Aksa 313

SYNTTÄ RIT!

KE 29.-PE 31.3. MYYMÄLÄSTÄMME VOIT LÖYTÄÄ YKSINÄISEN NARSISSIN

Tehokas, suuri savustuspinta-ala. 4 ritilää ja katossa ripustuskoukut, joiden avulla saadaan kokonaiset kalat roikkumaan. Puruastia ja poltin omassa tilassaan, jota voidaan avata, ilman että lämpötila laskee savustustilassa. 4,4 kW rst teräksestä poltin. 64 x 50 x 128 cm. Takuu 1 vuosi.

Helppo ja nopea käyttää Läpimitta 30 cm, säädettävä teho Tarttumaton pinta Helppo puhdistaa Teho 1200W

Kengät, saappaat ja monot kuiviksi nopeasti niin kotona, mökillä kuin hiihtoreissuillakin. Verkkovirralla toimiva kuivaa kerralla kaksi paria jalkineita. Laitteessa on 2 tunnin ajastin ja ylikuumenemissuoja. Teho 350 W.

MP3-tiedostojen toisto. FM-radio. Kaukosäädin. Latauskaapeli USB, sisältyy. Kaiutin teho 2 x 5 W. Bluetooth versio 4.1. Ladattava akku 1800 mAh. Toistoaika 3-4 h Latausaika 2 h.

Seuraava

ÄKS ilmestyy

Tässä sitä nyt kuitenkin touhutaan ja yritetään edelleen.

Päätoimittajalta

Viime torstai oli minulla Se Suuri Päivä, kun sain vastaanottaa kaupungin Vuoden Kulttuuripalkinnon. Se oli tapahtuma, jonka painan kultareunuksin tärkeiden muistojen ketjuun.

Mistä on äänekoskelainen kulttuuri tehty? Se on tehty rakkaudesta kotiseutuun ja rakkaudesta yhdessä tekemiseen. Se on tehty ihmisyydestä, kun kulttuuriharrastus tuo yhteisöllemme sosiaalista pääomaa. Kulttuurin harrastaminen vaikuttaa terveyteen, hyvinvointiin ja elinikään merkittävästi ja siksi kulttuurin tulee kuulua kaikille. Se ei ole luksustuote, vaan jokaisen oikeus.

Oma kulttuurin harrastaminen alkoi jo 1960-luvulla Suolahden urheilutalolla, kun lauloin Mörrimöykyn peikkoasuun sonnustautuneena. Ikää taisi olla neljä vuotta. Hyvin on muistissa myös 1970-luvun alun koulun henkiset kilpailut, joihin osallistuin joko laululla tai lausunnalla ja yhä on tallessa saadut kirjapalkinnot. Kulttuuriteot ovat muuttuneet vuosien saatossa kirjalliseen muotoon, sillä musiikinharrastukselle ei ole ollut liiemmin aikaa.

Koen tärkeänä saada olla ÄKSän myötä viestin viejänä äänekoskelaiselle kulttuurille. Haluan kiittää yhteistyökumppaneita, kuten Ärmyä ÄKS-rokista ja Joulumantelista sekä äänekoskelaismuusikkoja Musakornerin vuosia jatkuneesta soittolistasta. Kiitos Äänekosken teatterille monista mukavista jutuista, kiitos Väksylle muistutuksesta, minkälaisessa maaperässä meidän juuremme kasvavat. Kiitos Keitelejazzille ja Ääniä Festivaalille elämyksistä. Kiitos Jorma Niskaselle, että olen saanut hänet matkaoppaaksi kulkemaan isänsä, elokuvaohjaaja Mikko Niskasen jalanjäljissä. Kiitos Jaana Tanille, että hän liehuttaa nyt Mikko-lippua Äänekosken lukiolla. Äänekoski ON kulttuurikaupunki!

Iso kiitos kaupungille ja kulttuuri- ja liikuntalautakunnalle saamastani huomiosta.

PS: Muista äänestää!

Veteraanien muisto säilyy

Kosketus Kimmo Rousku

Puheenjohtaja Ilkka Saarenpää (vas) jää Suolahden Sotaveteraanit ry:n viimeiseksi puheenjohtajaksi. Ahti Ojanen on järjestön viimeinen sihteeri.

Marjo Steffansson

Suolahden Sotaveteraanit ry on nyt historiaa. Tammenlehvän Perinneliitto välittää veteraanien perinteet tuleville sukupolville.

Tammenlehvän Perinneliiton Keski-Suomen perustamiskokous järjestetään kansallisena veteraanipäivänä 24. huhtikuuta.

– Tammenlehvän Perinneliitto huolehtii vielä olemassa olevista veteraaneista sekä leskistä sekä vaalii perinneaineiston ja veteraanisukupolven arvoja. Vastuuta kannetaan myös muistomerkeistä ja juhlapäivistä, Suolahden Sotaveteraanit ry.n sihteeri Ahti Ojanen luettelee.

Suolahden Sotaveteraanit ry lakkautetaan 11 huhtikuuta. Takana on 56 toiminnan vuotta sotaveteraanien hyväksi. Kannattajajäseniä yhdistyksessä on 36.

– He voivat liittyä ensi vuonna henkilöjäseneksi Tammenlehvän Perinneyhdistykseen. Siirtymäaikana on ensisijaisena mahdollisuutena liittyä Äänekosken Sotaveteraanit ry:een, Suolahden Sotaveteraanit ry:n puheenjohtaja Ilkka Saarenpää sanoo.

SUOLAHDEN Sotaveteraanit ry perustettiin vuonna 1966. Toiminta alkoi vilk-

kaasti ja näkyvästi, kun yhdistyksen ensimmäisen puheenjohtajan Onni Rajalan mukaan nimetty veteraanitalo, Onninkorsu, alkoi nousta vuonna 1968. Toiminta lakkautetaan sääntöjen puitteissa. Syynä on tunnuksen omaavien veteraanien ja leskien loppuminen.

– Meidän veteraanit ovat hoivan piirissä tai hoitolaitoksessa, eli emme voi enää sääntöjen mukaista toimintaa heille järjestää. Joulukuussa järjestettiin viimeinen tupailta leskille, ja silloin oli paikalla enää yksi henkilö, veteraanin leski.

Ojanen laskee, että 16 vuotta sitten varsinaisia veteraanijäseniä oli toiminnassa 42.

– Suolahdessa on enää yksi tunnuksen omaava jäsen, Lapin sodan käynyt ja tänä vuonna 98 vuotta täyttävä Timo Olsson. Varsinaisena jäsenenä on lisäksi kaksi leskeä.

VETERAANIEN ketju katkeaa luonnollisesti ja lähivuosina lakkautetaan valtakuntamme kaikki sotaveteraanijärjestöt. Nuorimmat sotaan lähteneet olivat 17-vuotiaita, eli syntyneet vuonna 1925. Myös Konginkankaan ja Sumiaisten so-

taveteraaniyhdistykset ovat jo liittyneet Äänekosken yhdistykseen.

– Olemme luvanneet, että huolehdimme yhdistyksestä niin kauan kuin sotaveteraaneja on, Saarenpää sanoo.

Suolahden Sotaveteraanien historia, eli arkisto ja valokuvat luovutetaan Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistyksen huomaan.

TAMMENLEHVÄN Perinneliiton tarkoituksena on hoitaa ja vaalia Suomen vuosina 1939-1945 käymien sotien ja niiden veteraanien perinteitä. Liiton perustajajäseniä ovat Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto ja Rintamanaisten Liitto. Liiton toiminta-ajatuksena on koota yhteen yhteisöjä, jotka ovat kiinnostuneita, halukkaita ja kykeneviä osallistumaan liiton tarkoitusta edistävään perinnetyöhön. Liiton jäseninä on tällä hetkellä 23 veteraani-, maanpuolustus- ja perinnetyötä tekevää yhteisöä.

Marjo Steffansson

Yrittäjien vaaligrillissä

Äänekosken Yrittäjien järjestämässä vaalipaneelissa keskusteltiin yrittäjien asioista. Vastaamassa oli kuusi eduskuntavaaliehdokasta. Kutsun olivat saaneet valtuustopuolueiden ehdokkaat, joiden kotikunta on Äänekoski.

Ja olihan Äänekoski upeasti edustettuna, kun pöydän takaa löytyi ehdokas Äänekoskelta, Hietamalta, Sumiaisista, Konginkankaalta ja kaksi Suolahdesta. Paneeli keräsi paikalle kuulijoita nelisenkymmentä ja Facebookissa on lähetystä katsottu jo 1500 kertoaa. Voinemme päätellä, että tilaisuus ja aihe kiinnostaa.

Paneelin juontajana toimi yrittäjä, eli yllekirjoittanut. Ehdokkaat vastasivat kymmeneen tiukkaan kysymykseen, jokainen siististi vuorollaan ilman televisiosta tuttua sivusta huutelua tai riitelyä. Panelistien yksimielinen viesti kuului: Kun yrittäjä pärjää, se heijastuu koko yhteiskuntaan.

HANKINNAT puhuttavat yrittäjiä aina. Yleisöltä kysyttäessä oltiin varsin yksimielielisä siitä, etteivät Äänekoskella hankinta-asiat ole hyvällä mallilla. Panelistit eivät olleet tiedosta yllättyneitä, istuihan joukossa monta kuntapäättäjää ja vielä sieltä kaupunginhallituksen pöydän äärestä. Yhtä mieltä oltiin siitä, että paikallisia yrityksiä tulee osallistaa nykyistä paremmin kaupungin hankintoihin - kilpailutusten kriteeriksi voitaisiin ottaa hinnan sijasta myös paikallisuus, laatu ja ilmastoasiat.

EHDOKKAAT sanoivat, että toimivaan soteen tarvitaan myös yrittäjien panostusta. Ja keinoja on monia kuten ostopalvelut, palvelusetelit ja kumppanuudet. Panelistit näkivät yrittäjien roolin tärkeänä hyvinvointialueiden palveluiden tuottajana.

Aluevaltuutettuna Sirpa Martins (vas) pitää kysymystä tärkeänä. Hän muistutti, että yksityisillä palveluilla on ollut Suomessa tärkeä rooli tähänkin saakka.

– Yksityisellä sektorilla on tuotettu myös uutta osaamista tähän palvelukenttään. Soten tarpeet muuttuvat joka hetki, mutta näen yritysten roolin erittäin merkittävänä ja erityisesti täällä Äänekoskella. Näen myös kunnalliset yhtiöt osana palveluiden tuottajana sekä koko kaupunkikompleksin. Toivon, että pystymme tuottamaan palveluita seutukunnalla sekä pohjoisen Keski-Suomen alueella ja sitä pitää tehdä yrittäjien kanssa yhteistyössä. Kilpailutus pitää tehdä paikalliseksi, kun nyt esimerkiksi lähimmät hierojat on kilpailutettu Jyväskylään, Martins harmitteli.

Seppo Ruotsalainen (sd) sanoi, että ostopalveluita yrityksiltä tullaan tarvitsemaan.

– Myös ruuhkien purkuun tarvitaan yrittäjiä.

Matti Vihelä (kok) sanoo, että uutta järjestelmää on lähdetty rakentamaan väärin.

– Henkilökuntaan pitää panostaa, on hurjaa, jos lääkärit joutuvat tekemään kirjanpitohommia. Onko yksityiset yrittäjät jo kampattu?

Julkinen sektori kyykkää, sanoo Petra Virtanen (ps).

– Nyt ollaan unohtamassa omat, julkisen sektorin palvelut. Säästetään

haittamaahanmuutosta ja YLEn rahoituksesta, eikä palkata hallintoon liikoja väliportaan pomoja. Palveluseteleillä saadaan julkinen sektori kuntoon, Virtanen listasi.

Jari Halttunen (kesk) sanoo, että palvelun tarve kasvaa Suomessa.

