Tuoreet äänekoskelaiset, Eija ja Reijo Pitkänen, pistivät pystyyn asukasyhdistyksen.
Toimittajalta
Yrittäminen on minulle sydämen asia, ja kiitän luottamuksesta, kun olen tart tua hurjan tärkeän, Äänekosken yrittä jien historiikin kirjoittamiseen. Olen is tunut kaksi kautta Äänekosken Yrittäjien hal- lituksessa, myös siksi tämä on aihe on läheinen ja olen seurannut työkseni hyvinkin läheltä Äänekosken Yrittäjien vaiheita jo 13 vuoden ajan.
Yrittäjien historiassa on ollut upea ja toi saalta dramaattinen kehityskaari. Ääne kosken Yrittäjien 83 vuoden mittainen historia antaa hyvän ajankuvan koko Äänekosken kehittymisestä kauppalasta kaupungiksi ja siitä, kuinka yrittäjyys on vienyt kaupunkia eteenpäin.
Pitkää historiaa tutkiessa huomaa, kuinka elinkeinoelämässä ja yrittämises sä on koettu monenlaisia uhkia ja vai keuksia: on eletty sota- ja lama-ajat ja koronakurimus. Ja taas olemme uuden vaikeuden kourissa, kun Venäjän hyök käyssota Ukrainaan vaikuttaa tavalla tai toisella jokaisen yrittäjän arkeen Ääne koskella.
Ympyrä sulkeutui, kun katsomme taak sepäin: Neuvostoliitto aiheutti yrityselä määmme ja kansakunnalle tuskallisia aikoja hyökkäämällä ilman sodanjulis tusta Suomeen marraskuussa 1939. Pari kuukautta ennen perustettu Äänekosken yksityisyrittäjät ry joutui miettimään toi mintaansa uudelleen. Ei vietetty yritte liäisyyden viikkoa, vaan alettiin kerätä markkoja maanpuolustusta varten.
Pitkä historian kirjoitusprojekti antaa ymmärrystä siihen kuinka yrittäjät, jo kainen meistä, on muokannut omal la yrityksellään Äänekosken sellaiseksi kuin se on. Ei ole turhaan sanottu, että kaupunki on yrittäjiensä näköinen!
Äänekoskelle uusi asukasyhdistys
Äänekosken Asukasyhdistyksen toiminta pyörähtää käyntiin tuota pikaa. Yhdistyksen perustivat reilu kaksi vuotta sitten Jyväskylästä Äänekoskelle muuttaneet Eija ja Reijo Pitkänen.
Marjo SteffanssonUudet äänekoskelaiset huomasi vat pian muutettuaan, että Ää nekosken keskustasta puuttuu oma asukasyhdistys. Kaupungin taaja missa Konginkankaalla, Suolahdessa ja Sumiaisissa on omat kyläyhdistykset ja niin on myös kylillä, Honkolassa, Hie tamalla, Rautionmäellä, Riihilahdessa, Mämmellä kuin Koivistollakin.
– Kun eläköidyimme, päätimme muuttaa Äänekoskelle lähemmäksi lap sia ja kesämökkiä. Jyväskylässä oli reilut 30 asukasyhdistystä. Huomasimme, ettei Äänekoskella ole omaa yhdistystä, niin päätimme perustaa sellaisen. Ensim mäinen yleinen kokous pidetään mar raskuun 17. päivä Kosken Helmessä. Nyt yritämme saada ihmisiä kokoon ja liit tymään jäseneksi, Eija Pitkänen kertoo.
ÄÄNEKOSKEN Koulunmäen ja kes kustan Asukasyhdistys ry:n tavoitteena on tukea asukkaiden yhteisöllisyyttä, yh teenkuuluvuutta ja auttamishalua sekä torjua syrjäytymistä.
– Tarkoituksena on lisätä asukkaiden ja alueen ympäristön viihtyisyyttä sekä alueen houkuttelevuutta asuinalueena. Olemme kovin halukkaita tekemään yhteistyötä eri yhdistysten, kaupungin, seurakunnan ja viranomaisten kanssa, yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja
Reijo Pitkänen kertoo.
Yhdistys perustettiin maaliskuussa. Hallituksen jäseniä ovat Pertti Heikkilä ja Sami Pekkala.
– Minä hoidan apuna kaikenlaisia juoksevia asioita, Eija Pitkänen sanoo.
TOIMINNASTA halutaan vuorovai kutteista matalan kynnyksen periaatteita noudattaen. Ensimmäiseen tapaamiseen on saatu ajankohtaisista energia-asiois ta puhumaan Ari Järvinen Lamit Oy:stä. Myös kaupunginjohtaja Matti Tuononen on luvannut käyttää puheenvuoron.
– Äänekosken Marttojen Teresa Sa lonen tulee muistuttamaan kotitalouk sien varautumisesta kertomalla kolmen päivän kotivarasta. Salonen antaa myös vinkkejä kuinka ruokaa voi tehdä pienel lä rahalla, Pitkäset luettelevat.
YHDISTYKSESTÄ tulee jäsenistönsä näköinen. Pitkäset lupaavat olla tarkasti kuulolla, mitä on haaveissa.
– Olisi mukava päästä toteuttamaan toiveita. Haluan muistuttaa vielä, että turhia toiveita ei ole, Jäsenmäärä mää rittää toiminnan laadun, Reijo Pitkänen sanoo.
Suunnitelmia on jo paljon, monen laista mukavaa ja moneen lähtöön. Pit käset kohtalaisen uusina kuntalaisina ovat jo tehneet omat huomionsa koti kaupungistaan.
– Rantapuisto kannattaa säilyttää
kauniina, väljänä puistomaisena aluee na uimarantoineen. Täältä löytyy hieno venesatama ja vierasveneiden laiturialu eet. Yrityksiä on mukavasti, joissa hyvät ystävälliset sekä monipuoliset palvelut. Iso plussa annetaan erinomaiselle ter veyskeskukselle sekä lenkkeilyn, pyöräi lyn ja urheilun monipuolisille harrastus mahdollisuuksille.
PITKÄSILTÄ
löytyy myös toiveita ja ke hityskohteita. He toteavat, että Äänekos ken ydinkeskustaa on tarpeen kehittää. – Keskusta-alueen kaupunkimaisuut ta pitäisi korostaa mahdollisen uudisra kentamisen myötä. Tänne tullessa ei heti hoksaa tulleensa vireään kaupunkiin. Nykyaikaista Linja-autoasemaa kaipai lemme sekä levähdyksen ja ympäristön ihailuun patsaita ja kukkaistutuksia sekä mukavia istuinalueita. Keskustelupalsto jen kestosuosikkia myös kaipaamme, ni mittäin a´la carte ruokaravintolaa minne viikonloppuisinkin voisi mennä syömään ja viedä vieraita ja ystäviään. Myös taide museon tarjontaa voisi miettiä kiinnos tavammaksi, Pitkäset luettelevat.
JA VELÄ se yksi tärkeä huomio: – Henkilöliikenteen palauttaminen kiskoille olisi enemmän kuin hieno juttu!
Gianin mahtipontinen paluu
Marjo Steffansson”Hautarauhaa rikotaan Äänekoskella, kun paikallinen äärimetallijärkäle Gian palaa kouristelemaan lavalle tasan viisi vuotta omien kuoppajaistensa jälkeen. Bar Hurmos saa kunnian toimia tante reena tämän kalmankatkuisen ja pöhöt tyneen raatoremmin teutaroinnille.
– Ei tällaiset vuosien jälkeenkään ta pahtuvat suoranaiset elonmerkit aivan ennenkuulumattomia ole. Kyllä niitä on tällaisten raskasmetallin liika-annos tukseen menehtyneiden vainajien koh dalla tapahtunut aiemminkin ja joskus suuremmassakin mittakaavassa, mutta paikallisena ilmiönä tämä on kieltämät tä hieman harvinaista, kerrotaan Gianin riveistä Kaaozinen sivuille.
TÄMÄN luettua tapaaminen jännit tää. Vuonna 2005 perustettu Gian on äänekoskelaisin korvin kuunneltuna se raskain metallin louhija, mitä kaupun ki on päällään kantanut. Möreä-äänistä laulua ja tukan viskontaa riitti aina vuo teen 2017 saakka.
– Laiton jätkille viestiä alkukesäs tä, että miten olis? 11. marraskuuta sat tuu olemaan perjantai ja päivälleen viisi suotta Gianin kuoppajaisista, Gianin vo kalisti Jampe Honkonen muistelee.
Viattoman kuuloiseen heittoon vas tattiin viiveettä ilman muuta!
Viisimiehinen poppoo halusi lähteä viivalle kokeilemaan, onko heistä vielä –tai enää – mihinkään.
Rumpali Konsta Vehkala on pitänyt rumpukapulat käsissään niin Psychewor
kin kattiloiden takana, viimeksi maini tussa kokoonpanossa soittavat myös gia nilaiset Lassi Pollari ja Tuomo Laulainen.
– Viiden vuoden mittainen paussi vaikuttaa, eikä ääni lähde niin syvällisel lä saundilla kuin ennen vanhaan. Voisin sanoa, että keikka tulee olemaan melkoi nen urheilusuoritus niin miehelle kuin äänihuulille, Jampe naurahtaa.
– Kyllä se on meille kaikille melkoi nen maraton, jopa minulle, bändin kuo pus ja kitaristi Tuomo Laulainen tietää.
GIANIN alkuperäisjäsenet, Jampe ja Lassi, ottavat sormet apuun. Ne eivät riitä laskutoimitukseen, kun mietitään kuinka kauan on yhdessä tahkottu.
– 17 vuotta!
Gianin riveissä on ollut vuosien var rella monenlaista variaatiota. Tämä on viides kokoonpano - vai jopa kuudes! Tämä nykyinen on pitkäikäisin.
Alkuperäinen Gian koostui Jampen ja Lassin lisäksi Jasu Rossista, Juho Haka laxista ja Juuso Raatikaisesta. Kitaristien kohdalla on käynyt suurin puhuri.
– Kitaristeja on ollut Henu, Ruuska ja Jumpe, Lassi laskee.
Tuomo oli yhdeksänvuotias, kun Gian perustettiin, ja tuskin olisi vielä silloin arvannut, kuinka muinaiseen Suoli rockiin kasattu bändi olisi palanen hä nen soittohistoriaansa.
– Ja tätä nuorisokeljuilua riittää vaik ka mä olen jo 27!
Henri Rahm odottaa keikkaa jo in nolla. Jos häneltä kysytään yhden keikan mittaiseksi kaavailtu comeback voisi jat kua pidempäänkin.
– Kyllä se mulle sopii. Vaimokin on jo ihan innoissaan, Henri sanoo
HURMOKSESSA kuullaan Gianin ai noaksi jääneen, vuonna 2015 Inverse Re cordsin kautta julkaistu albumi. Jampe lupaa, että paluukeikalla kuullaan koko nainen levy miinus yksi biisi. Toimitta jan uteliaisuus puskee pintaan: mitä vi kaa siitä kyseisestä biisistä puuttuu ja mikä se on!
– Jääköön kertomatta. Tietäjät tietää, mikä jää soittamatta, Jampe paljastaa.
– Hyvä kysymys. Mä oon kysynyt sa maa jo monta kertaa, Tuomo sanoo.
– Se oli demokraattinen päätös, kun mä päätin, ettei sitä soiteta, Jampe jatkaa.
Lassi kuiskaa, että teknisenä biisinä se on livenä vaikein toteutettava. Okei, ymmärrän!
Ei vain albumi, sillä bändi lupaa pa lata paluukeikalla aivan lähtöruutuun.
– Kuullaan myös biisejä meidän ekal ta demolta, joka on tehty 16 vuotta sitten, Jampe vinkkaa.
– Kun Lassi teki settilistaa, piti miet tiä, että mitkä ovat niin sanottuja hen gähdysbiisejä, ettei kaikki ole pelkkää tykistystä. Sanoisin, että tämä on meille soittajille hyvin fyysistä musiikkia, Kons ta kertoo.
– Fyysinen termi on sopiva, mutta itse käyttäisin luonnehdintaa liikuttavaa musiikkia. Biiseissä on hyvä poljento, Henri tarkentaa.
