Etiketti 2/2017

Page 1

Alkon lehti asiakkaille

2•2017 ilmiö

Suomalaisten ruokaetapit sadan vuoden aikana olut

Seitsemän persoonallista kesäsesongin olutta viini

Kuplajuomien kuningatar

Kupliva kesämenu


juoman

juurilla

Hyvä raaka-aine on samppanjan perusta SAMPPANJA VALMISTETAAN käsin kerätyistä rypäleistä, sillä laadukas kuplajuoma vaatii ehjät ja hyvälaatuiset raaka-aineet. Oman haasteensa raaka-aineiden laadulle eli rypäleiden kypsymiselle asettaa Champagnen viileä ja sateinen ilmasto. Myös rypäleiden puristaminen mehuksi on tehtävä hellävaroen, etteivät kuorten väripigmentit pääse värjäämään kirkasta mehua tai siemenet tuomaan siihen kitkerää makua. Champagnen alueen tuotantosääntöjen mukaan kustakin 4 000 kilon rypäle-erästä voi ottaa talteen 2 550 litraa mehua, josta 2 050 litraa on ensimmäisessä puristuksessa saatavaa kaikkein korkealaatuisinta rypälemehua (cuvée). Tyypillisesti samppanjantuottajat käyttävät viineihinsä vain tämän cuvée-osan, mutta viime aikoina puristuksen ”häntäosan” (taille) laatu on kohentunut huomattavasti, joten sitä hyödynnetään yhä useammin samppanjan valmistuksessa.

2

––– 2/17


✓ Tyypillisesti samppanjantuottajat käyttävät viineihinsä vain cuvée-osan.

1 200 000 euroa

on tarhahehtaarin keskimääräinen hinta Champagnessa.

1,5 kg rypäleitä tarvitaan samppanjapullolliseen

Kun rypälekilon hinta on 6–7 euroa, pullon hinnasta 10 euroa on vasta raaka-ainekulua.

100 000 poimijaa

kerää vuosittain käsin talteen alueen rypälesadon.

50–250 miljoonaa kuplaa

mahtuu yhteen samppanjapulloon. Lähteet: CIVC ja Alko

3

––– 2/17


pääkirjoitus

6

Makuja metsästämässä

12 Pääjuttu Champagnen maakunnassa valmistettu kuninkaiden juoma on yhä suositumpi.

Mistä hyvä maku syntyy? Luonnon antimista, intohimosta ja ammattitaidosta sekä korkean laadun takaavasta teknologiasta? Vai ympäristön vaikutuksesta ja parhaista makupareista? Juhlavuoden kunniaksi lähdimme makumetsälle, ja tuloksena syntyi Makujen metsästäjät -videosarja. Ensimmäiset jaksot avaavat pienpanimo-oluita ja miten vesi, maltaat, humalat ja hiiva vaikuttavat niiden makuun. Jaksot paljastavat myös, miten olutta voi maustaa ja miten maku vaikuttaa oluen kanssa nautittuun ruokaan. Sain ilokseni olla mukana videosarjan kuvauksissa, ja olen vieläkin ihan tohkeissani panimomestareista huokuvasta rentoudesta ja asiantuntemuksesta. Millaisella tietämyksellä ja ylpeydellä he suhtautuvatkaan oluidensa makumaailmojen luomiseen. He ovat myös sangen innovatiivinen ammattikunta, joka kuuntelee herkällä korvalla kuluttajaa ja haistelee kurkistelevia trendejä. Vaikutuin myös heidän kunnioituksestaan luontoa kohtaan ja luonnon tarjoamista makumahdollisuuksista. Mikäpä sen hienompaa näin Suomen juhlavuonna! Makujen metsästäjien olutjaksojen ensiesitys oli jo huhtikuussa, mutta jaksojen pariin ehtii vielä hyvin. Kuusi ensimmäistä jaksoa on katsottavissa osoitteessa alko.fi/makujenmetsastajat. Makujen metsästäjien seuraavat jaksot tulevat ulos syksyllä, jolloin metsästetään makuja käsityösiidereiden ja suomalaisten viinien taustalla.

✓ Juhlavuoden kunniaksi lähdimme makumetsälle

4

––– 2/17

Alkupalat

20 Henkilö Samuli Karjula perusti Satokausikalenterin ja opastaa suomalaisia kausivihanneksiin.

24 Kauden oluet Kesän sesonkioluet ovat luonteikkaita ja monipuolisia. Lue myös, miten järjestät olutpruuvin.

28 Reseptit Raikkaan kesäisen menun kera voi nauttia kuohujuomaa alkuruoasta jälkiruokaan.

36 Myymälä Tarmolan Alko Porvoossa.

40 Ilmiö Näin me suomalaiset olemme syöneet 100 vuoden aikana.

44 Luottoreseptini Riku Rantala äänestää kukkarollaan laadukkaan ruoan puolesta.

46 Opastettua

Kevätterveisin, Sari Karjalainen

Näin Alko valitsee tuotteensa.

P.S. Alko täytti tänä vuonna 85 vuotta, ja juhlavuoden kunniaksi toimme valikoimaan kolme erilaista mocktailia eli alkoholitonta cocktailia. Esittelemme ne sivulla 9.

Facebook facebook.com/alkopalvelee

52. vuosikerta Julkaisija Alko Oy Arkadiankatu 2 00100 Helsinki Postiosoite: PL 99, 00101 Helsinki Päätoimittaja Sari Karjalainen sari.karjalainen@alko.fi

Instagram alko_oy

49 Kolumni Master of Wine Taina Vilkuna kertoo, kuinka hän rakastui viiniin.

Twitter twitter.com/Alko_Oy

Alko alko.fi

etiketti.fi

Toimitusneuvosto alko: Hille Korhonen (pj), Maritta Iso-Aho, Sari Karjalainen, Kaisa Kokko, Pekka Litmanen otavamedia oma: Jaana Kalliokoski, Merja Haverinen

tuottaja Jaana Kalliokoski, Erja Aalto, Marina Ahlberg ulkoasu Miikka Tikka (AD), Antti Pulkkinen

Toimitus Otavamedia OMA etunimi.sukunimi@otava.fi puhelinvaihde 09 15 661 Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia

Etiketti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Seuraava Etiketti ilmestyy 8.9.2017.

Painopaikka UPC Print

Juttuvinkit jaana.kalliokoski@otava.fi

Verkkokauppa alko.fi

Lehti on saatavana maksutta Alkon myymälöistä. Etiketti ei vastaa tilaamatta lähetetyn materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. Etiketissä käytetty paperi on EU-ympäristömerkitty. ISSN 0780-508X


Tässä numerossa

44

5

––– 2/17

12

24

36

28


Alkupalat

Suomalaisista 60 prosenttia pitää nykyisiä alkoholipoliittisia rajoituksia sopivina tai haluaisi tiukentaa niitä. Noin kolmannes haluaisi löysentää rajoituksia.

vaikuttaja

Viro ryhdistää alkoholin myyntiehtoja Viro kuuluu alkoholin suurkulutuksen kärkimaihin. Siksi maa kiristää ehtoja alkoholin myynnissä ja markkinoinnissa.

6

––– 2/17

VIRON HALLITUS on antanut alkoholin myyntiä ja mainontaa uudistavan lakiesityksen maan parlamentille, riigikogulle. Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Triinu Täht korostaa uudistuksen leikkaavan haittoja ja suojelevan erityisesti lapsia ja nuoria alkoholin kielteisiltä vaikutuksilta. Virolaisilla on kaksin-kolminkertainen riski loukkaantua onnettomuuksissa verrattuna pohjoismaalaisiin. Alkoholi on kuvassa mukana liian monissa niistä. Esimerkiksi kuolemaan johtaneissa loukkaantumisissa yli 65 prosenttia uhreista on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. Mikä on uudistuksen tavoitteena? ”Päätavoitteenamme on alkoholista aiheutuvien sosiaalisten, taloudellisten ja terveydellisten haittojen ehkäisy. Haluamme vähentää pysyvästi alkoholijuomien tilastoitua kulutusta alle 8 litraan asukasta kohti 100-prosenttisena alkoholina mitattuna. Vuonna 2015 luku oli 8,7. Kansainvälisesti indikaattorina käytetään alkoholijuomien tilastoitua kulutusta 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Minkälaisia muutoksia kiristys tuo kuluttajille? ”Alkoholijuomat ovat tulevaisuudessa kaupoissa aiempaa huomaamattomammissa paikoissa, ja ne on erotettava muista myyntiartikkeleista. Alkoholin markkinointi ja mainonta sosiaalisessa mediassa kielletään ja radio-, televisio-, sekä lehtimainontaa rajoitetaan. Mainonta on kielletty radiossa ja televisiossa kello 7–22.” Miten laki vaikuttaa alkoholin saatavuuteen? ”Vuonna 2016 Virossa oli yli 2 800 kauppaa ja yli 3 500 anniskelupaikkaa, ja nämä luvut kasvoivat jälleen vuodesta 2015. Laki vähentää paikkoja, joissa alkoholia myydään. Uusi laki estää myynnin alaikäisille. Kieltoa on määrä valvoa alaikäisten tekemin hämäysostoin.” Teksti Marita Kokko Kuva iStock

Triinu Täht Työ Sosiaaliministeriön neuvotteleva virkamies ja kansanterveysosaston neuvos Valmistunut Tarton yliopistosta Kotikaupunki Tallinna

✓ Alkoholijuomien saatavuus Virossa on tällä hetkellä liian helppoa.


3 vinkkiä – kesäruoka –

Nämä reseptit sekä monia muita vinkkejä ruoan ja juoman yhdistämisestä osoitteessa etiketti.fi

Kieltäytymiskoulu opettaa sanomaan EI NUORI AIKUINEN, miten toimit, kun alaikäinen pikkusisko, -veli tai kaveri pyytää ostamaan alkoholia? Ein sanominen on ihmiselle muutenkin kiusallista, ja hakureissusta kieltäytyminen voi tuntua ylivoimaisen vaikealta. Tämän vuoden Alkon myynninvalvonnan kampanjassa puhutaankin alkoholin välittämisestä alaikäiselle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Nuorten päihteiden käyttö Suomessa 1995–2015 -tutkimuksen mukaan ylivoimaisesti suosituin tapa hankkia alkoholia on kavereiden tai sisarusten kautta. Toukokuussa käynnistyvässä Kieltäytymiskoulu-videosarjassa vastataan hakupyyntöihin EI. Herättelevien videoiden lisäksi jaamme tietoa siitä, miten sanoa ei ja miksi niin kannattaa tehdä. Kampanja näkyy sekä Alkon myymälöissä että digikanavissa. Välittämiseen liittyviä teemoja käsitellään myös Alkon uudistuvassa vastuullisuuskoulutuksessa, jonka kaikki alkolaiset suorittavat. Nuorten asiakkaiden kannattaa aina pitää henkilöllisyystodistus mukanaan Alkossa Henkkarit mukaan! asioidessaan, sillä tarkistamme iän kaikilta Tarkistamme iän kaikilta alle 30-vuotiaalta vaikutalle 30-vuotiaalta vaikuttavilta asiakkailtamme.

Grillipihviä ja hilloista punaviiniä Järjestä grillijuhlat ja grillaa mehevää entrecôte’ta ja chorizo-makkaraa. Tarjoa rinnalla makuraitasalaattia ja juomaksi mehevää ja hilloista Malbec-punaviiniä.

7

––– 2/17

Vaalea kalaa ja ryhdikästä rieslingiä Oliko kalaonnea? Valmista kuhasta tai siiasta uuni- tai grillikalaa leivinpaperiin käärittynä. Sujauta mukaan tuoreita kasviksia ja pirskota päälle sitruunamehua. Tarjoile vihahteikkaan rieslinginviinin kera.

tavilta Alkossa asioivilta.

Suomen eteläisin panimo Viime numerossa (Etiketti nro 1/17) sivulla 11 todettiin virheellisesti, että Suomen eteläisin pienpanimo on Suomenlinnan panimo Helsingissä. Fiskarsin panimo (ent. Rekolan panimo) Fiskarsissa sijaitsee kuitenkin piirun verran etelämpänä.

Sienirisottoa ja chardonnayta Poimi talteen lähimetsän herkkutatit ja pyöräytä niistä herkullinen risotto. Raasta päälle parmesaania ja nauti esimerkiksi Piemonten chardonnayn kera.


trendit

Kesän trendijuoma ROSEEVIINIT sopivat erityisen hyvin kesään. Ei ole sattumaa, että monissa maissa, myös Suomessa, roseen kulutus on kolmen kesäkuukauden aikana yli puolet koko vuoden roseen kulutuksesta. Kesätrendi näkyy myös valmistuksessa. Suljennat ovat yhä enemmän kierrekapseleita ja sisällön raikkautta tuodaan esiin pullojen kesäisillä etiketeillä. Roseeviinit jaotellaan makeusasteensa mukaan kuiviin, puolikuiviin, puolimakeisiin ja makeisiin. Suutuntumaan vaikuttavat myös kehitysaste, hapokkuus ja jopa pirskahtelevuus. Roseen väri ja toisinaan tanniinisuus muodostuvat pääasiassa kuorikontaktikäymisen aikana; mitä pitempi käymisaika, sitä tummempi väri. Rosee on monikäyttöinen viini. Hyvin viilennettynä se on oiva valinta piknik-koriin. Vaaleanpunainen viini koristaa myös noutopöytää ja soveltuukin mainiosti kesän puutarhajuhlien kevyille kasvis- ja kalaruoille sekä seurustelujuomaksi.