– Kumppanuudet ovat hyvinvointialueiden strategiaan kirjattu. Julkinen puoli ei pärjää ilman yksityistä sektoria. Näen yksityisen palvelun ison tulemisen digitalisaatiossa, sillä siellä puolella on varmasti osaamista ja ideoita, Halttunen pohti.

Yritysyhteistyö julkisen toimijan kanssa on kannatettavaa, sanoi Joona Ilves (kd).

– Ja varsinkin tässä vaiheessa, että saadaan homma alkuun. Yrityspuolelta löytyy varmasti uusia teknologioita, joilla saadaan palveluita ketterämmäksi.

YKSINYRITTÄJISTÄ neljännes kuuluu alimpaan tulodesiiliin, kun lähes puolet ansaitsee vain alle 2000 euroa. Miten panelistit lähtisivät parantamaan yksinyrittäjien ja freelancereiden asemaa?

– Verotuksen kautta. Sillä pystyttäisi korjaamaan yksinyrittäjän tulotasoa, eli lähtisin alentamaan yksinyrittäjän veroprosenttia, Seppo Ruotsalainen sanoi.

Matti Vihelä on törmännyt siihen, että yrittäjä ja palkansaaja eivät ole samalla viivalla, jos joutuu tekemisiin Kelan kanssa.

– Jos yrittäjällä on vähänkin omaisuutta, olet kelan hylkiö. Kannatan osittaista Viron mallia, jolloin yrityksen tilikauden voittoa ei veroteta vaan veroa maksetaan osingosta. Mallia muokkaa-

malla saataisiin Suomeen aika hyvä verotusmalli, Vihelä sanoi.

Petra Virtanen pitää yrittäjien yelmaksuja kohtuuttomina.

– Mitä sillä muka saa ja millaisen turvan? Yel-maksu on kohtuuttoman kova verrattuna palkansaajien maksuihin. Koko systeemi pitäisi muuttaa, Virtanen toivoi.

Jari Halttunen tietää, että yrittäjän arki on haasteellista, varsinkin yrittämisen alkuvaiheessa.

– Pari ensimmäistä vuotta on täyttä katastrofia ja 25-tuntisia päiviä. Moni palaa loppuun suhdannevaihteluiden kourissa. Olisin valmis nostamaan ALV:n rajaa, uskon, että siinä olisi yrittäjän ensiaskeliin apua, Halttunen laski.

Joona Ilves komppasi Vihelän vinkkaamaa Viron mallia.

– Yrittäjien pitää myös investoida. Verotuksen alentaminen on kannatettava. Bisneksen rakentamiseen toivon apua. Olisiko meillä laajemman kuvan omaavia bisnesenkeleitä, jotka valmentaisivat uusia yrittäjiä, Ilves pohti.

Sirpa Martins tietää, että yksinyrittäjät ovat Suomessa kovilla.

– Toivottavasti vaalit menee niin, että sosiaaliturvauudistus menee kaavaillun tiekartan mukaan. Perustulo on paras ratkaisu, jolloin yrittäjä pystyy aloittamaan ja pystyy yrittämään, Martins sanoi.

Yrittäjien vaalipaneeli on katsottavissa kokonaisuudessaan Äänekosken Yrittäjät ry:n Facebookissa vielä parin viikon ajan.

Äänekosken Yrittäjien vaalitentissä kysyttiin yrittäjäasiaa monelta kantilta. Nostetaan tähän hankinnat, sote ja yksinyrittäjien asema.

Marjo Steffansson

Jari Halttunen, Joona Ilves, Sirpa Martins, Seppo Ruotsalainen, Matti Vihelä ja Petra Virtanen vastasivat yrittäjien kysymyksiin.

80v -JUHLAVIIKKO 17.4.-23.4.2023

TÄYNNÄ TAPAHTUMIA

80 TARINAA KOSKELASTA -JUHLAESITYKSET

Painotalolla

la 22.4. ja su 23.4. klo 15

Varaa maksuton lippusi 11.4. alkaen Koskelan asiakaspalvelusta.

www.koskelansetlementti.net

SENIOREIDEN DIGIKAHVILA

TI 18.4. klo 14-16 Koskela

TULLAAN TUTUIKSI -KAHVILA

KE 19.4. klo 12-14 Koskela

ÄÄNEKOSKELLA

ILMASTOTEKOJEN ÄÄRELLÄ

KE 19.4. klo 13-14 ja 17-18

Valtuustosali

KUVATAIDEKOULUN

KEVÄTNÄYTTELY

3.4.-21.4. Koskela

KÄDENTAITOJEN NÄYTTELY

5.5.-29.5. Hoikkassali

KOSKELASTA KAJAHTAA!

LA 15.4. klo 22 Pub Markus

KEVÄTKARKELOT

MA 17 4 KYLÄTALO

KONGINKANGAS

KE 19.4. SUMIAISTEN SRK-TALO

TO 20.4. TELAKKAKADUN KOULU klo 17.30 kädentaitopajat klo 18.30 paikalliset musiikkiryhmät

ITÄMAISEN TANSSIN

ESITYKSET

KE 19.4. klo 18 Äänekosken kirjasto ja klo 19 Äänekosken uimahalli

HÄSÄLÄISKIS -

LASTENTAPAHTUMA

PE 21.4. klo 15-18 Koskelan lähiympäristö

KAIKKI TAPAHTUMAT JA

JUHLAESITYKSET OVAT

MAKSUTTOMIA!

TERVETULOA!

ÄKS ke 12.4. , aineistot viimeistään ke 5.4.

Kokoomuksen vaalibussi kaartoi Kokoomoon

Kokoomo täyttyi äärimmilleen perjantaina 25.3. Oliko syynä makkaran tuoksu vai Kokoomuksen vaalibussi, joka kaartoi kokoomuslaisten olohuoneen eteen?

Marjo Steffansson

Bussi toi mukanaan eduskuntavaaliehdokkaat Severi Hokkerni, Emilia Koikkalaisen, Niilo Nissisen, Terhi Simonen-Jokisen, Matti Vihelän, Ville Väyrysen ja Sinuhe Wallinheimon.

Kokoomus HS-gallupin mukaan suurin puolue (20,8%). Etumatkaa on 1,5 prosenttiyksikön kun perussuomalaisten pitkään kestänyt nousu taittui ja on nyt tasoissa SDP:n kanssa. Ennusteiden mukaan Keski-Suomessa kokoomuksen kansanedustajien määrä on tuplaantumassa kahteen.

– Jännittävä vaaliviikko on vielä edessä, gallupit mittaavat menneisyyttä ja ne pitää toteuttaa joka kerta erikseen, kokoomossa tuumattiin.

VAALIEN asetelma puhututti eniten. Viimeisimpien puoluejohdon vaaliväittelyiden kiivaudet kirvoittivat monia mielitä. Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo otti puhelimen esiin ja kuuntelutti paikallaolijoilla pienen pätkän edellistä Marinin ja Purran keskinäistä vaaliväit-

telyä, jossa ei saanut enää sanoista selvää.

Ihmetystä nousi myös Perussuomalaisten vaaliohjelman puutteesta. Sen perään on kysytty useampaan otteeseen, mutta ohjelmaa ei lupauksista huolimatta ole julkaistu.

– Onko todella niin, että Perussuomalaiset menevät vaaleihin sammutetuin lyhdyin. He eivät suostu kertomaan, mihin suuntaan Suomea on tarkoitus viedä seuraavalla vaalikaudella, ihmetteli eduskuntavaaliehdokas Niilo Nissinen omassa puheenvuorossaan.

KESKUSTELUIDEN aikana käytiin läpi aiheita myös liittyen muun muassa metsiin, sähköistyvään liikenteeseen, yrittäjien verokannustimiin ja sukupolvenvaihdoksiin.

Metsien omistus ja hallinto-oikeus pitää pysyä isännillä, korosti Sumiaisissa asuva ehdokas Matti Vihelä ja jatkoi: – Vasemmistohallitus on nyt nähty ja todettu, että toista kertaa siihen ei ole varaa.

Hyvä tunnelma ja positiivinen väre ilmassa sai vaalibussin mukana kiertäneen Keski-Suomen Kokoomuksen toiminnanjohtaja Eeva-Kaisa Rouhiaisen

Elisa Palvelupuodit auttavat kaikissa puhelinja nettiasioissa kätevästi kauppareissulla K-Citymarketissa.

HUIPPUTARJOUKSENA

Elisa Panssari -näytönsuoja asennettuna

19,99 €).

K-CITYMARKET

• Äänekoski, Työskintie 3. Ma–pe 9–18, La 10–17

pohtimaan asetelmia.

–Olen kiertänyt vuosien aikana useat vaaliteltat. Näiden vaalien kierroksilla on aika uskomaton tunnelma. Väkeä on enemmän kuin aiemmin ja ihmiset

tulevat kertomaan, kuinka nyt on vihoviimeinen aika muuttaa tämä järjetön törsääminen ja tulevaisuudesta nakertaminen, Rouhiainen sanoi.

Severi Hokkeri, Matti Vihelä, Emilia Koikkalainen, Terhi Simonen-Jokinen, Sinuhe Wallinheimo ja Niilo Nissinen käivisät Kokoomossa.

Virvon varvon - pääsiäinen on täynnä perinteitä

Virpominen on vanha itäsuomalainen, ortodoksisuuteen liittyvä palmusunnuntaiperinne.

Marjo Steffansson

Palmusunnuntaina 2. huhtikuuta käy monen ovella mukavia vieraita, jotka olivat pukeutuneet pupuiksi, kissoiksi tai noidiksi. Pohjanmaalla taasen virvotaan lankalauantaina.

Pienet virpoja heiluttavat hiirenkorville ja pajunkissoisoille ennättäneitä pajunoksia, jotka ovat koristeltu värikkääksi värjätyillä sulilla. Virpoja ojentaa vitsansa virvottavalle ja saa palkakseen makeisia tai valuuttaa.

Virvontaperinne ei liity noidaksi tai pupuksi pukeutumiseen. Trulliksi eli noidaksi pukeutuminen on ollut täysin erillinen, länsisuomalainen perinne. Ruotsista rantautuneen perinteen mukaan noidat kiertelevät ovelta ovelle toivotellen hyvää pääsiäistä. Kun Karjalan siirtoväestö asutettiin muualle Suomeen, virpomistapa levisi heidän mukanaan. Pian itä- ja länsisuomalaiset tavat alkoivat sekoittua keskenään yhdeksi perinteeksi: noidiksi, jotka kiertelevät virpoen ovelta ovelle.

POHJANMAALLA oli tilanne toinen vielä muutama vuosikymmen sitten. Trullin eli pääsiäisnoidan vierailu nave-

tassa tai lampolassa merkitsi karjaonnen menetystä. Pohjanmaalta on rantautunut myös Äänekoskelle kohtalaisen uusi pääsiäsiperinne, pääsiäiskokko. Tarina kertoo, kuinka Pohjanmaalla lumesta oveen tehty risti ja viereisellä pellolla palava pääsiäiskokko panivat noidat ottamaan korkeutta tilan yli lennettäessä.

Kustaa VIlkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan tavallisimmin karjaonnen varastaminen suoritettiin lypsämällä maitoa tuppeen tai leikkelemällä laskiaisen ja pääsiäisen välisenä aikana nahanpalasia ja karvoja lehmistä, lampaista ja joskus hevosistakin. Noitumisen seurauksena eläimet sairastuivat tai joutuivat surman suuhun. Lehmä lopettaisi lypsämisen ja lammas villan kasvattamisen.

TRADITION mukaan vitsa on kertakäyttöinen. Virpomisen jälkeen ortodoksit kiinnittävät vitsan ikonin taakse jossa sitä säilytetään koko pääsiäiskauden eli helatorstaihin saakka ja sen jälkeen vitsa kuuluisi hävittää polttamalla.

Virvon varvon tuoreeks terveeksi, tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle!