Koska Gian on haluaa tuottaa priimaa kuulijalle, on biisit tehty itse. Tietenkin!
– Omat biisit edellä mennään. En osaa sanoa, onko Gian kehittynyt mat
kan varrella, mutta ainakin tyylitajumme on harpannut ison askeleen eteenpäin, Lassi sanoo.
VAIKKA perusmeininki tulee selkäran gasta, on treenikämpälle täytynyt jalkau tua. Ennen keikkaa tahti sen kun tiivis tyy.
– Lihasmuisti toimii, mutta lihakset ovat aika huonossa kunnossa, Lassi sa noo.
Henri toteaa, kuinka levyn biisit ovat tarkassa muistissa.
– Niitä ei ole tarvinnut sen enempiä miettiä, mutta levyn ulkopuoliset bii sit teettää ainakin mulle enemmän töi tä. Ensimmäisissä treeneissä oli komeaa huomata, kuinka jatkettiin siitä mihin viisi vuotta sitten jäätiin, kun samat ket tuilut jatkuivat, Henri huokaisee.
Jampelle lavalle nousu saattaa olla se kovin koetus, sillä vokalistina hän on bändin keulakuva. Tai on ainakin lähin nä yleisöä.
– En ole tehnyt pitkiin aikoihin näi tä örinähommia. Konsta, Tuomo ja Lassi ovat soittaneet koko ajan, joten keikka on heille helppo rasti.
– On ollut mukava soittaa taas yh dessä. Tämä on het kun ennen vanhaan paitsi että Tuomo on jo aikuinen, Hen ri kuittaa.
Turhaan jännitin. Aivan ovat leppoisen lupsakoita jonkun äidin poikia ja isä- että setämiehiä nämä Gianin velikullat!
Gian Hurmoksessa 11.11.
Yrittäjähistorian suurin juonenkäänne
Kun tartuin Äänekosken Yrittäjien historiikin tekoon, en olisi uskonut, että matkasta tulee viisi vuotta pidempi kuin oli tarkoitus ja että mukaan mahtui yksi jättimäinen juonenkäänne.
Marjo SteffanssonÄänekosken Yrittäjät ry tilasi yl lekirjoittaneelta yrittäjäjärjes tön 80-vuotishistoriikin. Juuri näillä sanoin kirjoitin lähes vuosi sitten ja lisäsin: ”nyt se on valmis”. Eipä ollut kaan, sillä historiikkia päätettiin venyt tää viidellä vuodella lisää. Historiaa teh dään vielä parin vuoden ajan.
Yrittäjien historian kirjoittaminen yk siin kansiin on vaatinut aikaa ja istuma lihaksia. Suurin ongelma on ollut tiedon keräämisessä, sillä tietoa ei ole tahtonut löytää.
KORONA väisti järjetön kaavailemia 80-vuotissynttäreitä, ja nyt katsottuna, hyvä niin!
Kävi nimittäin erikoinen juttu. Kesän lopulla etsin erästä asiaa kansalliskirjas ton digitaalisista arkistoista, niin tietoko neen näyttö välitti silmäkulmaani ihan sattumalta kummallisen merkinnän: Äänekosken yrittäjäjärjestö on perus tettu vuonna 1939! Ei vuonna 1940 – sii nä uskossa olemme olleet kaikki nämä vuodet! Järjestö on juhlinut tähän saak ka pyöreitä vuosikymmeniään siis aina vuoden myöhässä.
Kun tieto osui silmääni, oli ensim mäinen ajatus puistattava: voi sitä häpe än määrää, jos kirja olisi ennätetty jo pai naa. Mikä olisikaan ollut nolompaa, kuin väärä perustamisvuosi, sillä se on vuosi johon historia nojaa ja ponnistaa.
Meni taas yksi uneton yö, kun sukel sin yhä syvemmälle yhdistyksen histo riaan.
EI TARVITSE olla loistava salapoliisi ymmärtääkseen miksi järjestön alku re paleinen.
Päivämäärällä 24.9.1939 perustettiin Äänekoskelle Yksityisyrittäjäin paikal lisyhdistys. Perustava kokous pidettiin Hotelli Hirvessä, jonne oli saapunut huo mattava joukko äänekoskelaisia yksityis yrittäjiä eri ammattialoilta. Kokouksen puheenjohtajana toimi kauppias Väinö Lyytinen. Vilkkaan keskustelun jälkeen päädyttiin yksimielisesti perustaa järjes tö, jonka nimeksi hyväksyttiin Äänekos ken Yksityisyrittäjät. Perustettu yhdistys päätettiin rekisteröidä.
JUURI KUN toiminta saatiin Äänekos kella käyntiin, alkoi kansakuntamme yksi kovimmista ajoista: Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ilman sodanjulistus ta marraskuun 30. päivä vuonna 1939. Yrittäjillä oli ilmassa vahvaa maanpuo lustushenkeä, kun historian ensimmäis tä yksityisyritteliäisyydenviikkoa vie tettiin yksinomaan maanpuolustuksen merkeissä. Viikko alkoi 12 päivää sodan alkamisesta ja tuolloin kehotettiin yksi tyisyrittäjiä, jotka eivät vielä ole merkin neet maanpuolustuslainaa, käyttämään tilaisuutta merkinnän tekoon.
Järjestäytyneet yksityisyrittäjät lah joittivat maanpuolustuksen hyväksi so dan ensimmäisten päivien aikana use ampia kymmeniä miljoonia markkoja.
Rekisteröinti antoi odottaa täytän töönpanoa, sillä vasta vuonna 1942 yh distys vietiin yhdistysrekisteriin. Yhdis tys toimi aina kun sotavuodet antoivat toiminnalle mahdollisuuksia.
YRITTÄMISEEN liittyy asoita, jot ka ovat riippumattomia yrittäjän itsen sä toimista tai valinnoista. Olemme jäl leen tilanteessa, jolloin arvaamattomaksi osoittautunut naapurimme Venäjä aihe uttaa vaikeuksia yritystoimintaan täällä
Äänekoskella: polttoaineiden raju hin nannousu, energian säännöstelyn uhka ja kova hinta, inflaatiolla pelottelu sekä korkojen nousu pistävät yrittämään kah ta kovemmin.
Yrittäjäjärjestö vie viestiä eteenpäin
Vuoden päivät Äänekosken Yrittäjien puheenjohtajana toiminut Jarmo Vainikainen kertoo järjestön painivan samojen asioiden ja ongelmien kimpussa kuin koko valtakunnassa.
Marjo Steffansson
Jarmo Vainikainen on rakannusalan yrit täjä ja yrittäjyyden verenperintönä van hemmiltaan saanut yrittäjä isolla Y:llä.
– Olen ollut järjestön toiminnassa mukana jo 2000-luvun alusta saakka, Vainikainen laskee.
Järjestö elää ja hengittää tutun kaa van mukaan: loppuvuoteen kasautuu suurimmat tapahtumat, eli yrittäjäjuh lat ja joulukadun avaus.
– Tänä vuonna yrittäjäjuhlan järjes tämisvastuussa on Konneveden yrittäjät, joten matkaamme satavuotissyntymä päiviään viettävään kuntaan odottavin mielin ja toivottavasti isolla porukalla, Vainikainen sanoo.
Yrittäjäjuhlassa palkitaan vuoden yrittäjä.
– Kokoonnumme valitsemaan pal kinnon saajaa aivan näinä päivinä, Vai
nikainen sanoo.
Joulukadun avauksen ohjelmaa on hieman päivitetty.
– Ilotulituksen sijasta nähtänee valo show ja jos hyvin käy, on paikalla koko nainen tonttuparaati, Vainikainen vink kaa.
YRITTÄJÄJÄRJESTÖT kautta koko Suomen potevat jäsenkatoa. Äänekoskel la järjestäytyneitä yrittäjiä on noin 200.
– Korona ja tämä käynnissä oleva kriisi ovat laittaneet yrittäjät ahtaalle. Moni jäsenyrityksemme on lopettanut toimintansa ja moni yrittäjä on joutunut karsimaan kulujaan, Vainikainen laskee.
Vainikainen toivoo palautetta toimin nasta sekä ehdotuksia toiminnan kehit tämiselle.
– Olemme yrittäjän asialla ja haluam me, että järjestö on jäsenistönsä toivei den toteuttaja.
Helposti lähestyttävää juridiikkaa
Perheen lakiasiat kannattaa hoitaa ennakoiden.
Lasse HämäläinenPerhe- ja perintöoikeuden asiat kannattaa laittaa kuntoon enna koiden ja asiantuntijan avulla, kehottaa äänekoskelainen lakimies Sari Parkkonen. Hänen lakiasiaintoimistonsa on erikoistunut testamentteihin, edun valvontavaltuutuksiin, avioehtoihin ja muihin perheoikeuden asiakirjojen laa timiseen. Rikos- ja riitatoimeksiantoja ei toimistossa hoideta. Parkkonen arvi oi, että kun esimerkiksi testamentti on laadittu selkeästi ja kaikki asiaan kuulu vat seikat huomioiden, tekijän tahto to teutuu. Vältytään tulkinnoilta ja mahdol lisilta perintöriidoilta ja niistä koituvilta kuluilta.
Parkkonen korostaa ennakoivaa toi meen tarttumista myös edunvalvontaval tuutusten laadinnassa.
– On tärkeää, että valtuutuksesta on sovittu hyvässä yhteistyössä ja ymmär ryksessä jo ennen kuin ikäihmisen kyvyt omatoimiseen asioiden hoitoon ja pär jäämiseen ovat heikentyneet.
Varatuomari muistuttaa, että elämän hallinnan muutos voi kohdata nuorem mallakin iällä sairauden tai onnettomuu den seurauksena. On niitäkin, jotka ovat hoitaneet valtuutusasiakirjansa kuntoon
jo nuorena. Päätökset ovat valmiina, jos ei itse enää kykene niitä tekemään.
Avioehdot vaativat usein erityisasi antuntemusta. Perusteet ja pohjatyö on tehtävä hyvin. Osapuolten tilanne selvi tetään perusteellisesti ja jokainen sopi mus on oma yksilöllinen tapauksensa.
– Elämäntilanteet muuttuvat. Siksi onkin tärkeää, että perhe- ja perintöoi keuden asiakirjoihin paneudutaan muu taman vuoden välein ja tarvittaessa ne päivitetään muuttuneita tarpeita vastaa viksi, Sari Parkkonen muistuttaa.
PARKKONEN TOTEAA, että netistä saa valmiita asiakirjapohjia ja ohjeita esi merkiksi testamentin laadintaan, mut ta painottaa, että omatoimisesti tehdyt perintöpaperit kannattaisi tarkistuttaa asiantuntijalla. Vähintäänkin olisi hyvä selvittää, mitä termit ja käsitteet itse asiassa tarkoittavat ja vältyttäisiin näin mahdollisilta yllätyksiltä.
– Perintöasiat voidaan jättää myös täysin huomiotta. Tuumitaan, että ei hän minulla ole mitään perittävää ja asiat hoituvat aikanaan omalla painol laan, vaikka omaisuutta on esimerkiksi omakotitalo.
Parkkonen on pannut merkille, että testamentin laatiminen voidaan kokea
myös araksi ja hämmentäväksi asiaksi ja sitä vältellään, ettei syntyisi jännittei tä. Hän korostaa, että selkeät ja sujuvat asiakirjat jouduttavat prosesseja ja juu ri niiden avulla vältytään aikaa vieviltä erimielisyyksiltä.
– Työssäni pyrin olemaan selkeäsa nainen ja helposti lähestyttävä vaikeis sakin asioissa. Yhdessä pohtimalla löy detään toimivia ratkaisuja.
Parkkonen on työskennellyt Äänekos kella lakiasioiden parissa vuodesta 1998 asti, ensin auskultoidessa, sitten oikeus
aputoimistossa ja tämän jälkeen pitkään pankin lakimiehenä.
– Paikkakunta ja ihmiset ovat tulleet tutuiksi, mikä helpotti ratkaisua ryhtyä yrittäjäksi kolme vuotta sitten.
Lakiasiat Sari Parkkonen Oy:n toi misto on katutasossa samassa sisään käynnissä ja tiloissa kuin kukkakauppa Lumpeenkukka.