8

––– 2/17

Makujen metsästäjät

Videosarja valottaa pienpanimo-oluiden makumaailmaa: mistä maut syntyvät, miten ne tehdään? Katso kaikki jaksot osoitteessa alko.fi/makujenmetsastajat.

Lahjavinkki: Coolisti kultaista Kuohuviinistä viimeistelee erityisen tyylikkään lahjan, kun paketoi mukaan sellofanipussiin kuohuviinipullon sulkijan ja asettelee koko komeuden kullanväriseen cooleriin. Nämä tuotteet saatavissa Alko.fiverkkokaupasta sekä Alkon lippulaivamyymälästä, Helsingin Arkadiasta.

Vuosikertomus 2016 – Asiakas edellä tulevaisuuteen Alkosta kasvoi viime vuonna monikanavainen ja yhteisöllinen palveluyritys. Uudistimme myymäläkonseptin ja avasimme verkkokaupan. Vuosi toi myös kaikkien aikojen parhaan arvosanan asiakaskokemusta mittaavassa tutkimuksessa. Lue lisää näistä ja muista viime vuoden onnistumisistamme www.alko.fi/vuosikertomus.


Alkolainen osaaja

Pölyttäjät varmistavat sadon Oulun Alkon palvelupäällikkö Salla Sallmen on mehiläistarhaaja.

"Harrastan mehiläisiä ympäristön ja vuoksi. Huna a iv k on vain lisä."

Saisiko olla mocktail? Kesäisenä päivänä on paikallaan mocktail – täysin alkoholiton cocktail. Alko toi myyntiin alkoholittomat mocktailit, joissa yhdistyvät raikkaus ja hyvä maku. Juomat on valmistettu Suomessa. Nauti ne hyvin viilennettynä!

ALKOHOLITON MUSTIKKA-LIMEMOCKTAIL 0,250 l Tämä mustikan ja limen makuinen mocktail on täyttä luomua.

9

––– 2/17

Salla Sallmen sai viime kesänä yhdestä mehiläistarhasta noin 40 kilogrammaa hunajaa.

”KUN NÄIN dokumenttielokuvan More than honey, innostuin mehiläisistä. Dokumentti sai havahtumaan, miten tärkeitä mehiläiset ovat ekosysteemissämme: jos pölyttäjät häviävät, emme saa esimerkiksi marjoja, hedelmiä tai kahvia. Sain kaverini mukaan mehiläistarhauksen peruskurssille, ja perustimme ensimmäisen metsätarhan keväällä 2015. Ensimmäinen vuosi oli menestys. Hunaja oli hyvälaatuista ja maukasta. Viime vuonna hankimme toisen tarhan ja sijoitimme sen puutarhalle. Puutarhan kasvit ovat erilaisia kuin metsän, joten hunajakin on aivan eri makuista, makeampaa ja sokerisempaa. Itse pidän enemmän metsätarhan hunajasta. Mehiläispesän toiminta on lumoavaa. Se on hyvin organisoitua, kuin valtio. Pesässä on kuningattaren lisäksi kuhnureita ja työläisiä. Kesän mittaan yhdyskunta kasvaa, ja tarhaan lisätään sitä mukaan kerroksia. Jos keväällä on 20 000 mehiläistä, juhannuksena niitä on jo 75 000.” Teksti Jaana Kalliokoski Kuva Juha Sarkkinen

ALKOHOLITON KARPALO-MOCKTAIL 0,330 l Kevyesti kuplivassa karpalonmakuisessa mocktailissa maistuu myös raikas sitruuna.

ALKOHOLITON KURKUN JA BASILIKAN MAKUINEN MOCKTAIL 0,330 l Kevyesti kuplivan mocktailin pohjana on limemehu, jota ryydittävät raikas kurkku ja basilika.


Etelä-Afrikan viinituotannon epäkohdat ovat todellisia ELÄMISEEN riittävä palkka, työ- ja asumisolot sekä etnisten ryhmien kohtelu olivat esillä mediassa vuonna 2016. Pohjoismaiset alkoholimonopolit yhdessä tavarantoimittajiensa kanssa ovat sitoutuneet edistämään työntekijöiden oikeuksien toteutumista ja parempia työoloja. Epäkohdat käynnistivät laajat toimenpiteet. Lähes sata tuotantolaitosta ja rypäleiden alihankkijaa tarkastetaan. Tavoitteellinen työ yhdessä tavarantoimittajien ja tuottajien kanssa jatkuu.

10

––– 2/17

Alkon ympäristötavoitteina energiansäästö ja kierrätys Vuoteen 2020 mennessä tavoitteemme on pienentää käytössä olevien kiinteistöjen energiankulutusta 10:llä ja hiilidioksidipäästöjä 50 prosentilla. Myymälöissä pyrimme pienentämään pakkausjätteen määrää 10 prosentilla ja tavoittelemme 100 prosentin jätteenkierrätysastetta. Tavoitteenamme on myös vastata asiakkaidemme toiveisiin laajentamalla tarjolla olevaa tuotteiden ympäristötietoa jo vuoden 2017 aikana.


Numeroin

Alkon vuosi 2016 oli onnistunut Alkon litramyynti laski puoli miljoonaa litraa vuoteen 2015 verrattuna, mutta yhtiön liikevaihto kasvoi. liikevaihto,

575,7

Vuonna 2015 keskimääräinen lukumäärä 2 415 kpl investoinnit

1 162,7

7,4 milj.€

582,6

572,7

Vuonna 2015 49,7 milj. €

2 385 kpl

2014 2015 2016 1 158,9

46,6 milj.€ henkilöstö

milj.€

1 179,8

liikevoitto

Liikevaihto ilman alkoholijuomaveroa, milj. €

Vuonna 2015 4,7 milj. €

myynti

myymälät

litroina

93,5

miljoonaa litraa

myynti vuonna 2015 oli 94,0 miljoonaa litraa

myynti

juomittain,

miljoonaa

353 kpl Vuoden 2015 lopussa 351 kpl asiakkaat

57,7 milj.

litraa

Vuonna 2015 asiakkaita 57,7 miljoonaa. tyytyväisyys punaviinit

valkoviinit

oluet

kuohuviinit

(24,9 milj. l)*

(21,1 milj. l)*

(8,6 milj. l)*

(5,2 milj. l)*

24,5 21,2 8,5

5,4

8,55

Arvosana on kaupan alan paras. Alkon asiakastyytyväisyyden arvosana oli 8,50 vuonna 2015.

* 2015

”Litramyynnin lasku ja liikevaihdon kasvu kertovat yleisestä trendistä: Suomessa juodaan entistä laadukkaampia juomia”, kertoo Alkon toimitusjohtaja Hille Korhonen. Alko avasi viime vuonna verkkokaupan yritys- ja kuluttajaasiakkaille sekä lanseerasi uuden myymäläkonseptin. Alko jatkaa digitaalisten palvelujensa kehittämistä yhdessä asiakkaiden kanssa.

11

––– 2/17


Champagnen maakunta on kuulu juomastaan. Ainoastaan tällä alueella valmistettua kuohuviiniä voidaan kutsua samppanjaksi. Pienviljelijöillä, samppanjataloilla ja osuuskunnilla on kullakin näkemyksensä siitä, miten syntyy paras mahdollinen kuplajuoma. Teksti Sanna Pöyry Kuvat Juuso Paloniemi Kartta Katri Sulin

Samppanjan 12

––– 2/17


juurilla 13

––– 2/17


1.

14

––– 2/17

M

aaliskuun sade kastelee tienoon. Chardonnay-samppanjoistaan maailmankuulun Côte des Blancsin alueen pikkukylät tuntuvat yhä uinuvan talviunta. Missään ei näy ristinsielua. Champagne elää vielä hiljaiseloa, ennen kuin köynnökset alkavat kasvaa. Côte des Blancs päättyy etelässä Vertus’n kylään, jonka tunnetuimpia tuottajia on luonnonmukaisen viljelyn nimiin vannova Larmandier-Bernier. ”Täällä Chardonnay-rypäleestä ei tule niin aggressiivisen hapokkaita samppanjoita kuin Côte des Blancsin pohjoisosissa”, kertoo perhetilan pitkänhuiskea viinintekijä Pierre Larmandier. Vertus’ssa kasvaneen miehen puheessa kuultaa ylpeys oman kylän makuprofiilista. Hienostuneen teräksisen ja terävän hapokkaan maun sijaan Larmandierin kypsän hedelmäisissä samppanjoissa tuntuu suolainen helähdys. Lisäksi tila tekee minimaalisia määriä Vertus’n punaviiniä Pinot Noir -lajikkeesta. Larmandierin mukaan Chardonnayn suosio kasvoi 40–50 vuotta sitten, koska rypäleistä maksettiin enemmän. Chardonnay on myös helpompi viljeltävä kuin oikukas Pinot Noir, jonka rypäleet jäävät herkemmin raaoiksi.

Sielukkaita ja luonnollisia samppanjoita

2.

Viinit käyvät luonnonhiivoilla ja niihin lisätään sulfiitteja minimaalisesti. Sulfiitit ovat rikkiyhdistelmiä, jotka suojaavat viiniä hapettumiselta pullotuksen yhteydessä. Niitä syntyy luonnostaan viinin käymisprosessissa. ”Luonnonhiivat tuovat viiniin jännittävää vaihtelua, kun jokainen viinitynnyrimme elää omaa elämäänsä. Kokeilin pariin kertaan myös täysin sulfiitittoman viinin tekemistä. Olin haltioissani, mutta kylään kutsumieni sokkomaistajien mielestä viinissä oli isoja ongelmia”, Larmandier nauraa. Oman tyylin löytyminen onkin vaatinut kokeiluja. Aluksi viinit käytettiin terästankeissa, jolloin ne olivat olemukseltaan niukempia. Nykyään ne käyvät pitkälti tammitynnyreissä ja -sammioissa 18 kuukautta. Samppanjan eleganssi syntyy eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta: rypäleestä, kasvupaikasta ja vuosikerrasta sekä hallitusta tammikypsytyksestä. Larmandier-Bernierin vuosituotanto on 140 000 pulloa. Sato kerätään kuudelta omalta tarhalta, jotka levittäytyvät 16 hehtaarin alueelle Vertus’sta Cramantin kylään. Kun maaperässä on runsaasti eloperäistä ainesta, köynnökset voivat hyvin. Sateisessa ja viileässä Champagnessa biodynaaminen viljely on erittäin haasteellista.


3.

1. Épernayn kaupungin ylpeys on Avenue de Champagne -bulevardi, jonka varrella usea iso samppanjatalo pitää majaansa. 2. Sophie ja Pierre Larmandier vannovat luonnonmukaisen viljelyn ja taidokkaan tammikypsytyksen nimiin. 3. Toisen käymisen jäljiltä samppanjapullossa on hiivasakkaa, joka poistetaan korkinvaihdon (dégorgement) yhteydessä.

✓ Hiivasakan kuljettaminen pullonkaulaan tapahtuu robotein.

”Olemme soveltaneet biodynaamisia metodeja vuodesta 1999, mutta emme noudata biodynaamista kalenteria orjallisesti. Sää määrittää päätöksiämme tarhoilla.” Sen sijaan kellarissa toimitaan kalenterin mukaan, esimerkiksi uudelleenkorkitettaessa samppanjoita hiivasakan poiston jälkeen. Vaikka Pierre Larmandier on päävastuussa viininteosta, hän konsultoi aina Sophie-vaimoaan. Pääperiaate on selkeä: ”Joko olet luomu tai et. Mahdollisimman luonnonmukainen viljely ei tarkoita yhtikäs mitään. Samppanjan luksusimago peittää sen tosiseikan, että maaperä täällä on kyllästetty kemikaaleilla.”

Erityylisiä samppanjoita ympäri Champagnea

Terästankkikypsytetyistä samppanjoistaan tunnetun Feuillatten kellarissa on vain yksi huone pienille tammitynnyreille (barrique).

Loppumattomalta tuntuvan sateen jälkeen aurinko kultaa Côte des Blancsin rinteet. Chouillyn kylän laitamilla eteen piirtyy valtava hopeinen kolossi. Rakennus on Champagnen suurimman viljelijäosuuskunnan, Nicolas Feuillatten, viininvalmistamo. Modernin tilakompleksin koko heijastuu tuotantomäärissä. Vuosituotanto liikkuu 20–21 miljoonan pullon hujakoilla, ja samppanjoita viedään sataan maahan. Feuillatte on suurin samppanjabrändi Ranskan markkinoilla ja kolmanneksi suurin koko maailmassa. Laajeneminen on tapahtunut Champagnen mittapuulla nopeasti.

15

––– 2/17


16

––– 2/17

Olivier Legrand esittelee Feuillatten jättimäisiä terästankkeja, joita on kellarissa kolmisensataa.

