmät puh. 040 841 9542

• Huoneistoremontit ja saneeraukset

Niinivedentie 505, 44250 Äänekoivisto puh. 040 7610146 janne.jeulonen@rakennussallit.fi

16, Äänekoski

LVI-TYÖT AMMATTITAIDOLLA

LVI-urakointi

LVI-huollot ja kunnostukset

• Tarviketoimitukset • Suunnittelupalvelut

• Verkostojen tasapainotus ja säätö

• Käytössämme on viemärikamera, lämpökamera sekä ilmastointikanavien puhdistuslaitteisto

Jarmo 0400 542560, Janne 0400 542543, Seppo 0400 247926

Chilessä asti.

Forest Exportilla pitää kiirettä.

– Noin 160 näitä hirsitaloja on koottu nyt vajaassa neljässä vuo dessa. Työtä on piisannut eikä muuhun urakointiin ole juurikaan jäänyt aikaa, kertoo äänekoskelaisen Forest Export -yrityksen työporukan vetäjä Valtteri Kinnunen.

Töissä on kohteesta riippuen 5–7 työntekijää.

– Kaikki rakentaminen kyllä onnistuu tällä joukolla. Remontit ja vaikka omako titalo pystytavarasta luonnistuvat, mutta nyt on näitä hirsihommia riittänyt.

Elokuun puolivälissä työmaa oli Vaajakoskella, jonne nousee rantamai semaan Finnlamellin hirsitalo. Seinät olivat jo pystyssä ja työn alla kattoristi koiden nosto ja asennus.

– Meidän osuus on seinät, katto ja ikkunat, eli ruoteisiin asti valmista. Sii tä sitten toiset firmat jatkavat Kinnunen selvittää.

Toiminnan perusta on Kinnusen mu kaan se, että tehdään vauhdilla ja am mattitaidolla hyvää jälkeä.

– On tärkeää, ettei tule valituksia.

Hän kertoo, että pääasiassa toimitaan oman maakunnan alueella, mutta keik kaa on heitetty välillä Helsinki - Inari.

– Paljon kohteita on ollut täällä Jyväs kylän seudulla.

KINNUNEN TOTEAA hyväntuulise na, että pisimmillään on firman työmat ka vienyt Chileen asti, jossa yrityksen omistajalla Arjo Röntysellä on liiketoi mintaa metsäteollisuudessa.

– Ei olisi uskonut, kun kuusi vuotta sitten talossa aloitin, että sinne asti mat ka käy. Oli mielenkiintoista ja näköalat kyllä avartuivat. Ei ole monessa firmas sa tämmöisiä mahdollisuuksia, Kinnu nen hehkuttaa ja toteaa, että pomolla on monta rautaa tulessa.

Mielenkiintoisinta työmaata Kinnu selta kysyttäessä se ei löydykään kauko mailta, vaan kotoisasti Äänekosken Lii mattalasta, jonne hän oli rakentamassa miesluolaa toimitusjohtajalle.

– Se on melkoinen kokemus nyt val miinakin, Kinnunen tuumailee hymyil len.

PUHELIMITSE TAVOITETTU toimi tusjohtaja Arjo Röntynen kertoo aloitta neensa metsätöissä heti peruskoulun jäl keen 1970-luvun lopulla.

– Äiti patisti ammattikouluun, mutta karkasin pois heti ensimmäisellä ruoka tunnilla. Pääsin Metsäliitolle hommiin ja siitä se alaan tutustuminen alkoi.

Kuvioon tulivat metsäkoneet ja am mattitaitoista urakoitsijaa kysyttiin töi hin Saksaan ja sitten Portugaliin korjaa maan valtaisia myrskytuhoja. Hankituilla kontakteilla matka jatkui vaimon kanssa

töihin Chileen.

– Kun vertailin sikäläistä työtahtia eurooppalaiseen, tuli mieleen, että ei köhän näillä meikäläisen kokemuksilla täällä yrittäminenkin onnistuisi, Rön tynen muistelee 1990-luvun alkuvuosia.

Hän toteaa, että paperisota ja paikalli nen toimintamalli on tuonut aina välillä mutkia matkaan, mutta yhdessä emän nän kanssa haasteista on selvitty.

Tällä hetkellä Röntysen kuljetus- met sänkorjuu- ja laitemaahantuontiyrityk

sissä on yhteensä noin 200 työntekijää.

– Vuosia ulkomailla vietettyä oli ko tipaikka Liimattala useasti mielessä ja teki mieli yrittää myös Suomessa ja saa da tänne kiinnekohtia. Forest Export aloitti rakentamisen vuonna 2014, Rön tynen kertoo.

Yritys omistaa Äänekoskella raken nussuojellun Kuhnamon saunan, jon ka koronan viivyttämiä kunnostustöitä ollaan aloittamassa ensi kevään aikana.

Arjo Röntysen tie metsäkoney rittäjänä on vienyt Chileen asti, jossa kolmessa yrityksessä on yhteensä parisen sataa työn tekijää. Suomessa hänellä on rakennuspalveluyritys.

historian ja urheilun yhdistäjä

Liimattalasta maailmalle ja Kuhnamon saunalle. Forest Export heittää keikkaa Chilessä asti.

Heikki Parkatti

Kerran äänekoskelainen, aina ää nekoskelainen oli Erikin motto hänen palattuaan joka kevät kotiseudulleen kesänviettoon Vantaan Yhteiskoulun his torianopettajan tehtävästä, jota hän an taumuksella hoiti lähes neljäkymmentä vuotta.

HÄNEN kirjallisessa tuotannossaan on kaksi ainutlaatuisuutta, Rellu lienee ai nut kirjailija, joka on maassamme kir joittanut saman kaupungin kahden eri urheiluseuran historiikit, Huiman 100ja Urheilijoiden 70-vuotishistoriikit. Toinen harvinaisuus on Erikin viimei nen kirja Äänekoskea ja äänekoskelai sia. Hänen toivomuksenaan oli teoksen mahdollisella tuotolla tukea nuoria ur heilijoita taloudellisesti. Tältä pohjalta syntyi Erik Relanderin urheilustipendi, joka kirjoittajan toivomuksen mukaan voidaan antaa kyvykkäälle nuorelle ur heilijalle lajiin tai seuraan katsomatta. Ainoa vaatimus on, että urheilija sti pendin saadessaan on äänekoskelainen. Erikillä oli vahva usko ja historijoitsijan henkilökohtainen näkemys urheilun yh distävästä vaikutuksesta Suomessa ja eri tyisesti Äänekoskella.

'ERINOMAISEN kasvattajan maineen

Urheilutietäjät r.y:tä, jonka puheenjohta jana hän toimi pitkään kuten myös vuo den urheilukirjan valintalautakunnassa.

Lieneekö hänen vaikutustaan, että Ääne

kosken sarjakuvaseuralla on ollut menes tystä urheilutiedon SM-kisoissa. Erikin intohimo urheiluun näkyi myös hänen lukuisista matkoistaan olympialaisiin ja

maaotteluihin, mutta historian kirjoihin tulee lyömättömänä jäämään hänen Saa rijärven Juhannuskisoissa käyntinsä 60 kertaa peräkkäin!

Erik Relander, legendaarinen his torian ja yhteiskuntaopin opettaja,syntyi Äänekoskella 2. lokakuuta.

Vanhustyön keskusliiton käynnistämää Vanhustenpäivää on vietetty jo vuodesta 1954 lähtien lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina. Sitä seuraava

Vanhustenviikko.