– Tässä sitä ollaan ihan ihmisten il moilla ja tavoitettavissa matalan kynnyk sen takaa. Tarjolla on helposti lähestyt tävää juridiikkaa, Parkkonen tuumailee
Varatuomari Sari Parkkonen on erikoistunut perhe- ja perintöoikeuden asiakirjojen laatimiseen. Hän kan nustaa tarttumaan testamenttien ja edunvalvontaval tuutusten laatimiseen rohkeasti ja ennakoiden.
Marjo SteffanssonHyvän Olon Kammin yrittäjä, Sanna Lemettinen on syntyjään äänekoskelainen. Hänelle yri tyksen avaaminen vanhaan kotikaupun kiin on mieluisa juttu. Yritys toimii vielä marraskuun loppuun saakka Kannon koskella, Piispalassa, mutta tuon tuosta Sannan auton nokka osoittaa kohti Kos kikeskuksen liiketilaa.
– Oli ihana juttu tulla kotikonnuille yrittäjäksi ja asiakkaat ovat ottaneet mi nut hyvin vastaan, siitä iso kiitos heille, Sanna kiittelee.
Sanna on kohtalaisen tuore yrittäjä. Hän kävi viiden viikon yrittäjyyskoulu tuksen ja hyppäsi teollisuuden alalta it senäiseksi kauneuden- ja hyvinvointialan yrittäjäksi. Sanna aloitti yritystoiminnan heinäkuussa.
– Kosmetologin opinnot kiinnosti vat jo nuoruudessa, mutta verenperintö ja varma työ ajoivat teollisuuteen. Olin toistakymmentä vuotta kolmivuorotöis sä koneistajana, joten nyt on käynnissä iso elämänmuutos. On ihanaa, kun sain vielä toteuttaa tätä nuoruuden haaveam mattia.
Tällä hetkellä Sanna asuu Kannonjär
vellä, mutta mielessä siintää ajatus Ääne koskelle muutosta.
ÄÄNEKOSKELLE yrittäjäksi tulemi nen vaati yhden yön valvomisen. Aa mulla alkoi liiketilan etsiminen.
– Huomasin, että Äänekoskella liike tilojen hinnat ovat varsin maltilliset jos peilaa Kannonkoskeen. Soitin Niskasen Timolle, ja pian oli vuokrasopimus alle kirjoitettu. Ja tässä nyt ollaan, Sanna sa noo.
Sannalla on Koskikeskuksessa käytös sään kaksi erillistä tilaa: toisessa tehdään ripsiä ja kulmia sekä jalka- ja kasvohoi toja ja viereisessä tilassa turvehoitoja, kuumakivihierontaa ja kalevalaista jä senkorjausta.
– Olen tyytyväinen tilaan, katsotaan nyt miten yritys lähtee kasvamaan ja että tuleeko toisenlainen tilantarve, Sanna sa noo.
SANNA ON kouluttautunut kuumaki ven rentouttavaan maailmaan sekä tur vehoitoihin. Hän on kolmannen vuoden kalevalalaisen jäsenkorjaajan opiskelija, ja antaa kammissaan jäsenkorjausta vielä opiskelijahinnoin.
Turvehoitojen turve nostetaan Ähtä ristä, noin neljän metrin syvyydestä.
– LehtoPeatilla on pitkät perinteet suomalaisen turpeen jatkojalostamises sa, ja hoitoturpeen tuotanto vaatii oman erikoisosaamisensa, Sanna kertoo.
Hyvän Olon Kammissa turvehoito ja ja kasvoille tai koko keholle. Lämmin turve puhdistaa ja rentouttaa.
– Turve on täysin luonnontuote ja siksi myös itselle tärkeä. Turvehoito so pii psoriaksesta ja atooppisesta iholle, ja myös reumaattisiin särkyin. Turve kos teuttaa kuivaa ihoa, poistaa iholta rasvaa, kuorii ja lisäksi sillä on antioksidanttisia vaikutuksia iholle.
Kuivakuppaus on hyvä lisä turvehoi don yhteydessä.
– Kuivakuppaus on meille ikäänty ville naisille erinomainen selluliittiin hoitoon. Kuivakuppaus on kiinalainen hoitomuoto, jota käytetään myös ihas huoltoon, niska-hartiaseudun kireyden poistamiseen, Sanna vinkkaa.
Sannalle luonto on tärkeä.
– Käytän luonnonkosmetiikkaa, tyk kään käydä metsässä ja metsästämässä. Sanoisin, että vietän vapaa-aikani met sässä.
Talotekniikkapalvelu Huutonen Oy
Talotekniikkapalvelu Huutonen Oy
Talotekniikkapalvelu Huutonen Oy
-Putkityöt - Lämpöpumput
-Putkityöt - Lämpöpumput
-Ilmanvaihtojärjestelmien huollot ja korjaukset -Viemäreiden avaukset ja kuvaukset Petri Huutonen puh. 050 303 2259
-Ilmanvaihtojärjestelmien huollot ja korjaukset -Viemäreiden avaukset ja kuvaukset Petri Huutonen puh. 050 303 2259
-Putkityöt - Lämpöpumput
-Ilmanvaihtojärjestelmien huollot ja korjaukset -Viemäreiden avaukset ja kuvaukset Petri Huutonen puh. 050 303 2259
Aurinkosähköjärjestelmät puh. 040 841 9542
Talotekniikkapalvelu Huutonen Oy
Aurinkosähköjärjestelmät puh. 040 841 9542
Aurinkosähköjärjestelmät puh. 040 841 9542
-Putkityöt - Lämpöpumput
huollot ja korjaukset -Viemäreiden avaukset ja kuvaukset Huutonen puh. 050 303 2259
Aurinkosähköjärjestelmät puh. 040 841 9542
Rakennustaitoja moneen lähtöön
Osaamiselle ja palveluille on ollut käyttöä, kertoo äänekoskelainen rakennusammattilainen Erno Sonninen.
Lasse HämäläinenVestalon Erno Sonninen kertoo, kuinka rakentaminen taitaa hä nelle sukurasite, mutta mielei nen sellainen.
– Pikkupojasta asti olen monenlaisil la raksatyömailla pyörinyt ja hommiakin tehnyt heti, kun olen kynnelle kyennyt, kertoo myhäillen äänekoskelainen ra kennusammattilainen Erno Sonninen.
– Silti lähdin alalle, hän naurahtaa.
Alun perin kannonkoskelainen nuo ri mies työskenteli ensin kesähommissa rakennusyrittäjänä toimivan isän yrityk sessä. Hankki sitten kunnossapitoasenta jan koulutuksen ja lisää monipuolista ra kennusalan kokemusta käytännön töissä.
– Tuosta asentajakoulutuksesta on ol lut taustahyötyä rakennushommiinkin, kun pystyy huoltamaan ja korjaamaan LVI-puolen laitteistoja, Sonninen toteaa.
Veri oli vetänyt yrittäjäksi jo jonkin aikaa, kun asiat loksahtivat viime vuoden alkupuolella kohdalleen. Vestalo Oy on pyörinyt nyt puolitoista vuotta. Yksi ra kennusammattilainen toimii työparina ja
ja isoissa kaupungeissa.
– Lähiseudulla on mennyt työajasta noin kolmasosa, eli aika lailla sitä on tul lut oltua reissun päällä, kahdeksan lap sen isä tuumailee.
Yrittäjänä työaikoja on kuitenkin voi nut järjestellä joustavammin kuin toisen palveluksessa.
Työkohteet ovat olleet vaihtelevia.
– Kaikenlaisiin ja näin pienyrityk selle sopivan kokoisiin rakennushom miin ja remontteihin tartutaan mielel lään, sähköpuoli pois lukien, Sonninen täsmentää.
VIIME AIKOINA ovat putkiasennukset työllistäneet ja meneillään on 24 asun non rivitalokohde. Erikoisin ja mieleen painuvin työmaa, jossa Sonninen on ol lut mukana yrittäjäuralla, oli hulvaton omakotitalo, joka nousi rantatontille Helsingissä.
– Myös remontteja, maalauksia ja eri laisia kotien fiksauksia sekä ulko- että si säpuolelta on tullut tehtyä useita. Mitä kysytään, oli sitten pienempää tai isom paa, siihen vastataan ja selvitetään, mi ten homma hoituu, nuori yrittäjä lupaa.
Yrittäjänä toimiminen on ollut mie lenkiintoista ja haastavaa. Tehtävät ovat monipuolistuneet ja vastuu kasvanut.
– Opettelemista on kyllä riittänyt. Tarjoukset, urakkalaskenta, aikataulutus ja paperihommat vaativat paneutumista. Sonninen korostaa, että tili-, vero- ja kir janpitoasiat kannattaa antaa asiantunti jan hoidettavaksi.
– Ainakin minulle se on ollut toimin nan kannalta erittäin tärkeää ja aikaa on voinut käyttää yrityksen pyörittämiseen ja rakentamiseen.
SONNINEN PAINOTTAA, että luotet tavuus ja laadukas työnjälki ovat uudelle yrittäjälle menestyksen perusta. – Sana kulkee. On toimittava resurs sien puitteissa. Liian isoa palaa ei pidä
haukata.
Yhteistyökumppanit ja verkostoitu minen tuovat joustoa ja tehoa toimin taan.
– Vaikka kilpaillaan, täällä Äänekos kella yritykset myös jeesaavat toisiaan. Isompia kohteita voidaan tehdä yhdessä. Se on kaikkien etu ja tuo työtä paikka kuntalaisille, Sonninen kiittelee.
Hän kertoo, että vaikka työpäivät ovat venyneet, vapaa-aikaakin on yrittäjälle sentään jäänyt.
– Laatuaikaa on ihan vaan tavallinen perhe-elämä ja lisämausteena on käyty uistelemassa ja metsällä, Sonninen tuu mailee tyytyväisenä.
Erno Sonninen pyörittää rakennusalan Vesta lo-yritystä. Vapaa-aika akin nuori yrittäjä pyrkii itselleen järjestämään. Sil loin ollaan perheen kesken tai kalastellaan ja metsäs tellään. Piki pennusta on tarkoitus koulata terhakka metsästyskaveri.
Syksyn edetessä, kelien kylmetessä ja iltojen pimetessä ovat ulkoilulliset har rastukset huvenneet ja huoneriennot lisineet. Illat vierähtävät telkkarin ää rellä, lukuloikoillen taikka tabletista tie toja, taitoja, uutisia ynnä muita yllykkei tä tonkien.
Kanavasurffailu katkesi tässä yhtenä männäiltana ja toppasin töllön laulukou luohjelman kohdalla. Kuului niin surke aa loilotusta, että tuli kouluajat mieleen. Laulunkoe oli kauhun ja häpiän paik ka ainakin meidän luokallamme kansa koulussa kutakuinkin jokaikiselle, paitsi Hännisen Pirjolle, jolla oli upea ääni, su juva nuottikorva ja esiintymiskokemus takin. Sitä esitystä oli ilo kuunnella, mut ta me muut. Voe, voe.
Opettaja oli het ykkösluokkaa, kiva ja ystävällinen ja yritti pehmentää häpe ää kannustaen ja myötäeläen. Ei nolan nut eikä lisännyt nöyryytyksen taakkaa, mutta sytseemi oli vaan silloin sellainen, että piti mennä luokan eteen aukomaan suutaan, oli ääntä taikka ei. Oli kuulta villa monenmoista ölinää, ähinää taik ka silkkaa sävelvapaata tapailua. Oli nii täkin, ettei ääntä ei tullut ensinkään ja esitys meni vahvasti silkaksi mimiikaksi.
Mutta hienostipa vaihtui väri naamalla ja kädet vääntyilivät varsiensa päässä. Het itkunkin paikka joillekin. Kyyneliin en tainnut sentään puhjeta, mutta hiki kyl lä kipaisi pintaan ja kasteli kainalot vuo laina noroina viimeistään eteenmarssin yhteydessä. Hajunkin puolesta oli draa maa tarjolla.