Konsertti sinun iloksesi

Virvon varvon vitsasilla, tuorehilla tervehillä, vanhat virvon viisahiksi, nuoret ylen notkehiksi, iloisiksi kaikki muut, kilteiksi pienet piimäsuut.

Mie se virvon vitsasella, varvon pajunoksasella. Toivon sulle terveyttä vitsan myötä virkeyttä.

Palmusunnuntai 2.4.

Kiirastorstai 6.4.

Pitkäperjantai 7.4.

Lankalauantai 8.4.

I pääsiäispäivä 9.4.

II pääsiäispäivä 10.4.

Äänekosken kirkossa kuullaan monipuolinen konsertti yhteisvastuukeräyksen nimissä.

Vuoden 2023 Yhteisvastuukeräys kerää varoja nuorten väkivallan ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn teemalla ”Nuoret väkivaltaisessa maailmassa”.

Yhteisvastuukeräyksen keräystuotoista 40 prosenttia lahjoitetaan Suomeen. Puolet Suomeen kohdistetuista keräystuotoista jää paikallisseurakunnille nuorten tukemiseksi tehtävään teemanmukaiseen toimintaan sekä seurakuntien auttamistyöhön. Toinen puolikas kotimaahan jäävästä keräystuotosta osoitetaan valtakunnallisena kumppanina toimivalle Aseman Lapset ry:lle joka kehittää ja laajentaa yhteisvastuuvaroin koulu- ja nuorisoväkivallan ehkäisemiseen ja vähentämiseen tähtääviä toimiaan. Konkreettisesti keräysvarat käytetään pitkittyneiden ja laajentuneiden koulukiusaamistapausten selvittämiseen

ÄÄNEKOSKEN kirkossa järjestetään Iloksi Sinulle -nimeä kantava konsertti, jossa kuullaan monipuolinen paikallisten voimin toteutettu musiikillinen elämys.

– Mukana on myös Äänekoskelle asettuneita ukrainalaisia esityksineen, kertoo Äänekosken toimintaryhmän Tarja Tarvainen.

Toimintaryhmän valmentajaparina toimii diakoni Marjut Lahti ja maallikkojäsenenä Tarja Tarvainen.

– Konserttia on suunniteltu seitsemän hengen voimin. Työ on tuonut iloa ja valoa kevääseen ja meillä on ollut huikea tekemisen meininki. Oli mahtavaa, kun saimme ukrainalaisetkin mukaan.

Paikalle tulleet esiintyjät ovat valinneet itse esitettävät kappaleet, joten luvassa on monipuolinen ja esiintyjien kuuloinen konsertti, Tarvainen sanoo

KAIKKI ON tehty talkoilla ja myös esiintyjät tulevat paikalle ilman korvausta.

– Olemme saaneet mukaan 11 upeaa esiintyjää, ja lopuksi juodaan myös kirkkokahvit, Tarja Tarvainen vinkkaa.

Esiintymässä: Koskelan Viihdelaulajat, Sirkka Oksanen ja Jori Mäenpää, Olga Kolari ja Jaroslav Kapustjanski, Karyna Lebedieva, Stanislav, Jaana Tani, Jyrki Rossi, Akusti Väisänen, Tuula Plattonen,

Famun ja faffan ovella kävi mieluisia virpojia.

Veeti Tarvainen sekä Veikko Askinen. Iloksi Sinulle -konsertti Äänekosken kirkossa to 13.4. klo 18

Marjo Steffansson

Äänekosken toimintaryhmä on ideoinut konserttia ja kantaa sen järjestelyistä vastuun.

Sirpasta koko Ääneseuden kansanedustaja

Äänekoskella on mahdollisuus omaan kansanedustajaan, jolla on tuntemusta tavallisen ihmisen työstä ja arjesta. Sirpa Martins työskentelee vanhuspalveluissa ja työnohjaajana vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien ihmisten kanssa.

Hän on avainpaikalla työelämässä tuottamassa hyvinvointipalveluita ikäihmisille. Sirpa tuntee työelämän haasteet. Hän tietää työn ja työllisyyden merkityksen hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoittamiselle. Hän ymmärtää yhteisön ja kulttuurin merkityksen arjessa jaksamiseen.

Meille on tärkeää, että Äänekoski on esillä eduskunnassa ja se, että oma kansanedustaja on huolehtimassa seutukunnan asioista. Näin varmistetaan parhaiten oman seutukunnan kehittyminen ja sen rikkaan elinvoimaisuuden ylläpitäminen.

Sirpa tuntee ja tietää Ääneseudun ja pohjoisen Keski-Suomen, sekä koko maakunnan tulevaisuuden mahdollisuudet ja haasteet. Hänellä on vuosien kokemus kunta- ja maakuntapolitiikasta ja nyt Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon hyvinvointialueesta.

Tärkeitä teemoja Ääneseudulle tulevalla vaalikaudella ovat reilun työelämän, yrittäjyyden, elinvoiman ja ihmisarvoisen elämän tarpeet. Uuden teknologian mahdollistaman bio- ja kiertotalouden koulutuksen ja kehittämisen tarpeet. Puhtaan ja uusiutuvan energian tarpeet.

Sirpa Martins - Ihmisen arjen asiantuntija eduskuntaan!

Palvelujen ja ruoantuotannon turvaamisen tarpeet. Ympäristöystävällisen liikenteen sekä raideliikenteen lisäämisen tarpeet Keski-Suomessa ja koko Suomessa.

Hyvinvointi tarvitsee tekijänsä!

Sirpa Martinsin tukiryhmä

Maksaja: Sirpa Martinsin tukiryhmä

Tue kampanjaa: Sirpan tukiryhmän

tilinumero FI85 4764 0010

Työpaikalla Sirpat ovat näköalapaikalla hyvinvointipalveluiden ja työelämän tuntijoina. Julkinen palvelu, kuten hoito ja hoiva ovat siellä, missä ihmisiä kohdataan, ja missä arkijärkeä ja tekeviä käsiä tarvitaan.

Puolueet pilkkivät vanhoilla välkyillä Reijo

Honkonen

Mainonnassa pätee vanha viisaus, jonka mukaan iskulauseen on syytä olla niin omaperäinen, ettei kilpailija voi sitä kopioida. Jos siis Äänekoski sanoisi käyvänsä biolla, Laukaa ei voisi sanoa samaa. Latteudet ovat sen sijaan kierrätyskamaa.

Tämän kevään vaalimainonnassa iskulauseet ovat vedenvärisiä, niitä ei erota toisistaan, ellei näe puolueen nimeä. Puolueet voisivat huoletta vaihtaa iskulauseita keskenään päittäin. Kaikki häviäisivät yhtä paljon. Ihme on, jos niillä saadaan kaikki kaksi sataa kansanedustajan paikkaa täytettyä.

SDP LUPAA olla rohkeasti sinun puolellasi. Iskulause kuvastaa hyvin SDP:n ihannetaloa, jossa katto on korkealla ja seinät leveällä. Kun puhutaan sinulle, puhutaan kaikille, ei siis oikeastaan kenellekään. Vuorineuvokset voivat heitellä hattuja ilmaan, että vihdoinkin SDP on tullut järkiinsä, kun se on rohkeasti minun puolellani. Saman voi tehdä pitkäaikaistyötön, jos hänellä sattuu hattu olemaan.

PERUSSUOMALAISET pyytää vaatimattomasti pelastamaan Suomen. Sukulaisuussuhde vihreisiin käy selväksi, tosin kunnianhimo on vaatimattomalla tasolla. Yksi haluaa pelastaa maailman, toinen Suomen. Jostaihan pelastaminen on tietenkin aloitettava. Äänestäjä jää odottamaan, mistä tai miltä Suomi pitäisi pelastaa. Jäistä? Tulipalolta? Vaalimakkaroilta? Saasteilta? Maailmalta? Perussuomalaisilta?

KOKOOMUS on päättänyt ryhtyä Neiti Ajaksi. Se lupaa, että nyt on oikea aika. Se on ihanan väljäsi sanottu. Kaikki kellot ovat oikeassa. Äänestäjä tuntee olonsa turvalliseksi samaan tapaan kuin seisoessaan opastaulun edessä ja näkee siinä täpän ”Olet tässä”. Iskulause tosin hieman keulii. Äänestäjät ovat käyneet tempomassa äänestyspaikkojen ripoja, kun ovat lukeneet, että nyt on aika äänestää kokoomusta. Hei, vaaleihin on vielä tovi.

KESKUSTA on kiertänyt kirpputoreja ahkerimmin. Se on löytänyt peräti kaksi iskulausetta. ”Se kotimainen” muistetaan vanhaksi Saabin iskulauseeksi, tosin muodossa ”Se. Varma. Kotimainen.”. Ehkä keskusta haluaa luoda varttuneelle väelle mielikuvaa kelirikkoteitä kyntävästä Saabista. Toinen kirpparilöytö on yllättävä. ”Eteenpäin!” on nyysitty työväen vappukulkueesta. Eespäin, eespäin on saanut vain tuunattu tähän aikaan.

VIHREÄT on jälleen niin isojen asioiden äärellä, etteivät ne mahdu kuin pariovesta sisälle. Puolue kehottaa äänestäjiä suojelemaan elämää. Äänestäjän harteille asetellaan niin raskasta taakkaa, että tekee mieli juosta karkuun ikimetsään, johon aito vihreä ei jalallaan astu. Sisarrakkaus perussuomalaisiin on jälleen uorastaan herttaista katselta-

ITSENÄISEN SUOMEN PUOLESTA

JONI PARKKONEN 65

3 7

vaa. Yksi pyytää pelastamaan ja toinen suojelemaan.

VASEMMISTOLIITTO tekee kaikessa hiljaisuudessa vuosisadan puhallusta, kun se tiputtaa mainonnassaan nimestään liitto-sanan pois ja sosialisoi näin koko vasemmiston itselleen. Rohkeuttaan korostava SDP jää rohkeudessa kirkkaasti kakkoseksi. Muilta osin vasemmisto(liitto) on ainakin toistaiseksi pidättäytynyt vannomasta yhden iskulauseen nimeen. Siellä täällä puhutaan sinun äänestäsi. Sen ovat monet puolueet jo aiemmin hyväksi havainneet. Se edustaa iskulauseissa ns. lujaa laatua.

KRISTILLISDEMOKRAATIT tarjoaa äänestäjille järjen ääntä. Tarkoitus on

siis erottua muista puolueista niinkin hämärään käsitteeseen kuin järkeen vetoamalla. Kohderyhmänä ovat ääniä kuulevat ihmiset. Temppu ei ole uusi, mutta totta Mooses se toimii edelleen. Ei niin pöljää äänestäjää, etteikö hän kuvittele pudottavansa uurnaan järjen ääntä.

LIIKE NYT pyytää äänestäjää olemaan erilainen. Ei massoille, kyllä massille? Valta kuuluu kansalle on kustannustehokas. Se ei tarvitse iskulausetta, koska puolueen nimi on iskulause. Se pitäisi vain jollain konstilla elää todeksi.

Lähteinä on käytetty puolueiden verkkosivuja ja yksittäisten ehdokkaiden vaalimainoksia.

J

Yrityskonsultti IT-insinööri

Puhdas lähienergia

Pienyrittäjyys

Perheiden hyvinvointi

"Unohda huoles, Ilves pitää puoles"

Koko maakunnan edustajaei mikään "yhden kylän kasvatti".

Kotipaikkakunnat Keski-Suomessa: Äänekoski, Konginkangas, Saarijärvi, Vaajakoski, Keuruu, Jyväskylä, Laukaa...

#sydämenasianaSinä

Hyvinvointi rakentuu toimivasta arjesta Minulle sydämenasiana olet SINÄ.

Maksaja: PS Keski-Suomen piiri/naistoiminta

Kohti parempaa Keski-Suomea

Alueiden käytön asiantuntija

Pidän kotiseutusi puolia, ratkaisen juuri sinun huolia www.sakukaistinen.fi

59

Maksaja: Ehdokas itse

Tiukkaa analyysiä vaalimainoksista.