”Pariisista kotoisin oleva ja kahvibisneksellä vaurastunut Nicolas Feuillatte aloitti Bouleusen kylässä vuonna 1976 vain 12 hehtaarilla”, markkinointi- ja viestintäjohtaja Olivier Legrand kertoo. Kymmenen vuotta myöhemmin Feuillatte myi nimeään kantavan samppanjabrändin Centre Vinicole de la Champagne (CVC) -osuuskunnalle, joka koostuu yli 80 itsenäisestä osuuskunnasta. Nykyään CVC:llä on peräti 2 150 hehtaaria tarhoja, kuutisen prosenttia koko Champagnen maakunnan tarhoista. Viljelijäjäseniä on 4 500, liki kolmannes Champagnen 15 000 pienviljelijästä. Feuillatte haluaakin profiloitua osuuskuntaviljelijöiden ikiomana brändinä. Kun tarhat kattavat miltei kaikki Champagnen kylät, on helppo valmistaa useita erilaisia samppanjoita. ”Koska samppanjanvalmistus edellyttää käsinkeruuta, tarhamme työllistävät sadonkorjuuaikaan yli 6 000 kerääjää. Saadaksemme rypäleet raikkaina puristettaviksi meillä on 370 puristamoa eri puolilla Champagnea”, sanoo PR-päällikkö Sarah Andreosso.

Terästä ja teknologiaa

Feuillattella samppanjoita on toistakymmentä. Côte des Blancsin alueella sijainnin ansiosta vahvuus on silti blanc de blancs

-samppanjoissa, joihin talon raikkaan hedelmäinen ja keveä tyyli sopii. ”Samppanjassa on aina jotakin maagista. Se luo hetken, jossa on ripaus hyvään fiilikseen perustuvaa arjen luksusta”, Legrand luonnehtii. Feuillattella vierastetaan sosiaaliseen statukseen perustuvaa perinteistä luksusajattelua. Makeahkoilla jäiden kanssa tarjottavilla demi-sec-samppanjoilla houkutellaan uusia nuoria kuluttajia samppanjan pariin. Feuillatte on myös nuorin suurista samppanjamerkeistä. Se näkyy tilan huippumodernissa viininvalmistusteknologiassa. Viinikellariinkin kuljetaan liukuportaita. Kaikki viinit käyvät terästankeissa, joita on kellarissa kolmisensataa. Suurimmat ovat jättimäisiä 4 000 hehtolitran tankkeja. Myös aiempien vuosien sadoista puristetut reserviviinit säilytetään valtavissa 2 000 hehtolitran terästankeissa, jotta ne pysyvät eloisan raikkaina. Malolaktisen käymisen aikana Feuillatten viinien terävä etikkahappo muuttuu viinin suutuntumaa pyöristäväksi maitohapoksi. Viininteosta vastaa Guillaume Roffiaen tiimeineen. Pullojen tanssitus eli hiivasakan kuljettaminen pullonkaulaan korkinpoistoa varten tapahtuu – kuten nykyään miltei kaikkialla


ASUKASLUKU

PÄÄKAUPUNKI

noin 1,4 milj.

Châlons-en-Champagne

KIELI

– Ranska –

KESKILÄMPÖTILA

ranska

10 °C

Charleville mezieres A rd en n es

Reims

Champagnen vuotuinen sademäärä on 630 mm.

Verzy Épernay Feuillatte (Chouilly)

Bollinger (Aÿ)

Mar n e

PARIISI

Avize Chalons

Larmandier-Bernier en (Vertus) Champagne

kaupunki kylä viinitila

5 parasta Viljelijäsamppanjat Pienten tuottajien samppanjat nauttivat suurta suosiota. Parhaan katsauksen näihin saa huhtikuisella Les Printemps des Champagnes -pien-pien tuottajaviikolla, jolle innokas harrastajakin voi kysellä lippuja.

Tr oye s Aub e

Chaumont

Haut e - Mar n e

Aube Yli 100 kilometriä Reimsistä etelään sijaitsesijaitse vaa Auben departementtia pidettiin pitkään vähempiarvoisena samppanja-alueena. Nykyään alueelta tulee korkeatasoisia viljelijäsamppanviljelijäsamppan joita.

UNESCO-kohteet Elokuussa 2015 Champagenen 14 historiallista kohdetta valittiin UNESCOn maailmanperintölistalle. Tutustu vaikkapa pittoreskiin Hautvillersin kylään ja Épernayn Avenue de Champagne -kadun viinikellareihin.

Epicerie au Bon Manger Laadukkaisiin luomu- ja biodynaamisiin viljelijäsamppanjoihin erikoistunut deli-ravintola Reimsissä. Ensiluokkainen palvelu, herkulliset charcuterie-lajitelmat.

Faux de Verzy Verzyn kylän lehtimetsä luo upeat puitteet hengähdystauolle vehmaassa ja viehkeässä ympäristössä. Jos omaa piknik-koria ei satu mukaan, metsästä löytyy puuhun rakennettu viinibaari, jonka yhteydessä tarjotaan nykyään majoitustakin.

17

––– 2/17

Alueen tärkeimmät rypäleet Pinot Noir: Tärkein samppanjan kahdesta tummasta päälajikkeesta. Pelkästään Pinot Noirista tai siitä ja Pinot Peunieristä tehtyä samppanjaa kutsutaan blancs de noirs -nimellä. Pinot Meunier: Toinen samppanjan tummista päälajikkeista. Aiemmin lähinnä sekoitteiden osana, mutta nykyään tehdään myös 100 % blanc de noirs -lajikeviinejä. Arvostus kovassa nousussa. Chardonnay: Ainut vaalea lajike Champagnen kolmesta päälajikkeesta. Pelkästään Chardonnaysta valmistettua samppanjaa kutsutaan blancs de blancs -nimellä. Pinot Blanc, Arbane, Petit Meslier ja Pinot Gris: Samppanjaa saa valmistaa myös näistä lajikkeista, joskin niiden viljelyala koko alueen viinitarhoista on alle prosentin luokkaa. Puhtaat lajikeviinit äärimmäisen harvinaisia.

Alkon valikoimassa Alkon valikoimassa on noin 400 eri samppanjanimikettä, makuasteiltaan täysin kuivia (Brut Nature ja Brut) ja lisäksi makeampia (Sec ja Demi-Sec). Pullokokoja löytyy 20 cl:n pikkolosta harvinaiseen 18-litraiseen asti. Hintahaitari on 9,98 eurosta (20 cl) aina 3 045,46 euroon (75 cl).


✓ Samppanja tuo hetkeen kuin hetkeen luksusta. Champagnessa – robotein. Kun yli 400 gyropalettia kääntää pulloja kuuden tunnin välein, tanssitus on ohi viidessä päivässä. Korkinvaihdon jälkeen pullot lepäävät vähintään 15 kuukautta, eli Champagnessa vaadittavan minimisajan. Kellarin uumenissa kypsyy 70 miljoonaa pulloa.

James Bondin jalanjäljillä

18

––– 2/17

Hiekanväristen talojen ja kapeiden kujien keskellä seisoo komea puna-valkotiilinen rakennus. James Bondin suosiman Bollingerin samppanjatalon pihassa kuhisee. On aika maistaa talon kuohumattomia perusviinejä (vins clairs) eli syksyn 2016 satoa. Historiaa huokuva unelias Aÿn kylä on tunnettu Pinot Noiristaan. Bollingerin tuotanto ja tyyli perustuvat 60-prosenttisesti lajikkeeseen. ”Kaikki rypäleet samppanjoihimme tulevat tästä 20 kilometrin säteeltä. Sijaintimme keskellä Champagnea takaa korkealaatuiset raaka-aineet: voimme valita upean konsentroituneita viinejä tunnetuista Pinot Noir -kylistä, kuten Verzenaysta ja Ambonnaysta. Tarhoistamme 85 prosenttia on Grand Cru -luokiteltuja”, aluevientijohtaja Karl-Frédéric Reuter kertoo. Vuonna 1829 perustettu Bollinger on täysin perheomisteinen talo. Nyt johdossa on viides sukupolvi. Vaikka Bollinger usein niputetaan isojen samppanjatalojen joukkoon, sen tuotanto on vain prosentin luokkaa Champagnen kokonaistuotannosta. Bollinger on tarkka myös siitä, että vain paras cuvée eli ensimmäisenä puristettu rypälemehu käytetään viineihin. Samppanjatyylin ydin on tammitynnyrikypsytyksessä. Komeat, kymmenien metrien mittaiset barrique-rivistöt kellarissa mykistävät. Talolla on oma tynnyrintekijä, mikä on Champagnessa ainutlaatuista.

Reserviviinejä magnum-pulloissa

Toinen Bollingerille leimallinen poikkeuksellinen käytäntö on säilyttää edellisten satojen reserviviinit magnum-kokoisissa pulloissa. 800 000 pullon reserviviinikirjasto pitää viinit raikkaan hapettomina pitkään – ja on valtava investointi. Noin kymmenesosa otetaan vuosittain käyttöön perusviinejä sekoitettaessa.

1.

Osaa Bollingerin reserviviineistä säilytetään tammitynnyreissä 6–8 kuukauden ajan. Näitä käytetään muun muassa talon vuosikerrattomaan (non-vintage) vakiosamppanjaan. ”Marras–helmikuussa tarhojen uinuessa seitsenhenkinen viinintekijätiimimme maistaa läpi syksyn sadosta puristetut, kylittäin luokitellut rypälemehut”, kertoo Bollingerin sympaattinen viinintekijä Gilles Descôtes. Kellerin uumenista löytyy Bollingerin perustamisvuoden mukaan nimetty Galerie 1829, jossa uinuu hyvin vanhoja samppanjoita. Iäkkäin on vuodelta 1830. ”Ajatelkaa! Vuoden 1914 viinissä oli yhä kuplia, kun hiljattain maistoimme sen”, Reuter huudahtaa. Talon edustan muurein aidatulla 0,45 hehtaarin tarhalla kasvaa harvinaisuuksia: ikivanhoja amerikkalaisiin juurakoihin varttamattomia köynnöksiä. ”1870-luvulla viinikirva teki laajoja tuhoja täällä Champagnessa, joten alueemme köynnökset jouduttiin varttamaan uudestaan kirvaresistentteihin juurakoihin.” Historiastaan ylpeä Bollinger elää myös vahvasti tätä päivää. Bollinger on ensimmäinen kestävän viininviljelyn sertifikaatin saanut samppanjatalo. Talon 170 hehtaarin laajuisilla tarhoilla on tarkoitus luopua rikkaruohomyrkyistä tämän vuoden aikana. Myös hiilijalanjälkeä on pienennetty viininvalmistamon energia- ja vesitehokkailla ratkaisuilla. ✓

2.

3.


1. Bollingerin samppanjatila sijaitsee Aÿn kylän historiallisessa sydämessä. 2. Viinintekijä Gilles Descôtes maistaa tynnyrinäytteitä. 3. Épernayn keskustan La Banque -ravintolasta saa yli kolmeakymmentä samppanjaa laseittain. 4. Nuori Karl-Frédéric Reuter tuntee Bollingerin samppanjatalon läpikotaisin. 5. Kuohumatonta perusviiniä (vin clair) magnum-pullossa. 6. Oma tynnyrintekijä rakentaa ja huoltaa Bollingerin barriquet.

Resepti

Kampasimpukoita samppanjakastikkeessa 415annosta min

4.

VALMISTUSAINEET

helpohko

16 sulatettua kampasimpukkaa Paistamiseen voi-öljyseosta

5.

6.

Teksti ja Kuvat Sanna Kekäläinen Juomasuositus Taina Vilkuna

Samppanjakastike 100 g voita 2 huoneenlämpöistä keltuaista 0,5 dl samppanjaa tai kuohuviiniä 1 rkl sitruunamehua 0,5 tl suolaa muutama kierros valkopippuria myllystä

1. Sulata samppanjakastikkeen voi kattilassa. Anna seistä muutama minuutti. Valuta kirkas voirasva toiseen astiaan varovasti niin, että sakka jää kattilaan. 2. Mittaa keltuaiset ja samppanja pieneen kattilaan. Kuumenna hitaasti koko ajan sekoittaen, kunnes seos on vaaleaa ja kuohkeaa. 3. Nosta kattila pois levyltä. Lisää kirkastettu voi hitaasti ohuena nauhana samalla vatkaten. Mausta sitruunamehulla, suolalla ja pippurilla. 4. Taputtele kampasimpukat kuiviksi. Paista niitä pannulla voi-öljyseoksessa 1–2 minuuttia per puoli, paksuudesta riippuen. Tarjoa kastikkeen ja vihreän salaatin kanssa.

Juomasuositus Paistettujen kampasimpukoiden itseoikeutettu viinipari on raikkaan hedelmäinen ja kevyen paahteinen samppanja. Pienemmällä budjetilla vaihtoehtona toimii kuohuva crémant Ranskasta tai Luxemburgista.

19

––– 2/17


henkilö

Puoli kiloa päivässä Kun kasvikset ovat kaupoissa edullisimmillaan, ne ovat myös parhaimmillaan. Samuli Karjula hoksasi tämän ja ryhtyi laatimaan listaa kauden kasviksista. Lopputuloksena syntyi Satokausikalenteri. Teksti Jaana Kalliokoski Kuvat Miika Kainu

20

––– 2/17

S

amuli Karjulalla on missio: opastaa suomalaiset lisäämään kasviksia ruokavalioon helposti ja monipuolisesti. Lisäksi hän haluaa, että syömme enemmän kotimaista kalaa. Karjula on sitä mieltä, että jos lisää kasviksia ja kalaa ruokavalioon, esimerkiksi lihan syönti vähenee. Mission toteuttamiseksi Karjula on kehittänyt Satokausikalenterin. Sellainen komeilee jo yli 50 000 suomalaisen keittiön seinällä. Vuoden 2017 kalenterissa on jo reilut 200 raaka-ainetta, yli 160 kasvista ja lisäksi villiyrttejä sekä ensimmäistä kertaa myös kotimaiset kalat, kaikki luonnollisesti sesonkien mukaan. Sesongin kasvislistan oli tarkoitus ensin vain helpottaa kasvisten lisäämistä Karjulan omassa ruokavaliossa. Satokausikalenterista tuli kuitenkin hitti, joka työllistää kokopäiväisesti Samulin lisäksi hänen kaksi veljeään.