Olihan sitä niitäkin muutamia, jotka reippasti astelivat estradille, eli opetta jankorokkeelle ja suorittivat osuutensa reippaasti, oli ääntä eli ei. Vieläpä vii meistelivät esiintymisensä silloisen su kupuoliroolinsa mukaisesti joko pok kaamalla tai niiaamalla hymyn loistaessa naamalta. Se oli kova juttu se. Ihan ka teeksi kävi, kun ei ite yltänyt moiseen, vaikka monenlaisiin kompeisin ja vou kalointiin olinkin ylen altis. Tosipaikan tullen tuli mulle pupu pöksyyn.
Sanoisin nyt, että selkeästi oli noissa reippailijoissa poliitikon aineksia, noin niinkö ammatinvalintaa ajatellen.
Kamala paikka se oli laulunkoe, kun järkytys yltää tänne eläkevuosiin saak ka, sanon.
Ai niin, se tanskalainen ohjelma. Siinä väitettiin, että jokainen oppii laulamaan, kunhan saa kannustavaa opastusta ja it setuntoa ja oppivat rentoutumaan ylei sön edessä. Ja niinhän siinä kävi, että
esiintyivät rohkeasti kuorona sukulais ten ja ystävien edessä. Ei se nyt ihan Sirk kojen, Peipposten, Metsojen ja mitä niitä muita eläinkuoroja onkaan, tasoista ol lut laulanta, mutta railakkaasti ja kuta kuinkin nuotilleen se meni. Mutta iloa, onnea ja vapautuneisuutta konsertin jäl keen! Kyyneleet olivat herkässä ja ilosta tuli pitkä itku niin laulajille kuin kuuli joille. Taisin itekin siinä telkkarin ääreen myötäeläväksi muokattuna tirauttaa.
No onhan sitä kouluaikojenkin jälkeen kin tullut itsensä laulamalla nolattua ja het vapaaehtoisesti, mutta se kuuluu ka raokessa asiaan ja enempi ylentää kuin alentaa.
No olihan siitä laulunkokeesta jotakin hyötyäkin, kun saatiin häpeäoppia, eikä oppi kuulema kaada ojaan, paitsi kun ai koinaan opeteltiin poikien kanssa viinaa juomaan.
Vaan hyvä se oli saada tuntumaa sii hen mikä on oikeasti häpeän paikka mikä ei. Äänellään se lintukin laulaa, jo ten ei siinä kokeessa olisi pitännyt olla mitään hävettävää, mutta kun joo.
On niitä semmosiakin jotka ei häpeä mitään, liekö osaavatkaan. Niinkö tämä Puuttini. Ei minkäänlaista häpyä miehes sä ja valehtelee aina vaan ja tekee mitä päähän pälähtää. Turha sille on sanoa,
että häpiä mokoma konna, ei se tiijä mitä se tarkottaa. Osaakin muka vaikka mitä. Mestarillisesti painii, pomppii, luistelee, lentelee ja mitä liekin kompeita esittänyt kansansa iloksi ja meidän suomalaisten huvitukseksi. Vaan sitten heittäytyi soti lasmestariksi eikä enää kenkään naura. Häpeäoppiin pitäsi laittaa, eli ihmisten il moille laulunkokeeseen koko ukko, niin vois oppia ihmisten tavoille.
Vaan on asiassa riskinsä, jos osaakin laulaa. Ties vaikka olisi vanhoja kuoro miehiä ja panisi Kalinkaa lallatellen ri paskaksi eikä tarvis yhtään hävetä ja kansa kohisisi hurmoksessa. Vaan jos olis laulataito vaillinainen oppis hyvin kin häppeemään, lopettais sodan, saatas nauraa ja olis taas hauskaa kaikilla kan soilla. No ainakin minulla.
Teksti: Marjo Steffansson
Kuva: Max Steffansson
Synteettisen musiikin suurlähettiläs
Henry ”Hente” Kolari syntyi 23.5.1970 Äänekoskella, isä Laurin, äiti Mirjan esikoiseksi. Kahden vuoden päästä perhe kasvoi vielä Markku-veljellä
– Vietin turvallisen ja aktiivisen lap suuden Markkamäessä Linnuntiellä, jos ta löytyi laaja kaveripiiri koko peruskou lun ajaksi.
Lapsuus meni kavereiden pihoilla sekä metsissä rymyten.
– Äiti soitti joskus lankapuhelimella, että onko Henryä näkynyt, kun pitäisi tulla jo syömään.
Henry kertoo perheensä olleen aivan tavallinen sen ajan työläisperhe.
– Isä oli töissä hiomolla ja myö hemmin kartonkitehtaalla ja äiti oli Kauppa-Niskassa siivoojana. Vietettiin 1970-luvun tapaan hyvin tavallista per he-elämää.
Musiikkiharrastus alkoi 10-vuotiaana kun koulukaveri Immo Hämäläinen hou kutteli mukaansa pianotunneille.
– Pianon soiton ohessa opiskelin mu siikin teoriaa, joka alkoi kiehtoa minua, ja niin laajensin soitto-opintoja enem män teorian pariin. Ikävä kyllä en muis ta ensimmäisen soitonopettajan nimeä, mutta matkan varrelta mainittakoon Jyr ki Salmijärvi, joka tutustutti minut uu siin sfääreihin. Tuolta ajalta on repertu arissani yhä Jyrkin opettamia kappaleita. Siltä ajalta olen ammentanut tosi paljon.
1980-luvun alussa alkoi piano jäädä koskentinsoittimen jalkoihin. Samoihin aikoihin syntyi ensimmäinen bändi.
– Vuonna 1982 perustettiin naapu rin poikien, Vesa Kolun (kitara), Jarkko Hakalaxin (rummut) ja Arto Siniluhdan (basso) kanssa bändi joka soitti suomi rokkia. Oma instrumentti oli tietenkin koskettimet. Bändi esiintyi Koiviston koululla, ja muistan, kuinka Enu Tikan der hoiti äänentoiston jo tuolloin.
Kun Henry pääsi kokeilemaan synte tisaattoria, oli musiikillinen tie sillä sel vä.
– Bändimme treenasi Mäkkärilläja siellä pääsin kokeilemaan muiden muu sikoiden soittimia. Tutustuin Jyrki Salmi järven syntetisaattoriin, Korg Poly 61, ja niin syntetisaattorit alkoivat kiinnostaa hyvien soundien vuoksi ja samalla kiin nostuin soundien muokkauksesta. Vie tin illat pitkät aikaani Mäkkärillä tehden syntikkasaundeja.
Vanhemmat näkivät poikansa innos tuksen musiikkiin, ja vuonna1985 Henry sai rippilahjaksi kaksiriviset urut.
– Ostin Jyrkiltä ensimmäisen synti kan, Korg MS-20, ja pian mukaan tuli Roland rumpukone ja Casio VL-1 mi nisyntikka. Vanhemmillani oli kaksirai
tainen kelanauhuri jolla äänittelin omaa musiikkia. Olen todella kiitollinen van hemmilleni tuesta ja kannstuksesta, sillä he eivät koskaan teilanneet intoani mu siikkiin.
Kesätöistä tienatuilla rahoilla sai han kittua lisää soittimia ja neliraitaisen ka settinauhurin.
Henry tutustuinTommi Haavistoon ja Mika Latokartanoon ja alokoi kiinnos tua synteettisestä musiikista, kuten Je an-Michel Jarresta, Tangerine Dreamis tä, Vangelista ja Kraftwerkistä.
– Otin näistä vaikutteita omaan mu siikkiin.
1980-luvun Henry pääsi tekmään ääniä ja musiikkia kavereiden vi deoelokuviin sekä Rauno Heimosen ”Tärttämäkeläiset”-dokumenttiin joka esitettiin Äänekosken televisiossa 80-lu vun lopulla.
– Armeijassa ollessani heräsi innos tus perustaa oma studio, joten kävin kin iltalomien aikaan Kajaanin musiik kiliikkeessä kokeilemassa soittimia ja efektilaitteita. Kun kotiuduin armeijasta vuonna 1991, pääsin Metsä-Serla Chemi calsille kesätöihin ja aloin kasata studiota ja niinpä hankin 8-raitanauhurin, synti koita ja efektilaitteita.
HENRY ALOITTI sovelletun matema tiikan ja tietotekniikan opiskelut Jyväs kylän yliopistossa vuonna 1991. Tänä vuonna tuli kuluneeksi tasan 30 vuotta oman yrityksen perustamisesta. Juhlia vietettiin Juurikkasaaressa perheen, ys tävien ja vuosien varrella musiikillisella matkalla olleiden kanssa.
– Pääsin myös tekemään äänitöitä ja musiikkia televisiomainoksiin Eurovideo Oy:n kautta ja elokuussa 1992 perustin Art of Sound toiminimen, jotta yhteis työ Eurovideon ja muiden kumppanei den kanssa sujuisi helpommin.
Pian Henry sai tietää hiljattain pe rustetusta Musiikkifarmi Oy:stä ja niin pä hän tutustui Ora Turuseen, Asko Luo malaan ja Timo Siiraan.
– Aloitimme yhteistyön ja sen seu rauksena minut esiteltiin Petri Flande rille ja Jari Saloselle, jotka etsivät tuot tajaa ysäribändille, josta heillä oli vahva näkemys. Päätettiin tehdä kokeeksi kak si kappaletta, joista toinen oli nimel tään ”Mixet tahdo olla munkaa”. Kappa le alkoi soida radiossa ja Polygram-yhtiö kiinnostui bändistä ja pian saatiin levy tyssopimus. Bändin nimeksi tuli 2. Maa nantai.
Mixet tahdo olla munkaa -kappalees ta tuli suosittu, se oli vuoden myydyin single. Henryn studion seinää koristaa niin kulta- että platinalevyt.
– Sävelsin 2. Maanantaille levyn ”Ka ruimmat rakkauslaulut” ja kiertelimme bändin kanssa Ylen Lista TOP 40 kiertu eella esiintymässä tanssilavoilla ympäri Suomen. Sävelsin myös 2. Maanantaille toisen levyn joka kantaa nimeä ”Vinyyli”.
Vuonna 1996 Henry muutti Jyväsky lästä takaisin Äänekoskelle ja alkoi kes kittyä yhä enemmän oman synteettisen musiikin tuotantoon.
– 2000-luvulla olen tehnyt äänityk siä kuoroille muun muassa Kamarikuo ro Sonorellelle, Metsofortelle, Akanoille sekä muille yhtyeille.
KUN PÄÄSTIIN 2010-luvulle piinty neen poikamiehen päivät tulivat luetuksi.
– Tutustuin Olgaan ja kuulin hänen pianomusiikkia yhteisen tuttavamme tu paantuliaisissa. Ihastuin Olgan musiik kiin heti ja tarjosin tilaisuutta äänittää musiikkia. Olga tarttui tilaisuuteen ja hy vin pian huomasimme olevamme ajatuk sellisesti ja musiikillisesti sielunkump paneita ja näin alkoi meidän yhteinen elämä. Pian perheessä oli jo kaksi lasta, Kristiina ja Toni.
Henry ja Olga alkoivat heti luomaan yhteistä musiikkia.
– Olgan innostamana ja tukemana sain oman synteettisen musiikin levyn ”Ambient Landscapes I” valmiiksi jul kaistua vuoden 2014 taitteessa. Samaan aikaan Olgalta valmistui kaksi pianole vyä ”Häivähdys Sinistä” ja ”Talvimaise mia”
Vuonna 2011 alkoi Henry Olgan in nostamana opiskella kanteleen soittoa aluksi Tiina Takkisen johdolla ja myö hemmin Maria Ojanperän opetuksessa.
– Ihastuimme kanteleeseen heti ja tunsimme, että meidän musiikissa pitää yhdistää akustisten ja synteettisten soit timien ääntä. Tutustuimme useisiin kan teleen soittajiin ja kansanmuusikoihin.
Viime vuosien aikana ovat Henry ja Olga esiintyneet monissa tapahtumissa ja ilahduttaneet soitollaan ja osaamisel laan.