LOPETTAA HOLTITON TALOUDENPITO.

Suomen ja suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi voidaan turvata vain, kun talous on terve. Kokoomus on ainoa puolue, joka sanoo tämän tosiasian ääneen ja ainoa, joka rehellisesti kertoo, miten se tehdään.

SUOMEN JULKINEN TALOUS on hallitsemattomassa luisussa. Osa puolueista haluaa kurjistaa tilannetta entisestään velanotolla ja veronkiristyksillä. Osa möykkää ongelmista, mutta tarjoaa ratkaisuksi lähinnä latteuksia.

KYSYMYS EI OLE VAIN meidän hyvinvoinnistamme, vaan myös lastemme. Valoisa tulevaisuus tarjoaa parempaa elintasoa ja enemmän mahdollisuuksia. Kerrottakoon siis nyt, että kokoomus on mukana vain sellaisessa hallituksessa, joka lopettaa velkarallin.

MUUTOS TEHDÄÄN äänestyskopissa. Jotta tulevaisuus tarjoaisi muutakin kuin epävarmuutta, viisas äänestää kokoomusta. Nyt on sen aika. kokoomus.fi/eduskuntavaalit

3. LOTTA AHOLA Sosiaali- ja terveysalan opettaja, sairaanhoitaja YAMK, JÄMSÄ

4. SEVERI HOKKERI DI, Purchasing Controller LAUKAA

5. KATJA ISOMÖTTÖNEN Perhepäivähoitaja, tradenomi JYVÄSKYLÄ

6. KARLA KARMALA Ylioppilas TOIVAKKA

7. EMILIA KOIKKALAINEN Toimitusjohtaja, yrittäjä

8. PETRI LAAKSONEN Liikuntatieteiden opiskelija, päävalmentaja JYVÄSKYLÄ

9. SANTERI LOHI Juristi, OTM JYVÄSKYLÄ

10. NIILO NISSINEN Viestinnän ja yhteiskuntavaikuttamisen asiantuntija JYVÄSKYLÄ

11. ANNA NURMI Rehtori, LitT, YTM, yrittäjä JYVÄSKYLÄ

12. KAROLIINA SARASTE YTM, Kokoomuksen pj Jyväskylässä, työllisyysasiantuntija, JYVÄSKYLÄ

13. TERHI SIMONEN-JOKINEN Eläinlääketieteen tohtori, hallintotieteiden maisteri KARSTULA

14. MATTI VIHELÄ Maanviljelijä, autonkuljettaja ÄÄNEKOSKI

15. VILLE VÄYRYNEN Kirurgi, osastonylilääkäri MUURAME

16.SINUHE WALLINHEIMO Kansanedustaja, LitM JYVÄSKYLÄ

Puolue edellä äänestämään

Lasse Hämäläinen

Nyt on vakava paikka ja parempia aikoja odotellessa, todetaan katugallupissa. Kumpiko painaa enemmän, puolue vai ehdokas, kun käydään vaaliuurnalla? Äksän jututettavat arvioivat, että edessä ovat sen verran vakavat ajat ja isot asiat, että niitä hoidetaan puoluetasolla. Toki yksilövoimaakin eduskunnassa tarvitaan ja asialle halutaan aikaansaapa ja osaava ihminen. Valinnanvaraa kyllä riittää niin puolueissa kuin ehdokkaissakin.

Äänekoskelainen Sara-Maria Kari arvioi, että puolueiden käsissä on nyt maan ja kansalaisten kannalta isoja asioita, joten puolue nousee valinnassa tärkeäksi ehdokkaan edelle.

– Kyllä se henkilökin sitten löytyy, kun on ensin puntaroinut mille porukalle äänensä antaa, Kari arvioi.

Hänen mielestään valinnanvaraa on ihan riittävästi

– Eiköhän noita puolueita ja ehdokkaita ole ihan tarpeeksi. Jopa niin, että on vaikea valita, hän pohtii.

Äänekoskelainen Jussi Salmi arvioi, että tuleva eduskunta joutuu tekemään tärkeitä linjauksia ja ratkaisuja.

– Etsin ehdokasta, joka ymmärtää  isojen asioiden päälle, mutta kantaa samalla huolta pienyrittäjien pärjäämisestä. Se on koko maan kannaltakin tärkeää, Salmi kertoo ja toteaa, että yrittäjyys on kyllä esillä useassa puolueessa ja yrittäjiä ehdokkaina.

– Valinnanvaraa puolueissa on, jopa liikaakin, mutta jotenkin tuntuu, että valtapuolueilla olisi aika uudistua ja etsiä yhdessä ratkaisuja, sen sijaan että mennään EU:n sanelun tahdissa.

Äänekoskelainen Jussi Öhman arvioi, että tarpeellisia ne ovat sekä puolueet että ehdokkaat.

– Näissä vaaleissa taidan kuitenkin mennä puolue edellä, sillä on tällä maalla edessä sen verran vakavat paikat, ettei sooloilu auta. Paljon kyllä luvataan, mutta paljon sitten joudutaan pyörtämäänkin, Öhman pohdiskelee.

Puolueita on hänen mielestään tarpeeksi, melkeinpä liikaakin.

– Jokaiselle löytyy kyllä jotakin. Itse suosin sellaista henkilöä, joka saa suunsa auki eikä jää ihan vaan napinpainajaksi.

Hannu Kuusela muistelee, kuinka isä Konginkankaalla aikoinaan valisti, että äänestäminen on kansalaisvelvollisuus.

– Siispä äänestin ja tuolloinen ehdokkaan numero on mukana vakituisessa lottorivissä ja pysynyt hyvin mielessä. Samalla periaatteella mennään taas vaaleissakin, Kuusela myhäilee, ja täsmentää, että puoluehan se on tärkeä etenkin tällaisina aikoina eduskuntavaaleissa.

– Ehdokas varmistuu ihan viime hetkellä, kun olen äänestyskopissa, hän toteaa.

Kuuselan mielestä niin puolueissa kuin ehdokkaissa on varaa valita. Jopa yli tarpeen.

SEPPO RUOTSALAINEN

TYÖ on yhteiskuntamme kivijalka. Kaikilla on oikeus työhön. Yksi työ ja yksi palkka, sillä on tultava toimeen.

YHDENVERTAINEN, saavutettava ja laadukas koulutus, varhaiskasvatuksesta korkeakouluun, on avain Suomen menestykseen kansainvälisessä kilpailussa.

PIENEMPIEN ELÄKKEIDEN määrätietoinen korottaminen. Vanhusten hoivan henkilöstömitoitus on turvattava. Omaishoidon resurssien lisääminen tärkeää.

Seppo Ruotsalainen

TULE TAPAAMAAN SEPPOA

Perjantaina 31.3. Citymarket, Äänekoski

Tarjolla makkaraa ja mehua klo 15-17

Lauantaina 1.4. Sepon vaalikahvila

Lettukestit kahvin kera klo 11-13

Pasi Salmu

Kun elämä otti mittaa

Ei työ miestä pahenna, sanoo konginkankaalainen Pasi Salmu.

Ompeluhommat tulivat Pasi Salmulle verenperintönä.

– Kun isä on vaatturi ja äiti ompelija, niin tutuksihan se tulee vaatteiden teko jo pikkupoikana, kun näki läheltä ja oppi itsekin, muistelee Pasi Salmu lapsuusvuosiaan.

Siististi puettu pikkumies oli Tampereella talon rouvien suosiossa ja toimi samalla mallina ja mainoksena osaavasta ompelutyöstä kotona.

Salmu naurahtaa, että tyyli on säilynyt koko elämän ajan.

– Kun muut teini-ikäiset nujusivat farkuissa, oli minulla suorat housut ja terävät prässit, kraka ja pikkutakki. Niistä tuli myös työasu vuosikymmeniksi, hän kertoo.

Asujen parissa kuluikin sitten koko paras aikuisikä pukutehtaan vetäjänä, myyntimiehenä ja yrittäjänä Konginkankaalla.

– Parhaimmillaan oli Salmutexin ompelimossa töissä 15 henkeä ja yrittäjänä vierähti 35 vuotta. Sitten ajat muuttuivat, eikä sopeutuminen uusiin haasteisiin ollut helppoa.

JOS OLI mies ottanut vuosien varrella tuhansia ja taas tuhansia mittoja asiakkaista, niin nyt elämä otti mittaa miehestä.

Salmu myöntää, että konkurssi vuonna 2015 oli kova paikka, josta selviäminen on pistänyt miehen ja mielen lujille. Loppu tuli, kun ulkomaiseen kilpailuun, kustannusten nousuun ja kysynnän muuttumisen ei löytynyt toimivia vastakeinoja ja mahdollisuuksia uudistaa yritystä. Isot toimijat jyräsivät.

– Silloin tuntui, että tässä se meni elämäntyö ja siinä sivussa kaikki saavutettu. Tässä sitä nyt kuitenkin touhutaan ja yritetään edelleen. Kiitos perheen ja läheisten tuen, takaiskusta on päästy vuosien myötä ylitse. Sen voin tässä myös neuvoa, että vastaavassa tilanteessa on rohjettava ottaa vastaan myös asiantuntevaa apua.

Salmu haluaa myös muistuttaa, ettei juomapuoli paranna mielialaa eikä sovi lääkkeeksi vastoinkäymisiin, vaan pahentaa tilannetta.

– Työpaikkojakin etsin, mutta ikää alkoi olla jo sen verran, että eihän se onnistunut.

HÄN KERTOO, että kun työttömänä ollessa oli semmoistakin herkkua kuin vapaa-aika, niin alettiin vaimon kanssa liikkua luonnossa. Patikoitiin ja marjastettiin. Se teki hyvää kunnolle, niin mielelle kuin fysiikalle. Edelleenkin retkeillään ja ulkoillaan säännöllisesti, Salmu kannustaa muitakin luontoon.

Mutta ansiopuolikin piti saada reilaan.

– Eihän siinä muu auttanut, kuin al-

kaa taas yrittäjäksi elannon hankkimiseksi.Armeijassa opin, ettei tuleen pidä jäädä makaamaan, vaan on pyrittävä jollakin keinolla eteenpäin.

Uusi toiminimi perustettiin vuonna 2016 ja uusi yritys alkoi valmistaa tuttua tuotetta. Mittapukuja. Salmulle tuttu myyntityö ja mittojen otto jatkui. Samoin elämä asettui tuttuihin uomiinsa. Työreissaamista ja kotielämää Konginkaan omakotitalossa.

Sitten jytkähti päälle koronaepidemia.

– Tilaukset vähenivät ja kaikki tuntui taas pysähtyvän.

Salmu kertoo, että vaimon kanssa tuumailtiin tilannetta ja syntyi ajatus kangasmaskien valmistamisesta.

– Niitä sitten myytiinkin ihan mukavasti. Tuli kokemusta niin torikauppiaana kuin myynnistä kauemmaksikin netin kautta.

Sitten asiantuntijat alkoivat pähkäillä tiedotusvälineissä erilaisten maskityyppien ominaisuuksista ja mielipiteet heittelivät suuntaan ja toiseen. Maskikauppa hiipui, mutta tilalle tuotantoon keksittiin koristetyynyjen päälliset. Nyt mittapukujen kysyntäkin on taas vauhdittumassa.

Arvioidessaan viime vuosien kokemuksiaan Salmu toteaa, että työn arvostuksen tärkeys on noussut vahvasti esille.

– Kaikki työ on arvokasta ja kunniaksi tekijälleen. Ei työ miestä pahenna, jos ei mies työtä.

PASI SALMU muistelee olleensa arastelematon ja tulleensa toimeen ihmisten kanssa jo pikkupoikana. Hän syntyi Turussa 1950-luvun lopussa, mutta perhe muutti pian Tampereelle.