Kaikki lähti kuntokuurista

Vielä kuusi vuotta sitten Karjula työskenteli Puolustusvoimissa. Hän sai Santahaminassa tehtäväkseen parantaa varusmiesten suorituskykyä, jota hän lähti kehittämään liikunnan ja ruokavalion avulla. Yhteiskunnassa käytiin kiivasta rasvasotaa, mutta kasvikset olivat hyviksiä, joista kukaan ei puhunut pahaa, Karjula tuumaili. Proteiinit ja hiilihydraatit on helppo laskea, mutta harva syö kasviksia riittävästi. Luutnantti ryhtyi punnitsemaan vaakaan puoli kilogrammaa kasviksia. Se on määrä, jonka jokaisen tulisi syödä päivittäin. ”Söin kasviksia väkisin ja mietin, että eihän tässä ole mitään järkeä. On pakko olla jokin muu tapa”, Karjula muistelee. Hän alkoi maistella kasviksia, joita ei ollut aiemmin syönyt. Hän osti esimerkiksi liki 18 euroa kilolta maksavan granaattiomenan heinäkuussa vain huomatakseen, että se maistui pahalta. Seuraavan kerran hän maisteli granaattiomenaa marraskuussa. Se oli herkullinen ja maksoikin alle →


21

––– 2/17

"Suomalaisille vieraat kasvikset pitää osata markkinoida niin, että ne rinnastetaan käyttötarkoitukseltaan johonkin tuttuun kasvikseen", Samuli Karjula toteaa.


Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula Paras ruoan ja juoman liitto on kevyesti kypsennetty parsa tai kukkakaali sitruunavoilla ja juomana hyvä saison. Ruoan ja juoman yhdistäminen on mielenkiintoista ja tuo haastetta. Tavallisesti mietitään, mitä juomaa tarjotaan ruoan kanssa. Haluan kääntää ajattelun toisin päin ja miettiä mieluummin, mitä ruokaa voisin tarjota jonkin juoman kanssa. Jos en tekisi töitä Satokausikalenterin parissa, olisin edelleen Puolustusvoimilla, todennäköisesti Libanonissa, Afganistanissa tai Irakissa.

22

––– 2/17

Vuonna 2017 haluan, että ihmiset kiinnittävät huomiota suomalaisiin ruokaperinteisin ja paikallisiin lähialueiden erikoisuuksiin. Nyt on viimeinen hetki pelastaa laukkamakkarat ja muut perinneruoat. Minut tekee onnelliseksi sesongin ensimmäiset kantarellit. Keräämme niitä aina yhdessä vaimoni Lauran ja poikani Vilhon kanssa. Ensimmäisistä kantarelleista alkaa kesä, ja niitä voi kerätä siitä lähtien joka kesäpäivä.

Karjula toivoo, että suomalaiset suosisivat mahdollisimman paljon kotimaisia raaka-aineita. Sitä suuremmalla todennäköisyydellä niitä aletaan myös viljellä kotimaassa.


✓ Kasvisten oikea sesonki on silloin, kun niiden hinta on edullisimmillaan.

4 euroa per kilo. Tämä johti tärkeään oivallukseen: kasviksen oikea sesonki on silloin, kun sen hinta on edullisimmillaan. Hän ryhtyi tutkimaan hintoja ja listaamaan kasviksia sesongeittain. Vuonna 2012 Samuli oli kerännyt sadan sesonkikasviksen listan. Siitä oli tarkoitus tehdä seinälle juliste, mutta veli Johannes Karjula ideoi sen kalenterin muotoon. Yhdessä kaikki kolme, Samuli, Johannes ja Samulin vaimo Laura Karjula totuttelivat käyttämään kalenteria arjessa. Kuin huomaamatta perheen ruokavalio alkoi monipuolistua. Lähipiirin innostamana Satokausikalenterin ympärille syntyi syksyllä 2013 Facebook-ryhmä ja ensimmäinen, vuoden 2014 Satokausikalenteri saatiin myyntiin. Tuolloin Karjula oli vielä töissä Puolustusvoimilla, mutta vanhempainvapaalla oleva Laura Karjula perusti yrityksen.

Sesongin kasvikset parrasvaloon

Kurkkua, tomaattia, porkkanaa, keräkaalia, sipulia, paprikaa, jäävuorisalaattia. Nämä alle kymmenen peruslajiketta muodostavat 90 prosenttia kaikista syömistämme kasviksista. Karjula pohti, mistä se johtuu, ja kiinnitti huomiota kauppojen hevi-osastojen esillepanoon. Ihmiset todennäköisesti ostavat sitä, mikä on kätevästi tarjolla. Entä jos laitetaan aina sesongin parhaat raaka-aineet näyttävästi esille? Karjula aloitti sesonkiyhteistyön ensin Keskon ja sitten S-ketjun kanssa. Yhteistyössä kauppojen esillepanoon valitaan aina 5–9 sesongin parasta raaka-ainetta kuukauden ajalta. Sen avulla saadaan toivottavasti monipuolistettua suomalaisten ruokavaliota kasvisten avulla. Yhä useamman ostoskoriin päätyykin kyssäkaalia, myskikurpitsaa, kelta- ja raitajuurta sekä monia muita kasviksia, toki kurkun ja tomaatin ohella. Kuulostaa hienolta, mutta millaista ruokaa näistä valmistaisi? Karjulan vinkit ovat yksinkertaiset. Kaikenlaisia kasviksia saa lisättyä tuttuihin ruokiin korvaamalla osan raaka-aineista kasviksilla. Ruoan valmistusta ei pidä katsoa liian insinöörimäisesti. ”Jos osaat valmistaa lihakeiton, osaat tehdä sen myös kyssäkaalin ja keltajuurikkaan kera.

Tai kuvittele, että kesäkurpitsa on kurkku, jossa on vain enemmän makua ja joka säilyy pidempään. Ei se niin vaikeaa ole.” Lisää Karjulan vinkkejä: Perunamuusiin voi laittaa puolet maa-artisokkaa ja keltajuurikasta. Yhtä helppo valmistaa, mutta maku on aiempaa juhlavampi. Makaronilaatikon jauhelihaa voi korvata palsternakka- ja porkkanaraasteella. Ja niin edelleen. Entä se kotimainen kala sitten, sehän on kallista ja vaikeasti saatavaakin, vai onko? ”Keväällä hauki maksaa 3 euroa kilolta, syksyllä silakat alle vitosen. Fileoinnin tai nylkemisen voi pyytää kalatiskiltä. Perkeet vain mukaan ja liemeksi”, Karjula torppaa.

Palautetaan lajikkeet

Kasvisruoka on nyt tosi trendikästä. Karjula iloitsee siitä, sillä mitä enemmän kasviksille on kysyntää, sitä enemmän niitä viljellään kotimaassamme. Hän pohtii, että seuraava iso trendi saattaa olla hifistely lajikkeiden ympärillä. ”Kuten viineissä, myös kasviksissa on useita eri lajikkeita. Suomessa on aikoinaan ollut esimerkiksi härkäpavusta ja nauriista satoja eri alkuperäislajikkeita. Nyt nauris on vain nauris.” ”Esimerkiksi italialainen osaa kertoa lempitomaattilajikkeensa, kuka sen on valmistanut ja mikä on sen hapokkuus.” Karjula seuraa trendien lisäksi ruokakeskustelua. Hänestä siinä ollaan vähän hakoteillä, koska kaiken pitäisi helppoa ja nopeaa. Karjula on osittain samaa mieltä, mutta silti ruoanlaitossa ei tarvitse tinkiä raaka-aineista. ”Tein hiljattain sinisimpukat valkoviinikastikkeessa alle kymmenessä minuutissa. Kuinka paljon nopeampaa ruoanlaiton pitäisi vielä tästä olla?” Karjula kuulostaa gourmet-kokilta mutta ei myönnä olevansa sellainen. Sesonkiajattelun avulla hän vain pyrkii välttämään liian tuttuja raaka-aineita ja ajattelemaan ruoan uudella tavalla. ”Tein esimerkiksi päätöksen olla ostamatta jauhelihaa ja korvasin sen jollain muulla lihalla tai kalalla. Tämän ja kasvisten lisäämisen ansiosta ruokavalio monipuolistuu yllättävän helposti.” ✓

23

––– 2/17


Kesän oluissa on luonnetta Kesäkauden sesonkioluissa säihkyvät tänä vuonna monipuoliset sävyt. Kattauksessa on erilaisia, persoonallisten makumaailmojen oluita.

Teksti Lasse Pakarinen Kuvat Miika Kainu, Alko

24

––– 2/17

Lue seuraavalta aukeamalta, miten järjestät ystävillesi olutpruuvin.


ALE

Flying Dutchman Skinny Legged Sun Burned Freckle Faced White Boy Wheat IPA Keltainen. Kaurahiutaleiden, sitruunaruohon ja yrttien aromeja täydentävät pomeranssin ja mentolin vivahteet. Keskitäyteläinen, voimakkaasti humaloitu. Maista! Poimi mausteisten ribsien pariksi.

ALE

Kinn Sommaröl

Prykmestar NokkosPils

Kullankeltainen pale ale, jonka raikkaassa, muroja muistuttavassa maussa on sitrusten, herukanlehtien ja ruohon tuntua. Täyteläinen, keskiasteisesti humaloitu. Maista! Yhdistä savukalaan tai grillikanaan.

Vaaleanruskea, leipäinen ja viljainen olut, jossa on nokkosen ohella omenaisuutta ja kevyttä mausteisuutta. Keskitäyteläinen, keskiasteisesti humaloitu. Maista! Herkuttele paistetun kalan kanssa.

A

lko on poiminut hyllyilleen seitsemän olutta, jotka on mietitty erityisesti kesäkauteen sopiviksi. Ne saapuvat myymälöihin ja verkkokauppaan 5. kesäkuuta. Tuotepäällikkö Johanna Varjonen kertoo, että valinnassa painotettiin monipuolisuutta. ”Käyttöyhteydet ovat kesällä monenlaisia ja myös säät vaihtelevat. Esimerkiksi runsaat grillimaut kuuluvat kesään, mutta toisaalta nautitaan kauden kasviksista”, Varjonen valottaa. Kesäoluissa on mukana niin tuhti stout kuin vaaleammat mutta aromikkaat IPA-, saison-, pale ale- ja vehnäoluet. Alkoholittomien oluiden ystäviä hemmotellaan holittomalla IPAlla. Varjosen mukaan kuluttajia kiinnostavat nyt tarinat tuotteiden takana. Kesäoluissa näkyy siksi käsityöoluiden vahva trendi. Nokkosella maustettu olut taas edustaa nousevaa villiyrttien käyttöä.

VEHNÄOLUT

Pinta Sanrajza Kinuskinruskea. Raikkaassa maussa on sitrusten, greipin, ruohon ja vehnäisyyden vivahteita. Keskitäyteläinen rakenne, jota ryhdistää voimakas humalointi. Maista! Kokeile vuohenjuustosalaatin tai kalan seurana.

PILS

PORTER & STOUT

ERIKOISUUS

Pyynikin Saison Kullankeltainen. Maussa on vehnän ja hapanleivän ohella sitrusten ja mausteiden sävyjä. Keskitäyteläinen, keskiasteisesti humaloitu. Maista! Sopii kalan, myös rasvaisen, kaveriksi.

ALKOHOLITON

Koch Confucius Ingveri Stout

Gotlands Easy Rider Bulldog IPA

Suklaanruskea. Runsaassa maussa on hedelmätortun, inkiväärin, kaakaon ja espresson aromeja. Täyteläinen ja voimakkaasti humaloitu. Maista! Kokeile tuhtien grillilihojen kanssa.

Kullankeltainen. Raikkaassa maussa on sitrusten, nektariinin, olkien ja ruohon sävyjä. Keskitäyteläinen, voimakkaasti humaloitu. Maista! Mainio kesäruokien yleisjuoma.

25

––– 2/17


Miltä mallas maistuu oluessa? Entä miksi olueen lisätään humalaa? Näihin ja moniin muihin olutaiheisiin liittyviin kysymyksiin löydät vastaukset uudesta Makujen metsästäjät -videosarjasta osoitteessa alko.fi/makujenmetsastajat.

26

––– 2/17


tiesitkö

Erot tutuiksi olutpruuvissa Oluiden erilaisiin makuihin saa parhaiten tuntumaa, kun niitä vertaa rinnakkain. Hauskinta pruuvaaminen on porukalla, joten ystävät kannattaa kutsua kesäiseen olutpruuviin. Teksti Lasse Pakarinen Kuva iStock

O

luiden ulkonäössä, tuoksuissa ja mauissa riittää keskusteltavaa. Alkon palvelu- ja tuotekouluttaja Mikko Lehtiniemi toteaakin, että oluet ovat hyvä aihe pruuville. ”Pienten pullojen ansiosta voi maistella useampia juomia. Tavallisesta 0,33 litran olutpullosta riittää maisteluannos jopa kuudelle”, Lehtiniemi vinkkaa. Viinien maistelussa keskitytään aromeihin ja rakenteeseen. Oluissa humalointi ja maltaiden paahtoaste tuovat oman lisänsä tunnusteltavien asioiden kirjoon. Eroa on myös siinä, että olutpruuvissa pohditaan juoman kuplia ja vaahtoavuutta. ”Moni miettii ensin aromeja, eli löytyykö oluesta esimerkiksi hedelmäisiä tuoksuja ja makuja. Sitten voi miettiä, miten täyteläiseltä olut maistuu, ja paljonko siinä on humaloinnin katkeruutta. Lopuksi voi vielä pohtia, tuntuuko oluessa makeutta tai happamuutta.” Lehtiniemi lisää, ettei kannata miettiä, mikä on oikea vastaus vaan ennemmin, mitä sieltä itse löytää.