– Siitä meille heräsi kiinnostus tehdä mystistä musiikkia. Näin syntyi Mistica joka on musiikillisesti sitä mitä olemme aina halunneet tehdä. Mistican konsep tina on tehdä tunnelmallista ja mystis tä musiikkia, jossa yhdistyvät erikoiset akustiset soittimet ja synteettiset ääni maailmat. Tulevaisuudelta odotamme Olgan kanssa lisää töitä musiikin laajal ta alalta, äänimaisemat ja oma musiik ki tärkeimpinä hankkeina. Tulevaisuus näyttää hyvältä ja näyttää myös siltä, että asiat menevät siihen suuntaan kuin olemme ajatelleet. Tavoitteenamme on, että musiikki olisi joskus työ, joka tuo
leivän pöytään.
Linnuntiellä vuonna 1982 pianonsoi ton opiskelut aloittanut, nyt 52-vuotias mies huokaisee syvään.
– Ei sitä olisi silloin osannut ajatel la, mihin soittoharrastus vei. Minulla on ollut aina kova tahto oppia uutta ja luo da uutta sekä tehdä sellaista, jota kukaan muu ei ole vielä tehnyt. Omia rajoja on ollut mukava haastaa.
Henry Kolari
yrittäjä, muusikko, järjestel mäasiantuntija
s. 23.5.1970 Markkamäessä, asuu Hietamalla naimisissa, kaksi lasta
Rakastaa: perhettä
Inhoaa: epärehellisyyttä
Henkilö: Olga
Eläin: koira
Paikka: koti
Musiikki: synteettinen mu siikki
Ruoka: italialainen
Juoma: viini
Kirja: Gogolin Kuolleet sielut Elokuva: Bladerunner
Motto: Kaikki onnistuu mihin panostat täysillä.
– kenpä tietäis sen?
Lasse HämäläinenOlin päätoiminen yrittäjä yli kaksikymmentä vuotta. Se oli käytännön sanelema jut tu. Yrittäjyyteni alkoi kauan ennen kuin yrittäjyyspuhe alkoi. Siitä lähtien olen seurannut yrittäjyyspuhetta huuli pyö reänä. Enimmäkseen olen ollut pihalla kaikesta.
Johtopäätökseni on, että keskustelu yrittäjyydestä on sukupolvettunut.
Kun vielä jokunen vuosi sitten yritti keskustella varttuneemman polven kans sa vakavasti yrittäjyydestä, asia jäi lähes aina pelkäksi yritykseksi. Tunnelma oli heti latautunut. Keskustelun aloittaja tör mäsi yhtä aikaa monenlaisiin betonipor saisiin ja virvatuliin.
Pienyrittäjä näpäytti, että hän ei yritä vaan tekee. Jopa kulttuuriväki näki yrit täjyydessä kätevän tavan asettua poik kiteloin ja ärsyttää. Palkittu runoilija julisti, ettei ole runoilija vaan yrittäjä. Yritysjohtaja esitteli mieluummin siir tolapuutarhansa nahistuneita porkka noita kuin yritystään.
Yhdelle yritys oli kasvoton monikan sallinen olio, joka makoili rahasäkkiensä päällä palmun alla jossain hienohiekkai sella saarella. Yrittäjä oli Roope Ankka ja Kelju K. Kojootti.
Toiselle yritys oli ainoa yhteiskun nan yhteiseen kassaan uutta elinvoimaa pulputtava lähde. Yrittäjä oli Tarzan ja Maantiekiitäjä.
Kaikki provosoivat ja provosoituivat. Kannat olivat niin erilaiset, että oli pak ko järjestää seminaarisarja, jossa yrittä jät kertoivat sankaritarinoitaan ja semi naariväki halkoi paneeleissa hiuksiaan.
Jopa tutkijat kiinnostuivat yrittäjyy destä. He saivat selville, että yrittäjä on toista maata. Hän on utelias, innovatiivi nen ja uskaltaa ottaa riskejä. Vau!
Suuryrityksestä yrittäjäksi ulkoistet tu sähkömies yritti yön synkkinä hetki nä voimaantua näillä rohkaisun sanoilla. Myös vieraalla töissä oleville suunnattiin lohdutuksen sanoja. Tutkimukset todisti vat, että me ollaan sisäisiä yrittäjiä kaik ki, kun oikein silmin katsotaan.
Ilma oli niin sakeana yrittäjyyshur mosta, että aikuisväestöstä yli 108 pro
senttia kävi läpi jonkinlaisen yrittä jyyskoulutuksen. Päiväkodeissa tehtiin enemmän liiketoimintasuunnitelmia kuin käpylehmiä.
Pian oltiin siinä pisteessä, että jokai sen sanan yhteyteen soviteltiin yrittäjäsanaa. Se tuntui natsaavan lähes kaik keen. Syntyi yksinyrittäjä, sarjayrittäjä, mikroyrittäjä, yrittäjäyrittäjä ja lopulta myös kevytyrittäjä sekä ultrakevytyrit täjä.
Olisi voinut kuvitella jokaisen suo malaisen olevan vähintään konsernin omistaja. Tilastot todistivat muuta. Yrit täjyyspuhe ja -koulutus eivät lisänneet yrittäjyyttä. Vain yrittäjyyden maallik kosaarnaajat lisääntyivät, samoin hei dän palkkionsa.
Riekkumista yrittäjyyden ympärillä kesti yli kaksikymmentä vuotta. Sitten tilanne rauhoittui. Seminaarien aiheet muuttuivat. Monipaikkaisuus ja kuusen kerkkä syrjäyttivät seminaarien aiheina yrittäjyyden. Se teki hyvää yrittäjyydelle. Miekkailu yrittäjyyden ympärillä loppui. Vanha polvi siirtyi sivummalle vertaile maan ilmalämpöpumppujensa tehoja.
Esiin astui uusi uljas polvi, jolle ”yrit täjyys” on sana sanojen joukossa, vailla plus- tai miinuslatauksia. Yrittäjyys ei ole heille kohtalo, yrittäjä ei ole Indiana Jones eikä liioin ulos saneerattu kustan nuserä.
Yrittäjyys on heille varteenotettava vaihtoehto, ehkä nyt, ehkä huomenna, ehkä ylihuomenna. Que sera, sera.
LVI-TYÖT AMMATTITAIDOLLA
Seurakuntavaalit odottaa ääntäsi
Seurakuntavaaleissa valitaan päättäjät Äänekosken kirkkovaltuustoon ja kirkkoneuvostoon. Ennakkoäänestys alkaa 8.11 ja päättyy 12.11. Varsinainen vaalipäivä on 20.11. klo 11-20.
Marjo SteffanssonSeurakuntavaalien ehdokasasettelu päät tyi 15. syyskuuta ja vaalilautakunnalle jä tettiin neljä ehdokaslistaa, joissa on yh teensä 56 ehdokasta. Kirkkovaltuustoon valitaan 27 jäsentä – eli lähes puolet eh dolle asettuneista pääsee päättämään Ää nekosken seurakunnan asioista seuraa van neljän vuoden aikana.
Tuorein ehdoskaslista kantaa nimeä Nuoremman seurakunnan lista, jossa on yhdeksän ehdokasta. Listan keihäänkär kenä ovat ihmisoikeusasiat ja tasa-arvoi nen kirkko.
– Meille lasten, nuorten ja perheiden asiat ovat erityisen tärkeitä seurakun nassamme. Edistämme tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, jotta jokainen tunti si olevansa tervetullut kirkkoon. Tavoit teenamme on tehdä kirkosta parempi paikka ihan jokaiselle, listalta kerrotaan.
Seurakunta kuuluu kaikille -ehdokas listalla on 18 ehdokasta, joukossa tuttu ja sosialidemokraatteja sekä vasemmis toliittolaisia. Mukana on myös tuoreita kasvoja, jotka eivät ole poliittisesti sitou tuneita.
– Tule mukaan rakentamaan oi keudenmukaista ja solidaarista kirk
koa! Toimimme sen kirkon puolesta, jossa ketään ei jätetä yksin, kaikki ovat samanarvoisia, kirkko on kaikille tur vallinen yhteisö, tuemme lähimmäisiä lähellä ja kaukana.
Seurakuntaväen lista -ehdokaslistal ta löytyy 25 ehdokasta, Keskustan ja Ko koomuksen riveistä sekä Rauhanyhdis tyksen puolelta.
– Hengellinen perintö on arvo kas. Kaikki ikäryhmät on huomioitava seurakunnan työssä. Yhteistyö seura kunnassa on tärkeää. Seurakunnan ta lous pidettävä kestävällä pohjalla. Halu amme olla rakentamassa elämänuskoa huomiseen. Toimimme yksinäisyyttä vastaan, Seurakuntaväki kertoo.
Yhteisellä polulla -ehdokaslistalla on neljä ehdokasta. Yksi heistä viime vaa lien äänikuningatar sekä kirkkovaltuus ton puheenjohtaja. Löytyy listalta myös yksi maailmanmestari. Yhteisellä polulla -ryhmä kertoo olevansa vapaa sidoksista.
– Olemme armon ja rakkauden asial la rakentamassa tasa-arvoista ja suvaitse vaista kirkkoa, listalla linjataan.
OLET USKOTTU, toivottu ja rakastettu – se on valittu seurakuntavaalien kanta vaksi teemaksi.
– Kirkko on yhteisö, jonne kaikki ovat tervetulleita sellaisina kuin ovat. Seura kuntavaaleissa valitaan seurakuntaan uudet luottamushenkilöt, jotka päättävät muun muassa siitä, minkälaista toimin taa seurakunnassa järjestetään ja mihin seurakunnan rahoja käytetään.
SEURAKUNTAVAALIT ovat paikal liset vaalit, joissa seurakuntalaisten jou kosta valitaan henkilöt suunnittelemaan toimintaa seuraavalle nelivuotiskaudelle. Seurakuntavaaleissa jo 16-vuotiaalla on äänioikeus. Rippikoulua tai konfirmaa tiota ei edellytetä äänestämiseen, kirkon jäsenyys riittää.
Seurakuntavaalit ovat myös arvovaa lit. Paikalliset luottamushenkilöt valit sevat maallikkoedustajat kirkolliskoko ukseen, joka on koko kirkon korkein päättävä elin.
Vaalikone on auki: käy vastaamassa ja kurkkaa, kuka voisi olla sinulle sopiva ehdokas, joka lähtisi ajamaan juuri sinul le tärkeitä teemoja. Vaalikone löytyy si vulta www.seurakuntavaalit.fi
ENNAKKOON äänestämään pääsee useassa eri paikassa kuten Äänekosken seurakuntakeskuksella, Suopungissa, Su
miaisten kirjastolla ja Konginkankaan seurakuntakodille. Myös laitosäänes tykset järjestetään jokaisessa kaupun gin palvelukeskuksessa ja terveyskes kussairaalassa. Uurnat jalkautuvat myös POKElle, Citymarketiin, Suosikkiin ja Äänekosken ja Suolahden S-Markettiin. Myös kotiäänestys on mahdollista.
Varsinaisena vaalipäivänä 20. mar raskuuta voi äänensä käydä antamassa Äänekosken seurakuntakeskuksella klo 11-20.
Katso äänestyspaikat - ja ajat sivulta seurakuntavaalit.fi tai tämän lehden si vulta 19.