Kuntalain mukaan ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikut tamismahdollisuuksien varmis tamiseksi on valittava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toiminta-edelly tyksistä. Äänekoskella vanhusneuvosto kokoontuu säännöllisesti ja ottaa kan taa kun tarve vaatii. Vanhusneuvos to on vaikuttava toimielin, joka toimii ikäihmisten etujen ajajana tarkastellen asioita ikääntyneiden näkökulmasta. Vanhusneuvostossa on edustus kaikista eläkeläisyhdistyksistä. Vanhusneuvosto on kokoontunut tämän vuoden puolella kolmesti ja osallistunut erilaisiin koulu tuksiin. Vanhusneuvoston tavoitteena on laatia vuosikello, jonka antaa toiminnalle tarkasti suunnitellut raamit.

– Olemme myös osallistuneet etäyh teyksien kautta hyvinvointialueen van husneuvostoille tarkoitettuihin kuulemi siin sekä koulutuksiin. On tärkeää käydä vuorovaikutuksellisia puheenvuoroja eri eläkeläisjärjestöjen kanssa, Äänekosken vanhusneuvoston puheenjohtaja Leila

Vanhustenviikosta koppia on ottanut vanhusneuvosto.

honjuuritasolta tietoa päätöksentekoon niin Äänekoskelle kuin maakuntaan. Tieto kulkee tätä kautta myös järjestö jen jäsenille. Vanhusneuvosto on osal lisuuden ja osallistamisen hyvä kanava, silloin kun ote on aktiivinen. Vanhusten toimintakyvyn säilyminen, säilyttämi nen ja edistäminen ovat isossa roolissa. Jos konetta ei käytetä, se ruostuu, Lin dell sanoo.

ENSI VIIKOLLA vietettävän Vanhus tenviikon ohjelmassa on matalan kyn nyksen tapahtumia, joihin on helppo tulla viihtymään. Lindell toivoo, että jo kainen muistaisi vanhusta, omaa läheis tään, naapuriaan tai tuttavaa vuoden jokaisena päivänä, mutta varsinkin van hustenviikolla kannattaa aktivoitua tä män tärkeän asian äärelle. Yksinäisyyden kokemus myös vaikeuttaa kotona selviä mistä ja lisää laitoshoidon tarvetta.

– Vanhusten yksi suurin huoli on yk sinäisyys. Toivon, että vanhuksia muiste taan huomioida, eikä siihen tarvita isoja panostuksia: kuulumisten kysymisellä on helppo aloittaa uusi tai vanha tuttavuus,

Vanhusneuvosto on ottanut roolia vanhustenviikon järjestelyissä.

– Muutamaan vuoteen ei ole viikkoa otettu keihään kärjeksi. Neuvoston jä senet innostuivat aiheesta ja kun saim me positiivista signaalia muualtakin, oli hyvä tarttua toimeen. Poken opiskelijat antavat parillekymmenelle vanhuksel le erilaisia hoitoja ja Citymarket tarjoaa kaikille asiakkailleen kahvit torstaina 6. lokakuuta.

Vanhustenviikko polkaistaan maa nantaina käyntiin Piilolan palvelukes kuksella, jossa viikon tulee avaamaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jari Halttunen.

– Eläkeläisjärjestöt tuovat mukaan omaa ohjelmaansa, niin musiikin kuin tarinoiden kautta. Iltapäivä vietetään ul kosalla, paistetaan lettuja ja ihastellaan syksyn kaunista ruskaa. Tiistaina laule taan karaokea Kartano Kievarilla klo 1215. Keskiviikkona Eläkeliitto Äänekosken yhidistys järjestää piirinmestaruuskei lakisat Pankkarilla, ja silloin Pankka ri Bowlingilla voi käydä tutustumassa lajiin omakustannushintaan. Torstaina

kautuvat Konginkankaan, Suolahden ja Sumiasten palvelukeskusten yhteyteen.

– Kannattaa hyödyntää kyläbussia ja tulla mukaan, Leila Lindell vinkkaa ja haastaa kaikki paikalliset yritykset ja yhteisöt mukaan ensi vuoden vanhusten viikon tapahtuman järjestelyihin.

– Tehdään yhdessä hyvää, Leila Lin dell toivoo.

Vanhustenviikko 3.-9.10.

Marjo

Collegetakki

Puukauppaa ja metsäpalveluita

Tarjoamme

lisäksi kattavat metsän- ja luonnonhoitopalvelut. Puunhankintamme kasvaa ja haluamme ostaa lisääntyvät määrät omistajajäseniltämme Suomesta. Ostamme tällä hetkellä erityisesti sulan maan aikana korjattavissa olevia harvennuksia sekä hankintapuuta.

Metsä Groupiin kuuluu lähes 100 000 omistajajäsentä ympäri Suomea. Omistajajäsenenä saat myös puukauppahinnan päälle bonusta ja voit sijoittaa puukauppatulojasi kannattavasti.

Otathan yhteyttä, niin sovitaan tapaaminen.

Mika Nuuhkarinen puh. 050 383 6170 Äänekoski, Uurainen

Elias Walkeajärvi puh. 040 775 4327 Äänekoski, Konnevesi

Aki Lahtinen puh. 050 598 8939 Äänekoski, Kannonkoski, Konnevesi, Multia, Saarijärvi, Uurainen

Ystävällinen optimisti

Risto Kinnunen on huomannut, että asiat hoituvat, kun tartutaan toimeen.

Risto Kinnunen oli menossa kou luun kovalla tohinalla jo kuusi vuotiaana, kun naapuristakin sinne lähdettiin.

– Reppu oli jo selässä, kun selvisi, että vuosi pitäisi vielä varttua.

Pettymys oli suuri ja Risto muistaa vieläkin tunnelmat 50 vuoden takaa. In toa kouluun piisasi jatkossakin, vaikka monen kilometrin matka Hilmonkosken kyläkoululle kulki jalan tai hiihtäen suu ren tuulisen suon poikki.

– Olihan siinä taivaltamista, mutta minä tykkäsin koulusta kovasti, paitsi liikunnasta ja laulunkokeista. Muutoin koulu menikin kivasti, mutta varmaan siitä jotakin jäi kaivelemaan, kun mi nut huudettiin aina viimeisenä joukku eeseen. Kilpaurheilu ei ole minua kiin nostanut.

Vaan ei kuntoilu mokoman takia jää nyt, sillä kotona toki liikuttiin ja leikit tiin. Kaveriporukassa uitiin Pudasjär vessä, hiihdettiin ja pelailtiin. Aurattiin rantaan jonkinmoinen luistinratakin.

Eka- ja tokaluokan jälkeen koulu jat kui Kannonkosken kirkonkylällä. Elet tiin peruskoulun alkuvuosia. Koulukyy ti vei ja toi.

– Isossa oppilasjoukossa mahtui kiltti koululainen hyvin porukkaan.

Positiivinen asenne ja myönteinen elämänote olivat jo tuolloin päällimmäi senä ja ne kantoivat elämässä eteenpäin myös aikuisiällä.

– Kun tekee parhaansa, ja etsii ratkai suja niin asiat tuppaavat kyllä järjesty mään. Sitkeyttä ja uskoa itseen se kyllä vaatii, Risto luotaa kokemuksiaan vuo sikymmenten varrelta.

Elämä pienellä maatilalla oli 1970-lu vullakin vaatimatonta. Muutama lypsä vä ja vähän lihakarjaa ja kiviset pellot. Vastaavia maatiloja oli Suomen maaseu tu 1960-luvun alussa puolillaan ja enem mänkin. Sitten maaltapako kasvoi mas saliikkeeksi ja jo 1970-luvulla tuhannet talot olivat tyhjillään.