– Siellä minusta tuli elinikäinen mustanmakkaran ystävä. Niin hyvälle se maistui jo viisivuotiaana, että karkasin sitä ihan itse torilta ostamaan.

Pojan komea lauluääni oli pantu merkille ja seurauksena oli paikka Tampereen poikakuorossa.

– Olin laulamassa lasten suurkuorossa Finlandiatalolla, kun Suomi täytti 50 vuotta. Kekkonen meni ihan vierestä ohi ja mamma väitti kivenkovaan, että oli kuullut ääneni tuhannen laulajan joukosta, kun juhla tuli televisiosta, Salmu muistelee myhäillen ja toteaa, että kyllähän moinen oli omiaan nostamaan pikkumiehen itsetuntoa.

Isän työ vei takaisin Turkuun, jossa Pasi kävi kansakoulua. Äänekoskelle perhe muutti 1973, kun isä aloitti esimiestehtävissä Finnorpan pukutehtaalla.

– Olihan se muutto pikkukylälle shokki Turun jälkeen. Ei ollut edes kunnon katuvaloja ja tehtaan hajutkin melkoiset. Aluksi oli yksinäistä ja ramppasin elokuvissa. Tarjontaa oli ihan mukavasti, sillä Äänekoskella oli kaksi elokuvateatteria ja Suolahdessa yksi.

Salmu kertoo, että kavereitakin alkoi

koulun mukana löytyä ja porukka hitsautui kivasti yhteen. Mopoilla ajeltiin sakilla sinne sun tänne.

Koulu sujui tasaiseen tahtiin muun touhuilun ohessa.

– Kerran kieltenopettaja ilmoitti, että on suunnitellut antaa minulle nelosen todistukseen, mutta pidin huolta, ettei siitä tullut mitään. Enemmän olisi kyllä pitänyt lukea, niin olisi saanut paremmat paperit.

Ylioppilaaksi Pasi Salmu kirjoitti 1978.

Kesätyökokemusta nuori mies sai muun muassa rautakaupasta, puusepänliikkeestä, pukutehtaalta ja nautamiehenä kemiantehtaalla,

– Oli kivaa, kun oli omaa rahaa, Salmu muistelee ja arvioi, että kokemukset oikeasta työstä ovat nuorelle tärkeitä kasvun paikkoja.

– Tapasi erilaisia ihmisiä, sai vastuuta ja oppi arvostamaan työntekoa. Oli tultava ihmisten kanssa toimeen. Arvot ja asenteet kehittyivät.

Myös armeijaa Salmu kiittelee saamistaan opeista ja koulutuksesta, jotka ovat kantaneet eteenpäin myös siviilielämässä.

– Ensin varusmieheksi tykistöön ja sitten reserviupseerikoluun. Siellä sitten opin mitä varten armeijaa käydään ja mitä puolustetaan. Mihin tietoja ja taitoja tarvitaan ja miten niitä käytetään. Tuo aika kasvatti henkisesti ja opetti sitoutumaan ja johtamaan porukoita.

Armeijan jälkeen oli edessä myyntiedustajan työ tekstiilitukkuliikkeessä. Hän sai auton alle ja sitten kiertämään. Siinä tuli myyntityö tutuksi kaikkine koukeroineen ja tutuksi tuli myös iso joukko ihmisiä.

– Aluksi oli vaikeaa ja aattelin, että ostakaa vaikka säälistä, kunhan kaupat syntyy. Kun meni pullapussin kanssa tapaamaan osuuskaupan rouvia, niin aina sitä sitten sai jotakin kaupaksi, vaikka villasukkia, myöhempi myyntitykki muistelee.

Säpinää alkoi olla noihin aikoihin myös seurustelupuolella. Isän työmaalta osui silmiin näpsäkkä ja nätti tyttöihminen, jota teki mieli ruveta riiustamaan.

– Sain tarjottua Pirkolle autokyydin ja siitä se lähti. Ajeltiin, juteltiin ja seurusteltiin ja oltiin hyvinkin samalla aaltopituudella.

Hynttyyt lyötiin pian yhteen ja häät pidettiin vuonna 1980 ja esikoinen Sivi syntyi seuraavana vuonna.

Samassa hässäkässä päätettiin perustaa isän ja äidin kanssa perheyritys, jossa Pasi toimisi myyntimiehenä. Toiminta käynnistyi Mason koululla Konginkankaalla. Vaimo oli mukana työntekijänä. Viiden toimintavuoden jälkeen Salmutexille valmistui oma halli kirkonkylälle. Vuonna 1984 muutettiin omakotitaloon,

jossa Salmut asuvat edelleen.

Yritys vaatetti Suomen taksimiehet ja linja-autonkuljettajat ja ison joukon poliisejakin.

– Teimme enimmäkseen työasuja ja virkapukuja. Minä kiersin pakettiautolla Suomen taksikoppeja ja liikennöitsijöitä. Kauppa kävi, kun tajuttiin, että siisti ja tyylikäs työasu antaa hyvän kuvan yrityksestä ja työntekijätkin tykkäävät esiintyä edukseen.

Yrityksen vetovastuu siirtyi yhä enemmän Pasi Salmulle, vapaa-aika väheni entisestään. Laulaminen oli kuitenkin niin mieleinen harrastus, että sille järjestyi aikaa ja karaokesta tuli myös tärkeä henkireikä kiireiselle yrittäjälle. – Kuorolaulukin olisi kiinnostanut, mutta ei harjoituksiin voinut sitoutua. Halusin olla myös mahdollisimman paljon perheen kanssa, Pasi Salmu kertoo.

Pasi Salmu yrittäjä Turku 19. 5. 1959

Vaimo Pirkko, lapset Sivi 1981, Pihla 1994 sekä lapsenlapset Veera 2005 ja Lotta 2010.

Rakastaa: läheisiä

Inhoaa: teeskentelyä

Henkilö: vaimo Pirkko

Paikka: Konginkangas

Eläin: tyttären Oso-koira

Ruoka: lihapullat ja muusi

Musiikki: tangot, karaoke

Elokuva: Kummisetä

Juoma: Olut saunan päälle ja seurustellen

Kirja: Reijo Mäen dekkarit

Motto: Ei saa jäädä tuleen makaamaan.

Teksti: Lasse Hämäläinen Kuva: Max Steffansson

Kimmo Rousku

FAKTA

Kimmo Rousku

s.1965 Äänekoskella asuu Vantaalla

Naimisissa

Johtava erityisasiantuntija

Digi- ja väestötietovirastossa, julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmän pääsihteeri

Toiminut digitalisaation sekä digi- ja kyberturvallisuuden asiantuntijana ja tietokirjailijana reilun 30 vuoden ajan, sitä ennen kouluttanut ict-alalla vajaat 10 vuotta

TiVi-lehden julkaisemalla listalla ”Vuoden 100 ICT-vaikuttajaa” vuodesta 2011 saakka. Apolitical-media valitsi hänet “The World’s 100 Most Influential People in Digital Government 2019” -listalle..

NOPEAT

Tarkkailetko (mieluummin) kehoasi vai kotiasi (teknologialla)?

– Olen aloitteleva (bio)hakkeri, joka tutkii omaa hyvinvointia 24/7/365/360 ⁰ viiden eri hyvinvointimittarin avulla, mutta kotia valvotaan huomattavasti suuremmalla määrällä sensoreita ja automaatiota.

Matkailu virtuaalisesti vai lentokoneella?

– Ennen koronaa olin vieraillut noin 70 valtiossa. Koronaaikana tullut lennettyä virtuaalilasien kera ekologisesti Google Earth-palvelulla niin Tyynen valtameren pikkusaarilla kuin Etelä-Amerikassa.

Nopea teknologian omaksuja vai vitkastelija?

– Olen uuden teknologian aktiivinen hyödyntäjä, mutta nyt sen entistä nopeampi kehittyminen pistää harkitsemaan, mitä on järkevää hankkia ja mitä kannattaa jäädä odottamaan.

Outoja kirjeitä ulkomailta

Taija Kolehmainen

Päivämäärä viidestoista helmikuuta, vuosi kasiviisi on syöpynyt mieleeni lähtemättömästi. Tuona päivänä matkasin opettamaan Laukaan yläasteen ja lukion opettajille, kuinka tietokoneita käytetään. Se oli hyvin pelottava tilaisuus nuorelle pojalle. Se oli ensimmäinen pitämäni julkinen koulutus, mutta ei suinkaan viimeinen. Sittemmin olen pitänyt neljä-viisituhatta tietotekniikkaan ja yhteiskuntamme turvallisuuden kehittämiseen liittyvää julkista tai suljettua tilaisuutta sekä ollut mukana kirjoittamassa yli 25 alan kirjaa ja lukemattoman monia muita kirjoituksia, blogeja, webinaareja ja podcasteja.

SAAN KIITTÄÄ nuoruusvuosiani Äänekoskella siitä, että ylipäätään päädyin nykyiselle uralleni ICT-alan asiantuntijana. Osallistuin ammattikoulussa Ammattikasvatushallituksen rahoittamaan Tietotekniikan kiertokouluhankkeeseen, jossa tehtävänäni oli aluksi ylläpitää Commodore 64 -tietokoneita pohjoisen Keski-Suomen kunnissa järjestettävissä koulutuksissa sekä tehdä niihin koulutusohjelmia. Olen tavallaan sillä samalla tiellä, jolle hankkeen johtaja Markku Suortamo houkutteli minua tarjotessaan mahdollisuutta pitää näitä koulutuksia ympäri pohjoista Keski-Suomea.

PERHEENI MUUTTI Satakunnasta Äänekosken keskustaan 1958 ja myöhemmin Siltakadulle 60-luvun puolella junaradan naapuriin, kun isäni sai paikan Metsäliiton tehtailta. Synnyin kuusilapsisen perheen nuorimmaiseksi vuonna 1965. Muistikuvissani Äänekosken kaupunki ja elämä siellä oli hyvin tiiviisti kiertynyt tehtaisiin. Ne tarjosivat it-

sellenikin kesätyöpaikan ja ensimmäisen kosketuksen työelämään. Asuimme jättimäiseltä tuntuneen tehdasalueen vieressä ja meillä pojilla oli tapana kiivetä aitojen yli katsomaan, mitä kaikkea mielenkiintoista kielletyltä puolelta löytyy. Valvonnan mahdollisuudet ja lapsen arki oli tuolloin hyvin erilaista. Naureskelen netissä kiertäville meemeille, joissa vitsaillaan, kuinka 60- ja 70-luvuilla syntyneet ylipäätään selvisivät lapsuudestaan ja nuoruudestaan hengissä.

nuorten DX-radiokuuntelukerho, jota aloin pyörittää 13-vuotiaana. Diksasimme radio-ohjelmia ympäri maailmaa ja lähetimme kuunteluraportteja radioasemille. Toisinaan asemat vastasivat meille, ja Äänekosken – Suomen postissa opittiin toimittamaan oudommatkin ulkomaalaiset kirjeet perille, kunhan niiden vastaanottaja jotenkin edes muistutti Rouskua. Minulla on edelleen tallessa näitä kortteja ja kirjeitä noin 140 eri maasta.