Seurakuntapastori Äänekoski
Lauri Maanviljelijä, eläkeläinen Äänekoski
KUUSJÄRVI Minna Kirjanpitäjä Äänekoski
SEURAKUNNASSA 20.11.2022 TOIMITETTAVIEN SEURAKUNTAVAALIEN EHDOKASLISTOJEN YHDISTELMÄ (Ennakkoäänestys
II
SEURAKUNTA KUULUU KAIKILLE -EHDOKASLISTANUOREMMAN SEURAKUNNAN -EHDOKASLISTA
YHTEISELLÄ POLULLA -EHDOKASLISTA
LEHMONEN Hannu Eläkeläinen Äänekoski
Sami Yrittäjä Äänekoski
LINDELL Leila Maakuntaneuvos Äänekoski
MERTANEN Seppo Rovasti Äänekoski
MONTONEN Lauri Eläkeläinen Suolahti
NIEMINEN Aapo Opiskelija Äänekoski
PASANEN Timo Opiskelija Konginkangas
PELLINEN Tanja Kirjastovirkailija Sumiainen
PIILONEN Kirsti Lehtori, ammatillinen opettaja Äänekoski
POLSA Eero Eläkeläinen Konginkangas
RANTANEN Ville Maanviljelijä Suolahti
SAARENPÄÄ Ilkka Eläkeläinen, palo- ja suojelupäällikkö Suolahti
SALAHUB Sari Erityisopettaja, teologian maisteri Äänekoski
TUOMINEN Marke Eläkeläinen, sosiaalialanohjaaja Sumiainen
ULJAS Pekka Luokanopettaja Äänekoski
WILÉN Lauri Opettaja Suolahti
ALANURMI Mirja Eläkeläinen Suolahti
HAKKARAINEN Stiina Kokemusasiantuntija Suolahti
KINNUNEN Pentti Eläkeläinen Konginkangas
KNUUTILA Minna Yhteiskuntatieteiden maisteri, opettaja Äänekoski
LAKANEN Liisa Eläkeläinen Suolahti
NYRÖNEN Riitta Eläkeläinen Äänekoski
OKSANEN Mervi Yo-merkonomi, eläkeläinen Äänekoski
PARKATTI Tero HSEQ-asiantuntija Äänekoski
PIITULAINEN Maija Kunnallisneuvos, lausuntataiteilija Suolahti
PULLI Kaija Eläkeläinen Äänekoski
RAUTIAINEN Sinikka Käytöntarkkailija Äänekoski
RUOTSALAINEN Päivi Farmaseutti, eläkeläinen Äänekoski
SAURIALA Sirpa YTM, diakoni Äänekoski
TALSO Tiina Merkonomi, eläkeläinen Suolahti
TARVAINEN Tarja Rekisterisihteeri Äänekoski
TIIHONEN Maire Eläkeläinen Äänekoski
UUSITALO Erkki Eläkeläinen, yrittäjä
Erkki
VÄISÄNEN Akusti Opiskelija Äänekoski
RIIHIMÄKI Riku Liikennemyymälätyöntekijä Äänekoski
SAASTAMOINEN Emmi Opiskelija Äänekoski
Inari Opiskelija Äänekoski
Elli
Äänekoski
Suolahti
TANI Jaana Rehtori Äänekoski
Jyrki Psykologian lehtori Äänekoski
TUIKKA Kimmo Lehtori Äänekoski
KINNUNEN Kimmo Ammattivalmentaja Äänekoski
Janita
MIKKONEN Toni Kouluttaja/suunnittelija Suolahti
Jasmin
Äänekoski
KETTUNEN Jemo Muusikko, teologian ylioppilas
Kömin sparraajien ehdotuksesta seurakunta hankki kirkkoon Riitta Hytönen-Pasasen teoksen Elämän puu – ilon sade.
Kömin sparraajat – mikä ihme?
Marjatta Huhta & Merja VasamaKonginkangas oli ennen itsenäi nen seurakunta. Sen toiminta tuli osaksi Äänekosken seura kuntaa vuonna 2005. Tilalle muodostet tiin Konginkankaan kappeliseurakunta, jolla oli pappi, kappelineuvosto ja rahat. Vuonna 2019 kappeliseurakuntakin lak kautettiin. Toimintaa jatkoi Äänekosken seurakunnan yhteinen organisaatio, yh teiset papit ja rahat. Uudessa tilantees sa kullekin alueille perustettiin toimin taryhmät. Konginkankaan ryhmän nimeksi tuli Kömin sparraajat kappe lineuvoston puheenjohtajan Matti Hy tösen ehdotuksesta.
Toimintaryhmä ideoi, kehittää ja ylläpitävää toimintaa Konginkankaal la. Ydinjoukon nimeää kirkkoneuvosto kaksivuotiskausiksi. Kaikissa ryhmissä on mukana sekä seurakunnan työnteki jöitä että vapaaehtoisia. Toimintaryhmät mahdollistavat seurakuntalaisten teke misen, osallistumisen ja vaikuttamisen seurakunnan työhön.
Äänekosken muilla alueilla toiminta
ryhmät ja jumalanpalveluksia toteutta vat ryhmät toimivat erillisinä. Kongin kankaalla tehtävät on niputettu yhteen, koska niistä huolehtivat samat ihmiset. Kömin sparraajat toimii toimintaryhmän tehtävissä, jumalanpalvelustukiryhmän tehtävissä sekä Elli Niittylän testamen tin valvojana.
Kömin sparraajat suunnittelee vuo den tapahtumia puolivuosittaisissa pa lavereissa. Tärkeimmät tehtävät ovat kirkkovuoden juhlahetket. Tapahtumiin kuuluu mm. jumalanpalvelusten tai har tauksien toteutus joko papin kanssa tai itsenäisesti, hartaus- tai lauluhetkiä Pal velukeskuksessa, palvelupäiviä ohjelmi neen, diakoniapiirejä, kylätapahtumis sa toimimista, näyttelyjä, konsertteja ja luontopolkuja. Toimintaryhmä on myös tehnyt aloitteen kirkon esteettömyysre montin toteuttamiseksi.
Sparraajat on tehnyt joulunäytelmiä jouluaaton hartauksiin ja jouluvideon Köminharjun palvelukeskukseen. Juma lanpalveluksia on toteutettu mm. Riihi lahden näkötornilla ja Reinikan laavulla. Sparraajat toteutti hiljentymispolun pu ruradan ja Pohjois-Hiekan alueella. Syk
syllä on järjestetty sadonkorjuukirkko ja satomyyjäiset. Kimppakirkkoja on toteu tettu yhdessä Sumiaisten ryhmän kans sa. Suunniteltujen jumalanpalvelusten lisäksi sparraajat toimivat useiden mui denkin jumalanpalvelusten tehtävissä.
Kömin sparraajat on ideoinut Elli Niittylän testamenttivarojen käyttöä. Konginkankaalainen Elli Niittylä lah joitti varansa seurakunnalle Kongin kankaan lasten ja nuorten hyväksi. Elli Niittylän varoilla on järjestetty perheiden jouluruokailu tänä vuonna jo kolmatta kertaa. Niihin on osallistunut noin 150 henkeä kuhunkin. Perheille on annettu myös runsas joulukassi ja vapaaehtoisten kutomia lapasia ja sukkia kotiin viemi siksi. Rahoilla on järjestetty konsertteja mm. Pekka Simojoen konsertti koulussa ja kirkossa.
Koululaiset ovat saaneet retkirahaa ja harrastusstipendejä. Jokaiselle syntyväl le lapselle on annettu vauvaraha. Lisäksi on hankittu tarvikkeita mm. tyttöjen ti laan ja perhekerhoon. Rahoilla on han kittu leikkikenttävälineitä ja äideille vir kistymisiltoja. Pururadan tuntumaan on rakennettu Frisbeegolf-rata yhteistyös
sä Kyläyhdistyksen ja frisbeegolf-seu ran kanssa. Viimeksi toteutettiin Ellin Olympialaiset yhteistyössä Kyläyhdis tyksen kanssa.
Kömin sparraajissa toimii seurakun nan työtekijöitä mm. Vivi-Ann Janho nen, Katri Vuojus, Riitta Valkeejärvi ja Samuli Kivelä. Valmentajatyöparina toi mii Merja Vasama. Muita jäseniä ovat Marjatta Huhta, Anneli Kauta-Soljava, Elle Kinnunen, Pentti Kinnunen, Ant ti Laiho, Tiina Liimatainen, Timo Pasa nen, Eero Polsa, Anne Rautiainen, Val to Rautiainen, Erkki Soljava, Annaliisa Sällinen, Antti Sällinen ja Ari Vertainen.
Enkelipukujen ompeleminen, joulu videon tekeminen tai joululavastusten rakentaminen on tuonut runsaasti iloa ja naurua. Kuka vain voi liittyä seuraam me matkan varrella. Yhdessä tekeminen tuo kirkon arkeenkin!
Rakkaamme
Pirjo Sinikka KANGAS
o.s. Haimakainen
s. 11.2.1952 Sumiainen k. 24.9.2022 Sumiainen
Käy enkeli vierelläs taivaan rantaa, on kulkusi kevyttä jalkasi kantaa. Et kipua tunne taivaan tiellä, on monet rakkaat vastassa siellä.
Muistoissa elät keskellämme, säilyt aina sydämissämme.
Suurella ikävällä ja rakkaudella muistellen Katja ja Mikko siskot ja veli perheineen sukulaiset ja ystävät
Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta.
Surun kohdatessa kerro rakkaasi poismenosta.
Kuolinilmoitus ilmoitus@aksa.fi 040 565 0941 Pirjo 040 730 4234 Marjut
Rakkaamme
Eerik (Erkki) Kalevi ROTH
s. 9.6.1936 Äänekoski k. 5.10.2022 Äänekoski
Vaikka tiesimme surun saapuvan, toivoimme elämän jatkuvan. Yksi tieto kuitenkin lohduttaa, nyt unesi ei ole tuskaisaa.
Kaivaten lapset edesmenneen veljen perhe veljet veli perheineen sukulaiset ja ystävät
Saatoimme isän 21.10.2022 Sumiaisten kirkkomaalle haudan lepoon. Kiitokset isän hoidosta Hoivain Oy / sh Aino Valkoselle sekä Äänekosken tk:n ja Hoivalan henkilökunnalle. Kiitokset myös surussa mukana olleille.
Tiesitkö, että Konginkankaalla on toimintaryhmä, joka toteuttaa seurakunnan tapahtumia Konginkankaan asukkaille?
VAHVISTA ÄÄNI TOISEN MAAILMAN
Lauloin omuiden mukana tässä yhtenä päivänä virttä 600, Bonhoefferin toisen maailmansodan melskeissä syntynyttä virttä. Sen sanat ovat kirjoitta jansa uudenvuodentervehdys omaisilleen. Omassa mielessäni se on jo vähän kulunut virsi, niin paljon sitä on viime vuosikym
meninä laulettu. Sävelmä on sattumoisin saman säveltäjän käsistä kuin häämarssi Prinsessa Ruusunen. Ei ihme, että virsi on rakastettu virsi.
Vaan nyt huomasin, että 4. säkeistön koh dalla sisimmässä värähti. Piti ihan lopet taa, kun pala takertui kurkkuun. ”Kun pa han valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman…”. Niin vähän ihminen osaa tehdä toisin kuin aiemmat sukupol
vet. Nyt näyttää, että pahan valta kasvaa, tuntuu syöksevän kaiken entisen raiteil taan. Se ahdistaa, tuo pelkoja ja herättää tunnemuistoja. Silti on hyvä muistaa, että paha ei ole koskaan voittaja.
”Vahvista ääni toisen maailman” rukoili Bonhoeffer. Sitä meidän on kristittyinä tehtä vä, sitä rukoiltava. Toisen maailman ääni on aina anteeksiantamuksen, hyvyyden, rauhan ääni. Jumala sanoo: Minun ajatukseni ovat
rauhan, eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. (Jer. 29:11). Miten vahvistaisin hyvyyden voi man ääntä tänään omassa lähipiirissäni?
Katri Vuojus Aikuistyön pappi
SEURAKUNTATOIMISTO (Vellamontie 1a) avoinna arkisin klo 9–12. Voit asioida myös puhelimitse 050 435 4751 tai 050 438 7326 (hautausasiat) tai 050 438 9415 (haudanhoito asiat) tai sähköpostilla aanekosken.seurakunta@evl.fi tai voit varata henkilökohtaisen asiointiajan.
YHTEINEN LAULUILTA Maanantaina 7.11. klo 18 Äänekosken kirkossa. Musiikkihetken jälkeen kahvit seurakuntasalissa ja mahdollisuus jututtaa seurakuntavaalien ehdokkaita. Järjestäjinä kaikki ehdokaslistat: Seurakuntaväen-, Seurakunta kuuluu kaikille-, Nuoremman seurakun nan- ja Yhteisellä polulla- ehdokaslistat.
KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS
Torstaina 10.11. klo 19 Äänekosken srk-keskuksessa. Asialista nähtävänä viikkoa ennen srk-toimistossa ja www.aanekoskenseurakunta.fi
PYHÄINPÄIVÄN KYNTTILÄKIRKOT
klo 10 Äänekosken kirkko klo 13 Konginkankaan kirkko klo 13 Sumiaisten kirkko klo 15 Hietaman kirkko klo 17 Suolahden kirkko
Tilaisuuksissa sytytämme kynttilät nimeltä maini ten viime pyhäinpäivän jälkeen ajasta iäisyyteen siirtyneille seurakunnan jäsenille. Kahvit tilaisuuden päätteeksi.