Teemoissa riittää vaihtoehtoja

Pruuvi on antoisin, kun mukana on selkeästi erilaisia oluita. Maistelun voi kuitenkin sommitella myös yh-

den oluttyypin ympärille. Esimerkiksi aromikkaat IPAt tai kesään sopivat vehnäoluet ovat hyvä vaihtoehto. Aloittelijalle riittää jo neljä erilaista olutta, mutta haluttaessa niitä voi olla kahdeksankin. Sitä useampaan ei välttämättä jaksa keskittyä. ”Näkökulma vaikuttaa. Jos maistellaan yhden tyypin oluita, vähempi riittää. Jos vertailussa on erilaisia oluttyyppejä, juomia voi olla enemmän.”

Reippaasti laseja

Pruuvaamiseen tarvitaan riittävästi laseja. Lasien ei tarvitse välttämättä olla olutlaseja vaan viinilasit tai selkeät juomalasitkin käyvät. ”Kaksi lasia per henkilö on minimi, jotta oluita voi vertailla toisiinsa. Parasta tietysti on, jos kaikille oluille on omat lasinsa.” Pöytään kannattaa varata myös muistiinpanovälineet, jotta havainnot voi kirjoittaa ylös. Lisäksi kattaukseen kuuluvat vesilasit sekä leipää, jonka avulla suun voi puhdistaa. Maistelemisen jälkeen on hauskaa kokeilla ruokapareja. Pruuvi sopii esimerkiksi grilliaterian alkuun. ”Oluiden kanssa on mukava jatkaa ihan perinteisillä kesäherkuilla. Mikäs sen parempaa kuin vaikka nostaa ribsit grillistä”, Lehtiniemi makustelee. ✓

27

––– 2/17


Kupliva menu! Kokkaa satavuotiaan Suomen kunniaksi kotimaisista raaka-aineista rento menu. Kohota tunnelma kattoon ja tarjoa samppanjaa tai kuohuviiniä läpi aterian.

28

––– 2/17

6 annosta

5 min + 30 min helppo

Kupliva julep VALMISTUSAINEET 1 dl sokeria 2 rkl vastapuristettua sitruunamehua 0,75 dl vettä 1 plo (75 cl) kuohuviiniä 1 tuuhea ruukku minttua

1. Valmista ensin siirappi. Laita sokeri, mehu ja vesi kattilaan. Kiehauta seos ja anna sokerin sulaa. Ota kattila pois liedeltä. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. 2. Kaada siirappi 6 lasiin. Täytä lasit kuohuviinillä. Viimeistele revityllä mintulla ja mintunlehdillä.

Juomasuositus Hedelmäisen raikas prosecco sopii mainiosti kuplivan mint julepin kuohujuomaksi. Kotimainen esimerkiksi mustaherukanlehdistä tai hilloista valmistettu kuohuviini toimii tässä myös hienosti alkoholittomana vaihtoehtona.

Teksti Sanna Kekäläinen Kuvat Reetta Pasanen Juomasuositukset Taina Vilkuna / Alko


Vinkki! Jos haluat annoksesta vegaanisen, korvaa sinappijäätelö vegaanisella ranskankermalla, joka on maustettu sinapilla. 4 annosta

Sinappijäätelön ohjeen löydät etiketti.fi:stä.

20 min + 1 t helppo

✓ Vegeversio tartarista syntyy muotoilemalla punajuurisilpusta pihvi.

29

––– 2/17

Juomasuositus

4 annosta

25 min helppo

Kummallekin tartarille sopii perinteisellä pullokäymismenetelmällä valmistettu kuiva roseekupliva. Esimerkiksi ranskalaiset crémant roseet, espanjalaiset cava roseet tai uuden maailman laaturoseet sointuvat väriä myöten tartarin herkulliseen makumaailmaan. Punamarjaiset, paahteiset ja vivahteikkaat roseesamppanjat kruunaavat juhlahetken.


Karitsatartar VALMISTUSAINEET 1 pieni salottisipuli 1 pieni maustekurkku 500 g karitsan ulkofileetä 1–2 rkl Worcestershire-kastiketta muutama tippa Tabascoa 2 rkl pikkukapriksia 1 rkl dijoninsinappia sormisuolaa, muutama kierros mustapippuria myllystä Tarjoiluun 4 keltuaista miniversoseosta

1. Kuori sipuli ja leikkaa se pienenpieniksi kuutioiksi. Kuutioi maustekurkku. Leikkaa liha terävällä veitsellä ensin ohuiksi viipaleiksi ja sitten pieniksi kuutioiksi. Mausta Worcestershire-kastikkeella ja Tabascolla. Lisää sipuli, maustekurkku, kaprikset ja sinappi. Lisää haluamasi määrä suolaa ja pippuria. 2. Muotoile käsin neljä pihviä tai käytä apuna muottia. Nosta pihveille keltuaiset kuorenpuolikkaissa. Tarjoa versoseoksen tai rucolan kanssa. 30

––– 2/17

Punajuuritartar VALMISTUSAINEET 6 keskikokoista punajuurta 0,25 pieni punasipuli 1 kevätsipuli 1 tl pikkukapriksia 2 rkl hienonnettua lehtipersiljaa 1 rkl dijoninsinappia 1 rkl Worcestershire-kastiketta 2 tl oliiviöljyä sormisuolaa, mustapippuria myllystä Tarjoiluun sinappijäätelöä (ohje etiketti.fissä) vesikrassia tai miniversoseosta

1. Pese punajuuret. Paahda ne kokonaisina kypsiksi 200-asteisessa uunissa (n. 45 min). Anna jäähtyä. Kuori punajuuret ja kuutioi ihan pieniksi paloiksi. 2. Kuori ja leikkaa punasipuli mahdollisimman pieniksi paloksi. Viipaloi kevätsipuli. Yhdistä ne punajuurten, kapristen ja lehtipersiljan kanssa. Sekoita sinappi, Worcestershire-kastike, öljy, suola ja pippuri keskenään. Sekoita muiden aineiden joukkoon. 3. Tee massasta muotin avulla pyöreät pihvit tarjoilulautasille. Viimeistele sinappijäätelöllä. Tarjoa vesikrassin kanssa.

Grillattu possunfilee VALMISTUSAINEET 1 possun sisäfilee, n. 600 g sormisuolaa, mustapippuria myllystä yrttiöljyä

1. Ota liha huoneenlämpöön noin puoli tuntia ennen paistamista. Puhdista filee mahdollisista kalvoista. Hiero pintaan suolaa ja pippuria. Työnnä paistomittari lihan paksuimpaan kohtaan. Grillaa keskilämmöllä 20–30 minuuttia, kunnes mittari osoittaa 70 astetta. Voit myös grillata lihaan kauniin pinnan ja siirtää sen 150-asteiseen uuniin loppukysymään. 2. Peitä kypsä liha foliolla ja anna vetäytyä 5 minuuttia ennen leikkaamista. Valuta päälle yrttiöljyä.

Porkkanaromesco VALMISTUSAINEET 3 rkl auringonkukansiemeniä 1 pieni viipale maalaisleipää 500 g porkkanoita 3 rkl oliiviöljyä porkkanoiden päälle sormisuolaa, muutama kierros mustapippuria myllystä 1 valkosipulinkynsi noin 0,75 dl öljyä 2 tl punaviinietikkaa 1 tl sokeria 0,25 tl kuivattua chiliä 0,5 dl lehtipersiljaa

1. Paahda siemeniä ja leipää 175-asteisessa uunissa noin 5 minuuttia. Ota leipä pois. Sekoittele siemenet ja jatka paistamista vielä muutama minuutti lisää, kunnes ne ovat saaneet väriä. Laita jäähtymään lautaselle. 2. Kuori ja lohko porkkanat. Laita ne uunipellille. Valuta päälle öljyä. Mausta suolalla ja pippurilla. Paahda porkkanat napakan kypsiksi 225-asteisessa uunissa (n. 20 min). 3. Laita siemenet, paloiteltu leipä, valkosipuli ja öljy tehosekoittimeen. Surauta seos tasaiseksi. Lisää porkkanat, etikka, sokeri ja chili. Aja karkeahkoksi tahnaksi. Viimeistele lehtipersiljalla.


4 annosta

10 min helppo

Voiko helpompaa kesäruokaa olla kuin possunfilee? Kun paistat sen kokonaisena, se säilyttää mehevyytensä. Tarjoa grilliherkun kanssa porkkanoista valmistettua romescokastiketta ja paista salaattiin rusketusraidat. 4 annosta

10 + 1 t helppo

31

––– 2/17

Katso yrttiöljyn ohje ja video: etiketti.fi

Juomasuositus Pintagrillaus ja porkkanaromescon täyteläisyys tuovat lisämakua annokseen. Kuohuviinivalinta osuu siis hedelmäiseen, kypsän sitruksiseen ja raikkaan hapokkaaseen cavaan. Myös paahteiset, runsaan hedelmäiset ja vivahteikkaat samppanjat sointuvat upeasti pääruoan aromimaailmaan.

4 annosta

15 + 25 min helppo


Juomasuositus Vegepihveille sopii sama juoma kuin possullekin.

32

32

––– 2/17

––– 1/17

4 annosta

20 min helppo

Vege ilahtuu taatusti myös grilliruoasta. Kukkakaalista valmistetut pihvit näyttävät ja maistuvat mahtavilta.


Kukkakaalipihvit

✓ Kuka pelkää tyrniä? Kesytä kirpeä marja hillokkeeksi ja tarjoa hyvän valkohomejuuston kanssa.

VALMISTUSAINEET 2 kukkakaalia Tarjoiluun yrttiöljyä

1. Leikkaa kukkakaalit neljäksi paksuhkoksi viipaleeksi. Loput kukkakaalista kannattaa käyttää vaikka keittoon tai muuhun ruokaan. 2. Paista kukkakaaleja grillissä 5–10 minuuttia per puoli riippuen palojen paksuudesta ja grillin tehosta. Valele kukkakaaleille yrttiöljyä.

Tyrni-rosmariinihilloke valkohomejuustolle VALMISTUSAINEET 300 g porkkanaa 1 oksa rosmariinia 100 g tyrnimarjoja 2,5 dl hillosokeria 1 rkl raastettua (luomu)appelsiininkuorta Varaa noin 75 g valkohomejuustoa ruokailijaa kohden.

1. Kuori ja paloittele porkkanat. Laita ne kattilaan ja lisää sen verran vettä, että porkkanat peittyvät. Lisää rosmariini. Keitä porkkanat keskilämmöllä kannen alla pehmeiksi. Kaada keitinvesi pois. Poista rosmariini. 2. Soseuta porkkanat ja tyrnit. Kaada kattilaan hillosokeri. Kuumenna sekoitellen kiehuvaksi. Keitä rauhallisesti poristen noin 10 minuuttia tai kunnes seos muuttuu paksummaksi. Mausta appelsiininkuorella. Tarjoa valkohomejuuston kanssa.

Juomasuositus Välijuustolle kannattaa säästää tilkka pääruoan kuohuviiniä. (Jos useampi kuohuviini tuntuu liian paljolta, alku- ja pääruoan sekä juuston voi nauttia myös yhdellä kuplivalla.)

4–6 annosta

25 min

helpohko

33

––– 2/17


4 annosta

30 min + 2,5 h hieman työläs

34

––– 2/17

Ranskalainen klassikko crème brûlée saa lakritsijuurijauheesta trendikkään päivityksen. Tarjoa rapeakuorinen herkku kotimaisten vadelmien kanssa.


Lakritsibrûlée vadelmien kanssa VALMISTUSAINEET 4 dl kuohukermaa 1 dl kevyt- tai täysmaitoa 1 dl sokeria 1 rkl raastettua (luomu)sitruunankuorta 1,5 rkl lakritsijauhetta (esim. Urtekram) 6 huoneenlämpöistä keltuaista Päälle n. 3 rkl sokeria Tarjoiluun kotimaisia (pakaste)vadelmia

1. Lämmitä uuni 150 asteeseen. 2. Mittaa kerma, maito, sokeri ja sitruunankuori kattilaan. Kiehauta seos ja nosta kattila liedeltä. Sekoita joukkoon lakritsijauhe. 3. Vatkaa keltuaisten rakenne rikki. Siivilöi kermamaidosta sitruunankuori. Kaada kuuma neste munien joukkoon koko ajan sekoittaen. Jaa seos uuninkestäviin annosvuokiin, kahvikuppeihin tai yhteen uuninkestävään kulhoon. 4. Nosta vuoat uunipannuun, jossa on kuumaa vettä vuokien puoliväliin saakka. 5. Kypsennä uunin alatasolla noin 1 tunti tai kunnes vanukas on hyytynyt. Jäähdytä ensin huoneenlämpöiseksi ja nosta kelmulla peitettynä jääkaappiin vähintään tunniksi. 6. Ripottele vanukkaille sokeria. Polta kaasupolttimella vanukkaisiin rapea pinta. Tarjoa marjojen kanssa.