KUN TÄYTIN 20 vuotta, matkustin vanhimman siskoni luokse Yhdysvaltoihin. Ennen matkaa olin isoveljeni opastuksella opetellut ajamaan autoa. Ajokortti oli ihan must, sillä Kaliforniassa ei päässyt liikkumaan mihinkään ilman autoa. Sain kortin juuri ennen matkalla lähtöäni. Yksi suurimpia kokemiani elämyksiä oli hypätä jokseenkin suoraan Äänekosken liikenteestä automaattivaihteisen urheiluauton rattiin Kalifornian tunnetusti monikaistaisille moottoriteille ja joutua elämäni ensimmäisiin liikennevaloihin. Loikka mikä nyt hirvittäisi, mutta ei silloin tuntunut missään! Äänekoskelta minulle on jäänyt tärkeäksi muistoksi Koskelan setlementti-

LÄHDIN ÄÄNEKOSKELTA opiskelemaan tietotekniikkaa Etelä-Suomeen vuonna 1986. Käyn parhaillaan läpi vanhoja ATK-koulutusmateriaaleja myös tuolta vuosikymmeneltä, jolloin itse innostuin mikrotietokoneista. Tietotekniikan ja netin tuomaa muutos on miltei käsittämätön. Alkeellinen on liiankin edistyksellinen sana kuvaamaan elämää 40 vuotta sitten: käytössä oli sähkökirjoituskone ja taskussa ehkä hieman monimutkaisempi laskin, osa pääsi tuolloin kosketuksiin ensimmäisten henkilökohtaisten tietokoneiden (PC) kanssa, internetistä ei ollut tietoakaan. Nyt tekoäly, robotiikka ja virtualisoidut ympäristöt auttavat meitä loikkaamaan alle kymmenessä vuodessa pidemmän matkan kuin mitä tietoteknisen kehityksen pituus neljässä edellisessä vuosikymmenessä oli.

Palaan mieluusti takaisin muistoihini Äänekosken kotikadulle. Taloa ei enää ole ollut aikoihin, mutta onneksi tilalle on tuotu Hiskinmökin sauna, jota voi kiertää ja katsella tuttuja puita. Ajelen Ääneniemestä Mämmen huoltoasemalle ja mietin, kuinka paljon isommalta kaupunki tuntuikaan aikoinaan.

Kimmo Rousku harrasti intohimoisesti ulkomaalaisten radioasemien dx-kuuntelua 1970-luvun lopussa ja 80-luvun alussa, kunnes sai käsiinsä Commodore kuusnelosen 1983.

KUVA: Digi- ja viestintävirasto

Seurakunta tarjoaa lapsiperheille monipuolisen toimintapaletin

– Onko Ohto kuvassa, huolehtii lastenohjaaja Riitta Valkeejärvi. Ohto on päiväkerholaisten kerhonalle, joka osallistuu kerhoihin ja vierailee kerholaisten kotona yökyläkassi mukanaan. Kassissa on reissukirja, johon voi kirjoittaa kyläilyn sujumisesta. Ohto ja muut kerhojen pehmoeläimet kuvastavat kerhojen leikkisää ilmapiiriä, jossa lapsi on ykkössijalla.

Lastenohjaajat tietävät, että kaikki eivät sukella vaivattomasti ryhmätoimintaan.

– Lapset ovat eritahtisia, ja kaikki ovat tervetulleita omalla tyylillään. Kerhoryhmämme ovat pieniä. Se helpottaa sopeutumista, sanoo Marjut Lähteelä.

Vuodenajat ja kirkkovuosi näkyvät muun muassa askarteluissa, lauluissa ja laululeikeissä. Esimerkiksi pääsiäisestä puhutaan ilo edellä, kylvetään pääsiäisruohoa ja askarrellaan tipuja.

Seurakunnan toiminnan ytimessä on hengellisyys. Varhaiskasvatuksessa sitä pidetään esillä lapsentasoisesti ja -näköisesti.

– Hengellisyyttä voi ajatella monella tasolla. Luonto ja sen merkitys ovat hengellisyyttä, samoin se tapa, jolla kohtaamme toisia ihmisiä, lastenohjaajat kertovat.

Värikäs kerhopaletti

Vauva- ja taaperokerhoissa pienet tutustuvat toisiin taaperoihin, ja vanhemmille kerhot ovat vertaistukea. Esimerkiksi juuri paikkakunnalle muuttaneet voivat löytää ensimmäiset tutut vauva- ja taaperokerhoissa. Kerhoissa onkin syntynyt monia pitkäkestoisia tuttavuuksia.

Vauva- ja taaperokerhoissa oli viime vuonna 430 kävijää.

Perhekerhoihin ovat tervetulleita kaikki vauvasta vaariin. Työssäkäyvät perheet ovat löytäneet joka toinen viikko kokoontuvan iltaperhekerhon; mukana on myös isovanhempia lastenlasten kanssa.

– On ommeltu pipoja, askarreltu vanhempien ja lasten kanssa ja liikuttu, myös ulkona. Varsinkin leipominen on noussut suosioon, sanoo Johanna Puurunen

Perhekerhojen tilastoihin kirjattiin viime vuonna yli 1300 käyntikertaa.

Päiväkerhot, joihin leikki-ikäinen osallistuu ilman vanhempiaan, tarjoavat liikuntaa sisällä ja luonnossa, askartelua, musiikkia sekä kristillistä kasvatusta lapsilähtöisin menetelmin.

Eri puolilla Äänekoskea on yhteensä 51 päiväkerholaista.

Uusinta uutta on Äänekoskella ko-

koontuva muskariryhmä, jossa käy 3-5-vuotiaita lapsia. Muskarissa opetellaan uusia lauluja ja leikkejä, soitetaan ja liikutaan musiikin tahtiin sekä askarrellaan soittimia.

Suolahden kirkolla kokoontuu maanantaisin koululaisten iltapäiväkerho. Alakouluikäiset voivat tuolloin tehdä läksyjä, leikkiä, levätä, syödä välipalaa. Siihen osallistuu viikottain noin kymmenen lasta.

Korona-aikaan keksittiin kirjepyhäkoulut: lapsille postitetut kirjeet pitivät yllä yhteyttä, kun toiminta oli muuten tauolla. Kirjepyhäkoulukirje sisältää Raamatun kertomuksia, askartelutehtäviä ja kirkkovuoteen ja vuodenaikaan liittyviä aiheita.

Perheille jeesiapua ja muksuparkki Jeesiapu-toiminta on matalan kynnyksen apua pikkulapsiperheiden arkeen. Perheiden jeesiä on tarjottu 21 perheelle viime vuoden aikana.

- Voimme mennä kotiin hoitamaan lasta, kun vanhemman pitää mennä asioille tai hän tarvitsee lepoa, kertovat Jenni Pullinen ja Annika Niiranen.

Suolahdessa vanhemmat voivat tuoda lapsen muksuparkkiin asioiden hoitamisen ajaksi. Parkki on parillisten viikkojen tiistaina, ja tulosta täytyy sopia etukäteen

Päiväkerhohaku ensi syksyn päiväkerhoihin alkaa heti pääsiäisen jälkeen 11.4 ja jatkuu 21.4 saakka.

Äänekosken ev.lut. seurakunnan varhaiskasvatus

Kirsi Hintikka 045-6575508 Lapsi- ja perhetyön tiimivalmentaja

Juho Hintikka 045-1393485 Kasvun ja perhetyön rakentajat yksikön esimies

Annika Niiranen 045-6578938 päivä- ja perhekerhot Äänekoski, Hietama. Perheiden jeesiapu.

Jenni Pullinen 050-5642904 päivä- ja perhekerhot Äänekoski, Hietama, perheiden jeesiapu

Riitta Valkeejärvi 045-6578937 Päivä- ja perhekerhot, vauva- ja taaperokerho Äänekoski ja Konginkangas, muskari Tommi Kurtin kanssa

Marjut Lähteelä 045-6578939 päivä- ja perhekerhot Suolahti ja Sumiainen, kirjepyhäkoulu, muksuparkki vauva-ja taaperokerho.

Johanna Puurunen 045-6366054 Päivä- ja perhekerhot Suolahti ja Sumiainen, muksuparkki, koululaisten iltapäiväkerho

Kerhojen lisäksi on tarjolla perheiden jeesiapu, muksuparkki ja teemallisia tapahtumia. Kerhoista suosituin on perhekerho, jonka tilastoihin kirjattiin viime vuonna yli 1300 käyntikertaa.

Marjut Lähteelä (vas.), Jenni Pullinen, Johanna Puurunen, Riitta Valkeejärvi, etualalla Annika Niiranen.

Lahti aloitti

Elämä ei ole mustavalkoista – diakonia auttaa arjessa

Nähdä ihminen, arvokas ja Jumalan luoma, kaikkien haasteiden ja elämänkolhujen takaa, on diakoni Marjut Lahdelle kaiken lähtökohta ja perusta.

Katri Vuojus

Marjut Lahti aloitti Äänekosken seurakunnassa diakoniatyöntekijänä viime elokuussa. Työhuone löytyy Äänekosken seurakuntakeskuksesta, ja siellä toimii diakoniapäivystys. Diakoniatyö ei kuitenkaan ole paikkaan ja aikaan sidottua.

– Jokaisen ihmisen, nuoren ja vanhan, on saatava tuntea, että hän on sellaisena kuin on, riittävä ja hyväksytty. Minulle elämässä ovat läsnä kaikki sen värit

rissa tai ruokapankilla Sammonkadulla. Hän on jo huomannut, että ihmiset ottavat yhteyttä monella tapaa, erilaisia viestimiä käyttäen. – Äänekoskelle on ollut helppo tulla töihin, ja seurakunnassa on läsnä laaja elämänkirjo. Iloitsen seurakuntalaisista, jotka antavat aikaansa vapaaehtoistyöhön. Tämä on yksin työvastuistani ja kutsun uusia ihmisiä mukaan. Kotikäyntityö ikäihmisten luona on yksi tapa olla mukana, mutta myös monenlainen muu itselle ja toisille merkityksellinen toimin-

TÄYDEN PALVELUN HAUTAUSTOIMISTO

Kauppakatu 13, Äki, puh. 014 514 572

Ma-pe 9-17, la 8.30-15, su 10-14 ja sop. mukaan

HAUTAKIVIEN MYYNTI- JA ESITTELYPÄIVÄ

KESKIVIIKKONA 5.4. klo 10 - 16

• Hautakivet

• Nimen kaiverrukset

• Saneeraukset

Asiantuntija paikalla. KAHVITARJOILU!

Kukka- ja hautauspalvelu

KUKKASUVANTO

– Myös hengellisen ulottuvuuden annetaan olla olemassa. Jollakin on huoli taloudesta, toisella omasta jaksamisesta ja mielen hyvinvoinnista, toinen painii riippuvuuksien kanssa. Kirkon diakonia on ennen kaikkea ihmisen tukemista elämän haasteissa ja ohjaamista oikeiden palveluiden piiriin, ja siihen voi kuulua myös taloudellinen tukeminen.

On selvää, että yhteiskunnan vastuu on pitää huolta ihmisen perustoimeentulosta, sanoo Marjut Lahti. – Kirkon diakonia on tukena, kun

data monenlaista. En hätkähdä vähästä, ja hankalissa tilanteissa on nähtävä, että tunteita maailmaan mahtuu, mutta asiat on hoidettava asioina, pohtii Lahti. Oman elämän kokemukset, kipeää tehneet luopumiset ja arjen haasteet, virheetkin ovat kasvattaneet auttajan työssä. – Ne ovat opettaneet myös sitä, että vaikeuksista selviytyy. Elämässä voi nähdä johdatuksen, olen aikanaan omasta rippikoulusta hyvän kokemuksen saanut.. Siellä oli aikuisia, jotka aidosti välittivät ja hyväksyivät. Myös rukous kantaa

Rakkaamme

s. 18.8.1947 Äänekoski k. 3.3.2023 Äänekoski

Pyhä kallis on lahja kiintyä niin, kuin kiinnymme täällä rakkaimpiin. Pyhä liiaksi, jotta sen pitää vois, ja tuskatta kerran antaa pois.

Rakkaudella muistaen Eila, Jani ja Tuovi perheineen. Muut sukulaiset ja ystävät

Siunaus toimitettu läheisten läsnäollessa Lämmin kiitos kaikille osanotosta suruumme.