SEURAKUNTA VERKOSSA
Radiokirkko sunnuntaisin klo 10. Messulinkki kotisivujen etusivulla. Messu on kuunneltavissa myös tallenteena seuraavan viikon ajan. Iltarukous torstaisin klo 18 Facebookissa.
Su 30.10. Klo 13 Valmistaudu häihin! Hartaushetki kirkossa Kömin sparraajien ja Sumiaisten jumalanpal velusryhmän toteuttamana
Ti 1.11. klo 17 Askarteluilta srk-kodissa.
Ti 1.11. klo 18 Yhteiskristillinen rukouspiiri srk-kodissa. Ke 2.11. klo 18.00 Kaikille neljän ehdokasryhmän ehdokkaalle avoin seurakuntavaaleihin liittyvä haas tattelutuokio srk-kodilla. Kahvi ja torttu, ei maksua. Haastattelijoina Merja Vasama, Anneli Kauta-Soljava ja Ari Vertainen. Yleisö saa kysellä.
La 5.11. klo 13 Pyhäinpäivän kynttiläkirkko kirkossa, Vuojus, Aho, Vasama. Kahvit srk-kodilla.
Su 30.10. klo 10 Messu kirkossa, Pietikäinen, Nis kala, Gospelryhmä. Messu striimataan ja linkki löytyy seurakunnan kotisivuilta.
Su 30.10. klo 16 Sanan ja rukouksen ilta srk-talossa, Epäilevä Tuomas, Raamatun äärellä Tellervo Koivukan gas, Anneli Montonen.
Ma 31.10. klo 14 Viron työn kohtaamispaikka srk-talossa. Tuoreita terveisiä Virosta. Susanna Halinen ja Samuli Kivelä.
La 5.11. klo 17 Pyhäinpäivän kynttiläkirkko kirkossa, Hintikka, Niskala, Timo Tuomi laulaa.
Su 6.11. klo 10 Messu kirkossa. Kylväjän päivä. Saarna Jari Ahonen, Hintikka, Niskala.
Su 6.11. klo 11.15 Lähetyslounas seurakuntatalossa. Karjalanpaisti, perunat ja porkkanalaatikko, salaatit, mustikkarahka. Aik. 12 e, 4-12-vuotiaat 6 e. Jari Ahonen Lähetysyhdistys Kylväjästä kertoo terveisiä työalaltaan.
Su 6.11. klo 10 Messu kirkossa, Pietikäinen, Aho. Ma 7.11. klo 18 Yhteinen lauluilta Äänekosken kirkossa, ks. ilmoitusten alkuun.
TULOSSA: LA 19.11. NAISTEN AAMIAINEN
Oy Forcit Ab:n tehtaalla Laukaan Vihtavuoressa. Henkilölista tehdasvierailulle osallistujista lähetetään tehtaalle etukäteen ja jokaisen tulee todistaa henkilöl lisyytensä saapuessaan tehtaan portille.
Ilmoittautumiset etu- ja sukunimineen sekä erityis ruokavalioineen Marjo Nikkiselle viim. tiistaina 15.11. joko tekstiviestillä puh. 050 587 5357 tai sähköpostil la marjo.nikkinen@pp8.inet.fi
Rauhanyhdistys
Su 30.10. klo 16 Perheseurat
Diakoniatoimisto päivystys ti ja to klo 9–11. Aikuisten pienryhmät ja kuorot sekä aamupuuro kokoontuvat normaalisti.
Ke 26.10. klo 18 seurakuntakodissa Raamattupiiri, jossa luetaan yhdessä keskustellen Johanneksen evankeliumia. Piirissä mukana Katri-pappi.
To 27.10. klo 13 Diakonia-lähetyspiiri Pölkkylässä Marjatan ja Heikin kodissa, Karoliinantie 7, Muuri kainen.
SUMIAINEN
Aikuisten pienryhmät ja kuorot sekä aamupuuro kokoontuvat normaalisti.
To 27.10. klo 16 Raamattupiiri srk-kodissa. Su 30.10. Klo 13 Valmistaudu häihin! Hartaus hetki Konginkankaan kirkossa Kömin sparraajien ja Sumiaisten jumalanpalvelusryhmän toteuttamana. Ei messua Sumiaisten kirkossa. Ma 31.10. klo 18 Naistenilta srk-kodissa. Ystävyys ja vertaistuki. Vierailijana Kaija Pajunurmi. Iltaa ohjailee Aino Lepänjuuri ja Hillevi Suutala. Iltatee.
To 3.11. klo 13 Seurakuntapiiri Helena ja Veikko Hännisellä Pukkitie 50.
La 5.11. klo 13 Pyhäinpäivän kynttiläkirkko kirkossa, Pietikäinen, Niskala, Riina Saastamoinen laulaa. Kahvit srk-kodilla.
Diakoniatoimisto päivystys ke ja pe klo 9–11, muina aikoina tavoitat meidät puhelimitse 050 0 473 758 ja 040 502 5481.
Kirkon Olkkari avoinna syyskuun alusta ma - ke klo 11–14.
Keskiviikkoisin klo 16.30 Älylaiteopastusta nuorten toimesta, srk-keskus, nuorisotila. Aikuisten pienryhmät ja kuorot sekä aamupuuro kokoontuvat normaalisti.
To 27.10. klo 12.30 Veteraanien ja naisjaoston kahvihetki. Kanttori Markku Aho laulattaa.
To 27.10. klo 13 Lähetyspiiri Kirkon Olkkarissa, Hannu Lehmonen ja Susanna Halinen.
Pe 28.10. klo 18 Hietaman miestenpiiri Tuulenpuis kussa. Iiro Lampinen. Ilm 4.
Pe 7.10. klo 18–20 Naistenpiiri Kirkon Olkkarissa.
Su 30.10. klo 10 Messu kirkossa. Saarnaa TM Hannele Kärkkäinen (saarnanäyte pappisvihkimystä varten), Lampinen, Kurtti.
Su 30.10. klo 17 Se löytyi tapahtuma Liikuntatalolla. Samppa Lajunen, Se löytyi -bändi. Kahvitarjoilu.
Ke 9.11. klo 17.30–19.30 Liikuntateemainen iskä-lapsi-ilta alle kouluikäisille lapsille ja isille! Paikkana: Nuorisokeskus Spotin sali, Kotakennääntie 21, Äänekoski. Ilmoittautuminen: 10.10. klo 8 – 1.11. klo 23.59 www.aanekoskenseurakunta.fi/ tule-mukaan. Iskä-lapsi-ilta järjestetään yhteistyössä perhekeskuksen ja Huiman juniorijalkapallon kanssa.
Nuorten illat Äänekosken kirkon nuorisotilassa torstaisin klo 14–19.
SUOLAHTI
Diakoniatoimisto (Pajakatu 9) päivystys ti ja to klo 10–12. Muulloin ajanvarauksella p. 045 657 7665.
Aikuisten pienryhmät ja kuorot sekä aamupuuro kokoontuvat normaalisti.
To 27.10. klo 8–12 Hautausmaan haravointitalkoot. Aloitetaan klo 8 aamupuurolla srk talolta, minne palataan päätteeksi n. klo 12 syömään hernekeittoa.
Ota mukaasi iloinen mieli. Tervetuloa!
Pe 28.10. klo 14 Rukouskävely. Lähtö Hotelli Keiteleen laavulta.
Ma 31.10. klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri Kirkon Olkkarissa.
Ke 2.11. klo 13–15 Toivoa naisille -pysäkki Forsgre neilla, Mäkikyläntie 488, Hietama.
Ke 2.11. klo 18 Vapaaehtoistyön ilta srk-salilla. Virikettä syksyyn.
To 3.11. klo 9 Hyvää huomenta eläkeläismiehet Kirkon Olkkarissa.
La 5.11. klo 10 Pyhäinpäivän kynttiläkirkko kirkossa, Tourunen, Aho.
La 5.11. klo 15 Pyhäinpäivän kynttiläkirkko Hieta man kirkossa, Tourunen, Saimi Uljas.
La 5.11. Suolahden uimahallissa
Halloween-vaelluksen hengessä synttäri- ja yöuinti. Halloween-vaellus lähtee uimahallin pihasta klo 17.30.
Uimahalli avoinna klo 12-24. Liikuntapalvelut
KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS
Valtuuston kokous pidetään maanantaina 31.10.2022 kello 18.00 alkaen kaupungintalon valtuustosalissa. Linkki kokouksen suoratoistoon (striimaukseen) julkaistaan kaupungin verkkosivuilla. Yleisöllä on mahdollisuus seurata kokousta myös paikan päällä valtuustosalin yleisölehterillä.
Esityslista julkaistaan kaupungin verkkosivuilla 26.10. ja pöytäkirja 4.11.2022. Äänekoskella 26.10.2022
Jari Halttunen valtuuston puheenjohtaja
EHDOTA VUODEN LIIKUNTATEKO 2022
Keski-Suomen Liikunta ry palkitsee vuosittain Keski-Suomen Urheilugaalassa kuntien liikutta jia ”Vuoden liikuntateko” palkinnolla.
Kulttuuri- ja liikuntatoimi pyytää kuntalaisilta ja yhteisöiltä ehdokkaita vuoden 2022 äänekoskelaiseksi liikuntateoksi.
Ehdokas voi olla äänekoskelainen henkilö tai omalla toiminnallaan Äänekoskella merkit sevästi liikuntaa edistänyt henkilö, järjestö tai tapahtuma. Kulttuuri- ja liikuntalautakunta valitsee näiden joukosta Äänekosken yhteisen ehdokkaan.
Ehdotukset on jätettävä ke 23.11.2022 klo 23.59 mennessä verkkolomakkeella, sähköpostilla tai postitse. Katso tarkemmin aanekoski.fi > kulttuuri- ja vapaa-aika > avustukset > kulttuuri- ja liikunta palkitsemiset
Lisätietoja liikunta.hallinto@aanekoski.fi tai 040 551 4016
Yhdistystoimintaa
Ääneseudun Ilona ry. Kotakennääntie 2. Auki ma-to 9-16 pe 9-15. Ruokailu klo 12. Ilm. klo 9.30 mennessä. Ma Kuntosali. 13.30. Ti vesijumppa S:ti klo 13.15. Ke klo 9-10 puuroryhmä Juhanakujalla. To Suolahdenryhmä Arjen Ilona klo 13.30. Paikka vaihtelee. Ole yhteydessä ohjaajaanTo Vesijumppa Ä:ki klo 14. To Nuorten kahvila klo 16-18. To Karaokea! Ke Kässäri ilonassa klo 13, Makrameeta Ke 26.10. Hevosvoimaa klo 17. Ryijynäyttely tulossa! Runomatinea marraskuussa. Tuuriin marraskuun 15. 25 e. Ilmoittau du! Rita 0405919061, Eero 0400115361, Sirpa 0407698522. www.ilonary.net.
YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN MUKAINEN LUPAHAKEMUS
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa on vireillä Metsäliitto Osuuskunta Metsä Wood:n lupahakemus asiassa Kerto LVL-tehtaan ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Äänekoski.
Asiakirjat ja kuulutus ovat nähtävillä 20.10.-28.11.2022 osoitteessa https://ylupa. avi.fi. Ohjeet muistutusten ja mielipiteiden antamiseen ilmenevät kuulutuksesta.
Lisätietoja antaa ympäristölakimies Sanni Rantanen, puh. 0295 018 047, etunimi.sukunimi@avi.fi
PÄÄKIRJASTON KIRJAILTA: to 3.11. klo 17.30-19.00
Teemana vahvat naiset biofiktiossa, kirjana Pirkko Soinisen Valosta rakentuvat huoneet. Vapaa pääsy, tervetuloa!
SUOLAHDEN KIRJASTON KIRJAILTA: ma 7.11. klo 17.30-19.00
Teemana isovanhemmat kirjallisuudessa, kirjana Fredrick Backmanin Mummo sanoo hei ja anteeksi. Vapaa pääsy, tervetuloa!