Juomasuositus Italian kukkeat ja sitruksisen raikkaat moscatot ovat upea päätös kuplivalle aterialle. Valitse makusi mukaan joko pirskahteleva moscato d’asti tai kuohuva d'asti.

35

––– 2/17


36

––– 2/17

Osoite: Asentajantie 1, Porvoo Henkilöstö: 8 vakituista työntekijää Historia: Tarmolan Alko sijaitsi aiemmin eri kiinteistössä, mutta muutti uuteen osoitteeseen marraskuussa 2016. Ominaispiirteet: Toinen Porvoon Alkoista. Panostanut erityisesti luomuun.


Minna Jäppilän ja Katarina Forsellin (oik.) mukaan paikallisen ruokakulttuurin kukoistus näkyy Alkossa. ”Meiltä kysellään usein ravintolassa maistettua viinityyppiä.”

01650 Porvoo Pientilojen, meren ja jokilaakson kainalossa sijaitseva Porvoo kutsuu entistä enemmän hyvän ruoan ystäviä. Tämä tiedetään myös Tarmolan-kaupunginosan Alkossa, jossa uskotaan luomun olevan tulevaisuudessa vieläkin isompi juttu. Teksti Irene Easton Kuvat Miika Kainu

37

P

Johanna Anteroinen ja Sami Jäppinen keskustelevat mökki-illallisen valinnoista.

––– 2/17

orvoon Tarmolassa paistaa aurinko, ja vasta muutama kuukausi sitten avattu kauppakeskittymä vetää väkeä puoleensa. Kaikki on lähes häikäisevän uutta. Ohi kulkee tie kohti Loviisaa ja Kotkaa, mutta monet koukkaavat kauppakeskuksen kautta silkasta kiinnostuksesta. Näin tekee myös Kaj Davidsson, joka antaa Alkon uudenkarhealle liikkeelle kiitosta. ”Matkustan paljon, eikä maailmalla juuri näe liikkeitä, missä olisi näin hyvin esillä eri maiden viinit saati myyjät näin koulutettuja viinintuntijoita kuin Alkossa”, Davidsson toteaa ja jatkaa vilkasta keskusteluaan viineistä palvelupäällikkö Susanna Tallbergin kanssa. Tarmolaan väkeä vetää myös luomu- ja lähiruoka. K-Supermarket Tarmola on koko Suomen mittakaavassakin todella vahva luomuun ja lähiruokaan panostaja. Ja sen kyljessä oleva Alko taas uskoo nimenomaan luomuun. ”Pohdimme ennen tähän muuttoa, mikä voisi olla se meidän juttumme. Tiesimme K-Supermarketin erikoistumisesta, ja luomu tuntui muutenkin Porvooseen hyvin istuvalta. Tämä on meidän tapamme tuoda myymälään omaa paikallistunnelmaa. Luomua löytyy käytännössä kaikista juomakategorioista”, Tallberg kertoo. →


2.

38

1.

3.

––– 2/17

Ylipäätään Alkon valikoimista löytyy tällä hetkellä yli 400 luomutuotetta, joista leijonanosa on viinejä. Kaikki eivät mahdu yhden myymälän hyllyille, mutta uuden verkkokaupan ansiosta nimenomaan luomua etsivän on helpompi saada haluamansa.

Huippuravintoloiden Porvoo

Pientilojen ja meren ympäröimässä Porvoossa tilapuodit ovat tuttuja ja torilta saa kalastajien vastapyytämää kalaa. Tämä on Ville Vallgrenin ja Runebergin kaltaisten taiteilijoiden sekä tietenkin runebergintortun kotikaupunki, historiallinen herkkusuiden keidas, joka elää paraikaa uutta ravintolakulttuurin kukoistuskauttaan. ”Meillä tämä näkyy niin, että asiakkaat kyselevät viinejä, joita ovat päässeet maistelemaan paikallisissa ravintoloissa”, myyjä Katarina Forsell kertoo. ”Täällä taitaa asua paljon luonnonläheisiä ihmisiä, joita kiinnostaa, mistä ruoka tulee. Luomu ei ole enää vain pienen, rajatun piirin luksusjuttu vaan valinta, joka on nykyään paljon helpompi tehdä”, Forsell pohtii. Eikä kyse ole vain Porvoosta. Luomulla menee Suomessa hyvin: haastavista ajoista

huolimatta luomuelintarvikkeiden myynti kasvoi 14 prosenttia vuonna 2016.

Eurooppalaista tunnelmaa ja kunnioitusta

”Myymälän sisustus on katosta riippuvine kyltteineen mannereurooppalainen. Itseäni puhuttelevat kaikki puiset yksityiskohdat, kauniit valaisimet ja mustan värin hyvä käyttö. Monien asiakkaiden mukaan tällaisessa ympäristössä tuntuu, että heitä ja tuotteita arvostetaan”, Susanna Tallberg kertoo ja työntää tavarakärryjä myymälän käytävällä. Eikä sisustus ole vain sisustusta. Jos sähköistetty kassa voidaan tarpeen mukaan laskea alas esimerkiksi pyörätuolin kanssa asioiville, ollaan jo asiakaspalvelun ytimessä, kunnioituksessa. Ja kunnioituksesta on kyse myös luomussa. ”Luomun yleistyminen on kyllä henkilökohtainen helpotus. Heti alusta alkaen oli selvää, että luomuviljely on tarpeellista, mutta tuotteet olivat todella kalliita ja harvinaisia. Nyt tilanne on ihan toinen”, viinihyllyltä tavoitettu Mika Kalmi toteaa.

1. Porvoon Tarmolassa rakennetaan valmiita lahjapakkauksia sopimaan meneillään olevaan sesonkiin. Tarmolan myymälä on yksi Alkon myymälöistä, jossa kokeillaan valmiiden lahjapakettien hyllyä. 2. Mika ja Maria Kalmi uskovat luomuun. 3. Tarmolan Alko on panostanut erityisesti luomuun. Uuden verkkokaupan ansiosta luomun ystävän on entistä helpompi saada vaikkapa mökkipaikkakunnalle suosikkituotteensa pakettiin odottamaan. 4. Kaj Davidsson ja Susanna Tallberg vaihtavat ajatuksia viineistä.


iStock

Syö & Juo

Myyjä Katarina Forsellin suosikit Porvoossa

4.

”Meille luomun valinta on selvä. Me emme joisi ollenkaan viiniä, jos sitä ei olisi tarjolla luomuna”, Maria Kalmi jatkaa.

Luomu vai biodynaaminen?

Mikä luomun ja biodynaamisen ero on? Myyjä Eija Pirkkalainen avaa termien saloja Johanna Anteroiselle ja Sami Jäppiselle, jotka ovat tulleet paikkakunnalle mökkeilemään ja hakemaan hyvää punaviiniä chili con carnen kanssa. Luonnonmukaisessa viljelyssä on keskeistä luonnonvarojen vastuullinen käyttö. Tuotannossa ei tuhlata vettä, ja torjunta-aineiden sijaan kasvustoa sekä maaperää hoidetaan luonnonmukaisesti niin, että se pysyy tasapainossa ja hedelmällisenä. ”Biodynaaminen viljely on astetta pidemmälle vietyä luomua. Siinä on tärkeää seurata luonnon omaa rytmiä ihan rypäleiden poimintaa myöten. Voikin olla, että tämä tempranillo on mitä parhainta juoda auringon laskiessa”, Pirkkalainen veistelee. ”Luomu ei ole meille valintakriteeri, mutta tämä kuulostaa hyvältä”, Anteroinen toteaa. Vaikka viinit nousevatkin usein esiin eettisyydestä puhuttaessa, myös olutpuolella paikallisuus ja luomu kiinnostavat. ”Porvoossa ollessa ostaa mielellään sellaista olutta, joka on tuotettu lähellä”, Jäppinen toteaa. ✓

Mitä vastapyydetyn kalan kaveriksi? Katso video ja tutustu Porvoon Tarmolan myymälään osoitteessa etiketti.fi. Saat samalla vinkkejä grillatun kalan ja viinin yhdistämiseen.

BRASSERIE L’AMOUR. Rihkamatori 2. lamour.fi Rauhaisa ja tunnelmallinen ravintola on uusin tulokas Porvoossa. Fine diningtyylinen ravintola, baaripuoli vapaampi. Ruokalistalta löytyy myös hyviä kasvisvaihtoehtoja. Lisäksi tarjolla viini- sekä olutmenu. Täällä voi rentoutua ja nauttia ruoasta kaikessa rauhassa.

ZUM BEISPIEL Rihkamakatu 2 zum.fi Rento ravintola ja deli, jossa panostettu vahvasti luomuun. Tänne voi piipahtaa nopealle lounaalle tai syödä pitkän kaavan mukaan. Paikka tunnetaan burgereistaan ja paikallisista herneistä tehdyistä falafeleistaan, mutta listalla on paljon muutakin.

MEAT DISTRICT & CAFE POSTRES Gabriel Hagertin kuja meatdistrict.fi Saman katon alla sijaitsevat ravintola ja kahvila. Meat District keskittyy laadukkaaseen luomulihaan, ja täällä jos missä pääsee maistamaan lähitilan antimia. Italialaisen kulinarismin muovaamalla rennolla menulla on muun muassa osso buccoa ja tartaria. Cafe Postresista taas saa luultavasti Suomen parhaimman ja suurimman tarte tatinin.

39

––– 2/17


ilmiö

Sadan vuoden ruokaympyrä Suomalainen ruokakulttuuri on muuttunut sadan vuoden itsenäisyytemme aikana pulavuosien niukkuudesta ensin suruttomaksi herkutteluksi ja vähitellen kohti terveystietoista sekä omia arvoja korostavaksi ruokavalioksi. Teksti Päivi Brink Kuvat Otavamedia

40

––– 2/17

Ennen sotia oltiin omavaraisia 1920-luku

Perunasta tuli suomalaisen ruokapöydän kuningas 1800-luvun lopulla. 1920-luvulla suomalainen söi pääasiassa juureksia ja viljatuotteita: ruista, ohraa ja kauraa. Tyypillinen ateria koostui perunasta ja kastikkeesta, jossa oli niukasti lihaa. Salaatteja ei syöty, mutta kaalit, puolukkasurvos, lantturaaste, etikkakurkut ja -punajuuret kuuluivat ruokapöytään. Yhteiskuntaluokkien ja toisaalta maaseudun ja kaupungin ruokailutottumuksissa oli suuria eroja. Työ oli fyysistä, joten lämpimiä aterioita syötiin jopa 3–4 kertaa päivässä.

1940-luku

Sotavuodet toivat mukanaan ruokapulan ja säännöstelyn. Perunan kulutus kolminkertaistui sodan aikana, sillä lähes kaikesta muusta oli pulaa. Kaupungeissa jylläsi mustan pörssin kauppa. Evakoiden uudelleen asuttaminen ympäri Suomea teki karjalanpiirakoista ja karjalanpaistista koko kansan herkkua tulevina vuosikymmeninä. Ilmainen kouluruokailu alkoi Suomessa 1948, ja se takasi köyhimmillekin lapsille yhden lämpimän aterian päivässä.

1930-luku

1930-luvun alun lama toi massatyöttömyyden Suomeen. Kieltolaki oli voimassa vuosina 1919–1932, mutta ruokajuomiin se ei vaikuttanut. Ruokajuomina maito ja piimä pitivät etusijaa, ja niiden rinnalle kelpaisi vain kalja. Maidon kulutus on laskenut Suomessa tasaisesti 1930-luvulta alkaen ja juuston kulutus on noussut samassa suhteessa. Kahvin juonti yleistyi. Ennen talvisotaa Suomessa juotiin jo 7 kilogrammaa kahvia henkeä kohti vuodessa.

1930-luku


Olympialaiset 1950-luku

1940-luku

Maalta kaupunkiin, kyläkaupoista supermarketteihin 1950-luku

1950-luku oli Suomessa varsinainen herkuttelun vuosikymmenen, kunhan ostokorteista päästiin eroon. Vehnäpulla alkoi olla tavanomainen herkku, ja kahvin säännöstely vapautui vuonna 1954. Suomalaiset söivät surutta sokeria ja vehnää, eikä terveysvalistusta vielä ollut. Ylipaino alkoi lisääntyä. Naiset alkoivat käydä töissä kodin ulkopuolella laajamittaisesti, joten arkiruoan valmistukseen etsittiin helpotusta ensimmäisistä eineksistä. Sitrushedelmien ja banaanien tuonti yleistyi.

1960-luku

Juomakulttuuri monipuolistui erilaisten mehujen sekä limsojen myötä, ja vähitellen alkoi niiden kotimainen tuotanto. Keskioluen myynti vapautui 1969, ja mietojen viinien suosio alkoi kasvaa. Muuttoliike maalta kaupunkeihin kiihtyi. Elintarviketeollisuus alkoi kasvaa, ja puolivalmisteiden ja einesten tuotteistaminen lähti käyntiin. Sekatavarakaupat alkoivat muuttua elintarvikekaupoiksi. Työpaikkaruokailu ja ulkona syöminen lisääntyivät. Pakastin ja jääkaappi helpottivat ruoan säilyttämistä.