Rakkaamme

Aune Orvokki

LIEKKINEN os. Pasanen

s. 4.6.1929

k. 1.3.2023

Elämä on minulle Kristus ja kuolema voitto

Kaivaten

Lapset

Lastenlapset

Lastenlasten lapset Sukulaiset ja ystävät

Siunattu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos Suolahden kotihoidolle ja ksh Henriksonille äitimme hyvästä hoidosta.

Marjut

Äänekosken seurakunnassa diakoniatyöntekijänä viime elokuussa

Matti Olavi LEHMONEN

Asemakatu 9, Suolahti, p. 014 542462

ELÄMÄNRIEMUA

Jeesuksella oli elämänsä aikana hyvin selkeä näkemys ihmisistä. Hän hyväksyi ystävikseen syömärit ja juomarit, syntiset ja sairaat, rikkaat ja köyhät niin ammattiin, ihonväriin, sukupuoleen ja varmasti myös sek-

SEURAKUNTATOIMISTO

(Vellamontie 1a) avoinna arkisin klo 9–12. Voit asioida myös puhelimitse 050 435 4751 tai 050 438 7326 (hautausasiat) tai 050 438 9415 (haudanhoitoasiat) tai sähköpostilla aanekosken.seurakunta@evl.fi tai voit varata henkilökohtaisen asiointiajan.

SU 2.4. JA KE 5.4. KLO 17–19 SEKÄ MA-TO KLO 10–15 HILJAISUUDEN POLKU palmusunnuntaista pääsiäisaamuun Äänekosken kirkossa. Polulla lyhyitä tekstejä ja rukousta.

MA 3.4 & TI 4.4 PÄÄSIÄISVAELLUS

Suolahden srk-talossa. Pääsiäisen kertomus näyteltynä. Voit tulla mukaan klo 17.30/18/18.30. Rooleissa seurakuntalaisia.

TO 13.4. KLO 18 ILOKSI SINULLE -KONSERTTI Äänekosken seurakunnan toimintaryhmän järjestämä konsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi Äänekosken kirkossa. Tilaisuudessa kerätään kolehti. Konsertin jälkeen kirkkokahvit. Esiintyjinä paikallisia sekä ukrainalaisia musisoijia.

SEURAKUNTA VERKOSSA

Radiokirkko sunnuntaisin klo 10. Messulinkki kotisivujen etusivulla. Messu on kuunneltavissa myös tallenteena seuraavan viikon ajan. Iltarukous torstaisin klo 18 Facebookissa.

suaalisuuteen katsomatta. Tavallinen ihminen oli Jeesukselle rakas.

Mutta oli myös ihmisiä, joita Jeesus nuhteli voimakkaasti. He olivat uskonnollinen kerma, fariseukset, jotka olivat omasta mielestään tavallisten ihmisten yläpuolella, jotka tunsivat Raamatun ja määrittelivät, kuka saa pelastua ja miten tulee elää.

Jeesus romutti uskonnollisen hierarkian ja yleensä ihmisten välisen eriarvoisuuden. Hänen keskeisin sanoma arkielämään oli ehdoton tasa-arvo, erilaisuuden ja yksilöllisyyden hyväksyminen sekä se, että teemme hyvää toisillemme. Itselleni on tärkeää, että saan olla sisimmässäni rehellinen: epäillä ja kysellä. Sinunkin on lupa olla oma itsesi, heikko ja

väsynyt tai innostunut ja täynnä elämänriemua – kevättä!

Jyrki Rossi

Äänekosken toimintaryhmän jäsen

Su 9.4. klo 10 Messu kirkossa, Lampinen, Niskala, kirkkokuoro.

Ma 10.4. klo 15 Pieni pääsiäishartaus kirkossa, pääsiäismunien etsintää ja pääsiäisen iloisia lauluja, Vuojus, Niskala, Gospelryhmä.

SUMIAINEN

Diakoniatoimisto (Kuoppatie 2) päivystys ma klo 10–12.

Aikuisten pienryhmät ja kuorot sekä aamupuuro kokoontuvat normaalisti.

To 30.3.klo 16 Raamattupiiri Kotipesässä.

Su 2.4. klo 13 Palmusunnuntain messu kirkossa, Pietikäinen, Niskala. Messu striimataan, linkki löytyy srk:n kotisivuilta.

Ti 4.4. klo 12 Tiistaikerho srk-kodissa. Aloitetaan ruokailulla (5€) ja sen jälkeen kerho-ohjelmaa.

Ke 5.4. klo 18 Hiljaisen viikon keskiviikon iltakirkko kirkossa. Saarnaa Ville Niemikorpi Rauhanyhdistyksestä, Pietikäinen, Aho.

To 6.4. klo 18 Kiirastorstain messu kirkossa, Pietikäinen, Aho.

Pe 7.4. klo 13 Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus kirkossa, Hintikka, Niskala.

Su 9.4. klo 13 Pääsiäisen messu kirkossa, Lampinen, Niskala.

ÄÄNEKOSKI

Diakoniatoimisto päivystys ke ja pe klo 9–11. Muina aikoina tavoitat puhelimitse 040 502 5481. Kirkon Olkkari (Sammonkatu 2)avoinna ma-ke klo 11–14. Päiviö Turtiainen laulattaa ke.29.3. klo:12 alkaen.  Aikuisten pienryhmät ja kuorot sekä aamupuuro kokoontuvat normaalisti.

Torstaisin klo 8.30 Puuroaamun aamurukous kirkkosalissa.

To 30.3. klo 12.30 Veteraanien ja naisjaoston kahvihetki srk-salissa, Tourunen.

Su 2.4. klo 10 Palmusunnuntain messu kirkossa, Lampinen, Kurtti.

Su 2.4. ja ke 5.4. klo 17–19 sekä ma-to klo 10–15 Hiljaisuuden polku palmusunnuntaista pääsiäisaamuun kirkossa. Polulla lyhyitä tekstejä ja rukousta.

Ti 4.4. klo 18 Hiljaisen viikon tiistain iltakirkko Hietaman kirkossa. Äänekosken toimintaryhmä, Tourunen, Aho. Iltakirkko striimataan, linkki löytyy srk:n kotisivuilta.

Ke 5.4. klo 13–15 Toivoa naisille -pysäkki Forsgreneilla, Mäkikyläntie 488, Hietama.

To 6.4. klo 9 Hyvää huomenta eläkeläismiehet Kirkon Olkkarissa.

KONGINKANGAS

Diakoniatoimisto päivystys ti ja to klo 9–11. Aikuisten pienryhmät ja kuorot sekä aamupuuro kokoontuvat normaalisti.

Ke 29.3. klo 18 Pääsiäislaulujen yhteislauluilta kirkossa, mukana Grace-lauluryhmä, Markku Aho.

Su 2.4. klo 10 Palmusunnuntain messu kirkossa, Lampinen, Kurtti.

Ma 3.4. klo 18 Hiljaisen viikon maanantain iltakirkko kirkossa. Saarnaa Pekka Uljas Rauhanyhdistyksestä, Vuojus, Aho.

To 6.4. klo 18 Kiirastorstain messu kirkossa, Vuojus, Marjatta Huhta, Matti Mertanen, toimintaryhmä Kömin sparraajat. Viikkomessu striimataan, linkki löytyy srk:n kotisivuilta.

Pe 7.4. klo 13 Pääsiäishartaus Lintulahden karavaanarialueella, Tourunen, Kurtti.

Pe 7.4. klo 15 Kristuksen kuolinhetken hartaus kirkossa, Tourunen, Kurtti.

Su 9.4. klo 13 Pääsiäispäivän messu kirkossa, Tourunen, Aho.

SUOLAHTI

Diakoniatoimisto (Pajakatu 9) päivystys ti ja to klo 10–12. Muulloin ajanvarauksella p. 045 657 7665. Aikuisten pienryhmät ja kuorot sekä aamupuuro kokoontuvat normaalisti.

Ke 29.3. klo 12–14.30 Yhteisvastuun Kaverikahvit srk-talossa. Vapaaehtoinen maksu. Mukaan myytävänä leivonnaisia ja keittoruoka-annoksia. Klo 13 Savolainen bingo.

Pe 31.3. klo 18–20 Aikuisten ja nuorten aikuisten ilta kirkon nuorisotiloissa. Iltapala, yhdessäolo ja hartaus.

Su 2.4. klo 10 Palmusunnuntain messu kirkossa, Pietikäinen, Niskala, eht.av. Raija Puttonen. Ma 3.4 & Ti 4.4 Pääsiäisvaellus srk-talossa. Pääsiäisen kertomus näyteltynä. Voit tulla mukaan klo 17.30/18/18.30. Rooleissa seurakuntalaisia.

Ke 5.4. klo 18 Hiljaisen viikon keskiviikon iltakirkko kirkossa, Hintikka, Niskala.

To 6.4. klo 13–14 Kiirastorstain selkokielinen viikkomessu kirkossa, mukana Veturin väkeä, Maarit-pappi, Kaija-kanttori ja Jaana-diakoni.

To 6.4. klo 18 Kiirastorstain messu kirkossa, Hintikka, Niskala, Gospelryhmä.

Pe 7.4. klo 10 Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus kirkossa, Hintikka, Niskala, kirkkokuoro.

To 6.4. klo 18 Kiirastorstain messu kirkossa, Tourunen, Kurtti.

Pe 7.4. klo 10 Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus kirkossa, Lampinen, Aho.

La 8.4. klo 22 Pääsiäisyön messu kirkossa, Vuojus, Aho, Paula ja Timo Forsgren. Messu striimataan, linkki löytyy srk:n kotisivuilta.

Ma 10.4. klo 10 Toisen pääsiäispäivän messu kirkossa. Saarnaa Arto Mäkinen Rauhanyhdistyksestä, Vuojus, Niskala.

Ti 11.4. klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri Kirkon Olkkarissa.

To 13.4. klo 18 Iloksi sinulle -konsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi kirkossa, konsertin jälkeen kahvitus. Tilaisuudessa kerätään kolehti.

ks. ilmoitusten alku.

Rauhanyhdistys (Lantelantie 32)

2.4. klo 16 Perheseurat

9.4. klo 16 Seurat

10.4. klo 12.30 Seurat

LAPSET, NUORET ja PERHEET

Perhekerhojen kokoontumisajat löytyvät nettisivuiltamme!

Retki Powerparkkiin alakoululaisille ja lapsiperheille lauantaina 13.5.! Ilmoittautuminen avautuu nettisivuilla ti 11.4. klo 8 ja päättyy 20.4. klo 23.59. Retkelle lähtee kaksi bussia; Bussi 1 yksin lähteville, yli 130 cm alakoululaisille ja Bussi 2 perheille. Hinnat, lisätiedot ja ilmoittautuminen: www. aanekoskenseurakunta.fi/tule-mukaan.

Ti 25.4 klo 17–19 Iskä-lapsi-ilta Suolahden jäähallissa! Ilmoittautuminen 17.4. mennessä www. aanekoskenseurakunta.fi/tule-mukaan. Isät ja lapset pääsevät tutustumaan jäähalliin, luisteluun ja mailan käsittelyyn. Ohjaajana Sami Pekkala Suolahden Urhosta. Ilta päättyy iltapalaan. Omat luistimet + kypärä + maila mukaan. Jäähallilla kypäräpakko kaikille. Mailan voi tarvittaessa lainata jäähallilta. Järj. Äänekosken srk, Äänekosken Perhekeskus Kerkkä ja Suolahden Urho. Nuorten illat Äänekosken kirkon nuorisotilassa torstaisin klo 14–19.

Jouna Unto Eemeli Väisänen, Jemina Aino Matilda Happonen

Saara Kyllikki Vainio 96 v., Helvi Annikki Raatikainen 94 v., Aune Orvokki Liekkinen 93 v., Raili Tuulikki Laulainen 90 v., Anna-Liisa Kokko 88 v., Ossi Rautiainen 81 v., Matti Olavi Lehmonen 75 v., Hannu Juhani Hinkkanen 66 v., Raija Helena Manninen 62 v., Anna-Liisa Savolainen 38 v.