– Minulle oli jo aika nuorena selvää, etten halua jatkaa tilanpitoa, vaan lähteä edes vähän kauemmaksi ihmisten pariin. Pikkuveli siihen sitten jäi ja asuu edel leenkin, mutta maataloushommat ovat vaihtuneet metsätöihin.

Risto toteaa olleensa mukana talon töissä sitä mukaan, kun voimat karttui vat, mutta mitään suurta hinkua ei nii hin ollut.

– Tein sen mitä pitikin. Se oli siihen aikaan itsestään selvää. Ainakin mil joona kiveä olen nakannut ojanvarteen. Niitä meidän pelloissamme riitti raivat tavaksi.

Sen verran erilainen maalaisnuori Risto toteaa olleensa, että mopoa ei kos kaan tehnyt mieli. Sen sijaan lukeminen maittoi ja mustavalkoisen television ai noalta kanavalta tulivat suuren maail

man elkeet tutuiksi.

Peruskoulu ja Riston opintaival ylem millä luokilla alkoivat Kannonkosken kirkonkylällä yhtä aikaa. Uuden järjes telmän kautta tie jatko-opintoihin suo reni ja avautui kaikille.

Opinhaluinen nuorukainen suunta si hyvällä todistuksella lukioon Saarijär velle, josta hommattiin kortteeripaikka.

Risto muistelee lämmöllä lukioai kaansa. Koulu sujui ja isommissa ympy röissä nuorimies myös itsenäistyi, kun oli vastattava asioiden hoitumisesta.

– Siinä oppi ujonpuoleinen poika pär jäämään omin voimin. Uusia kavereita löytyi ja tanssitkin alkoivat kiinnostaa. Kukonhiekka ja muut lähikuntien tans sipaikat tulivat tutuiksi.

Koulunkäynti oli kuitenkin päällim mäisenä. Opettajissa oli monia persoo nia, joiden ote työhönsä innosti nuoru kaista lukemaan läksynsä. Etenkin kielet kiehtoivat ja niihin lukiolainen myös pa nosti. Myös historia ja äidinkieli olivat edelleen lempiaineita. Ylioppilaskirjoi tukset sujuivatkin sitten hyvin ja käteen tuli paperit, joilla kelpasi pyrkiä eteen päin.

SIINÄ TULIKIN eteen rankka harkin nan paikka. Piti tehdä ratkaisuja, jotka pohjustaisivat ja suuntaisivat elämää jopa vuosikymmeniksi eteenpäin.

– Hain ja pääsin yliopistoon luke maan kieliä, mutta, mutta!

Risto kokoaa mieleensä tuon ajan tuntoja. Että pitääkin nuorella iällä ja vielä vähäisellä elämänkokemuksella tehdä painavia ja toimivia valintoja. Voi mavarat, taipumukset, toiveet, odotuk set, elämänarvot, itseluottamus, itsetun temus ja sattuma painavat vaakakuppia kukin suuntaansa.

– No niinhän siinä sitten kävi, että yliopistoon jäi lähtemättä ja menin kauppaopistoon Jämsänkoskelle. Se tun tui varmalta, tutulta ja pian työelämään johtavalta valinnalta.

Hän kertoo, että jonkun kerran on vuosien mittaan tullut pohdittua, mitä mahdollisuuksia yliopisto olisi avannut, mutta ihan vain ajatusleikkinä ja ilman haikeutta.

– Asiat tulevat eteen tavalla tai toisel la ja niiden kanssa on pärjättävä. Olen realisti. Kaupalliset opinnot olivat silloin minulle toimiva ratkaisu.

Tämän jälkeen sujahti ohi varusmies palvelu, josta Risto kotiutui alikersatti na. Työtä tarjoutui kyläkaupan palve luksessa.

– Kun sitten armeijan jälkeen ravin tola-ala alkoi kiinnostaa, opiskelin hovi mestariksi Jyväskylässä. Ratkaisu toimi sekin hyvin, sillä halusin tehdä töitä ih misten parissa.

Risto muistelee, että oli se kivaa aikaa 1980-luvun puolivälissä.

– Ja mikä parasta, tutustuin tulevaan rouva Kinnuseen. Ja kuinkas ollakaan tansseissa, ja siitä asti on yhdessä pyö rähdelty elämän karkeloissa.

RAVINTOLA-ALA tuli tutuksi niin esimiestehtävissä kuin tarjoilijanakin. Kun Keskimaa perusti Äänekoskelle le gendaarisen ravintola Rosson, Risto tuli työntekijänä mukaan alusta alkaen ja eteni sitten päälliköksi.

Rosson mafiana tunnettu aamukah viporukka tuli tutuksi.

– Ringissä oli mukana parisen kym mentä miestä. Istuntojen väkimäärä vaihteli, mutta aina pantiin maailman menoa järjestykseen ja usein juonittiin kepposia poissaoleville ja muillekin sil määtekeville.

Joukossa oli yrittäjiä, toimihenkilöitä, virkamiehiä ja sanavalmis paperimies. Huuli lensi väliin kipeästi, eikä huonol la itsetunnolla sakissa pärjännyt. Osansa sai ympäristökin, Risto muiden mukana.

– Se oli aikansa huumoria. Ei sem moinen enää näin tasa-arvon aikaan so pisi, hän arvioi.

Rosson vuodet olivat kiireisiä, mut ta opettavaisia. Asiakastyytyväisyyden ja palvelun merkitys tuli tutuksi. Mafia ja muu asiakaskunta piti osata ottaa eri lailla huomioon.

– Siinä oppi harkitsemaan huulen heittoa ja sanomisiaan, kelle saattoi to kaista ja kelle ei.

Risto toteaa, että kokemuksista on ol lut iso apu myöhemmissä esimiestehtä vissä ja asiakastyössä.

Lama iski 1990 luvun alussa. Ääne kosken Rossonkin taru päättyi. Edessä oli työn etsintä. Oli myyntityötä omalla toiminimellä ja Ähtärin eläinpuistokin tuli tutuksi myyntipisteiden esimiehenä.

– Se oli paineista aikaa. Lapset olivat pieniä ja kuluja riitti. Hetkeäkään ei kui tenkaan tullut mieleen, että antaisi pe riksi saatikka olisi jouten.

Vuonna 2003 tarjoutui työpaikka myyjänä silmälasiliikkeessä. Samalla ur keni uusi ura, joka jatkuu edelleen. Risto toimii yli sadan myymälän Silmäasema ketjun neljän toimipisteen myymäläpääl likkönä.

– Talo on tarjonnut mahdollisuuden kehittyä työssä, edetä ja ottaa vastuuta. Tehtävät ovat mielenkiintoisia ja koulu tusta on ollut tarjolla jatkuvasti.

Risto toteaa, että alalla on kovaa kil pailua ja toimintaa kehitetään koko ajan, joten haasteita työssä riittää jatkossakin.

– Asiakas on toiminnan keskiössä ja palveluun panostetaan.

Vapaa-aika on sujunut ja sujuu edel leen hyvin perhekeskeisesti.

Lapset ja lastenlapset asuvat lähellä ja yhdessä ollaan paljon.

– Touhutaan tarvittaessa apuna ja las tenlasten kanssa puuhaillaan semmoista

tavallista. Mennään vaikka metsäretkel le. Ihmetellään kasveja, kuunnellaan ää niä ja nuuhkitaan tuoksuja.

Kuntoilu on pysynyt mukana elämän menossa. Risto kertoo, että osallistui ta kavuosina 18 kertaa Sulkavan soutuun.

– Tänä vuonna tuli sitten hankittua sähköpyörä, jolla on polkaistu kesän mit taan muutama sata kilometriä.

Hän painottaa, että kun pitää kunnos taan huolta, elää terveellisesti ja katsoo mitä syö, niin voimia piisaa paremmin.