1970-luku

1960-luku

Ensimmäiset supermarketit avattiin, ja maalla elettiin kauppa-autojen kulta-aikaa. Liikalihavuus sekä sydän- ja verisuonitaudit yleistyivät. Tavallinen kansa heräsi terveystietoisuuteen, ja Pohjois-Karjala-projekti käynnistettiin parantamaan kansanterveyttä 1972. Kolme kartettavaa asiaa: liika suola, kovat rasvat ja tupakka. Rasvattoman maidon juonti lisääntyi, samoin salaatin syönti. Talvellakin saatiin tuontitomaatteja ja -kurkkuja. Broilerin kulutus kasvoi tasaisesti koko vuosikymmenen ajan. →

41

––– 1/17


1970-luku

1980-luku

42

––– 2/17

1990-luku


Vuosisadan tärkeät käänteet: Pulavuosista on siirrytty lyhyen suruttoman herkuttelujakson jälkeen terveyden korostamiseen. Tällä vuosituhannella Suomeen tuodaan paljon ruokaa ulkomailta, vaikka toisaalta lähiruokaa taas arvostetaan. Kyläkaupat ovat vaihtuneet supermarketteihin ja pitkien aukiolojen lähikauppoihin. Naisten siirryttyä työelämään illallinen valmistuu viikolla usein eineksistä. Viikonloppuna harrastetaan ruoanlaittoa. Ruokajuomana maistuu arkisin edelleen maito ja vesi, mutta varsinkin viikonloppuisin herkutellaan oluella ja viinillä.

Kansainvälinen ja eettinen ruoka 1980-luku

Ensimmäiset suomalaiset ravintosuositukset julkaistiin ruokaympyränä 1987. Einesvalikoima laajeni, ja tarjolla oli esimerkiksi kananugetteja ja valmispitsaa. Kevyttuotteet tulivat markkinoille. Arki- ja viikonloppuruoka eriytyivät niin, että viikonloppuna tehtiin ajan kanssa ruokaa. Ruoanlaitosta tuli harrastus, johon miehetkin osallistuivat innolla. Oli muodikasta kokeilla kansainvälisen keittiön erikoisuuksia, kuten kiinalaista ja amerikkalaista ruokaa.

1990-luku

Suomi liittyi EU:hun, ja tuontituotteiden tarjonta kaupoissa lisääntyi dramaattisesti. Television ruokaohjelmien avulla tutustuttiin myös kansainväliseen ruokaja viinikulttuuriin. Mikroaaltouunit yleistyivät, ja perheenjäsenet saattoivat syödä ruokansa eri aikoihin. Laktoosi-intoleranssin ja keliakian myötä erikoisruokavaliot tulivat tutuiksi. Alkoista viimeisetkin muuttuivat itsepalvelumyymälöiksi, olutta sai ostaa kioskeistakin ja siideriä sekä lonkeroa sai kaupasta. Olutta ja viiniä ruvettiin nauttimaan viikonloppuisin yhä useammin ruoan kanssa.

43

––– 2/17

2000-luku

Yksilöllisestä dieetin suunnittelusta tuli vuosikymmenen ilmiö. Ruokaharrastuksesta tuli muodikasta, ja se on sitä edelleen. Ilmastonmuutoksen torjuminen nousee ruokakeskusteluun. Lähiruoka määriteltiin vuonna 2000, ja luomu-ruoka alkoi kasvattaa suosiotaan. Suomessa ruokaa tutkitaan paljon, ja ruokaturvallisuus on maailman huippua. Funktionaalisista elintarvikkeista on tullut vienti-innovaatioita. Viiniharrastus on kasvussa. Punaviinit ohittavat valkoviinit suosiossa.

Asiantuntijoina: projektipäällikkö Johanna Mattila, Turun yliopiston Brahea-keskus markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaa, Ruokatieto

2010-luku

✓ 2010-luvulla ruokavalinnoilla ilmaistaan arvoja.

Ruoan avulla ilmaistaan omia arvoja. Ruokavaliosta karsitaan pois epäeettisinä tai epäterveellisinä pidettyjä ainesosia. Voidaan puhua ton-dieetistä: laktoositon, vehnätön, lihaton, maidoton. Lähiruokaa arvostetaan nimenomaan kotimaisen ruokatuotannon vuoksi. Tuonnin ja massatuotannon etiikasta keskustellaan. Perheateria on monimutkaistunut erilaisten ruokavalioiden myötä. Kuohuviineistä on tullut trendi, ja samppanjamaljat kohotetaan pienemmässäkin juhlassa. Pienpanimobuumi kasvaa.


luottoreseptini

Maukasta perusaineksista Riku Rantala haluaa, että Mad Cook Show saa katsojat nauramaan omille ruokavalinnoilleen ja äänestämään lompakoillaan paremman ruoan puolesta. Teksti Susanna Haanpää Kuvat Miika Kainu, Tuukka Koski

Millainen on ruokafilosofiasi? Olen kaikkiruokainen herkkusuu, ja arvostan selkeitä makuja sekä klassikkoruokia. Toisaalta olen myös avarakatseinen ja kokeilunhaluinen. Tykkään siitä, että perusainekset ovat nousseet ruoanlaitossa jälleen ansaitsemaansa arvoon.

44

––– 2/17

Mitä kokkaat kotona? Perheessäni on kolme pientä lasta, ja arkiruoka painottuu usein keittoihin. Lihattoman lokakuun perustajana olen pyrkinyt vähentämään liiallista lihansyöntiä. Tosin, jos saan esimerkiksi kotimaista hevosenlihaa, grillaan sitä mieluusti. Tällaisessa raaka-aineessa kiteytyy hyvin kiertotalouden periaate. Mikä monenkirjavista ruokakokemuksistasi on jäänyt mieleen? Pääsimme kerran sattumalta ylenpalttiseen japanilaiseen herkkupöytään Naran kaupungissa. Olimme matkassa reppureissaajan niukalla budjetilla. Tapasimme liikemiehiä, joiden pomo halusi tarjota meille kaupungin parhaassa ravintolassa illallisen. Se koostui loputtomasta kavalkadista loistavia sashimeja, sushia, mustekalaa, ostereita ja muita meren antimia, joita emme tunnistaneet. Mikä ruoassa puhuttaa sinua juuri nyt? Tietoisuus ruoan vaikutuksista hyvinvointiin ja terveyteen on lisääntynyt viime aikoina huimasti. Kiinnostavaa on sekin, miten vahvasti ruoan poliittinen ja eettinen näkökulma sekä ympäristötietoisuus ovat nousseet puheenaiheiksi. Kutkuttava on analyytikkojen näkemys, että kun kokit nostetaan eliittiin, imperiumit kaatuvat. Roomassa kansakunta alkoi mässäillä ja valtakunta romahti – ruoasta tuli elitismiä. On huolestuttavaa, jos ruoasta tulee erottava tekijä yhteiskunnassa. Miksi Mad Cook Show oli nyt tarpeen tehdä? Haluan, että katsojat voivat myös nauraa ruoalle ja äänestävät lompakoillaan ympäristön, tuotantoeläinten hyvinvoinnin ja oman terveytensä kannalta paremman ruoan puolesta. Haluamme herättää keskustelua tärkeästä aiheesta hauskasti ja meille tyypilliseen tapaan. Luottoreseptisi? Kesäpaikassamme saaristossa tulee kalastettua paljon, ja valmistan kalaa monin tavoin. Resepti on phanganilaisittain grillattu kala, mutta alkuperäinen red snapper- eli punanapsija-resepti sovitettiin kotimaisille, vanhoille kunnon ahvenelle ja kuhalle. ✓

Riku Rantalasta on kiinnostavaa, miten vahvasti ruoan poliittinen ja eettinen näkökulma sekä ympäristötietoisuus ovat nyt nousseet puheenaiheiksi.


Grillattu fisu phanganilaisittain KALA JA GRILLIMARINADI 2 kuhaa tai isoa ahventa 1 dl kalakastiketta 3 rkl palmusokeria (hienonnettua) merisuolaa ruokaöljyä SITRUUNARUOHOKASTIKE ”NAHM JIM” 2 valkosipulinkynttä 2 korianterinjuurta 2 pientä chiliä 3 pitkää punaista chiliä 2 sitruunaruohoa 3 rkl palmusokeria 2 dl limemehua (tuorepuristettua) 1 rkl merisuolaa 3 rkl kalakastiketta

1. Aloita suomustamalla ja trimmaamalla kalan evät. Viillota nätti ruudukko kalan pintaan, jotta maku pääsee sisälle lihaan asti. 2. Dippaile ahvenet tahi kuhat kalakastikkeessa ja anna marinoitua muutaman minuutin, poista sitten nesteestä. Anna kuivua hetki paperin päällä. Mausta pinta palmusokerilla ja merisuolalla. 3. Sivele öljyä pinta ja grillaa miedolla lämmöllä, kunnes kalat ovat kypsiä. Tarjoa päräyttävän nahm jim -kastikkeen ja thaijasmiiniriisin kera. 4. Kastike: Leikkaa valkosipulinkynnet ja korianterinjuuret pienemmiksi ja lisää ne suolan kanssa mortteliin. Hakkaa, kunnes tahna on tasaista. Lisää ensin pienet chilit ja hienonna. Lisää sen jälkeen loput chilit ja jatka hakkaamista, kunnes tulos on tasainen. 5. Lisää palmusokeri ja sekoita, kunnes sokeri on liuennut. Lisää limemehu ja mausta kalakastikkeella. Lisää tarvittaessa tavallista hienoa sokeria, limemehua ja kalakastiketta. Lopuksi lisää joukkoon ohuiksi renkaiksi viipaloitu sitruunaruoho ja sekoita.

Juomasuositus Ruokajuomaksi Rantala suosittelee rapsakkaa aasialaista lageria tai jäännössokerista valkoviiniä. LAGER

Mad Cook – Kulinaristinen seikkailukirja, Tuomas Milonoff ja Riku Rantala, WSOY 2010, pokkarina 2017

45

––– 2/17


opastettua

Miten Alko valitsee tuotteet?

Alkon asiantuntijaraati arvioi tarjotut tuotteet aistinvaraisesti huomioiden määritellyn asiakastarpeen. Raadin pisteytyksen perusteella valikoimaan valitaan parhaat tuotteet. Ennen lopullista valintaa Alko analysoi tuotteet laboratoriossaan.

Alkossa on tarjolla 6 000 erilaista tuotetta, yhdessä myymälässä niitä on 500−2 500 myymälän koon mukaan. Alko tutkii trendejä ja kuuntelee asiakkaita herkällä korvalla, jotta jokaiselle löytyisi mieluisat juomat. Tutustu, miten tuotteet päätyvät Alkon hyllyille.

5.

Teksti Jaana Kalliokoski Grafiikka Sven Flygél

Tavarantoimittaja tai tuottaja tarjoaa tuotteitaan Alkolle.

4.

6.

46

––– 2/17

Alkon valikoima perustuu asiakkaiden tarpeisiin, joita hahmotetaan tuoteryhmäpuun avulla. Se sisältää yli 200 tuotesegmenttiä, joiden avulla varmistetaan laaja ja asiakaslähtöinen valikoima kaikissa myymälöissä.

3.

1.

Laboratorissa Alko varmistaa juomien lainmukaisuuden. Tässä yhteydessä niistä tarkistetaan esimerkiksi alkoholiprosentti, viinien sokeripitoisuus tai oluiden katkeroainepitoisuus. Testauksella varmistetaan tuotteiden laatu ja oikeat tiedot.

Alko hakee uusia tuotteita avoimilla tuotehauilla. Päätuotteiksi haetaan tuotteita, joilla on ympärivuotista kysyntää, ja ne muodostavat valikoiman rungon. Valikoimaa täydentävät kausituotteet ja harvinaisemmat erikoisuudet.

2. Alko tutkii jatkuvasti viimeisimpiä trendejä ja huomioi asiakkailta tulleet toiveet ja palautteet. Niiden perustella Alko tekee ostosuunnitelman ja päätökset, millaisia tuotteita valikoimaan tarvitaan.

7. Kun tuote on läpäissyt testit, Alko ilmoittaa tavarantoimittajalle pääsystä valikoimaan.


9.

Alko seuraa jatkuvasti tuotteidensa kysyntää. Mitä enemmän kysyntää, sitä useammassa myymälässä tuote on tarjolla. Myös uutuuksia ja erikoisuuksia on tarjolla myymälöissä asiakaskysynnän ja toiveiden mukaan.

10. 8.

Myymälöiden valikoima vaihtelee kysynnän mukaisesti. Joissain voi olla esimerkiksi hieman enemmän viinejä ja erikoisoluita kuin toisissa. Kuitenkin niin pieniin kuin suurempiin myymälöihin on varmistettu mahdollisimman kattavasti erilaisia tuotteita asiakkaiden tarpeisiin.

Tavarantoimittajat voivat vapaasti listata Alkon tilausvalikoimaan tuotteita, joita asiakas voi tilata verkkokaupasta. Myymälät voivat myös täydentää valikoimaansa tilausvalikoiman tuotteilla kysynnän tai asiakkaiden toiveiden perusteella. Paikallisesti saatavilla olevaan valikoimaan saattaa kuulua esimerkiksi pienpanimoiden tai pientuottajien tuotteita.

1 300 numeroin

uutta tuotetta saadaan Alkon valikoimaan vuosittain. Tuotteita on 70 eri maasta.