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Ympäristönsuojelulain 89 §:n mukainen ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta.

Hakija: Äänekosken kaupunki / Kulttuuri- ja liikuntatoimi

Sijainti: Kiinteistöt Ääneniemi 992-403-10-74, AUTIO 992-403-10-51 ja ÄÄNEMÄKI 992-403-10-5

Päätös ja päätöstä koskeva kuulutus pidetään nähtävillä 29.3. – 5.5.2023 Äänekosken kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.aanekoski.fi/kaupunki-ja-hallinto

Lisätietoja: Ympäristötarkastaja Jatta Heikkinen, 0400 545 346, ymparisto@aanekoski.fi

TERVETULOA ILMIÖKAHVEILLE!

Kaikille avoimet Ilmiökahvit on katettuna kaupungintalon valtuustosalissa pe 21.4.2023 klo 13-15. Kahvihetki on asukkaiden ja kaupungin työntekijöiden epävirallinen kohtaamispaikka. Nähdään!

HAEMME OMAVALMENTAJAA

Äänekosken kaupunki hakee työllisyyden kuntakokeiluun vakituiseen virkaan 5.4.2023 klo 15.00 mennessä VALMENTAJAA.

Lisätietoja: www.aanekoski.fi/rekry ja työllisyyspäällikkö Riikka Hytönen 040 194 6100, riikka.hytonen@ aanekoski.fi

TERVETULOA KIRJASTOON!

Suolahden kirjaston lukupiiri ma 3.4. klo 17.3019.00. Teema: Löysin oman tieni. Kirjana Terhi Törmälehdon ’Vaikka vuoret järkkyisivät’. Vapaa pääsy, tervetuloa!

Äänekosken kirjaston lukupiiri to 20.4. klo 17.3019.00 (Päivämäärä muuttunut!) Teema: Pohjoinen ulottuvuus. Kirjana Maria Brobergin ’Veden varjot’. Vapaa pääsy, tervetuloa!

Satutunti Äänekosken pääkirjastolla ti 11.4. klo 10 alakerran satunurkassa Vapaa pääsy, tervetuloa sukeltamaan satuihin!

ASUMISOIKEUSASUNTOON TARVITTAVAN JÄRJESTYSNUMERON HAKEMINEN MUUTTUU

- VANHAT JÄRJESTYSNUMEROT VANHENEVAT

Asumisoikeusasunnon hakeminen on muutoksessa. Uuden asumisoikeuslain myötä järjestysnumeroa ei enää haeta omasta kaupungista/kunnasta vaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta (ARA).

Vanha järjestysnumero

Kaupunki myöntää järjestysnumeroita vielä vajaan vuoden ajan, 31.8.2023 saakka. Näitä järjestysnumeroita voi käyttää paikallisesti asumisoikeusasunnon hakemiseen 31.12.2023 saakka, jonka jälkeen ne vanhenevat.

Uusi järjestysnumero ARAsta

1.9.2023 alkaen uusia järjestysnumeroita haetaan ARAsta. Uudella järjestysnumerolla voi hakea asumisoikeusasuntoa valtakunnallisesti kaikista niistä kunnista, joissa asuntoja on. Numero maksaa noin 10 euroa ja on voimassa kaksi vuotta.

1.1.2024 alkaen asuntoa voi hakea vain ARAn järjestysnumerolla.

Toimita asuntohakemus sekä tieto järjestysnumerosta sille asumisoikeusyhteisölle, jonka asunnoista olet kiinnostunut. Kaupungin verkkosivustolta ja palveluneuvonnasta saat lisätietoa asumisoikeusyhteisöistä.

Lisätietoja muutoksista:

• ARAn verkkosivut: ara.fi -> Uusi asolaki

• sähköposti: asumisoikeus@ara.fi

• puhelimitse 02952 50990 tiistaisin klo 9-11 Äänekosken kaupunki:

• tekninen.hallinto@aanekoski.fi

• 0400 115 239

Äänekosken kaupunki ilmoittaa haettavaksi KULTTUURI-, LIIKUNTA-, NUORISO- JA KYLÄYHDISTYSTEN TOIMINTA-AVUSTUKSET 2023

Kulttuuri- ja liikuntalautakunta myöntää vuosittain toiminta-avustuksia rekisteröityjen äänekoskelaisten kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja kyläyhdistysten säännölliseen toimintaan.

Toiminta-avustukset myönnetään kerran vuodessa ja myönnetty avustus voi olla korkeintaan 50 % toiminnan kokonaismenoista.

Hakulomake ja hakuohjeet löytyvät Äänekosken kaupungin verkkosivuilta kohdasta Kulttuuri ja liikunta -> Avustukset -> Yhdistysten toiminta-avustukset.

Hakemuksen mukana on toimitettava seuraavat liitteet:

• Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2023

• Toimintakertomus vuodelta 2022

• Vahvistettu tilinpäätös vuodelta 2022 (tuloslaskelma, tase, tilin-/toiminnantarkastajien lausunto)

• Yhdistyksen säännöt, mikäli hakija ei ole hakenut toiminta-avustusta aiemmin

Toiminta-avustusta haetaan sähköisellä lomakkeella pe 28.4.2023 klo 15.00 mennessä

Hakulomake avautuu kaupungin verkkosivuille 31.3.2023.

Avustushakemus hylätään, mikäli se saapuu määräajan jälkeen.

Lisätiedot: Vs. kulttuuri- ja liikuntajohtaja Jukka-Pekka Pohjolainen, 020 632 3259, jukka-pekka.pohjolainen@aanekoski.fi

KIITOS! Te teitte sen - Joulun joka päivä

Vuosi 2023 on kääntynyt valoisaan kevääseen. Vuoden pimeimpään aikaan iloa, valoa ja toivoa tuottivat monet erilaiset lahjat, joita annoitte kauttamme jaettavaksi äänekoskelaisille perheille. Näiden lahjojen jakaminen on jatkunut näihin päiviin saakka. Nimettöminä pysytelleiden lahjoittajien sukat ja lapaset lämmittävät monissa kodeissa pitkään! Äänekosken lukiolaiset, Suolahden ammattiosasto 888, MLL, LähiTapiola, LC Helmi, Urhon naisjaosto, Kesport Niskanen, Patera, Marika Ranni ja perheesi, sekä yksityiset lahjoittajat. Kaikkien teidän avullanne perheet ovat saaneet iloa ja erityisesti tunteen välittämisestä! Kiitämme teitä kaikkia lämpimästi! - Perhetyö, kotipalvelu ja koko sosiaalitoimen väki

Ensi-ilta

Äänekosken Teatteri

Lasse-Maijan etsivätoimisto Rakkausarvoitus

Alkuperäisteksti Martin Widmark

Suomennos ja ohjaus Pilvi Honka

Esitysoikeus: Agency North

Konginkankaan kalastuskunnan VARSINAINEN KOKOUS

Konginkankaan kirjastossa

perjantaina 21.4. klo 18.00

Kotakennääntie 2.

Auki ma-to 9-16 pe 9-15. Ruokailu klo 12.

Ilm. klo 9.30 mennessä.

Ma kuntosali klo 13.30-15

Liikkarilla. Maksuton. Ti hyvinvointiryhmä Pankkarilla klo 10.30-12. S:ti vesijumppa klo 13.15. Ke Puuroryhmä klo 9-10 Juhanankujalla.

To Arjenilona S:ti klo 13. To Vesijumppa Ä:ki klo 14. To klo 16-18 Nuorten hengailukahvila. Pe ulkoilua klo

10.30. Ke 29.3 klo 10-13.30.

makrameekurssi 5 euroa, Tuija ohjaa. Ma 3.4. Kirjoittajat klo 13. Ke 5.4. kirppis klo

10-14 ja klo 16 naistenilta.

Pizzan tekoa. Karaoke. To

6.4. Pro nemus klo 14-16 kimppakyydit. Marimekon verhoja voi tarjota näytteille! Hävikkiruokajako klo

12.45 alkaen arkisin. Omat rasiat! Tervetuola mukaan! Yhteyst. Rita 0405919061, Eero 0400115361, Sirpa 0407698522, Kiki 0407698351.

Tervetuloa!

Vuokrattavana Tapionkadulla

Rintamamiestalo, kaukolämpö, vapautuu 1.4.2023. Hyväkuntoinen ja siisti.

Myytävänä mummonmökki

Sumiaisissa. Punainen tupa ja perunamaa.

Tontti 7000 m2, puutarha- ja pihamaata, tie perille.

Puh. 040 569 7541

RIITTA MÄKINEN

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT

Toimitus

Päätoimittaja

Marjo Ste ansson

• 040 841 2945

• marjo@aksa.

Sivunvalmistus

Max Ste ansson

Yksityinen, paikallinen kaupunkilehti jaetaan Äänekosken ja Uuraisten taajaman joka kotiin ja yritykseen. Jakelu 11.000 kpl, normaalisti kahden viikon välein, joka toinen keskiviikko

Verkkosivuillamme uudet uutiset päivittäin!

Yrittäjä, tiedustele tehokkaasta verkkomainonnasta!

Ilmoitukset

Myyntipäällikkö

Pirjo Hakkarainen

• 040 565 0941

• pirjo@aksa.

Ilmoitusvalmistus

• ilmoitus@aksa.

Ilmoitushinnat

Ilmoitusmyynti

Marjut Kinnunen 040 730 4234

• marjut@aksa.

Tekstissä ja tekstin jälkeen 1,90€/pmm

Värilisä 20€/lisäväri, 30€/4-väri

Seura- ja yhdistysilmoitukset 1,40€/pmm

Kuolinilmoitukset 1,40€/pmm

Hintoihin lisätään alv. 24%

Aineistot viimeistään perjantaina klo 12.00.

Valitse kotisi välittäjäksi Suomen luotettavin, asiantuntevin ja aktiivisin kiinteistövälittäjä, joka auttaa sinua saavuttamaan parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Tarjoamme käyttöösi räätälöidysti välitysalan parhaimmat palvelut.

Soita ja sovi maksuton arviokäynti.

Olemme lähtövalmiina Sinua varten.

Konginkangas okt 162/202 m2

Matilanvirrantie 1895 B. Tupakeittiö, 3 mh, takkahuone, s. D2018*. Reilunkokoinen kaksikerroksinen hirsitalo Keiteleen rannalta. Kauniilla paikalla 5100 m2 omalla tontilla oleva viihtyisä rakennus sekä autokatos aittahuoneella. Mh. 210.000 €. 536026

Konginkangas rt 53 m2

Mariantie 5 A. 2h, k, kh, s. D2013*. Saunallinen rivitalokaksio, jossa tilava katettu terassi takapihalla. Keittiö ja olohuone on yhdistetty yhdeksi tilaksi. Heti vapaa uudelle omistajalleen. Varaa oma esittelyaikasi! Mh. 32.282 € Vh. 35.000 €. 548718

Suolahti kt 50 m2

Niemelänkatu 10 A. 2h, k, ph, s. G2013*. Kaksio kerrostalon ylimmässä kerroksessa Suolahden keskustassa. Palveluihin on matkaa vain kivenheiton verran. Oma sauna ja lasitettu parveke, jotka tuovat mukavuutta asumiseen. Mh. 29.900 €. 544338

Keskusta kt 42,5 m2

Wessmanninkatu 6 A. 2h, kt, s. C 2018*. Lähes uuden veroinen toimiva kaksio kaupungin keskustassa järven rannalla, pyydä esittely! Mh. 62.950 € Vh. 139.000 €. 546883

SUUNNITTELETKO ASUNTOSI VUOKRAUSTA ÄÄNEKOSKELLA?

OP Kodin vuokravälittäjä Sanna auttaa toteuttamaan parhaan mahdollisen lopputulokseen.

Lisää

ÄÄNEKOSKI:

Sanna Seppänen kiinteistöassistentti 0440 215469