SATUNTUNTI ÄÄNEKOSKEN PÄÄKIRJASTOLLA ti 8.11. klo 10
pääkirjaston alakerran satunurkassa Tervetuloa kuuntelemaan satuja!
ILMOITUS SEURAKUNTAVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYKSESTÄ
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 20.11.2022 toimitettavien seurakuntavaalien ennakkoäänestys järjestetään 8.11.–12.11.2022 joka päivä Äänekosken seurakuntakeskuksessa (Vellamontie 1a, Äänekoski) kello 9.00–18.00
sekä erikseen määrätyissä muissa ennakkoäänestyspaikoissa erikseen määrättyinä aikoina:
Suolahden Suopunki, Riihijärvenk.2A ti 08.11. klo 9-12 ke-to 09.-10.11. klo 15-18
Sumiaisten kirjasto, Koulutie 6 ti-ke 08.-09.11. klo 9-12 ja klo 15-17
Konginkankaan srk-koti, Kirkkotie 3 ti 08.11. klo 9-13, ke 09.11. klo 15-18
Piilolan palvelukeskus, Terveyskatu 12 ti 08.11. klo 12-14
Tukipuun palvelutalo, Snellmaninkatu 1-3 ti 08.11. klo 13-15
Sumiaiskoti, Maunontie 1A ti 08.11. klo 14-15
Terveyskeskussairaala, Terveyskatu 8 ti 08.11. klo 14-16
Konginkankaan palvelukeskus, Palvelutie 3 ke 09.11. klo 12-14
Äänekosken lukio, Kuhnamontie 5b to 10.11. klo 9-11
Poke, Piilolantie 17 to 10.11. klo 10-12
Poke, Opinahjontie 1 to 10.11. klo 10-12
Kotirannan palvelutalo, Satamakatu 4 to 10.11. klo 11-13
Hoivakoti Kotisatama, Asemakatu 6 to 10.11. klo 14-16
Äänekosken K-Citymarket, Työskintie 3 pe 11.11. klo 10-18
Suolahden S-market, Asemakatu 13 pe 11.11. klo 10-18
Äänekosken S-market, Matkakatu 2 la 12.11. klo 10-18
Suolahden K-Supermarket, Suosikki, Asemakatu 22 la 12.11. klo 10-18
Äänioikeutettu seurakunnan jäsen voi äänestää ennakkoon minkä tahansa seurakunnan ennakkoäänestyspaikassa Suomessa ilmoittautumalla vaalitoimitsijalle ja esittämällä henkilötodistuksensa tai muun riittävän selvityksen henkilöllisyydestään.
Äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on rajoittunut voi äänestää kotona, mistä hänen tai hänen valitsemansa henkilön on ilmoitettava oman seurakunnan vaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse seurakuntatoimistoon viimeistään 4.11.2022 ennen kello 16.00.
Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja. Kotiäänestykseen ilmoittautumislomakkeita on saatavana seurakuntatoimistosta ja vaalien verkkosivuilta info.seurakuntavaalit.fi. Tavanomaisten aukioloaikojen lisäksi seurakuntatoimisto on avoinna 4.11.2022 kello 16.00 saakka.
Seurakuntatoimiston puhelinnumero on 050 435 4751.
Äänekosken seurakunnan ennakkoäänestystä koskeva kuulutus on kokonaisuudessaan nähtävänä seurakunnan ilmoitustaululla seurakuntatoimistossa ja kotisivuilla 24.10.–12.11.2022, osoite Vellamontie 1a.
Seurakuntavaalista ja ennakkoäänestyspaikoista löytyy tietoa myös seurakunnan kotisivuilta osoitteesta www.aanekoskenseurakunta.fi ja osoitteesta seurakuntavaalit.fi. Äänekoski 15.09.2022
Äänekosken seurakunnan vaalilautakunnan puolesta Puheenjohtaja Elina Tourunen
ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNTA
Koko Suomen toriparlamentti REILU PUNAVIHREÄ SIIRTYMÄTYÖ JA YMPÄRISTÖ
Tervetuloa juttelemaan LAUANTAINA 29.10.
Äänekoski Pub Markus Kello 10.30–11.45
Vasemmistoliiton
Ilmoitus
Äänekosken seurakunnassa 20.11.2022 toimitettavien seurakuntavaalien ehdokaslistojen yhdistelmä on nähtävänä 28.10.–20.11.2022 seurakuntatoimiston ilmoitustaululla, osoite Vellamontie 1a, Äänekoski.
Ehdokaslistojen yhdistelmiä on saatavana seurakuntatoimistosta sen aukioloaikoina ma-pe klo 9-12.
Lisätietoja löytyy myös verkkosivuilta aanekoskenseurakunta.fi ja seurakuntavaalit.fi. Äänekoski, 03.10.2022
Äänekosken seurakunnan vaalilautakunnan puolesta Puheenjohtaja Elina Tourunen
LIIKENNESuolahti okt 199/201 m2
Keiteleentie 51. 5h, k, rt, s. Ei lain ed. e-tod.Mu tapohjassa hyvin pidetty ja kaunis talo. Remontoi tuja valoisia tiloja kolmessa kerroksessa. Kellaris sa harrastehuone, pesutilat ja varastotilaa. Omal la 1266 m2 tontilla. Vapautuu sopimuksen mukaan. Mh. 149.000 €. 539645
Sumiainen okt 143 m2 Haasiakuja 7. 3mh, oh/tupakeittiö, 2 wc, khh, ph, s, työhuone, a. Ei lain ed. e-tod. Kaunis talo aivan Sumiaisten kylän keskustan läheisyydessä. Omal la, viihtyisällä 1767 m2 puutarhatontilla oleva ra kennus, erillinen pihasauna, sekä 2 kahden auton talli. Rauhallinen sijainti. Mh. 172.000 €. 538697
Markkamäki okt 127/138 m2 Mustikkasuonkatu 12. 4h, k, s, th. C 2018*. Kuntotar kastettu kaukolämpöön kytketty talo. Hyväkuntoinen kohde, josta on mm. käyttövesiputket on uusittu, vie märit sukitettu, pesutilat uusittu ja kattohuopa uu sittu. Asfaltoitu pihatie. Oma 878 m2 tontti. Vapau tuu 1.11.2022 mennessä. Mh. 99.000 €. 539631
Likolahti okt 117 m2 Päivärinne 5. 3mh, oh, k, ph, s, th. C 2018*. Päät tyvän tien päässä omalla 824 m2 tontilla. Tehty rei lusti remonttia vuosien 2003-2022 aikana. Keit tiö, pesutilat, katto, lämmitysjärjestelmä sekä put ket uusittu. Lisäksi erillinen at/varastorakennus. Kuntotarkastus on tehty. Mh. 114.000 €. 535845
Markkamäki okt 110/123 m2
Kotkantie 49. 2 mh, oh, k, 2 wc, ph, s, aula, työ huone. Ei lain ed. e-tod.Viihtyisä kaksikerroksinen pieni omakotitalo kauniin maiseman äärellä Mark kamäessä. Omalla 1260 m2 kokoisella avaralla rin netontilla oleva puutalo, johon tehty kattavia re montteja vuosien aikana. Mh. 89.000 €. 535420
Suolahti okt 104/154 m2 Metsolankatu 30. 4h, k, kh, s. E 2018*. Tilava, kun totarkastettu talo Nakertajassa. Taloon on mm. asennettu leivinuuni ja takka, uusittu lämmitysjär jestelmää ja käyttövesiputket. Avara pihamaa, jos sa marjapensaita ja pieni varasto. Oma 1104 m2 tontti. Sovi esittelyaika. Mh. 59.000 €. 517990
Markkamäki okt 101/135 m2
Ainolankatu 5. 3h, k, takkah, kh, s. Ei lain ed. e-tod. Kaukolämpö, oh:ssa varaava takka. Käyttövesiputket, vesijohdon ja viemärin tonttiliittymät on uusittu. Vie märi sukitettu ja hormi saneerattu. Autotallista va rastotilan kautta käynti takkahuoneeseen. Omalla 750 m2 tontilla. Vapautuu nopeasti. Mh. 49.000 €. 519850
Konginkangas okt 92 m2 Mäntyläntie 2. 3h, k, s. Ei lain ed. e-tod.Hyväkun toinen omakotitalo, jossa on myös takka ja poistoil malämpöpumppu. Etuosassa tilava lasitettu teras si. Pihassa talousrakennus ja leikkimökki. Omalla 1765 m2 tontilla. Mh. 159.000 €. 538903
Haaparinne okt
102 m2 Haaparinne 27. Tämä nyt esiteltävä koti sijaitsee Haaparinteen asuinalueella omalla aurinkoisella rinne tontilla ja on talotekniikaltaan täysin remontoitu, tontin koko 1132m2. Pohjaratkaisu on toimiva, tilat ava rat, valoisat ja helposti muunneltavissa. Asuintilat on kauniisti remontoidut ja vanhoja pintoja on jätetty hienosti näkyviin. Kellarikerroksessa on lämmin autotalli josta kulku asuntoon ja käyttöullakolla on lisäti laa. Kuntotarkastus on suoritettu 2022 ja raportti on saatavilla välittäjältä. Näin kattavasti remontoituja kohteita on harvoin tarjolla, lisäksi tämä viihtyisä koti on muuttovalmis ja heti vapaa. Loistava sijainti lii kuntapuiston välittömässä läheisyydessä, kuntopolut ja hiihtoladut lähtevät suoraan takapihalta ja muut liikuntapuiston harrastusmahdolli suudet kävelymatkan päässä. Koulut ja keskustan palvelut ovat myös lähellä, noin 2,5 etäisyydellä. Ter vetuloa katselemaan oli siko tämä sinun kotisi!
Ääneniemi okt 109 m2
Pellisentie 20. 4h, k, s. Ei lain ed. e-tod. Kuntotar kastettu. Lyhyt matka keskustan palveluihin lähes vieressä olevan Häränvirran kävelysillan kautta. Sähkölämmityksen lisäksi tilava leivinuuni-takka. Autotallin yhteydessä paljon varastotilaa. Heti va paa. 982 m2 vuokratontti. Mh. 189.000 €. 539989
Nakertaja okt 89/114 m2 Nakertajankatu 33. 4h, k, s, kh. E 2018*. Kaksiker roksinen ok-talo omalla 1005 m2 tontilla. Pihassa huvimaja, erillinen autotalli ja toinen autotalli pää rakennuksessa. Rakennuksessa on tapahtunut jää tymisestä johtuva patteriputken halkeaminen. Kun totarkastettu. Heti vapaa. Mh. 39.000 €. 524325
SUUNNITTELETKO ASUNTOSI VUOKRAUSTA ÄÄNEKOSKELLA?
OP Kodin vuokravälittäjä Sanna auttaa toteuttamaan parhaan mahdollisen lopputulokseen.
Markkamäki okt 79/110 m2
Mämmensalmentie 73. 2mh, oh, k, ph, s, wc. Ei lain ed. e-tod. Viihtyisä 60-luvulla valmistunut ta lo. 1316 m2 omalla tontilla oleva rakennus, asuin tilat keskikerroksessa, kellarissa talli, pannuhuone ja talouskellari ja vinttihuone, jossa tilaa rakentaa lisähuoneita tarvittaessa. Mh. 59.000 €. 534287
Mustaniemi okt 102/131 m2
Muikuntie 14. 3h, k, kh, s, takkahuone. E 2018*. Lä hellä Keiteleen rantaa kuntotarkastettu omakoti talo, johon on uusittu katto, käyttövesiputket, keit tiö kodinkoneineen ja sekä jo aiemmin pesutilat. Lämmin autotalli ja varasto. Omalla 1398 m2 ton tilla. Jätä tarjous! Mh. 89.000 €. 530554
Markkamäki okt 96/123 m2
Suolahti okt 77/98
Niittykatu 5. 3h, k, s, kh. E 2018*. Pienehkö, näppä rä omakotitalo Suolahden
Erätie 9. 3 mh, oh, k, kph, s. D2018*. Ihana ja laa jasti perusparannettu omakotitalo Markkamäessä. Omalla 1255 m2 kokoisella tontilla oleva viihtyisä koti odottaa uusia