Jos asiakas ei löydä omasta lähimyymälästään mieluisaa tuotetta, hän voi mahdollisesti tilata sen verkkokaupasta. Tarvittaessa asiakkaalle tehdään erikoistilaus, jossa tuotteet etsitään maailmalta. Asiakas voi myös kertoa toiveensa ja antaa palautetta henkilökohtaisesti myymälässä tai verkkosivujen palautelomakkeella.

11.

7 800 näytettä arvioitiin valikoimaantuloprosessissa vuonna 2016.

430

luomutuotetta valikoimassa vuonna 2016. Luomun myynti kasvoi 16 %.

12. Alko kouluttaa henkilökuntaansa jatkuvasti. Siksi myyjät pystyvät neuvomaan asiakkaita mieluisan tuotteen löytämiseksi ja suosittelemaan niitä eri käyttötilanteisiin, esimerkiksi juhlaan tai tietylle ruoalle.

8,5

kuluttajien antama arvosana Alkon tuotteista (asteikolla 4–10).

47

––– 2/17


Huolella valittu valikoima Teksti Jaana Kalliokoski Kuva Ville Rinne

48

––– 2/17

VALLITSEVAT TRENDIT ja suomalaisten kulutustottumukset heijastuvat suoraan Alkon tuotevalikoimaan. Alkon tavoitteena onkin huolehtia, että valikoima vastaa asiakkaiden tarpeita ja käyttötilanteita. Alko seuraa kuluttajien toiveita ja kulutustottumuksia sekä tutkii maailman trendejä ja uutuuksia, jotka voisivat kiinnostaa meitä suomalaisia. Viime vuosina alkoholin kokonaiskulutus on ollut Suomessa laskussa, mikä kertoo vallitsevasta trendistä panostaa laatuun. Tämä näkyy Alkossa siten, että asiakkaat ostavat aiempaa vähemmän mutta hieman arvokkaampia tuotteita. Myös lähituotteet ovat nyt varsin kysyttyjä, ja Alkossa pientuottajien ja -panimoiden tuotteiden kysyntä onkin kasvanut. Asiakkailla on entistä enemmän kokeilunhalua, ja he haluavat löytää uusia vaihtoehtoja myös Alkon hyllyiltä. Yhä useampi valitsee hyllyltä luomu- tai sertifioiden tuotteen. Esimerkiksi luomujuomien myynti kasvoi Alkossa viime vuonna 16 prosenttia, ja trendi jatkuu tänäkin vuonna. Vastuullisuus on Alkon yksi strategian kulmakivistä, ja siksi Alko haluaa varmistaa toimitusketjun eettisyyden sekä esimerkiksi sen, että tuotantotilojen ja viljelijöiden työolot ovat kunnossa. Alko edellyttää kaikilta juomatoimittajiltaan sitoutumista yhteisiin eettisiin toimintaperiaatteisiin. Alko on Business Social Compliance Iniative (BSCI) -järjestön jäsen ja näin mukana parantamassa toimitusketjujen työoloja maailmanlaajuisesti. ✓


TAINA VILKUNA

kolumni

Kuinka kaikki alkoi

R

akastan viinejä intohimoisesti. Rakkaus syttyi Tampereella vuonna 1988. Opiskelin yliopistossa kansainvälistä politiikkaa ja tulin Alkoon kesätöihin Tesoman myymälään. Olin onnellinen saadessani jatkaa osa-aikatöitä myös talviaikaan opiskelun ohessa. Tampereelle perustettiin sinä vuonna Viinikilta -88, jossa me innokkaat alkolaiset opiskelimme niin kirjoista tietoa etsien kuin yhdessä maistellenkin. Silloin ei ollut nettiä, ja suomenkielinen viinikirjallisuus oli kiven takana. Aloittelevalle viininystävälle englanninkieliset kirjat eivät aina täysin avautuneet. Aloitin tietysti Alkon omasta oppimateriaalista. Säilytin aarteina valokopioita ensimmäisistä Viinilehden jutuista, jotka käsittelivät ruoan ja viinin yhdistämistä. Vähät viinikirjat olivat kalliita. Voi sitä tiedon janoa! Normaalisti testasimme Viinikillassa nykyrahaan ja nykyaikaan muunnettuna noin 10–15 euron viinejä. Tajuntani räjäytti ensimmäinen luksusviinipruuvi, jossa maistoimme Bordeaux’n klassikkopunaviinejä. Siihen aikaan niiden hinta oli vielä maltillinen, ja kustannukset jakamalla pääsimme maistamaan neljää eri viiniä. Muistan, että hinta silti kyllä kirpaisi. Tuona iltana tulevaisuuteni oli sinetöity. Viinien joukossa oli todellinen klassikko, Château Cheval Blanc huippuvuodelta 1982. Enhän minä siitä mitään muuta tiennyt kuin mitä olin Hugh Johnsonin Suuresta Viinikirjasta lukenut. Puheenjohtajamme Rauli osasi onneksi kertoa oikean rannan viineistä paljon enemmänkin, mutta mikään ei ollut valmistanut minua kohtaamiseen. Tarkastelin ensin väriä, kuten kirjoissa oli opetettu, pyörittelin lasia ja otin ensimmäisen nuuhkaisun. Ja toisen – lumoavaa! Seetriä, syksyistä metsänpohjaa, hienostunutta herukkaisuutta, lyijykynää, käsittämätön määrä eri sävyjä ja vivahteita. Yritin kirjoittaa niitä ylös, mutta viinisanavarastoni oli varsin puutteellinen. Uskaltauduin maistamaan ja purskuttelin viiniä varovasti suussani. Makujen kirjo valtasi tajuntani ja olin sanaton. Kirjoitin erittäin analyyttisesti mausta: Nam! Nyt voisin lisätä kuvaukseen runsaat, kypsät tanniinit, tasapainoisen marjaisuuden, melko voimakkaan mausteisen tammen aromin sekä loputtoman pitkän jälkimaun. Täytyy myöntää, että käytän edelleenkin sanaa Nam! erityisen herkullisten viinien muistiinpanojeni loppukaneettina. Tuolloin en vielä tiennyt, mihin juuri syttynyt rakkaustarina minut johdattaisi. Ei tullut tytöstä diplomaattia. Viini vei. ✓

rakastaa viinin ja varsinkin samppanjan yhdistämistä ruokaan hyvässä seurassa. Taina on yksi Suomen kolmesta Master of Wine -tutkinnon suorittaneista ja työskentelee Alkossa tuoteviestintäpäällikkönä.

✓ Kirjoitin erittäin analyyttisesti mausta: Nam!

49

––– 2/17


ILMOITUS

it v u u r p n y s k y s Alku ETIKETTI-LEHDEN

KLASSIKKOALUE ALSACE Alsace on arvostettu viinialue, joka tunnetaan eritoten valkoviineistään, jotka ovat pääosin lajikeviinejä. Arvostetuimmat rypäleet ovat Riesling, Gewürztraminer, Pinot Gris ja Muscat. Pruuvissa sekä verrataan eri lajikkeista tehtyjä viinejä että tutustutaan eri laatuluokituksien viineihin. Kesto noin 2 tuntia. Osallistumismaksu 22 € + osuus yhteishankintana hankittavista viineistä 20–30 €. PINOT NOIR YMPÄRI MAAILMAN Bourgognesta kotoisin oleva Pinot Noir on levinnyt ympäri viinimaailman, ja siitä tehdään sekä klassista että modernia tyyliä edustavia viinejä. Pruuvissa tutustut monipuolisesti monivivahteisiin punaisiin pinot noireihin, jotka sopivat erityisen hyvin syksyisiin makuihin. Kesto noin 2 tuntia. Osallistumismaksu 22 € + osuus yhteishankintana hankittavista viineistä 20–30 €. PROST! Virittäydy Oktoberfestin tunnelmaan perehtymällä perinteisen olutmaan Saksan monipuolisiin oluisiin. Illan aikana vertaillaan maan klassisia oluttyylejä maistellen ja keskustellen. Kesto noin 2 tuntia. Osallistumismaksu 22 € + osuus yhteishankintana hankittavista oluista 10–20 €.

opi UutTa, RenNosti MaiStEllEn Tervetuloa mukaan oppimaan ja löytämään uusia makuelämyksiä: Alsacesta, pinot noireja maailman eri kolkilta, saksalaisia klassisia oluita ja suomalaisille makupaloille sopivia juomia.

SAPASTEN SEURAAN Satavuotisen Suomen kunniaksi järjestämme tilaisuuden, jossa maistellaan viinejä sekä sellaisenaan että yhdessä suomalaisia makuja edustavien, laadukkaiden sapasten kanssa. Huomaathan, että kyseessä ei ole ruokakurssi, vaan maisteltavat sapakset ovat vain pieniä suupaloja. Erityisruokavalioita emme valitettavasti voi ottaa huomioon. Kesto noin 2,5 tuntia. Osallistumismaksu 55 € + osuus yhteishankintana hankittavista viineistä 15–25 €. VIINI TUTUKSI Erinomainen tilaisuus harrastuksensa alkutaipaleella oleville viininystäville – aiempaa viinitietämystä tai maistelukokemusta ei tarvita. Saat perustiedot viineistä ja opit, miten viinejä kannattaa maistella, jotta niiden aromimaailma avautuu antoisasti. Kesto noin 2,5 tuntia. Osallistumismaksu 22 € + osuus yhteishankintana hankittavista viineistä 10–25 €.


HELSINKI klo 17.00

TURKU klo 18.00

PORVOO klo 17.00

Alkon koulutustila, Arkadiankatu 2 (sisäänkäynti Paasikivenaukiolta)

Alkon aluetoimisto, Linnankatu 11 A

Rakuunarykmentti, Jokikatu 24

Klassikkoalue Alsace

Viini tutuksi

Klassikkoalue Alsace

ma 14.8. ti 15.8. ke 16.8. to 17.8. ma 28.8. ti 5.9. to 7.9. Viini tutuksi ma 21.8. ti 22.8. ma 9.10. Sapasten seuraan ke 23.8. to 24.8. ke 30.8. to 31.8. ma 4.9. ke 6.9. ma 2.10. to 5.10. ti 10.10. Pinot noir ympäri maailman ma 11.9. ma 18.9. ma 25.9. ti 26.9. ke 11.10. to 12.10. Prost! ti 3.10. ke 4.10.

ti 15.8. ke 30.8. Viini tutuksi ke 23.8. Pinot noir ympäri maailman ma 4.9. to 28.9. Sapasten seuraan ti 5.9. ma 11.9. Prost! ma 18.9. ma 25.9. TAMPERE klo 18.00 Alkon aluetoimisto, Aleksanterinkatu 22 b, 3. krs

Klassikkoalue Alsace

ke 23.8. ti 29.8. Pinot noir ympäri maailman ke 30.8. ti 5.9. Viini tutuksi ti 22.8. Sapasten seuraan ti 19.9. ke 20.9. Prost! to 21.9. OULU klo 18.00 Alkon aluetoimisto, Kirkkokatu 14

Klassikkoalue Alsace ke 9.8. Sapasten seuraan to 24.8. Viini tutuksi to 7.9. Pinot noir ympäri maailman ke 27.9.

KOUVOLA klo 17.00 Marttakulma, Torikatu 6

ke 27.9.

VAASA klo 18.00 Sampo-talo, Kauppapuistikko 11 D, 7. krs Pinot noir ympäri maailman to 5.10.

Viini tutuksi

ke 20.9.

SEINÄJOKI klo 18.00 Osoite tarkentuu. Tarkista osoite alko.fi/pruuvit tai asiakaspalvelusta Pinot noir ympäri maailman to 21.9.

LAHTI klo 18.00 Wanha Walimo, Vesijärvenkatu 25

ROVANIEMI klo 18.00

Klassikkoalue Alsace to 31.8. Prost! to 14.9. Pinot noir ympäri maailman to 28.9.

Osoite tarkentuu. Tarkista osoite alko.fi/pruuvit tai asiakaspalvelusta

KUOPIO klo 18.00 Technopolis Kuopio, Microkatu 1, M-osa Klassikkoalue Alsace Pinot noir ympäri maailman Sapasten seuraan Prost!

Klassikkoalue Alsace to 10.8. Viini tutuksi ke 6.9. Pinot noir ympäri maailman to 28.9.

to 31.8. to 14.9. to 21.9. to 28.9.

ilMoittAudu PikimMiten, siLlä paikKoja On raJalliSesti. ILMOITTAUDU MUKAAN MAISTELEMAAN Voit ilmoittautua kaikkiin tilaisuuksiin ke 10.5.2017 alkaen, puh. 020 692 771 (ppm/pvm), ma–pe 9–20, la 9–18. Kaikkien kurssien viimeinen ilmoittautumispäivä on 2 viikkoa ennen kurssipäivää. Lisätiedot tällä aukeamalla esitellyistä tilaisuuksista sekä arvotuotteisiin painottuvista pruuveista: alko.fi/pruuvit.

Maisteltavat juomat hankitaan yhteisostona, ja kustannus jaetaan sellaisenaan osallistujien kesken. Maisteluillat laskutetaan viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen. Tilaisuutta ei järjestetä, jos ilmoittautuneita on alle 10. Ilmoittautuminen on sitova. Kaikkien osallistujien maksun suuruus määräytyy mukanaolosi perusteella.


MAISTA MOCKTAIL! ALKON OMAT ALKOHOLITTOMAT MOCKTAILIT OVAT TÄYNNÄ RAIKKAUTTA JA HYVÄÄ MAKUA.


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.