– Jokaisen kannattaa pitää itsestään huolta, ikuinen optimisti ja realisti opas taa ystävällisesti.

Rakastaa: vaimoa ja lapsia lapsineen

Inhoaa: joutavaa jaarittelua (poislukien itsensä)

Henkilö: puoliso

Paikka: maailma, kaikesta huolimatta

Eläin: koira

Ruoka: melkein mitä tahansa, erityisesti kanaa

Juoma: talvella tuhti punkku, kesällä kuiva valkkari, kumpi kin hillitysti

Elokuva: Coda – kahden maailman välissä

Musiikki: Been Omenapuita

Kirja: dekkarit, kotimaiset ja pohjoismaiset

Motto: Kyllä se siitä!

Risto Kinnunen, s. Kannonkos kella 24.8.1962, kolme tytärtä, 4 lastenlasta, myymäläpääl likkö.

Teksti ja kuva: Lasse Hämäläinen

Martti Takalo

FAKTA

Martti Takalo, eläkkeellä oleva luokanopettaja, elokuvamies.

Ohjannut elokuvat: Pelkosen niemi 1939 – unohdettu taistelu, Axel – Matkani Sisä-suomeen, Hän on tehnyt myös viisiosaisen dokumenttisarjan Suomen kan sallispuistoista.

s. Raahessa 1956, asuu Saarijärvellä

NOPEAT:

Sävel vai lyriikka?

– Suomen kieli soi jo itsessään. Ensin on runo ja sitten tulee musiikki

Suolahti vai Saarijärvi?

– Olen asunut pitkään Saarijär vellä, siellä on koti.

Ilvesluola vai Keitele?

– Ilvesluola. Gallen-Kallela sai vangittua hangen olemuksen upeasti.

Digi vai filmi?

– Digi mahdollistaa enemmän omaa tekemistä. Jos ei digiaikaa olisi, elokuvien tekeminen olisi minulle saavuttamaton haave.

Televisio vai radio?

– Koska visuaalinen puoli on tärkeämpi, vastaan televisio.

Pelipaita jäi haaveeksi

Elokuvien ohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja Martti Takalo muistelee lapsuusaikaansa Suolahdessa. Huoleton lapsuus loppui kuin seinään isän ennenaikaseen kuolemaan.

Synnyin Raahessa ja olin pari-kol mevuotias, kun muutimme Suo lahteen. Muuttoautoon pakattiin tavaroiden ja huonekalujen lisäksi äiti Salme, isä Theodor ja sisarukseni Eija, Harri ja Maija. Matkaan lähti myös an nos yrittäjähenkeä. Elettiin 1950-1960 -lukujen taitetta, kun isä kuuli, että Suo lahteen olisi mahdollista perustaa ensim mäinen yksityinen K-kauppa. Takalon kaupan erikoisuutena oli kotiinkuljetus, jolla pyrittiin saamaan uusia asiakkaita. Tuohon aikaan kauppalassa vilisi kaup poja: oli Asikaisen, Hintikan ja Savolai sen kaupat, sekä liuta Mäki-Matteja. Jäl keenpäin on saanut ihmetellä, miten sitä oikein pärjättiin.

LIIKKEELLE lähdettiin nollasta. Ensim mäinen kauppapaikka oli Ves-Matin ta lossa, siinä missä toimi elokuvateatteri Kuvala. Talossa oli muutakin kauppa toimintaa, kuten Kosusten urheiluliike ja Alko. Asuttiin talon yläkerrassa eli elo kuvateatteriin oli lyhyt matka. Ensim mäiset muistikuvani liittyvät pyörällä ajoon, kun en millään uskaltanut laittaa jalkaa toiselle polkimelle. Kosusten va rastorakennuksen takana oli seiväshyp pypaikka ja Kyösti Kosusella oli painava seiväs. Muistan kuinka Lentsun kuor ma-auto ajoi purua tehtaalta ja tuoreen purun hajusta jäi pysyvä muistijälki. Oli upeaa päästä hyttiin ja silloin tunsi ole vansa korkealla. Suolahdessa oli hiek kapintaiset kadut ja pölisemistä estettiin ajamalla kaduille lipeäliuosta, tästäkin hajusta on jäänyt pysyvä muisto nenään. Kaupan ensimmäiset tsupparit kulki

vat matalapainerenkaisella pyörällä, jon ka edessä oli tarakka. Kun isä osti kol mipyöräisen mopon, sain tarpeettomaksi jääneen pyörän käyttööni. Erään kerran kokeiltiin kolmipyöräistä mopoa: Harri istui satulalle, minä ja Nyrösen Seppo annettiin vauhtia. Yht´äkkiä mopo lähti käyntiin ja karkasi Harrin käsistä. Aita kaatui ja mopo jäi siihen ja me arvaten kin pinkaistiin pakoon.

tiin, nykyisten Korsujen kohdalla. Siellä oli korsuksi nimetty koppi, jossa imais tiin sätkärullaa, ja paha olohan siitä tuli, oksetti ihan. Kokeiluksi jäi, mutta tun nustin kun kysyttiin.

KESÄT pelattiin jalkapalloa veturi tallin kentällä Hovatan Taunon, Mont hanin Timon ja Heikin, Lehtosen Har rin ja Jussin, Valtasen Arskan ja Antin sekä Variksen Pennan ja Maaken kans sa. Joukkueemme nimi oli Satamakadun Hohto, ja elättelimme haavetta omasta pelipaidasta. Vastukseksi saatiin Kello sepänkadun joukkue. Operoitiin pienellä aluella, edes Nappamäkeen ei ollut liiem min asiaa. Aloitin koulutieni Kukkulalla, ja muistan, kuinka ruoan haju oli kovas ti luotaantyöntävä. Käsityönopettajani Lammin Jaska piti kovaa kuria ja muis tutti tupakan vaaroista. Rehellisenä op pilaana nostin käden ylös, kun kysyttiin, kuka on polttanut. Piti kertoa, missä on tupakoinut: keskellä suopeltoa pössytel

PERUSTETTIIN orkesteri Hovatan Ta nun ja Lehtosen Jussin kanssa. Nimek si tuli The Akvarios ja soitettiin kappa leita Toivelauluvihkojen tarjonnasta. Myöhemmin bändin nimeksi tuli The Weeks. Soittotaito ei ollut hääppöinen, mutta laulutaitoon oli kova luotto. Lap suus meni nopeaan pyöräillen ympäriin sä. Talvet menivät Urheilutalon näytel mäkerhossa ja luistinradalla. Jos jotain jäin Suolahdesta kaipaamaan, niin hyviä ystäviä, varsinkin Hovatan Tanea. Hova tat muuttivat Hyvinkäälle samana vuon na kun isäni kuoli. Se oli kova isku, sil lä samalla loppui näytelmät, jalkapallo ja yhteiset jutut Voisin sanoa, että jäin aika yksin. Haaveet rallitähden tai laula jan urasta haudattiin ja minusta tuli luo kanopettaja.

KOSKA vanhempamme olivat omistau tuneet työlle, me lapset saimme pärjätä keskenämme. Jossain vaiheessa meillä oli kotiapulainen, joka vei meitä Keite leelle veneilemään. Hienoimmat muis tot perheen yhteisistä hetkistä ovat Jur volta vuokratulta kesämökiltä. Isä kuoli yllättäen vuonna 1971 ja äiti piti kauppaa vuoteen 1978 saakka. Kaupalle ei löyty nyt jatkajaa, ja niin Takalon kauppa jäi Suolahden kauppahistoriaan.

Marjo Steffansson

Martti Takalon vanhemmilla oli Takalon kauppa, nykyisen Mitä Kummaa -yrityksen tiloissa.

Mäkiauto valmistumassa.

Ripaskaa turkulaisessa discossa

Äänekosken Huima juhli syksyllä 1982 nousua jalkapallon I-divisioonaan ensin Kupittaan stadionilla ja sen jälkeen Turun suosituimmassa discossa.

Äänekosken Huiman jalkapallo joukkue lähti kauteen 1982 ”säi lyttämään sarjapaikkaansa” IIdivisioonassa, jonne se oli edellissyksynä varmistanut nousunsa. Sen joukkue to dellakin teki; kun runkosarja päättyi 19. syyskuuta, Huima oli Pohjoislohkon yk könen maalierolla 51–14, 22 ottelun sar jassa tuli vain 2 tappiota.

Mieli oli varsin levollinen, kun nou sukarsinnoissa tuli vastaan Länsilohkon kakkonen, Turun Pallo. Huima sai kar sintaan yhden lähtöpisteen, TuPa aloitti nollilta. Se kumpi keräisi ensin neljä pis tettä, nousisi I-divisioonaan.

Pitkän uran Turun jalkapalloelämässä pelaajana, valmentajana ja taustavoima na tehnyt Matti Raho muistaa joukkueen saapumisen Äänekoskelle.

– Näin kentällä jonkun moukarin heittäjän, jonka selässä oli kirjaimet CCCP. Vitsailin pojille, että nyt tultiin kovaan paikkaan!

Vitsailu vaimeni nopeasti, sillä alun hermoilun jälkeen ottelu oli täysin Hui man käsissä. Seppo Rahkonen ja Tero Melasalmi kahdella maalillaan olivat käytännössä ratkaisseet ottelun taukoon mennessä.

– Muistan vain sen, että ei meillä ollut siinä ottelussa mitään jakoa, Raho tun nustaa.

Lopputulos oli 4–1, ja katsomossa Huiman kaikkien aikojen ennätysyleisö, lähes 800 katsojaa.

HUIMAN TOIMISTO alkoi järjestel lä toiseen otteluun Turkuun tilausbussia faneille. ”Ja pääseehän sinne omallakin autolla, matkaa on hieman yli 300 kilo metriä”, informoitiin seurasta. Bussilli nen kannattajia lähti, minkä lisäksi muu tama henkilöautollinenkin oli löytänyt tiensä Turun Kupittaalle 2. lokakuuta.

Pelin henki oli se, että Huima varmis taisi nousun tasapelilläkin. TuPan voitto tietäisi sitä, että seuraavana viikonloppu na pelattaisiin taas Äänekoskella.

– Missään nimessä emme lähteneet pelaamaan tasapeliä, vaan hakemaan voittoa. Ei tasapelin hakeminen olisi so pinut sille joukkueelle, eikä se toimi jal kapallossa muutenkaan, Huiman puo lustuskalustoon kuulunut Matti Kautto muistelee.

Huima pisti päälle heti sellaisen ral lin, ettei joukkueiden paremmuudesta jäänyt epäselvyyttä. Maalivahti Mikko Vastamäki piti turkulaisia pystyssä, mut ta Hannu Kovanen iski Huiman johtoon jo 6. minuutilla Leevi Wacklinin anta masta kulmapotkusta.

TuPan maalitykki Pentti Torkkeli ta soitti 70. minuutilla, mikä toi hieman tuskan hikeä loppuminuuteiksi. Pari mi nuuttia ennen täyttä aikaa Kovanen pu jotteli läpi turkulaispuolustuksen ja iski helpottavan 2–1-osuman Huimalle.

Kovasen maali aiheutti pääkipua Hui man vaihtopenkillä: valmentaja Reijo Rantanen ja apuvalmentajana ottelussa toiminut Hannu Penttinen ponkaisivat innoissaan hieman maan tason alapuo lella olleelta vaihtopenkiltä kentälle.

– Ei muistettu sitä katosta siinä ylä puolella, vaan iskettiin päämme siihen. Oli pääkipua sekä ennen että jälkeen nousujuhlien, Penttinen heittää.

KUN PÄÄTÖSVIHELLYS soi, ääne koskelaiskannattajat ryntäsivät kentäl le juhlimaan pelaajien kanssa. ”Onneksi ei huutosakeille järjestetä dopingtestejä”, vitsailtiin Sisä-Suomen Lehden jälkira portissa.

Huiman molemmat maalit tehnyt Hannu Kovanen muistaa, että pelin pää tyttyä oli armoton jano. Joku omista kan nattajista tuli hätiin ja tarjosi hänelle me hutonkkaansa.

– Otin janoisena pitkän huikan, ja se olikin jotain kiljua, Kovanen nauraa.

Turkulaiset antoivat rehdisti tunnus tusta vierasjoukkueelle. Matti Kautto muistaa, että ei pelin päätyttyä monta askelta ehtinyt ottaa, kun sai kukkapus kan käteensä. TuPassa pelannut Matti Raho kertoo, että tappio ei lopulta har mittanut heitä.

– Ei harmittanut sikäli, kun näimme miten hyvä joukkue oli vastassa.

Mainittakoon, että TuPan kantava na voimana pelasi tuolloin myöhem min etenkin ravintolayrittäjänä tunnet tu Sedu Koskinen.

Raho seurasi, miten sekä Huima että TuPan lohkon voittanut Porin PalloToverit pärjäsivät seuraavana vuonna myös I-divisioonassa. PPT nousi saman tien SM-sarjaan, ja Huimakaan ei jäänyt

Terho Vuorinen Teijo Piilonen

Valmentaja Repe Rantanen nostettiin kultatuoliin nousujuhlissa Kupittaan stadionilla Turussa.

kauas seuraavana vuonna. Raho tietää, miten kovaa myös PPT harjoitteli.

– Opiskelin Porissa ja olin talvet PPT:n harjoituksissa. Viidesti viikos sa ihan hullut treenit. Minulla oli kesä työpaikka Turussa, joten tulin kuitenkin aina Turkuun pelaamaan.

KUN HUIMAN joukkue oli selviyty nyt Kupittaan pukuhuoneen saunasta ja vielä tervehtinyt kotimatkalle suunnan neita faneja, päätettiin nousua juhlistaa paikallisessa discossa. Sisä-Suomen Leh den vanhan jutun mukaan kyseessä sat tui olemaan ”kaupungin suosituin disco”.

Discoon oli pitkä jono. Matti Kautto meni kapteenin ominaisuudessa kerto maan jonottajille, mikä ryhmä oli paik kaan pyrkimässä. Jonottajat olivat heti sitä mieltä, että ohitse vaan.

– Se oli fair playta parhaimmillaan, ei heitä haitannut että turkulainen joukkue oli hävinnyt, ”Edu” sanoo. Vanhana Lek kerin levyjen kääntäjänä hän pääsi teke mään myös yhden kappaleen tiskijukka keikan, ja valitsi joukkueen suosikkeihin kuuluneen Da Da Dan, saksalaisen Trioyhtyeen silloisen hypnoottisen hitin.

– Kuulutin kappaleen ja kerroin mikä iloinen seurue täällä on, että nyt kaik ki tanssimaan. Lava oli tupaten täynnä!

Sisä-Suomen Lehtikin raportoi dis cossa käynnistä. ”Tanssivat kuulemma ripaskaa miesporukalla venäläiseen ta paan ja saivat tiskijukalta jokaisen toi veensa läpi turkulaisten kustannuksella.”

Sillä aikaa kun joukkue viihtyi dis cossa, niin lehden mukaan ”joukkueen johtaja Pentti Kokko ja muutamat muut hieman iäkkäämmät ihmiset istuivat

bussissa ja analysoivat käytyä peliä ja koko kautta”.

PALUUMATKALLE päästiin aikanaan, ja lopulta kotiin Äänekoskelle, vaikka matkallakin piti pysähtyä, Hannu Pent tinen muistaa.

Analyysejä jatkettiin, ja pian kerrot tiin Keskisuomalaisen jutussa Reijo Ran tasen suulla, että ”Huima jatkaa omin voimin”. Joukkue oli hitsautunut yhteen, keski-ikä vain vähän yli 20 vuotta, joten permanenttia ei kannattaisi rikkoa.

Äänekoskelaisten harmiksi JyP-77 putosi samalla kaudella II-divisioonaan, joten odotettuja paikallisotteluita ei oli sikaan tiedossa. JyP-77 myös perui jo kauden päätteeksi sovitun hegemonia ottelun.

Matti Kautto muistaa, että pari ha

lukasta peluria kävi talvella yrittämässä Huiman rinkiin.

– Juostiin helmikuussa Cooperin tes tiä. Meistä jokainen juoksi vähintään 3000 metriä. Jäivät hännille, eikä heitä sen jälkeen näkynyt.

Hannu Penttinen siirtyi seuraavalla kaudella kokonaan apuvalmentajaksi. Yhdessä pelissä Huiman riveistä puut tui miehiä niin paljon, että esimerkiksi valmentaja Reijo Rantanen pelasi koko pelin. Kun peli oli jo selvä, teki penkkiä johtanut Penttinen liikkeen.

– Huusin Wacklinin Leevin vaihtoon ja menin itse neljäksi minuutiksi ken tälle. Tulipahan tilastoihin I-divisioonapelikin!

Kesällä 1983 alkoi Huiman hieno viisi kautta kestänyt jakso I-divisioonassa. Se olisi jo sitten oman juttusarjansa paikka.

Kömin Killan siirtolaistutkimus

Konginkankaan Kotiseutuyhdistys Kömin Kilta ry toteutti kotiseu tututkimuksen Konginkankaal ta maailmalle lähteneistä ihmisistä. Tut kimuksesta julkaistiin Marjatta Huhdan

keskisuomalaisuudesta kuin myös laajas ti eri ilmiöistä, kuten lasten siirtolaisko kemuksista, ulkomaan työkomennuk sista ja paluumuutosta. Kirja julkaistiin kaksi vuotta sitten, mutta tutkimustyö jatkuu edelleen. Tutkimus on jättänyt jälkeensä laajan siirtolaisuutta koskevan aineiston, jota on mahdollista käyttää tu

OLEN TOIMINUT kesän 2022 ajan projektitutkijana Kömin Killalle ja teh tävänäni oli siirtolaisuusaineiston luet telointi. SIMO on vuonna 2020 käyttöön otettu verkkopohjainen kokoelmanhal lintajärjestelmä, jonne voidaan luetteloi da erilaisia aineistoja, joita ovat esineet, arkistoaineistot, valokuvat ja audiovi

laisessa paikallismuseossa harjoiteltiin ensimmäisen kerran audiovisuaalisen-, arkisto- ja valokuva-aineiston luetteloin tia sekä niiden keskinäistä linkittämis tä, jonka avulla aineistoa on helpompi käyttää.

LUETTELOINTI tietojen tallentamista. Kömin Killan projektissa se tarkoitti esi merkiksi haastatteluäänitteen tai muis tiinpanojen tallentamista erillisiin kent tiin ja mahdollisimman pieniin osiin. Haastattelun kohdalla kirjattavia tietoja ovat esimerkiksi missä, milloin ja keiden toimesta haastattelu on toteutettu ja mitä aiheita ja paikkoja haastattelussa käsitel lään. Tällaisten pienten tiedon palasien löytäminen laajasta tutkimusaineistosta vaatii aika ajoin salapoliisityötä, mutta se palkitsee. Saatoin viettää huomattavan paljon aikaa etsiessä tiettyä päivämää rää tutkimusaineistosta tai haastattelus sa esiintyvän historiallisen tapahtuman tietoja netin hakukoneessa. Aina näitä tietoja ei ole saatavilla, mutta puutteista huolimatta järjestetty tutkimusaineisto on arvokasta.

KONGINKANKAALTA MAAILMALLE -kotiseututkimuksen aineiston luettelointi on tärkeää, sillä aineisto on nyt olemassa hallinnoidussa järjestel mässä, jossa se tulee myös säilymään tulevaisuutta varten. Erilaisten aineisto jen systemaattinen tallentaminen ja luet telointi mahdollistaa laajemman käytön. Nyt Kömin Killan tutkimusaineisto on SIMOssa johdonmukaisessa ja helpos ti käytettävässä muodossa. Sen lisäksi, että sen käytettävyys on parantunut, sii tä voidaan ottaa mallia tulevaisuuteen, kun uusia tutkimusaineistoja tallenne taan SIMOon.

Kömin Kilta sai Museoviraston avustusta projektitutkijan palkkaamiseksi tallentamaan siirtolais aineistoa jälkipolvien käyttöön.

LUOVUTTAMATON

Diakoniatyön juhlavuoden logossa on teksti Oikeus ihmisarvoiseen elämään. Se oikeus on ollut kantavana ajatuksena Suomen kirkossa jo ainakin 150 vuotta.

Näin ajattelivat ne diakonissat, jotka 1900-luvun alkuvuosina löysivät itäsuoma laisten maatilojen navettojen karsinoista sin ne parempien vaihtoehtojen puuttuessa pää tyneitä, vaikeasti kehitysvammaisia ihmisiä. Kehitysvammaisille perustettiin nykyinen

Vaalijalan kuntayhtymä, joka edelleen palve lee erityistä tukea tarvitsevia.

Toinen esimerkki on 1990-luvulta, jolloin esille nostettiin laman takia köyhyyslouk kuun jääneitä ihmisiä. Yhteisvastuukeräyk sen keräyskohteena oli Takuusäätiö. Muistan, miten keräyskohdetta kritisoitiin; talous sotkunsa piti jokaisen itse selvittää, ei kerä ysvaroja heille - sanottiin. Nyt Takuusäätiö on 30-vuotisen taipaleensa aikana auttanut talousneuvonnan ja järjestelylainojen avulla noin 135 000 ihmistä. Velkaantumisestakin puhutaan nyt avoimemmin.

Ihmisarvon kunnioittaminen ja sen huo mioiminen inhimillisessä toiminnassa ohjaa

länsimaista lainsäädäntöä. Kristinuskon käsi tys ihmisarvosta perustuu siihen, että jokai nen ihminen on Jumalan luomana ja Jeesuk sen sovitustyön kautta arvokas.

Ihmisarvoa ei siis anneta toisen ihmisen tai ihmisryhmän päätöksenä, vaan jokaisella on jo olemassa yhtäläinen ja luovuttamaton ihmisarvo. Jokainen, siis ihan jokainen on Ju malan silmäterä, Luojan kaunein ajatus.

”Ajatuksista Luojan synnyit, tarkoituksen sait elämään. Joka hetkesi Hän on luonut, tuntee myös matkan pään.

Hän on kaikessa kanssasi ja kantaa taakkojasi. Olet ihme, taivaan lapsi, Luojan kaunein ajatus."

Jaana Sikorski Diakonissa

SEURAKUNTATOIMISTO

(Vellamontie 1a) avoinna arkisin klo 9–12. Voit asioida myös puhelimitse 050 435 4751 tai 050 438 7326 (hautausasiat) tai 050 438 9415 (haudanhoito asiat) tai sähköpostilla aanekosken.seurakunta@evl.fi tai voit varata henkilökohtaisen asiointiajan.

SU 2.10. KLO 10 VAPAAEHTOISTYÖN MESSU

ja aikuisten parissa vapaaehtoistyötä tekevien tehtävään siunaaminen Sumiaisten kirkossa ja kahvit srk-kodissa. Messun toteutuksessa mukana Konginkankaan jp-ryhmä, Konginkankaan gospelryhmä ja Sumiaisten kirkkokuoro, keskustelusaarna Eero Polsa ja Lauri Pietikäinen. Mukaan kutsutaan kaikkia vapaaehtoistehtävissä olevia, piirien vastuunkantajia, kuorolaisia, vapaaehtoistyöstä kiinnostu neita ja ihan kaikkia seurakuntalaisia. Kirkkokahvit.

LA 15.10. KLO 10-12  NAISTEN AAMIAINEN

Kiinteistöliitto Keski-Suomen tarjoamana Kulkurin Kuussa kaupungintalon alakerrassa Hallintokatu 4. Ilmoittautumiset erityisruokavalioineen Marjo Nikkiselle viim. pe 7.10.2022 joko tekstiviestillä puh. 050 587 5357 tai sähköpostilla marjo.nikkinen@pp8. inet.fi.

SUMIAINEN

Maanantaisin klo 9 Aamurukous Kotipesässä.

Torstaisin klo 8–10 Aamupuuro srk-kodissa

To 29.9. klo 16 Raamattupiiri srk-kodissa.

To 29.9. klo 18 Miesten ilta srk-kodissa. Syksyisiä säveliä ja sanaa. Kyösti Kytöjoki ja Jani Utriainen. Iltapala.

Su 2.10. klo 10 Koko seurakunnan yhteinen vapaa ehtoistyön messu ja aikuisten parissa vapaaehtoistyötä tekevien tehtävään siunaaminen kirkossa.

Ti 4.10. klo 12 Tiistaikerho srk-kodissa. Klo 12 ruokailu (5 €), jonka jälkeen kerho-ohjelmaa.

Su 9.10. klo 13 Messu kirkossa, Hintikka, Niskala.

SEURAKUNTA VERKOSSA

Radiokirkko sunnuntaisin klo 10. Messulinkki kotisivujen etusivulla. Messu on kuunneltavissa myös tallenteena seuraavan viikon ajan. Iltarukous torstaisin klo 18 Facebookissa.

Diakoniatoimisto päivystys ti ja to klo 9–11.

Maanantaisin Maanantaikerho klo 13 srk-kodissa.

Tiistaisin klo 7.30–9.30 Aamupuuro srk-kodissa.

Torstaisin klo 17.30 Gospelryhmä harjoittelee srk-kodissa.

Su 2.10. ei jp kirkossa – yhteinen messu Sumiaisten kirkossa klo 10.

Ti 4.10 Klo 17 Askarteluilta srk-kodissa

Ti 4.10. klo 18 Yhteiskristillinen rukouspiiri srk-kodissa.

Su 9.10. klo 13 Messu kirkossa, Pietikäinen, Kurtti.

Ke

Pe

Pe 30.9. klo 18 Siionin kanteleen lauluilta kirkossa, Sakari Ylönen.

Su 2.10. ei jp kirkossa – osallistutaan messuun Sumiaisten kirkossa klo 10

ke 5.10. klo 13-14.30 Yhteisvastuun Kaverikahvit Suolahden seurakuntatalossa. Makeaa ja suolaista kahvileipää ja ruoka-annoksia kotiin ostettavaksi.

Su 9.10. klo 10 Messu kirkossa, Hintikka, Niskala.

Su 9.10. klo 15 Hengellisten laulujen matinea kirkossa, Alavuden virsiveljet ja Roseniuksen pojat.

Ke 12.10 klo 13-14.30 Yhteisvastuun Kaverikahvit Suolahden seurakuntatalossa. Makeaa ja suolaista kahvileipää ja ruoka-annoksia kotiin ostettavaksi.

Diakoniatoimisto päivystys ke ja pe klo 9–11, muina aikoina tavoitat meidät puhelimitse 050 0 473 758 ja 040 502 5481.

Kirkon Olkkari avoinna syyskuun alusta ma - ke klo 11–14.

Torstaisin klo 7.30–10 Aamupuuro srk-keskuksessa. Perjantaisin klo 11 Kirkkokuoro srk-salissa.

Ke 28.9. klo 12 Päiviö Turtiainen laulattaa Kirkon Olkkarissa.

Ke 28.9 klo 17.30 Älylaiteopastusta aikuisille nuor ten opastamana nuorisotilassa (huom. aika!)

To 29.9. klo 12.30 Veteraanien ja naisjaoston kahvihetki srk-salissa, Hintikka.

Pe 30.9. klo 18 Hietaman miestenpiiri Tuulenpuis kussa, Ilm 2, Pietikäinen.

Su 2.10. ei jp kirkossa – osallistutaan messuun

Ke 5.10. klo 13–15 Toivoa naisille -pysäkki Forsgre neilla, Mäkikyläntie 488, Hietama.

To 6.10. klo 9 Hyvää huomenta eläkeläismiehet Kirkon Olkkarissa.

Pe 7.10. klo 18–20 Naistenpiiri Kirkon Olkarissa.

Su 9.10. klo 10 Messu kirkossa, toteutuksessa muka

na Eläkkeensaajat, Tourunen, Kurtti. Kirkkokahvit.

RAUHANYHDISTYS

Pe 30.9. klo 18.30 Seurat

Su 2.10. klo 16 Perheseurat

La 8.10. klo 16 Myyjäiset

Su 9.10. klo 16 Perheseurat

Pe 30.9. klo 13 Vauvanpäivän vaunulenkki, lähtöpaikkana Suolahden tori. Lenkin päätteeksi tarjoilua Suolahden srk-talossa.

Ke 9.11. klo 17.30–19.30 Liikuntateemainen iskä-lapsi-ilta alle kouluikäisille lapsille ja isil le! Paikkana: Nuorisokeskus Spotin sali, Kotakennään tie 21, Äänekoski. Ilmoittautuminen: 10.10. klo 8 – 1.11. klo 23.59 www.aanekoskenseurakunta.fi/ tule-mukaan. Iskä-lapsi-ilta järjestetään yhteistyössä perhekeskuksen ja Huiman juniorijalkapallon kanssa.

Pia Perkiö

Anton Jeremias Walkeajärvi, Mikael Onni Ilmari Silvennoinen, Miska Aleksi Ilari Toivonen, Mikael Onni Ilmari Silvennoinen, Venla Irene Mäkinen

Terttu Elina Kovanen 93 v., Yrjö Aatto Akilles Eronen 90 v., Kaisa Anneli Vekki 83 v., Elvi Annikki Veitonmäki 80 v., Viljo Kalevi Salmi 71 v., Kaisla Aino Anniina Kinnunen

LAPSET, NUORET ja PERHEET

ÄÄNEKOSKI

SUOLAHTI

KOLEHTI

TERVETULOA KIRJASTOON!

SATUTUNTI ÄÄNEKOSKEN PÄÄKIRJASTOLLA TI 4.10. klo 10 pääkirjaston alakerran satunurkassa. Tervetuloa kuuntelemaan satuja!

SUOLAHDEN KIRJASTON KIRJAILTA MA 3.10. klo 17.30-19.00

Teemana isovanhemmat kirjallisuudessa, kirjana Domenico Starnonen Kepponen. Vapaa pääsy, tervetuloa!

PÄÄKIRJASTON KIRJAILTA TO 6.10. klo 17.30-19.00

Teemana vahvat naiset biofiktiossa, kirjana Johanna Venhon Ensimmäinen nainen. Vapaa pääsy, tervetuloa!

UUSI ASIAKASPALVELUAIKA

Keskiviikkoisin klo 9-10 on varattu kaupunginpuutarhurin ja rakennuttajain sinöörin työaikaa kuntalaisten kysymyksiä varten. Kaupunginpuutarhurilta (puh. 040 528 5553) voi kysyä viheralueisiin, uimarantoihin, talviuintipaikkoihin ja leikkipuistoihin liittyviä asioita. Rakennuttajainsinöörille (puh. 040 355 9600) voi soittaa katuihin ja niiden kunnossapitoon, kuten auraukseen, liittyen. Myös muina ajankohtina kuntalaisia palvellaan, mutta uuden asiakaspalvelutunnin ai kana työntekijät tavoittaa parhaiten.

PÄÄTÖS TILAPÄISTÄ MELUA KOSKEVASTA ILMOITUKSESTA

Asia: Viljos Ravintolat Oy, ympäristönsuojelulain 118 §:n mukainen ilmoitus me lua aiheuttavasta tilapäisestä toiminnasta. Ilmoitus koskee Kuusysärit -konserttia ja ilotulitusta 23. - 25.9.2022 os. Asemakatu 10-14, Suolahti. Päätös ja päätöstä koskeva kuulutus pidetään ajalla 22.9. - 31.10.2022 Äänekos ken kaupungin verkkosivuilla www.aanekoski.fi -> Kaupunki ja hallinto. Lisätietoja: Ympäristötarkastaja Jatta Heikkinen, 0400 545 346, ymparisto@aa nekoski.fi

Yhdistystoimintaa

Ilona ry. Kotakennääntie 2. Auki ma-to 9-16 pe 9-15. Ruokailu klo 12. Ilm. klo 9.30 mennessä. Ma Kuntosali. 13.30. Ti vesijumppa S:ti klo 13.15. Ke klo 9-10 puu roryhmä Juhanakujalla. Kässäri ilonassa klo 13. To VesijumppaÄ:ki klo 14. To Nuorten kahvila klo 16-18. Pe 30.9 klo 13 mieli keinussa. La 8.10 Tampereelle jyp-Ilves jääkiekko-otteluuun. ja Ryijynäyttely tulossa! Runo matinea marraskuussa. Tuuriin marraskuun 15. Yhteisretki. Rita 0405919061, Eero 0400115361, Sirpa 0407698522. www. ilonary.net.

SYKSY

La 1.10. klo 18

BANDURISTIEN TRIO ORIANA (Ukraina) Valtuustosali. Liput 18/20€

La 15.10. klo 16

RUAMJAI & HELSINKI COTONOU ENSEMBLE Suolahtisali. Liput 23/25€

To 3.11. klo 19 KISSA Suolahtisali. Liput 23,50/26€

To 10.11. klo 19

NINA TAPIO Painotalo. Liput 28/30€

To 24.11. klo 19

JOHANNA & MIKKO IIVANAINEN: Talven tulilla Suolahtisali. Liput 22,50/25€

To 1.12. klo 18

AHAA-TEATTERI: Amiraali Painotalo. Liput 8/10€

Liput ennakkoon Tiketistä ja tuntia ennen ovelta.

Teemapäivä käynnistää poistotekstiilin keräyskokeilun 6.10 – 21.10.

ÄÄNEKOSKEN

Järjestää: Amiraali

Nina Tapio

Johanna & Mikko Iivanainen

Oriana (Ukraina)Kissa

tusikäisten käytössä on myös digitekniikkaa ja älylaitteita. Poutapilvet-ryhmä järjestää osana esiopetuksen yrittäjyyskasvatusteemaa kios kin, joten pikkurahaa mukaan. Os. Harjusenkatu 15 B, Suolahti. Tervetuloa!

Suolahti okt 199/201 m2

Keiteleentie 51. 5h, k, rt, s. Ei lain ed. e-tod.Mu tapohjassa hyvin pidetty ja kaunis talo. Remontoi tuja valoisia tiloja kolmessa kerroksessa. Kellaris sa harrastehuone, pesutilat ja varastotilaa. Omal la 1266 m2 tontilla. Vapautuu sopimuksen mukaan. Mh. 149.000 €. 539645

Markkamäki okt 127/138 m2

Mustikkasuonkatu 12. 4h, k, s, th. C 2018*. Kuntotar kastettu kaukolämpöön kytketty talo josta vuosien ai kana pidetty hyvää huolta: mm. käyttövesiputket on uusittu, viemärit sukitettu, pesutilat uusittu ja katto huopa uusittu. Asfaltoitu pihatie. Oma 878 m2 tontti. Vapautuu 1.11.2022 mennessä. Mh. 99.000 €. 539631

Suolahti

Markkamäki okt 83/85 m2 Sivakankatu 1. 3h, k, s. Ei lain ed. e-tod.Kunnos tusta kaipaava talo, jossa keittiö on juuri remontoi tu ja katto uusittu. Pesutilat ovat käyttökunnossa. Kaukolämpö on saatavilla aivan lähettyviltä. 875 m2 vuokratontti. Heti vapaa. Mh. 45.000 €. 539558

Ääneniemi okt 109 m2 Pellisentie 20. 4h, k, s. Ei lain ed. e-tod.Hy vällä paikalla lähellä Äänejärven rantaa. Ta lossa on sähkölämmityksen lisäksi tilava lei vinuuni-takka lisälämpöä tuottamassa. Au totallin yhteydessä paljon varastotilaa. Heti vapaa. 982 m2 vuokratontti. Mh. 189.000 €. 539989

Karhunlähde kt 73,5 m2 Kelhostenkuja 4 A. 3h, k. E 2013*. Heti vapaa pää tyhuoneisto

Lisää kohteitamme löydät osoitteesta www.op-koti.fi

Koivisto

OP Kodin vuokravälittäjä Sanna auttaa toteuttamaan parhaan mahdollisen lopputulokseen.

m2

Suo lahden keskustassa. Tilava autotalli ja alakerrassa on paljon varasto- ja askartelutilaa. Yksi varasto huone on ollut tarvittaessa vierashuoneena. Koulu ja uimahalli lähellä. Kuntotarkastus on tehty. Omal la vehreällä 1265 m2 tontilla. Mh. 79.000 €. 536756

Kisakatu 46. 4h,

Karhunlähde kt 60 m2 Keskuskatu 33 B. 2 h, k. C 2013*. Valoisa asunto

Niinivedentie 734.

Tilava

Seppänen

215469

jossa

makuuhuonetta (tehtävissä myös neljäs makuuhuone),

Alakerras sa 2 auton talli ja varastotilaa. Kuntotarkastus on tehty. Omalla 1, 01 ha:n tontilla. Vapautuu sopi muksen mukaan. Mh. 120.000 €. 536780

Mustaniemi

olohuone

takkahuone.

kuntotarkastettu omakoti

uusittu katto, käyttövesiputket, keit tiö kodinkoneineen ja sekä jo aiemmin pesutilat. Lämmin autotalli ja varasto. Omalla 1398 m2 ton tilla. Jätä tarjous! Mh. 89.000 €. 530554

johon

Suolahti kt 81 m2

Asemakatu 3 B. 3h, k, s. H2013*. Kolmio Suolah den keskustassa. Tilava lasitettu parveke, josta nä kymä vanhalle asemalle ja Keitele-järvelle. Siisti, heti vapaa huoneisto, johon kuuluu autokatospaik ka. Soita ja sovi esittelyaika.

Mh. 94.900 €. 527465